Suunnitelmaselostus. Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu. Yleistä

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi / Kaupunkitekniikka Suunnitelmaselostus Ramboll Finland Oy Ulla Loukkaanhuhta Matti Alho Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu Yleistä Suunnittelun lähtökohtina ovat olleet alueelle annetut tavoitteet, kaavaluonnos sekä aiemmin laaditut suunnitelmat ja selvitykset. Alueelle on laadittu myös hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Lepolan alueella on tavoitteena johtaa ja käsitellä hulevedet mahdollisimman suurelta osin luonnonmukaisin menetelmin sekä hyödyntää hulevettä kortteli-, katu- ja viheralueilla positiivisena resurssina. PL 3, Piispanmäentie Espoo Finland Puhelin: Ohivalinta: Fax: ulla.loukkaanhuhta@ramboll.fi matti.alho@ramboll.fi Lepolan alue on osa Tuusulanjärven valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitua kulttuurimaisema-aluetta. Alueen maisemallisia ominaispiirteitä ja kulttuurimaiseman avoimuutta tulee ylläpitää jatkossakin. Osa viheralueista on kaavaluonnoksessakin määritelty avoimiksi maisema-alueiksi. Pvm Työnro Muita maisemallisia lähtökohtia ovat olleet korttelisolujen rajaaminen avoimesta maisemasta selkeärajaisesti ja yhtenäisesti, perinteisen suomalaisen piha- ja puutarhakasvillisuuden suosiminen alueen maisemarakentamisessa sekä aiempien suunnitelmien hengen mukainen, viljelymaisemaan sopiva geometrisesti polveileva ja graafisesti selkeä muotokieli. Katuviheralueet ja katuympäristö Katuviheralueet ja katuympäristö rakennetaan ja hoidetaan korkeatasoisesti (hoitoluokka A2). Puulajeina käytetään kotimaisia lehtipuulajeja ja jalopuulajeja. Kokoojakaduilla suositaan suurikokoisia puulajeja, tonttikaduilla myös pieniä ja keskikokoisia puita. Katuviheralueita hyödynnetään katualueiden hulevesien käsittelyssä. Lumitiloina toimivat katualueiden nurmi- ja kiveyspinnat. Kokoojakadut Sipoontie ja Mannilantie Sekä Sipoontie että Mannilantie ovat alueellisia pääkokoojakatuja. Mannilantien ajorata toteutetaan reunakivellisenä ja Sipoontien ajorata säilyy nykyisellään ilman reunakiviä. Molempien ajoradan leveys on 7.0 metriä. Mannilantien ja Sipoontien liittymään rakennetaan kiertoliittymä, jonka keskiympyrän halkaisija on 16 m ja kiertotilan leveys 9 m. Kevyen liikenteen väylät, leveydeltään 3.0 m, sijoittuvat Sipoontien pohjois- ja Mannilantien länsireunalle.

2 Sipoontiellä on kevyen liikenteen eteläpohjoissuuntaisen pääraitin alikulku ja Mannilantiellä kevyen liikenteen alikulku Kyrölän aseman suuntaan. Mannilantien alikulku rakennetaan nykyisen radan alittavan alikulun levyisenä ja luiskat kivetään. Sipoontien alikulkuun rakennetaan hulevesipumppaamo alikulun kuivatusta varten, Mannilantien alikulun kohdalla on käytössä oleva hulevesipumppaamo, johon on tarkoitus johtaa alueen hulevedet ja sieltä pumpattuna etelään johtavaan avo-ojaan. Sivu 2 Molempien katujen varressa on katupuut. Sipoontien puut ovat poppeleita ja Mannilantien koivuja. Mannilantiellä vihersormen kohdalla ei ole puita. Urheilupuiston kohdassa istutukset on jaksotettu ryhmiin näkymien säilyttämiseksi Mannilantieltä ja radalta länteen kulttuurimaiseman suuntaan. Mannilantien ja radan välissä sijaitseva raskaan liikenteen pysäköintialue erotetaan katumaisemasta visuaalisesti maastonmuotoiluilla ja niitä korostavilla puuistutuksilla. Nurmipintaisten maastonmuotojen väliin jääviä alavia alueita voidaan hyödyntää katulumien sijoitus- ja sulamispaikkana. Pihakadut Pihakadut toimivat paitsi ajoväylinä, myös asuinsolujen yhteisinä toiminnallisina olohuoneina. Ne käsitellään ja rakennetaan yhtenäisesti seinästä seinään -periaatteella. Pihakadut ovat ilmeeltään vaihtelevia muodostaen korttelialueiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Yleissuunnitelmassa on esitetty kaksi periaatteellista ratkaisua. Pihakatu A on luonteeltaan kivetty ja pihakatu B puutarhamaisen vihreä. Ratkaisut tarkentuvat korttelialueiden järjestelyjen selkiintyessä. Perusperiaatteena on, että ajorata rakennetaan mutkittelevana ja se on asfalttia. Reunakivet ovat graniittia ja 0-tasoon asennettuja. Muut alueet betonikivetään tai istutetaan. Istutusalueille ohjataan katualueen hulevesiä imeytymään. Kivetyille alueille voidaan sijoittaa vieras- ja polkupyöräpysäköintiä, kalusteita, oleskelua ja toimintoja. Pihakadulla A puut ovat kantavalla kasvualustalla ja kiveyspinnalla, pihakadulla B istutusalueilla. Istutuksissa suositaan vaihtelevaa ja monipuolista lajistoa. Puut valitaan mittakaavaltaan pihakadun katutilaan ja teemaan sopiviksi. Pihakaduilta ja korttelialueilta hulevedet johdetaan kosteikkopuistoon rakennettaviin altaisiin. Pihakadun B Mannilantien puoleisen pään hulevesiviemäri toimii tulvatilanteessa kosteikkoaltaiden ylivuotoputkena johtaen vedet Mannilantiellä sijaitsevaan hulevesiviemäriin.

3 Raitit Sivu 3 Eteläpohjoissuuntainen pääraitti sijoittuu korttelialueiden länsipuolelle rajautuen länsireunaltaan avoimeen kulttuurimaisemaan. Raitti on esteetön ja ympärivuotisesti kunnossapidettävä. Maisemallisista syistä pinnoitteeksi suositellaan hyvin perustettua ja tiivistettyä kivituhkapintaa. Korttelikohtaisten puistojen raitit ovat kivituhkapintaisia. Kaikki pääraitit ovat valaistuja ja niiden varteen sijoitetaan istuinryhmiä vähintään 200 metrin välein, korttelipuistoissa noin 50 metrin välein. Puistot ja viheralueet Korttelikohtaiset puistot (VK-1) Korttelikohtaiset puistot sijoittuvat asuinsolujen sisään. Niihin sijoittuu korttelikohtaiset leikkipaikat sekä oleskelupaikkoja kaikenikäisille käyttäjäryhmille. Puistot rakennetaan esteettöminä. Istuskeluryhmiä sijoitetaan reittien varsille sekä erikokoisiin ryhmiin eri puolille puistoa. Puistot rajataan leikatulla pensasaidalla avoimien viheralueiden suuntaan. Leikkialueet rakennetaan yhtenäisesti pinnoitettuina alueina. Välineet valitaan harkitusti puiston teeman mukaisesti ja palvelemaan monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä. Istutuksissa suositaan puutarhamaisia lajikkeita sekä pieniä ja keskikokoisia puita. Solun A korttelipuistoon on ehdotettu myös havupuustoa. Kosteikkopuisto Kosteikkopuistoon rakennetaan eri tasoon porrastettujen kosteikkojen sarja, joka laskee kohti Mannilantietä. Kosteikkoihin ohjataan hulevesiä ympäröiviltä kortteli- ja pihakatualueilta. Pysyvä vedenpinta on ainakin alimmassa, Mannilantien varressa sijaitsevassa kosteikossa. Kosteikkoketjun pohjoisreuna rakennetaan porrastettuna muurimaisena rakenteena, jonka ylätasolla on raitti. Eteläreuna rakennetaan loivana nurmipintaisena luiskana. Vaihtelevan vedenpinnan vyöhykkeellä on kosteikko- ja rantakasvillisuutta. Kosteikot porrastetaan kivirakenteisilla poikittaisilla padoilla. Kosteikkopuiston itäreunaan Mannilantien varteen rakennetaan kivetty aukio ja istuskeluportaikko. Kosteikkopuiston länsiosa on nurmialuetta, johon muotoillaan matala nurmi- ja sorapintainen hulevesipainanne. Painanteessa voidaan leikkiä ja se on koneellisesti kunnossapidettävä.

4 Kosteikkopuiston eteläreunaan ja länsiosaan istutetaan lehtipuita yksittäispuina ja muutaman puun ryhminä. Puiston itäosan hoitoluokka on A2, länsiosan A3. Sivu 4 Koirapuisto Koirapuistoon rakennetaan erilliset aitaukset isoille ja pienille koirille. Sisäänkäynti molempiin aitauksiin on yhteisen eteisen kautta. Aidatut alueet ovat sorapintaisia. Koirapuisto rajataan radasta ja pysäköintialueesta nurmipintaisella maastonmuotoilulla ja puuryhmäistutuksilla. Koirapuiston, pysäkin ja pysäköintialueen liittymäkohta kivetään pieneksi aukioksi. Muut viheralueet (EV-1) Korttelisolun A pohjoispuoliselle suojaviheralueelle (EV-1) istutetaan pohjoistuulilta suojaavaa lehtipuuvaltaista puustoa. Korttelisolun B eteläpuolinen EV-1 alue on avoimena säilytettävää maisema-aluetta, jota hoidetaan maisemapeltona tai niittynä ja kahden korttelikohtaisen puiston väliin jäävä länsiosaa käyttöniittynä. Vesihuolto Alueen jätevedet johdetaan Kyrölän alikulun viereen rakennettavan radan alitusputken kautta radan itäpuolelle rakennettavaan uuteen jätevesipumppaamoon. Uuteen pumppaamoon johdetaan myös Kyrölän nykyisen pumppaamon jätevedet. Pumppaamosta vedet pumpataan alueen länsipuolella sijaitsevaan meriviemäriin radan alitse aikaisemmin rakennetun suojaputken kautta. Vesijohdon syöttöputki rakennetaan alueelle Kyrölän puolelta paineviemärin viereen toisen suojaputken kautta ja yhdistetään kiertoyhteydellä koirapuiston itäpuolella sijaitsevaan vesijohtoon. Valaistus Pääkokoojakadut valaistaan katuvalaisimin (SpNa). Pihakaduilla on yhtenäinen valaisinmalli koko alueella (valkoinen valo, monimetalli tai induktio). Raittien, puistoalueiden ja korttelialueiden valaisimet ovat samaa valaisintyyppiä tai perhettä kuin pihakadulla. Jatkosuunnittelussa tutkittavaa ja tarkennettavaa Pihakatujen järjestelyt ja ympäristön käsittelyperiaatteet tarkentuvat tonttialueiden ratkaisujen selventyessä. Mannilantien eteläosassa tutkitaan väliviherkaistan leveyden tarkistamista puuistutukset mahdollistavaksi.

5 Korttelialueille laaditaan tavoitteet/suositukset hulevesien käsittelylle. Sivu 5 Alueen jatkosuunnittelussa tutkitaan poikittaisia raittiyhteystarpeita Naventanmäellä sijaitsevan kaupunginosaleikkipuiston suuntaan. Puistomuuntamojen ulkonäkö tulee määritellä korkeatasoiseksi ja puistojen ilmeeseen soveltuvaksi.