Päätös Nro 18/2010/1 Dnro LSSAVI/20/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 18/2010/1 Dnro LSSAVI/20/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turkistarhojen toimintaa ja laajentamista Kokkolan kaupungin Jokikylässä. HAKIJA Veljekset Plusisaari Oy Yhteyshenkilö: Jari Plusisaari Ridantie KÄLVIÄ SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarhat sijaitsevat Kokkolan kaupungin Jokikylässä tilalla Harjunpää RN:o 26:9. Samalla tilalla sijaitsevat sekä päätarha että kasvatustarha. Turkistarhoissa pidetään nykyisin 750 siitosnaaraskettua/supia ja siitosnaarasminkkiä pentuineen. Turkistarhaa laajennetaan rakentamalla päätarhaalueelle minkkihalli. Lisäksi päätarha-alueelle rakennetaan yksi uusi kettuvarjotalo ja neljässä minkkivarjotalossa alamittaiset häkit uusitaan. Laajennuksen jälkeen turkistarhoissa pidetään yhteensä enintään 700 siitosnaaraskettua/supia pentuineen niin, että kokonaiseläinmäärä on enintään kettua/supia ja siitosnaarasminkkiä pentuineen niin, että kokonaiseläinmäärä on enintään minkkiä. Minkit ovat kaikki päätarhalla. Kettujen ja supien siitostyö tapahtuu päätarhalla ja suurin osa pennuista kasvatetaan kasvatustarhalla. Mikäli pentuja syntyy enemmän kuin tarhoihin mahtuu, ylimääräiset myydään pois. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja korjattu tarkastuksen yhteydessä LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai 50 siitosnaarasketulle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään siitosnaarasminkille tai 600 siitosnaarasketulle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan toiminnalle Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarhat sijaitsevat Kokkolan kaupungin Kälviän Jokikylässä noin 17 km etäisyydellä Kokkolan keskustasta kaakkoon ja noin 13 km etäisyydellä Kälviän keskustasta etelään. Päätarha ja kasvatustarha sijaitsevat samalla tilalla noin 400 metrin etäisyydellä toisistaan. Tarha-alueiden pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Päätarhan ympäristö on metsää sekä peltoa ja kasvatustarhan ympäristö on metsää. Lähin asuinrakennus sijaitsee päätarhan pohjoispuolella metsän takana noin 400 metrin etäisyydellä. Muut asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä turkistarhoista. Laajennus suuntautuu lähimmästä asuinrakennuksesta poispäin. Alueen maaperä on moreenia. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tarhan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta.

3 3 Turkistarhat sijaitsevat Hömossadiketin valuma-alueella nro Korpioja virtaa päätarhan eteläpuolella lähimmillään noin 15 metrin etäisyydellä rakennettavasta lantalasta ja noin 21 metrin etäisyydellä rakennettavasta virtsasäiliöstä.. Päätarha-alueella on varjotalojen sekä suunnitellun minkkihalli/lantalan lisäksi nahkomo, lato ja hallirakennus, rehusiilo sekä pesulaatta. TURKISTARHAN TOIMINTA Nykyinen toiminta käsittää 750 siitosnaaraskettua ja siitosnaarasminkkiä pentuineen. Eläimet on sijoitettu kahdelle turkistarhalle, joista toinen toimii päätarhana ja toinen kettujen kasvatustarhana. Varjotalojen nykyinen yhteispituus on päätarhalla 1 170,5 metriä, josta 14 minkkivarjotalon yhteispituus on noin 665 metriä ja 8 kettuvarjotalon yhteispituus 505,5 metriä. Kasvatustarhalla 9 kettuvarjotalon yhteispituus on noin 558 metriä. Päätarhan minkkivarjotaloista 4 kpl (247,5 metriä) on varustettu kiipeilyhäkeillä ja muut perinteisillä häkeillä. Turkistarhaa laajennetaan rakentamalla päätarha-alueelle m 2 :n kokoinen minkkihalli, jossa tulee olemaan häkkipaikkaa (kiipeilyhäkkejä) ja eläinpaikkaa 14 häkkirivissä. Lisäksi rakennetaan yksi 62,5 metriä pitkä kettuvarjotalo ja neljässä minkkivarjotalossa alamittaiset häkit uusitaan. Kasvatustarhalla ei tehdä muutoksia tai laajennuksia. Laajennuksen jälkeen päätarhan varjotalojen pituus on metriä. Turkistarhoilla tultaisiin laajennuksen jälkeen pitämään yhteensä enintään 700 siitosnaaraskettua pentuineen sijoitettuna molemmille turkistarhoille varjotaloihin, joiden yhteispituus on noin metriä ja siitosnaarasminkkiä pentuineen sijoitettuna päätarhalle minkkihalliin sekä varjotaloihin, joiden yhteispituus on noin 665 metriä. Päätarhalla tulisi laajennuksen jälkeen olemaan yhteensä enintään eläinpaikkaa minkeille, mikä on laskettu MMM 16/EEO/1999 eläinsuojelulain mukaisesti ja sen mukaan, että naaraalle jää oma häkkipaikka vieroituksen jälkeen. Kettujen siitostyö tapahtuu päätarhalla ja suurin osa pennuista kasvatetaan kasvatustarhassa. Tarhalla tultaisiin tuottamaan vuosittain enintään ketun- tai supinnahkaa ja enintään minkinnahkaa. Nahkonta tapahtuu tarha-alueella sijaitsevassa nahkomossa, jossa nahkotaan myös toiminnanharjoittajan Kruunupyyn turkistarhassa kasvatettavat minkit. Ruhoalustoina toimivat pesulaatta ja vanha AIV-siilo. Turkistarha-alueiden kuivatus ja valumavesien käsittely Turkistarha-alueet on ympärysojitettu ja kuivattu salaojituksella sekä avoojtuksella. Suunnitteilla olevan minkkihallin ja varjotalon salaojavedet johdetaan suoraan ympärysojiin. Maavaraisten varjotalojen vedet johdetaan molemmilla tarhoilla sorasuodattimeen ja edelleen ympärysojiin. Päätarhalle on 150 m 2 :n sorasuodatin rakennettu vuonna 2004 ympäristöluvan LSU-2003-Y- 258 mukaisesti lukuun ottamatta ilmastointiputkia. Sorasuodattimen toimivuut-

4 4 ta on tarkkailtu vesinäyttein vuonna Kasvatustarhalle on rakennettu 50 m 2 :n sorasuodatin ympäristöluvan LSU-2003-Y-258 mukaisesti vuonna Kasvatustarhan sorasuodattimen toimivuutta ei ole tutkittu vesinäyttein. Varjotalorakenteet ja minkkihalli Nykyiset varjotalot molemmissa turkistarhoissa ovat maa-alustalla. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu 30 cm. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta on cm. Varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Uusi varjotalo varustetaan vesitiiviillä lanta-alustalla (0,5 mm:n paksuinen HDPE-kalvo). Nesteet lanta-alustoilta kerätään 50 m 3 :n virtsakaivoon. Minkkihalli varustetaan vesitiiviillä lanta-alustalla, joka koostuu tiivisasfaltista ABT ja teräshierretystä betonista K-30. Kaikissa varjotaloissa ja minkkihallissa on ympärivuotinen nippajuotto. Lannan ja jätevesien käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea minkeillä noin 70 irtom 3 ja ketuilla noin 150 irto-m 3 vuodessa. Kuiviketta lisätään 2-3 kertaa vuodessa niin, että kuivikekerroksen paksuus on 5 cm. Lanta poistetaan lanta-alustoilta 2-3 kertaa vuodessa pääasiassa syksyllä ja keväällä. Lanta varastoidaan minkkihallin yhteyteen rakennettavassa kattamattomassa noin 840 m 3 :n betonisessa lantalassa, josta nesteet kerätään lantalan viereen rakennettavaan noin 50 m 3 :n katettuun virtsasäiliöön. Lantalan pintaala on noin 330 m 2. Lantala varustetaan kolmella kahden metrin korkuisella reunalla, vähintään 50 cm:n ajoluiskalla sekä kuormauslaatalla. Lantaa voidaan lisäksi varastoida noin kilometrin etäisyydellä tilalla Harjunpää RN:o 26:9 sijaitsevassa kattamattomassa noin 504 m 3 :n betonisessa etälantalassa, jota tarvittaessa laajennetaan. Lantalan pinta-ala on noin 280 m 2 ja siinä on kolmella sivulla 80 cm:n reunat sekä 50 cm:n ajoluiska. Lantalaa käytetään myös hakijan Kruunupyyn turkistarhan lannan varastointiin. Nesteet rakennettavan varjotalon ja minkkihallin vesitiiviiltä alustoilta johdetaan lantalan yhteyteen rakennettavaan 50 m 3 :n virtsasäiliöön. Nesteet levitetään lantalassa lannan päälle sään ollessa kuiva, muuten ne levitetään suoraan pellolle. Lanta hyödynnetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on Kälviän ja Kruunupyyn turkistarhojen lannan levitykseen käytössä sopimuspeltoa kaikkiaan 273,64 hehtaaria. Ruokintalaitteiden pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet kerätään erikseen kahteen noin 3 m 3 :n umpikaivoon ja toimitetaan Kokkolan jätevedenpuhdistamolle.

5 5 Muut varastot Tarha-alueella säilytetään polttoainetta maanpäällisessä litran säiliössä, joka on varustettu lukituksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estolaitteella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Valumavedet Päätarhan sorasuodattimesta on otettu viimeisimmät vesinäytteet lokakuussa Tutkimustulosten mukaan BOD 7 oli suodattimeen tulevassa vedessä 20 mg/l ja suodattimesta lähtevässä vedessä 17 mg/l, kokonaistyppi oli suodattimeen tulevassa vedessä 490 mg/l ja suodattimesta lähtevässä vedessä 420 mg/l ja kokonaisfosfori oli suodattimeen tulevassa vedessä 66 mg/l ja suodattimesta lähtevässä vedessä 62 mg/l. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Minkin ruhot (noin kpl/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle ja ketun/supin ruhot (noin kpl/vuosi) toimitetaan rehunvalmistajalle. Nahkontarasva (noin 60 t/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Itsekuolleet eläimet (noin 500 kpl/vuosi) pakastetaan ja toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Nahkontapuru (noin 30 t/vuosi) ja puujäte (noin 1 t/vuosi) käytetään lämmöntuottoon omassa stokerissa. Muovijäte (noin 500 kg/vuosi), jäteöljyt (noin 100 litraa/vuosi) ja muut ongelmajätteet (akut, lamput ym. noin 100 kg/vuosi) toimitetaan kunnalliseen ekopisteeseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu hoito-, huolto- ja muuta kevyttä liikennettä keskimäärin kaksi autoa vuorokaudessa. Rehukuljetuksia on keskimäärin kerran vuorokaudessa. Lisäksi on nahka-, jäte- ja lannan kuljetuksia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan minkkihalli ja suunniteltu varjotalo varustetaan vesitiiviillä lanta-alustoilla. Maavaraisten varjotalojen salaojitusvedet puhdistetaan sorasuodattimella. Virtsan imeyttämiseen käytetään runsaasti kuivikkeita. Lisäksi kaikki häkit on varustettu ympärivuotisella nippajuotolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuu-

6 6 lutusajan Kokkolan kaupungin ympäristötoimistossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta (ELY). Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto asianosaisille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu. Lannan levittämiseen vaadittava levityspinta-ala tulee kirjata päätökseen. Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m 3 :n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön estolaittein. Tarhalla oleva 1,5 m 3 :n polttonestesäiliö tai jakelualue ei täysin täytä em. vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Em. vaatimukset ja siirtymäaika puutteiden korjaamiseksi vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaatimukset on siten syytä kirjata lupamääräyksiksi. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. Rehunjakolaitteilta ja sosiaalitiloista umpisäiliöön johdettavia jätevesiä ei saa levittää pellolle, vaan ne on toimitettava asianmukaisen vastaanottoluvan omaavalle laitokselle, kuten Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle käsiteltäväksi. Ohennuspurun osalta ilmoitettu toimituspaikka (poltto omassa kattilassa) ei ole luvallinen. Lanta on poistettava tarhalta vähintään 2 kertaa vuodessa. Lanta on kompostoitava asianmukaisesti ennen sen mahdollista luovuttamista maanviljelijälle.

7 7 Kompostoimatonta turkislantaa ei saa luovuttaa toiminnanharjoittajalle tai laitokselle, jolla ei ole asianmukaista ympäristölupaa vastaanottoon. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan: siitoseläinten, tuotettujen nahkojen sekä kuolleiden eläinten määrä vuodessa jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat lanta-alustoilla käytetty kuiviketyyppi, kuivikkeen lisäysajankohdat, lannanpoistoajankohdat, lisäysmäärät ja kuivikekerroksen paksuus. lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutus sopimukset sekä tarhalla tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet. toiminnanharjoittajan tulee raportoida poikkeuksellisista tilanteista myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueen maaseudun ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että lanta tulee poistaa kaikkien varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivat ja kantavat. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, turvetta ja olkia, joita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Turve-olkikerroksen paksuuden tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lantavarastoon siirretty lanta tulee peittää riittävän paksulla turvekerroksella. Varasto tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tarhan valumavesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta pitää tehostaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Hiekkasuodattimen toimivuus on osoitettava ja sen tehokkuutta on seurattava. Hiekkasuodattimelle tulevan ja suodattimelta lähtevän vedenlaatua on seurattava keväisin ja syksyisin. Näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Lisäksi vesienkäsittelyjärjestelmän kautta johdetulle vedenlaadulle tulee asettaa toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen mukaan valittujen parametrien tavoitepitoisuudet. Hakemuksessa esitetty tarhattavien siitoseläinten määrä pentuineen ei vastaa esitettyjä eläintenpitorakenteita. Ympäristövastuualueen maaseudun ympäristönsuojeluryhmällä ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta, ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista Hakija on puhelimitse ilmoittanut, että vastineen antoon ei ole tarvetta.

8 8 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Tarkastukseen osallistui myös Etelä-Pohjanmaan ELYn valvontaviranomaiset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Veljekset Plusisaari Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhojen toiminnalle Kokkolan kaupungin Jokikylään tilalle Harjunpää RN:o 26:9 hakemuksen mukaisesti ja annetuin lupamääräyksin. Toiminta tulee sijoittaa ja päivättyjen, tämän päätöksen liitteenä olevien asemapiirrosten mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 700 siitosnaarasketun/-supin pitämiselle pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään kettua/supia ja enintään siitosnaarasminkin pitämiselle pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään minkkiä. Kaikki minkit ja siitosnaarasketut tulee sijoittaa päätarhalle. Kasvatustarhalla saa pitää ketunpentuja vieroituksesta nahkontaan. Toiminnassa tulee huomioida maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset 16/EEO/1999. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 6, 7, 8, 10 ja 13. Lannan kompostoinnista ennen pellolle levittämistä ei ole annettu määräystä. Etelä Pohjanmaan ELYn ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueen maaseudun ympäristönsuojeluryhmän lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 5 ja 10. Tarhattavien siitoseläinten määrä pentuineen ja turkistarhojen eläintenpitorakenteet vastaavat toisiaan, kun otetaan huomioon hakijan esitys ylimääräisten eläinten myymisestä ja siitä pidettävästä kirjanpidosta. 1. Kasvatustilat Eläimet tulee sijoittaa kahdelle turkistarhalle yhteensä 19 perinteisin häkein varustettuun varjotaloon ja 5 kiipeilyhäkein varustettuun varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään metriä sekä kiipeilyhäkein varustettuun minkkihalliin, jonka koko saa olla enintään m 2 ja, jossa saa olla enintään 14 häkkiriviä. Päätarhalla 14 minkkivarjotalon yhteispituus saa olla enintään 665 metriä, josta kiipeilyhäkein varustettujen varjotalojen pituus saa olla enintään 247,5 metriä ja 9 kettuvarjotalon yhteispituus saa olla enintään 568 metriä. Kasvatustarhalla 9 kettuvarjotalon pituus saa olla enintään 558 metriä.

9 9 2. Varjotalojen ja minkkihallin rakenteet Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotusta tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä hoidolla. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti räystäisiin tulee asentaa toimivat räystäskourut. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin lisäksi asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Uusi varjotalo ja minkkihalli tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalo tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustalla (0,5 mm paksu HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali), ja alustalle kertyvät nesteet tulee johtaa salaojissa hakemuksen mukaisesti 50 m 3 :n virtsasäiliöön. Minkkihallin pohjarakenteet ja muut lannan tai virtsan käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka K30-2). Lanta-alustoille kertyvät nesteet tulee johtaa minkkihallista hakemuksen mukaisesti rakennettavan varjotalon kanssa yhteiseen umpisäiliöön. Sitä mukaa kuin varjotaloja peruskorjataan ja uusitaan, tulee maavaraisten varjotalojen alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Toiminnanharjoittajan tulee esittää Etelä-Pohjanmaan ELYlle suunnitelma käytettävästä vesitiiviistä lanta-alustasta ennen peruskorjaukseen ryhtymistä. Varjotalot ja minkkihalli on varustettava ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen Päätarhalla lanta tulee poistaa lanta-alustoilta ketuilla sekä supeilla 2-3 kertaa vuodessa ja minkeillä 3-4 kertaa vuodessa. Kasvatustarhalla lanta tulee poistaa lanta-alustoilta kerran vuodessa kasvatuskauden lopussa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen ja minkkihallin lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeena turvetta ja olkea. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee lisättäessä olla vähintään 15 cm. Lanta tulee varastoida turkistarha-alueelle rakennettavassa vähintään 840 m 3 :n kokoisessa lantalassa sekä 504 m 3 :n kokoisessa etälantalassa siten, että valumat ympäristöön voidaan estää. Uusi lantala tulee rakentaa vähintään 15

10 10 metrin etäisyydelle Korpiojasta. Lantalan käytössä tulee olla huolellinen siten, että valumia Korpiojaan ei synny. Lannan laskennallista 12 kuukauden varastointitilavuutta tulee olla 700 siitosnaarasketulle ja siitosnaarasminkille vähintään m 3. Päätarha-alueella lantalan nesteet tulee johtaa vesitiiviistä materiaalista rakennettuun noin 50 m 3 :n umpisäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Lantalat tulee olla rakennettuja vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lantaloiden pohja ja reunat tulee olla sellaisia, että valumat ympäristöön voidaan estää. Päätarha-alueelle rakennettavassa lantalassa pohjapinta-alaa tulee olla 330 m 2. Lantala tulee varustaa kolmella vähintään kahden metrin korkealla reunalla ja vähintään 50 cm:n korkealla ajoluiskalla sekä kuormauslaatalla. Etälantalassa tulee pohjapinta-alaa olla 280 m 2. Lantala tulee varustaa kolmella vähintään 80 cm korkealla reunalla ja vähintään 50 cm:n korkealla ajoluiskalla. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi lantaloissa oleva lanta tulee peittää riittävän paksulla turvekerroksella. Lantalat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tarkastaa niiden rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lanta tulee hyödyntää peltolannoitteena tai se tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkisarhojen 700 siitosnaarasketun ja siitosnaarasminkin tuottaman lannan levitykseen on hakijalla oltava jatkuvasti vähintään 114 hehtaaria peltoa. Hakijan tulee pitää kirjaa lannan vuosittaisesta hyödyntämisestä lupamääräyksessä 10. edellytetyllä tavalla. Lannan hyödyntämisessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon viljeltävän kasvin ravinnetarve, lannan ja virtsan typpi- sekä fosforipitoisuudet. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Uuden varjotalon ja minkkihallin vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa sekä lantalan valumavedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä 50 m 3 :n umpisäiliössä, joka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöön. Virtsa tulee hyödyntää lupamääräyksessä 2. edellytetyllä tavalla. Umpisäiliö tulee olla rakennettu ennen uuden varjotalon ja minkkihallin käyttöönottoa. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta. Virtsasta tulee ottaa lupamääräyksessä 10. edellytetyt ravinneanalyysit.

11 11 5. Valumavesien käsittely Turkistarha-alueet tulee hakemuksen mukaisesti olla peruskuivatettu salaojituksella sekä avo-ojituksella, turkistarhat tulee lisäksi olla ympärysojitettu. Turkistarha-alueiden valumavedet on kerättävä ja käsiteltävä siten ja sellaisissa puhdistamoissa, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Turkistarha-alueiden valumavedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti toimivalla ojituksella käsiteltäviksi päätarha-alueen noin 150 m 2 :n ja kasvatustarhaalueen noin 50 m 2 :n sorasuodattimissa ennen niiden johtamista turkistarhaalueiden ulkopuolelle. Sorasuodattimien tulee koostua laskeutusaltaasta, tuloputkista, sepelikerroksesta (raekoko mm), 80 cm paksuisesta suodatinhiekkakerroksesta (raekoko 0 8 mm) sekä 20 cm paksuisesta kokoomakerroksesta, jossa on sepeliä (raekoko 8 16 cm) ja kokoomaputket suodatettujen vesien keräämistä ja ojaan johtamista varten. Päätarha-alueen sorasuodattimen toimivuutta tulee tehostaa asentamalla sorasuodattimeen ilmastointiputket. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että puhdistamot toimivat tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla. Sorasuodattimien massat tulee vaihtaa säännöllisin väliajoin tai silloin, kun tarkkailutulokset osoittavat vaihtotarpeen. Massat tulee käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena tai ne tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä ravinteikkaita maamassoja. 6. Jätevesien varastointi ja käsittely Sosiaalitilojen WC- ja pesuvedet sekä ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin hakemuksen mukaisesti. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 7. Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka-aine-erät sekä pilaantuneet rehut tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Rasvainen kaavintapuru

12 12 tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä tai se tulee kompostoida lantalassa. Rasvaista kaavintapurua ei saa polttaa tilakohtaisessa lämmitysjärjestelmässä. Nahoitetut ketun- ja minkinruhot tulee mahdollisimman nopeasti, vähintään kaksi kertaa viikossa ja lämpimänä aikana useammin, toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Ruhovarasto tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista, katettu ja suojaiseen paikkaan sijoitettu. Ruhovarasto tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen se tulee puhdistaa perusteellisesti. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. 8. Polttonesteet Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava vähintään puolen säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Säiliö tulee varustaa lisäksi lukituksella ja ylitäytön estävällä laitteella. Polttonesteen jakelu tulee järjestää tiiviillä alustalla. Myös muut öljytuotteet on varastoitava tiiviillä alustalla, mieluiten sisätiloissa ja omissa astioissaan. Toimenpiteet on tehtävä mennessä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi Etelä-Pohjanmaan ELYn lisäksi Kokkolan palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. 10. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Turkistarha-alueiden valumavesiä tulee tarkkailla. Valumavesien puhdistusjärjestelmien toimivuutta tulee tarkkailla ottamalla vesinäytteet sorasuodattimiin tulevista ja niistä lähtevistä vesistä. Vesinäytteistä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Päätarhan sorasuodattimesta tulee näytteet ottaa vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ja

13 13 kasvatustarhan sorasuodattimesta tulee näytteet ottaa vähintään kerran vuodessa syksyllä. Ensimmäiset vesinäytteet päätarhalta tulee ottaa kuukauden sisällä (elokuussa 2010) sorasuodattimen kunnostamisen jälkeen. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Näytteitä otetaan kunnes valvontaviranomainen toisin määrää. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Turkistarha-alueilta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg kok P/l. Mikäli puhdistusvaatimus ei täyty, toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYlle suunnitelma puhdistusjärjestelmän tehostamisesta ja tehostettu puhdistamo tulee ottaa käyttöön vuoden sisällä suunnitelman hyväksymisestä. Turkistarhojen toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat vuosittaiset tiedot: turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain (kettu/supi, minkki) ja kokonaiseläinmäärä muualle myytyjen tai luovutettujen eläinten määrä (kpl/vuosi, siitoseläimet/pennut) lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levityspinta-alat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat viimeisin lanta- ja virtsa-analyysi valumavesien puhdistusjärjestelmien tarkkailutulokset poikkeukselliset tilanteet Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok P), liukoinen fosfori (liuk P), kokonaistyppi (kok N) ja liukoinen typpi (liuk N). Kirjanpito tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä- Pohjanmaan ELYyn ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuositiedot tulisi toimittaa sähköisen palvelun tuottajan välityksellä (tyvi-elma).

14 Muut määräykset Turkistarhat tulee olla aidattu. Turkistarha-alueet tulee pitää siisteinä ja puhtaina. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lokkien viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden varjotalon ja minkkihallin käyttöönottoajankohta Etelä-Pohjanmaan ELYlle viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa. 13. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELYlle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti.

15 15 Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten turkistarhojen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa tai muussa lupakäsittelyssä ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi, mikäli toiminta järjestetään lupahakemuksen ja tämän lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto on antanut edellä olevat lupamääräykset ympäristönsuojelulain tarkoittaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupahakemus käsittää toiminnan laajennuksen niin, että turkistarhan siitoseläinmäärä lisääntyy minkeillä nykyisestä 2 050:llä ollen laajennuksen jälkeen siitosnaarasminkkiä. Kettujen/supien siitoseläinmäärä vähenee laajennuksen myötä 750:stä 700:aan siitosnaaraskettuun. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhojen varjotalojen yhteispituuden ja häkkikoon, viiden minkkivarjotalon kiipeilyhäkit sekä minkkihallin kiipeilyhäkit ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Eläinpaikkojen pitovaatimukset on laskettu MMM 16/EEO/1999 eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti ja sen mukaan, että minkkinaaraalle jää oma häkkipaikka vieroituksen jälkeen. Mikäli pentuja syntyy enemmän kuin turkistarhoihin sopii kasvatettavaksi, ylimääräiset eläimet myydään tai sijoitetaan muualle. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamassaan päätöksessä harkinnut toiminnan sijoituspaikkaa koskevat ympäristöluvan myöntämisedellytykset. Toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen perusteella turkistarhan sijoituspaikkaa voidaan edelleen pitää toiminnalle sopivana. Toiminnan sijoituspaikka on kaavoittamatonta ja pääosin metsätalousvaltaista aluetta, jolla turkistarhauksen harjoittamisen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Turkistarhojen lähivaikutusalueella ei ole asutusta. Toiminnan laajennus toteutetaan hallina ja vesitiiviillä lanta-alustalla varustettuna varjotalona,

16 16 jotka ympärivuotisen automaattijuottojärjestelmän ja tarha-alueiden vesienkäsittelyn ohella ovat alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lupamääräyksissä aluehallintovirasto on ottanut huomioon toiminnanharjoittajan Kruunupyyn Alavetelin turkistarhan vaikutukset lannan varastointitilavuuteen ja peltoalaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksessä rajattu tuotantoympäristö varjotalometreineen ja hallitilavuuksineen on hakijan esityksen mukainen. (Lupamääräys 1) Rakennettava varjotalo ja minkkihalli tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla ja virtsasäiliöllä pohjaveden ja maaperän pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Varjotalon ja hallin rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. (Lupamääräys 2) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lantaloiden rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin m³ vuodessa. Rakennettavan lantalan laskennallinen tilavuus on hakemuksesta poiketen 990 m 3, mikä on yhdessä etälantalan tilavuuden 504 m 3 kanssa riittävä. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä lantaa lannoitteena. Luvan mukainen eläinmäärä tarvitsee 114 hehtaaria lannan levitysalaa. Hakemuksessa on esitetty 273,64 hehtaaria lannan levitysalaa, mikä on riittävä määrä kyseessä olevalle toiminnalle. (Lupamääräys 3) Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliössä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää peltolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 4) Käsiteltäessä varjotaloalueiden valumavedet erillisessä puhdistusjärjestelmässä vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti typen ja fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. Jotta puhdistusjärjestelmät toimisivat tehokkaasti, tulee niiden tarkkailuun ja hoitoon kiinnittää erityistä huomiota. Päätarha-alueen sorasuodattimen tehostaminen on tarpeen, koska saadun vesinäytetuloksen perusteella suodatin ei ole toiminut. (Lupamääräys 5 ja 10) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tur-

17 17 kistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla huoltorakennuksen ja ruokintalaitteiden jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 6) Jätehuolto on hoidettava kaupungin jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt ELYn ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Rasvaisen kaavintapurun polttoon sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003). Kyseisen jätteen poltto on tällä perusteella kielletty, koska esitetty lämpökeskus ei täytä asetuksen vaatimuksia. Puhtaan puujätteen ja purun polttoon asetusta ei sovelleta. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Hakijan esittämä ruhojen varastointi kattamattomilla laatoilla ei katsota riittävän, kun kyseessä on kahden ison turkistarhan ruhojen varastointi. Toimittamalla kaikki nahoitusjätteet laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (Lupamääräys 7) Polttonesteiden ja muiden öljytuotteiden asianmukaisella varastoinnilla ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Määräyksen vaatimukset vastaavat Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. (Lupamääräys 8) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 9) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Kasvatustarhan sorasuodattimesta on vesinäytteet määrätty otettavaksi kerran vuodessa, koska tarhalla on eläimiä vain osan vuotta. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (Lupamääräys 10) Aitaamalla turkistarha-alue estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhojen yleisestä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys

18 18 on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja varauduttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon. (Lupamääräys 11) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 12) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 13) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan (LSU-2003-Y-258) turkistarhan toiminnalle. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

19 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympä-

20 20 ristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan alle siitosnaarasminkin tai siitosnaarasketun turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros