PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola/Karleby Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-87 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 55 mukainen hakemus Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (Dnro 0801Y ) lupamääräysten tarkistamiseksi. ML-Kujala Oy Yhteyshenkilö: Pauliina Kujala Kujalantie 10 C ITÄKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Lappajärven kunnan Itäkylässä tilalla Liisankangas RN:o 5:78. Turkistarhalla kasvatetaan noin kettua / supia pentutuloksesta riippuen eli noin siitosnaaraskettua / supia vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2010 jälkeen eläinmäärä vähennetään vaatimusten mukaiseksi. Turkistarhassa on yhteensä 82 varjotaloa, joiden yhteispituus on metriä. ML-Kujala Oy on lopettanut minkin tuotannon viime vuosina ja muuttanut vuosittain minkeille tarkoitettuja varjotaloja ketun ja supin kasvatukseen soveltuviksi. Turkistarha-alueella sijaitsee varjotalojen lisäksi rehusekoittamo, nahoittamo, lantala ja kaksi valumavesien kemikalointijärjestelmää. Rehusekoittamorakennus käsittää keittämön, rehusekoittamon, nahoittamon, parakin, pakkasvaraston, varaston ja lastauslaiturin. Tämän rakennuksen lähituntumassa sijaitsevat rehusiilot, polttoainesäiliöt ja muut varastotilat. Rehusekoittamo on niin sanottu tilarehustamo, eli siinä valmistetaan rehua ainoastaan omaan tuotantoon. Rehua valmistetaan noin tonnia vuodessa. Maksimissaan tuotanto on ollut noin tonnia vuodessa. Raaka-aineena käytetään pääosin teurasjätettä, kanaa, ohraa, lihaluuhöyhenjauhoa sekä omia ruhoja ja kaavintarasvaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkin tai hillerin turkistarhaksi taikka vähintään 50 siitos-... Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 naarasketun tai supin turkistarhaksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 10 l mukaan rehusekoittamolla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 35 :n mukaan, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristönluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksella tai yhdellä lupahakemuksella. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään siitosnaarasminkin tai hillerin taikka vähintään 600 siitosnaarasketun tai supin turkistarha. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisisi 1 momentin kohdan j mukaan rehusekoittamoa koskevan lupa-asian. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin mukaan kuitenkin, jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee ympäristökeskus, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. Tällä perusteella turkistarhan ja rehusekoittamon lupaa on haettu samalla lupahakemuksella ja lupaviranomaisena myös rehusekoittamon osalta toimii alueellinen ympäristökeskus. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty , ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ILMOITUKSET YMS. JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Tarhalle on myönnetty sijoituspaikkalupa Lupa on myönnetty siitosnaarasketulle tai siitosnaarasminkille. Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (Dnro 0801Y ) myöntämä ympäristölupa. Lupa on myönnetty enintään siitosnaarasketun, siitosnaarassupin ja siitosnaarasminkin tarhaukseen sekä tonnin vuotuiselle (3 600 t/a) turkistarhaeläinrehun valmistukselle. Toimintaa voidaan päätöksen mukaan harjoittaa 82 varjotalossa, joiden yhteispituus on enintään metriä. Rehusekoittamolla on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksyntä FI-403-TR Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ML-Kujala Oy:n turkistarha ja rehusekoittamo sijaitsevat Lappajärven kunnan Itäkylässä noin kolmen kilometrin etäisyydellä Itäkylän kyläkeskuksesta itään. Sijaintipaikan ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista, pääosin peltoa. Turkistarha-alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Turkistarhan toiminnan vaikutusalueella, noin 500 metrin etäisyydellä, sijaitsee yksi asuinkiinteistö. Turkistarha ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella eikä sen läheisyydessä ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Pankarinpuro virtaa tarhaalueen itäpuolella lähimmällään noin 100 metrin etäisyydellä tarhasta. Tarha-alueen länsipuolella virtaa Vieresjoki lähimmällään noin 500 metrin etäisyydellä tarhasta. Lappajärveen on

3 3 etäisyyttä noin 3,6 kilometriä. Tarha-alueen maaperä on hiesumoreenia. Tarhan käyttövesi hankitaan Purolan vesiosuuskunnalta. TURKISTARHAN TOIMINTA Varjotalorakenteet Kaikki varjotalot ovat maanvaraisia. Kaikkien varjotalojen räystäät ulottuvat 30 cm ulkopuolelle häkin ulkoreunasta. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu 40 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Tarhalla on käytössä ympärivuotinen juottojärjestelmä. Tarhalla on rajoitettu vesistökuormitusta rakentamalla vesikourut. Kouruilla kerätty vesi johdetaan räystäskaivoihin alassyöksyputkella ja sieltä kokoomaputkistoa pitkin tarha-alueen ympärysojien ulkopuolelle. Alassyöksyt ja räystäskaivot on asennettu varjotalojen joka nurkalle. Kattovedet johdetaan räystäskaivoista 110 mm yleisputkea pitkin noin 200 mm runkoputkeen. Runkoputket on asennettu jokaisen varjotaloryhmän väliin siten, että ne johtavat katoilta tulevat vedet riittävän kauaksi tarha-alueen ympärysojien ulkopuolelle. Kattovedet johdetaan kahteen suuntaan, tarha-alueen itä- ja länsipuolelle, niin etteivät puhtaat kattovedet kulkeudu ympärysojaan. Lannan, jätteiden ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Turkistarha on ympärysojitettu lukuun ottamatta tarhan pohjoisosan mäkistä osaa. Alueen maaperän ja muodon vuoksi alueella ei ole salaojitusta vaan se kuivataan avouomilla / pintavaluntana ja vedet ohjataan kemialliseen vesienkäsittelyyn. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeena käytetään turvetta, olkea ja heinää yhteensä noin m 3 vuodessa. Lanta poistetaan ketuilta 1-2 kertaa vuodessa syksyllä ja talvella. Lanta varastoidaan noin m 2 :n kokoisessa lantalassa. Lantalassa on kolmella sivulla 0,8 metrin korkuiset reunat ja 0,4 metrin korkuinen ajoluiska. Osa lannasta hyödynnetään lannoitteena hakijan omalla pellolla ja sopimuspelloilla sekä osa lannasta toimitetaan kompostointilaitokseen (Oy Kromavex Ab). Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 386,6 hehtaaria, josta omaa peltoa on 68,5 ja sopimuksiin perustuvaa lannanlevityspeltoa on 318,1 hehtaaria. Lantaa muodostuu laskennallisesti noin m 3 vuodessa. Kompostointilaitoksen kanssa laadittu sopimus kattaa m 3 vastaavan lantamäärän vuodessa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ruhot ja kaavintarasva sekä tuotantokauden ulkopuolella kuolleet eläimet. Jätteet toimitetaan tarhalla sijaitsevaan rehusekoittamoon. Muita toiminnassa syntyviä jätteitä ovat rummutuspuru, metallijäte, polttojäte, sekajäte ja ongelmajätteet. Jätteet toimitetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin. Rummutuspuru poltetaan omaan käyttöön. Toiminnassa syntyy myös jätevesiä. Altaiden, siilojen ja putkistojen pesuvedet johdetaan suoraan sekoittajaan, jossa ne sekoitetaan rehun sekaan. Parakissa ja nahkontatilassa olevien wc:n jätevedet johdetaan parakin länsipuolella sijaitseviin kahteen (2) umpikaivoon. Sekoittajan alta tulevat pesuvedet ohjataan siilojen numero 6, 7 ja 8 vieressä oleviin kolmeen (3) umpikaivoon ja siitä edelleen varastohallin pohjoispäässä sijaitsevaan umpikaivoon. Umpikaivot tyhjennetään vähintään kerran vuodessa pellolle.

4 4 Valumavesien käsittely ja tarkkailu Turkistarha-alueen valumavedet johdetaan tarha-alueen länsi- ja itäpuolella sijaitseville kemiallisille puhdistamoille, joissa valumavedet käsitellään kemikaloimalla. Turkistarhan länsipuolella sijaitseva puhdistamo (nro 1) käsittää tasausaltaan, kemikaalinsyöttöyksikön ja saostusaltaan. Itäpuolen puhdistamo (nro 2) käsittää kaksi tasausallasta, kemikaalinsyöttöyksikön ja saostusaltaan. Käsittelypaikoissa on tasausaltaat, joihin tarhavedet johdetaan. Tasausaltaat on mitoitettu 120 m 3 /d kokonaisvirtaamalle. Huhti- ja toukokuun sulamisvesien aiheuttamat huippuvirtaamat ohjataan tasausaltaasta suoraan purkuojaan ilman käsittelyä. Tasausaltaasta tarhavedet johdetaan pumppukaivoon, josta pumppu pumppaa (421 l/min) tarhavedet saostusaltaaseen. Kemikaalin syöttö tapahtuu pumpun painepuolelta. Saostuksessa käytettävä kemikaali on Finferri, jota käytetään noin g/m 3 riippuen tarhavesien väkevyydestä. Kemikaalien syöttö tapahtuu automaattisesti siten, että nostopumppu käynnistää omalla käymisellään myös kemikaalipumpun. Näin kemikaalin syöttö annostellaan tulevan vesimäärän mukaan. Kemikaalin syöttö tapahtuu noin 1 m 3 kemikaalisäiliöstä. Saostusaltaiden tilavuudet ovat noin 60 m 3. Itäpuolisen käsittelypaikan saostusaltaan puhdistettu vesi johdetaan suoimetykseen. Länsipuolisen käsittelypaikan puhdistettu vesi johdetaan suoraan purkuojaan. Saostusaltaan pinnalle muodostuvan kiintoaineen poispääsy altaasta estetään yksinkertaisella seinämärakenteella. Saostusaltaista poistetaan sinne kertynyt liete tarvittaessa. Pohjan liete sekoitetaan turpeeseen sekä myös ajetaan pelloille sellaisenaan. Polttonesteet ja liikenne Tarha-alueella säilytetään polttoaineita kolmessa maanpäällisessä säiliössä, joista kahden säiliön tilavuus on litraa ja yhden säiliön tilavuus litraa. Säiliöt on varustettu lapon estolaitteella. Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Tarhalla on enintään 200 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään nykyisin säiliössä. Lisäksi tarhalla on litran muurahaishapposäiliö ja litran rikkihapposäiliö. Kemikaalisäiliöt ovat kattamattomia eikä niitä ole allastettu. Turkistarha-alueen ulkopuolinen liikenne muodostuu pääasiassa rehuauton, nahkojen kuljetusauton sekä jäteauton käynteihin liittyvästä autoliikenteestä. Tarhan sisäinen liikenne on normaalia turkistarhan hoitoon liittyvää auto- ja työliikennettä. Rehun valmistus ML-Kujala Oy:n rehusekoittamo (tilarehustamo) on tarkastettu ja hyväksytty maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetuksen (850/2005) mukaisesti (Evira FI-403-TR ). Tilarehustamoiden hyväksynnän tekee sen kunnan kunnaneläinlääkäri, jossa tilarehustamo sijaitsee. Rehua valmistetaan nykyisin keskimäärin noin tonnia vuodessa. Rehuraaka-aineiden määrä ja varastointi Rehusekoittamon yhteydessä on nahoittamo, keittämö ja pakkasvarasto sekä läheisyydessä sijaitsevat varastot rehunvalmistukseen käytettäville raaka-aineille. Rehua valmistetaan turkistarhalla ympäri vuoden hapottamalla tai keittämällä. Rehua valmistetaan noin

5 5 tonnia vuodessa. Turkistarhalle ostetaan rehua muualta noin tonnia vuodessa. Raakaaineina käytetään pääasiassa kalkkunateurasjätettä (noin 700 t/a), naudanteurasjätettä (noin 50 t/a), kanaa (noin 100 t/a), ohraa (noin 500 t/a), lihaluuhöyhenjauhoa (noin 300 t/a) sekä omia ruhoja ja kaavintarasvaa (noin t/a riippuen vuotuisesta eläintuotannosta). Raakaaineita varastoidaan niille tarkoitetuissa erillisissä varastoissa. Taulukossa 1 on esitetty turkistarhan raaka-aineiden varastot ja niiden tilavuudet. Varasto Tilavuus Siilosto 9 kpl x 126 m 3 Allas 1 kpl x 500 m 3 Siilo 1 kpl x 200 m 3 Siilo 1 kpl x 60 m 3 Varasiilo 1 kpl x 200 m 3 Jauhosiilo 2 kpl x 75 m 3 Jauhosiilo 1 kpl x 85 m 3 Viljasiilo 1 kpl x 40 m 3 Pakkasvarasto t Rehun valmistusprosessissa ruhot kuljetetaan nylkyprosessin jälkeen kuljettimia pitkin suoraan betonipohjaiseen vastaanottovarastoon. Myös muualta tuleva ruho varastoidaan. Varastosta ruhot nostetaan nosturilla murskaukseen, jossa ne murskataan noin 50 mm palakokoon. Murskauksen jälkeen ruhomassa siirretään lämpökäsittelyyn ( º C, 2-3 bar, vähintään 20 min.). Tämän jälkeen massa siirretään rasvanerotus altaaseen, jossa rasva erotetaan mekaanisesti. Mekaanisen erotuksen jälkeen massa jäähdytetään 60 C asteeseen lauhduttimessa ja samassa yhteydessä siihen lisätään happo ja säilöntäaine. Tämän jälkeen massa varastoidaan myöhempää käyttöä varten. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhaustoiminnan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa ravinnepäästöistä vesiin ja maaperään sekä hajupäästöistä ilmaan. Toiminnasta muodostuu lisäksi jätettä. Toiminnasta saattaa aiheutua myös kärpäshaittaa ja haittaeläinten, kuten lokkilintujen ja rottien lisääntymistä tai viihtymistä alueella tai lähiympäristössä. Hakemuksessa on esitetty käytettävän parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) varustamalla varjotalot jatketuilla räystäillä, vesikouruilla ja korotetuilla lanta-alustoilla. Säännöllisellä lannan poistolla ja kuivikkeiden käytöllä vähennetään kärpästen määrää, typen haihtumista sekä hajuhaittaa. Kuivikemateriaaleina käytetään olkea, turvetta ja heinää. Kuivikkeita käytetään yhteensä noin m 3 vuodessa. Tarha-alueen valumavedet johdetaan pintavaluntana, valmiita avouomia käyttäen tarha-alueen itä- ja länsipuolelle rakennetuille valumavesien käsittelypaikoille. Kattovesien poisjohtaminen vähentää varjotalokentälle tulevaa veden määrää vähentäen myös hajujen esiintymistä ja ravinnekuormitusta. Turkistarhan jätehuolto toteutetaan jätehuoltomääräysten asettamien velvoitteiden mukaan. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen keräilyyn toimittamista.

6 6 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappajärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana sekä julkaistu tieto Järviseudun Sanomissa. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Lappajärven kunnanvirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on tarhalla suoritettu tarkastuskäynnit ja Tarkastuksesta laaditut pöytäkirjat on liitetty päätösasiakirjoihin ja tarkastusta koskevat tiedot on viety ympäristöhallinnon vahti-tietojärjestelmään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Lappajärven kunnan ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut muun muassa, että tarha-alueen varjotalojen lanta-alustojen kunnostamisesta tulee huolehtia siten, että lanta-alustat ovat jatkuvasti vähintään 30 cm korkeammalla kuin varjotalojen välinen maanpinta. Samoin tulee huolehtia, että varjotalojen räystäät ja muut putkistot ovat kunnossa kattovesien poisjohtamiseksi tarha-alueen ulkopuolelle. Valumavesien johtamiseen tarkoitetut ojat tulee pitää kunnossa siten, että tarha-alueelta tulevat likaiset vedet virtaavat rakennettuihin kokooma-altaisiin tarha-alueen kahdelle eri puhdistamolle. Ympäristölautakunta toteaa myös, että tarhan puhdistamot on rakennettu Lappajärvi Lifeprojektin aikana 2000-luvun alkupuolella. Lappajärven kunnassa on tiedossa Ympäristöystävällinen Järviseutu-hankkeen aikana vuonna 2004 syyskuussa tutkitut vesinäytteet. Tutkimusten mukaisesti tarha-alueen länsipuolella sijaitsevasta puhdistamosta lähtevän veden kokonaisfosfori on ollut 17 mg/l (puhdistusteho 72 %), kokonaistyppi 140 mg/l (puhdistusteho 22 %), BOD mg/l (puhdistusteho 50 %). Vastaavasti tarha-alueen itäpuolella sijaitsevasta puhdistamosta lähteneessä vedessä oli kokonaisfosforia 1,9 mg/l (puhdistusteho 87 %), kokonaistyppeä 28 mg/l (puhdistusteho 0 %), BOD 7 alle 4 mg/l (puhdistusteho yli 72 %). Lappajärven kunnan ympäristölautakunta toteaa muun muassa, että puhdistamojen altaat tulee puhdistaa riittävän usein pohjalle kertyvästä lietteestä ja altaiden, erityisesti saostusaltaiden, tilavuus tulee tarkistaa niin, että jäteveteen syötettävä saostuskemikaali ehtii vaikuttaa ja syntynyt liete ehtii laskeutua pohjalle ennen pintaveden johtamista altaan ulkopuolelle. Syötettävän saostuskemikaalin määrää tulee tarkkailla siten, että puhdistamolla päästäisiin lähtevän veden osalta jätevesiasetuksen mukaisiin puhdistustuloksiin. Lisäksi allasalueiden ympäristö tulee raivata ja siistiä kasvaneesta puustosta. Ympäristölautakunta toteaa, että rehusekoittamon osalta todetaan, että sekoittamoa on hoidettava siten, että sen toiminta ei aiheuta vesistöjen pilaantumista, ympäristön roskaantumista, kohtuuttomia hajuhaittoja eikä haittaeläinten kuten lokkien ja rottien lisääntymistä.

7 7 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut muun muassa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N.o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (sivutuoteasetus) antaa artiklassa 23 jäsenvaltioille mahdollisuuden sallia tiettyjen luokan 2 ja 3 sivutuotteiden käytön turkiseläinten ruokintaan. Poikkeusta hyödyntävän toimijan on oltava viranomaisen hyväksymä. Suomi on tämän poikkeuksen käyttöön ottanut ja siitä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 850/2005 eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on myös todennut, että asetuksen MMM 850/2005 mukaan turkistarhan, joka käyttää rehun valmistukseen tiettyjä käsittelemättömiä luokan 2 ja 3 sivutuotteita on oltava hyväksytty tilarehustamoksi. Hyväksynnän edellytyksistä säädetään edellä mainitun asetuksen 8 pykälässä. Hyväksymisestä päättää sijaintikunnan kunnaneläinlääkäri. Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikön saamien tietojen mukaan ML-Kujala Oy:n turkistarhalla ei ole hyväksyntää tilarehustamoksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa muun muassa, että tilarehustamoksi hyväksytyn turkistarhan rehun valmistuksessa sallitut eläimistä saatavat sivutuotteet on lueteltu MMMa 850/2005 liitteessä 3. ML-Kujala Oy:n ympäristölupahakemuksen mukaan toimija käyttää rehun valmistukseen sekä omalta tilalta että muualta peräisin olevia nahkontaruhoja. Tilarehustamo ei saa käyttää rehun valmistukseen muualta peräisin olevia nahkontaruhoja. Oman tilan nahkontaruhojen käytössä on huomioitava sivutuoteasetuksen kielto ruokkia eläimiä saman lajin eläimistä johdetulla käsitellyllä eläinvalkuaisella. Näin ollen käyttäessään kettujen nahkontaruhoista valmistettua massaa kettujen ruokintaan ja supikoirien nahkontaruhoista valmistettua massaa supien ruokintaan ML-Kujala Oy toimii säädösten vastaisesti. Mikäli eläinlajikohtaiset ruhomassat pystytään pitämään erillään varastoinneissa, käsittelyprosessissa ja ruokinnassa, niiden ristiin syöttö on mahdollista. Ympäristölupahakemuksen mukaan toimija käyttää myös tarhalla itsestään kuolleet eläimet rehuraaka-aineena. Kyseinen aines ei täytä rehulain (86/2008) 6 pykälän mukaisia yleisiä laatuvaatimuksia, joten sen käyttö rehuksi ei ole sallittua. Paikalliselle kunnaneläinlääkärille on välitetty tieto ML-Kujala Oy:n toiminnasta ja tomijaan tullaan olemaan yhteydessä. Ympäristölupahakemuksen mukaan ML-Kujalan tarkoitus on aloittaa tilarehustamonhyväksynnän edellyttämä toiminta elokuussa. Toimintaa ei kuitenkaan voida tuolloin vielä aloittaa, ellei kunnaneläinlääkäri ole todennut, että toiminta täyttää tilarehustamolle asetetut hyväksymisen edellytykset ja mainituista säädösten vastaisista toiminnoista on luovuttu. Hyväksynnän saaneet tilarehustamot ovat nähtävissä Eviran sivutuotenettisivuilla. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on lausunnossaan todennut, että ympäristölupahakemuksen mukaan ML-Kujala Oy varastoi tai kompostoi kuivikkeeseen sekoitettuna tarha-alueelta muodostuvan lannan alueella olevassa lantavarastossa. Lanta kuljetetaan sopimuspelloille tai Oy Kromavex Ab:n kompostointilaitokseen käsiteltäväksi. Lannoitevalmistelaissa säädetään lannoitevalmisteena markkinoille saatettavan lannan käsittelyyn ja laatuun liittyvistä vaatimuksista. Sovellettavat vaatimukset riippuvat siitä, onko toiminta maatilalta toiselle tapahtuvaa lannanluovuttamista vai onko kyseessä joko maatilan tai muun toimijan harjoittama lannoitevalmisteen markkinoille saattaminen. Maa- ja metsätalousministeriö on parhaillaan uudistamassa asiaan liittyviä säädöksiä. MMMa 13/07 2 mukaan lannoitevalmistelain 539/2006 mukainen ilmoitusvelvollisuus ei koske toiminnanharjoittajaa, joka luovuttaa sopimukseen pohjautuen käsittelemätöntä tai käsiteltyä lantaa maatilalta toiselle. Jos toiminnanharjoittaja ei ole maatila, tulee kompostointitoiminnasta aina tehdä lannoitevalmistelain mukainen ilmoitus Eviraan. Toiminnalla tulee olla lannoitevalmistelain tarkoittama omavalvontasuunnitelma ja valmistettavan tuotteen tulee täyttää lannoitevalmistelain vaatimukset. Lantakompostin valmistamista koskee myös lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen mukainen laitoshyväksyntävaatimus. Ase

8 8 tusuudistuksesta on esitetty, että hyväksyntävaatimusta rajattaisiin siten, että se koskisi ainoastaan valmistamista markkinoille saatettavaksi. Evira katsoo, että tässä ympäristölupahakemuksessa kuvattu sopimuksiin perustuva lannan luovuttaminen maatiloille ei ole asetuksessa tarkoitettua markkinoille saattamista. Näin ollen toiminnalta ei edellytettäisi laitoshyväksynnän hakemista Evirasta, mikäli asetus hyväksytään esitetyssä muodossaan. Oy Kromavex Ab on hakenut Eviralta laitoshyväksyntää lannan kompostointitoiminnalle. Lanta voidaan toimittaa käsiteltäväksi Oy Kromavex Ab:lle ilman edellä mainittuja ilmoitus- tai hyväksyntävelvoitteita. Epäselvissä tapauksissa toimijan tulee olla yhteydessä Eviran lannoitevalvontaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lausuntojen johdosta hakijalle annettiin ja kirjeillä mahdollisuus antaa vastine ja mennessä. Hakija ei jättänyt lausunnoista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ML-Kujala Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnalle Lappajärven kunnan Itäkylässä tilalla Liisankangas RN:o 5:78 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristölupa myönnetään enintään siitosnaarasketun / -supin pitämiselle vuoden 2010 loppuun saakka kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään kettua / supia. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään siitosnaaraskettu / -supia pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään kettua / supia. Eläimet tulee sijoittaa 82 tavanomaisin häkein varustettuihin varjotaloihin, joiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Lisäksi ympäristölupa myönnetään rehusekoittamon toiminnalle siten, että sekoittamossa saa valmistaa rehua omaan tuotantoon enintään tonnia vuodessa. Toiminta tulee sijoittaa päivätyn, tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan ja elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamat lausunnot on huomioitu tässä lupapäätöksessä. Muun muassa varjotalojen rakenteita, valumavesien käsittelyä, kemiallisia puhdistamoja ja rehusekoittamoa koskevat ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 1, 2, 3, 4 ja 7. Lanta varastoidaan tarhalla sijaitsevassa lantalassa ja hyödynnetään omalla pellolla ja sopimuspelloilla ja osa lannasta toimitetaan kompostointilaitokseen varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalon räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle ja ne tulee olla varustettu sadevesikouruilla. Kattovedet tulee ohjata räystäskouruissa alassyöksyä pitkin räystäskaivoihin. Varjotaloja tulee tarvittaessa suoristaa ja korottaa niin, että räystäskourut toimivat tarkoitetulla tavalla. Räystäskaivoihin kerätyt kattovedet on johdettava vedet puhtaina

9 9 säilyttävää putkea pitkin runkoputkeen. Runkoputket tulee olla jokaisen taloryhmän välissä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että vedet purkautuvat riittävän kauaksi tarha-alueen ympärysojien ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Kaikki varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä ja järjestelmää tulee huoltaa säännöllisesti. Kaikkien varjotalojen välit tulee kunnostaa niin, että ne ovat kuivia ja kantavia mennessä. Varjotalojen rakenteita tulee ylläpitää, huoltaa ja vaadittaessa peruskorjata. Sitä mukaa kuin varjotaloja peruskorjataan ja uusitaan, tulee niiden alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee toiminnanharjoittajan ottaa yhteyttä valvontaviranomaiseen. 2. Lannan ja virtsan poisto sekä varastointi Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilta / supilta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Varjotalojen lannanpoistoajankohdat tulee ajoittua sekä keväälle että syksylle. Lannanpoisto tulee tehdä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lanta tulee varastoida tarha-alueella sijaitsevassa m 2 :n lantalassa ja vaaditun lantatilavuuden tulee olla vähintään m 3. Lantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lantalan pohja ja reunat tulee olla sellaisia, että valumat ympäristöön voidaan estää. Lantala tulee olla rakennettu kolmella vähintään 0,8 metriä korkealla seinällä. Lisäksi lantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. Lantalan nesteet tulee johtaa tiiviiseen umpikaivoon ja imeyttää turpeeseen tai käyttää sellaisenaan peltolannoitteena. Lanta tulee varastoinnin ajaksi peittää vähintään 10 cm paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Tyhjentämisen yhteydessä tulee tarkastaa lantalan rakenne ja kunto. 3. Lannan ja virtsan hyödyntäminen Lanta ja virtsa tulee hyödyntää peltolannoitteena tai ne tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Hakijan tulee pitää kirjaa lannan ja virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan hyödyntämisessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon viljeltävän kasvin ravinnetarve, lannan ja virtsan typpi- sekä fosforipitoisuudet. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että myös lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levittämistä koskevista määräyksistä.

10 10 Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että levityspeltojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levittämistä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoaluilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää nestemäisiä orgaanisia lannoitteita. Kuivalannan levitys on sallittua peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. 4. Turkistarha-alueen kuivatus ja valumavesien puhdistaminen Ulkopuolisten puhtaiden vesien pääsy turkistarha-alueelle tulee estää tarkoituksen mukaisella ympärysojituksella lukuun ottamatta tarhan pohjoisosan mäkistä osaa. Mikäli tarhan pohjoisosan ojittamattomasta osasta ohjautuu tarhalle alueen ulkopuolisia vesiä, tai jos tämä ojittamaton osa mahdollistaa tarha-alueelta likaantuneiden vesien pääsyn ympärysojaan, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin joilla kyseisten haittojen synty estyy. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valumavesien tehostettua käsittelyä koskeva suunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisältyä miten alueen valumavedet saadaan kerättyä hallitusti kahteen puhdistamoon ja miten puhdistamot aiotaan kunnostaa varmemmin/paremmin toimiviksi. Kunnostussuunnitelma tulee lähettää mennessä valvontaviranomaiselle tarkistettavaksi. Suunnitelmassa tulee huomioida tarha-alueen ojasto sekä tasausaltaiden tilavuudet niin, että niissä otetaan huomioon kevään sulamisvesien ja rankkasateiden aiheuttamat huippuvirtaamat. Suunnitelmassa tulee lisäksi ottaa huomioon saostusaltaiden tilavuudet niin, että jäteveteen syötettävä saostuskemikaali ehtii vaikuttaa ja syntynyt liete ehtii laskeutua pohjalle ennen pintaveden johtamista altaan ulkopuolelle. Suunnitelmassa tulee myös varmistaa saostuskemikaalin ympärivuorokautinen syöttö sekä sen käyttö pakkasaikaan kun maa on sula. Tehostetut valumavesien käsittelyjärjestelmät tulee olla käytössä mennessä. Valumavesiä johdettaessa pintavaluntana kemiallisille puhdistamoille, on toiminnanharjoittajan tasausaltaaseen vastaanotettua vesimäärää säännöllisesti seuraamalla varmistuttava, että valumavedet todella kulkeutuvat käsittelypaikoille. Puhdistamoille johtavat ojat sekä allasalueiden ympäristö tulee siistiä kasvaneesta puustosta mennessä. Todettaessa jäteveden maahan imeytymistä tai että jätevedet eivät kulkeudu puhdistamoille tulee toiminnanharjoittajan korjata tilanne sellaiseksi, että jäteveden maahan imeytyminen ja siitä aiheutuva kuormitus estyy. Tarvittaessa tulee käyttää tarhaveden johtamiseen tarkoitukseen sopivaa tiivistä putkea. Toiminnanharjoittajan on säännöllisellä tarkkailulla varmistettava, että altaiden seinämärakenteet kestävät niihin johdettavien tarhavesien aiheuttaman kulutuksen ja paineen. Mikäli toiminnanharjoittaja havaitsee muutoksia allasrakenteissa tai tasausaltaiden toimivuuden heikke-

11 11 nemistä, tulee hänen välittömästi korjata tilanne ja tarvittaessa valvontaviranomaisen suostumuksella muuttaa rakenteita. Puhdistamojen altaat tulee puhdistaa riittävän usein pohjalle kertyvästä lietteestä ja toimittaa liete pellolle lannoitteeksi nitraattiasetuksen mukaisesti. Liete voidaan myös sekoittaa turpeeseen lantalassa ennen sen toimittamista pellolle. Pelto tulee välittömästi kyntää tai mullata levityksen jälkeen. Valumavesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraavat tavoitepitoisuudet vuosikeskiarvoina: Puhdistetun valumaveden kokonaisfosforin tavoitepitoisuus < 2,0 mgp/l ja biologisen hapenkulutuksen BOD 7ATU < 20 mg/l. Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona laskien päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä seuraavan vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä. Puhdistamoihin tulevista ja puhdistamoista lähtevistä jätevesistä sekä tarha-alueen itäpuolella virtaavasta purosta ja länsipuolella virtaavasta ojasta tulee ottaa näytteet lupamääräyksessä 9. esitetyllä tavalla. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee varustaa tiiviillä betonialustalla. Rehunjakolaitteiden ja rehusekoittamon jätevedet siltä osin, kun niitä ei voida käyttää uudestaan rehun valmistukseen sekä sosiaalitilojen jätevedet, tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ainakin kerran vuodessa ja jätevedet tulee toimittaa ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka-aine-erät sekä pilaantuneet rehut tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila, kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Rasvainen kaavintapuru tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi tai se tulee kompostoida omassa lantalassa. Mahdollisessa tilakohtaisessa hakepolttolaitoksessa saa polttaa vain puhdasta purua. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhot tulee noutaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäviksi viikko sen jälkeen, kun nahkonta turkistarhalla on päättynyt, viimeistään kuitenkin helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti.

12 12 Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. 7. Rehun valmistus Rehun valmistuksessa saa käyttää vain niitä luvan omaavassa laitoksessa käsiteltyjä raakaaineita, kuten muun muassa teurasjätettä, lihaluuhöyhenjauhoa sekä kanaa ja ohraa ja niiden kokonaismääriä mitä hakija on hakemuksessa esittänyt tai sellaisia valmiita tuotteita, jotka ovat rehuun muutoin sellaisenaan soveltuvia. Rehun valmistuksessa ei saa käyttää omia nahkontaruhoja ja kaavintarasvaa sellaisenaan, koska oman tilan nahkontaruhojen käytössä on huomioitava, että eläimiä ei saa ruokkia saman lajin eläimistä johdetulla käsitellyllä eläinvalkuaisella. Rehun valmistuksessa ei saa käyttää muualta peräisin olevia ruhoja eikä itsestään kuolleita eläimiä. Jauhamista vaativat jätteet ja raaka-aineet tulee jauhaa sisätiloihin sijoitetussa myllyssä. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa klo 7 ja 22 välisenä aikana 55 db eikä klo 22 ja 7 välisenä aikana arvoa 50 db. Rehun valmistuksessa käytettävät jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa, kuormata ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Kaikki jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa sekoittamolle tiiviissä umpisäiliössä ja kuormat tulee välittömästi purkaa sisätiloihin joko suoraan käytettäväksi rehun valmistuksessa tai sijoitettavaksi pakkasvarastoon. Siilot ja altaat tulee olla varustettu vesitiiviistä materiaalista ja ne tulee olla katetut. Kaikki rehusekoittamon tilat sekä varastot tulee huoltaa, puhdistaa ja desinfioida perusteellisesti säännöllisin väliajoin. Valmis rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai katetuissa säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunvalmistuksessa ja jakelussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Rehun valmistuksessa ja käytössä tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ohjeita ja määräyksiä sekä tehdä siitä annetun erityislainsäädännön mukaiset ilmoitukset. Mikäli rehun valmistusmäärä muuttuu tai sekoitettavien rehuraaka-aineiden tai jätteiden laji tai määrä muuttuu, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa siitä ympäristökeskukselle kohdassa 11. edellytetyllä tavalla. 8. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi tulee toteuttaa siten, että niiden varastointi ja käyttö eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt sekä muut kemikaalisäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset säiliöt sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Polttoneste- ja öljysäiliöt sekä kemikaalisäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee vara

13 13 ta riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Turkistarha-alueen valumavesien puhdistusjärjestelmiä tulee tarkkailla säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Sekä puhdistamoihin tulevasta että puhdistamoista lähtevästä valumavedestä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) sekä virtaama. Vuoden 2009 vesinäytetulokset tulee toimittaa vuosiraportoinnin yhteydessä mennessä. Tarhan itäpuolella virtaavasta purosta ja länsipuolella virtaavasta ojasta tulee ottaa vesinäytteet erikseen alueiden ylä- sekä alapuolelta mennessä ja tämän jälkeen kerran vuodessa. Näytteistä tulee määrittää kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Näytteenoton yhteydessä tulee arvioida myös virtaamat purossa ja ojassa. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta sekä lantalan umpisäiliöstä tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok P), liukoinen fosfori (liuk N), kokonaistyppi (kok N) ja liukoinen typpi (liuk N). Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Näytteitä otetaan kunnes ympäristökeskus toisin määrää. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertoja ja määritysvalikoimaa. Toimintaa, kuten rehusekoittamolaitteiston sekä valumavesien käsittelylaitteistojen kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannan poistoajankohta ja toimituspaikat uudet tai muuttuneet lannan levityspinta-alat ja sopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat turkiseläinruhojen, rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät ja toimituspaikat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat valumavesien käsittelyn tarkkailutulokset rehusekoittamon toiminta-aika (vrk/a) rehun valmistuksessa käytettävät jätteet, raaka-aineet ja niiden määrät muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat valmistetun rehun määrä poikkeukselliset tilanteet ja mahdollinen suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen.

14 Muut määräykset Tarha-alue tulee aidata tai varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lokkien viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. 12. Vakuuden asettaminen Luvan saajan on talletettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen haltuun euron vakuus rehusekoittamon jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka kunnes toimintaa harjoitetaan ja vakuus palautetaan, kun toiminta on loppunut ja valvontaviranomainen on hyväksynyt suoritetut jälkihoitotoimenpiteet. Vakuuden määrää voidaan lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä muuttaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Saman lainkohdan 4 momentin mukaan jätteen hyödyn-

15 15 tämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan enintään siitosnaarasketulle / -supille vuoden 2010 loppuun saakka kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään kettua / supia. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään siitosnaaraskettua / -supia pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään kettua / supia. Eläimet tulee sijoittaa 82 varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Turkistarhan on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset. Ympäristökeskus on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle nykyiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhan varjotalojen yhteispituuden ja häkkikoon ja siten turkistarhalla pidettävän kokonaiseläinmäärän. Hakija on esittänyt hakevansa ympäristölupaa nykyiselle toiminnalle ilman, että uusia varjotaloja rakennetaan tai että nykyisiin varjotaloihin asennetaan esimerkiksi kerroshäkkejä. Koska 2011 alkaen nykyisissä varjotalo- ja häkkiratkaisuissa ei voida pitää hakemuksen mukaista eläinmäärää, ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi rajoittaa sitä. Ympäristölupa on myönnetty myös rehun valmistukselle. Rehua saa valmistaa vain omaan käyttöön. Rehun valmistus voidaan toteuttaa vain rehua sekoittamalla tai keittämällä, kaikkien raaka-aineiden ollessa kyseiseen tarkoitukseen jossain muualla jo käsiteltyä, tai niiden ollessa valmiita tuotteita rehuun muutoin sellaisenaan soveltuvia. Turkistarhan toiminnan vaikutusalueella, noin 500 metrin etäisyydellä, sijaitsee yksi asuinkiinteistö. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Ympäristökeskus on katsonut ML-Kujala Oy:n kuuluvan maatilamääritelmän piiriin. Luvassa on annettu tarpeellisia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemisestä, erityisesti hajuhaittojen vähentämisestä. Tarha-alueen valumavedet kerätään ja käsitellään kemikaloimalla. Ympäristökeskus on hyväksynyt hakemuksessa esitetyn vesienkäsittelyn edellyttäen, että kemikalointi on säännöllistä sekä sillä varauksella, että puhdistamoita sekä valumavesien puhdistustuloksia seurataan tehostetusti. Turkistarhalla käytetään runsaasti kuivikkeita, erityisesti turvetta ja lanta poistetaan säännöllisesti. Haittaeläimiä torjutaan ja lokkilintuja pidetään loitolla tarhan hyvällä hoidolla ja pitämällä rehu tiiviissä siiloissa. Ympäristökeskus on katsonut, että tarhan toiminta ja muun muassa lannan ja virtsan varastointi ja käsittely, valumavesien käsittely, varjotalojen rakenteet, jätevesien varastointi ja käsittely, jätehuolto, polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi, rehun valmistus ja toiminnan

16 16 tarkkailu ja raportointi on ollut järjestettävissä ja lupamääräykset asetettavissa siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnan ympäristöluvan, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä näiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun huomioidaan hakijan esittämät ja tässä luvassa määrätyt ympäristönsuojelutoimenpiteet ja tekniikat. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta eikä haittaa maaperälle eikä pinta- ja pohjavedelle. Lupamääräysten perustelut Ympäristökuormituksen vähentämiseksi varjotalot tulee varustaa muun muassa riittävän pitkillä räystäillä, räystäskouruilla, lanta-alustojen riittävillä korotuksilla ja ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi uudet ja peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla (tiivisaluskalvo, salaojaputket ja umpikaivot). (Lupamääräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syksy, jolloin lantaa muodostuu eniten. (Lupamääräys 2) Lantalan rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin m 3 vuodessa ja esitetty varastotilavuus, m 2, voidaan katsoa riittäväksi. Lantalan vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt sekä hyödyntävänsä lantaa pellolla lannoitteena että toimittavansa sitä ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Hakemuksessa on esitetty 386,6 ha lannanlevityspeltoa ja m 3 :n vuosittaista lantamäärää vastaava lannan luovutussopimuksen kompostointilaitokseen. Mikäli koko lantamäärä hyödynnettäisiin suoraan peltolannoitteena, tarvitsisi toiminta 319,5 ha peltoa (1 ha = 20 siitosnaaraskettua/-supia). Ympäristökeskus on hyväksynyt molemmat lannan hyödyntämistavat, mikäli siitä pidetään kirjaa määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Vaikka hakijalla ei olekaan hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa määräyksiä, mikäli lannan levitysalat myöhemmin muuttuvat. Lantaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää luokitetuilla pohjavesialueilla lannoitteena pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Käsittelemällä turkistarha-alueen valumavedet erillisissä puhdistamoissa ja määräämällä tavoitepitoisuudet ainakin fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta. Tavoitepitoisuudet voivat muuttua myöhemmin raja-arvoiksi. Ympäristökeskus on katsonut, että koko alueen valumavedet tulee käsitellä johtamalla vedet tasausaltaisiin ja pumppaamalla siitä saostusaltaisiin. Tehokas valumavesien puhdistaminen vaatii suunniteltua ja oikein toteutettua valumavesien käsittelyä ja ojitusta, jotta mahdollisim-