Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Transkriptio

1 Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

2 Sisältö Mitä on biotalous ja metsäbiotalous? Biotalouden taloudellinen merkitys Suomessa ja kansainvälisesti Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia?

3 Biotalouden määritelmiä on monia: Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen Vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, estää ekosysteemien heikentyminen ja edistää kestävää kehitystä, mutta samalla tukea talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja

4 Biotalous Suomessa: (Lähde: Suomen biotalousstrategia, Tilastokeskus 2011) Arvonlisäys (mrd ) Työpaikat Ruoka Biotalouden tuotteet Biotalouden teknologiat Uusiutuva energia <1 < Veden puhdistus ja jakelu <1 < Biotalouden palvelut < Biotalous yhteensä 16 % 12 % % Suomen kansantaloudesta Metsäsektorin osuus biotaloudesta Suomessa lähes 50 %

5 Visio: biotaloudesta ratkaisuja Suomen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn Biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa, lisää vientiä, uutta työpaikkaa ja hyvinvointia ympäristöä kunnioittaen Biotalousstrategia

6 Strategiset päämäärät Suomen biotaloudelle (Lähde: TEM biotalousstrategia 2014) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7 Rinnakkaiskäsite: kiertotalous Biologiset materiaalit Tekniset materiaalit Biokaasu Palautuminen kiertokulkuun Mädätys, kompostointi Maanviljely, metsästys, kalastus Biokemiallinen raaka-aine Kierrot Osavalmistaja Tuotevalmistaja Palveluiden tuottaja Asiakas Kaivostoiminta ja materiaalien tuotanto Kuluttaja Kunnossapito Kierrätys Kunnostus, uusiotuotanto Uusiokäyttö/ materiaalien kierrätys Biokemiallisten raaka-aineiden erotus Hävikin minimointi Keräys Keräys Energian hyötykäyttö Kaatopaikka Lähde: SITRA

8 Entä Suomi osana globaalia biotaloutta? Osuus maailman tuotannosta : Sahatavara 3 % Sellu 6 % Paperi 3 % Osuus maailman viennistä: Sahatavara 7 % Sellu 6 % Paperi 9 %

9 Raakapuun tuotanto ja BKT/capita Suomi vs. Eurooppa (lähde: EFI, IMF, FAOSTAT) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10 Raakapuun ja sellun tuotanto v (sis. Viro, Latvia, Liettua, Suomi, Ruotsi ja Norja): Lähde: EFI

11 Maankäytön jakaantuminen asukasta kohden

12 Biotalous globaalisti: Kolmannes maailman väestöstä käyttää puuta polttoaineena, esimerkiksi Afrikassa 27 % primäärenergiasta puuta (Roos 2014) Puun merkitys tärkeä rakennusmateriaalina Tuottaa paljon työpaikkoja, myös tilastoissa näkymättömiä

13 Lähde: Living Planet Report

14 Tulevaisuus?

15

16 Globaalit ympäristöhaasteet: Kasvava kulutus Biodiversiteetin muutos Kasvava väestömäärä Raaka-aineiden riittävyys Ympäristön pilaantuminen Ilmastonmuutos Typen ja fosforin kierto Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Maankäyttö Energian saatavuus Kasvava energian tarve Puhtaan veden riittävyys Teollistuminen Globaali taloustilanne Kehittyvien maiden taloudellinen nousu Uusiutuvan energian markkinoille pääsyn esteet Lähde: SITRA

17 Metsien levinneisyys : Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi enemmän vettä

18 Maatalouden tuottavuuden muutokset (Lähde: UNEP) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 Mahdollisuudet ja haasteet: Uusiutuvat materiaalit korvaamassa (substituutio) uusiutumattomia mm. Rakentamisessa Pakkauksissa Sähkön ja lämmön tuottamisessa Liikenteen polttoaineissa Palvelut tuomassa lisäarvoa tuotteisiin ja korvaamassa tuotteita (jakamistalous) Haasteena pienet kotimarkkinat

20 Metsäbiotalouden arvopyramidi mistä innovaatiopanokset uusiin tuotteisiin ja palveluihin? (TEM 2011) Innovation Intensity increases

21 Mahdollisuudet ja haasteet - biotalouden uudet innovaatiot? Kuinka saada riittävästi uusia yrittäjiä mukaan biotuotetehtaan ekosysteemiin? Poikkisektoraalinen yhteistyö?

22 Kemia on metsäbiotalouden mahdollistaja: Suomessa on paljon biomassojen käsittelyyn liittyvää kemian, biokemian ja prosessien osaamista. Noin kolmanneksella kemianteollisuuden yrityksistä on käytössä biopohjaisia raaka-aineita ja niiden sekä bioteknologian käyttö on kasvussa. Biomassojen älykäs jalostus, käyttö ja kierrätys sekä veden puhdistus.

23 Entäpä metsänomistajat?

24 Vastuullisen elämäntavan näkyminen ja vaikutus suomalaisessa metsänomistajuudessa fokusryhmätutkimus (HY gradu Markus Närhi 2014) Metsien ja metsänomistajuuden merkitys Useimmilla vahva tunneside omaan metsään Halu oppia ja saada lisää tietoa Perintöarvot nousivat vahvasti esiin, taloudellinen turva Käytännön hyödyt, mm. polttopuut/liikunta Suomen metsäsektorin tila ja tulevaisuus? Isojen yritysten nähtiin yhä hallitsevan alaa, eikä tilanteen odotettu muuttuvan lähitulevaisuudessa, Suomessa on hyödynnetty metsiä pitkään pelkästään isojen metsäteollisuusyritysten etua ajatellen, esim. avohakkuita kritisoitiin yleisesti Metsäsektori vahvasti uudistumisen tarpeessa; asiakas- ja palveluorientaation puute näkyy Metsäsektorin maskuliininen imago naismetsänomistajien määrän kasvu nähtiin positiivisena! Häyrinen, L.; Närhi, M.; Berghäll, S.; Mattila, O.; Toppinen, A. (2014): XXIV International RESER Conference, September 11th - 13th 2014, Helsinki, Finland

25 Metsänomistajaryhmien visioita metsien hyödyntämiseen tulevaisuudessa: (HY gradu Markus Närhi 2014) Kaupunkilaisten yleinen vieraantuminen luonnosta voi luoda uusiakin kaupallisia mahdollisuuksia: Ja itsekin kun joutuu työn takia matkustamaan ni kyllä mä sanon et meillä on Suomessa niinkun todella upeat maisemat ja siellä on paljon potentiaalia metsällä matkailuun ja mainostamiseen. Tää on erikoislaatuista. Jostain Kiinastakin kun tulee tänne Suomeen niin vaan huokasee helpotuksesta. (R1) Suomalaisille nämä jutut ovat niin itsestään selviä, ettei osata ajatella välttämättä niin kaupallisessa mielessä näitä juttuja. Ja vaikkei suomalaiset ymmärtäisikään, niin kyllä ne maat jossa metsiä ei ole niin ihan ehdottomasti arvostavat sitä sitten enemmän.. (R4) Isompi painoarvo metsään perustuvien virkistyspalvelujen kehittämiseen terveysjooga, polkujuoksutapahtumat terveyttä ja hyvinvointia edistävinä palveluina, offroad-safarit elämysmatkailun muotona Samalla löytyi kyllä vielä uskoa myös korkeamman jalostusasteen tuotteisiin ja puurakentamisen nousuun

26 Skenaarioissa vuoteen 2030 avain on vielä tukkia jalostavan teollisuuden kilpailukyky: Kestävän rakentamisen huominen Markkinoiden pyörteissä Energiavetoiseen kasvuun Taustalla: EVA ja Capful (2009), gradu Martti Rautanen (2009)

27 Metsien erilaiset hyödyntämismahdollisuudet laajentumassa osana globaalia biotaloutta Metsäbiotalouden kehittämistä ei tulisi nähdä kapeasti materiaalien, teknologioiden ja puunjalostuksen näkökulmasta - metsiin liittyvien palvelujen tarkastelu ja niistä syntyvä arvonluonti (Hetemäki & Hänninen 2013; TEEB for Finland 2014) Yhteistyötä tarvitaan kansallisella ja kv. tasolla metsänomistajien, poliittisten päättäjien, teollisuuden ja tutkimuksen välille