Kirjoittamisen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Suurimmassa osassa näitä tutkimuksia on todettu, että varsinkin traumaattisista tapahtumista

Transkriptio

1

2 Kirjoittamisen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Suurimmassa osassa näitä tutkimuksia on todettu, että varsinkin traumaattisista tapahtumista kirjoittamisella on suotuisa vaikutus yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. (Spera, Buhrfeindt& Pennebaker 1994; Pennebaker & Seagal 1999; Graybeal, Sexton & Pennebaker 2002; Dauite & Buteau 2002; Stanton & Danoff-Burg 2002; Smyth & Delwyn 2002; Schwartz & David 2002 ja Ullrich &Lutgendorf 2002). Linnainmaa (2009) on koonnut ja vertaillut artikkelissaan näiden tutkimusten tuloksia ja todennut, ettei kirjoittamiseen ole niiden koeasetelmissa sisältynyt vuorovaikutteisuutta. (Linnainmaa 2009, ) Nämä tutkimukset eivät siis ole kirjallisuusterapian kannalta keskeisiä, joskin ne antavat tärkeitä suuntaviivoja myös kirjoittamisen vuorovaikutuksellisuuden tutkimukseen. Juuri vuorovaikutuksellisuus on kirjallisuusterapian ydin. Sen myötä kirjallisuusterapiatyöskentelyyn tulee mukaan psykoterapialle ominaisia elementtejä, kuten jakamista, empatiaa ja palautteen saamista.

3 Kirjoittaminen parantaa sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä. Se auttaa jäsentämään vaikeita tunnekokemuksia ja vauhdittaa ongelmanratkaisua. Positiivisten tunnesanojen tietoinen käyttäminen on hyödyllistä. Kirjoittamalla voi puhdistaa mieltä, toipua traumasta ja valmistautua tärkeisiin tehtäviin. Jo pelkkä stressaavien tapahtumien purkaminen kirjoittamalla helpottaa (Smyth & Stone, 1999).

4 Lowe (2009, ): Traumatisoituneet ihmiset ovat alkaneet voida paremmin kirjoitettuaan kokemuksistaan. Tutkimukseen ei ole sisällytetty vuorovaikutusta, vaan tutkittu nimenomaan vain kirjoittamisen vaikutusta Harris, Gellaitry, Cooper ja Horne (2011) tutkivat ilmaisevan kirjoittamisen vaikutusta potilailla, jotka olivat saaneet ensimmäisen sydäninfarktinsa. Testiryhmäläisillä oli kontrolliryhmää enemmän myönteisiä terveysvaikutuksia, mm. vähemmän lääkkeiden käyttöä ja lääkärikäyntejä, alempi verenpaine, kokivat mielenterveytensä parantuneen (Willmott ym. 2011, 648). Useat tutkimukset osoittavat kirjoittamisen auttavan sekä psyykkisistä että fyysisistä sairauksista kärsiviä potilaita. Kirjoittamista voitaisiin käyttää yhtenä apuna potilaan hoidossa (Willmott ym. 2011, 649) lääkärit voisivat jopa määrätä hoidoksi kirjoittamista

5 Aiheena ryhmämuotoinen kirjoittaminen ja metaforien merkitys psykoosia sairastavien kirjallisuusterapiassa Tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin osallistujien kokemusta vuoden kestäneestä psykoosia sairastaville tarkoitetusta kirjallisuusterapiaryhmästä Erityisenä mielenkiinnon kohteena metaforien käyttö ja yhteisöllinen kirjoittaminen Merkittävät hetket viitekehys ja grounded theory aineiston analyysissa Tulokset: Osallistujille tärkeimmiksi elementeiksi osoittautuivat yhdessä kirjoittaminen, uuden ilmaisukanavan löytyminen ja säännöllinen kokoontuminen turvallisessa ryhmässä Toivon herättäminen, merkityksellisyyden kokemus, ilo

6 METAFORA on hyvä väline traumaattisten kokemusten käsittelyyn, sillä: - Se etäännyttää ja tiivistää - Sen merkitys on eri ihmisille erilainen ja se mahdollistaa monenlaiset tulkinnat - Sen peittävyyttä ja paljastavuutta voi joustavasti hallita - Se kuvaa ilmiöitä, joille ei ole (vielä) olemassa sanoja - Se on elämyksellinen, ilmaisuvoimainen ja vaikuttava - Metaforaa voi muokata ja kokeilla erilaisia tapoja ilmaista

7 Lindquist jakaa terapeuttisen kirjoittamisen vaikutusmekanismit viiteen ryhmään. 1) Purkamiskanava. Kirjoittaja voi vapaasti omassa tahdissaan säädellä milloin ja miten hän purkaa omia tunteitaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Ahdistavan asian kirjoittaminen paperille tekee siitä konkreettisen ja siten helpommin käsiteltävän. (79 80) 2) Työstämismenetelmä ja jäsentämiskeino. Kirjoittaminen on tapa etsiä kokemuksille uusia merkityksiä, syitä ja näkökulmia. Ristiriidoille voi löytää uusia tulkinta- ja ratkaisuvaihtoehtoja. Selkeä jäsentely ja kokemuksen kirjoittaminen yhtenäiseksi kertomukseksi voi tarjota mahdollisuuksia oivalluksiin. Ihminen voi kirjoittamalla kokea olevansa elämänsä aktiivinen toimija, ei vain passiivinen sivustaseuraaja, jolle asiat tapahtuvat. Kirjoittaminen järjestää mielen kaoottisen materiaalin selkeästi hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. ( 80 8.) 3) Etäisyyden säätelykeino. Kirjoittamalla asiat saavat konkreettisen muodon ja niitä voi helpommin käsitellä. Kirjoittaja voi itse aktiivisesti säädellä kuinka tunnepitoisesti asioita hän kirjoituksessaan käsittelee, kertooko niistä symbolisesti vai suorasanaisesti, kirjoittaako kokemuksista sellaisenaan vai muokkaako niitä kaunokirjallisesti tai kirjoittaako minämuodossa vai kolmannessa persoonassa. (81 82.) 4) Hallinnan kokemuksen ja eheyden edistäjä. Kun ihminen kirjoittaa kokemastaan, ottaa hän samalla myös kertojan roolin. Näin yksilölle muodostuu kokemus elämän hallittavuudesta ja aktiivisesta toimijuudesta omassa elämässä. (Lindquist 2009, ) 5) Viestintäväylä. Kirjoittaminen välittää viestin joko ulkoisesta tai sisäisestä todellisuudesta. Viestin vastaanottaja voi olla selkeästi määritelty, kuten kirjettä tai sähköpostia kirjoittaessa, tai epämääräinen. Viestin voi kohdistaa myös omalle itselleen. Kirjoittamisen terapeuttisuuden kannalta ei ole suurta eroa siinä, onko viesti kohdistettu jollekin ulkopuoliselle ihmiselle vai tarkoitettu vain itsen luettavaksi. Jo pelkkä kirjoittaminen vapauttaa ja vähentää stressiä. (Lindquist 2009, )

8 Lindquist päättelee, että kirjoittamisen terapeuttisuus korostuu silloin, kun kirjoittamiseen liittyy prosessointia. Pelkkä sanojen purkaminen paperille voi jo sinänsä helpottaa pahaa oloa, mutta kirjoitetun tunteenpurkauksen edelleen prosessointi edistää terapeuttista vaikutusta. Kun esimerkiksi traumaattisesta tapahtumasta työstetään eheä kertomus, on se mahdollista integroida ja hyväksyä osaksi omaa historiaa. Tämä säästää psyykkistä energiaa ja helpottaa traumasta muistuttavien asioiden kohtaamista tulevaisuudessa. (Lindquist 2009, 81.) Lindquist (2009, 70 98) on käyttänyt kirjoittamista osana psykoterapiaa. Kirjoittamisesta on muodostunut hänen psykoterapia-asiakkailleen keskeinen menetelmä käsitellä tunteita ja ajatuksia tai työstää arkikokemuksia. Asiakkaat ovat kirjoittaneet päiväkirjaa, kertomuksia, runoja ja mietelmiä sekä kirjeitä.

9 Minulla ei ole huutomerkkiä ja minun pitää käyttää monia vokaaleja ääntämään sitä tuulta, joka puiden latvoissa villinä riehuu. Maria Vaara, 1977

10 Kaikki on toisenlaista. Tähdet ovat pudonneet. Sanat tulevat sormien välistä. Iho on ohutta. Parasta pitää käsi nyrkissä. Maria Vaara 1977

11 Carla Vale Lucas & al.: Bibliotherapy as a hope-building tool in educational settings Faezeh Jahanpour & al.: The comparison of the effect of poetry therapy on anxiety and post-traumatic stress disorders in patients with myocardial infarction Steve Haberlin &Eric Davis An evocative portrayal of stay-at-home-dads experiences in elementary schools through poetic inquiry Michelle Nicholson: Writing therapeutically about chronic pregnancy sickness: women s perceptions of sufficiency David Chamberlain: The experience of older adults who participate in a bibliotherapy/ poetry group in and older adult inpatient mental healt assessment and threatment ward

12 Ihanus, J Sanat että hoitaisimme: kirjallisuusterapia ja kertomukset. Teoksessa J. Ihanus (toim.) Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen. Helsinki: Duodecim, Kähmi, K Kirjoittaminen on tie minuun, minusta sinuun. Ryhmämuotoinen kirjoittaminen ja metaforien merkitys psykoosia sairastavien ryhmämuotoisessa kirjallisuusterapiassa. Jyväskylän yliopisto: Väitöskirja. Linnainmaa, T Kirjallisuusterapian ja ilmaisevan kirjoittamisen vaikuttavuus. Teoksessa J. Ihanus (toim.) Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen. Helsinki: Duodecim, Lowe, G Kognitiivinen psykologia ja kirjoittamisterapian biolääketieteelliset perusteet. Teoksessa J. Ihanus (toim.) Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen. Suom. T. Linnainmaa. Helsinki: Duodecim, Lu, Q., Zheng, D., Young, L., Kagawa-Singer, M. & Loh, A A Pilot Study of Expressive Writing Intervention among Chinese Speaking Breast Cancer Survivors. Health Psychology 31 (5), Willmott, L., Harris, P., Gellaitry, G., Cooper, V. & Horne, R The Effects of Expressive Writing Following First Myocardial Infarction: A Randomized Controlled Trial. Health Psychology 30 (5),