Päätös Nro 20/2010/1 Dnro LSSAVI/19/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 20/2010/1 Dnro LSSAVI/19/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turkistarhan toimintaa ja laajentamista Kruunupyyn kunnan Alavetelin kylässä. HAKIJA Veljekset Plusisaari Oy Yhteyshenkilö Jari Plusisaari Ridantie KÄLVIÄ SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Kruunupyyn kunnan Alavetelin kylässä tilalla Farmi RN:o 19:23. Turkistarhassa pidetään nykyisin siitosnaarasminkkiä pentuineen. Lisäksi tarha-alueella on yksi varjotalo, jossa pidetään kettua heinäkuusta nahkontaan. Turkistarhaa laajennetaan rakentamalla uusi nelirivinen varjotalo. Yksi nykyinen varjotalo puretaan ja yhteen varjotaloon asennetaan kiipeilyhäkit. Laajennuksen jälkeen turkistarhassa pidetään enintään siitosnaarasminkkiä pentuineen niin, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään minkkiä sekä kettua. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja korjattu tarkastuksen yhteydessä VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään siitosnaarasminkille. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan toiminnalle Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Kruunupyyn kunnan Alavetelin kylässä noin 18 km etäisyydellä Kruunupyyn keskustasta itä-kaakkoon ja noin 2,5 km etäisyydellä Alavetelin keskustasta itään. Turkistarha-alueen pinta-ala on 2,25 hehtaaria. Turkistarhan ympäristö on pääosin metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat turkistarhan itä-kaakkoispuolella metsän takana nykyisestä varjotaloalueesta noin 190, 220, 290, 300 sekä 330 metrin etäisyydellä ja laajennuksesta noin 270, 290,350, 370 sekä 390 metrin etäisyydellä. Turkistarhan ja asuinkiinteistöjen väliin jäävä metsäalue ei ole hakijan omistuksessa. Muu asutus sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä turkistarhasta. Alueen maaperä on savimoreenia. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Turkistarha sijaitsee Lahnakosken alaosan valuma-alueella nro Perhonjoki virtaa alueen eteläpuolella lähimmillään noin 720 metrin etäisyydellä. Turkistarha-alueella on varjotalojen lisäksi huolto- ja hallirakennukset, rehusiilot sekä lantavarasto, joka sijaitsee alueen luoteiskulmassa.

3 3 TURKISTARHAN TOIMINTA Nykyinen toiminta käsittää siitosnaarasminkkiä pentuineen. Eläimet on sijoitettu 22 varjotaloon, joista yksi tullaan purkamaan. Varjotalojen yhteispituus on noin metriä. Varjotalot on varustettu sekä perinteisillä häkeillä että kiipeilyhäkeillä. Lisäksi turkistarha-alueella on yksi varjotalo, jossa pidetään hakijan Kälviän turkistarhalta tuotua penikoimatonta kettuemoa heinäkuusta nahkontaan saakka. Laajennus toteutetaan rakentamalla varjotaloalueen länsipuolelle noin 125 metriä pitkä 4-rivinen varjotalo, johon tulee eläinpaikkaa kahdelle häkkiriville perinteisiin häkkeihin ja kahdelle häkkiriville kiipeilyhäkkeihin. Lisäksi yhteen varjotaloon asennetaan kiipeilyhäkit. Varjotalojen pituus laajennuksen jälkeen on noin metriä ja siellä tullaan pitämään enintään siitosnaarasminkkiä pentuineen ja kettua. Laajennuksen jälkeen 22 minkkivarjotalon yhteispituus on noin metriä, josta pelkin kiipeilyhäkein on varustettu 8 varjotaloa (noin 703 metriä) ja puoliksi kiipeilyhäkein on varustettu uusi 4-rivinen varjotalo (noin 125 metriä). Kettuvarjotalon pituus on noin 25 metriä. Turkistarhalla tulisi laajennuksen jälkeen olemaan yhteensä enintään eläinpaikkaa minkeille, mikä on laskettu MMM 16/EEO/1999 eläinsuojasäädösten mukaisesti ja sen mukaan, että naaraalle jää oma häkkipaikka vieroituksen jälkeen. Tarhalla tultaisiin tuottamaan vuosittain enintään minkinnahkaa. Eläinten nahkonta tapahtuu hakijan Kälviän turkistarhan yhteydessä olevassa nahkomossa. Turkistarha-alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Turkistarha-alue on ympärysojitettu ja kuivattu salaojituksella sekä avoojituksella. Vesitiiviillä alustalla olevien varjotalojen (9 kpl) väleistä salaojavedet johdetaan suoraan ympärysojiin. Maavaraisten varjotalojen (14 kpl) salaojitusvedet johdetaan turkistarha-alueen keskellä sijaitsevan sorasuodattimeen ja edelleen ympärysojaan. Sorasuodatin on rakennettu vuonna 2006 ympäristöluvan LSU-2005-Y-102 mukaisesti. Sorasuodattimen toimivuutta on tarkkailtu vesinäyttein vuonna Varjotalorakenteet Nykyisistä minkkivarjotaloista 13 kpl (noin 680 juoksumetriä) on maavaraisia ja 8 kpl (noin 703 juoksumetriä) on vesitiiviillä alustalla (0,5 mm:n maanrakennusmuovi), josta nesteet kerätään 3m 3 :n umpikaivoon. Kettuvarjotalo on maavarainen. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu 30 cm. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta on cm. Varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Uusi varjotalo varustetaan vesitiiviillä lanta-alustalla (0,5 mm:n maanrakennusmuovi, tiivisasfaltiti (ABT) ja teräshierretty betoni K30). Nesteet lantaalustoilta kerätään kahteen 3 m 3 :n umpikaivoon. Kaikissa varjotaloissa on ympärivuotinen nippajuotto.

4 4 Lannan ja jätevesien käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea noin 160 irto-m 3 vuodessa. Kuiviketta lisätään kaksi kertaa vuodessa niin, että kuivikekerroksen paksuus on 5 cm. Lanta poistetaan lanta-alustoilta 2-3 kertaa vuodessa pääasiassa syksyllä ja keväällä. Lanta varastoidaan turkistarha-alueen luoteisnurkassa sijaitsevassa kattamattomassa noin 850 m 3 :n betonisessa lantalassa, jonka pinta-ala on noin 350 m 2 ja jossa on kolmella sivulla 170 cm:n reunat sekä 50 cm:n ajoluiska. Nesteet lantalasta kerätään noin 15 m 3 :n virtsakaivoon. Kaivo tyhjennetään kotitilalla olevaan noin 300 m 3 :n lietesäiliöön. Lantaa voidaan lisäksi varastoida noin 5 km:n etäisyydellä Kokkolan kaupungin Jokikylässä tilalla Harjunpää RN:o 26:9 sijaitsevassa kattamattomassa 504 m 3 :n betonisessa etälantalassa,. Lantalan pinta-ala on noin 280 m 2 ja siinä on kolmella sivulla 80 cm:n reunat sekä 50 cm:n ajoluiska. Lantalaa käytetään myös hakijan Kälviän turkistarhojen lannan varastointiin. Varjotalojen vesitiiviiden lanta-alustojen nesteet johdetaan kolmeen noin 3 m 3 :n katettuun umpikaivoon. Nesteet levitetään tarha-alueella olevassa lantalassa lannan päälle sään ollessa kuiva, muuten ne levitetään suoraan pellolle. Lanta hyödynnetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on Kruunupyyn ja Kälviän turkistarhojen lannan levitykseen käytössä sopimuspeltoa lannan levitykseen kaikkiaan 273,64 hehtaaria. Ruokintalaitteiden pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet kerätään erikseen kahteen noin 3 m 3 :n umpikaivoon ja toimitetaan Kokkolan jätevedenpuhdistamolle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Valumavedet Turkistarhan sorasuodattimesta on otettu vesinäytteet toukokuussa Tutkimustulosten mukaan BOD 7 oli suodattimeen tulevassa vedessä 25 mg/l ja suodattimesta lähtevässä vedessä 9,1 mg/l, kokonaistyppi oli suodattimeen tulevassa vedessä 110 mg/l ja suodattimesta lähtevässä vedessä 99 mg/l ja kokonaisfosfori oli suodattimeen tulevassa vedessä 56 mg/l ja suodattimesta lähtevässä vedessä 16 mg/l. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Itsestään kuolleet eläimet (Noin 500 kpl/vuosi) pakastetaan ja toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Puujäte (noin 1 t/vuosi) käytetään lämmöntuottoon. Muovijäte (noin 500 kg/vuosi), jäteöljyt (noin 100 l/vuosi) ja muut ongelmajätteet (akut, lamput ym. noin 100 kg/vuosi) toimitetaan kunnalliseen ekopisteeseen.

5 5 Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu hoito-, huolto- ja muuta kevyttä liikennettä keskimäärin viisi autoa vuorokaudessa. Rehukuljetuksia on keskimäärin kerran vuorokaudessa. Lisäksi on nahka-, jäte- ja lannan kuljetuksia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan uusi varjotalo varustetaan vesitiiviillä lanta-alustalla. Lisäksi yli puolet nykyisistä varjotaloista on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla. Maavaraisten varjotalojen salaojitusvedet puhdistetaan sorasuodattimella. Virtsan imeyttämiseen käytetään runsaasti kuivikkeita. Lisäksi kaikki häkit varustetaan ympärivuotisella nippajuotolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kruunupyyn kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kruunupyyn kunnanhallitukselta, kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto asianosaisille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kruunupyyn kunnanhallitus puoltaa lausunnossaan ympäristölupahakemusta. Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että se puoltaa ympäristölupahakemusta. Etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin alittuu. Ympäristölautakunta kuitenkin arvioi, että toimintaa voidaan harjoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että haitat naapureille ja ympäristön pilaantumisriski voidaan minimoida. Ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Turkistarhasta 400 metrin säteellä on neljä asuttua omakotitaloa. Naapureista kaksi on itse ollut turkistarhaajia. Hakemus koskee olemassa olevan toiminnan laajentamista naapureiden asuinrakennuksista poispäin. Lantalassa on seinät sekä kate ja olkea käytetään lanta-alustoilla vähentämässä hajuhaittoja. Toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristölautakunnan tietoon. Ympäristölautakunta arvioi, toimintaa voidaan harjoittaa aiheuttamatta ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista haittaa tai pilaantumista edellyttäen, että eh-

6 6 toja asetetaan varjotalon rakentamiselle, lannan varastoinnille, käsittelylle ja levittämiselle, valumavesien käsittelylle sekä jätteiden ja kuolleiden eläinten käsittelylle niin, että toimintaa harjoitetaan voimassaolevan lainsäädännön ja ohjeiden mukaan. Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää soveltuvin osin samoilla lupamääräyksillä kuin aikaisempi lupa. Ympäristölautakunta huomauttaa, että nahkonnasta tullut rasvainen puru tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ko. jätettä. Voimassaoleva ympäristölupa ei salli jätteen polttamista hakemuksen mukaisella tavalla. Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan muun kuin paperin ja puhtaan, käsittelemättömän puun polttaminen on kielletty. Etelä Pohjanmaan ELYn ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueen maaseudun ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että lanta tulee poistaa kaikkien varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivat ja kantavat. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita sekä turvetta ja olkia. Kuivikkeita, turvetta ja olkea tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Turve-olkikerroksen paksuuden tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lantalassa oleva lanta tulee peittää riittävän paksulla turvekerroksella. Lanta tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tarhan valumavesien käsittelyä tulee tehostaa vuoden 2010 loppuun mennessä ja puhdistamosta tulee ottaa vesinäytteitä sekä tulevasta että lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä tulee analysoida kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja BOD7. Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Hiekkasuodattimen kokonaisfosforin puhdistustuloksen tavoitearvona tulee olla 2 mg/l. Näytteenotto ja analysointi tulee teettää julkisen valvonnan alaisella tutkimuslaitoksella. Näytteitä otetaan kunnes valvontaviranomainen toisin määrää. E-Pn Ely-keskuksen ympäristövastuualueen maaseudun ympäristönsuojeluryhmällä ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta, ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan, että terveydensuojelulain (763/1994) mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Jätteiden säilyttäminen, kerääminen kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa läheisen asutuksen asukkaiden terveydelle tai viihtyvyydelle.

7 7 Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista Hakija on puhelimitse ilmoittanut, että vastineen antoon ei ole tarvetta. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Tarkastukseen osallistuivat myös Etelä-Pohjanmaan ELYn valvontaviranomaiset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Veljekset Plusisaari Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Kruunupyyn kunnan Alavetelin kylään tilalle Farmi RN:o 19:23 hakemuksen mukaisesti ja annetuin lupamääräyksin. Toiminta tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään siitosnaarasminkin pitämiselle pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään minkkiä sekä enintään 80 ketun pitämiselle heinäkuusta nahkontaan. Toiminnassa tulee huomioida maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset 16/EEO/1999. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Kruunupyyn ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5 ja 7. Koska turkistarhan eläimet nahkotaan toiminnanharjoittajan Kälviän turkistarhalla sijaitsevassa nahkomossa, nahkontajätteiden käsittelystä on annettu määräykset ko. turkistarhan ympäristöluvasssa. Etelä Pohjanmaan ELYn ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueen maaseudun ympäristönsuojeluryhmän lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 ja 5. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhulon lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 5, 6 ja Kasvatustilat Eläimet tulee sijoittaa yhteensä 13 perinteisin häkein varustettuun varjotaloon ja 8 kiipeilyhäkein varustettuun varjotaloon sekä yhteen 4-riviseen varjotaloon, jossa on kahdella rivillä perinteiset ja kahdella rivillä kiipeilyhäkit. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään metriä. Pelkästään kiipeilyhäkein varustet-

8 8 tujen minkkivarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 703 metriä ja 4-rivisen minkkivarjotalon pituus saa olla enintään 125 metriä. Yhden kettuvarjotalon pituus saa olla enintään 25 metriä. Eläinpaikkoja varjotaloissa saa olla enintään kpl. 2. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotusta tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä hoidolla. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti räystäisiin tulee asentaa toimivat räystäskourut. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin lisäksi asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Uusi varjotalo tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalo tulee varustaa hakemuksen mukaisesti vesitiiviillä lanta-alustalla, joka koostuu esim. 0,5 mm paksusta HDPEkalvosta, tiivisasfaltista (ABT) ja teräshierretystä betonista (K30-2). Alustalle kertyvät nesteet tulee johtaa salaojissa hakemuksen mukaisesti kahteen 3 m 3 :n umpisäiliöön. Sitä mukaa kuin varjotaloja peruskorjataan ja uusitaan, tulee maavaraisten varjotalojen alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Toiminnanharjoittajan tulee esittää Etelä-Pohjanmaan ELYlle suunnitelma käytettävästä vesitiiviistä lanta-alustasta ennen peruskorjaukseen ryhtymistä. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta minkeillä 3-4 kertaa vuodessa ja ketuilla 1-2 kertaa vuodessa kasvatuskauden lopussa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lantaalustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeena turvetta ja olkea. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee lisättäessä olla vähintään 15 cm. Lanta tulee varastoida tarha-alueella sijaitsevassa noin 850 m 3 :n kokoisessa lantalassa sekä Kokkolan kaupungin Jokikylässä tilalla Harjunpää RN:o 26:9 sijaitsevassa 504 m 3 :nkokoisessa etälantalassa siten, että valumat ympäristöön voidaan estää. Lannan laskennallista 12 kuukauden varastointitilavuutta

9 9 tulee siitosnaarasminkille olla vähintään m 3. Turkistarha-alueella lantalan nesteet tulee johtaa vesitiiviistä materiaalista rakennettuun noin 15 m 3 :n umpisäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Tarvittaessa umpisäiliö tulee tyhjentää hakijan esityksen mukaisesti kotitilalla olevaan noin 300 m 3 :n lietesäiliöön. Lantalat tulee olla rakennettuja vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lantaloiden pohja ja reunat tulee olla sellaisia, että valumat ympäristöön voidaan estää. Tarhaalueella sijaitsevan lantalan pohjapinta-alan tulee olla 350 m 2 ja kolmella sivulla vähintään 170 cm korkeat reunat sekä vähintään 50 cm:n ajoluiska. Etälantalassa tulee olla pohjapinta-ala 280 m 2 ja kolmella sivulla vähintään 80 cm korkeat reunat ja vähintään 50 cm:n ajoluiska. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi lantalassa oleva lanta tulee peittää vähintään 10 cm paksulla turvekerroksella. Lantalat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tarkastaa niiden rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lanta tulee hyödyntää peltolannoitteena tai se tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkistarhan siitosnaarasminkin tuottaman lannan levitykseen on hakijalla oltava jatkuvasti vähintään 102 hehtaaria peltoalaa käytettävissä lannan levitykseen. Hakijan tulee pitää kirjaa lannan vuosittaisesta hyödyntämisestä lupamääräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan hyödyntämisessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon viljeltävän kasvin ravinnetarve, lannan ja virtsan typpi- sekä fosforipitoisuudet. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Uuden varjotalon ja 8 nykyisen varjotalon vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa sekä lantalan valumavedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti kolmessa vesitiiviissä 3 m 3 :n umpisäiliöissä, jotka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöihin. Virtsa tulee hyödyntää lupamääräyksessä 2. edellytetyllä tavalla. Kahden umpisäiliön tulee olla rakennettuna ennen uuden varjotalon käyttöönottoa. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta. Virtsasta tulee ottaa lupamääräyksessä 9. edellytetyt ravinneanalyysit.

10 10 5. Valumavesien käsittely Turkistarha-alue tulee hakemuksen mukaisesti olla peruskuivatettu salaojituksella sekä avo-ojituksella. Turkistarha tulee lisäksi olla ympärysojitettu. Turkistarha-alueen valumavedet on kerättävä ja käsiteltävä siten ja sellaisessa puhdistamossa, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Turkistarhan valumavesien käsittelyä tulee tehostaa. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYlle suunnitelma valumavesien tehostamisesta mennessä ja tehostettu valumavesien käsittelyjärjestelmä tulee ottaa käyttöön vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että puhdistamo toimii tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla. Sorasuodattimen massat tulee vaihtaa säännöllisin väliajoin tai silloin, kun tarkkailutulokset osoittavat vaihtotarpeen. Massat tulee käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena tai ne tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä ravinteikkaita maamassoja. 6. Jätevesien varastointi ja käsittely Sosiaalitilojen WC- ja pesuvedet sekä ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin hakemuksen mukaisesti. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 7. Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet rehut tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan.

11 11 8. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee estää haittaeläinten pääsy käsiksi rehuun kaikissa tilanteissa. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Tarha-alueen valumavesiä tulee tarkkailla. Tehostetun valumavesien puhdistusjärjestelmän toimivuutta tulee tarkkailla ottamalla vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) vesinäytteet puhdistusjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä. Vesinäytteistä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Ensimmäiset vesinäytteet tulee ottaa keväällä Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Näytteitä otetaan kunnes valvontaviranomainen toisin määrää. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Turkistarha-alueeta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Mikäli puhdistusvaatimus ei täyty, toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYlle uusi suunnitelma puhdistusjärjestelmän tehostamisesta ja tehostettu puhdistamo tulee ottaa käyttöön vuoden sisällä suunnitelman hyväksymisestä. Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat vuosittaiset tiedot: turkistarhan siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levityspinta-alat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat viimeisin lanta- ja virtsa-analyysi valumavesien puhdistusjärjestelmien tarkkailutulokset poikkeukselliset tilanteet Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok P), liukoinen fosfori (liuk P), kokonaistyppi (kok N) ja liukoinen typpi (liuk N).

12 12 Kirjanpito tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuositiedot tulisi toimittaa sähköisen palvelun tuottajan välityksellä (tyvi-elma). 10. Muut määräykset Turkistarha-alueen tulee olla aidattu. Turkistarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lokkien viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden varjotalon käyttöönottoajankohta Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa. 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELYlle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdolli-

13 13 suuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa tai muussa lupakäsittelyssä ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi, mikäli toiminta järjestetään lupahakemuksen ja tämän lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto on antanut edellä olevat lupamääräykset ympäristönsuojelulain tarkoittaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupahakemus käsittää toiminnan laajennuksen niin, että turkistarhan siitoseläinmäärä lisääntyy minkeillä nykyisestä 1 570:llä ollen laajennuksen jälkeen siitosnaarasminkkiä. Kettujen määrä ei lisäänny. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhojen varjotalojen yhteispituuden ja häkkikoon, yhdeksän minkkivarjotalon kiipeilyhäkit ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Eläinpaikat on laskettu MMM 16/EEO/1999 eläinsuojasäädösten mukaisesti ja sen mukaan, että minkkinaaraalle jää oma häkkipaikka vieroituksen jälkeen. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamassaan päätöksessä harkinnut toiminnan sijoituspaikkaa koskevat ympäristöluvan myöntämisedellytykset. Toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen perusteella turkistarhan sijoituspaikkaa voidaan edelleen pitää toiminnalle sopivana. Toiminnan sijoituspaikka on kaavoittamatonta ja pääosin metsätalousvaltaista aluetta, jolla turkistarhauksen harjoittamisen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Aluehallintovirasto on huomioinut lupaharkintaa tehdessään turkistarhaa lähinnä olevat neljä asuttua asuinrakennusta, jotka sijaitsevat turkistar-

14 14 han itä-kaakkoispuolella metsän takana nykyisestä varjotaloalueesta noin metrin etäisyydellä ja laajennuksesta noin metrin etäisyydellä. Toiminta laajenee asutuksesta poispäin. Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä mm. riittävän usein tapahtuvasta lannan poistosta ja kuivikkeiden, erityisesti turpeen käytöstä lanta-alustoilla hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi lanta on määrätty peitettäväksi turvekerroksella varastoinnin aikana. Aluetta tulee myös hoitaa ja pitää siistinä. Aluehallintovirasto katsoo, että mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Toiminnan laajennus toteutetaan vesitiiviillä lanta-alustalla varustettuna varjotalona, joka ympärivuotisen automaattijuottojärjestelmän ja tarha-alueen vesienkäsittelyn ohella ovat alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lupamääräyksissä aluehallintovirasto on ottanut huomioon toiminnanharjoittajan Kälviän turkistarhojen vaikutukset lannan varastointitilavuuteen ja peltolevitykseen. Lupamääräysten perustelut Määräyksessä rajattu tuotantoympäristö varjotalometreineen j on hakijan esityksen mukainen. (Lupamääräys 1) Rakennettava varjotalo tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustalla ja virtsasäiliöllä pohjaveden ja maaperän pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Varjotalon rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. (Lupamääräys 2) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lantaloiden rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin m³ vuodessa. Tarhaalueella sijaitsevan lantalan laskennallinen tilavuus on hakemuksesta poiketen 945 m 3, mikä on yhdessä etälantalan tilavuuden 504 m 3 kanssa riittävä. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä lantaa lannoitteena. Luvan mukainen eläinmäärä tarvitsee 102 hehtaaria lannan levitysalaa. Hakemuksessa on esitetty 273,64 hehtaaria lannan levitysalaa, mikä on riittävä määrä kyseessä olevalle toiminnalle. (Lupamääräys 3) Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliössä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää pel-

15 15 tolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 4) Käsiteltäessä varjotaloalueen valumavedet erillisessä puhdistusjärjestelmässä vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti typen ja fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. Jotta puhdistusjärjestelmä toimisi tehokkaasti, tulee sen tarkkailuun ja hoitoon kiinnittää erityistä huomiota. Turkistarhan valumavesien käsittelyn tehostaminen on tarpeen, koska saadun vesinäytetuloksen perusteella sorasuodatinsuodatin ei ole puhdistanut vesiä riittävästi. (Lupamääräys 5 ja 10) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla huoltorakennuksen ja ruokintalaitteiden jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 6) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt ELYn ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla kuolleet eläimet laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (Lupamääräys 7) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 8) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (Lupamääräys 9)

16 16 Aitaamalla turkistarha-alue estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleisestä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja varauduttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon. (Lupamääräys 10) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 12) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan (LSU-2005-Y-102) turkistarhan toiminnalle. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito ja

17 17 suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa,

18 18 peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan vähintään siitosnaarasminkin turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kruunupyyn kunnanhallitus Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kruunupyyn kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Kruunupyyn kunnan sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla.

19 19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros