YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 229 (131) ASIA

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 229 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA JJ Penttilä Oy Yhteyshenkilö: Jorma J Penttilä Harjutie Kaustinen TOIMINNAN SIJAINTI JA KUVAUS Turkistarha sijaitsee Kaustisen kunnan Kaustin kylässä tiloilla Punakettu RN:o 30:9 ja Minkki RN:o 30:13. Turkistarhalla on nykyisin noin siitosnaarasminkkiä, noin 700 siitosnaaraskettua ja noin 80 siitosnaarassupia. Laajennuksen jälkeen tarhalla pidetään enintään siitosnaarasminkkiä ja siitosnaaraskettua. Tarha alueen pinta ala on noin viisi hehtaaria ja varjotalojen yhteispituus laajennuksen jälkeen tulee olemaan enintään metriä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkin tai hillerin turkistarhaksi.

2 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään siitosnaarasminkille tarkoitettu turkistarha. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton valvontaosaston vuonna 1982 myöntämä sijoituspaikkalupa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta. TURKISTARHAN YMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Turkistarha sijaitsee metsän ympäröimänä Kaustin kylässä Jylhään ja edelleen Alaveteliin menevän paikallistien varrella. Toiminnan välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita, ympärivuotisia asuinkiinteistöjä tai loma asuntoja. Turkistarhan läheisyydessä sijaitsee myös muita tarhoja. Lähin häiriintyvä muu kohde, asuinkiinteistö, sijaitsee noin 500 m etäisyydellä tarhasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähimpään pohjavesialueeseen, Oosinharjun I luokan pohjavesialueeseen, on tarhasta etäisyyttä noin 700 m. Turkistarhan maaperä on soraa/hiekkaa, silttiä ja turvetta. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarhalla on hakemuksen mukaan noin siitosnaarasminkkiä, noin 700 siitosnaaraskettua ja noin 80 siitosnaarassupia. Laajennuksen jälkeen tarhalla pidetään enintään siitosnaarasminkkiä ja siitosnaaraskettua. Tarha alueella on nykyisin 28 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin m. Toimintaa laajennetaan rakentamalla 16 uutta kettuvarjotaloa ja kuusi uutta minkkivarjotaloa. Uutta varjotaloa rakennetaan yhteensä m. Laajennuksen jälkeen tarhalla on yhteensä 50 varjotaloa, joiden yhteispituus on m. Tarha alueella sijaitsee lisäksi halli ja nahottamo. Tarha alueelle rakennetaan 255 m 2 :n kokoinen katettu lantala, joka varustetaan kolmella 2,5 m:n korkuisella seinämällä ja 30 cm:n ajoluiskalla. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa noin m³ vuodessa. Lantamäärään on laskettu myös pentujen tuottama lanta. Lanta poistetaan minkeiltä kolme kertaa vuodessa ja ketuilta kerran vuodessa. Lannan poisto tapahtuu huhti, syys ja lokakuussa. Lanta varastoidaan tarha alueelle rakennettavassa lantalassa ja käytetään peltolannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on lannan levitykseen käytettävissä 100 ha sopimuspeltoa. Tarhan liikenne on pääasiassa rehuauton, ruhojen ja nahkojen keräilyauton sekä jäteauton käyntejä kiinteistöllä. Tarhan sisäinen liikenne on normaalia turkistarhan hoitoon liittyvää

3 auto ja työkoneliikennettä. Tarhalla ei valmisteta omaa syöttörehua. Turkistarhalla sijaitsee litran polttoainesäiliö (farmarisäiliö), joka on varustettu lukituksella. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat turkiseläinruhot ja rasvat, ohennuspuru, itsestään kuolleet eläimet, sekajäte ja ongelmajätteet. Hakemuksen mukaan ruhot, myös itsestään kuolleet eläimet, ja rasva toimitetaan Findest Protein Oy:lle ja Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Rummutuspuru (noin l/a) poltetaan stokerissa. Metallit, muovit ja ongelmajätteet kuten akut, loisteputket ja jäteöljyt, toimitetaan hyötykäyttöasemalle ja niille osoitettuihin keräyspisteisiin. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa päästöistä vesiin ja ilmaan. Osa sade ja sulamisvedestä, virtsasta sekä juottolaitteista valuvasta vedestä saattaa huuhtoa varjotalojen lanta alustoja, jolloin osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu tarhaalueen valumavesiin. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Tarhalla on rajoitettu vesistökuormitusta rakentamalla varjotalojen kattojen räystäät noin 30 cm yli häkkien ulkoreunan. Lyhyet räystäät jatketaan vuoden 2005 aikana. Suurimmassa osassa varjotaloista on myös räystäskourut. Varjotalojen lanta alustat on korotettu noin 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Kaksi uusinta minkkivarjotaloa sekä uusin kettuvarjotalo, yhteensä 280 m, on varustettu vesitiiviillä lanta alustoilla ja umpikaivoilla. Tarha alue on ympärysojitettu ja kuivatettu salaojituksella. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään turvetta, purua ja olkea. Kuivikekerros pidetään noin cm:n paksuisena. Turvetta käytetään noin 130 m³, purua noin 130 m³ ja olkea noin 25 pyöröpaalia vuodessa. Turkistarhalle rakennetaan vesitiivistä betonista katettu lantala. Rehunjakelulaitteiden ja sosiaalitilojen jäte ja pesuvedet johdetaan 10 m³:n kokoiseen tiiviiseen umpikaivoon ja edelleen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Uudet varjotalot rakennetaan vesitiiviiksi asentamalla varjotalojen alle vesitiiviit kalvot ja salaojaputket sekä kaivot, joihin lanta alustojen nesteet johdetaan. Myös vanhat olemassa olevat varjotalot kunnostetaan alustoiltaan vesitiiviiksi vuoteen 2020 mennessä niin, että tarhan alaosassa sijaitsevat kahdeksan varjotaloa kunnostetaan vesitiiviiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Minkkivarjotaloissa on käytössä ympärivuotinen juottojärjestelmä ja kettuvarjotaloissa kuppijuottojärjestelmä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b, Kokkola sekä Kaustisen kunnan kunnantoimiston virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kappelitie 13, Kaustinen. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaustisen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan

4 toimipaikassa ja Kaustisen kunnan teknisellä toimistolla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnanharjoittajan turkistarhalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuspöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Kaustisen kunnan ympäristölautakunta on saapuneessa lausunnossaan todennut, että päätöksessä tulisi huomioida seuraavia asioita: tarha sijaitsee alueella, joka on perinteistä turkistarha aluetta. Tarha rajoittuu muihin tarhoihin ja metsätalousalueeseen. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 500 m. Asutuksen ja tarha alueen välissä sijaitsee kaksi muuta tarhaa. Lantala tulee mitoittaa 12 kuukauden tarpeen mukaan tai vaihtoehtoisesti lanta tulee toimittaa ilman välivarastointia ympäristöluvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Hakemuksen mukaan lannan levitykseen on käytettävissä 100 hehtaaria sopimuspeltoa. Sopimuspelloista tulee esittää voimassa olevat kirjalliset sopimukset. Mikäli levitysalaa on esitetty pohjavesialueiden muodostumisalueelle, niin se tulee vähentää esitetystä kokonaisalasta. Maa alustalla olemassa olevia varjotaloa on 25, yhteensä m. Hakemuksen mukaan korjaustoimenpiteiden jälkeen maa alustalla olevia taloja olisi edelleen m. Näiden varjotalojen osalta tulisi esittää kunnostussuunnitelma tai vaihtoehtoisesti suunnitelma valumavesien keräys ja puhdistusmenetelmästä. Valumavesien tarkkailutulokset tulee antaa tiedoksi vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnanhallitus toteaa saapuneessa lausunnossaan, että ympäristölupaviranomaisen tulisi yksittäisessä lupapäätöksessään huomioida yhteistarha alueen kokonaisvaikutus alueella ja esimerkiksi hajuhaittojen vähentämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta välisenä aikana. Hakija ei jättänyt määräaikaan mennessä asiasta vastinetta. 4 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää JJ Penttilä Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Kaustisen kunnan Kaustin kylään tiloille Punakettu RN:o 30:9 ja Minkki RN:o 30:13 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton valvontaosaston vuonna 1982 myöntämä sijoituspaikkalupa tiloille Punakettu RN:o 30:9 ja Minkki RN:o 30:1 raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Annetut lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

5 Ympäristölupamääräykset 5 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa voidaan pitää yhteensä enintään siitosnaarasminkkiä ja siitosnaaraskettua pentuineen. Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa olevan asemapiirroksen mukaisesti varjotaloihin, joiden yhteispituus on enintään m. 2. Uusien varjotalojen rakentaminen ja vanhojen varjotalojen kunnostaminen Uudet varjotalot tulee rakentaa ja olemassa olevat varjotalot kunnostaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Varjotalojen alle tulee asentaa vesitiivis lannan ja virtsankeräysjärjestelmä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalon alta kerättävät nesteet voidaan johtaa erilliseen tiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Olemassa olevat varjotalot tulee kunnostaa vesitiiviiksi vuoden 2015 loppuun mennessä toisin kuin hakija on esittänyt. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta ja lanta alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Varjotalojen lyhyet räystäät tulee olla jatkettu määräysten mukaisiksi vuoden 2006 loppuun mennessä. 3. Lannan poisto ja varastointi Lanta alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, turvetta ja olkea. Erityisesti vanhojen varjotalojen kuivikkeiden käyttöä tulee tehostaa. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kerran ja minkkivarjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lantaa tulee varastoida 255 m 2 :n kokoisessa hakemuksen mukaisesti vesitiiviistä materiaalista rakennetussa katetussa lantalassa. Lantala tulee varustaa vähintään 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla. Lantala tulee olla rakennettu vuoden 2006 loppuun mennessä. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. 4. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää peltolannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös luvan omaavaan laitokseen, jos sitä ennen esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti esitettävissä lannan levityspinta alaa vähintään 94 ha. Lannan kuormaus ja kuljetus tarha alueella tulee hoitaa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Toiminnanharjoittajan tulee myös varmistaa, että lannankuljetus on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa muille tien käyttäjille.

6 Toiminnanharjoittajan tulee myös varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia, mitä lannan peltolevityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) säädetty. 5. Jäte ja pesuvesien käsittely Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Peruskorjattavien ja uusien varjotalojen alta umpikaivoihin johdettavat nesteet tulee käyttää peltolannoitteena, jolloin nesteestä tulee viiden vuoden välein tehdä ravinneanalyysi. Ne voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha alueella tulee järjestää siten, ettei jätteistä ja niiden varastoinnista aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Nahoitusjätteet, ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Mikäli ruhoja varastoidaan nahoitusaikana tulee varastoinnin tapahtua tiiviillä alustalla. Ruhot tulee noutaa tarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Ruhot tulee suojata jokaisen työpäivän lopussa tuhoeläimiltä esimerkiksi pressulla. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa. Nahoituskauden ulkopuolella yksittäisille kuolleille eläimille tulee tarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Tarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuolto tulee hoitaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Öljysäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä sekä tiiviillä alustalla vuoden 2007 loppuun mennessä. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toimintaa, kuten juomalaitteiston, lantalan ja ruhoalustan kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot lannan ja lanta alustoilta kertyvien nesteiden peltolannoituskäytöstä tai niiden toimittamisesta luvan omaavaan laitokseen, toimitusajankohdat ja määrät sekä mahdolliset ravinneanalyysit. Kirjanpitoon tulee liittää tiedot toiminnassa muodostuvista muista jätteistä ja niiden määristä ja toimituspaikoista, kuten itsestään kuolleista eläimistä, turkiseläinruhoista ja rasvasta sekä rasvaisesta ohennuspurusta. 6

7 Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle tiedoksi, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 8. Muut määräykset Tarha alue on pidettävä siistinä ja toiminta on järjestettävä muun muassa rehunjakelun osalta niin, että haittaeläinongelmaa ei muodostu. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa päästöjen vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 9. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. 7 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella. Turkistarhan hakemuksen mukaisista rakennuksista tai toimista ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Turkistarhan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eläinmäärä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet huomioiden, ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitettyjen varjotalometrien ja niihin sijoitettavien siitosnaaraiden sekä niiden tuottaman laskennallisen enimmäispentutuloksen mukaiselle eläinmäärälle. (lupamääräys 1) Varjotalojen lanta alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä sekä uusien ja peruskorjattavien varjotalojen vesitiiviillä lanta alustoilla ja

8 tiiviillä umpikaivoilla varmistetaan, että sade ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi määrätä, maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltojen perusteella, asentamaan vesitiiviit lanta alustat olemassa oleviin varjotaloihin nopeammalla aikataululla kuin mitä hakija hakemuksessaan oli esittänyt. Aikataulussa on huomioitu myös toiminnanharjoittajalle aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus. (lupamääräys 2) Poistettaessa häkkien alla oleva lanta säännöllisesti ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita, vähennetään vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta ja erityisesti hajuhaittaa. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys lokakuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. Vesitiiviistä materiaalista rakennetulla ja katetulla lantalalla ehkäistään lannan varastoinnista mahdollisesti aiheutuva pinta ja pohjavesien pilaantuminen, terveyshaitta ja haitta yleiselle viihtyvyydelle. (lupamääräys 3) Lannan hyödyntämistä koskeva määräys on annettu, koska luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta alavaatimus on yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden ja yksi peltohehtaari 45 siitosnaarasminkkiä kohden. (lupamääräys 4) Lannoituksesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. (lupamääräys 4) Johtamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet sekä uusien että peruskunnostettavien varjotalojen vesitiiviiden lanta alustojen nesteet tiiviisiin umpisäiliöihin vähennetään niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta maaperään ja pohjaveteen. (lupamääräys 5) Toimittamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet luvan omaavaan laitokseen, voidaan varmistua siitä, että toiminta vastaa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaisia vaatimuksia. Sosiaalitilojen jätevesien käsittelyn tulee vastata mitä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) on säädetty. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 5) Vesitiiviiltä lanta alustoilta kerääntyvien umpikaivonesteiden levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltoalatarve määräytyy ravinneanalyysien tuloksien perusteella. (lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Toiminnassa muodostuvaa jätettä, lukuun ottamatta käsittelemätöntä puujätettä, voidaan polttaa ainoastaan laitoksessa, joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003) annetut säädökset. (lupamääräys 6) 8

9 Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja ohennuspurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1774/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 6) Tarkkailemalla juomalaitteiston, lantalan ja ruhoalustan kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys vuosittaisesta kirjanpidosta lannan hyödyntämisestä ja jätteiden käsittelystä koskevasta selvilläolovelvollisuudesta on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (lupamääräys 8) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9) 9 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2014 koskevat tiedot.

10 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 10 Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

11 Jäljennös päätöksestä 11 Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnon suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Ylitarkastaja Päivi Kentala Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.