Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan
|
|
- Simo Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkoholihaitat Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät Pia Mäkelä Alkoholi on tätä nykyä pahin yksittäinen uhka kansanterveydelle Suomessa. Jo entisestään suuret alkoholin aiheuttamat haitat kasvanevat ensi vuonna vielä merkittävästi, kun alkoholin tuonti muista EU-maista vapautuu, Virosta tulee EU-maa ja alkoholivero pienenee. Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan kasvavan Suomessa lähivuosina, ja tämän uskotaan johtavan vastaavaan kasvuun myös alkoholihaittojen määrässä. Tässä katsauksessa käsitellään alkoholihaittojen määrää ja kokonaiskustannuksia, odotettavissa olevia kulutuksen muutoksia ja sitä, miksi haittojen odotetaan kasvavan samassa tahdissa kulutuksen kasvun kanssa. Alkoholi merkittävin terveysuhka WHO:n raportissa vuodelta 2002 on arvioitu kattavasti, joskin karkeasti, 26 erilaisen terveyden riskitekijän (aliravitsemus, kolesteroli, tupakointi, alkoholinkäyttö, ilmansaasteet jne.) aiheuttamaa kuolemien ja menetettyjen terveiden elinvuosien määrää maailman eri osissa (The World Health Report 2002). Alkoholinkäytön osuudeksi terveiden elinvuosien kokonaismenetyksestä teollisuusmaissa arvioitiin miehillä 14 % ja naisilla 3 %. Miehillä alkoholi katsottiin toiseksi pahimmaksi riskitekijäksi tupakoinnin jälkeen. Naisilla useat ravintoon liittyvät riskitekijät, kuten verenpaine, kolesteroli ja ylipaino, menivät näiden nautintoaineiden edelle. Alkoholinkäytön merkitystä kartoittavassa raportin osassa arvioitiin meta-analyysien (mm. Gutjahr ym. 2001) perusteella, että alkoholi on syy-yhteydessä kaikkiaan 60 erilaiseen sairauteen tai tapaturmaan (Rehm ym., 2003). Alkoholinkäytön erilaisia terveyshaittoja on dokumentoitu hyvin myös alan kotimaisissa oppikirjoissa (Kiianmaa ja Ylikahri 1991, Salaspuro ym. 1998). Vastaavaa kuvausta alkoholinkäytön aiheuttamista sosiaalisista haitoista tai kansainvälisiä arvioita niiden aikaansaamasta kokonaisrasituksesta ei ole olemassa. Joka tapauksessa liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa esimerkiksi erilaisia perhe-elämän ongelmia, kuten perheväkivaltaa ja lasten laiminlyömistä, muuta väkivaltaa ja muuta rikollisuutta, järjestysongelmia, syrjäytymistä, työttömyyttä ja työn tuottavuuden heikentymistä. Alkoholin aiheuttamat kuolemat Suomessa Suomen osalta on olemassa huomattavasti WHO:n lukuja tarkempia arvioita alkoholinkäytön vaikutuksesta paitsi kuolleisuuteen ja sairastavuuteen myös joihinkin muihin yksittäisiin haittoihin (Taulukko 1). Nämä luvut eivät ole metodien erilaisuuden vuoksi vertailukelpoisia WHO:n lukujen kanssa. Alkoholiin liittyviä kuolemia on viime aikoina esiintynyt tilastoissa vuosittain noin (esim. Kuolemansyyt 2001). Tällöin mukaan on laskettu perussyyltään suoraan alkoholiin liittyvät kuolemat sekä päihdyksissä tapahtuneet tapaturmat ja väkival- Duodecim 2003;119:
2 Taulukko 1. Alkoholinkäytön seurauksia Suomessa. Määrä vuodessa Alkoholiin liittyvät kuolemat 1) n maksakirroosi 617 myrkytys 401 kardiomyopatia 98 haimasairaudet 50 Alkoholisairaudet sairaalahoidon aiheena 2) hoitojaksoja, alkoholisairaus päädiagnoosina hoitopäiviä, alkoholisairaus päädiagnoosina hoito jaksoja, alkoholisairaus pää- tai sivudiagnoosina päihtymystila elimelliset aivo-oireyhtymät maksasairaudet haimasairaudet Käynnit katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa 2) asiakkaita hoitovuorokausia Käynnit A-klinikoissa 2) asiakkaita käyntikertoja Asumispalvelut ja ensisuojat 2) hoitovuorokausia Työkyvyttömyyseläkkeitä, joiden perusteissa esiintyy alkoholisairaus 2) pääsairautena kaikkiaan Päihtyneiden säilöönottoja ) Kuolemansyyt 2001, Mäkelä ) Päihdetilastollinen vuosikirja taiset kuolemat. Kun mukaan lasketaan myös muut kuolemat, joiden osalta kuolintodistuksessa on esitetty suora viittaus alkoholin myötävaikutukseen, tulee yhteissummaksi noin (Mäkelä 1999). Luku on merkittävä verrattuna esimerkiksi vuosittaiseen itsemurhien määrään (noin 1 200) tai liikennekuolemien määrään (noin 450). Kaikista kuolemista alkoholiin liittyviä oli 1990-luvun alkupuolella miehillä 11 % ja naisilla 2 %. Tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista alkoholiin liittyvien osuus oli miehillä peräti 47 % ja naisilla 18 % (Mäkelä 1999). Tärkeimmät yksittäiset alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat maksakirroosi ja alkoholimyrkytys sekä lähinnä päihtymyksen kautta alkoholiin liittyvät tapaturmat. Vaikka alkoholiin liittyvät kuolemat edustavatkin vain pientä osaa alkoholinkäytön kaikista haittavaikutuksista, niitä on tutkittu suhteellisen paljon, koska niistä on olemassa varsin luotettavaa aineistoa ja koska kyse on vakavimmista seurauksista. Aikavälillä miesten osuus kaikista alkoholiin liittyvistä kuolemista oli 87 %. Alkoholiin liittyvien kuolemien on arvioitu lyhentävän miesten keskimääräistä elinajan odotetta kahdella vuodella ja naisten 0,4 vuodella. Alkoholin suojavaikutus sepelvaltimotautia ja aivoinfarkteja vastaan pidentää toisaalta odotetta noin 0,4 vuotta miehillä ja 0,1 vuotta naisilla, joten hyödyt jäävät tässä vertailussa merkittävästi haittoja vähäisemmiksi. Miesten ja naisten elinajan odotteiden tuolloisesta 7,7 vuoden erosta selittyi alkoholiin liittyvillä syillä noin viidennes. Keski-ikäisissä ja nuorissa ikäryhmissä alkoholiin liittyvien kuolemien merkitys miesten ylikuolleisuuden selittäjänä on vielä selvästi suurempi: ikävälillä v sukupuolten kuolleisuuserosta selittyi % alkoholiin liittyvillä kuolemilla. Vaikka alkoholikuolemien absoluuttinen määrä on huipussaan vasta ikävuoden paikkeilla, on niiden suhteellinen osuus suurin juuri vuoden iässä, jolloin miehillä noin 40 % ja naisilla noin 15 % kaikista kuolemista liittyy tavalla tai toisella alkoholiin (kuva 1) (Mäkelä 1999). Alkoholinkäytön muut terveysja sosiaaliset haitat Alkoholin merkitystä terveys- ja sosiaalisten haittojen kannalta voidaan suhteuttaa vertaamalla sitä toisen tärkeän kansanterveyteen vaikuttavan nautintoaineen tupakan merkitykseen. Tupakoinnin tiedetään aiheuttavan enemmän kuolemia ja vähän suuremman menetyksen elinajan odotteeseen (Martelin ym., painossa), mutta kun otetaan huomioon myös sosiaaliset ja sivullisiin kohdistuvat vaikutukset, voidaan alkoholinkäytön kokonaisvaikutusta pitää selvästi suurempana. Myös Kansallisessa projektissa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (2002) todetaan, että suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa alkoholi P. Mäkelä
3 Miehet Ikäryhmät Naiset % Alkoholiin liittyvät tapaturma- ja väkivaltakuolemat Alkoholiin liittyvät tautikuolemat Kuva 1. Alkoholiin liittyvien kuolemien osuus (%) kaikista kuolemista iän ja sukupuolen mukaan. Alkoholin aiheuttamien sairaalahoitoa vaativien seurauksien määrä on huomattava. Vuonna 2001 hoitojaksoja tilastoitiin määritelmän mukaan vaihdellen ja hoitopäiviä parisataatuhatta (taulukko 1). Tärkeimmät yksittäiset hoidon tarpeen syyt olivat päihtymystilat, elimelliset aivo-oireyhtymät sekä maksan ja haiman sairaudet. Päihdehuollon piiriin kuuluvia hoitovuorokausia katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa on tilastoitu vielä enemmän kuin sairaaloissa, ja käyntikertoja A-klinikoilla on vielä tätäkin runsaammin (taulukko 1). Alkoholisairaus esiintyy voimassa olevien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteissa noin tapauksessa. Tilastot kertovat lisäksi, että hoitovuorokausia asumispalveluiden ja ensisuojien piirissä on noin puoli miljoonaa vuodessa ja päihtyneiden säilöönottoja lähes Taulukon 1 tilastot kuvaavat melko hyvin alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja Suomessa, vaikka tilastojen ulkopuolelle jää paljon lievempää sairastavuutta ja onnettomuuksia. Alkoholinkäytön sosiaalisia seurauksia ei pystytä kuvaamaan yhtä hyvin tilastojen perusteella. Perheisiin kohdistuvien vaikutusten osalta tiedämme tilastojen perusteella, että noin lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle (Stakesin lastensuojelutilasto, julkaisematon), ja lisäksi noin lasta on avohuollon piirissä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Suuressa osassa näistä tapauksista päihteillä on keskeinen osa (Kivinen ja Heinonen 1990, Heino ym. 2002). Näiden vakavampien perhe-elämään kohdistuvien seurausten lisäksi esiintyy paljon suurempi määrä täysin tilastojen ulkopuolelle jäävää satunnaisempaa lasten laiminlyöntiä, joka johtuu vanhempien alkoholinkäytöstä (Holmila ja Kantola 2003). Vuosittain poliisille ilmoitetaan noin pahoinpitelyä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Kaikista pahoinpitelyistä ilmoitetaan poliisille vain alle kolmasosa (Aromaa ja Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät 2483
4 Heiskanen 2000), perheväkivaltatapauksista todennäköisesti vielä pienempi osa. Valtaosassa pahoinpitelyistä syylliseksi epäilty on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, esimerkiksi vuosina %:ssa tapauksista (Kivivuori ja Aromaa 2001). Alkoholihaittojen taloudelliset vaikutukset Merkittäviä tilastojen ulkopuolelle jääviä alkoholin haittavaikutuksia esiintyy myös osallistumisessa työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Liiallinen alkoholinkäyttö on yhteydessä satunnaisiin poissaolopäiviin ja pidempiin sairauslomiin sekä työttömyyteen ja syrjäytymisen riskiin (Mustonen ym. 1993, Leino-Arjas ym. 1999). Paras arvio alkoholin terveys- ja sosiaalipalveluille aiheuttamasta kokonaisrasituksesta saadaan joka neljäs vuosi tehtävästä päihdetapauslaskennasta. Tällöin lasketaan kaikki sosiaalija terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvat päihteisiin liittyvät asioinnit yhtenä lokakuisena tiistaipäivänä. Edellinen laskenta tehtiin vuonna 1999, ja tuloksen mukaan tällaisia asiointeja esiintyi kaikkiaan noin , minkä mukaan vuosittainen määrä olisi 3,8 miljoonaa asiointia (Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2001). Vuosittaisen määrän laskemisessa on tehty karkea ja todennäköisesti osin virheellinen oletus, että vuoden kaikki päivät ovat keskimäärin samanlaisia kuin laskentapäivä. Alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi vuonna 2000 on arvioitu 0,5 0,7 miljardia euroa. Mukaan on laskettu arviot kustannuksista terveys- ja sosiaalihuollon, rikollisuuden hallinnan, omaisuusvahinkojen, valvonnan, tutkimuksen ja ehkäisevän päihdetyön osalta. Kun mukaan lasketaan arvio välillisistä kustannuksista, jotka sisältävät tuotantomenetykset ja menetettyjen elinvuosien rahallisen arvon, on loppusummaksi arvioitu 2,9 5,1 miljardia euroa. Tuottoja valtio sai alkoholista 2,0 miljardia euroa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Alkoholinkäytön lisääntyminen Suomessa Suomessa käytettiin vielä 1960-luvun puolivälissä melko vähän alkoholia, noin kolme litraa puhdasta alkoholia vuodessa yli 15-vuotiasta kohti. Vuoden 1969 alkoholi- ja keskiolutlain voimaantulon jälkeen kokonaiskulutus (tilastoitu + arvioitu tilastoimaton) kasvoi vuoteen 1975 mennessä yhdeksään litraan. Tämän jälkeen määrä on vielä nousukausien yhteydessä kasvanut niin, että nykyisin kulutus on noin 11 litraa 15-vuotiasta asukasta kohti (kuva 2). Suomi sijoittuukin länsimaisessa vertailussa nykyisin al- Kuolleita/ Litraa Kulutus Kuolleisuus Kuva 2. Alkoholinkulutus (tilastoitu + tilastoimaton) litroina 15 vuotta täyttänyttä kohti ja alkoholikuolleisuus perussyyn mukaan P. Mäkelä
5 Kuva: Lehtikuva Keskiolut tuli kauppoihin koholinkulutuksen suhteen keskimääräisen kulutuksen maihin ja on ohittanut esimerkiksi Italian (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Ekonometristen ennusteiden mukaan alkoholin tilastoitu kulutus kasvaa vuosina noin neljän prosentin vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa sitä, että kulutus lisääntyy vuoden 2004 alkuun mennessä nykyisestä hieman yli yhdeksästä litrasta kaikenikäisiä asukkaita kohti noin kymmeneen litraan. Vuoden 2004 alusta lukien matkustajat saavat tuoda vapaasti omaan käyttöönsä alkoholia muista EU-maista. Kun Viro liittyy EU:hun toukokuun alussa 2004, suomalaisten alkoholinkulutus lisääntyy edelleen, sillä turistien Virosta tuomien alkoholimäärien odotetaan kasvavan merkittävästi erityisesti Etelä- Suomessa, ja alkoholiverotuksen samanaikainen lieventyminen kasvattaa kulutusta koko Suomessa. Karkean arvion mukaan (Karlsson ym. 2003) vaihtoehto, jossa veroja ei olisi vähennetty lainkaan, olisi johtanut keskikulutuksen kasvamiseen noin litralla yhteentoista litraan asukasta kohti. Jos taas alkoholiveroja olisi vähennetty 50 %, kulutus olisi arvion mukaan kasvanut noin puolellatoista litralla 11,5 litraan (tätä kirjoitettaessa alkoholiveroja odotetaan vähennettävän kolmanneksella). Suomi siirtyisi jo näiden kasvulukujen perusteella Euroopan kärkimaiden joukkoon (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Toisaalta suhteutettuna siihen, että kasvu on ollut viime vuosina 3 4 %, voidaan näitä arvioita %:n kasvusta kyseessä olevien suurten alkoholipoliittisten muutosten seurauksena pitää maltillisina. Alkoholinkäytön haitat lisääntyvät Miten kulutuksen kasvun sitten odotetaan heijastuvan haittoihin? Kuva 2 osoittaa, kuinka alkoholikuolleisuus on Suomessa seurannut hyvin läheisesti alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia. Ulkomaiset tutkimukset vahvistavat, että monet erityyppiset haitat seuraavat läheisesti muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa (Edwards ym. 1994, Norström 2002, Babor ym. 2003). Jos haitat kasvavat samassa suhteessa kuin kulutus, johtaisi jo %:n suuruinen kulutuksen kasvu noin uuteen alkoholikuolemaan vuodessa ja alkoholiin liittyvien asiointien määrä terveys- ja sosiaalihuollon Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät 2485
6 Taulukko 2. Viinin juomisen yleisyys aterioilla ja humalajuominen juomatapatutkimusten mukaan. Luvut % vastanneista Käyttää viiniä sunnuntain pääaterialla Käyttää viiniä ruokajuomana 6 9 vähintään kerran viikossa Käyttää alkoholia vähintään kerran kuussa niin, että se»tuntuu oikein toden teolla» (Metso ym. 2002, Stakesin juomatapatutkimukset) palveluissa voisi lisääntyä noin :lla vuosittain. Haittojen aiheuttamat, lähinnä kunnille kasaantuvat kustannukset siis lisääntyvät samalla kun verotulot pienenevät. Haittojen ja kulutuksen läheinen yhteys on ollut toistaiseksi empiirisesti havaittu säännönmukaisuus. Onko tämän säännönmukaisuuden toistuttava myös tulevaisuudessa? Eikö kulutus voi kasvaa ilman haittojen vastaavaa kasvua? Tämä olisi mahdollista kahdella eri tavalla. Ensinnäkin haitat voisivat jäädä alkoholinkulutuksen kasvusta jälkeen, jos kulutus lisääntyisi lähinnä vain pien- ja kohtuukuluttajilla ja jakautuisi näin entistä tasaisemmin. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole dokumentoitu yhtään sellaista merkittävää kulutuksen muutosta, jonka seurauksena alkoholinkulutuksen jakauma olisi tällä tavoin tasoittunut. Yleensä muutosten on ha- YDINASIAT Miehet eläisivät keskimäärin kaksi vuotta ja naiset 0,4 vuotta pidempään ilman alkoholiin liittyviä kuolemia. Alkoholiin liittyviä asiointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa on päivässä noin , mikä tarkoittaa 3,8:aa miljoonaa asiointia vuodessa. Vuonna 2004 alkoholin kulutus kasvaa tuontikiintiöiden suurenemisen ja alkoholiverotuksen lievenemisen vuoksi. Alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen odotetaan lisääntyvän samassa suhteessa kulutuksen kasvun kanssa. vaittu tapahtuvan koko alkoholia käyttävässä väestössä (Edwards ym. 1994). Suomessa kulutus kasvoi vuoden 1969 alkoholiuudistusten yhteydessä keskimäärin 50 % mutta litramääräisesti sitä enemmän, mitä runsaampaa kulutus tarkastellussa ryhmässä (pien- vs suurkuluttajat, miehet vs naiset jne.) alun perin oli (Mäkelä ym. 2002). Toinen tapa, jolla kulutus voisi periaatteessa kasvaa ilman haittojen vastaavaa lisääntymistä, on suomalaisten vähittäinen luopuminen humalakeskeisestä juomistavasta. Esimerkiksi naistenlehtien palstoilla selvästi näkyvä viinikulttuurin eteneminen voisi herättää toiveita tällaisesta muutoksesta. Haittojen kannalta keskeistä ei kuitenkaan ole, minkälaisia uusia, mahdollisesti aiempaa vähäisemmässä määrin haittoihin yhteydessä olevia juomistapoja Suomeen syntyy, vaan se, korvaavatko nämä uudet tavat traditionaalista humalajuomista. Stakesin Alkoholija huumetutkimuksen ryhmän (entinen Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos) vuonna 1968 aloittama juomatapatutkimusten sarja kertoo, että vaikka viinin käyttö ruokajuomana on selvästi lisääntynyt, ei se ole vähentänyt humalajuomista. Päinvastoin humalajuominen on ollut lisääntymään päin (taulukko 2). Vuoden 1969 suurten kulutusmuutosten yhteydessä pienkulutuskertojen (erityisesti saunaoluen juomisen) tiedetään lisääntyneen kaikkein eniten (Mustonen ja Sund 2002). Tästä huolimatta alkoholiin liittyvät haitat lisääntyivät suurin piirtein samassa suhteessa kuin alkoholinkulutus (Mäkelä ym. 2002). Alkoholikulttuurin perinpohjainen muutos, jonka seurauksena humalakulutus vähenisi olennaisesti, olisi haittojen kannalta toivottava. Tällaisten kulttuurimuutosten voidaan kuitenkin odottaa tapahtuvan ennemminkin sukupolvien vaihtumisen myötä kuin esimerkiksi lähimpien kymmenen vuoden aikana tai jonkin alkoholipolitiikan liberalisoimistoimenpiteen seurauksena P. Mäkelä
7 Lopuksi Alkoholihaittojen tulevan kehityksen kannalta keskeisin kysymys on, kuinka paljon vuoden 2004 muutokset lisäävät kokonaiskulutusta. Kun mahdollisuudet vähentää haittoja tiukan verotuksen ja saatavuuden rajoitusten kautta ovat aiempaa vähäisemmät, tulee muuntyyppisillä ehkäisykeinoilla olemaan yhä suurempi paino haittojen ehkäisyssä. Tällaisia ovat esimerkiksi lupahallinnon ja valvonnan tehostaminen, paikallisten päätöksentekomahdollisuuksien parantaminen, terveydenhuollon lyhytneuvonta, paikalliset ehkäisytoimet, alkoholittomien tilanteiden ja ympäristöjen tukeminen ja alkoholikulttuurin muutoksen edistäminen. Tällainen painotusten muutos onkin ollut havaittavissa jo viimeaikaisissa alkoholiohjelmissa (2000-luvun alkoholiohjelma 2001, Onks tietoo? 1997), vaikka valitettavasti panostus ohjelmien toteuttamiseen on jäänyt vähäiseksi. Kirjallisuutta 2000-luvun alkoholiohjelma. Yhteistyötä ja vastuuta. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriön työryhmämuistioita 29, Aromaa K, Heiskanen M. Suomalaisten rikosriskit Kansainvälisen rikosuhritutkimuksen Suomea koskevia tuloksia. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 49, Babor T, Caetano R, Casswell S, ym. Alcohol: no ordinary commodity. Oxford: Oxford University Press, Edwards G, Anderson P, Babor TF, ym. Alcohol policy and the public good. Oxford: Oxford University Press, Gutjahr E, Gmel G, Rehm J. The relation between average alcohol consumption and disease: an overview. European Addiction Research 2001;7: Heino T, Rantamäki R, Sallila S. Hallinto-oikeuksien ratkaisut lastensuojeluasioissa Helsinki: Stakes, aiheita 6/2002. Holmila M, Kantola J, toim. Pullonkauloja. Kirjoituksia alkoholistien läheisistä. Helsinki: Stakes, Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 3, Karlsson T, Mäkelä P, Tigerstedt C, Österberg E. Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa. Yhteiskuntapolitiikka 2003;68: Kiianmaa K, Ylikahri R, toim. Alkoholi vaikutukset elimistöön ja terveyteen. Helsinki: Oy Alko Ab, Kivinen T, Heinonen P. Lastensuojelu vuonna Väliraportti Helsinki: Sosiaalihallituksen raporttisarja 11/1990. Kivivuori J, Aromaa K. Väkivaltarikokset. Kirjassa: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, julkaisuja 183, 2001, s Kuolemansyyt Helsinki, Tilastokeskus, Terveys 2002:3. Leino-Arjas P, Liira J, Mutanen P, Malmivaara A, Matikainen E. Predictors and consequences of unemployment among construction workers: prospective cohort study. BMJ 1999;319: Martelin T, Mäkelä P, Valkonen T. Contribution of deaths related to alcohol or smoking to the difference in life expectancy between men and women. Eur J Pub Health 2003 (painossa). Metso L, Mustonen H, Mäkelä P. ym. Suomalaisten juomatavat vuonna Taulukkoraportti vuoden 2000 tutkimuksen perustuloksista ja vertailuja aiempiin juomatapatutkimuksiin. Helsinki: Stakes, Aiheita 3/2002. Mustonen H, Paakkanen P, Simpura J. Työllisten ja työttömien juomatavat. Alkoholipolitiikka 1993;58: Mustonen H, Sund R. Changes in the characteristics of drinking occasions resulting from liberalization of alcohol availability: a reanalysis of the 1968 and 1969 Finnish panel survey data. Kirjassa: Room R, toim. The effects of Nordic alcohol policies. What happens to drinking and harm when alcohol controls change? Helsinki: NAD Publication No. 42, 2002, s Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Yleisyys ja yhteys sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan. Helsinki: Stakes, tutkimuksia 105, Mäkelä P, Rossow I, Tryggvesson K. Who drinks more and less when policies change? The evidence from 50 years of Nordic studies. Kirjassa: Room R, toim. The effects of Nordic alcohol policies. What happens to drinking and harm when alcohol controls change? Helsinki: NAD Publication No. 42, 2002, s Norström T, toim. Alcohol in postwar Europe. Consumption, drinking patterns, consequences and policy responses in 15 European countries. Stockholm: National Institute of Public Health, Onks tietoo? Esitys kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanemiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1997:14. Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. Helsinki: STA- KES, Sosiaaliturva 2002:3. Rehm J, Room R, Monteiro M, ym. Alcohol as a risk factor for burden of disease. Kirjassa: Comparative Quantification of Health Risks: Global and Regional Burden of Disease due to Selected Major Risk Factors. Geneva: World Health Organization 2003 (painossa). Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja Helsinki: Stakes, Sosiaaliturva 2001:4. The World Health Report 2002: Reducing risks, promoting healthy life. Geneve: WHO, PIA MÄKELÄ, erikoistutkija pia.makela@stakes.fi Stakes, alkoholi- ja huumetutkimus PL 220, Helsinki 2487
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
LisätiedotRUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti
LisätiedotPäihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotSuomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä
LisätiedotSuomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL
Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos
LisätiedotPia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa
LisätiedotAlkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa
A VAUKSET Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa THOMAS KARLSSON PIA MÄKELÄ CHRISTOFFER TIGERSTEDT ESA ÖSTERBERG Haaste Vuonna 2001 asukasta kohti laskettu alkoholin kulutus kohosi Suomessa noin
LisätiedotAlkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
LisätiedotEroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?
Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen
LisätiedotTekemättömän ehkäisevän työn hinta
Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina
LisätiedotAlkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkäyttötavat
Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen
LisätiedotTASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista
TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotTASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista
TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotAlkoholi ja iäkkäät Suomessa
Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotAlkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä
Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa
LisätiedotAlkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotUudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että
LisätiedotKuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotVuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta
Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:
LisätiedotMITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?
MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin. Hallituksen esityksellä uudeksi alkoholilaiksi on positiivinen kansantaloudellinen vaikutus koko panimoalan arvoketjuun
LisätiedotMiten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä
Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,
LisätiedotFoorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta
Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotKoskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko
LisätiedotTietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön
Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen
LisätiedotTASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista
2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotTUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotVäkivallan vähentämisohjelma Suomessa
Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan
Lisätiedot"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "
"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija
LisätiedotToimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt. Suomi juo
Toimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt Suomi juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968 2008 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Graafinen suunnittelu:
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotAlkoholilain uudistus
Alkoholilain uudistus Esitys valiokunnalle lokakuu 2017 Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry Lakiuudistus on maltillinen ja se tarvitaan Uudistus vähentää matkustajatuontia, siirtää verotuloja Suomeen,
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotLainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?
Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotMatkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus
LisätiedotAlkoholin saatavuus ja haitat 2016
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011
LisätiedotTerve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi
Terve 1: Terveyden perusteet Luku 10: Alkoholi Alkoholi suomalaisten yleisin päihde päihdyttävä aine etanoli eli etyylialkoholi vaikuttaa keskushermostoon alkoholipitoisuus tilavuusprosentti = kuinka monta
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti
LisätiedotAlkoholilain uudistus
Alkoholilain uudistus Esitys sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 26.10.2017 Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry Lakiuudistus on maltillinen ja se tarvitaan Uudistus vähentää matkustajatuontia, siirtää
LisätiedotNäin Suomi juo TOIMITTAJAT PIA MÄKELÄ JANNE HÄRKÖNEN TOMI LINTONEN CHRISTOFFER TIGERSTEDT KATARIINA WARPENIUS
Näin Suomi juo TOIMITTAJAT PIA MÄKELÄ JANNE HÄRKÖNEN TOMI LINTONEN CHRISTOFFER TIGERSTEDT KATARIINA WARPENIUS NÄIN SUOMI JUO Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat Toimittajat: Pia Mäkelä, Janne Härkönen,
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE
Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotAlkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009
Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotAlkoholijuomien matkustajatuonti
Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotMitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin
Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin 9.11.2017 Tomi Lintonen 1 Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö 1977-2017
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotOvatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta?
Ovatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta? Johan Sandelin Monet alkoholitutkijat ovat olettaneet, että suurkuluttajat ovat vastanneet suhteellisen suuresta osasta
LisätiedotSosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa
Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,
LisätiedotLainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle
Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja
LisätiedotPohdintaa päihteistä ja työttömyydestä Olavi Kaukonen Salo
Pohdintaa päihteistä ja työttömyydestä Olavi Kaukonen Salo 13.9.2017 14.9.2017 Mitä tiedämme syy-seuraussuhteista? Mistä päihdeongelmat aiheutuvat? Tiedämmekö, kenen käyttö kehittyy ongelmalliseksi? Tiedämmekö,
LisätiedotTUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS
TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotVoiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista?
Tiedosta hyvinvointia 1 Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista? Alkoholin käytön ja alkoholihaittojen sosiaaliryhmittäiset erot Suomessa Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotPäihdetilastollinen vuosikirja 2014
Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 Tuomo Varis Sirpa Virtanen 22.12.2014 1 Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1965 2013, litraa Litraa 14 12 10 Anniskelukulutus
LisätiedotAlkoholijuomien matkustajatuonti
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA
KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotAlkoholijuomien matkustajatuonti
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotKadonnutta alkoholia etsimässä II osa
ANALYYSIT Kadonnutta alkoholia etsimässä II osa HELI MUSTONEN PIA MÄKELÄ PETRI HUHTANEN Johdanto Vuonna 2004 alkoholin kokonaiskulutuksen arvioitiin nousseen 9,4 litrasta 10,3 litraan asukasta kohti eli
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotAlkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo
Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely
LisätiedotPojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari
Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
Lisätiedot