AtriaTuottaja. tunteella. Sannan ja Juhan tilalla töitä tehdään. Monen asian summa Hyvää hoitoa vasikoille Sikojen rehuarvojärjestelmä uudistuu

Transkriptio

1 AtriaTuottaja hy vän suomal aisen ruuan l ähteill ä 3/2014 Monen asian summa Hyvää hoitoa vasikoille Sikojen rehuarvojärjestelmä uudistuu Sannan ja Juhan tilalla töitä tehdään tunteella

2 PÄÄKIRJOITUS monen asian summa AtriaTuottaja Julkaisija A-Tuottajat oy Painopaikka Punamusta oy issn-l issn (painettu) issn (verkkolehti) Päätoimittaja Jari leija Toimituskunta Jari leija, hanna kasari, Jaakko kohtala, sinikka hassinen, niina immonen, marko Jokinen, Anne rauhala ja kirsi varila. Taitto oy viestintä-perkkiö kansikuvassa mika Asunmaa kuva: Timo Aalto Pääsin elokuussa kuulemaan, kun tilansa kehittämiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi panostanut maitotilan isäntä kertoi ajatuksiaan tilansa ja koko toimialan tulevaisuudesta. Hän oli koonnut yhteen kuvioon kaikki maitotilan, ja mielestäni minkä tahansa muunkin tilan, menestymiseen vaikuttavat tekijät. Kaiken keskiössä on viljelijän ammattitaito ja management. Sen lisäksi tarvitaan oikeita valintoja, hyvää julkisuuskuvaa ja niin viljelijäperheen kuin eläinten hyvinvointia. Meidän tehtävämme Atrian alkutuotannossa on omalta osaltamme tukea näiden vaatimusten täyttämistä. Ammattitaidon ja managementin parantamiseksi järjestämme koulutuksia ja tarjoamme omien asiantuntijoidemme osaamista teidän tuottajien käyttöön. He ovat tukenasi myös silloin, kun tilalla täytyy tehdä ratkaisuja ja valintoja. Myös kädessäsi olevan lehden yksi tärkeimmistä tehtävistä on uuden tiedon tuominen tiloille. Omaa hyvinvointia ei kenenkään pidä unohtaa arjen kiireissä. Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio, palauttavaa liikuntaa, riittävästi lepoa ja aikaa perheelle sekä mahdollisuuksien mukaan kunnon irtiottoja arjesta näitä meistä jokainen tarvitsee, että jaksaa tehdä töitään huolellisesti ja tehokkaasti. Oman hyvinvoinnin lisäksi tuottajilla on iso vastuu kasvattamiensa eläinten hyvinvoinnista. Tuotamme ja jalostamme lihaa suomalaisten kuluttajien ruokapöytiin ja silloin ehdoton vaatimus on se, että eläimiä täytyy hoitaa hyvin. Vain hyvinvoiva eläin tuottaa, usein sanotaan. Se on totta. Taloudellisen hyödyn lisäksi se tuottaa hyvää mieltä kasvattajalleen ja vaikuttaa merkittävästi suomalaisen lihaketjun julkisuuskuvaan. Hyvän julkisuuskuvan eteen jokainen atrialainen tekee päivittäin töitä. Tuottajat, kuljetusyrittäjät ja kaikki Atrian työntekijät ovat päivittäin jokaisella tekemisellään vastuussa siitä, että toimintamme on asiakkaiden ja kuluttajien silmissä hyvällä tasolla. Se, mitä brändimainonnalla lupaamme, tulee jokaisen omassa tekemisessään pitää joka hetki mielessä. Työ suomalaisen lihan eteen tehdään yhdessä. Lopulta kuluttajan ruokahetki on se, joka kertoo, onnistuimmeko. Onnistumisia alkavalle sisäruokintakaudelle toivottaen, Jari Leija toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy & A-Rehu Oy Työ suomalaisen lihan eteen tehdään yhdessä. Hyvä ruoka parempi mieli. 2 AtriaTuottaja

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 16 Tulevaisuuden tila Alatalon tilan kasvattamo suunniteltiin kestämään aikaa. Ajankohtaista Monen tekijän summa Tuoreet Lihamarkkinakatsaus Kuluttajat haluavat tietää lihan alkuperän Monipuolisesta peltoviljelystä kannattavuutta Kun tuottajasta tulee työnantaja 100-vuotias Itikka on tarina rohkeista tuottajista 100 yhteistyön vuotta Miltä maistui? AtriaNauta Maidontuotantoa tunteella Vahvaa Tempoa maidontuotantoon Vasikalle varma kysyntä ja paras hinta y-siemenellä Hyvä alku kasvaville Australiassa nautatilat sopeutuvat omien nurmien tuotantokykyyn Hyvää hoitoa vasikoille Sirviön tilalla. Lue s. 14. AtriaSika AtriaSiipi 27 Yksilökasvatuksesta sikalan toimintaan ja erillisistä yksiköistä toimivaksi ketjuksi Kasvava ensikko tarvitsee oman rehun Hyvä kasvu alkaa välikasvatuksesta Sikojen reuarvojärjestelmä uudistuu sika ja sianomistaja hyötyvät Perhetilan rehut toimivat Duroc kasvaa vauhdilla. Lue s. 24. AtriaTuottaja 23

4 TUOREET muutoksia eläinkuljetuksiin Risto Räihä päätti lopettaa porsasajot kesällä. Jatkossa Etelä-Suomen porsasvälityksen hoitavat Pekka Laine ja Antti Vaskivuori. Etelän sikateuraat ajetaan jatkossa pääosin Akaan Kuljetuksen ja Pirkanmaan Karjankuljetuksen toimesta. Mika Saari keskittyy jatkossa muihin kuljetuksiin. Etelä-Pohjanmaalla Antti Myllymäki teki keväällä päätöksen toiminnan supistamisesta. Hän ajaa jatkossa sikateuraita vain nuppiautolla. Syyskuun alussa Sikkilälle tulee käyttöön uusi 3-kerrosnuppiauto sikateuraiden ajoon. Sikateuraat Itä-Suomesta ajaa jatkossa rautalampelainen KuikkaTrans Oy. Markku Kankkunen ajaa edelleen välitysvasikoita, mutta Markun suunnitelmissa on eläköityminen lähitulevaisuudessa. korvamerkkikauppa käy Kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina! Risto Räihä Kiitos! Lopettaessani työt A-Rehun palveluksessa alkaen haluan kiittää kaikkia tuottajia ja yhteistyökumppaneita joiden kanssa on ollut mukava mullistaa suomalaista rehu kenttää kaikkien näiden vuosien aikana. Juhani Kuoppala Tru-Test korvamerkkien myynti A-Rehulla on lähtenyt hyvin käyntiin ja alkukokemukset ovat erittäin rohkaisevia. Tilaamiseen tarvitaan uusinta Ammu/ Elmer -ohjelmaversiota. Ensimmäisellä kerralla muista hakea tilan tiedot ensin ja tee sen jälkeen vasta tilaus. Nyt vain tilaamaan uusia eläin- ja käyttäjäystävällisiä Tru-Test elappuja. Tilaa vanhaan korvamerkkipihtiin uusi neula A-Kaupasta. lasityöt harrastuksena Hyvä Minä! Vanha navetan karjakeittiö ja säilörehun sulatushuone saivat uuden elämän, kun Nina Kalsta ja Timo Mäkelä Kouvolasta Vanhalan tilalta remontoivat tilat lasitöiden tekemiseen. Ninan käsissä vanhoista ikkunalaseista syntyy ikkunakoristeita ns. Tiffanya ja kierrätyslaseista sekä pulloista koruja sekä koriste-esineitä. Joka kerta kun aukaisen lasinsulatusuunin, on kuin joulu Nina kertoo. Emotilan töiden ohella Nina myy markkinoilla ja erilaisissa tapahtumissa tuotteitaan, joilla rahoittaa materiaaleja. Lasinsulatukseen kannattaa hankkia ideoita ja tekniikoita esimerkiksi kansalaisopistosta, mutta sen jälkeen vain mielikuvitus on rajana Nina vinkkaa. samat ihmiset uudet ja vanhat puhelinnumerot Atria uudistaa koko talon puhelinjärjestelmät lokakuun alussa. Samalla kaikki 06-alkuiset numerot poistuvat käytöstä. Asiaa eläimistä, tilauksia rehuista? AtriaNauta - ja AtriaSika -tuottajapalvelut hoitavat sekä lihaan että rehuihin liittyvät asiat. Nauta- ja nautarehuasioissa saat palvelua vanhasta tutusta tuottajapalvelun numerosta Erillinen nautarehunumero jää pois käytöstä. AtriaSika -tuottajapalvelu ja A-Rehun sikarehujen myynnin numero on jatkossa tuottajapalvelun vanha numero Muut yhteystiedot löydät lehden takasisäkannesta. Tiedotamme tuottajiamme muutoksesta myös tekstiviestillä! 45 AtriaTuottaja

5 Niskasen kuljetusyritys palkittiin Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry palkitsi Osmo Niskanen Oy:n Vuoden Elintarvikekuljetusyrityksenä Kesäpäivillään. Onnittelemme Reijo Niskasta työntekijöineen ja toivotamme turvallisia kilometrejä myös jatkossa! Kuva: Sami Lund. YHTEYSTIEDOT A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki AtriaNauta Tuottajapalvelu AtriaSika Tuottajapalvelu Tilitysasiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteenmuutokset Kirsi Varila, puh , Nimitykset Puhuttelevia avauksia ruoasta Atrian uudessa Hyvä ruoka parempi mieli -blogissa käsitellään ajankohtaisia, kuluttajaa kiinnostavia ruokaan ja ruoantuotantoon liittyviä teemoja: turvallisuutta ja terveellisyyttä, eläinten hyvinvointia sekä Atrian vastuullisuutta yrityksenä. Blogi avaa ruoan tuotantoprosesseja tilalta ruokapöytään saakka. Sen kirjoittajat ovat Atrian henkilökuntaa kaikilta tuotannon ja hallinnon tasoilta. Myös tuottajien ääni kuuluu blogissa, Ulla Hyvönen ja Suvi Rantala-Sarjeant ovat jo ehtineet tarttua kynään. Blogi löytyy osoitteesta Lasse Åberg aloittaa A-Rehun sikarehujen myyntijohtajana Lasse on aikaisemmin toiminut A-Rehun aluepäällikkönä Pohjanmaan alueella. Myyntijohtajana Lasse vastaa sikarehujen myynnistä ja on aktiivisesti mukana erilaisissa sikarehujen kehityshankkeissa. AtriaTuottaja 45

6 Jari Leija toimitusjohtaja Lihamarkkinoilla haasteet jatkuvat Kotimaan heikko taloustilanne ja Venäjän asettamat tuontikiellot häiritsevät lihakauppaa. Valoa syksyiseen lihamarkkinatilanteeseen tuovat lähestyvä juhlakausi ja Aasian mahdollisuudet. Haastavina aikoina oman työn tekeminen parhaalla mahdollisella tavalla on entistä tärkeämpää kaikille atrialaisille. tälle lihamäärälle uutta osoitetta. Kun Euroopan omat markkinat ovat täynnä, hintataso laskee hurjaa vauhtia. Jo nyt on nähty erittäin halpoja hintoja varsinkin naudan lajitelmissa. Turkki tyhjensi Eurooppaa naudanlihasta kolme vuotta sitten, nyt monet tähyilevät taas siihen suuntaan. Markkinatilanne on hyvin haastava koko suomalaisen päivittäistavarakaupan alalla. Kulutuskysyntä on edelleen heikkoa kautta linjan ja kuluttajia pyritään aktivoimaan kovilla tarjouksilla. Perinteisesti syyslokakuu on kovinta hintatarjousaikaa, ja kuluttajia yritetään saada kauppaan vaikka väkisin. Liha on yksi kaupan tärkeimmistä sisäänvetotuotteista myös tänä syksynä. Hintataso on haasteellinen kaikissa lihan pääsegmenteissä. Kotimainen ylitarjonta ja kasvava tuontipaine ovat vauhdittaneet entisestään kilpailua kaupan valikoimista. Naudan arvo-osien kauppaa joudutaan vauhdittamaan erilaisin tarjoustoimenpitein alkusyksyllä, koska kalliimmalla tavaralla ei normaaliviikkoina ole riittävästi ostajia. Pyhäinpäivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä ja pikkujoulukausi pitänevät kuitenkin loppuvuoden kysynnän korkealla. Lisää markkinaosuutta laskevissa volyymeissa Jauheliha ja erityisesti broilerituotteet ovat pitäneet Atrian volyymin hyvällä tasolla, ja olemme kokonaisuudessaan kasvattaneet markkinaosuuttamme volyymiltaan laskevassa markkinassa. Syyskuun alussa Atrian myyntiorganisaatio aloittaa myös Jyväbroiler-tuotteiden myynnin. Joulukinkuissa toteutuu vanha, perinteinen ja hyväksi havaittu toimintamalli. Suomalaiset syövät suomalaista kinkkua hyvin perinteisistä vaihtoehdoista valiten. Uskon, että Atrian valitsemat, kuluttajan kannalta tärkeät teemat suomalaisuus, Perhetila ja jäljitettävyys kantavat entistä vahvemmin myös tämän haasteellisen ajanjakson jälkeen. Venäjä sekoittaa pakkaa Venäjä kiristi otettaan lihatoimituksista Koko Euroopan unionin alueelta ja muun muassa Yhdysvalloista kiellettiin sianlihan lisäksi naudan- ja broilerinlihan vienti Venäjälle. Tämä ravisteli jälleen kerran kansainvälistä lihamarkkinaa merkittävästi. Euroopan unionin alueelta vietiin vuonna 2013 muun muassa noin tonnia naudanlihaa Venäjälle. Nyt eurooppalaiset lihatalot etsivät Ovia auki Aasiaan Venäjän uusimmilla toimilla oli vaikutuksensa myös sianlihaan, vaikka sianlihassa vientikielto on ollut päällä jo puoli vuotta. Isot maat, kuten Saksa ja Espanja, olivat varautuneet siihen, että sianlihan vientikielto purkautuisi vuodenvaihteessa. Ne olivat rakentaneet varastojaan sen mukaan. Nyt myös ne pitää purkaa jonnekin. Tässä Eurooppaa kuitenkin auttaa Yhdysvalloissa jylläävä porsasripuli (PED). Yhdysvaltojen tuotanto on laskemassa jopa 10 %, joten maa joutuu vetäytymään osittain Aasian vientimarkkinoilta. Se avaa ovia muille. Hintataso Aasiassa ei olekaan juuri muuttunut, vaikka sianlihan vienti Euroopasta Aasiaan on kasvanut jopa 15 % viime vuodesta. Kiinalaisten virkamiesten vierailu Nurmon tehtaalle elokuussa sujui hyvin. Delegaatio tarkasti sikateurastamon ja -leikkaamon. Odotamme hyviä päätöksiä Kiinan viranomaisilta viimeistään lokakuun lopulla. Suomessa teollisuusmyynti aaltoilee Euroopan mukana. Halpoja spottikauppoja Euroopasta on tarjolla paljon ja ne valitettavasti määrittävät markkinahinnan. Meidän ei auta muuta kuin hoitaa hommamme mahdollisimman hyvin ketjun joka kohdassa, jotta atrialainen laatu säilyttää jatkossakin kiinnostavuutensa ja sitä kautta hintatasonsa tuontilihaa paremmalla tasolla. 67 AtriaTuottaja

7 Hanna-Leena Kurki markkinatutkimuspäällikkö Paula Virtanen johtaja, markkinatieto Ostokäyttäytymisellä halutaan tukea työllisyyttä ja kotimaisen tuotannon jatkuvuutta Lähivuosien ruokakohut ovat lisänneet kiinnostusta suomalaisuutta ja ruoan alkuperää kohtaan. Yhä suuremman merkityksen on myös saanut suomalai- kuluttajat haluavat tietää lihan alkuperän Markkinatilanne Suomessa on haasteellinen. Lihan kuluttajahintataso on alhaalla, eikä kesän grillauskausikaan lähtenyt käyntiin ensin kylmän alkukesän ja sitten kuuman loppukesän takia. Nähtävissä on kuluttajien tiukat ajat rahankäytön suhteen niin vähittäiskaupassa kuin Food Service -markkinassakin. Kuluttajat harkitsevat tarkemmin sekä ruokaostoksiaan että ulkona syömisiään. Vaikka kaupparyhmät ovat panostaneet omien kiensä kehittämiseen ostouskollisuuden saavuttamiseksi, ei mikään niistä ole onnistunut irtiotossa lihamarkkinassa, vaan kuluttajien luottamus lihabrändeihin on säilynyt ja näkyy merk- myös niiden osuuden kasvuna. Poikkeuksena siipikarjan liha, jossa kaupan omat merkit ovat vakiintuneet kuluttajien ostoksissa. Kuitenkin ainoastaan brändeillä kehitetään markkinaa aidosti. Ammattitaitoisella tuotekehityksellä sekä pitkäaikaisilla kuluttajatutkimuksilla ymmärrämme kuluttajien asenteita ja tarpeita. Suomalaisuus merkitsee kuluttajille puhtautta ja turvallisuutta Suomalaiset arvostavat suomalaista ruokaa. Jopa kolme neljästä kuluttajasta vastaa, että hänelle on tärkeää syödä kotimaista ruokaa. Lihassa ja lihatuotteissa kotimaisuuden tärkeys korostuu vielä enemmän. Kotimaisuudessa tärkeimmiksi asioiksi nousevat turvallisuus ja valvottu laatu, ajatus siitä, että ruoka on meidän normiemme mukaan tuotettua. Kotimainen ruoka mielletään myös puhtaaksi ja kuluttajia miellyttää ajastus, että ruoka tulee Suomen luonnosta ja sen juuret ovat omassa maassa. sen työn tukeminen suosi suomalaista -hengessä. Lähes 90 % kuluttajista pitää tärkeänä, että ostaessaan suomalaisia tuotteita he tukevat työllisyyttä sekä kotimaisen tuotannon jatkuvuutta. Yhtä lailla lähellä tuotettu ruoka nostaa kansallisen edun kuluttajien arvoihin. Suuri joukko sanoo haluavansa ostaa paikallisten tuottajien tuotteita. Tilamerkintä todentaa suomalaisuuden Suomalaisuus on valtaosalle hintaa tärkeämpi ostoperuste. Elintarvikkeiden alkuperämaa on tärkeää tietää ostovalintaa tehdessä ja kuluttajat toivovat, että se olisi selvästi merkittynä pakkaukseen. Alkuperä ja suomalaisuus koetaan konkreettiseksi, kun pakkaukseen merkitään tuotantotilan ja paikkakunnan nimi. Tieto siitä, mistä ja miltä tilalta ruoka tulee, viestii vastuullisuutta ja avoimuutta. Jo reilusti yli puolet kuluttajista pitää tilamerkintää tärkeänä ostoperusteena, vaikka Atrian tilamerkityt tuotteet ovat olleet kaupoissa vasta alle kaksi vuotta. Naiset ja varttuneemmat kuluttajat ovat omaksuneet tilamer kinnän tärkeyden etunenässä, mikä on merkittävää, koska naiset vastaavat yhä valtaosasta ostopäätöksistä kaupassa ja varttuneessa väestössä on suuri ostovoima. Atria on tilakohtaisen jäljitettävyyden ehdoton edelläkävijä Vuonna 2012 Atria lanseerasi Perhetilan broilerituotteet, joihin oli merkitty tuotantotilan nimi ja paikkakunta. Keväällä 2013 tuotteisto laajeni naudanja sianlihatuotteisiin ja syksyllä valmisruokamarkkinaan tuli tilamerkitty broilerinfilee-nuggetti. Joulumarkkinoille samana vuonna Atria toi tilamerkityt joulukinkut ensimmäisenä. Tänä keväänä uutena aluevaltauksena lanseerattiin tilamerkityt leivänpäälliskinkut ja broilerileikkeleet. Samaan aikaan käynnissä oli Atrian massiivinen mainoskampanja, jossa tilalliset oli nostettu ansaitusti esille. Työ jatkuu edelleen ja tänä syksynä sekä kevään 2015 aikana kaikki tilakohtaisesti merkityt tuotteet yhdistetään Atria Perhetila -merkin alle. Atria jatkaa konseptin kehittämistä ja hyvin tähän mennessä toiminutta mainontaa asian viestimiseksi kuluttajille. Tilamerkityistä tuotteista on tulossa suurin ilmiö lihamarkkinoilla pitkään aikaan. Lähteet: TNS/ RISC Monitor 2013 N=5031, Taloustutkimus Suomi Syö 2013 AtriaTuottaja 67

8 89 AtriaTuottaja Maidontuotantoa

9 tunteella Navetassa saa iloita ja itkeä, kun siihen on aihetta, sanoo Sanna Tervahartiala. Hän hyppäsi yhdessä miehensä Juhan kanssa pois palkkatöistä ja toteutti haaveensa maitotilasta. Tavoitteena on hyvä maitotuotos mahdollisimman pienellä väkirehumäärällä ja lehmiä stressaamatta. Tila siirtyi Tervahartialoille Siitä lähtien tuotantoa on kehitetty vakaasti kohti asetettuja tavoitteita. Oston jälkeen keskituotos notkahti kiloon. Tänä vuonna vauhdin jatkuessa yhtä hyvänä päästään yli kiloon ja tavoite on, että muutaman vuoden sisällä saavutetaan kilon keskituotos. Sanna on tehnyt maatalouslomittajan töitä 10 vuotta. Juhan tausta on ravintolakeittiössä ja Atrian Kauhajoen teurastamolla. Juha naurahtaakin siirtyneensä elintarvikeketjussa vastavirtaan, kun paistinpannun varresta on päädytty maidontuottajiksi. Aiemmin omilla tahoillaan töitä tehnyt pariskunta jännitti etukäteen, miten yhdessä työskentely tulee sujumaan. Hyvällä huumorilla ja asiat heti läpi puhumalla on kuitenkin pärjätty, molemmat toteavat. Lomittajan silmin Lomittajavuosista on ollut paljon hyötyä oman tilan toimintaa miettiessä. Olen nähnyt paljon hyvin hoidettuja maitotiloja ja toisaalta nähnyt sellaisiakin toimintatapoja, joita en itse välttämättä haluaisi omassa navetassani tehdä, Sanna toteaa. Kokemuksen avulla on voinut hioa omia toimintatapoja eteenpäin. Sanna kannustaa myös oman tilan lomittajia antamaan kehitysehdotuksia tilan toimintaan ja hyviä ehdotuksia on tullutkin, hän kiittelee. Oman tekemisen pääpaino navetassa Sannan osaaminen on nimenomaan eläinten hoidossa, ruokinnassa, jalostuksessa ja muissa navetan seinien sisällä tapahtuvissa asioissa. Juha taas aloitti ottamalla konepuolta haltuun, ja puolessatoista vuodessa myös nuorkarjan hoito on siirtynyt pääosin isännän vastuulle. Peltotöistä vain alkukunnostustyöt tehdään itse, urakoitsija hoitaa loput kylvötöistä rehuntekoon. Olemme päättäneet keskittyä siihen, mitä navetassa tehdään, Sanna sanoo. AtriaTuottaja 9

10 jukka Liikala asiakkuuspäällikkö Hanna Kasari markkinointipäällikkö Teknossa hinta ja toimivuus kohdillaan Tilalla on käytetty alusta asti A-Rehun TeknoTäysrehua. Jo edellinen omistaja käytti A-Rehuja ja myös Sannan esikuvanaan pitämä kummitäti käytti niitä tilallaan erinomaisin tuloksin. Näiden kokemusten ja sopivan hinnan takia rehuvalintaa ei kauaa tarvinnut pohtia. Myös kivennäiset tulevat A-Rehulta. Ruokinnansuunnittelussa käytetään apuna ProAgrian maitotila-asiantuntijaa. Ison osan ruokinnan muutoksista Sanna tekee kuitenkin itse lehmiä, niiden olemusta ja tuotosta seuraamalla. Samalla hän kiittää A-Rehua mutkattomaksi kumppaniksi jos rehuissa joku asia mietityttää, aina on saanut kysymällä vastauksia. Laadukas kotoinen säilörehu ja TeknoTäysrehu ovat tämän tilan ruokinnan kulmakivet. Kaikki vasikat samalla viivalla Sanna suunnittelee karjan jalostusta yhdessä jalostusneuvojan kanssa. Tilalla oli jo ostettaessa hyvä karja-aines. Hiehoille käytetään astutussonnia ja parhaille lehmille sekstattua siementä. Huonosti tiinehtyville ja muille karjasta myöhemmin karsittaville käytetään liharotusiementä pääasiassa blondia, simmentalia ja charolaista. Jalostuksen tärkein tavoite on toimiva ja kestävä lehmä. Vasikat juotetaan täysmaidolla poikimaruuhkia lukuunottamatta. Lisäksi ne saavat samaa rehua kuin lehmät. Hyvälaatuinen säilörehu houkuttelee maistelemaan jo muutaman päivän ikäisenä, Juha kertoo. Aikaisin aloitettu rehun syönti ei näytä vaikuttaneen vasikoiden vatsan toimintaankaan, vaan ne ovat lähteneet hyvin kasvaneina eteenpäin. Lehmä- ja sonnivasikat ovat meillä samalla viivalla, sillä loppukasvattaja ei huonoilla vasikoilla pärjää, Sanna kertoo. Kesäkuussa käyttöönotettu vasikoiden painohinnoittelu saakin tilalta kiitosta, sillä he ovat jo aiemmin pyytäneet aina välillä välitysauton kuskia punnitsemaan vasikoita. Lähes kilon päivässä kasvaneita ternejä voikin hyvillä mielin myydä välitykseen, tilan asiakkuuspäällikkö Jukka Liikala toteaa. Suu kannattaa aina aukaista Muista tuottajista ja urakoitsijoista on ollut paljon apua tuottajauran alkutaipaleella, mistä Sanna ja Juha haluavatkin näitä ihmisiä kiittää. Useampikin puhelu on aloitettu sanoilla Onko sulle koskaan käynyt näin ja apua on aina löytynyt. Suunsa oikeassa paikassa avaamalla on aina myös mahdollisuus oppia esimerkiksi sorkkahoitajan ja eläinlääkärin vieraillessa Sanna kertoo olevansa aktiivisesti kyselemässä. Niin päästään vaivojen hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn, hän sanoo. Hengähdystaukoja Kyllä sulle talvella jää vapaa-aikaakin, Sanna lupasi miehelleen tilan hankkimista suunniteltaessa. Liekö sitten syynä ollut viime talven vähälumisuus, mutta eipä tässä liiemmin ole ollut harrastuksille enää aikaa, Juha naurahtaa. Neljän lapsen vanhemmat pyrkivät kuitenkin myös irrottautumaan arjesta. Koko perheen kesäretki suuntautui tänä kesänä Linnanmäelle ja laivalle ja risteilylle isäntäpari suuntaa myös kahdestaan, jos vain lomittaja molemmille järjestyy. Tärkeintä heille kuitenkin on se, että tilalla työskenneltäessä lapsille ollaan aina tavoitettavissa ja lähellä, vaikka ei aina juuri sillä sekunnilla läsnä AtriaTuottaja

11 Syyskuun hyvä päätös Tee päätös loppuvuoden lypsy- ja nautakarjan täysrehuista ja tiivisteistä syyskuussa ja saat rehut edulliseen, kiinteään hintaan vuodenvaihteeseen asti. ideaalia Tosi, Tempo, Vahva, Tekno ja Tuotto nimet täysrehua myöten! Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 2,056 %. A-Rahoituksella lisää maksuaikaa TosiTäysrehu Uusi TosiTäysrehu sisältää runsaasti lypsättävää valkuaista. Valkuaisella on väkirehun komponenteista tutkitusti paras tuotosvaste. Energia 12,3 MJ/kg ka OIV 117 g/kg ka Sisältää Org. Se Ohrarehu TempoTäysrehu TempoTäysrehu on runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hintalaatusuhteella. Energia 12,5 MJ/kg ka OIV 116 g/kg ka Sisältää Org. Se Ohrarehu VahvaTäysrehu VahvaTäysrehu on energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeisiin tuotoksiin ja myös heikommin sulavan täysrehun täydentämiseen. Energia 12,7 MJ/kg ka OIV 120 g/kg ka Sisältää Org. Se Ohrarehu TeknoTäysrehu EH TeknoTäysrehu EH on korkeatuottoisten karjojen moderni ja erittäin suosittu tuote. Energia 12,8 MJ/kg ka OIV 115 g/kg ka Elävää Hiivaa Sisältää Org. Se Ohrarehu TuottoTäysrehu EH TuottoTäysrehu EH on huippukarjojen energiapitoinen täysväkirehu, joka sopii myös sulavuudeltaan alemman säilörehun täydennykseen. Energia 13,0 MJ/kg ka OIV 120 g/kg ka Elävää Hiivaa Sisältää Org. Se Ohrarehu 10 vuotta atrianauta.fi tai Mutkattoman edelläkävijän matka jatkuu Tuottajat, jotka ovat myyneet teuraita Atrialle ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn, saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin.

12 Ilkka Ala-Fossi tuotepäällikkö Vahvaa Tempoa maidontuotantoon A-Rehun nautarehutuotteisto on uudistunut syyskuun alusta lukien. A-Rehu TempoTäysrehu ja VahvaTäysrehu ovat syksyn uutuuksia lypsykarjan täysrehuissa ja myös A-Rehu TuottoPuolitiiviste on uudistunut syksyn kunniaksi. Täysrehut uudistuvat A-Rehun lypsykarjan rehujen tuotevalikoimassa syksyn uutuuksia ovat A-Rehu TempoTäysrehu ja Vahva- Täysrehu. Molemmat tuotteet vastaavat tarpeeseen saada lypsylehmille tuotosvasteeltaan ja hinta-laatusuhteeltaan mahdollisimman korkeatasoisia tuotteita. A-Rehu TempoTäysrehu on tarkoitettu runsaan säilörehuruokinnan täydentämiseen. Se sopii täydentämään sulavuudeltaan keskimääräistä ja hyvää säilörehua (D-arvo yli 670 g/kgka). VahvaTäysrehu on energia- ja valkuaispitoinen uusi täysrehu korkeatuottoisille lehmille. Se soveltuu myös heikommin sulavien (D-arvo alle 67 g/kgka) säilörehujen täydentäjäksi. Molemmissa tuotteissa tasapainoinen kuitukoostumus, sisältäen mm. ohrarehun ja melassileikkeen ND-kuitua, auttaa pitämään pötsin tasapainossa, jolloin säilörehun energia ja valkuainen pystytään käyttämään tehokkaasti hyväksi. A-Rehun täysrehutuotesarjaan kuuluvat nyt monipuoliset A-Rehu Tosi- Täysrehu, TempoTäysrehu ja Vahva- Täysrehu sekä elävää hiivaa sisältävät huipputuotteet TeknoTäysrehuEH ja TuottoTäysrehuEH. Puolitiivisteet päivittyvät Lypsykarjan puolitiivisteissä A-Rehu TuottoPuolitiivisteen koostumus on uudistunut. TuottoPuolitiiviste vastaa nyt aikaisempaa useamman tilan ruokinnan tarpeisiin. TuottoPuolitiiviste sopii parhaiten täydentämään ruokintaa, kun vilja on kauraa tai kauravoittoista seosviljaa. A-Rehun puolitiivistevalikoima kuuluvat A-Rehu TuottoPuolitiivisteen lisäksi viljaton TosiPuolitiiviste ja elävää hiivaa sisältävät, viljattomat huippu- tuotteet TeknoPuolitiivisteEH ja Vahva- PuolitiivisteEH. Syksyn uutuustuotteissa, kuten kaikissa muissakin A-Rehun täysrehuissa ja puolitiivisteissä, lisätystä seleenistä 50 prosenttia on hyvin imeytyvässä orgaanisessa muodossa. A-Rehun lypsättävät tuotteet maitotilalle Täysrehut TosiTäysrehu TempoTäysrehu Vahva Täysrehu TeknoTäysrehuEH TuottoTäysrehuEH Puolitiivisteet TuottoPuolitiiviste TosiPuolitiiviste TeknoPuolitiivisteEH VahvaPuolitiivisteEH + Rypsitiiviste AtriaTuottaja

13 Vasikalle varma kysyntä ja paras hinta y-siemenellä Liharoturisteytysten edut lypsykarjatilalle Edistää lypsykarjasi jalostusta Parempi hinta vasikalle Haluttuja vasikoita loppukasvatukseen Kasvavat maitorotuisia paremmin Toimii myös heikosti tiinehtyvillä lehmillä Isoja rotuja ei kannata kainostella Isoilla liharoduilla saat parhaan vasikan hinnan. Suosittelemme risteytyskäyttöön blondi, charolais ja limousin sonneja, jotka on valittu syntymäindeksin perusteella Välitysvasikan tuo o (siemennyskustannus huomioitu) Maitorotu XY-siemen Liharotu Y-siemen + XY-siemen uusinta Lisäetu risteytysvasikoissa ovat hauskan väriset vasikat. Tämän vasikan emä on holstein ja isä blondi Rodun vaikutus ternivasikan hintaan = risteytyslisä + korkeampi välityspaino Bl, Ch Li, Si Hf, Aa Ay, Hol Sk, Jersey Sonni Lehmä Käytä lajiteltua siementä: X lajiteltua maitorotusiementä parhaille lehmille, joista tarvitset lehmävasikoita. Y-lajiteltua liharotusiementä kaikille muille lehmille. Ensimmäiseen kiimaan lajiteltua y-liharotusiementä ja uusinta tarvittaessa lajittelemattomalla liharotusiemenellä. Ajakohtaiset rehuanalyysit Kotoisten rehujen laadun ja koostumuksen tietäminen on ruokinnansuunnittelun perusta. Kun rehuanalyysi tehdään aina uuden rehuerän tullessa syöttöön, ruokinta voidaan suunnitella eläinten terveyden ja tuotoksen sekä talouden kannalta järkevästi. Säilörehujen ja viljan analysointipalveluja tarjoavat mm. SeiLab Oy Kauhajoella ja Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Mikkelissä. Rehunäytteet voidaan toimittaa postin tai Matkahuollon kautta. SeiLabin laboratorioon näyte kulkeutuu myös Kauhajoelle menevän teurasauton kyydissä. Muista mainita lähetteessä teurastamo (A-Tuottajat) ja tuottajanumerosi, jolloin saat analyysit edullisin sopimushinnoin. Lisätietoja analyyseistä ja ruokinnan suunnittelusta antavat lihanautatilojen AtriaNauta-asiakkuuspäälliköt. Seilab Oy/Kauhajoen toimipiste VASTAUSLÄHETYS (ilman postimaksua) Käyntiosoite: Topeeka 47 H, Kauhajoki Laboratorioiden postiosoitteet: Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Tunnus Graanintie Mikkeli AtriaTuottaja 12 13

14 Jari Mustonen asiakkuuspäällikkö Yksilökarsinan kennoseinät nousevat nopeasti. Kuvat: Timo Hartikainen. Hyvää hoitoa vasikoille Sirviön tilalla Iisalmessa mietittiin myös vasikoita uutta navettaa suunniteltaessa. Henna ja Perttu rakensivat vasikkalan, jossa navetan nuorimpien hoito sujuu. A-Rehun AlkuRehua, säilörehua ja kuivaa heinää on vasikoille aina vapaasti tarjolla. Sukupolven vaihdoksen jälkeen, vuonna 2009 aloitettiin uuden navetan suunnittelu. Uuteen navettaan tuli 90 paikkaa lehmille. Lypsytyö hoidetaan 2 x 10 paikan lypsyasemalla. Vasikoille tehtiin samaan aikaan oma erillinen vasikkala navetan välittömään läheisyyteen. Paikkoja vasikkalassa on 42. Hintaa isäntä laskeskelee vasikkalalle tulleen euroa. Lehmät poikivat navetassa poikimakarsinassa ja emät hoitavat vasikkaa 1 2 vuorokautta. Tämän jälkeen vasikka siirretään siirtokärryillä vasikkalaan AtriaTuottaja

15 Ilkka Ala-Fossi tuotepäällikkö Aluksi vasikat ovat yksilökarsinassa. Noin kahden viikon iässä vasikat pääsevät parikarsinaan ja siitä noin kahdeksanviikkoisina ryhmäkarsinaan. Kaikki sonnit ja liharotuiset lehmävasikat lähetetään A-Tuottajien kautta välitykseen ja omaan uudistukseen tulevat hiehot siirretään vanhaan navettaan kasvamaan. Vasikkavälitys on toiminut Pertun mielestä sujuvasti. Kesäkuussa käyttöönotettu ternivasikoiden punnitus on hänen mielestä hyvä juttu: Hyvästä vasikasta tuleekin maksaa parempi hinta. Lähtöpainot Sirviöiden vasikoilla ovat hyvät. Kaikki vasikat ovat olleet yli 60 kg painoisia välitykseen laitettaessa. Viime viikolla lähteneille kahdelle ternisonnille puntari oli näyttänyt 84 ja 79 kiloa. Reilusti risteytyssiementä Henna tekee jalostussuunnitelman ja siementää lehmät itse. Risteytyksiä käytetään runsaasti, peräti 48 % lehmistä siemennetään liharoduilla. Eniten käytetään charolaista ja blonde a quitainea. Aberdeen angus on käytössä hiehosiemennyksissä. Poikimiset ovat sujuneet normaalisti ilman suurempia hankaluuksia. Vasikat nupoutetaan eläinlääkärin toimesta tiineystarkastuskäyntien aikana. Vasikat juotetaan juomarehulla kolme kertaa päivässä tuttiämpäristä. Kerta-annos on 2,5 litraa. Kuuden viikon iästä alkaen juottokertoja on kaksi ja annos nousee kolmeen litraan. Suunnitelmissa on ostaa juottovaunu, josta tuttisankojen täyttö sujuisi nopeasti. Hyvä ilmanlaatu on vasikoille tärkeää Yhden karsinan kokoaa helposti parissa minuutissa. Vasikkalan ulkoseinät ovat molemmilla puolilla kennoseiniä joten ilma vasikkalassa on raitis. Helteilläkään lämpötila ei tunnu painostavalta. Talven kovimmilla pakkasilla lämpötila laskee pakkasen puolelle. Lisälämpöä ei tarvita, vasikat tulevat toimeen hyvin pikkupakkasessa. Tarvittaessa vasikan päälle puetaan takki, jonka avulla lämmitetään viluisimpia vastasyntyneitä. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kestokuivikepohja tuo hieman lisätöitä kesäisin kärpästorjuntaan, mutta ärpäset pidetään kurissa kärpäsansoilla ja kärpäsmaalilla. Hyvä alku kasvaville Onnistunut alkukasvatus on avainasemassa niin lihanautojen kuin uudistuseläintenkin kasvatuksessa. Uusi A-Rehu AlkuRehu on maittava ja kasvattava täysrehu navetan pienimmille. Päiväkasvut g/päivä (Huuskonen ym. 2014) Juo okaudella (3vk - 2,5 kk) Vasikan tulevasta käyttötarkoituksesta riippumatta tavoite alkukasvatuksessa on sama. Vasikan tulee kasvaa hyvin ja kehittyä märehtijäksi mahdollisimman nopeasti. Laadukkaan karkearehun lisäksi avainasemassa ovat tasapainoinen ja maittava vasikan täysrehu sekä laadukas juomarehu. MTT:n KESTO-hankkeen tutkimuksessa tutkittiin väkirehun vaikutusta vasikan syöntiin ja kasvuun. Alustavien tulosten mukaan monipuolisen täysrehun käyttö parantaa varsinkin juottokauden aikana vasikan syöntiä ja kasvua huomattavasti, verrattuna viljasta ja rypsistä koostettuun kotiseokseen. Kokeessa täysrehua saaneet vasikat kasvoivat juottoaikana päivässä jopa 140 grammaa kotiseosta syöneitä vasikoita paremmin. Kokeessa ollut täysrehu tuli syyskuun alussa myyntiin nimellä A-Rehu AlkuRehu. AlkuRehu sisältää monipuolisesti energiaa viljasta sekä kuiduista. Valkuaisena on hyvin sulavaa rypsiä ja soijaa ja maittavuuden varmistaa lisätty aromiaine. AlkuRehu on tarkoitettu vasikan väkirehuksi syntymästä noin kuuden kuukauden ikään saakka. A-Rehun kasvavien nautojen tuotesarjaan kuuluvat Nukamel -juomarehujen ja A-Rehu AlkuRehun lisäksi erikoistuneille vasikankasvattajille suunnattu A-Rehu KasvuRehu sekä yli kuuden kuukauden ikäisille kasvaville naudoille tarkoitettu A-Rehu NautaRehu. Ruokintaopas uudistushiehojen kasvatukseen Vasikkavaiheen jälkeinen ruokinta on myös tärkeää, jotta uudistukseen kasvatettavat hiehot kasvavat ja kehittyvät tasapainoisesti ja ovat valmiita poikimaan kahden vuoden ikäisenä. Tehokkaalla hiehojen kasvatuksella voidaan alentaa kustannuksia ja parantaa ensimmäisen tuotoskauden tuloksia merkittävästi. A-Rehun uudessa uudistushiehojen ruokintaoppaassa on ohjeet hiehojen ruokintaan ikävaiheittain. Ruokintaopas löytyy mm. atriatuottajat.fi -nettisivuilta ja on saatavilla myös omalta maitotila-asiakkuuspäälliköltäsi. Keskimäärin (3 vk - 6 kk) vilja + rypsi AlkuRehu AtriaTuottaja 14 15

16 Meillä tuotetaan naudanlihaa tulevaisuudessakin Alatalon tilalla Nivalassa on harjoitettu naudanlihantuotantoa 70-luvun alkupuolelta saakka. Tilaa on kehitetty aina määrätietoisesti ja uusin kasvattamorakennus valmistui viime keväänä. Investoinnissa katse suunnattiin tulevaisuuteen: uusi kasvattamo on tehty kestämään aikaa ja muuttuvia tarpeita. 70-luvulla tila oli Esko ja Eila Lähdemäen hoidossa ja kasvatuspaikkoja vuonna 1979 oli noin 100. Nykyinen isäntä, Mika Lähdemäki tuli vuonna 1981 mukaan tilanpitoon 14-vuotiaana isänsä poismenon jälkeen. Vuonna 1994 Mika otti vastuun tilasta yhdessä Aili-Marian kanssa ja Eila jäi ansaitulle vapaalle. Viimeisimmän laajennuksen myötä vuosituotanto on noin kg naudanlihaa melkein kaikkien nivalalaisten tarpeiksi. Varautumista tulevaan Uuden laajennuksen tärkeimpänä lähtökohtana oli saada tuotanto vastaamaan koko ajan muuttuvia tarpeita ja antaa mahdollisuuden toiminnan pitkäaikaiselle jatkumiselle. Rakentamisessa painopisteet olivat kustannustehokkuus, eläinten ja ihmisten hyvinvointi sekä turvallisuus. Pitkän harkinnan jälkeen rakennustyypiksi valikoitui neljärivinen karsinanavetta, johtuen osittain rakennuspaikan muodosta ja nykyisin vaadittavasta laajennusvarasta. Rakennus koostuu viidestä kehävälistä ja on mitoiltaan 37,5 x 37,5 metriä. Kasvatuspaikkoja on hieman eläinlajista riippuen kpl. Ilmanvaihtoa painovoimalla Rakennuksen ilmanvaihto toimii painovoimaisesti korvausilman tullessa säädettävien nostoikkunoiden kautta koko rakennuksen mitalta ja poistuessa harjatuuletuksen kautta. Sisäilmaa sekoitetaan erillisellä helikopterituulettimella. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon päätymiseen vaikuttivat muun muassa meluttomuus ja energiansäästö unohtamatta turvallisuustekijöitä, kuten tulipalon mahdollisuutta. Luonnonvaloa rakennukseen tuovat päädyissä sijaitsevat kookkaat kennoikkunat, sivujen nostoikkunat sekä rakennuksen harjan laajasti kattava kennosto. Arki sujuu Alatalon tilan uudessa, valoisassa kasvattamossa AtriaTuottaja

17 Marko Jokinen kehityspäällikkö Matti Myllylä asiakkuuspäällikkö Karsinaratkaisuilla viihtyvyyttä ja kustannussäästöjä Rakennuksessa on 12 yhdenmukaista karsinaa, mitoiltaan 11,5 x 6 metriä. Jokaisessa karsinassa on 20 nautaa, joten tilaa on noin 3,4 m 2 eläintä kohden. Karsinan pohjaratkaisu on mielenkiintoinen. Takaosassa on 1,6 metriä syvä kiinteä, kumimatolla päällystetty makuualue ja etuosassa metrin syvyinen kiinteä alue. Kiinteiden alueiden välissä on 3,5 metriä leveä rakolattian peittämä kuilu. Mikalla on vastaavasta ratkaisusta hyviä kokemuksia, naudat viihtyvät hyvin vedottomassa tilassa. Ratkaisu on myös osa kustannusjahtia, kuilustoissa ja palkistoissa säästettiin ja syvä kuilu toimii varmasti. Siirtokäytävät ovat turvallisuustekijä niin eläimille kuin ihmisille. 160-senttisten väliaitojen yli eläinten tarkkailu onnistuu helposti. Helikopterituuletin huolehtii, että raitis ilma leviää kasvattamon joka karsinaan. Turvallisuus mielessä Betonisiin väliseiniin päädyttiin kestävyyden, äänettömyyden, eläinterveyden ja turvallisuuden takia. Väliseinäkorkeus karsinoissa on 160 cm, tällöin eläinten tarkkailu onnistuu ja tarvittaessa karsinasta pääsee vielä helposti poistumaan. Siirtokäytävät helpottavat myös tarkkailua ja tarvittaessa vahingoittunut eläin saadaan sitä kautta helpommin pois ja siirrettyä sairaskarsinaan. Siirtokäytävät ovat myös merkittävä turvallisuustekijä. Rehusiiloratkaisuksi valittiin aakkossiilot rehun tiivistymisen ja kestävyyden vuoksi. Aakkossiilojen rakenne mahdollistaa suhteellisen korkean ratkaisun ja sitä kautta edullisen varastointikustannuksen. Rakennuksen lopullinen bruttokustannus lietesäiliön kanssa on 2200 euroa eläinpaikkaa kohden. Uudessa kasvattamossa on mukava tehdä töitä ja alku on mennyt toivomuksiakin paremmin, Mika toteaa lopuksi. Karsinoiden takaosa on peitetty kumimatolla. Yhdessä karsinarivissä testataan myös ritiläpalkkien kumittamista - jonkun ajan päästä voit jo kysellä tuloksia tilasi asiakkuuspäälliköltä. AtriaTuottaja 16 17

18 Osallistuin heinäkuussa nautaeläinlääkärien maailmankongressiin Australiassa ja tutustuin maan nautakarjoihin. Kiersimme viikon erilaisilla nautatiloilla Etelä-Australiassa Sydneystä Melbourneen, minkä jälkeen olimme viikon kongressissa subtrooppisessa Cairnsissa, Pohjois-Australiassa. Matkareitillämme aiemmin runsas villantuotanto on korvaantunut karitsan- ja naudanlihalla. Niin lihan- kuin maidontuotantokin perustuu käyntikohteissamme hyvin hoidettuihin nurmiin. Vierailumme osui paikalliseen kosteaan ja lauhkeaan talvikauteen. Laitumet olivat lähes parhaimmillaan ja eläimet erittäin hyväkuntoisia. Nurmien raakavalkuaispitoisuus on usein yli 20 %. Voimakkaaseen nurmeen liittyviä puhaltumisia ja muita sairauksia ehkäistään clostridirokotteilla, monensinlisällä ja lampaiden yhteislaiduntamisella väkevimmillä laitumilla. Tuomas Herva laatupäällikkö Australiassa nautatilat sopeutuvat omien nurmien tuotantokykyyn Kesä kuivattaa nurmet Australiassa tilojen pitää osata varautua kasvattamaan riittävästi kuloheinää varastoon, jotta eläimet selviävät kui- Mark Lucasin kasvattamia siitossonneja laitumella van kesäkauden yli. Maitotiloilla eläimiä pitää lisäksi kastella vesisuihkulla keskipäivällä, jotteivät ne läkähdy kuumuuteen. Tämä lyhentää niiden laidunaikaa ja vaikeuttaa riittävää rehun saannista. Kesähelteiden aiheuttamista ongelmista huolimatta härät ja hiehot kasvavat nopeasti teuraspainoihin pelkällä laidunruokinnalla ja laitumella ruokittavat lehmät pääsevät 9000 litran keskituotokseen seitsemän minuutin karusellilypsyn aikana annettavalla väkirehulisällä. Utareterveys pidetään hyvänä mm. laskemalla lehmät joka lypsyn jälkeen tuoreelle laidunlohkolle. Hengitystietulehdusten ennaltaehkäisyssä painotetaan vasikoiden vastustuskyvyn, hyvän ruokinnan ja hyvissä ajoin ennen myyntiä muodostettavien tasaisten ryhmien merkitystä. Maitotiloilla vasikat kasvatetaan 3 viikon ajan hyvin kuivitetuissa yksilökarsinoissa, minkä jälkeen ne yhdistetään 10 eläimen ryhmiin. Vieroituksen jälkeen ne siirretään entistä suurempiin ryhmiin Comboona Holsteins panostaa siitokseen myytävien vasikoiden kasvatukseen. Yksilökarsinat kuivitetaan hyvin ja eläimet pidetään ryhmissä, joiden ikähaitari on alle 3 viikkoa. esimerkiksi ryhmäigluun. Vasikkaryhmät pidetään yhdistämisen jälkeen jatkuvasti samoina. Kävimme monella jalostajalla, jotka olivat sopineet satojen siitoshiehojen kauppoja Venäjälle. Australia vie siitoseläimiä lisäksi Kiinaan ja Kazakstaniin. Embryo ja siemenkauppa ovat sen sijaan melko vähäisiä. Uusi-Seelanti on niiden osalta tärkein asiakas. Ukrainan kriisi vaikeuttanee Venäjän kauppaan ainakin toistaiseksi. Tilakohtainen tuotannon optimointi Sekä kaikilla tiloilla että luennoilla korostui tilakohtainen omiin ympäristöolosuhteisiin ja muihin resursseihin perustuva tuotannon optimointi. Tavoitteet vaihtelevat huomattavasti alueen sademäärän mukaan. Aika ajoin toistuvat kuivakaudet ja maailmanmarkkinahintojen muutokset edellyttävät rajujakin toimenpiteitä. Eräs tiloista on vähentänyt lypsylehmiä 1 400:sta noin kolmannekseen monta vuotta jatkuneen kuivuuden takia. Viljelijät painottavat eläinten hyvää hoitoa ja hyvinvointia, mikä näkyy selvästi eläimistäkin. Monia eläimille kipua aiheuttavia toimenpiteitä ja sonnivasikoiden lopettamista heti syntymän jälkeen pidetään sen sijaan normaalina. Yhteiskunnallinen paine eläinten hyvinvoinnin tiimoilta on silti voimistumassa myös Australiassa. Vierailijoiden tautisuojauksesta ei juuri välitetä, ja lypsyn yhteydessä utareet desinfioidaan myös ennen lypsyä, mikä ei tulisi jäämien takia Suomessa kysymykseen AtriaTuottaja

19 Jaakko Kohtala johtaja, AtriaSika Yksilökasvatuksesta sikalan toimintaan ja erillisistä yksiköistä toimivaksi ketjuksi Pitkään valmisteltu hinnoittelu-uudistus lanseerattiin kevään korvilla ja käytäntöön vienti aloitettiin heinäkuun alussa. Toisin kuin aiemmat uudistukset, viemme tämän hinnoittelumallin käytäntöön kertarysäytyksen sijaan tila kerrallaan loppuvuoden 2014 aikana. Näin pääsemme valottamaan mallin taustalla olevia isoja linjoja ja pohtimaan jo tässä vaiheessa kullekin tilalle sopivia toimintamalleja. Hinnoittelumallin vastaanotto tilatasolla on ollut odottavan positiivinen. Uudistuksen isoimman tavoitteen, ketjun paremman toiminnan, kaikki tuottajamme ovat pystyneet allekirjoittamaan. Lihasikaloissa tuottavuuden mukaan maksettava A-Indeksilisä on saanut hyvän vastaanoton, ja monella tilalla tuotantotapoja on jo kehitetty. Yleensä tuotannossa tehdyt muutokset ovat olleet käytännössä pieniä, mutta niistä saadut tulokset ovat yllättäneet niin tuottajan kuin meidät. Vaikutukset näkyvät jo Esimerkiksi jo nyt on nähtävissä, että lihasikalamme tulevat ostamaan porsaita merkittävästi enemmän kuin viime vuonna. Osalla tiloista porsasmäärä ja sitä kautta myös teurasmäärä ja -kilot tulevat kasvamaan jopa 20 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tällä tuottavuuden lisäyksellä on suora vaikutus myös tilojen kulurakenteeseen; yksikkökustannukset tuotettua kiloa kohden laskevat. Hyvä porsaiden kysyntätilanne on mahdollistanut ja mahdollistaa jatkossakin emakkotilojen tuotannon ja tuottavuuden kehittämisen aivan eri lähtökohdista kuin porsasruuhkan aikoina. Porsaiden painohinnoittelun muutos parantaa ketjun toimintaa Porsaan painohinnoittelun muutos on herättänyt eniten kysymyksiä. Tämän- kin muutoksen taustalla on ketjun parempi toiminta ja parempi tuottavuus. AtriaSika -ketjussa porsaan syntymästä teurastukseen menee keskimäärin yli 30 viikkoa, kun ketjun parhaiten toimivassa porsas-lihasikaketjussa päästään 24 viikon kasvatusaikaan. Painohinnoittelun tavoitteena on kepin ja porkkanan avulla ohjata sian kasvatusta siten, että porsas kasvaa sopivaan, noin 30 kilon välityspainoon välikasvattamossa. Sen jälkeen välitetyllä porsaalla on hyvät lähtökohdat kasvuun lihasikalan ruokinnalla. Liian kevyenä välitetty porsas tarvitsee noiden muuta- man kilon hankkimiseen lihasikalassa kaksinkertaisen kasvatusajan välikasvattamoon verrattuna. Tämä aiheuttaa taloudellista tappiota koko ketjulle. Alle 27 kilon punnituserien isosta hintatiputuksesta on tullut eniten negatiivista palautetta. Porsaan tuottajien kannattaa kuitenkin huomioida, että jos keskimääräinen punnituserän paino on tavoitellussa noin 30 kilossa, niin vielä joka kuudennen punnituserän painot saavat mennä kilon väliin ja silti uusi painohinnoittelu on tuottajalle palkitsevampi kuin vanha. Kaikkien yhteinen tavoite Vielä takaisin otsikkoon: isoin yhteinen haasteemme on muuttaa meidän kaikkien ajatustapaa sian yksilökasvattamisesta koko sikalan ja ketjun toiminnallisuuden turvaamiseen. Olen varma, että onnistuessamme tulevaisuuden Atria- Sika -ketju tulee toimimaan sujuvasti ja yksikkökustannukset tuotettua sikakiloa kohti tulevat pienenemään. Kuuntelemme tarkasti hinnoitteluuudistuksesta kumpuavia ajatuksia ja tarvittaessa viilaamme yksityiskohtia. Tätä kirjoittaessani muutama korjaus porsashinnoitteluun on jo tehty. Tarvittaessa jatkamme mallin kehittämistä edelleen. AtriaTuottaja 18 19

20 Kasvava ensikko tarvitsee oman rehun Tuottavan, terveen ja pitkäikäisen emakon pohjavalu tehdään jo ensikon kasvatusvaiheessa. Ensikkoa ei pidä kasvattaa lihasikojen porukassa eikä lihasikojen kasvutavoittein. Nykyaikaisen eläinaineksen päiväkasvutavoitteet ensikon kasvatuksessa liikkuvat 700 gramman molemmin puolin. Tavoitteena on siis hidas kasvu, jolloin ensikon lihaksistolle ja luustolle jää aikaa kehittyä ja tulevasta emakosta saadaan kestävä. Alle 60-kiloisen ensikonalun maltillinen ruokinta Hitaan kasvun tavoitteeseen pääseminen johtaa väistämättä siihen, että ensikoita ei voi kasvattaa lihasikojen rehulla ei laadullisesti eikä määrällisesti. Jo 30 kilon painoiselle ensikonalulle on olemassa omat ruokintasuosituksensa; 7,5-8,0 g sulavaa lysiiniä rehuyksikköä kohti SRV-pitoisuus välillä g/ry Kivennäisiä runsaasti (kalsiumia reilut 8 g/ry, sulavaa fosforia noin 3 g/ry). Mikäli ensikoita ei voida ruokkia Ensikoille on omat ruokintasuositukset välikasvatusvaiheen jälkeen. omana ryhmänään, voidaan ensikonalut kasvattaa lihasikojen rehuilla noin 60 kilon painoon saakka. Erityisesti silloin, kun lihasiat kasvavat 1-vaihesella rehustuksella, soveltuu lihasikojen rehu hyvin kasvaville ensikoille painovälillä kiloa. Oma rehu yli 60-kiloisille ensikoille Viimeistään siinä vaiheessa, kun ensikonalku painaa 60 kg, on rehustus eriytettävä lihasikojen rehustuksesta. Painovälillä kg ensikon rehun pitäisi täyttää seuraavat tavoitteet: 6,5 7,0 g sulavaa lysiiniä rehuyksikköä kohti. SRV-pitoisuus välillä g/ry. Kivennäisiä edelleen runsaasti (kalsiumia noin 8 g/ry ja sulavaa fosforia lähes 3 g/ry) Rehun tavoitearvot poikkeavat huomattavasti vastaavankokoisten lihasikojen rehun tavoitearvoista; valkuaista on vähemmän ja kivennäisiä enemmän. Ensikon loppukasvatus tiineen emakon rehulla Ensikoiden loppukasvatus 110 kilon painosta eteenpäin on toteutettavissa tiineen emakon rehulla. Rehussa on tuolloin sulavaa lysiiniä 5,0 6,0 g/ry ja SRV:a g/ry. Tiineen emakon rehu soveltuu yli 110 kilon painoisille ensikoille myös kalsium- ja fosforipitoisuuksien osalta. Aminohapot tasapainoon Lysiinipitoisuuden ohella muidenkin välttämättömien aminohappojen saannin tulisi olla kohdallaan. Tuoreiden ruokintasuositusten mukaan alle 110-kiloisen ensikon rehussa sulavaa treoniinia tulisi olla % sulavan lysiinin määrästä ja rikkipitoisia aminohappoja (metioniinia+kystiiniä) noin 60% sulavan lysiinin määrästä. Yli 110 -kiloisen ensikon rehun treoniinisuositus on niinkin korkea kuin 75 % sulavan lysiinin määrästä ja metioniinin+kystiinin suositeltu määrä on 67 % sulavan lysiinin määrästä. Teoriasta käytäntöön Tiloilla, joilla rehu sekoitetaan itse ja valkuaisena on joko OVR tai soijarouhe, kasvavan ensikon rehu on mahdollista sekoittaa samoista raaka-aineista kuin lihasikojen ja emakoiden rehut. Mitään erikoisraaka-aineita ei tarvita. Tiivisteeseen perustuvan rehun Kasvavien ensikoiden ruokintakäyrä Ry / pv 3,6 3,1 2,6 2,1 1,6 1,1 0,6 0, Ensikon ikä, viikkoa syntymästä AtriaTuottaja

21 Kimmo Kytölä tuotepäällikkö sekoittamiseen tarvitaan helposti lisäkivennäisiä, jotta kasvaville ensikoille saadaan aikaiseksi halutunlainen rehu. Ensikkoryhmän koko saattaa aiheuttaa ongelmia ruokinnan toteuttamiseen; erillisen seoksen tekeminen ja jakaminen pienelle ryhmälle voi olla haasteellista. Toimivaksi vaihtoehdoksi voi tuolloin valikoitua ensikoiden ruokkiminen ensikkotäysrehulla kilon painovälillä. A-Ensikkotäysrehu on juuri tähän vaiheeseen tarkoitettu täysrehu kasvaville ensikoille. Mikäli ensikot ruokitaan täysrehuilla, hoituu alle 60-kiloisten ensikoiden ruokinta lihasikojen tai imettävien emakoiden rehulla ja yli 110-kiloiset voidaan ruokkia tiineiden emakoiden rehulla. Rehukäyrä kertoo päivittäisen rehumäärän Rehun koostumuksen lisäksi ensikon kasvunopeuteen voidaan vaikuttaa rehumäärää säätämällä. Kasvavan ensikon rehukäyrä suositellaankin jätettäväksi lihasikojen käyrää alemmaksi. Kun rehumäärä on pieni, on ensikoiden virikkeiden ja kuidun saannista syytä huolehtia. Riittävän kuitupitoinen rehu ja virikkeet paitsi pitävät ensikon mahan kunnossa, estävät osaltaan myös hännänpurentaongelmia. Pahnueen pienimmäisten pelastukseksi A-Rehu YoghurLac, vastasyntyneen porsaan pelastus Kolme hyvää yhdessä: maitojauhe, maitohappobakteerit ja elektrolyytit. A-Profit Piccolo, porsaan ensirehu Tehty vain hyvin sulavista raaka-aineista > tukee porsaan ruuansulatuskanavan kehittymistä. A-FermMix, avuksi vieroitukseen Runsaasti maitohappobakteereja sisältävä valkuaisrehu. Ehkäisee porsasripulia vieroituksen jälkeen. A-Profit Piccolo A-FermMix TehoTrio Lisätietoja: atriasika.fi tai A-Rehu YoghurLac Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 2,056 %. A-Rahoituksella lisää maksuaikaa Pekoniakatemian tapahtumakalenteri Ajankohta kohderymä Teema Paikka Syyskuu kaudelle Porsastuotanto-, yhdistelmä- ja lihasikatilat Haku Hans Lemmensin, Marko Övermarkin ja Christer Rönnqvistin kehitysohjelmiin Koko Suomi Lokakuu klo 9-16 kaudelle Yhdistelmäsikala/ verkostoissa olevat tilat Porsastuotanto-, yhdistelmä- ja lihasikatilat Koko sikalan /ketjun tehokkuus Haku Sikatalousyrittäjä valmennukseen Etelä-Suomi Koko Suomi Marraskuu Porsastuotantotilat Lisää eläviä porsaita Seinäjoki, Itikanmäki Porsastuotantotilat Lisää eläviä porsaita Etelä-Suomi Porsastuotantotilat Lisää eläviä porsaita Itä-Suomi Tammikuu Porsastuotantotilat Kehitystilojen pienryhmät Koko Suomi Katso tarkemmat paikat ja lisätiedot sekä ilmoittaudu osoitteessa Lisätietoja myös Pekoniakatemian Facebook-ryhmästä. AtriaTuottaja 20 21

22 Mika Kahilakoski vaihtoi tuotantomuotoa porsitussatelliitista välikasvattamoksi. Hyvä kasvu alkaa välikasvatuksesta Porsaiden välikasvatukseen ei usein kiinnitetä riittävästi huomioita, vaikka vieroitus ja välikasvatus ovat sian elämän haasteellisinta aikaa. Mitä välikasvatuksessa tulisi huomioida? Porsaiden lajittelu koon mukaan välikasvattamossa optimoi sikojen kasvupotentiaalin. Ennen vieroitusta ja ensimmäinen kuukausi vieroituksen jälkeen porsaille annettavan rehun on oltava hyvin sulavaa. Porsasrehun sopiva jauhatuskarkeus on % alle 1 millin raekokoa. Perusrutiineissa tärkeää on poistaa vanha rehu kaukalosta ja putsata vesiastiat päivittäin. Myös porsaiden säännöllinen tarkkailu ruokinnan yhteydessä on hyvä pitää rutiinina. Kahilakoskessa muutettiin porsitussatelliitti porsaiden välikasvattamoksi Mika Kahilakosken pihapiirissä toimi ennen emakkorenkaan satelliitti, joka on muunnettu 42 emakon porsitusosastosta välikasvatukseen sopivaksi tilaksi. Osastolle mahtuu kerrallaan 420 porsasta 10 porsaan karsinoihin. Porsaat makaavat rauhallisena katosten alla, joissa on kaksi lämpölamppua. Osastossa ei ole lattialämmitystä. Lämpölamppujen tehon säätö tapahtuu osaston ulkopuolella. Mika rakensi koekarsinan ennen porsaiden tuloa, jonka avulla hän haki katoksen oikeaa korkeutta ja lamppujen sopivaa lämpötehoa. Mika käyttää neljännestä päivästä lähtien porsaiden rehuna A-Rehun Ponteva Porsas -täysrehua. Kyseisessä porsasrehussa käytetään ainoastaan hyvin sulavaa soijaproteiinia, mikä on porsaan suolistolle parempi kuin soijarouhetta sisältävä täysrehu. Rehua jaetaan karsinoissa oleviin ruokinta-automaatteihin ja sitä on porsailla koko ajan saatavilla. Alhaisesta kuolleisuudesta Mika varovaisesti kiittelee veden hapotusta. Porsaiden juomaveden ph:n on hyvä olla 3,5 ja 4,0 välillä. Tällä hetkellä Mikan porsaat juovat vettä, jonka ph on 3,9. Sinkkiä ei tarvita. Vaikka haasteitakin on riittänyt, antaa hyvin alkanut tuotantosuunnan vaihto aihetta miettiä tulevaisuutta. Suunnitelmissa on remontoida vanha porsitusosasto niin, että tila voidaan ottaa käyttöön kasvaville sioille tai porsaille. Komponenttirehusta tilalla on hyviä kokemuksia jo entuudestaan ja suunnitelmissa on kuivarehun rehustamon rakentaminen. Osa porsaista kasvatetaan lihasioiksi tilalla ja loput porsaat myydään välitykseen AtriaTuottaja