Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35, Rovaniemi Puh.

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2009 versio

2 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35, Rovaniemi Puh. (016) , fax. (016) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy SEVENPRINT Ltd, Rovaniemi 2009

3 SISÄLLYS I Pohjois-Suomen sosiaalialan ajankohtaisista rakenteellisista kehittämiskysymyksistä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Sosiaalialan kehittämisyksiköt Palvelurakenneuudistus (Paras -hanke) Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE ) Pohjois-Suomen yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli... 6 II Posken toiminnan painopisteet vuonna Yhteiset painopisteet: Lapin toimintayksikön painopisteet vuodelle 2009: Sosiaalityön kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointityön jatkaminen Kehittämis-, tutkimus- ja opetusklinikkatoiminnan käynnistäminen Asiantuntemuksen ja erityispalveluiden kehittäminen ja välittäminen Psykososiaalisen työn kehittäminen Seniori- ja vanhustyö Teknologian hyödyntäminen Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikön painopisteet vuodelle 2009: Hyvinvointistrateginen työ Sosiaalityön kehittäminen Koulutus Varhaiskasvatus Saamelaisyksikön painopisteet vuodelle 2009: Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisen lähtökohdat Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveysalan tavoitteet Toiminnan painopisteet YHTEYSHENKILÖT... 22

4 4 I Pohjois-Suomen sosiaalialan ajankohtaisista rakenteellisista kehittämiskysymyksistä 1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa. Valtakunnallisesti osaamiskeskustoimintaa koskeva laki (1230/2001) ja asetus (1411/2001) on tullut voimaan vuoden 2002 alusta. Poske on Lapin yliopiston, Saamelaiskäräjien, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun muodostama sopimuspohjainen organisaatio, jota ohjaa ja johtaa neuvottelukunta. Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisesta toimintayksiköstä: Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekä Saamelaisyksiköstä. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Osaamiskeskuksen tehtävänä on vahvistaa ja yhdistää sosiaalialan asiakastyötä, tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa. Kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, lääninhallitusten sekä sosiaalialan järjestöjen yhteisen osaamiskeskuksen on tarkoitus kehittää ja kokeilla uusia palveluntuottamisen tapoja huomioiden alueen ja sen väestön hyvinvoinnin mahdollisuudet ja tarpeet. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää: koko sosiaalialan verkostomaisia, moniammatillisia ja monitoimijaisia palvelumuotoja, työmenetelmiä, konsultaatiota sekä niihin liittyvää kokeilutoimintaa, sosiaalialan käytännön työn, koulutusjärjestelmien yhteistyötä sekä perus-, jatkoja täydennyskoulutusta, uudenteknologian laajalalaista käyttöönottoa sosiaalialalla, maakunnallista sosiaalisten vaikutusten arviointia ja hyvinvointistrategista työtä sekä saamenkielisten sosiaalialan palvelujen kehittämistä. Posken toiminta-alue on laaja: Lapin lääni ja Oulun läänistä Pohjois-Pohjanmaan maakunta (60 kuntaa ja asukasta etäisin kuntien välinen maantieyhteys noin 900 km). Alue on laaja, mutta perusproblematiikka on alueella varsin samankaltainen. Alue eriytyy voimakkaasti muutamaan kasvukeskukseen ja harvaan asuttuihin seutuihin. Tämä asettaa haasteen sosiaalialan kehittämiselle. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnassa on noin 35 työntekijää toiminnan ollessa kokonaisvolyymiltaan noin 1,5 miljoonaa euroa (valtionosuus 40 %, kunnat 40 %, muut 20 %). Toiminnan perusrahoitus tulee erillisestä valtionavustuksesta (vuonna ) ja kuntien erilaisesta hankerahoituksesta (sosiaalialan kehittämishanke ja EU-rahoitus). 2 Sosiaalialan kehittämisyksiköt Sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat toimineet sosiaalialan kehittämishankkeen rahoituksen turvin. Kehittämisyksiköillä on viimeinen rahoitusvuosi menossa vuonna Ministeriö ei saanut turvattua kehittämisyksiköille pysyvämpää rahoitusta monista yrityksistä huolimatta. Mahdollisuus turvata kehittämisyksiköiden toiminnan jatko, on hakea rahoitusta Kansallisesta sosiaali- ja terveysohjelmasta Kasteesta ( ).

5 5 STM:n asettama Aulikki Kananojan johdolla toiminut työryhmä teki elokuussa 2007 esityksen yliopistojen yhteyteen perustettavista sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikoista. Hanke on kannatettava, mutta Pohjois-Suomen näkökulmasta luontevan alustan näille opetus- ja tutkimusklinikoille muodostaisivat sosiaalialan kehittämisyksiköt, joiden toiminnassa jo nyt yliopistollinen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosionomien opetus sekä tutkimustoiminta ovat mukana. 3 Palvelurakenneuudistus (Paras -hanke) Palvelurakenneuudistus (Paras -hanke) aiheuttaa erityisesti muutoksia kuntien sekä kuntayhtymien rakenteissa. Alueelle syntyy erilaisia yhteistoiminta-alueita ja -malleja, joilla palveluita tuotetaan. Uusista seudullisesti järjestetyistä palvelurakenteista tulee jatkossa Posken yhteistyökumppaneita. Paras-hankkeen yhteydessä esille on noussut kysymys, miten sosiaalialan kehittämistoiminta organisoituu Pohjois-Suomessa. Jos Paras-hanke organisoituu palveluiden ja erityispalveluiden osalta niin kuin nyt näyttää eli laajan yhteistoiminta-alueen mukaisesti, on tarkoituksenmukaista järjestää myös sosiaalialan kehittämistoiminta samankaltaisesti. 4 Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE ) Valtioneuvosto on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) vuosille Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteina on: lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja kaventaa samalla terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista ja alueellisten erojen vähentymistä. Tavoitteet on jaoteltu mitattaviksi osatavoitteiksi, jotka pyritään saavuttamaan paikallisesti toteutettavilla konkreettisilla toimenpiteillä. Valtio tukee toimintaa muun muassa lainsäädännön uusimisella, suosituksilla ja valtionavustuksilla. KASTE linjaa kehittämistoimintaa sosiaalisen ja terveydenhuollon kehittämisen osalta yhteen. Myös Posken näkökulmasta sosiaalialan kehittämistoimintaa on tarkoituksenmukaista tarvittavilta osin toteuttaa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. KASTE linjaa Pohjois-Suomen alueellista kehittämistoimintaa koskemaan koko nykyistä erikoissairaanhoidon alueellista organisoitumispohjaa (ns. Erva-alue). Sen mukaisesti Pohjois- Suomen alue laajenisi koskemaan myös Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntia. Pohjois- Suomen laaja alue pitkine matkoineen on haaste aluejohtoryhmän työlle. Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa on tärkeää, että laajan alueen eri osien näkemykset ja painopisteet tulevat esille. Aluejohtoryhmä on päättänyt toimintansa organisoinnista siten, että maakuntaliitot toimivat alueillaan koordinaattoreina ja niiden kautta suodattuvat alueiden painopisteet ja niiden mukaiset kehittämishankkeet aluejohtoryhmälle. On huomioitavaa, että Kainuussa maakuntaliitto tehtävineen on organisoitu osaksi Kainuun maakunta - kuntayhtymää. Maakuntaliittoihin ja Kainuun maakunta -kuntayhtymään on nimetty yhdysjä-

6 6 senet, jotka osallistuvat aluejohtoryhmän kokouksiin. Poske on aktiivisesti mukana Kastetyöskentelyssä niin valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. 1 5 Pohjois-Suomen yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomi tarvitsee erityisolosuhteisiin perustuen (mm. pitkät etäisyydet, terveyspalveluiden kuormitus, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys, saamenkieliset kielivähemmistöt, Paras -hankkeen aiheuttamat muutokset palveluiden tuottamistavoissa) oman pysyvän koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallin. Resurssien yhdistäminen ja toiminnan koordinointi jäntevöittää toimintaa ja säästää resursseja, sekä mahdollistaa erityispalveluiden turvaamisen koko alueelle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE ) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti (pohjautuen sopimuksellisuuteen). 2 Kehittämisrakenteella ja toimintamallilla turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen. Sosiaali- ja terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmien osalta, erityisesti vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä, päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta tarvitaan asiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta sekä koordinoitua kehittämisrakennetta ja toimintamallia alueelle. II Posken toiminnan painopisteet vuonna Yhteiset painopisteet: Posken kehittämistoiminnan strateginen täsmentäminen sosiaalialan erityisosaamisen ja -palveluiden suunnitelma opetus-, tutkimus- ja kehittämisklinikkatoiminnan käynnistämiseen osallistuminen hyvinvointiselvitys saamelaiset Poske aloittaa strategiatyöskentelyn vuonna Tavoitteena on linjata Posken kehittämistoiminnan strategiset painopisteet jatkossa, jotka vastaavat tulevaisuuden sosiaalialan kehittämisen tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Kasteen alueellisilta johtoryhmiltä kevään 2009 aikana suunnitelmaa, miten Pohjois-Suomen sosiaalialan erityispalvelut turvataan. Poske on mukana suunnitelman tekemisessä niin alueellisella tasolla kuin valtakunnallisilla foorumeilla. Opetus-, tutkimus- ja kehittämisklinikkatoiminnassa on kyse kehittää Pohjois-Suomeen tutkimuksen, opetuksen ja käytännön yhdistävä toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa

7 7 sosiaalialalla nykyistä vuorovaikutteisemman ja käytännön ehdoista lähtevänä opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön. 3 Toiminta organisoituu Lapin yliopiston yhteyteen tiiviissä yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa. Aluksi se käynnistyy Rovaniemellä ja Oulussa laajeten myöhemmin Kemi-Tornion seudun alueelle ja saamenkieliselle alueelle. Toiminnassa hyödynnetään Lapin yliopiston sosiaalityönlaitoksen opetussosiaalikeskus- ja ammattikorkeakoulujen harjoittelukokemukset. Posken valtakunnallinen erityistehtävä on saamenkielisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Posken tavoitteena on tehdä hyvinvointiselvitys suomessa asuville saamelaisille vuonna Tämän pohjalta saadaan kokonaisvaltaista tietoa palveluiden kehittämistarpeista. 2 Lapin toimintayksikön painopisteet vuodelle 2009: 1) sosiaalityön kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointityön jatkaminen sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne sosiaalityön ja lastensuojelun suunnitelmat sosiaalityön johtamisen tukirakenne 2) Kehittämis-, tutkimus- ja opetusklinikkatoiminnan käynnistäminen 3) Asiantuntemuksen ja erityispalveluiden välittäminen konsultaatio ja neuvontapalvelut sosiaalialan työprosessien mallintaminen työparityöskentely Lapissa läheisneuvonpitomenetelmän koulutus ja käyttö asiakastilanteissa 4) psykososiaalisen työn kehittäminen 5) seniori- ja vanhustyön kehittäminen 6) teknologian hyödyntäminen asiantuntijapalveluiden kehittäminen (virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus) järjestöjen teknologiavälitteisten palveluiden kehittäminen 2.1 Sosiaalityön kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointityön jatkaminen Kehittäjä-tiimeinä toimivat Lapin Kaste-ohjelmaan sopimuksellisesti sitoutuneiden kuntien sosiaalityön työryhmät. Kehittäjätiimit yksilöivät omat tavoitteensa ja toimintansa suhteessa kokonaissuunnitelman tavoitteisiin ja tukevat alueensa kehittämistyötä vertaistapaamisten ja työverstaiden kautta. Vastaaville sosiaalityöntekijöille/ sosiaalisihteereille tarjotaan mahdollisuus osallistua kehittämis- ja johtamisrakenteen (Kehyjo). Yhteinen avoin sosiaalityön seminaari järjestetään neljä kertaa vuodessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kuuden kunnan kehittäjätiimeille rakenne tarjoaa tutkivan ja kokeilevan oman työprosessin uudistamisen mahdollisuuden. Kehittämistyö mahdollistaa sosiaalitoimistojen henkilöstölle ja asiakkaille vuorovaikutteisen kehittämisen ja tutkimisen areenan. Posken vakinaiset työntekijät ovat mukana kehittämistoiminnassa. Tällä varmistetaan kehittämistyön jatkuvuus ja tuetaan kuntien tiimejä toteuttamaan tarvittavat muutokset omissa toimintarakenteissaan. 3

8 8 Vaikuttavuuden arviointi Jatketaan sosiaalityön vaikuttavuuden arviointia. Kehitetään Lapin kuntien sosiaalitoimistojen palveluprosesseja ja tarkastellaan eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Lisätään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön tiimien, arviointiin liittyvä osaamista. Valtakunnalliseen merkittävyyteen pyritään kehittämällä sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin mittareita. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Vahvistetaan johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalisihteereiden suunnittelu-, kehittämis- ja johtamisosaamista toteuttamalla kaksi vuotta kestävä johtamisen kehittämisprosessi. Laaditaan sosiaalityön ja lastensuojelun suunnitelmat. Asiakas-kehittäjätoiminta Innovoidaan asiakkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa asiakkaiden osallisuutta tukevia areenoita. Kehittäjä-asiakkaita rekrytoidaan kehittämisyhteistyöhön. Sosiaalityön sisällöllisinä kehittämisalueina ovat; kokonaisvaltaisten palveluprosessien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä lastensuojelussa, nuorten kanssa tehtävä työ ja pitkän toimeentuloasiakkuuden kierteen katkaisu. Erityisosaamisen vahvistamien Selvitetään sosiaalityön erityispalvelujen rakenteellisia ratkaisuja ja toiminnallisia uudistamisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Toimitaan työpareina vaativissa asiakastilanteissa. Verkkokonsultaatiota jatketaan ja IP pohjoista konsultaatiota sekä sähköisen asiakaspalvelun sisältöä kehitetään. 2.2 Kehittämis-, tutkimus- ja opetusklinikkatoiminnan käynnistäminen Kehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa edistetään kannustamalla ja tukemalla sosiaalityöntekijöitä tutkivan työotteen omaksumiseen, oman työn kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen nivotaan käynnistettävään kehittämis-, opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaan, jossa yhteistyökumppaneina ovat Lapin yliopiston sosiaalityön laitos ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala. 2.3 Asiantuntemuksen ja erityispalveluiden kehittäminen ja välittäminen Posken kehittämät sähköinen ammattilaiskonsultaatiopalvelu ja asiakasneuvonta turvaavat asiantuntemusta ja erityispalveluja kaikkialle Pohjois-Suomeen etäisyyksistä riippumatta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten (ja muidenkin alojen) käytössä ovat aikuissosiaalityön, lakiasioiden, lastensuojelun, päihdetyön, vammaispalvelun, vanhustyön ja varhaiskasvatuksen verkkokonsultaatiopalvelut. Vuonna 2009 asiantuntijaryhmiin rekrytoidaan saamenkielisiä konsultteja, Posken työntekijöitä ja päihdelääkäri/-lääkäreitä. Varhaiskasvatuksen verkkokonsultaatioita käytetään monikulttuurisuushankkeen Meet me! -koulutettavien oppimistehtävien tukemiseen. Verkkokonsulttien työkokoukset järjestetään edelleen 2 kertaa vuodessa Rovaniemellä. Tutkitaan mahdollisuuksia toimittaa osa konsultaatioprosesseista Sosiaalikollegassa julkisesti nähtäväksi. Asiantuntijatukea annetaan valtakunnalliseen verkkokonsultointiin Sosi-

9 9 aaliportissa. Sosiaalitoimen asiakkaiden käytössä ovat sähköiset neuvontapalvelut Kemijärven, Tornion, Rovaniemen ja Kemin kaupungeissa. Poske jatkaa sosiaalialan asiantuntijoiden rekisteröintiä ja erityisosaamisen välittymisen kehittämistä. Sosiaalikollegassa ylläpidetään työnohjaajien, verkko- ja verkostokonsulttien, erityislastentarhanopettajien, perhetyöntekijöiden, läheisneuvonpitojen koollekutsujien ja muiden asiantuntijoiden esittelyitä yhteystietoineen. Läheisneuvonpidon koollekutsujien esittelyrekisteriä täydennetään seutukuntakohtaisesti. Nivala-Haapajärven ja Raahen seutukuntiin koulutetaan lnp-menetelmän käyttäjiä. Läheisneuvonpidoista ja narratiivisista työtavoista kirjoitetaan vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta tutkimusartikkeli. Asukasluvultaan pienissä kunnissa työpariapua kaivataan erityisesti lastensuojelun prosesseissa. Lapin toimintayksikkö tarjoaa työapua työparityöhön ja läheisneuvonpitojen koollekutsumisiin vaikuttavien työtapojen ja toimivan palvelurakenteen kehittämiseksi. Lastensuojelutarpeen selvitys, sosiaaliasiamiestoiminta, sosiaalipäivystys, varhaisen puuttumisen menetelmät, verkostomenetelmät ja läheisneuvonpito voivat olla niitä kehittämisen kohteita, joissa voidaan tilata työpari Posken kautta. Erityispalveluita kehitetään kiinteässä yhteydessä kuntien peruspalveluihin. Poske edistää vaikuttavien työmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa mallintamalla alan työprosesseja ja asiakkaiden palvelupolkuja. Vuonna 2009 mallinnuksia tehdään erityisesti päihdetyöhön, vanhustyöhön ja saamenkielisiin sosiaalipalveluihin. Posken työntekijät auttavat käytännön työtiimejä mallintamistyössä ProcessGuide -ohjelmaa käyttäen. Vuonna 2009 pyritään aloittamaan mallien mukaisen työn seuranta ja mallien vaikuttavuuden arviointi. Sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalialan ammattilaisten säännöllisiä seutukunnallisia tapaamisia jatketaan ja kehitetään edelleen Lapissa (Itä- ja Pohjois-Lappi, Luoteis-Lappi, Meri- Lappi, Rovaseutu). Vertaisfoorumeita järjestetään tarpeen mukaan myös sosiaalitoimen johtajille ja varhaiskasvattajille. Pohjois-Suomen lastensuojelun laatupäivä pidetään alueellisena foorumina Rovaniemellä. Poskesta osallistutaan osaamiskeskusyhteistyöhön ja substanssikohtaisiin valtakunnallisiin kehittäjäfoorumeihin; aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen oske-foorumit. Poske järjestää vuoden 2009 osaamiskeskuspäivät Pyhätunturilla Psykososiaalisen työn kehittäminen Psykososiaalista työtä kehitetään seuraavissa Posken toteuttamissa hankkeissa: LAPSYKE lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa ( saakka), Nuorten hyvinvoinnin ankkurit ( ) sekä Päihdetyön kehittämisyksikkö. 4 Kehittämisen painopisteet ja toimintasisällöt ovat: Nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen työmuotoja kehittämällä 4 Lisätietoa hankkeiden kotisivuilta:

10 10 o psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos yläkouluilla Rovaniemellä ja ammattiopistossa Kemijärvellä o tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämisohjelmat ja nuorten stressinhallintakurssit kouluissa o erilaiset nuorten ryhmät o nuorten toteuttamat taideprojektit Kolarissa, Inarissa, Ranualla ja Kemijärvellä Tiedon tuottaminen nuorten hyvinvoinnista o Sosiaalityönlaitoksen toteuttama kysely nuorille sekä syventävät haastattelut Perustason työntekijöiden osaamisen vahvistaminen koulutusta ja konsultaatiota järjestämällä o perheinterventiokoulutus, narratiivisen työtavan koulutus o päihdetyön verkkokonsultaatio, videoneuvottelukonsultaatiot Etäpalvelujen kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä o psykiatrisen sairaanhoitajan asiakastyö videoneuvottelua käyttäen Päihteiden käytön varhaisen puuttumisen toimintamallin ja palveluohjauksen juurruttaminen neuvolatyöhön Rovaniemellä Päihdeongelmaisten asumispalvelujen kehittäminen Kemijärvellä o tuetun asumisen toimintamallin kehittäminen, yhteisötilan ja tukitalon perustaminen Päihdetyön seudullinen kehittäminen o Tunturi-Lapin kunnissa yhteinen päihdetyöntekijä, joka asiakastyön lisäksi kehittää päihdepalvelujärjestelmää ja vertaisryhmätoimintaa 2.5 Seniori- ja vanhustyö Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö -hanke jatkaa toimintaansa hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toiminta painottuu vuonna 2009 arviointiin, raportointiin ja toteutuneen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä jatkohankkeen työstämiseen, koska hanke loppuu Lapin kunnissa toimi 14 kehittämistiimiä, joissa vanhustyön työntekijät kehittävät omaa toimintaansa. Viisi kehittämistiimiä mallintaa asiakasprosessinsa. Kehittämistiimit arvioivat kevään aikana toimintaansa suhteessa tavoitteisiin sekä omaa kehittämistyötänsä. Kehittämistiimit tekevät myös suunnitelman oman toimintansa jatkokehittämisestä sekä levittämisestä. Lapin kunnista on kerätty tietoa vanhuspalveluiden käytöstä kehittämistyötä varten. Käytäntöjen kehittämistä tukeva tutkimustyö on edennyt suunnitelmien mukaan. Konsultointia sekä verkon että videoneuvottelulaitteiden avulla jatketaan. Videoneuvottelulaitteiden avulla tapahtuvassa konsultoinnissa muistihoitaja konsultoi kolmen kunnan kotihoidon työntekijöitä. Tulokset dokumentoidaan ja raportoidaan. Hankkeessa tuetaan kuntien pitkäjänteistä vanhustyön kehittämistä järjestämällä avoimia työseminaareja eri puolella Lapin lääniä.. Hankkeen loppuseminaari pidetään 25.3 siten, että neljän eri paikkakunnan välille järjestetään videoneuvotteluyhteys, jolloin toimijat voivat esitellä kehittämistyönsä tuloksia. Perustetut vertaistukiryhmät, vanhustyön esimiesten ryhmä ja vanhustyössä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien ryhmä, jatkavat kokoontumisia kevään aikana.

11 11 Hankkeen työntekijät työstävät raporttia, joka kootaan julkaisuksi huhtikuun loppuun mennessä. Lapin kunnissa on kartoitettu kuntien halukkuutta lähteä mukaan jatkohankkeeseen. Suurin osa kunnista on sitoutumassa myös jatkohankkeeseen. Lapin Kaste -valmisteluhankkeen ohjausryhmän nimeämä Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikön jatkohanketta valmisteleva työryhmä työstää jatkohanketta edelleen. Jatkohanketta haetaan aikaisintaan vuoden 2010 alusta. 2.6 Teknologian hyödyntäminen Teknologian kehittäminen on ollut Lapin toimintayksikön painopisteenä jo useita vuosia. -sivuston ylläpitoa jatketaan, ja vastataan myös työprosessien mallinnuksessa käytettävän QPR ProcessGuide ja ScoreCard -ohjelmistojen ja portaalin hallinnasta sekä valmistuneiden sosiaalialan työskentelymallien ja tuloskorttien julkaisemisesta ja päivittämisestä. 5 Sosiaalialan verkkokonsultaatiota ja kuntien sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjauspalvelua ylläpidetään ja kehitetään edelleen 6. Sosiaalialan asiantuntijapalveluiden kehittäminen Vuonna 2009 keskitytään sosiaalialan ammattilaisten asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Lapin toimintayksikkö on uudistanut verkkokonsultaatiossa ja sosiaalitoimen verkkoneuvonnassa käytetyn teknisen sovelluksen, nyt käytössä on Mawell S7. Tämä uudistus mahdollistaa palveluiden laajentamisen ja räätälöinnin kuntakohtaisesti, myös palvelukohtainen palautteiden kerääminen on nyt mahdollista 7. Samalla pilotoidaan myös organisaatiokohtaista varmennekorttia tietojärjestelmien käytössä. Sosiaalialan ammattilaiset saavat käyttöönsä tietosuojan koulutus- ja oppimisympäristön koko Lapin läänin alueelle. 8 Asiantuntijapalveluiden välittämistä tuetaan myös IP -videoneuvottelujärjestelmiä kehittämällä. Tavoitteena on, että Lapin joka sosiaalivirastossa olisi IP-videoneuvottelumahdollisuus sekä osaamista järjestelmien käyttöön. Tämä mahdollistaisi palveluiden käytön myös asiakkaille. 9 Järjestöjen teknologiavälitteisten palveluiden kehittäminen Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry hakee RAY:n rahoitusta Lapin järjestötoiminnan kehittämiseen vuonna Kehittämistoiminnan tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolia lappilaisessa kehittämistoiminnassa ja järjestöjen kautta edistää kansalaisten osallisuutta hyvinvointipoliittisessa vaikuttamisessa. Järjestöjen toimintamahdollisuuksia ja kansalaisten osallisuutta vahvistetaan ottamalla käyttöön erilaisia teknologisia sovelluksia järjestötoiminnassa. Posken -sivustolle on kehitetty Järjestöpankki.fi -palvelu, joka toimii järjestötiedon hakukanavana ja järjestöjen tiedonvälityksen välineenä. Haettavan rahoituksen

12 12 tarkoituksena on kehittää Järjestöpankkia edelleen ja lisätä sinne uusia työvälineitä järjestötoimijoiden ja kansalaisten käyttöön, esim. järjestöjen ohjaus ja neuvontapalvelut sekä asiantuntijoiden konsultointi tietoturvallisesti internetin kautta, IP-videoneuvottelujärjestelmien hyödyntäminen sekä asiakas- että ammattilaistoiminnassa.

13 13 3 Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikön painopisteet vuodelle 2009: 1) Hyvinvointistrateginen työ hyvinvointiohjelma ja indikaattorityö alueellinen tietotuotanto vaikuttavuuden arviointi 2) Sosiaalityön kehittäminen kehittämisyksiköissä tapahtuva kehittäminen: lastensuojelu ja lastensuojelun suunnitelmatyö, päihdetyö, vammaispalvelut ja vanhustyö valmisteilla oleva kehittämistyö: velvoittavan palvelusuunnitelman toimintamallin kehittäminen osana aikuis- ja perhesosiaalityö (Oulun kaupunki) seudulliset sosiaalityön teemaseminaarit 3) Koulutus sosiaalityön informaatioteknologian maisterikoulutus sosiaalityön opinnäytetöiden ohjaus sosiaalialan perusopetuksen etäopetus sosiaalityön jatkokoulutus opetusklinikkatoiminta LaY & OAMK mahdollisuus aloittaa oppisopimus ja näyttökoulutus sosiaalialalla 4) Varhaiskasvatus uudet rakenteet 3.1 Hyvinvointistrateginen työ Hyvinvointiohjelmatyön ja sitä koskevan tiedontuotannon ja vaikutusten arvioinnin päätavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia Pohjois-Suomessa: Tuottamalla kansalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista sekä kehittämistarpeista. Kehittämällä menetelmällisesti hyvinvoinnin mittaamista ja sitä koskevia indikaattoreita. Vahvistamalla alueellisten toimijoiden hyvinvointistrategista osaamista. Osallistumalla hyvinvointistrategiseen ohjelmatyöhön sekä täydentää maakunnassa tapahtuvaa kehittämistoimintaa hyvinvoinnin ja sosiaalisen asiantuntemuksella. Vuonna 2009 Poske toimii aktiivisesti uuden tiedontuottamistavan ja käyttöönoton mallin kehittämiseksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toteutuksessa. Poske vastaa hyvinvointiohjelman seuranta- ja ohjausmallin rakentamisesta sekä arviointikriteereiden ja mittareiden kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa kaikkien keskeisten toimijoiden yhteistyönä maakunnallinen tiedon tuottamisen malli, joka tuottaa mahdollisimman ajantasaista, kokonaisvaltaista, luotettavaa suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnettävää tietoa toimintaympäristöstä ja alueen ihmisten hyvinvoinnista ja muutoksesta. Tietoaineisto mahdollistaa toiminnan alueellisen kehittämisen ja sitä voidaan hyödyntää alueellisessa hyvinvointistrategisessa työssä koko Pohjois-Suomen tasolla. Hyvinvointia koskevan tutkimuksellisen tiedon tuottamisen ja hyvinvoinnin tiedontuotannon menetelmällisen kehittämisen näkökulma ovat mukana myös muussa Posken hyvinvointipalveluita ja sosiaalitointa koskevassa tutkimus-, selvitys- ja arviointitoiminnassa.

14 14 Tavoitteellisen hyvinvointipolitiikan, ohjelmatyön ja suunnittelutoiminnan haasteena Pohjois- Suomessa on sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden toimijoiden hyvinvointistrateginen osaaminen ja valmiudet. Alueellista hyvinvointistrategista tietotaitoa ja osaamista vahvistava tavoite sisältyy Posken kaikkeen hyvinvointistrategiseen toimintaan. Osaamisen vahvistamisen erityisinä tavoitteina ovat: Lisätä alueellisten toimijoiden hyvinvointistrategista asiantuntemusta, hyvinvoinnin sisällön hallintaa ja sosiaalisen näkökulman huomioon ottamista hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Kehittää strategiaosaamista esimerkiksi integroituvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisätä menetelmällisiä valmiuksia ja moninäkökulmaisen tiedon analysointitaitoja. Kehittää yhteiskunnallisen muutoksen ja kansalaisten muuttuvien hyvinvointitarpeiden parempaa tiedostamista ja ennakointiosaamista. Antaa alueellisille toimijoille valmiuksia reagoida nopeasti yhteiskunnalliseen muutokseen ja muuttuviin palvelutarpeisiin. Vastata kunnallisen ja seudullisen hyvinvointiohjelma- ja strategiatyön sekä palvelujärjestelmän kehittämistyön tietotarpeisiin. Kehittää paikkatiedon hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan tiedontuotannossa. Poske osallistuu hyvinvointistrategiseen ohjelmatyöhön ja alueelliseen kehittämistyöhön eri tasoilla: seudullisesti, maakunnallisesti ja Pohjois-Suomen tasolla. Keskeinen ohjelmatyö on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi ohjelma. Ohjelman kautta muodostuu uudenlainen maakunnallinen toimintamalli ja -rakenne, jonka kautta hyvinvointia edistetään laajalla yhteistyöllä monialaisesti eri toimijat ja näkökulmat huomioiden. Poske toimii ohjelmassa koordinaattorina sosiaalisen, erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden näkökulmasta sekä vastaa ohjelman vaikutusten arvioinnin, johtamisen ja ohjauksen kehittämisestä. 3.2 Sosiaalityön kehittäminen Sosiaalityön kehittäminen jatkuu sosiaalialan kansallisen kehittämishankkeen aikana luoduissa kehittämisyksiköissä vielä vuoden 2009 aikana. Kehittämisyksiköiden toiminta päättyy vaiheittain, vanhustyö (Pippuria) maaliskuussa, päihdetyö heinäkuussa, vammaispalvelut (Vaski) syyskuussa ja lastensuojelu lokakuussa. Yhteistä kehittämisyksiköiden toiminnalle on ollut kehittämistyön kohdistaminen laaja-alaisesti: osaamisen vahvistamiseen, palveluprosesseihin ja asiakastyöhön, palvelujen seudulliseen kehittämiseen, opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön integroimiseen sekä pysyvien kehittämisrakenteiden luomiseen. Päihdetyö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikössä toimii päihdetyön koordinaattori Valtioneuvoston asetuksella (719/2007) säädetyllä ylimääräisellä valtionavustuksella heinäkuuhun Päihdetyön kehittämisen painopisteenä on päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen osana kuntaja palvelurakenneuudistusta. Muina painotuksina ovat päihteiden käytön aiheuttama palveluntarve sekä vallitseva epäsuhta palvelujen tarpeen ja saatavuuden välillä. Myös yhteistyörakenteiden vahvistaminen päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden sekä lastensuojelun välillä ja naisten päihdehoitojen kehittäminen ovat painopistealueina. Päihdetyön koordinaattorin tukee Oulun läänin alueella päihdepalveluiden kehittämistä. Koordinaattori työskentelee yhteistyössä Oulun seudun päihdepalveluiden kehittäminen

15 15 osana päihdeyksikkörakennetta -hankkeeseen palkatun päihdetyön kehittäjän kanssa osallistumalla mm. hankkeen tukiryhmiin, ja kunnallisiin ja seudullisiin työryhmiin. Myös yhteistyötä Oulun läänissä olevien päihdehankkeiden kanssa jatketaan. Poske keskittyy päihdetyön verkkokonsultaatiopalvelun markkinointiin ja käyttöönoton opastamiseen kuntakäynneillä. Päihdetyön koordinaattori osallistuu myös päihdetyön verkkokonsultaatiopalveluun verkkokonsulttina. Poske pyrkii vahvistamaan siteitä päihdetyön valtakunnalliseen kehittämiseen. Päihdetyön koordinaattori toimii Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) päihdetyön valtakunnallisessa aluekehittäjäverkostossa ja sosiaalialan osaamiskeskusten päihdetyön kehittäjäverkostossa. Päihdetyön keskeisiksi kehittämistarpeiksi ja haasteiksi alueella ovat nousseet mm. päihdetyön tietoperustan vahvistaminen peruspalveluissa, ehkäisevän päihdetyön uudet menetelmät ja työvälineet sekä päihdeongelmaisten asunnottomuus. Päihdetyön kehittämisen painopisteenä on päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehittämistyö kohdistetaan o päihteiden käytön aiheuttaman palvelutarpeen ja palvelujen saatavuuden epäsuhtaan o yhteistyörakenteiden vahvistamiseen päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden sekä lastensuojelun välillä sekä naisten päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn ja lievittämiseen o päihdetyön verkkokonsultaatioon sekä toiminnan markkinointiin ja käyttöönoton opastamiseen kunnissa Päihdetyön koordinaattori on mukana Lapin ja Oulun yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja täydennyskoulutuskeskusten yhteistyönä toteutettavan päihdetyön laajan erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa. Yhteistyötä tehdään myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmien sekä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa. Sosiaalityön laitoksen kanssa haetaan uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja sosiaalityön teoria- ja käytännön opetuksen ja tutkimuksellisten töiden toteuttamiseksi päihdetyön kehittämisyksikössä ja Poskessa. Alueilta on kehittämistyön myötä noussut tarpeita, joihin pitkäjänteisellä päihdetyön kehittämisellä tulisi jatkossa vastata: o päihdetyön tietoperustan vahvistaminen peruspalveluissa, o ehkäisevän päihdetyön uudet menetelmät ja työvälineet, o päihdeongelmaisten asunnottomuus sekä o koulutettujen sosiaalityöntekijöiden saatavuus Koulutustarpeisiin vastataan mm. Lapin yliopiston sosiaalityön informaatioteknologian maisterikoulutuksella, sosiaalityön etäopetusratkaisuilla ja sosiaalityön jatkokoulutuksella, jotka toteutetaan Posken toimintayksikössä Oulussa. Lastensuojelu Lastensuojelun kehittämisyksikön toiminta laajeni vuoden alusta koko Oulun seudulle kattaen 11 kuntaa. Alueen keskeiset lastensuojelujärjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset ovat edelleen mukana. Kehittämistyö kohdistetaan o osaamisen syventäminen käynnissä olevilla kehittämisen alueilla teemaryhmätyöskentelyn (Dokumentaatio, Tiedontuotanto, Lähiverkoston kartoitus ja su-

16 16 kulaissijoitus, Lapsen ja vanhemman kanssa työskentely huostaanottoprosessin ja sijaishuollon aikana sekä Jälkihuolto) foorumien, koulutusten ja konsultaation avulla o kehittämistyön vahvistamiseen osana perustyötä esimiestyötä tukemalla o seudullisen yhteistyön tiivistämiseen lastensuojelun suunnitelmatyön avulla: lastensuojelun o suunnitelman edellyttämä tiedontuotanto integroidaan osaksi seudullisesti organisoitua valmisteluprosessia Lastensuojelun kehittämistyössä on noussut esiin kysymyksiä, joihin tulisi paneutua kehittämisyksikön toiminnan jälkeenkin: o lapsen osallisuuden kipupisteet o lastensuojelutyön katkeilevuus ja epäjatkuvuus asiakkaan ja organisaation kannalta, mikä johtunee palveluprosessien työnjaollisesta eriytymisestä ja työntekijöiden vaihtuvuudesta o lastensuojelua koskevan moninaisen tiedon tuottaminen asiakastyön vaikuttavuuden ja rakenteellisen työn kehittämiseksi o lastensuojelutyössä jaksaminen ja tarvittavien tukirakenteiden luominen Kehittämistyön tuloksia arvioidaan ulkoisella arvioinnilla. Lisäksi kehittämistyön opeista ja kokemuksista koostetaan käytännöllis-teoreettinen artikkelijulkaisu kehittämisyksikön päättäessä toimintansa. Valmisteilla oleva sosiaalityön kehittäminen Oulun kaupungin kanssa valmistellaan Velvoittavan palvelusuunnitelman ja siihen integroitavan palveluohjauksen toimintamallin kehittämishanketta. Mallia kehitetään kokeilevasti aikuis- ja perhesosiaalityössä koostamalla asiakkaan tarvitsemat palvelut ehyeksi kokonaisuudeksi yhdellä palvelusuunnitelmalla. Suunnitelma velvoittaa eri palveluista vastaavia toimijoita sovittamaan palvelut ja asiakasprosessit yhteen sekä arvioimaan niiden kokonaisvaikutusta asiakkaan elämäntilanteen parantumisessa. Toimintamallin vaikutusten arviointimenettely luodaan ja sitä kokeillaan kehittämistyön aikana. Mikäli tulokset ovat riittävän vakuuttavia asetettuihin tavoitteisiin nähden, toimintamallia voi soveltaa muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Syksyllä käynnistetään seudulliset sosiaalityön teemaseminaarit, joilla vastataan sosiaalityöntekijöiden ammatillisen keskustelun tarpeisiin. Toisaalta seminaarien avulla kartoitetaan sosiaalityön ja sosiaalisen asiantuntemuksen muutosta ja kehittämistarpeita uudistuvissa palvelurakenteissa. 3.3 Koulutus Pohjois-Pohjanmaalla on vaikea koulutettujen sosiaalityöntekijöiden saatavuusongelma. Ongelmaa vähennetään organisoimalla eritavoin sosiaalityön koulutusta. Lapin yliopisto sosiaalityön laitoksen organisoima sosiaalityön it-maisterikoulutus jatkuu Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikössä. Samoin sosiaalityön maisterikoulutusta järjestetään sosiaalityön perusopiskelijoille etäopetuksen keinoin ja tutkimus- ja jatkokoulutus seminaarein. 3.4 Varhaiskasvatus Teksti toimitetaan myöhemmin

17 17 4 Saamelaisyksikön painopisteet vuodelle 2009: 4.1 Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisen lähtökohdat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtäväkentässä. Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Saamelaisyksikössä työskentelee yksi suunnittelija. Posken neuvottelukunta on nimennyt asiantuntijaryhmän, joka toimii Saamelaisyksikön suunnittelijalle ammatillisena vertaistukena ja vahvistaa työntekijän saamelaista identiteettiä saamelaisväestölle suunnattujen palveluiden kehittäjänä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Saamelaisyksikön keskeisenä tavoitteena on saamelaisten sosiaalipalvelujen sisällöllinen sekä laadullinen kehittäminen ja toiminta-alueena on lähinnä saamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintayksiköiden lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitokset, saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahot Norjassa ja Ruotsissa. Toimintaa rajoittavat vähäiset perusresurssit. Saamelaisten kotiseutualue käsittää neljän kunnan alueen, ja alue on maantieteellisesti hyvin laaja ja saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on monia tarpeita. Osaamiskeskustoiminnan sisällä on meneillään organisaatiomuutos. Saamelaiskäräjät katsoo, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö tulee säilyttää erillisenä yksikkönä Saamelaiskäräjien yhteydessä myös jatkossa ja sen toiminnalle on turvattava rahoitus. Saamenkielisten palvelujen edistäminen vaatii selkeästi lisäresursseja ja kohdennettuja erityistoimenpiteitä koko saamelaisten kotiseutualueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE -ohjelma ) kohdassa 1.1. Voimavarat on suunnattava uudistuksiin sanotaan, että on tärkeää, että kehittämistoiminnan suunnitelmassa on hyödynnetty aikaisempi alueella tehty kehittämistyö. Erikseen on huomioitava ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen kehittäminen. KAS- TE-ohjelman Pohjois-Suomen alueellisessa kehittämistoiminnan suunnitelmassa yhtenä kehittämisen painopisteenä on saamenkielisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Saamelaisten palveluja kehitetään Posken Lapin toimintayksikön koordinoimana sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakenteessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Posken saamelaisyksikön ja saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksikön toiminnan turvaamisen ja kehittämisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrahoitusta ovat tähän mennessä voineet saada vain kunnat ja kuntayhtymät. Saamelaiskäräjien pitäisi olla kuntien tavoin kehittämishankkeissa rahoituksen saajana ja hankkeiden toteuttajana. Saamelaiskäräjät on esittänyt saamelaisen alkuperäiskansan erillistä huomioimista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeissa, palvelurakenneuudistuksessa ja palveluiden kehittämisessä.

18 18 Saamelaiset ovat Suomessa ainoa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 tarkoittama alkuperäiskansa. Saamelaiskäräjien vuonna 2007 keräämien tietojen mukaan Suomessa on noin saamelaista, joista noin asuu saamelaisten kotiseutualueella ja yli puolet 61.7% asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja ulkomailla. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alue (SKL 4 ). Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaisesti alkuperäiskansana oikeus oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen (PL 17.3 ) sekä kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto (PL 121.4) kotiseutualueellaan sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaiskäräjät on lailla (974/95) asetettu saamelaisten itsehallintoelin, joka on aloittanut toimintansa vuoden 1996 alusta. Saamelaiskäräjälain mukaan Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. 4.2 Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveysalan tavoitteet Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman päätavoitteet 1) Saamelaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut saamenkielellä ja palvelut on toteutettu saamelaisista lähtökohdista 2) Saamelaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 3) Saamelaisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät 4) Saamelaisille tarjottujen saamenkielisten palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveysalan vaalikauden tavoitteet: saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja toteuttaminen saamenkielellä, saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen saamelaisille tarjottujen saamenkielisten palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien ammatinharjoittajien hyvinvoinnin edistäminen saamelaisten osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen saamelaisten perheiden hyvinvoinnin edistäminen ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen kehittäminen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitustason nostaminen ja siirtäminen saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi kokonaisuudessaan asetuksen nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman alueelliseen kehittämistyöhön osallistuminen saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkötoiminnan kehittäminen ja pysyvän kehittämisen tukirakenteen luominen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen

19 19 yhteistyön ja toimintaedellytysten lisääminen saamelaisten kotiseutualueen kuntien, seutukuntien ja järjestöjen kanssa pohjoismaisen hyvinvointipalvelujen yhteistyön kehittäminen ja erityisesti raja-alueilla tehtävän käytännön yhteistyön edistäminen suomenkieltä osaamattomien saamelaislasten ja vanhusten palveluiden turvaaminen ja kehittäminen 4.3 Toiminnan painopisteet Saamelaisyksikön tavoitteena on keskeisesti saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon ja saamelaisen sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamelaisväestölle. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveysalalla. Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi sosiaali- ja terveysalalla että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden ja että palvelut toteutetaan saamen kielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta. Kehittämistoiminnassa ja hankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös saamenkielilain voimaantulo ja eri saamenkielten: inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielen käytön mahdollisuuksien edistäminen. Saamelaisyksikön painopisteet vuodelle 2009: 1) Saamelaiskäräjien asettamien tavoitteiden edistäminen KASTE -ohjelmassa 2) Saamelaisten/Saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikön edistäminen 3) Tutkimus- ja koulutusyhteistyö 4) Järjestöyhteistyö 5) Pohjoismainen yhteistyö Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen Saamelaisten hyvinvointipalvelujen sisällölliseen kehittämistyöhön saamelaisyksikkö osallistuu yhtenä osapuolena eri yhteistyö tahojen kanssa mm. seminaarien, koulutusten, hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen, hankkeiden ohjausryhmä sekä eri yhteistyötahojen kehittämistiimien työskentelyn kautta. KASTE -ohjelma Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Saamelaisyksikön toiminnassa huomioidaan valtioneuvoston hyväksymää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa vuosille sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevissa määritellyissä tehtävissä Saamelaiskäräjien asettamien tavoitteiden pohjalta. Posken saamelaisyksikön toiminnassa huomioidaan myös saamelaiskäräjien saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmaa Kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano täsmentyy ja toteutuu kuntien, järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden laajana yhteistyönä sopimissa konkreettisissa kehittämistoimissa ja niiden tavoitteissa. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma KASTE -ohjelma-kaudeksi on Pohjois-Suomen alueellisen

20 20 johtoryhmän tärkein tehtävä. KASTE -ohjelma antaa kunnille ja kuntayhtymille konkreettisia tavoitteita toiminnan suuntaamiseksi. Pohjois-Suomen alueellista kehittämistoiminnan suunnitelma ( ) täsmennetään ja täydennetään ohjelmakauden kuluessa. Osallistutaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman alueelliseen kehittämistyöhön, hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä pyritään vaikuttamaan Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiin toteuttaa kehittämishankkeita. Saamelaisyksikkö osallistuu Lapin KASTE -kehittämistyöryhmien työskentelyyn ja Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenteen toteuttamiseen. KASTE -hankkeiden suunnittelun osalta tehdään yhteistyötä saamelaisalueen kuntien kanssa. Saamelaisten/Saamenkielisten kehittämisyksikkö on käynnistynyt valmisteluhankkeena vuonna Kehittämisyksikön pysyvän toiminnan turvaamiseksi ja käynnistetyn työn jatkamiseksi on selvitettävä toiminnan juurruttaminen saamelaisalueelle Saamelaiskäräjien, Posken Saamelaisyksikön ja kuntien välisenä yhteistyönä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että Saamelaisten/Saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkötoiminta vakiinnutetaan vuonna 2010 Saamelaiskäräjien yhteyteen. Saamelaisten/Saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö Inarin kunnan hallinnoiman Saamelaisten/Saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhankkeen toteuttamiseen saamelaisyksikkö osallistuu hankesuunnitelman mukaisesti. Saamelaisyksikkö vastaa kehittämisyksikkö -hankkeen tutkimus- ja oppilaitosyhteistyöstä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että kehittämisyksikössä kehitettyä toimintaa vakiinnutetaan Saamelaiskäräjien yhteyteen. Tutkimusyhteistyö Posken toimialaan kuuluvaa koulutus- ja tutkimustoimintaa toteutetaan yhteistyössä Posken, Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Yhteistyössä laaditaan hankesuunnitelmia ja toteutetaan selvitys saamelaisten hyvinvointiin liittyvistä tutkimus- ja koulutustarpeista. Selvitys palvelee saamelaisten hyvinvoinnin tutkimusohjelman ja hyvinvointistrategian laatimista. Ajankohtaisen tiedon hankinnassa tutkimusyhteistyötä tehdään yliopistojen, korkeakoulujen ja eri oppilaitosten kanssa. Yliopistojen ja oppilaitosten kanssa muodostetaan toiminnallinen verkosto. Järjestöyhteistyö Osaamiskeskustoimintaan ja KASTE -ohjelmaan sisältyy järjestöyhteistyö. Posken toimialaan liittyvissä tehtävissä järjestöyhteistyötä ja kehittämisen tukirakenteessa tehdään mm. SámiSoster ry:n kanssa, koska yhdistys toteuttaa saamelaisten hyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita. Posken toimialaan liittyvissä tehtävissä yhteistyötä tehdään myös eri saamelaisjärjestöjen kanssa. Pohjoismainen yhteistyö NVC (Nopus, Nordiska utbildningsprogrammet för utveckling av social service), on hyväksynyt toiminnaksi saamelaisten kanssa tehtävän sosiaalityön kehittämisen. Tavoitteena on kehittää saamelaisten parissa tehtävän sosiaalityön käytäntöjä, koota tutkimustietoa, luoda asiantuntija- ja yhteistyöverkostoja ja levittää tietoa hyvistä käytännöistä. Toiminnan avulla pyritään lisäämään ja syventämään Pohjois-Kalotti -alueen yhteistyötä sosiaalipalveluiden kehittämisessä sekä luomaan pysyvä verkosto eri toimijoiden välillä.

21 21 Yhteistyö toteutetaan pitkäkestoisena koulutus- ja kehittämistoimintana, joka on käynnistynyt 2007 järjestetyllä yhteispohjoismaisella seminaarilla. Seuraava seminaari järjestetään 2009, jossa teemana on mielenterveys ja -päihdetyö. Tarkoituksena on myös luoda ammattihenkilöstö verkosto ja yhteistyön kehittäminen norjan, ruotsin ja suomen Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveydenalan henkilöstön välillä sekä tietokannan kehittäminen, joka sisältää saamelaiseen hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia Pohjoismaissa; norjassa, ruotsissa ja suomessa. Nordiskt Välfärdcenter (NVC) on uusi Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaali- ja hyvinvointipolitiikkaa Pohjolassa. NVC aloitti toimintansa ja siihen on yhdistetty NOPUS, NSH, NUD ja NAD. Saamenkielinen verkkokonsultaatio Saamenkielistä verkkokonsultaatiota toteutetaan ja kehitetään yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikön kanssa. Saamenkielinen verkkokonsultti toimii sosiaalialan konsultaatiopalvelun varhaiskasvatuksen verkkokonsulttiryhmässä. Julkaisut Saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista kehitettävien palvelujen sisältöjä kuvataan artikkelisarjassa, joka toimitetaan saamelaisten hyvinvointipalveluja kehittävien asiantuntijoiden raporttien, seminaarien puheenvuorojen ja eri artikkelien pohjalta. Artikkelisarja julkaistaan Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen julkaisusarjassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Saamelaisyksikön toimintasuunnitelma