Turkistarhatoimintaa ja itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Lappajärvi

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 81/2011/1 Dnro LSSAVI/419/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Turkistarhatoimintaa ja itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Lappajärvi HK-Turkis Oy Vanhalantie Lappajärvi HAKEMUS HK-Turkis Oy on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut lupaa turkistarhatoiminnan laajentamiseksi. Turkistarhalla on nykyisin siitosnaaraskettua pentuineen. Olemassa olevia varjotaloja on 18 kpl, yhteensä metriä. Tarha-alueella on rehusekoittamo, jossa valmistetaan enintään 800 tonnia rehua omaan tuotantoon. Turkistarhatoimintaa laajennetaan siten, että uusia varjotaloja rakennetaan 6 kpl (600 m). Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarhalla on siitosnaaraskettua pentuineen ja 24 kpl varjotaloja, yhteensä metriä. Turkistarha-alueelle hankitaan Mepu Oy:n valmistama polttolaitos (raadonkäsittelykontti HOT BIO BOX) itsestään kuolleiden eläinten käsittelyyn. Turkistarha-alue ja sen laajennusosa sijaitsevat Lappajärven kunnan Kirkonkylässä tilalla Kettula, RN:o 10:191. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarha. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Turkistarhan toiminta Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan enintään siitosnaarasketulle ja 18 varjotalolle (yhteensä metriä) vuoden 2010 loppuun siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu määrä on enintään Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään 682 siitosnaarakettua siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu määrä on enintään Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Turkistarha sijaitsee Lappajärven kunnan keskustan osayleiskaavan turkistarhaukseen varatulla erityisalueella E-1, noin 2 kilometriä keskustaajamasta luoteeseen. Tarha-alueen lähiympäristössä on muita turkistarhoja sekä pelto- ja metsäaluetta. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 530 metrin etäisyydellä idässä ja noin 640 metrin etäisyydellä koillisessa ja noin 650 metrin etäisyydellä etelä-lounaassa tarhasta. Turkistarha ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Tarha sijaitsee Lappajärven valuma-alueella. Lappajärveen on etäisyyttä noin 1,5 km. Tarha-alueen maaperä on savihiesua. Kaikki pihaalueet (3 kpl) on asfaltoitu. Tarhan käyttövesi hankitaan Lappajärven vedenjohto-osuuskunnalta. Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin siitosnaaraskettua pentuineen. Kettujen varjotaloja on 18 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on metriä. Tarha-alueen pohjoispuolelle rakennetaan uusia varjotaloja 6 kpl (600 m). Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen varjotaloja on yhteensä 24 kpl ja niiden yhteispituus on metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on siitosnaaraskettua pentuineen. Tarha-alueen pinta-ala on noin 2,6 ha, josta laajennusosan osuus on noin 0,81 ha. Tarha-alue on ympärysojitettu ja kuivattu salaojituksella. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Varjotaloissa on räystäskourut lukuun ottamatta varjotaloa 9 ja varjotalon 8 etelänpuoleista osaa. Olemassa olevissa varjotaloissa on ympärivuotinen juottojärjestelmä (nippajuottojärjestelmä). Myös rakennettaviin varjotaloihin tullaan asentamaan ympärivuotinen juottojärjestelmä.

3 3 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena nahkontapurua (ns. kuivapurua, jossa on mukana sahanpurua), olkea tai turvetta, yhteensä noin 430 m 3 vuodessa. Lanta poistetaan urakoitsijan toimesta yleensä kahdesti vuodessa. Lanta kompostoidaan noin m 2 kokoiselle kompostointilaatalle, jonka kahdella reunalla on noin 1,0 metrin korkuiset betoniseinät. Laatan pohja on kokonaan asfaltoitu ja laatan pohjan kaato (-0,30 m) on kohden takaseinää. Lanta kompostoidaan turpeen kanssa. Kaikki syntynyt komposti hyödynnetään lannoitteena sopimuspelloilla, joita on yhteensä 98,93 hehtaaria. Laatalle kertyvät nesteet johdetaan kaivon kautta rajaojaan ja sieltä SV-Turkis Oy:n tarha-alueella sijaitsevaan puhdistamoon, jossa hakija on osakkaana. Nykyisten varjotalojen alueelta valumavedet johdetaan käsiteltäväksi SV- Turkis Oy:n tarha-alueella sijaitsevaan kemialliseen puhdistamoon. Tarhavedet johdetaan hakijan ja SV-Turkis Oy:n tarha-alueiden välistä kulkevaa yhteistä kokoojaojaa pitkin ja tasausaltaan kautta puhdistamoon. Nykyiset varjotalot on varustettu räystäillä, joiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Nykyiset varjotalot lukuun ottamatta varjotaloa 9 ja varjotalon 8 etelänpuoleista osaa on varustettu myös räystäskouruilla. Kattovedet johdetaan räystäskouruista umpiputkilla ympärysojaan. Maaston muodoista johtuen nykyisistä varjotaloista kuuden keskimmäisen varjotalon kaatoja ei saada muualle kuin tarhavesien käsittelypaikalle. Nykyisistä varjotaloista kolmeen (talot 9, 13 ja 14) sekä varjotalon 8 etelänpuoleiseen osaan on asennettu vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Uudet varjotalot varustetaan räystäillä, joiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Varjotalojen välit kuivatetaan salaojituksella. Varjotalojen alta kerättävät nesteet johdetaan varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Rehunjakelulaitteiden pesuvedet kierrätetään takaisin rehun valmistukseen. Tarhalla ei ole WC-tiloja. Sosiaalitilojen käsien- ja astianpesuvedet johdetaan rajaojan kautta kemialliseen puhdistamoon. Tilarehustamon toiminta HK-Turkis Oy:n tilarehustamon toiminta jatkuu samanlaisena ja samansuuruisena vastaten edelleen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksessä LSU-2009-Y-232 esitettyä.

4 Jätteet 4 HK-Turkis Oy:n rehusekoittamo (tilarehustamo) on tarkastettu ja hyväksytty maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetuksen (850/2005) mukaisesti (Evira FI-403-TR ). Tilarehustamoiden hyväksynnän tekee sen kunnan eläinlääkäri, jossa tilarehustamo sijaitsee. HK-Turkis Oy:n rehusekoittamon toiminta ei ole ympärivuotista vaan rehua sekoitetaan pääasiassa syksyllä. Rehua valmistetaan noin tonnia vuodessa. HK-Turkis Oy:n turkistarhalle ostetaan rehua muualta välisenä aikana noin 250 tonnia. Muuna aikana rehu valmistetaan itse sekoittamalla. Rehua valmistetaan nykyisin noin tonnia vuodessa. Raaka-aineina käytetään pääasiassa hapotettua teurasjätettä (noin 300 t/a), esikypsennettyä ja raakaa jauhettua viljaa (noin 90 t/a), valkuaistiivistettä (noin 10 t/a), lihaluujauhoa (noin 35 t/a), kalapopsia (noin 30 t/a) sekä vitamiinijauhoa. Useimmiten rehua niin sanotusti jatketaan E-P:n Minkinrehu Oy:n toimittamaan valmiiseen rehuun. Raaka-aineita varastoidaan niille tarkoitetuissa erillisissä varastoissa; jauhot säilytetään siiloissa, laatikoissa ja suursäkeissä hallissa tai katoksen alla sekä hapotetut sivutuotteet umpisiiloissa. Hakemuksen mukaan toiminnasta nahoituskaudella syntyvät kettujen ruhot ja kaavintarasva toimitetaan E-P:n Minkinrehu Oy:lle. Kaavintarasva välivarastoidaan hallirakennuksessa pakastehuoneessa. Nahoituspuru käytetään kuivikkeena ja kompostoidaan lannan yhteydessä. Ruhot varastoidaan ulkona asfaltoidulla pihalla. Nahoituskaudella nahoitusjätteitä noudetaan tarhalta 1-2 kertaa viikossa. Hakemuksen mukaan muita toiminnassa syntyviä jätteitä ovat metalliromu, muovijäte, akut, jäteöljyt, loisteputket ja sekajäte. Jätteitä syntyy joitakin satoja kilogrammoja vuodessa ja ne toimitetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin tarha-alueen lähellä sijaitsevalle kunnan hyötyasemalle. Itsestään kuolleiden eläinten käsittely Hakijan ilmoituksen mukaan turkistarhalla tulee nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleita eläimiä noin 350 kg vuodessa. Turkistarhaalueelle hankitaan Mepu Oy:n valmistama polttolaitos (raadonkäsittelykontti HOT BIO BOX) itsestään kuolleiden eläinten ruhojen käsittelyyn. Ruhot tullaan välivarastoimaan pakastehuoneessa umpisäiliössä. Tällä hetkellä itsestään kuolleiden eläinten ruhot kerätään pakastehuoneeseen umpisäiliöön ja toimitetaan E-P:n Minkirehu Oy:lle käsittelyyn.

5 5 Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella on oma litran polttonestesäiliö. Säiliö on varustettu lukituksella ja tuulettuvalla katoksella. Tarha-alueella säilytetään muita öljytuotteita enintään 60 litraa lukitussa trukkihallissa. Öljykäyttöisen kuolleiden eläinten polttouunin öljysäiliö (n l) on konttirakenteen sisäpuolella. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tarha-alueen sisäinen liikenne on hoitoon liittyvää liikennettä ja ulkoinen pääasiassa tavaroiden, raaka-aineiden ja rehun toimittamiseen liittyvää liikennettä sekä työpaikkaliikennettä. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Turkistarhaustoiminnan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa ravinnepäästöistä vesiin ja maaperään sekä hajupäästöistä ilmaan. Toiminnasta muodostuu lisäksi jätettä. Ympäristökuormitusta rajoitetaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varjotalot on varustettu korotetuilla lanta-alustoilla, jatketuilla räystäillä, vesikouruilla ja ympärivuotisella automaattijuotolla. Nykyisistä varjotaloista kolmeen (9,13 ja 14) ja varjotalon 8 etelänpuoleiseen osaan on asennettu vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Tarha-alueen valumavedet johdetaan kemialliseen puhdistamoon. Kuivikkeena käytetään nahkontapurua, olkea ja tai turvetta. Rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Uusien varjotalojen kattovedet johdetaan räystäskouruista umpiputkilla ympärysojaan. Tarha-alueen valumavedet johdetaan kemialliseen vedenkäsittelyyn, joka sijaitsee naapurikiinteistöllä sijaitsevan SV-Turkiksen tarhaalueella ja jossa hakija on osakkaana. Valumavedet johdetaan kokoojaojaa pitkin tasausaltaan kautta puhdistamoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Lappajärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lappajärven kunnanvirastossa. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

6 6 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Lappajärven kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaiselta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Lappajärven kunnan kunnanhallitus toteaa päivätyn pöytäkirjan otteen mukaan, että turkistarhalla tulisi käyttää kuivikkeena ensisijaisesti turvetta. Tarhan valumavedet tulee käsitellä asianmukaisesti kemiallisessa puhdistamossa ja uusien varjotalojen rakentamisessa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Mikäli tarhalle hyväksytään yksittäin kuolleiden eläinten polttolaitos, tulee sen toiminnalle asettaa vaatimukset niin, että sen savun päästöt eivät haittaa lähiympäristöä. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto (Lappajärven toimipaikka) toteaa lausunnossaan , että HK-turkis Oy:n ympäristölupahakemus turkistarhan laajentamiseksi ja polttolaitoksen rakentamiseksi ei lisää merkittävästi lähiympäristön asukkaille haju- ja kärpäshaittaa. Yrityksen tulee huolehtia, että myöskään polttolaitoksen savukaasut eivät häiritse lähiympäristön asutusta. Mikäli toiminnan harjoittaminen ja siitä syntyvien jätteiden ja päästöjen käsittely hoidetaan niin, ettei ympäristölle aiheudu terveyshaittaa, ei ympäristölupahakemuksesta ole muuta huomauttamista. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan , että paikka on sopiva haetulle turkistarhatoiminnalle. Tarhaalueen valumavesien käsittely on vesinäytetulosten perusteella toiminut hyvin. Mikäli tilalle hankitaan hakemuksessa mainittu polttokontti (Hot bio box) itsestään kuolleiden eläinten polttamista varten, siinä ei saa polttaa nahoituksessa syntyviä ruhoja ja rasvaa. Kuolleille eläimille, jota ei polteta välittömästi, tulee olla asianmukainen kylmäsäilytystila. Rehusekoittamotoiminnan jatkuessa samanlaisena, ei sen toiminnalle myönnetyn vakuuden suuruutta ole tarpeen muuttaa. Kun tarha-alueen uusien varjotalojen rakenteet tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELY-keskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa turkistarhausta koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan mm., että kokonaisten raatojen polttamisen on tapahduttava polttolaitoksessa, joka on toimivaltaisen viranomaisen (kunnaneläinlääkäri) hyväk-

7 7 symä ennen toiminnan aloittamista. Toimivaltainen viranomainen myös tarkastaa hyväksymänsä polttolaitoksen kerran vuodessa. Turkistarhaalueelle hankittavan polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi C tai 0,2 sekunniksi C. Toimijan selvityksen mukaan raadot säilytetään laatikossa tarhan hallirakennuksen sisätiloissa sijaitsevassa suljetussa pakkasvarastohuoneessa. Tämä täyttää toimintaan sovellettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ja sen toimeenpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 143/2010 vaatimukset raatojen asianmukaisesta säilyttämisestä ennen hävitystä. Toiminnanharjoittajan tulee myös varmistaa, että raatojen poltto täyttää myös täytäntöönpanoasetuksen yleiset vaatimukset koskien polttolaitoksen sijaintia, tehtäviä tarkastuksia ja kirjanpitoa. Syntyvän polttojätteen määrä on minimoitava ja se on kuljetettava ja varastoitava niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Silloin kun se on asianmukaista, polttojäte on hyödynnettävä itse laitoksessa tai sen ulkopuolella EU:n lainsäädännön edellyttämällä tavalla tai toimitettava hyväksytylle kaatopaikalle. Ainoastaan eläinperäistä tuhkaa, jossa raakaaineina on lanta tai luokan 2 ja 3 lihaluujauho ja joka on poltettu valtioneuvoston jätteen polttamisesta annetun asetuksen (362/2003) mukaisesti, voidaan käyttää lannoitevalmisteena ja lisätä lantakompostiin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu kirjeitse mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on antamassaan vastineessa todennut, ettei heillä ole huomautettavaa annettuihin lausuntoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää HK-Turkis Oy:lle ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä itsestään kuolleiden eläinten polttamiseen Lappajärven kunnan Kirkonkylän tilalle Kettula, RN:o 10:191 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään kettua. Varjotaloja saa olla 24 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään metriä.

8 8 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lantaalustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Uusittavien ja peruskorjattavien varjotalojen alle tulee asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, ensisijaisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Virtsa tulee johtaa lanta-alustoilta tiiviisiin umpisäiliöihin, jotka on tyhjennettävä asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

9 3. Lannan varastointi ja hyödyntäminen 9 Lanta on varastoitava ja kompostoitava noin 1050 m 2 :n kokoisessa vesitiiviistä materiaalista rakennetulla kompostointilaatalla hakemuksen mukaisesti. Kompostointilaatalle kerääntyvät nesteet tulee johtaa katettuun umpisäiliöön. Kompostointilaatan pohja tulee olla muotoiltu siten, ettei valumia ympäristöön synny. Tarvittaessa valumia ympäristöön tulee estää imeyttämällä nesteet esim. turpeeseen. Kompostointilaatta tulee olla varustettu vähintään yhdellä noin 1 metrin korkuisella seinällä. Umpisäiliöön kertyvät nesteet, siltä osin kuin niitä ei käytetä kompostin kasteluun, tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta ja virtsa. Kompostointilaatta ja umpisäiliö tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että kompostointiprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta parhaissa olosuhteissa. Kompostin seosaineiden määrä on oltava riittävä ja niiden laatu sellainen, että optimaalinen kompostoituminen on mahdollista. Uusien kompostiaumojen alle on levitettävä vähintään 20 cm turvetta siten, että turvepatja ulottuu vähintään 50 cm auman ulkopuolelle. Kompostoitu lanta on pidettävä erillään käsittelemättömästä lannasta. Lanta ja virtsa on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lantaa ja virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä, jos valvontaviranomaiselle esitetään etukäteen voimassa oleva sopimus. Lannan levityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 52 hehtaaria. Lannan/virtsan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys on tehtävä siten, että levitysalojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lannan levittämistä tulee välttää yleisinä juhlapyhinä. Lannan-/virtsanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perus-

10 10 tettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Virtsaa, jätevesiä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo käyttää lantaa pohjavesialueilla lannoitteena tästä määräyksestä poiketen, tulee toiminnanharjoittajan laatia valvontaviranomaiselle selvitys, jossa maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien tietojen perusteella osoitetaan, että toiminnasta ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 10 edellytetyllä tavalla. 4. Valumavesien käsittely Nykyinen ja rakennettava uusi tarha-alue tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välit tulee olla salaojitettu. Nykyisen turkistarha-alueen valumavedet tulee puhdistaa kemikaloimalla hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Valumavesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraava tavoitepitoisuus vuosikeskiarvona: puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuus alle 2,0 mg/l. Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehunjakolaitteiden ja rehusekoittamon jätevedet siltä osin, kun niitä ei voida käyttää uudestaan rehun valmistukseen, tulee johtaa vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ainakin kerran vuodessa ja jätevedet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan/laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Sosiaalitilojen pesuvedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen vähintään 3 m 3 :n kokoiseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

11 11 6. Rehun valmistus Tilarehustamossa valmistetaan rehua omaan tuotantoon enintään 800 tonnia vuodessa niistä raaka-aineista/jätteistä ja määristä, mitä hakemuksessa on esitetty. Tilarehustamossa saa käyttää rehun valmistukseen ainoastaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 850/2005 liitteessä 3 säädettyjä raaka-aineita tai jätteitä. Ruokintaan tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen on oltava käsitelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1069/2009 (sivutuoteasetus) mukaisesti. Jauhamista vaativat jätteet ja raaka-aineet tulee jauhaa sisätiloihin sijoitetussa myllyssä. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa klo 7 ja 22 välisenä aikana 55 db eikä klo 22 ja 7 välisenä aikana arvoa 50 db. Rehun valmistuksessa käytettävät jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa, kuormata ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Kaikki jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa sekoittamolle tiiviissä umpisäiliössä ja kuormat tulee välittömästi purkaa sisätiloihin joko suoraan käytettäväksi rehun valmistuksessa tai sijoitettavaksi pakkasvarastoon. Jos eläimistä peräisin olevaa raaka-ainetta tuodaan laitokseen pakastettuna, se on siirrettävä pakkasvarastoon tai käytettävä rehun valmistukseen mahdollisimman pian laitokseen saapumisen jälkeen. Siilot ja altaat tulee olla varustettu vesitiiviistä materiaalista ja ne tulee olla katetut. Kaikki rehusekoittamon tilat sekä varastot tulee huoltaa, puhdistaa ja desinfioida perusteellisesti säännöllisin väliajoin. Rehun valmistuksessa ja käytössä tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ohjeita ja määräyksiä sekä tehdä siitä annetun erityislainsäädännön mukaiset ilmoitukset. Mikäli rehun valmistusmäärä muuttuu tai sekoitettavien rehuraaka-aineiden tai jätteiden laji tai määrä muuttuu, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa siitä valvontaviranomaiselle määräyksessä 10 edellytetyllä tavalla. Valmis rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai katetuissa säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehun valmistuksessa ja -jakelussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. 7. Jätehuollon järjestäminen Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin.

12 12 Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat sekä rasvainen nahkontapuru ja pilaantuneet raaka-aine-erät tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhot tulee noutaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viikko sen jälkeen, kun nahkonta turkistarhalla on päättynyt, viimeistään kuitenkin helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 8. Itsestään kuolleet eläimet ja niiden polttaminen Nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila, kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Itsestään kuolleiden eläinten polttamisessa tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1069/2009 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetusta N:o 142/2011. Polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan tällä turkistarhalla syntyneitä itsestään kuolleita kokonaisia eläinten raatoja enintään 350 kg vuodessa. Polttolaitoksella tulee olla toimivaltaisen viranomaisen (kunnaneläinlääkärin) hyväksyntä ennen sen käyttöönottoa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle.

13 13 Polttolaitoksen tulee olla suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessista syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi asteeseen. Toiminnanharjoittajan on mittautettava prosessissa syntyvän kaasun lämpötila tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaus on tehtävä ennen polttolaitoksen käyttöönottoa ja mittaustulokset tulee toimittaa kunnaneläinlääkärille ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Itsestään kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudattaen. Raatoja ei tule säilyttää polttouunissa ennen polttoa. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava Eviran lausunnossa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Savukaasujen lämpötilaa on tarkkailtava vuosittain määräyksessä 10 edellytetyllä tavalla. Polttolaitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa lupamääräyksessä 10 ilmenevällä tavalla. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta 850 o C:een lämpötilaa kahdeksi sekunniksi tai o C:een lämpötilaa 0,2 sekunniksi tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. 9. Polttonesteiden varastointi Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tar-

14 14 kastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille sekä valvontaviranomaiselle. Polttolaitoksen yhteydessä oleva polttonestesäiliö tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 10. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Valuma- ja jätevesien käsittelyjärjestelmän, kompostointialustan, rehusekoittamon, umpisäiliöiden, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Polttolaitoksen polttoprosessissa syntyvän kaasun lämpötilaa on tarkkailtava mittaamalla se vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä mittaamaan lämpötilaa useammankin kerran vuodessa. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaustulokset tulee toimittaa vuosittain niiden valmistuttua kunnaneläinlääkärille ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Valumavesien käsittelyjärjestelmästä tulee ottaa vesinäytteitä sekä tulevasta että lähtevästä jätevedestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli valumavesien käsittelyssä ei saavuteta lupamääräyksessä 5 edellytettyä tavoitearvoa vuosikeskiarvona, on seuraavana vuonna otettava vähintään neljä vesinäytettä. Vesinäytteistä tulee analysoida kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD7ATU). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Vuoden 2011 vesinäytetulokset tulee toimittaa vuosiraportoinnin yhteydessä vuoden 2012 helmikuun loppuun mennessä. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja analysoitavia parametrejä. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.

15 15 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan ja kuolleiden eläinten polttolaitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläin- ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset lanta- ja virtsa-analyysin tulokset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat, mikäli ei poltettu omassa polttolaitoksessa omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden eläinten määrä ja raatojen polttopäivämäärät, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka valumavesien käsittelyn tarkkailutulokset rehusekoittamon toiminta-aika (vrk/a) ja valmistetun rehun määrä (tn/vuosi) rehun valmistuksessa käytettävät jätteet, raaka-aineet ja niiden määrät tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava ja varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

16 16 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. 13. Vakuus RATKAISUN PERUSTELUT Rehunsekoittamotoiminnan jatkuessa samanlaisena Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen LSU-2009-Y-232 mukaisen vakuuden suuruutta (4 000 euroa) ei ole tarpeen muuttaa. Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta sekä itsestään kuolleiden eläinten polttaminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta tarhaalueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettuvarjotalojen yhteispituus, niihin laskennallisesti mahtuvien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (6 pentua/siitosnaaraskettu) sekä häkkien tilavaatimukset. Toiminnassa tulee huomioida lisäksi eläinsuojelulainsäädännön mukaiset tilavaatimukset. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti myös turkistarhalla nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleiden eläinten polttamiseen turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa polttolaitoksessa. Mikäli raatoja ei

17 17 hävitetä polttamalla, tulee ne toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten hävittämiseen polttamalla tarvitaan myös kunnaneläinlääkärin myöntämä hyväksyntä. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä ja räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lantaalustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pintatai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maaja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lanta kompostoidaan kompostointialustalla ja kompostointialusta toimii myös lantalana. Kompostointialustan rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kompostointialustan yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuisella seinämä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten (RMO-C4) mukaisesti. Kompostointialustalle kertyvät nesteet tulee johtaa vesitiiviiseen umpisäiliöön valumien estämiseksi ympäristöön. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 520 m 3 vuodessa. Hakija on esittänyt hakemuksessa lannan kompostointialustan pinta-alaksi noin m 2, mikä on riittävä. Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä lantaa ja virtsaa lannoitteena pellolla. Hakemuksessa on esitetty 98,93 ha lannan levitysalaa, mikä on riittävä määrä kyseessä olevalle toiminnalle. Lannan/virtsan hyödyntämisestä tulee pitää kirjaa määräyksessä 10. edellytetyllä tavalla. Lannan/virtsan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Pohjavesialueita koskeva lannanlevitysrajoitus on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2 ja 3) Puhdistamalla nykyiseltä tarha-alueelta tulevat valumavedet ja huolehtimalla valumavesien käsittelyjärjestelmän kunnosta vähennetään turkistarhauksesta vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Määräyksessä on ase-

18 18 tettu tavoitepitoisuus puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuudelle. (määräys 4) Määräämällä sekä olemassa oleva että rakennettava uusi tarha-alue ympärysojitettavaksi sekä varjotalojen välit salaojitettaviksi vähennetään turkistarhauksesta vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. (määräys 4) Rehunjakolaitteiden ja rehusekoittamon jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin niiltä osin kun kyseisiä jätevesiä ei voida käyttää uudestaan rehun valmistukseen. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Sosiaalitilojen pesuvedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 209/2011 mukaisesti. (määräys 5) Rehun valmistuksessa käytettävien jätteiden ja raaka-aineiden kuljetuksesta ja varastoinnista sekä rehun valmistuksesta ja varastoinnista on annettu määräykset terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. (määräys 6) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 7) Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskevat määräykset on annettu, jotta voidaan varmistua polttolaitoksen määräysten mukaisesta toiminnasta. Mikäli polttolaitos ei toimi annettujen määräysten mukaisesti tai kunnaneläinlääkärin hyväksyntä peruutetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa kuolleet eläimet mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. (määräys 8) Polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 9) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmis-

19 19 tutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Polttolaitoksen polttolämpötilan tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan todentaa polttolaitoksen soveltuvuus turkiseläinten raatojen polttoon myös jatkossa. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. Määräykset vesinäytteiden ottamiseksi valumavesien käsittelyjärjestelmästä ja tavoitepitoisuuksista on annettu toiminnasta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi. (määräys 10) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 11) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on huomioinut annetuissa lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksistä 1, 2, 8, 10 ja 13 ilmenevillä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta

20 20 olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeisin virtsa-analyysi sekä suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15-19, ja 30 :t Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19 ja 51 :t Jäteasetus 3 ja 5 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta

21 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lappajärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Lappajärven kunnanhallitus Lappajärven ympäristönsuojeluviranomainen Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto, Lappajärven toimipaikka Lappajärven kunnaneläinlääkäri Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)