Johanna Lehto-Vahtera Museot hyvän palvelun ja hyvinvointipalvelun rajapinnalla

Transkriptio

1 Johanna Lehto-Vahtera Museot hyvän palvelun ja hyvinvointipalvelun rajapinnalla

2 Keskustelua hyvinvoinnista ja museoista Hyvinvointi toimialoissa: Esimerkkinä Kuopion kaupungin hyvinvoinnin palvelualue, johon kuuluvat mm. taide- ja tapahtumapalvelut, museo ja kirjasto....huonoina aikoina kulttuurilla on yhä suurempi merkitys tervehdyttävänä ja voimaa antavana toimintana, myös elinkeinoelämää virkistävänä tekijänä. Tutkimusten mukaan museokäynnit parantavat ja ehkäisevät eniten ennalta terveyden negatiivisia muutoksia... (Herranen 2012)

3 Keskustelua hyvinvoinnista ja museoista Museoalalla kulttuurin kuluttamisen ja hyvinvoinnin yhteys on tiedostettu pitkään. Tämä on näkynyt entistä suurempana elämyksellisyyden tavoitteluna, museopedagogian lisääntyneenä arvostuksena ja nostamalla interaktiivisuus arvoksi. Kulttuurin ja taiteen vaikutuksista ihmisen hyvinvoinnille puhutaan nykyään monella foorumilla, joissa keskustelu saavuttaa erilaisia pintoja ja tasoja. Työtiloihin tuodaan taidetta, jonka ajatellaan virkistävän tiloissa työskenteleviä. (esim. ArtShotCut) Johtajuudenkaan trendi ei ole enää itsensä johtaminen vaan työkyvyn johtaminen.

4 Keskustelua hyvinvoinnista ja museoista Koko 2000-luvun ajan on enenevästi nostettu esiin kulttuurin ja taiteen hyvät vaikutukset. Tämä tutkimuksella vahvistettu tosiasia on noussut esiin lukuisissa esitelmissä, juhlapuheissa ja kulttuuripalvelujen puolestapuhujien perusteluissa. TAIKA-hankkeen ( ) tarkoituksena oli viedä taiteeseen perustuvia menetelmiä työelämään ja se tarkasteli taidetta kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille. TAIKA-hankkeen jatko-osassa ( ) selvitetään taiteen mahdollisuuksia toimia työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä. TIUKU: Tieteen ja kulttuurin Turku hyvinvoiva kaupunki, joka pyrkii luomaan uusia tieteen, taiteen ja kulttuurin vuoropuhelun muotoja.

5 Keskustelua hyvinvoinnista ja museoista Boinkum Benson Konlaan Cultural Experience and health. The coherense of health and leisure time activities (Kulttuurikokemukset ja terveys). Aineistona tiedot ruotsalaisen terveydestä ja vapaa-ajan harrastuksista. Konlaanin tutkimuksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti itse koettuun terveydentilaan. Samalla ACTH-stressihormonin taso ja verenpaine laskee. Kulttuurimuodoista museoissa käyminen vaikutti positiivisimmin itse koettuun terveydentilaan. Kulttuuritapahtumissa osallistujien kokema yhteisöllisyyden tunne vaikuttaa terveyteen myönteisesti. (Hyyppä 2010) Kulttuurin suoma suojatekijä on taustayhteistön sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma (kuten kulttuuriperintö, taidevaranto) eikä kulttuurin kuluttaminen sinänsä. (Hyyppä 2010)

6 Raporttien sanomaa Museopoliittinen ohjelma 2000: Museon sidos taustayhteisöönsä ei ole enää objektiivisen havainnoijan, vaan kulttuuria tuottavan osallistujan. Museot toteuttavat sivistystehtäväänsä elämyksillisillä ja vuorovaikutteisilla palveluilla. Tapahtumalliset toiminnot kiinnittävät museon entistä paremmin nykykulttuuriin. Museot ovat oppimisympäristöjä elämänikäiseen oppimiseen ja ne panostavat tähän liittyvien toimintamuotojen kehittämiseen. (Museo 2000) Taiteen tulkkina 2001: Toiminnallisuus käsitetään taidemuseoissa entistä moninaisemmin tavoin: se ei ole ainoastaan erilaista tilan käyttämistä, näyttelyiden elävöittämistä tai taiteiden välisten asioiden esittelyä, vaan näyttäytyy myös sosiaalisempina projekteina, jotka liittyvät esimerkiksi saavutettavuuden kehittämiseen tai monikulttuurisuuteen. (Sederholm 2001)

7 Raporttien sanomaa Museot vaikuttajina. Tarve- ja tavoitekartoitus 2007: Sosiaaliset vaikutukset liittyvät hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen. Museot ovat keskeinen osa hyvinvointipalveluja ja museokokemuksella on tutkimusten mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Yhteisöllisyyden kokemus on itsessään pysyvä sosiaalisen hyvinvoinnin tekijä, mutta sen ilmenemismuotoja on vaikeampi ennakoida. Indikaattoriksi tähän ehdotetaan mm. museon aseman vakiinnuttamista kohtaamispaikkana ja museoiden asema oppimisen paikkoina sekä yhteistyön tekeminen sosiaali- ja terveystoimen ja alan järjestöjen kanssa. (Karvonen et al. 2007)

8 Raporttien sanomaa Museot vaikuttajina. Tarve- ja tavoitekartoitus 2007: Sosiaaliset vaikutukset liittyvät hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen. Museot ovat keskeinen osa hyvinvointipalveluja ja museokokemuksella on tutkimusten mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Yhteisöllisyyden kokemus on itsessään pysyvä sosiaalisen hyvinvoinnin tekijä, mutta sen ilmenemismuotoja on vaikeampi ennakoida. Indikaattoriksi tähän ehdotetaan mm. museon aseman vakiinnuttamista kohtaamispaikkana ja museoiden asema oppimisen paikkoina sekä yhteistyön tekeminen sosiaali- ja terveystoimen ja alan järjestöjen kanssa. (Karvonen et al. 2007)

9 Raporttien sanomaa Opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotus tuo esiin hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet kulttuurikokemusten avulla. Ohjelma kannustaa taide- ja kulttuurilaitoksia Monipuoliseen yhteistyöhön sote-alan, koulujen, vankiloiden, maahanmuuttajayhteisöjen jne. kanssa. (Liikanen 2010)

10 Raporttien sanomaa Taiteen soveltavasta käytöstä organisaatioissa ja sitä koskevalla, näkökulmia yhdistävällä tutkimuksella ei ole vielä rakenteita Suomessa. Taidetoimijat ja museotoimijat ovat erillään (esim teatteri ja museot). Minkälaisia menetelmiä kehittyy? Organisaatiolähtöisiä, vai sisältölähtöisiä? (ks. myös Lehikoinen 2012) Ehdotetun Luova Eurooppa -ohjelman laajemmassa toimintaympäristössä kulttuurilla on uusi, entistä strategisempi ja valtavirtaistetumpi asema, jossa käytetään usein sellaisia ilmaisuja ja käsitteitä kuin "luova talous" ja "luova ekosysteemi" globaalin ja digitaalitalouden muuttuessa yhä osaamis- ja sisältöpohjaisemmaksi. EU:n yhteydessä tämä merkitsee myös kulttuurin ja luovuuden asemointia toiminnallisesti paljon lähemmäksi niitä lähellä sijaitsevia ja paljon laajempia toimintakokonaisuuksia esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden, innovoinnin, digitaalialan ja alueellisten strategioiden yhteydessä. (Luova Eurooppa -ohjelma /kulttuurilohko)

11 Museoaate ja yhteisö Museoiden demokratisoituminen ja tavoite toiminnan itsereflektioon 1980-luvulta eteenpäin. Uusi museologia levisi kansainvälisesti 1980-luvun aikana. Esinekeskeisyydestä ilmiökeskeisyyteen. Tavoitteena museoiden sisäinen muutos ja osallistavuuden lisääminen. Ekomuseoiden ideologia: yhteisöllinen museo, joka toimii identiteetin, menneisyyden ja nykyisyyden ymmärryksen välineenä paikallisille asukkaille. Paikallisen kulttuurin ymmärryksen väline museokävijöille. Ekomuseoaate yhdistää paikallisen ruohonjuuritason toiminnan museoinstituutioon. Selkeä linkki yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyden, yhteisen merkitys matkalla hyvinvoinnin kokemukseen. (Hyyppä) Kulttuuriperintö on yhteinen asia. Paikallismuseoiden museoiden perustamisen ja pyörittämisen yhteisöllisyys.

12 Museoaate ja yhteisö Ekomuseoiden ideologia: yhteisöllinen museo, joka toimii identiteetin, menneisyyden ja nykyisyyden ymmärryksen välineenä paikallisille asukkaille. Paikallisen kulttuurin ymmärryksen väline museokävijöille. Ekomuseoaate yhdistää paikallisen ruohonjuuritason toiminnan museoinstituutioon. Selkeä linkki yhteisöllisyyteen. luonto kestävä kehitys laboratorio-ajatus

13 Museoprofession muutoksia Museoammattilaisuuden kehitys ja muutos ja sen vaikutus museon tuottamiin palveluihin: Nykymuseosukupolvi on alistettu byrokratialle, auktoriteetti on menetetty, samalla kuin keräämisen intohimo on karissut ammattilaisuuden myötä. (Hein 2000) Museoammattilainen on asiakassuuntautunut tiimipelaaja, joka yrittää miellyttää kaikkia. Museoiden muutosprosessi? Miten tulevaisuus nähdään? Miten selvitään sirpaloituvan kokoelmakentän ja monimuotoisen asiakaskunnan tarpeissa siten, ettei itse museo menetä merkitystään pysyvänä palveluna, joka kykenee edelleen tarjoamaan yhteisölle identiteetin rakennuspuita? Kulttuuriperinnön välittäjän rooli on valitsijan, välittäjän ja tarjoilijan rooli.

14 Museoprofession muutoksia Museot sisältävät tunnepuolen kokoelmia, taidetta; ja tietopuolen kokoelmia, historiasta kertovat esineet, dokumentit. Muistaminen yhdistää tätä kaikkea, muistijälkien synnyttäminen, museon välittäjän rooli on ainutlaatuinen. Museoilla sadan vuoden aikan kehittynyt ammattitaito, museoammattilainen rinnastuu tässä kontekstissa yhteisötaiteilijaan tai yleisesti taiteilijuuteen. Vastaanottajan havainto omasta identiteetistä taiteen ja kulttuuriperinnön äärellä on pysyvästi olennainen tapahtuma.

15 Museoprofessio ja hyvinvointityö ICOM: Education relates to both the heart and the mind, and is understood as knowledge which one aims to update in a relationship which sets knowledge in motion to develop understanding and individual reinvestment. Education is the action of developing moral, physical, intellectual and scientific values, and knowledge. CECA (ICOM): The Committee for Education and Cultural Action Kriittisissä kirjoituksissa museoideologiasta on pohdittu mm. kävijöiden kokemismahdollisuuksia museoissa. Useat syyt, mm. koventunut kilpailu kävijöistä ja rahoituksesta ovat pakottaneet museoita muuttamaan toimintaperiaatteitaan ja ottamaan yleisön paremmin huomioon. Kävijöiden valistamiseksi moniin museoihin on perustettu uusi toiminnan sektori, museopedagogiikka. Tiedot kävijämääristä eivät enää riitä museoille. (Linko 1994)

16 Museoprofessio ja hyvinvointityö 1990-luvun lopulla-2000-luvun alussa ilmaantui museologian ja museoiden käyttöön käsite social inclusion, joka vakiintui suomen kieleen käsitteeksi osallisuus. Kulttuurin tai yleisemmin luovien alojen ja hyvinvointialojen yhteistyöstä puhuttaessa on otettu käyttöön termi välittäjäammattilainen, joka voi olla taideterapeutti, yhteisötaiteilija tai museopedagogi. Museoissa työskentelee siis melko paljon paljon näitä välittäjäammattilaisia ja museot ovat kulttuurin välittämisen ammattilaisia. Laajentuminen projekteista systemaattiseen ja pitkäkestoiseen yhteisötyöhön hyvinvoinnin parissa on vain pienen askeleen päässä tästä.

17 Kävijyys Museokäyntien ja -kokemusten hajanaistumiseen kaksi syytä: yleisön käytöksen ja tarpeiden makrotason muutos museoiden lisääntynyt tapa tuottaa entistä interaktiivisempia ja osallistavampia näyttelyitä (Sandell 2007) Kävijätutkimusten mukaan museokävijyys keskittyy koulutettuun ja hyvintoimeentulevaan väestönosaan, vaikka museot tekevät paljon toimia laajentaakseen yleisöpohjaansa. (Kaitavuori 2004) Museot huomioivat erilaiset käyttäjäryhmät, mutta se ei ole muuttanut yleisöpohjaa tai tuonut uusia kävijöitä. Sama tilanne on vuonna 2011 toteutetun kävijätutkimuksen pohjalta. (Taivassalo & Levä 2012) Onko relevanttia ajatella näin? Pitääkö museon kasvattaa näyttely- ja osallistavuustoimillaan ja yleisölähtöisellä toiminnallaan osallistujia uusiksi maksaviksi asiakkaiksi. Tuleeko tavoitteena olla lisääntynyt kävijämäärä?

18 Kävijyys Museoiden tulisi olla ensisijaisesti yhteisöllisiä instituutioita = aidosti yhteisönsä kanssa toimivia tahoja. Museot kiinnittävät liikaa huomiota kävijämääriin (kulutukseen) toimintansa indikaattorina, ja laiminlyövät tehtävänsä mm. yhteisön sosiaalisen hyvinvoinnin rakentajana. Museoiden tulisi huomioida toimintansa suunnittelussa myös epätavanomaiset ja eimuseaaliset näkökulmat. Museot arvioivat toimintaansa liian usein vain kysymällä miten työ on tehty. Useammin kysymyksen tulisi olla miksi teemme tätä mitä teemme. (SØndergaard & Janes 2012) Kritiikki aina paikallaan, mutta museoiden itsereflektointi ja itsekriittisyys on kehittynyt viime vuosikymmeninä suurin harppauksin. Museoiden erikoistuminen on tästä hyvä esimerkki. Kaikkien ei kannata tehdä samaa.

19 Kävijyys Museot ovat kehittyneet paikoiksi, joissa keskitytään yhtä paljon yleisöön kuin kokoelmiin. saavutettavuus osallistavuus: yhteisöohjelmat, tapahtumat pedagogian kasvu (ammatillistuminen) elämyksellisyys interaktiivisuus museot yhteisiksi olohuoneiksi -ajattelu Taidemuseotyön pyrkimys interventioida ulos museosta: osallistava taide ja yhteisötaide

20 Kohderyhmänä aikuiset Taidemuseoissa on keskitytty kehittämään enimmäkseen lasten taidekasvatustoimintoja Elinikäiseen oppimiseen nuorten ja aikuisten taidekasvatukseen ei ole satsattu yhtä paljon. (Sederholm 2001) Kulttuuripalvelujen tuottajien määrän kasvu, kilpailu kävijöistä. Lapset ja nuoret, myös vauvat sekä enenevästi maahanmuuttajat ja senioriväestö ovat lähes kaikkien museoiden markkinoinnin kohteena ja toiminnan suunnittelun kohderyhmänä. Työssäkäyvät aikuiset ole museoille erikoisryhmä otsikolla työyhteisö, vaikka työyhteisön sisäiset sidonnaisuudet ovat verrattavissa vaikkapa koululuokan keskinäiseen yhteyteen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimii paljon keski-ikäisiä, hyvin koulutettuja naisia. Ahkerimmin museopalveluita käyttävän asiakkaan profiili on samankaltainen. (Lehto-Vahtera 2011) Yli 65-vuotiailla yhteisöllinen kulttuuritoimintaan osallistuminen vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen terveysteen. Vaikutus seuraa, vaikka harrastuksen aloittaisi myöhemmällä iällä. (Ks. myös Nummelin 2011)

21 Osallisuus Kulttuuria kaikille = OIKEUS johonkin jota museot pitävät hallussaan/kokoelmat sisällöt, osaaminen. Hyvinvoinnin tukeminen kulttuurin ja taiteen avulla koskettaa myös näkemystä, jonka mukaan kulttuuri(perintö) kuuluu kaikille. Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta tai osallistua kulttuuritoimintaan. (Perho 2011) Toteutuessaan kulttuurisen saavutettavuuden periaate parantaa elämänhallintaa.

22 Prosesseja Taiteeseen pohjautuvat työskentelymenetelmät ja muu aktiivinen kulttuuri- ja taidetoiminta toimivat ensisijaisesti kokemuksen ja sosiaalisuuden kautta. (Rönkä 2011) Taidelähtöiset menetelmät käsite ja metodi Taiteellisten prosessien sijoittaminen uusiin ympäristöihin kuten yrityksiin voio muuttaa taiteilijan työnkuvaa ja taiteilijaidentiteettiä kuten myös ajatusta taiteesta. Tässä muutoksessa tarvitaan tutkimusta taide- ja kulttuurialan itseymmärryksen lisäämiseen. (Lehikoinen 2013) Miten museo muuttuu kun museoprosessit ja yleisötyö sijoittuu uusiin ympäristöihin? Miten taide muuttuu? Miten käsitys kulttuuriperinnöstä muuttuu?

23 Vakiintunut kulttuuriperintö Museoammattilaisten pyrkimys välittää taidetta ja kulttuuriperintöä mutkistaa asetelmaa ja pyrkii toisaalta sivistämään kansalaisia ja toisaalta tarjoaa väistämättä länsimaisen taidehistorian näkemystä. (Ramirez 1996) Authorised heritage discource (ADH) Kanonisoitu kulttuuriperintö, kansallinen perintö. (Smith 2006) Myös ei-materiaalinen kulttuuriperintö ja erilaiset tavat kokea kulttuuriperintö, menneisyyden tai nykyisyyden arvokkaat asiat vaihtelevat, ne eivät avaudu kaikille samalla tavalla. Juuri tämä näkökulma voi olla avain, kun mietitään kulttuuriperinnön tai taiteen hyvinvointivaikutuksia. Ihmisten persoonalliset yhteydet kulttuuriin, kulttuuriperinnön tai muistojen suhde identiteettiin, tunne kuulumisesta johonkin. Kulttuuriperintöä ei voi maalata esiin yhdellä siveltimenvedolla

24 Vakiintunut kulttuuriperintö Museot avaavat oppimisympäristöinä laajemman tulkinnallisen ikkunan yleisötyöhön kuin museot sivistysympäristönä. Tällöin oppimistavoite ei ole museon valmiiksi arvottama kansallisen kulttuuriperinnön näkökulma tai sen edustama hyvä maku. (Kaitavuori 2007) Luokittelu on osa museohistoriaa. Se toimii tulkintojen polkujen alkupisteenä. Sama esine luokitellaan eri tavalla eri kokoelmiin ja lähtee kulkemaan omanlaista polkua kontekstin ja arvonmuodostuksen maisemassa. Erilaiset museot, erilaiset konventiot.

25 Arvot Tulevaisuuden toivo tai pelko tai pyrkimys ei ole tietoa, joka olisi kaivettavissa esiin museoesineistä, teoksista, kulttuuriperinnöstä itsessään. Se syntyy niistä arvoista, oletuksista ja pyrkimyksistä, joita kunkin aikakauden ihminen niille asettaa. Meidän tämänpäivän tekomme määräävät museoiden tulevaisuuden. Ovatko museot omaksuneet brändin rakentamisen opit suoraan liikemaailmasta, soveltamatta niitä oman toimintansa yleishyödylliseen luonteeseen? Museoiden tulisi rakentaa brändi arvojen, ideoiden ja tekojen varaan, ei kokoelmien. (SØndergaard & Janes 2012)

26 Museologit Stephen E. Weil ja Kalle Kallio ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että toisinaan museot sekoittavat toiminnan keinot ja tavoitteet keskenään. Jos tavoitteena on säilyttää kokoelmia, se ei johda aktiivisesti muuhun tavoitteeseen kuin selviytymiseen = passiivinen tavoite. (Weil 2002; Kallio 2007) Pysyvyys voidaan nähdä kuitenkin myös museon yhteiskunnalle antamana arvona, vaikka kokoelmien säilyttäminen ei olisikaan itsetarkoitus. Voivatko museokokoelmat tyhjentyä arvosta? Tieto ei periydy. Arvot Kokoelmille ei tehdä uusia kysymyksiä, tutkimuksen puute. Historiankirjoitus on moniäänistynyt. Ovatko museot pysyneet perässä?

27 Arvot Arvot ja huomiotalous Museolla on useita yleisöjä ja useita julkisuusrooleja Museota voidaan käyttää eri tavoin. Museo lainaa imagoaan tässä hetkessä ja tulevaisuudessa, lyhyellä aikavälillä tai pitkäkestoisesti. (Taalas/Tulevaisuuden taidemuseo 2009) Hyvä brändi ei riitä: mielikuva museosta tarvitsee myös tulevaisuudessa tuekseen tietoa asiakkaalle ymmärrettävää ja kiinnostavaa tietoa museon sisällöistä.

28 Arvot Museoiden kantamia arvoja: Kestävä kehitys Ajankulun ja elämänkaaren merkitys Pysyvyys Hyvä museokokemus Ikimuistoinen näyttely Aitous Interaktiivisuus

29 Museon aika Asiakkaan aika, pitäisikö ajatella että eri kellonaikoina ja viikonpäivinä erilaista tarjontaa? Ruokailun ja työn rytmi on muuttunut, se vaikuttaa muuhunkin kulutukseen ja käytökseen. Pysyykö museopalvelu sellaisena, joka säilyttää itsenäisyytensä, vai tehdäänkö museokulutuksen kanssa samaan aikaan jotakin muuta, mitä? (Pantzar 2011) Ihmiset haluavat kerätä lautaselleen brunssin, josta saa nauttia silloin kuin on aikaa. Museossa on aikaa (nykyhetki, mennyt ja tuleva), se on moniselitteinen arvo, jota kannamme.

30 Museo tilana Museo tilana ja paikkana. Museotila ja siellä oleminen on arvo ja, jota voi kehittää. Historiaan tai taiteeseen liittyvä ympäristö on monen arvostama asia, josta halutaan päästä osalliseksi ja joka koetaan virkistäväksi. Museon matala kynnys on laajempi käsite kuin museon saavutettavuus.

31 Kokemus vai elämys? Asenne elämään on merkittävä avain hyvinvointiin. Voiko museokokemus tai -elämys saada aikaan pysyvää vaikutusta siihen? Kokemus tuottaa muutosta sen kokevassa ihmisessä. Muutos voi olla hetkellinen tai johtaa muutokseen, aiheuttaa ketjureaktion... Kokemuksen aikana kehitämme uusia merkityksiä ja koemme asiat täydemmin liittäessämme uusia merkityksiä kokemiimme objekteihin, tapahtumiin ja asioihin. Samalla avautuu uusia näkökulmia ymmärryksellemme ja tavallemme omaksua asioita. Elämys on voimakas, vahva, intensiivinen ja pysäyttävä. Kokemus on elämystä huomaamattomampi, meitä vähemmän ravisteleva. (Linko 1998)

32 Kokemus vai elämys? Taiteilla on ollut aina kyseenalaistajan ja toisenlaisten näkökulmien esille tuojan rooli. Taideja kulttuuritoiminnan keinoin pystytään vaikuttamaan esimerkiksi työpaikan ilmapiiriin. Taiteelliset kokemukset lisäävät kommunikaatiotaitoja ja tiimityötaitoja. Etenkin nyt, kun työelämän muutokset stressaavat ihmisiä, kulttuurille ja taiteelle puhkeaa uusia käyttömuotoja. Ihmisillä on myös valtavan suuri tarve olla osallisena taiteellista prosessia... (Linko 1998) Taideteos, museo-objekti, maisema voi edustaa kauneutta, se voi herättää tunteita, toivoa tai turhautumista tai jättää kylmäksi. Henkilökohtainen koskettava taidekokemus yhdistettynä yhteisön tuottamaan sosiaaliseen tukeen luovat tehokkaasti hyvinvointia. (Rönkä 2011) Mitä merkitystä on kokemusten määrällä ja voiko määrä korvata laadun? (Brandenburg 2012)

33 Kokemus vai elämys? Museon mahdollisuus tarjota merkittäviä kokemuksia ja elämyksiä mikro- ja makrotasolla: yksittäinen taidekokemus yhteisöllinen taidekokemus -tapahtuma Historiallisen esineen tai kohteen äärellä voidaan saavuttaa havainto itsestä ketjuna osana suvussa ja historiassa.

34 Kokemus vai elämys? Newman, Andrew Imagining the social impact of museums and galleries: interrogating cultural policy through an empirical study. Newman tekee selkoa museoista ja gallerioista sosiaalipolitiikan välineinä ja kysyy, mikä on visuaalisen taiteen kuluttamisen ja hyvinvoinnin tuottamisen prosessin suhde? New Dynamics of Ageing programme (NDA) , Northern Gallery for Contemporary Art, Sunderland, Tyne and Wear BALTIC Center gor Contemporary Art; Gateshead, Tyne and Wear Shipley Art Gallery, Gateshead, Tyne and Wear Great North Museum, Hancock, Newcastle upon Tyne, Tyne and Wear Kolme vierailua/henkilö, kolme erilaista vuotiaiden ryhmää. Tutkimuksessa haluttiin selvittää mm. vakiintuneiden kulttuuriperintökäsitysten vaikutusta museokokemukseen (Smith 2006)

35 Kokemus vai elämys? (Newman 2013) Taidenäyttelyiden kokemiseen vaikuttivat aiemmat hyvät kokemukset, jonkinlainen esteettinen esiymmärrys. Muissa kuin taidenäyttelyissä kokemus rakentui enemmän muistojen ja tarinan varaan. Kävijät saattoivat ikään kuin jatkaa näyttelyn tarinaa, omasta elämänkokemuksesta ammentaen. Käsitöitä esittelevissä näyttelyissä ryhmät ihmettelivät esineiden tekijöiden taituruutta, joka välittyi esillä olevissa esineissä. Taituruuden ihailu, joka tämän tutkimuksen kokemuksissa haastoi kävijöitä myös myöhemmin itse kokeilemaan taitojaan.

36 Kokemus vai elämys? Kirjastopalvelujen paradigman muutos: Ei etsitä pelkästään kirjoille lukijoita, vaan lukijoille kirjoja. Muokataan tuttu kysymys käännettyyn sanajärjestykseen: Mihin tarpeeseen ja tarkoitukseen ihmiset etsivät luettavaa? (Koivu 2011) Museoiden tulee kysyä: Mihin tarkoitukseen ihmiset hakevat esine- ja näyttelykokemuksia? Minkä vuoksi turisti hakeutuu aidon kulttuuriperinnön äärelle tai taideteokseen eteen? Miksi sama ihminen käy katsomassa samaa teosta uudelleen tai palaa samaan paikkaan yhä uudelleen?

37 Laatu ja vaikuttavuus Vaikuttavuusnäkökulma Museon toiminta-ajatus Vaikuttavuusnäkökulma (voi olla myös kulttuuriperinnön näkökulma) (Kallio 2007) Sidosryhmien tarpeet Asiakkaiden näkökulma (kävijämäärät, kävijöiden kokemukset) Museon prosessit Innovatiivisuus, henkilöstön osaaminen Kumppanuuksien valinta

38 Lähteet ja linkit von Brandenburg, Cecilia: Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Näköaloja taiteen soveltavaan käyttöön. Opetusministeriön julkaisuja 2008:12, Helsinki. von Brandenburg, Cecilia: Art, Health promotion and well-being at work. Synnyt 1/2009. von Brandenburg, Cecilia: Taiteen hyödyntämisestä hyvinvoinnin edistämisessä. Teoksessa: Terveyttä kulttuurin ehdoilla. Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Toim. Marja-liisa Honkasalo & Hannu Salmi, Turku Falk, John H. & Dierking, Lynn D The Museum Experience. Washington. Filpus, Leena: Kulttuuri tekee hyvää. Yhteenveto. Akavan erityisalojen järjestölehti 1/2011. Hein, Hilde S The Museum in Transition. A philosophical Percpective. Washington. Herranen, Merja: Lillukanvarsiako vain? MAL-tiedote 11/2012. Museoalan ammattiliitto ry MAL. Hyyppä, Markku: Kulttuurifriikki elää pitempään. Suomen kulttuurirahaston vuosijuhlaesitelmä Kaitavuori, Kaija: Museot ja muu maailma. Yhteisöllisyys museon toimintatapana. Teoksessa. Valistus/museopedagogiikka/oppiminen. Taidemuseo kohtaa yleisönsä, Toim. Marjatta Levanto & Susanna Pettersson. Hämeenlinna Kallio, Kalle: Museon yhteiskunnalliset tavoitteet. Teoksessa: Museologia tänään. Toim. Pauliina Kinanen, Jyväskylä Koivu, Ira: Miten kirjastoa tulisi markkinoida? Kirjastolehti Konlaan, Boinkum Benson Cultural Experience and health. The coherense of health and leisure time activities. Umeå University Medical Dissertations. New Series No Umeå. Lehikoinen, Kai: Taiteelliset interventiot ja taiteen soveltava käyttö työyhteisöissä: ajatuksia tutkimustarpeista ja tietopohjan vahvistamisesta. Julkaisussa: Uutta osaamista luomassa. Työelämän kehittäminen taiteen keinoin. TAIKA Toim. Pälvi Rantala & Satu-Mari Korhonen, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä

39 Lähteet ja linkit Lehto-Vahtera, Johanna: Taide jää mieleen. Hankehakemus. Aboa Vetus & Ars Nova Liikanen, Hanna-Liisa. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Ehdotus toimintaohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Linko, Maaria: Kenen museo? Museoideologia ja museoiden merkitys kävijöille. Teoksessa: Uusi aika. Kirjoituksia nykykulttuurista ja aikakauden luonteesta. Toim. Eskola, Katariina et al., Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 41. Jyväskylä Linko, Maaria: Aitojen elämysten kaipuu. Yleisön kuvataiteelle, kirjallisuudelle ja museoille antamat merkitykset. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 57. Jyväskylä Malmberg, Katarina: Harrastukset pidentävät ikää. Hyvä Terveys. Moninaisuus luovuutemme lähteenä. Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti. Unesco. Helsinki [alkuteos 1995] Museo Museopoliittinen ohjelma. Museum 2000 museipolitiskt program. Komiteamietintö 31:1999. Helsinki Museot vaikuttajina. Tavoite- ja tarvekartoitus. Minna Karvonen et al. Museoiden arviointimalli. Museovirasto Newman, Andrew: Imagining the social impact of museums and galleries: interrogating cultural policy through an empirical study. International Journal of Cultural Policy. Vol 19, No 1/2013, Nummelin, Sanna: Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä. Turun kaupunki. Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö. Tutkimuskatsauksia 1/2011. Pantzar, Mika Asiakkaan aika ja talouden rytmiliike. Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö. JULKAISUSARJA 2. Helsinki. Perho, Maija: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma. Esitelmä seminaarissa Museoista hyvinvointia ja terveyttä Suomen kansallismuseo. Rönkä, Anu-Liisa: Esitelmä seminaarissa Taide käy työssä Lahti. Sandell, Richard Museums, Prejudice and the Reframing of Difference. London and New York.

40 Lähteet ja linkit Perho, Maija: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma. Esitelmä seminaarissa Museoista hyvinvointia ja terveyttä Suomen kansallismuseo. Rönkä, Anu-Liisa: Esitelmä seminaarissa Taide käy työssä Lahti. Sandell, Richard Museums, Prejudice and the Reframing of Difference. London and New York. Sederholm, Helena: Taiteen tulkkina. Selvitys taidemuseoiden erityisluonteesta. Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja 5/2001. Helsinki. Smith, Laurajane The Uses of Heritage. London and New York. SØndergaard, Morten KarnØe & Janes, Robert R. What are Museums for? - Reviting Museums in a Troubled World. Nordisk Museologi 1/2012, Syrjästä esiin. Puheenvuoro kulttuurista ja kehityksestä Euroopassa. Eurooppa-työryhmän raportti Euroopan neuvostolle. Taiteen keskustoimikunnan tutkimus- ja tiedotusyksikkö. Mikkeli Taivassalo, Eeva-Liisa & Levä, Kimmo Museokävijä Suomen museoliitto. Helsinki. Tulevaisuuden taidemuseo: virtuaalikeskustelu (Sirpa Pietikäinen, Saara Taalas, Pasi Saukkonen & Anita Rubin). Teoksessa: Tulevaisuuden taidemuseo. Toim. Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo. Vammala Linkit: Luova Eurooppa -ohjelman ( ) kulttuurilohko. Yhteenveto: Malmberg, Katarina: Kirjastolehti:

41 Kyky ottaa haltuun ilmiöitä, popularisoida ja välittää niitä Aito kiinnostus yleisöä ja yhteisöä kohtaan Pitkä kokemus osallistavista lisäpalvelujen tuottamisesta Museopedagogiikan vahva ja yhä vahvistuva asema Museoprofession kehitys Palvelumuotoilun haasteet Hyvinvoinnin rakenteen pintapuolinen tuntemus Eri näkökulmia yhdistävän tutkimuksen puute Kokoelmasisältöjen muotoilu hyvinvointipalveluiksi keskittynyt enemmän taiteeseen kuin muuhun kulttuuriperintöön Hinnoittelun vaikeus Markkinoinnin haasteet Museon yhteiskunnallisen roolin vahvistuminen Uusi vivahde kulttuuri- ja taideperinnön arvonmuodostusprosessiin Museo luovan talouden ja muutostalouden aktiiviseksi toimijaksi Uuden pysyvän osaamisalueen (hyvinvointityö) kehittyminen Uusien kumppanuuksien löytäminen Ydinosaamisalueiden ja lisäpalveluiden keskinäinen määrittelemättömyys Mihin keskitytään? Miten tehdään vai Miksi tehdään? Liian suuret haasteet, ammattitaidon rajat tulevat vastaan Uusi palvelu lisää kävijöitä -malli ei toteudu

42 (Falk & Dierking 1992) Johanna Lehto-Vahtera

43 Johanna Lehto-Vahtera