LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIM IVALTAINEN VIRANOMAINEN

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 189 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. TOIMINNANHARJOITTAJA Marko Kleimola Oy Kettulantie Kauhava TOIMINNAN SIJAINTI JA KUVAUS Turkistarha sijaitsee Kortesjärven kunnan Rantalan kylässä tilalla Kettula RN:o 2:47. Turkistarhassa on nykyisin 550 siitosnaaraskettua. Toimintaa laajennetaan niin, että eläinmäärä tulee olemaan enintään 650 siitosnaaraskettua. Uusia varjotaloja ei kuitenkaan rakenneta. Turkistarhalla on yhteensä kahdeksan varjotaloa, joiden yhteispituus on noin metriä. Kyseessä olevan tarhan pinta ala on noin hehtaari. Alue on osa laajempaa Luhtalan turkistarha aluetta, jonka kokonaispinta ala on noin 28 hehtaaria. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIM IVALTAINEN VIRANOMAINEN Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkin tai hillerin turkistarhaksi taikka vähintään 50 siitosnaarasketun tai supin turkistarhaksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella ympäristökeskus on velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään siitosnaarasminkin tai hillerin taikka vähintään 600 siitosnaarasketun tai supin turkistarha.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty Sitä on myös tarkennettu suoritetulla tarkastuskäynnillä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Kortesjärven kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Lupa on tuolloin myönnetty toiminnanharjoittaja Heikki Jäykälle. Alue on kaavoittamatonta metsätalousvaltaista haja asutusaluetta. Koko Luhtalan turkistarha alueen maa alueen omistaa Kortesjärven kunta ja alueella olevat tarhaajat ovat vuokranneet kunnalta toiminnalleen alueet. TURKISTARHAN YMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Turkistarha sijaitsee Kortesjärven kunnan Rantalan kylässä tilalla Kettula RN:o 2:47 Luhtalan turkistarha alueella. Alue sijaitsee noin neljä kilometriä Kortesjärven kuntakeskuksesta kaakkoon. Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee muita turkistarhoja sekä E P:n Minkinrehu Oy. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä koillissuunnassa. Turkistarha alueen lähiympäristö on pääosin metsätalousvaltaista. Turkistarha alueen pohjois ja itäpuolella, lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä, virtaa Purmonjoki (46.032). Lähin pohjavesialue, Änttikankaan I luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä nyt kyseessä olevasta turkistarhasta pohjoiseen. Sekä tarhaalueen että Änttikankaan pohjavedet purkautuvat Purmojokeen, joka sijaitsee Luhtalan tarhausalueen ja pohjavesialueen välissä. Turkistarhan maaperä on läpäisevää hiekkaa noin kolmeen metriin saakka. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarhassa tullaan pitämään yhteensä enintään 650 siitosnaaraskettua pentuineen. Alueelle ei rakenneta uusia varjotaloja. Alueella on nykyisin kahdeksan vanhaa varjotaloa, jotka kunnostetaan. Varjotalojen yhteispituus on noin metriä. Tarha alueella sijaitsee myös uudehko vuonna 2004 rakennettu huoltorakennus sosiaali ja nahkontatiloineen. Laajennuksen yhteydessä tarha alueelle rakennetaan yhteislantala. Lantala tulee sijoittumaan Mustaisnevan Turkis Oy:n vuokraamalle alueelle, joka sijaitsee Marko Kleimola Oy:n turkistarhan välittömässä läheisyydessä. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä pentuineen tuottaa laskennallisesti lantaa noin 325 m³ vuodessa. Lanta poistetaan kerran vuodessa ja varastoidaan rakennettavassa lantalassa. Lantala mahdollistaa myös tarvittaessa lannan kompostoinnin. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on lannan levitykseen soveltuvaa sopimusperusteista peltopinta alaa 80 hehtaaria. Turkistarhan liikenne on pääasiassa rehuauton, ruhojen ja nahkojen keräilyauton sekä lannan kuljetukseen liittyvää ajoa. Tarhalla ei valmisteta omaa rehua. Rehu tuodaan sesonkiaikana päivittäin ja tammi huhtikuun välisenä aikana kolme kertaa viikossa. Rehu varastoidaan tarha alueella neljässä rehusiilossa.

3 Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat turkiseläinruhot ja rasvat, itsestään kuolleet eläimet, nahkontapuru, muovijätteet, metalliromu ja ongelmajätteet. Hakemuksen mukaan eläinten ruhot ja rasvat (noin 48 tonnia/vuosi) toimitetaan luvan omaavaan laitokseen, Terjärv Frys Oy:lle käsiteltäväksi. Metalliromu toimitetaan Jylhän Metalli Oy:lle ja muut jätteet toimitetaan hyötykäyttöasemalle ja niille osoitettuihin keräyspisteisiin. Rasvaton nahkontapuru poltetaan turkistarhan omassa lämpökattilassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhaustoiminnan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa ravinnepäästöistä vesiin ja maaperään sekä hajupäästöistä ilmaan. Myös lokkilinnut saattavat aiheuttaa ongelmia. Ympäristölupahakemuksessa on vaihtoehtoisena toimenpiteenä nykytilanteelle esitetty, että varjotalot varustetaan vesitiiviillä lanta alustaratkaisuilla. Turkistarhan valumavesiä ei käsitellä. Tarkastuskäynnillä varmistui, että kaikki varjotalot rakennetaan vesitiiviiksi ja lanta alustoille kertyneet nesteet johdetaan vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Hakemuksen mukaan jokaiseen varjotaloon rakennetaan vähintään yhden kuution kokoinen vesitiiviistä materiaalista oleva umpisäiliö. Umpisäiliöt tyhjennetään tarvittaessa ja nesteet käytetään sopimuspelloilla lannoitteena. Nahottamorakennuksen jätevedet johdetaan vuonna 2004 rakennettuun maaperäsuodattimeen. Varjotaloissa on jatketut räystäät. Madaltuneet lanta alustat on esitetty korotettavaksi. Varjotalojen välit on aikoinaan salaojitettu, mutta kuivatusjärjestelmää on esitetty kunnostettavaksi. Lanta alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta, johon virtsaa imeytetään. Lanta poistetaan ja turve levitetään siihen suunnitellulla laitteistolla. Lanta on tähän saakka varastoitu pellolla pattereissa. Nyt suunniteltu lantala tulee olemaan kooltaan 358 m 2. Lantala rakennetaan vesitiiviistä materiaalista ja sen kolmelle sivulle rakennetaan kahden metrin korkuiset reunat. Lantala varustetaan myös kuormauslaatalla, jonka pinta ala tulee olemaan 108 m 2. Lannan varastointitilavuutta tulee lantalassa olemaan noin m³. Lantalaan kertyvät nesteet johdetaan kolmen kuution kokoiseen vesitiiviistä materiaalista rakennettuun umpikaivoon. Nesteet palautetaan lantalaan pumpulla ja sekoitetaan turpeeseen. Lantalassa tullaan varastoimaan myös kahden muun toiminnanharjoittajan toiminnassa muodostuvat lannat (Mustaisnevan Turkis Oy sekä Star Fox Oy). Toiminnanharjoittajat yhdessä vastaavat lantalan käytöstä. Turkistarhalla on toiminnassa kesäaikainen automaattijuotto. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b, Kokkola sekä Kortesjärven kunnan kunnantoimiston virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Jääkärintie 80, Kortesjärvi. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kortesjärven kunnan kunnanhallitukselta, ympäristölautakunnalta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa ja Kortesjärven kunnantoimistolla. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti 3

4 katsottu koskevan. Lisäksi hakemusta koskeva tiedotus on julkaistu Järviseudun Sanomissa Tarkastus Lupahakemuksen johdosta turkistarhalla on tehty tarkastus Tarkastuksessa oli mukana myös Kortesjärven kunnan ympäristönsuojelusihteeri Eeva Maija Savola. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty päätösasiakirjoihin Lausunnot Kortesjärven kunnan kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, ettei sillä ole huomautettavaa kyseessä olevasta ympäristölupahakemuksesta edellyttäen, että vahvistettavat lupaehdot ovat vähintään hakijan hakemuksessaan esittämien mukaiset. Kauhavan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja Jari Hiljanen on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, ettei toiminnan laajentamiselle ja luvan myöntämiselle ole terveydensuojelullista estettä. Kortesjärven kunnan ympäristölautakunta on saapuneessa lausunnossa todennut, että ympäristölupahakemuspapereiden ja tehdyn tarkastuksen perusteella Marko Kleimola Oy:n ympäristölupahakemuksesta ei ole huomautettavaa. Vesitiiviit lanta alustat, jätevesien käsittely sekä turpeenkäyttö ja lannan asiallinen varastointi ja peltolevitys vastaavat tarhoilta vaadittuja ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista suullisesti (puhelimitse) Hakija ilmoitti, ettei lausunnoista ole tarpeen antaa vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Marko Kleimola Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Kortesjärven kunnan Rantalan kylään tilalle Kettula RN:o 2:47 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Kortesjärven kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa tilalle Kettula RN:o 2:47 raukeaa tämän luvan saadessa lainvoiman. Ympäristölupamääräykset 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa saa pitää enintään 650 siitosnaaraskettua pentuineen siten, että niiden yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa 4

5 olevan asemapiirroksen mukaisesti varjotaloihin, joiden yhteispituus on enintään metriä. 2. Varjotalojen rakenne ja tarha alueen kuivatus Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta alustoilla ja alustoille kertyvät nesteet tulee johtaa salaojissa vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Rakennelmat menetelmineen tulee toteuttaa maa ja metsätalousminiteriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Lanta alustojen tulee jatkuvasti olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Ulkopuolisten puhtaiden vesien pääsy tarha alueelle tulee estää tarkoituksenmukaisella ojituksella. Varjotalojen välit tulee kunnostuksen yhteydessä salaojittaa uudelleen ja ne tulee varustaa riittävillä sorastusojastoilla. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Tarha alueen kuivatuksen tehostaminen ja varjotalojen välien kunnostaminen tulee sovittaa varjotalojen kunnostusaikataulun mukaan. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Lannan poisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lannan poistossa tulee noudattaa huolellisuutta. Lanta alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeena turvetta. Turvetta tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lanta tulee varastoida tarha alueelle rakennettavassa lantalassa. Hakemuksen mukainen lantala tulee olla rakennettu viimeistään Lantala tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista. Lanta tulee käyttää pellolla lannoitteena. Lannan levitykseen soveltuvaa pinta alaa tulee olla jatkuvasti käytössä vähintään 32,5 hehtaaria. Lanta tulee mahdollisuuksien mukaan kompostoida ennen peltolevitystä. Sitä voidaan toimittaa myös luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi, jos ennen luovutusta valvontaviranomaiselle esitetään voimassa oleva luovutussopimus. Lanta tulee levittää siten kuin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että vastaanottajat ovat kulloinkin voimassa olevista levitysmääräyksistä tietoisia. 4. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Vesitiiviiltä lanta alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa umpisäiliöissä hakemuksen mukaisesti. Virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena. Sitä voidaan toimittaa myös luvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta valvontaviranomaiselle esitetään voimassa oleva luovutussopimus. Virtsa tulee levittää siten kuin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että virtsan vastaanottajat ovat kulloinkin voimassa olevista levitysmääräyksistä tietoisia. 5

6 6 5. Muiden jätevesien käsittely Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa vesitiiviistä materiaalista rakennettuihin umpisäiliöihin sekä edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Umpisäiliöiden tulee olla rakennettu vuoden 2007 loppuun mennessä. Sosiaali ja nahkontatilojen jätevedet tulee johtaa vähintään kolmen sakokaivon ja rasvanerottimen läpi maaperäsuodattimeen. Suodattimen puhdistusteho tulee orgaanisen aineen osalta olla vähintään 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40% verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Sakokaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja liete tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha alueella tulee järjestää siten, ettei jätteistä ja niiden varastoinnista ja kuljetuksesta aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka aine erät tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Ruhot tulee nahoitusaikana varastoida joko tiiviillä siirtolavalla tai tiiviillä reunallisella alustalla. Ruhot tulee varastoinnin aikana suojata välittömästi tuhoeläimiltä. Ruhot tulee noutaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja edelleen laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila, kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa Kortesjärven kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuolto tulee hoitaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Rehun varastointi Eläinten rehu tulee varastoida ja käsitellä niin, ettei siitä aiheudu pöly tai hajuhaittaa, taikka muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lanta alustoilta umpisäiliöihin kertyvästä virtsasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok P), liukoinen fosfori (liuk N), kokonaistyppi (kok N) ja liukoinen typpi (liuk N). Ensimmäiset näytteet tulee ottaa ja analysoida ennen

7 kuin virtsaa levitetään ensimmäisen kerran pellolle lannoitteeksi. Mikäli virtsa toimitetaan luvan omaavaan laitokseen, on ravinneanalyysi tarpeeton. Jätevesien maaperäpuhdistamon sekä tulevasta että lähtevästä vedestä tulee ottaa vähintään viiden vuoden välein vesinäytteet. Vesinäytteistä tulee määrittää orgaanisen aineen (BHK7ATU), kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet (mg/l). Toimintaa, kuten juomalaitteiston ja umpisäiliöiden kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannan poistoajankohta ja toimituspaikat virtsamäärä ja toimituspaikat (lisäksi uudet tai muuttuneet levityssopimukset) virtsan ravinneanalyysin tulokset pesu ja jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat ja toimituspaikat turkiseläinruhojen ja itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat muiden jätteiden määrät (kuten esimerkiksi nahkontapuru, rasvainen nahkontapuru) ja toimituspaikat maaperäpuhdistamon vesinäytetulokset (viiden vuoden välein) Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. 9. Muut määräykset Tarha alue tulee aidata ja varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi. Tarha alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 10. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7

8 ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Turkistarha alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinkiinteistöjä tai vapaaajanasuntoja. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä. Tarha alueen läheisyydessä sijaitsee myös E P:n Minkinrehu Oy. Turkistarha alueen ympäristö on pääosin muutoin metsää. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle ja lähimpään vesistöön on etäisyyttä lähimmillään noin 200 metriä. Kaikki varjotalot rakennetaan vesitiiviiksi ja toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan umpisäiliöihin ja edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Nahottamorakennuksen jätevedet johdetaan maaperäsuodatukseen, jonka rakennustarkastaja on nahottamon rakennusluvan yhteydessä hyväksynyt. Toiminnassa muodostuvalle lannalle rakennetaan asianmukainen lantala. Turkistarhan sijaintipaikka on toimintaan soveltuva. Luhtalan turkistarha alueella on tarhaustoimintaa harjoitettu yli 20 vuotta. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Turkistarhaustoiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, alueen maaperä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet ja asetetut lupamääräykset huomioiden, ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitettyjen varjotalometrien ja niihin sijoitettavien siitosnaaraiden sekä niiden tuottaman pentutuloksen (5 pentua/pentue) mukaisen eläinmäärän pitämiselle. Hyvänä pentuvuotena (6 7 pentua/pentue) tulee toiminnanharjoittajan välittää eläimet edelleen luvan omaavaan turkistarhaan. (lupamääräys 1) Varustamalla varjotalot hakemuksen mukaisesti vesitiiviiksi voimassa olevia rakennusmääräyksiä noudattaen varmistetaan, että lanta alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi varjotalot tulee varustaa lisäksi umpisäiliöillä ja lantaalustojen riittävillä korotuksilla. Riittävän pitkät räystäät mahdollistavat, että sade ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa. (lupamääräys 2) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi turvetta, vähennetään vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syyslokakuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. Lanta tulee varastoida riittävän kokoisessa lantalassa. Hakijalla on riittävästi lannan varastointitilaa sekä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (lupamääräys 3) 8

9 Vesitiiviiltä lanta alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida riittävän kokoisissa säiliöissä ja hyödyntää ensisijaisesti peltolannoitteena. Nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi virtsa tulee levittää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Levitystä varten tulee olla riittävästi peltoa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Tarkempi peltopinta alavaatimus määräytyy, kun virtsasta otetut ravinneanalyysit valmistuvat. Lannan ja virtsan hyödyntämistä koskeva määräys on annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevan jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 4) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla sosiaali ja nahkontatilojen jätevedet maaperäsuodatukseen, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. Määräys maaperäsuodattimen puhdistustehokkuudesta ja tarkkailusta perustuu valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). (lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. (lupamääräys 6) Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja nahkontapurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1774/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Hakemuksen mukaan eläinperäiset jätteet toimitetaan hyväksyttyihin laitoksiin käsiteltäväksi. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 6) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (lupamääräys 7) Tarkkailemalla ja valvomalla laitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan ja virtsan hyödyntämisestä ja muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (lupamääräys 8) Aitaamalla tarha alue ja rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään eläinten karkailu ympäristöön. Pitämällä tarha alue siistinä lisätään yleistä viihtyisyyttä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos 9

10 ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (lupamääräys 9) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 40 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) LISÄKSI ON HUOMIOITU Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) 10

11 Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kortesjärven kunnanhallitus Kortesjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Försti Heino, Tyynismaantie 44, KORTESJÄRVI E P:n Minkinrehu Oy, Luhtalantie 160, KORTESJÄRVI Joensuu Maija Liisa ja Matti Juhani, Purmojärventie 601 as 1, PURMOJÄRVI Korpi Antti, Vesterbackantie 191, PURMOJÄRVI Kortesco Oy, Luhtalantie 165, KORTESJÄRVI Kortesjärven kunta, PL 3, KORTESJÄRVI Lahtinen Juha Kalevi oikeudenomistajat, Lahtinen Teija, Purmojärventie 439, PURMOJÄRVI Luhtala Jaakko, Museotie 17, KORTESJÄRVI Lähdemäki Jaakko Nikolai oikeudenomistajat, c/o Lähdemäki Elli Eveliina, Vuohisillantie 13 D 19, PIETARSAARI Mustaisnevan Turkis Oy, Voltintie 88, Peltotupa Palojärvi Ossi Johannes, Purmojärventie 537, PURMOJÄRVI Roos Sauli ym. Koskentie 110, KORTESJÄRVI Star Fox Oy, Vesterbackantie 191, Purmojärvi Sulkakoski Lasse Juhani, Purmojärventie 466, PURMOJÄRVI Suomela Jyrki Jaakko, Förstintie 15, PURMOJÄRVI Vainionpää Ari Pentti ja Helli Kaarina, Jääkärintie 16, KORTESJÄRVI Vainionpää Rauno, Vainionpääntie 11, KORTESJÄRVI Vesterbacka Jarkko, Vesterbackantie 167, PURMOJÄRVI Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa, Kortesjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Järviseudun Sanomissa. 11

12 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnon suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus