Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Härkönen Juha. Kiljunen Anneli. Puolakka Helena Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ AIKA klo 15:00-17:50 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Jäsen Kukkonen Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Munnukka Riitta Pöytäkirjan tarkastaja Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Torniainen Ari Muu osallistuja Grönlund Joonas Muu osallistuja Holopainen Hanna Muu osallistuja Poissaolevat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 50 Pöytäkirjan tarkastus 4 51 Johanna Thomander- Tiaisen ym. valtuustoaloite 5 hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi 52 Varaukset ja alaskirjaukset vuoden 2018 tilinpäätöksessä Omistajaohjausasia: Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n 15 esitys verkkojen valvomoyhtiön perustamisesta 54 Omistajaohjausasia: Lappeenrannan Toimitilat Oy:n kirje The 17 Switch Oy:n hallihankkeen muuttuneiden kustannusten hyväksymisestä 55 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite 19 koulujen ja päiväkotien rakentamisen aikaisen rakennusvalvonnan tehostamisesta 56 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen 28 joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi 57 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä (Esitys Ylämaa-talon toiminnan puolesta) 59 Kaupungin edustajan nimeäminen talvisodan päättymisen 47 muistopäivän tilaisuuksiin Kunnan Taitoa Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ; 48 Kunnan Taitoa Oy:n ja KuntaPro Oy:n sulautumisesta päättäminen 61 Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 50

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Päivi Kukkonen ja Riitta Munnukka. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Johanna Thomander- Tiaisen ym. valtuustoaloite hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/229/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi Konsernihallinnon lausunto : Johanna Thomander-Tiainen ym. ovat jättäneet valtuustoaloitteen hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi. Valtuustoaloitteessa toivotaan, että kaupunki harkitsisi uudelleen tehostetun palveluasumisen kiinteistöjen myynnin. Lisäksi valtuustoaloitteessa pyydetään selvittämään, miten mahdollisten ulkoistuksien jälkeen vanhusten ja vammaisten palvelut tullaan toteuttamaan, minkälaiset resurssit ja henkilöstömitoitukset ja henkilöstön ammatillinen osaaminen hoivayksiköissä on, sekä kuinka toiminnan valvonta ja yhteistyö Eksoten kanssa toteutuu. Valtuustoaloite on osoitettu konsernihallinnolle vastattavaksi. Valtuustoaloitteessa esiintuodut riskit kohdistuvat erityisesti kiinteistöissä tapahtuvaan palvelutuotantoon, joka on Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksoten) järjestämisvastuun piirissä. Vastauksen valmistelussa on hyödynnetty Eksoten viranhaltijoiden asiantuntemusta ja Eksoten hallituksen ( 122) hyväksymää ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategiaa. Ulkoistamisstrategian valmistelussa on arvioitu ulkoistamiseen liittyviä vaikutuksia

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ henkilöstön, asiakkaan, talouden ja toimintaympäristön näkökulmasta. Konsernihallinnon vastaus valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupunki on antanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Eksotelle Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Eksoten muutetun perussopimuksen, joka tuli voimaan lukien korvaten samalla voimaan tulleen Eksoten perussopimuksen. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitolaissa ja terveydenhuoltolaissa tarkoitettu erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettu erityishuolto sekä järjestää jäsenkuntiensa puolesta kansanterveyslaissa ja terveydenhuoltolaissa tarkoitettu perusterveydenhuolto ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu sosiaalihuolto sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitettu ehkäisevä työ. Palvelujen järjestämisestä sovitaan vuosittain palvelusopimuksella. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti ( 414) käynnistää kaupunkikonsernin omistamien, Eksoten ikääntyneiden asumispalveluiden käyttöön vuokrattujen sotekohteiden myyntimenettelyn. Myyntineuvottelujen käyminen annettiin kaupunginjohtajan ja rahoitusjohtajan tehtäväksi. Kyseisen päätöksen esittelytekstissä on kuvattu kaupunkikonsernin riskit sote-kiinteistöjen omistamisesta ja taustat sille, miksi myyntimenettely on käynnistetty. Neuvotteluja on käyty muutamasta ikäihmisten tehostetun ja/tai palveluasumisen kohteista. Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoiva järjestetään yhä useammin laitoshoidon sijaan tehostetussa palveluasumisessa. Nykyisin yksityiset palveluntuottajat tuottavat sosiaalihuollon palveluasumisesta merkittävän osan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan valtakunnan tasolla Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa yksityisten (yritykset ja järjestöt) toimipaikoissa asui 48 prosenttia asiakkaista Myös Eksote käyttää ikääntyneiden asumispalveluissa yksityisiä palveluntuottajia. Ostopalvelujen palveluntuottajina toimii sekä yksityisiä yrityksiä ja säätiöitä. Eksoten ikääntyneiden palveluasumisen periaate on ollut, että ostot täydentävät omaa toimintaa. Asumispalvelujen paikkoja on ostettu tarpeen mukaan, joten ostojen määrä vaihtelee kuukausittain ostopalvelujen piirissä oli koko Eksoten alueella 266 tehostetun palveluasumisen asiakasta ja 107 palveluasumisen asiakasta. Lappeenrannan alueella tehostetun palveluasumisen

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ ostopalvelupaikkoja oli 194 ja palveluasumisen 72. Kaikkiaan Eksotessa on 952 tehostetun palveluasumisen ja 229 palveluasumisen paikkaa sekä 86 pitkäaikaisen laitoshoidon paikkaa. Kevyempien asumispalvelujen ostamiseksi on käytössä myös ikääntyneille suunnattu tuetun asumisen palveluseteli. Tuetun asumisen palveluseteli on tarkoitettu ikääntyneille, jotka tarvitsevat apua asumiseensa ja hoivaa sekä hoitoa pääsääntöisesti päivittäin (vähintään 35 tuntia kuukaudessa) eikä näitä palveluja pystytä järjestämään asiakkaan tarpeita vastaavasti hänen kodissaan, vaan asiakas tarvitsee palvelut keskitetymmin järjestettyinä asumisyksikössä. Seteliasiakkaita koko Eksoten alueella noin 60. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Palveluntuottajan tulee tehdä omavalvontasuunnitelma Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa yrityksen perustamisesta. Omavalvontasuunnitelman avulla palveluntuottaja kehittää ja seuraa palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä toiminnassa. Omavalvonnan tavoitteena on, että yrityksen johto ja henkilökunta arvioivat yrityksen toimintaa. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan, miten yrityksessä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelmassa tulee ennakoida mahdollisia kriittisiä tilanteita, kuvata miten toimitaan, jos huomataan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja sen voi antaa asiakkaalle tutustuttavaksi esimerkiksi palvelua sovittaessa. Yrityksen tulee tarkistaa omavalvontasuunnitelma vuosittain ja päivittää aina tilanteen muuttuessa. Eksote tarkistaa vuosittain alueen toimijoiden omavalvontasuunnitelmat. Omavalvontasuunnitelman ohella valvonta toteutuu kilpailutuksen ja sopimusten kautta. Asumispalvelujen edellisellä puitesopimuskaudella Eksote yhdisti sopimusvalvonnan ja toiminnan laadunvalvonnan siten, että palveluntuottajat osallistuivat kerran vuodessa minikilpailutukseen. Minikilpailutuksessa tuotiin esille, miten tarjouspyynnön mukaiset sitoumukset ja lupaukset oli toteutettu. Lisäksi joka vuosi edellytettiin toimijoita raportoimaan jostain pyydetystä laatukriteeristä sekä toimittamaan tositteet tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttymisestä. Minikilpailutukseen liittyi lisäksi bonus- sanktiojärjestelmä. Sanktioita ei tarvinnut käyttää kertaakaan sopimuskauden aikana.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Parhaiten minikilpailutuksessa pärjänneet yritykset saivat palkkiona yhden maksuttoman koulutustilaisuuden. Eksoten ostopalvelupäällikkö on minikilpailutusten ja raporttien lisäksi pitänyt yhteyttä yrityksiin sähköpostitse, puhelimitse sekä käymällä paikan päällä eri yksiköissä. Vuoden 2018 aikana ostopalvelupäällikkö kävi yhdeksässä eri palvelukodissa. Eksote valitsee asukkaat yksiköihin ja näihin valintoihin liittyen Eksoten SAS-toiminnan työntekijät ovat myös säännöllisesti palvelukoteihin yhteydessä. Eksote tarkistaa lisäksi yksityisten yritysten lääkehoitosuunnitelmat. Palveluntuottajien työntekijöiden tulee pitää lääkeluvat voimassa samalla tavoin kuin Eksoten omassa toiminnassakin. Lääkelupiin tarvittavien suoritusten tarkistusten jälkeen Eksoten lääkäri myöntää lääkeluvat. Eksote on siirtymässä ikääntyneiden asumispalvelujen ostopalveluissaan palvelusetelien käyttöön. Palveluseteleihin siirtymisessä on ollut haasteita ja siksi palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen ostopalvelu kilpailutettiin syksyllä Uuden puitesopimuksen hankinnan valintakriteerinä oli kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan osuus oli 70 % ja laadun 30 %. Kilpailutuksessa ehdottomana hoitaja vähimmäismitoituksena oli AVI:n ja Valviran vähimmäisvaatimukset (0.5 ja 0.4). Hankinnassa palvelun ehdottomat laadulliset edellytykset ja sisältö oli määritelty palvelukuvauksissa. Ehdottomilla edellytyksillä pyritään takamaan asiakkaalle asianmukainen, laadukas ja hänen yksilöllisten tarpeidensa mukainen palvelu palveluntuottajasta riippumatta eli palvelun lähtötaso on nostettu korkeaksi. Varsinaista minikilpailutusta ei toteutettu lyhyestä sopimuskaudesta johtuen (2 vuotta), mutta laatuun liittyvien lupausten ja vaatimusten toteutumisesta palveluntuottajat edelleen raportoivat puolivuosittain. Laadun seuraamiseksi sopimuskaudella käytetään uutena keinona RAI-järjestelmän mittareita. THL on tehnyt vuosittain seurantatutkimusta ikäihmisten palveluista vuodesta 2013, jolloin vanhuspalvelulaki tuli voimaan. Tutkimuksella seurataan vanhuspalvelulain noudattamista. Tuoreimmat tiedot ovat huhtikuulta. THL kysyi hoitopaikan vastaavilta hoidon laadusta, saatavuudesta, palautteen keräämisestä ja palvelujen kehittämisestä. THL sai vastaukset toimipaikasta. Tutkimuksessa oli 26 eri kategoriaa. Tutkimuksen mukaan yksityiset toimijat olivat julkisia parempia 18 kategoriassa. Ero yksityisten toimijoiden hyväksi tuli selvimmin näkyviin hoidon laatuun liittyvissä kysymyksissä. Julkinen puoli pärjäsi yksityistä paremmin palvelujen saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Erot toimijoiden välillä ovat

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ kuitenkin pieniä. Seuranta- ja vertailu aineistoa on kertynyt vuosilta 2014, 2016, THL on kartoittanut myös asukkaiden ja omaisten mielipiteitä vuonna 2016 ASLA-tutkimuksessa ja sen tulokset ovat samansuuntaiset kuin ikäihmisten palvelujen seurantatutkimuksenkin. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa Lappeenrannan alueen yksityisten palveluntuottajien yksikköjä koskien Eksotelle tuli yksi kantelu, yksi muistutus ja kaksi asiakaspalautetta vuoden 2018 aikana. Eksoten oman toiminnan hoiva- ja palveluasumisessa on vuonna 2018 tullut kaksi muistutusta, kaksi asiakaspalautetta, kolme sotepalautetta, yksi potilasvahinkoilmoitus ja yksi kantelu AVI:lle. Jos ostopalvelujen valvonta ei ole riittävää, hoidon riittävän laadun takaaminen on riski. Riittävän tehokkaalla valvonnalla ja sopimuksilla on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa hyvä hoidon laatu. Yleisesti voidaan todeta, että Etelä-Karjalan ja Lappeenrannan alueella ei ole ollut suuria ongelmia ostopalveluina tuotetuissa asumispalveluissa. Myös Eksoten oman toiminnan valvonta on ollut systemaattista ja tehokasta. Kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Eksotella on myös omaa ikääntyneiden asumispalvelua. Tämä on myös tärkeää asianmukaisen ja ammattitaitoisen ostopalvelujen valvonnan järjestämisen näkökulmasta. Ulkoistamisen tulee olla hallittua ja alueella tulee säilyä riittävän laaja ja monipuolinen tarjonta valinnanvapauden mahdollistamiseksi. Ikäihmisten asumispalvelujen valvonta ja kilpailuttaminen sekä niihin liittyvät sopimukset ovat Eksoten operatiivista toimintaa. Kaupunki on antanut järjestämisvastuun Eksotelle ja Eksote vastaa toiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin erittäin merkittävä osa kaupunkikonsernin ja kuntalaisten palvelukokonaisuutta. Vaikka maakuntauudistus toteutuisikin, on sosiaali- ja terveydenhuolto jatkossakin osa julkishallintoa ja suurelta osin veronmaksajien rahoittamaa toimintaa. Tämän takia Lappeenrannan kaupunki ei hoivapalvelukiinteistöjen myynnin valmistelussa ole halunnut ohittaa palveluiden tuottamiseen liittyviä mahdollisia riskejä. Riskejä on minimoitu yhteisvalmistelulla Eksoten kanssa. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Varaukset ja alaskirjaukset vuoden 2018 tilinpäätöksessä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/302/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Risto Lammi Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Liitteet 1. Maaperän puhdistuksen kohdeluettelo Pakolliset varaukset Kirjanpitolain mukaan tuloslaskelmassa on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, niiden toteutumista on pidettävä varmana ja ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan, eikä niitä vastaava tulo ole varma tai todennäköinen. Edellä kuvatuissa tilanteissa kunnan on kirjattava tuloslaskelmaan ja taseeseen pakollinen varaus. Varaus heikentää määrällään sen vuoden tulosta, johon se kirjataan. Kun vastaisuudessa varauksella katettava meno realisoituu, se ei enää vaikuta tulokseen, koska varaus puretaan toteutuneen menon katteeksi. Kassavaikutteinen meno tapahtuu siis tulevaisuudessa, mutta taseessa varaudutaan sen kattamiseen jo siinä vaiheessa, kun menon toteutuminen on varmaa. Pakollinen varaus Eksoten alijäämän kattamiseen Eksoten vuoden 2018 tilinpäätös on muodostumassa 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kuntayhtymän osakkaana kaupunki vastaa osaltaan alijäämän kattamisesta. Kyseessä on siten varmuudella vastaisuudessa maksettava päättyneeseen

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ tilikauteen kohdistuva sitoumus sivullista kohtaan, joten pakollisen varauksen edellytykset täyttyvät. Lappeenrannan osuus kuntien maksuosuuksista vuonna 2018 oli 54 %, jolloin kaupungin vastuu alijäämästä on euroa. Kertyneet alijäämät tulevat maksettavaksi viimeistään kuntayhtymän purkautuessa, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu. Jos kuntayhtymän toiminta jatkuisi ja kertynyttä alijäämää katettaisiin muilla toimenpiteillä, katettaisiin pakollisesta varauksesta tulevien vuosien maksuosuuksia alijäämän vuotuista pienentymistä vastaavilta osin. Pakollinen varaus maaperän puhdistamiseen Kaupungilla on ympäristönsuojelulakiin perustuva velvollisuus puhdistaa omistamiaan pilaantuneita maita Lappeenrannan alueella. Pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava, jos pilaantuminen aiheuttaa ympäristö- tai terveysriskin. Pilaantuneisuus voi johtua aiemmasta alueilla harjoitetuista toimista. Kun maaperää pilannutta tahoa, kuten konkurssipesää, ei saada vastuuseen, on puhdistamisvelvoite lain perusteella maanomistajalla. Maaperän puhdistusvelvoite täyttää pakollisen varauksen edellytykset, koska se kohdistuu päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, menon toteutuminen on varmaa, se perustuu lakiin ja vastaavaa tuloa ei ole. Kaupunginhallitus on päättänyt viimeksi vuoden 2016 tilinpäätökseen kirjattavasta maaperän puhdistusvarauksesta. Kyseinen varaus on tullut käytetyksi loppuun vuoden 2018 aikana. Kaupungilla on edelleen velvoitteita puhdistettavista maa-alueista. Maaomaisuuden hallinta on laatinut liitteenä olevan listan puhdistettavista kohteista. Niistä aiheutuu vastaisuudessa 1,1 miljoonan euron kulut. Pakollinen varaus on kirjattava tilikauden tuloksesta riippumatta. Maaperän puhdistusvarauksen tulosvaikutus tulisi kuitenkin sitoa tontinmyyntitulojen budjetoitua parempaan toteutumaan. Viime vuoden myyntituottotavoite oli 1,5 miljoonaa euroa ja toteutunut taso oli 2,7 miljoonaa euroa, eli 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Hyvän tuoton selittää yksi merkittävä tontinluovutus, joka tuotti 1,4 miljoonan euron myyntivoiton. Maaomaisuuden

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ tuottojen ylitys on perusteltua käyttää nimenomaan kaupungin muun maaomaisuuden kunnostamiseen. Vuoden 2017 maaomaisuuden tuottojen ylitys kohdennettiin uusien tonttien myyntikelpoiseksi saattamiseen. Kaupunginhallitukselle esitetään, että vuoden 2018 talousarviopoikkeamien käsittelyssä maaomaisuuden myyntituottojen budjetoitua parempi tulos katsotaan käytetyksi maaperän puhdistusvaraukseen. Hovinpellon päiväkodin alaskirjaus Hovinpellon päiväkodille rakennetaan parhaillaan uudisrakennusta, joka valmistuu vuoden 2019 aikana. Hovinpellon vanha päiväkoti puretaan uuden rakennuksen valmistuttua. Purettavan rakennuksen jäljellä oleva tasearvo ,17 euroa on kirjattava tilinpäätöksessä alas. Vaikutus tilikauden tulokseen Kaupungin tilikauden 2018 tulos ennen edellä esitettyjä varauksia ja alaskirjausta on tämänhetkisen valmistelutilanteen mukaan noin 5,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin omaan toimintaan liittyvät maaperän puhdistusvaraus ja Hovinpellon päiväkodin alaskirjaus alentavat ylijäämän 3,9 miljoonan euroon. Eksoten alijäämän vuoksi tehtävä pakollinen varaus painaa tilikauden tuloksen 4,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että vuoden 2018 tilinpäätökseen kirjataan pakollisena varauksena - Eksoten vuoden 2018 alijäämän kattamiseksi euroa - maaperän puhdistuksesta vastaisuudesta aiheutuviin menoihin euroa Kaupunginhallitus päättää, että vuoden 2018 talousarviopoikkeamien käsittelyssä maaomaisuuden myyntituottojen budjetoitua parempi tulos katsotaan käytetyksi maaperän puhdistusvaraukseen.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Hovinpellon päiväkodin tasearvo ,17 euroa kirjataan tilinpäätöksessä kuluksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö Meidän It ja Talous Oy

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Omistajaohjausasia: Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n esitys verkkojen valvomoyhtiön perustamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/255/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Hankkeen esittelymateriaali (salainen julkisuuslain 24 :n 20- kohdan perusteella) Lappeenrannan Energia Oy:n pöytäkirjanote kokouksesta: Elvera Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy ovat keskustelleet yhteisestä tuotteesta ja yhtiöstä nimellä Häiriötön sähköverkko. Keskustelut ovat edenneet vaiheeseen, jonka lopputulemana ko. yhtiöt ovat perustamassa yhteistä yhtiötä. Se vastaa alkuvaiheessa kaikkien verkkoyhtiöiden alueiden sähköverkkojen valvomotoiminnasta ja kehittää edelleen tuotetta Häiriötön sähköverkko. Energiaverkot Oy:n toimitusjohtaja Arto Taipale esittelee asian hallitukselle. Tj Hallitus Esitetään, että Lappeenrannan Energiaverkot Oy voi jatkaa asian valmistelua ja voi lähteä perustamaan Sähköverkon käyttö- ja kunnossapitoyhtiötä liitteessä mainittujen ehtojen täyttyessä, ja että asiasta pyydetään omistajaohjausta kaupunginhallitukselta. Hyväksyttiin esitys. Esittelijän ehdotus

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginhallitus ilmoittaa Lappeenrannan Energiaverkot Oy:lle, että ehdotetun yhteisen sähköverkon käyttö- ja kunnossapitoyhtiön perustamiseen ei ole huomautettavaa edellyttäen, että valmistelussa asetetut konsernietujen kannalta turvaavat reunaehdot täyttyvät. Siitä vastaa Lappeenrannan Energia Oy:n hallitus. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi 1. varapuheenjohtaja Jyri Hänninen ja että Juha Härkönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn päätettyä klo Esteellisyys: Risto Kakkola, hallintolaki kohta palvelussuhdejäävi.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Omistajaohjausasia: Lappeenrannan Toimitilat Oy:n kirje The Switch Oy:n hallihankkeen muuttuneiden kustannusten hyväksymisestä Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Lappeenrannan Toimitilat Oy:n kirje : Lappeenrannan Yritystila Oy on saanut luvan Lappeenrannan kaupunginhallitukselta rakennuttaa ja vuokrata The Switch Lappeenrannan toimitilan tuotantohallin laajennuksen. Omistajaohjauksen jälkeen Lappeenrannan Yritystila Oy ja The Switch Oy ovat tehneet sopimuksen laajennuksen rakennuttamisesta ja koko kiinteistön vuokrasopimuksen päivittämisestä. Laajennushanke on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa ja päivitettyä sopimusta noudatetaan jo olemassa kiinteistön osalta. Laajennushankkeen laajuus ja tekniset ominaisuudet ovat muuttuneet ja kasvaneet. Laajennushankkeen tarkentunut kustannusarvio on 3,1 miljoonaa euroa. Tehty vuokrasopimus ja siihen liittyvä laajennushanke ovat taloudellisesti Lappeenrannan Yritystila Oy:lle kannattavia ja kokonaisuutena kaupungin elinkeinostrategian mukaisia. Lappeenrantaan on kasvamassa maailmanluokan keskittymä energiatehokkaiden voimansiirtojärjestelmien tutkimuksessa ja liiketoiminnassa. Yritystila pyytää lupaa toimia annetun omistajaohjauksen mukaan tarkennuksella, että investointi- ja rahoituskustannus on 3,1 miljoonaa euroa.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus on käsitellyt LATO- konsernin hakemusta kilpailuttaa ja lainoittaa ulkopuolisella rahoitusjärjestelyllä tätä laajennushanketta n. 2,1 miljoonalla eurolla. Hankkeeseen ei liity kaupungin takausta, joten omistajaohjausmielessä kyse on ollut riskin ottamisen sallimisesta. Elinkeinopoliittiset syyt hankkeessa ovat painavat, joten kaupunginhallitus päätti antaa Lappeenrannan Toimitilat konsernille luvan rakennuttaa ja vuokrata omistajaohjauspyynnössä kuvatut tuotantotilat. Nyt kysymys on siis 1 milj. :n kustannusten kasvun hyväksymisestä omistajaohjausasiana. Kaupunginhallitus hyväksyy Lappeenrannan Toimitilat Oykonsernin esityksen The Switch Oy:n tuotantohallin laajennusta koskevan kaupunginhallituksen päätöksen tarkistamisesta kustannusten nousun vuoksi koskemaan 3,1 milj.. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Lappeenrannan Toimitilat Oy

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koulujen ja päiväkotien rakentamisen aikaisen rakennusvalvonnan tehostamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2047/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite : Valitettavan usein havaitaan sisäilmaongelmia aivan hiljattain peruskorjatuissa ja jopa uusina pidettävissä koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Ongelmien syntysyynä pidetään usein puutteellista rakennusvalvontaa ja liian tiukkaa valmistumisaikataulua. Esitämme, että Lappeenrannan kaupunki nimeää tulevien kouluja päiväkotihankkeiden valvontaan kokopäiväisen, rakentajasta ja tilaajasta riippumattoman rakennusvalvojan. Lisäksi käytetään tarvittaessa erikoisosaamista vaativien työvaiheiden osa-aikaisia valvojia. Valvojilla tulee olla tarvittaessa oikeus keskeyttää meneillään oleva työvaihe. Lisäksi rakentamisessa on noudatettava sellaista aikataulua, että rakenteiden kannalta kriittisille vaiheille esim. betonivalujen kuivumiselle varataan riittävän pitkä aika. Tehostettua rakennusvalvontaa voitaisiin mielestämme toteuttaa jo Joutsenon koulun rakentamisessa. Rakennusvalvonnan lausunto : Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen koulujen ja päiväkotien rakentamisen aikaisen rakentamisen valvonnan tehostamisesta.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Aloitteessa ollaan huolissaan rakentamisen laadusta ja haluttaisiin lisätä valvontaa koulujen ja päiväkotien toteutuksessa. Aloitteessa haluttaisiin nimettävän kokopäiväinen vastuuhenkilö, joka ei olisi riippuvainen rakentajasta eikä tilaajasta. Lisäksi käytettäisiin erityisosaamista vaativien työvaiheiden valvonnassa osa-aikaisia valvojia. Lisäksi työmaiden aikataulujen tulee olla sellaisia, että rakenteiden kannalta kriittisille työvaiheille olisi riittävästi aikaa. Kaupunginvaltuusto on pyytänyt rakennusvalvonnalta lausuntoa aloitteesta mennessä. Aloite koskee rakennustyömaan valvojan tehtäviä. Rakentamisen valvonnasta lainsäädännössä: Työmaavalvonta Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää 119 rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuudesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito. Päävastuu rakentamisesta ja rakentamista koskevien määräysten toteuttamisesta on lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Määräysten toteuttamisvastuun lisäksi hänen on huolehdittava rakennustyön riittävästä valvonnasta jonka laajuudesta rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa. Työmaan valvonnan päätavoitteena on tuotantolaadun sopimuksenmukaisuuden varmistaminen, virheiden ja ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä ajallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuksen varmistaminen. Rakennuttajan valvoja toimii työmaalla rakennuttajan neuvonantajana ja luottohenkilönä, jonka tulee valvoa, että tehty työ vastaa rakennuttajan asettamia vaatimuksia ja tavoitteita. Valvonnan tavoitteiden kannalta on tärkeää, että hankkeen eri osapuolten välinen yhteistyö toimii mahdollisimman hyvin.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Valvojalla on täten keskeinen rooli yhteistyön onnistumisessa sillä hän toimii osapuolten yhteyshenkilönä. Viranomaisvalvonta Maankäyttö- ja rakennuslain 20 luku määrää rakennusvaiheen aikaisesta valvonnasta. Viranomaisvalvonnasta määrätään pykälässä 124, että rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. MRL 149 edellyttää, että rakennustyö on tehtävä siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 150 Rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamista koskevassa luvassa määrätä pohjakatselmuksen, sijaintikatselmuksen, rakennekatselmuksen sekä lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen toimittamisesta, jos se on tarpeen rakennustyön valvomiseksi. Katselmuksen suorittamisesta laissa edellytetään, että katselmuksen toimittava viranhaltija selvittää, ovatko tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet, tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet tehdyt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä. Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Vaativissa hankkeissa rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia erityismenettelyä, josta säädetään MRL:n 150 d. Erittäin vaativassa rakennushankkeessa tehdään: 1) 121 a :ssä tarkoitettu laadunvarmistusselvitys; 2) 150 b :ssä tarkoitettu asiantuntijatarkastus; 3) 150 c :ssä tarkoitettu ulkopuolinen tarkastus. Erityismenettelyä voidaan edellyttää, jos kohteeseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään. Erityismenettelyä voidaan vaatia uuden rakennuksen rakentamisessa sekä rakennuksen korjaus- tai muutostyössä. Rakennusvalvontaviranomaisen on

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ erityismenettelyä koskevassa päätöksessä määrättävä menettelyn laajuudesta ja kohdistumisesta. Lisäksi rakennusvalvontaviranomainen voi erityismenettelyä koskevassa päätöksessä määrätä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä ja rakennuksen omistaja seuraavat 117 a 117 g :n mukaisten olennaisten teknisten vaatimusten toteutumista erityismenettelyn kohteena olevien rakenteiden tai rakennuksen ominaisuuksien osalta rakennuksen käytön aikana. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä erityismenettelystä rakennusluvassa taikka aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana. Erityismenettelystä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista ns. suhteutettuna valvontana. Rakennuslupapäätöksessä on määritelty viranomaiskatselmukset. Lisäksi on voitu määritellä lisäkatselmuksia aloituskokouksessa tai rakentamisen aikana. Vastaava työnjohtaja pyytää katselmusta rakennusvalvonnasta katselmusta vaatineen työvaiheen valmistuttua. Vastaava työnjohtaja tulee pitää tarkastuskirjaa, johon hän allekirjoituksellaan vahvistaa lupapäätöksen mukaisen toteutuksen. Vastaava työnjohtaja Rakennustyömaalla vastaava työnjohtaja vastaa rakennustyön toteutuksesta. Vastaavan työnjohtajan hyväksyy rakennusvalvontaviranomainen koulutuksen ja vastaavien tehtävien aiemman kokemuksen perusteella hankekohtaisesti. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 73 on vastaavan työnjohtajan tehtävät: Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla, että; 1) viranomaiskatselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja tarkastukset ja toimenpiteet tehdään asianmukaisissa työvaiheissa; 2) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt pääpiirustukset, tarvittavat erityissuunnitelmat, rakennustyön tarkastusasiakirja ja muut asiakirjat; 3) tarvittavat selvitykset rakennushankkeen riskillisistä vaiheista ja haitallisista vaikutuksista ovat tehdyt; 4) ennen rakennustyön aloittamista ja sen aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin rakennustyön riskien ja haittojen välttämiseksi;

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ ) rakennustyön aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; 6) rakennustyössä on rakennustyön vaativuuden edellyttämä eritysalan työnjohtaja, joka hoitaa hänelle säädetyt tehtävänsä. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vastaavan työnjohtajan on korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla rakennustyön aikana huolehdittava rakenteita avattaessa ja purettaessa ilmi tulleiden seikkojen huomioon ottamisesta rakennustyössä. Mitä 1 momentin 1 5 kohdassa ja 2 momentissa säädetään vastaavasta työnjohtajasta, sovelletaan myös erityisalan työnjohtajaan. Lisäksi laki velvoittaa, että rakennustyömaalla tullee olla nimettynä kosteuden hallintakoordinaattori ja rakennusvaiheen aikainen kosteuden hallintasuunnitelma. Rakennuttajavalvonta Maankäyttö- ja rakennuslain 151 määrää rakennuttajavalvonnasta seuraavasti: Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta antaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle luvan valvoa rakennustyötä kokonaan tai osittain itse rakennushankkeeseen ryhtyvän esittämän valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa on esitettävä tiedot rakennushankkeesta ja rakennuttajavalvonnan toteuttamisesta. Lupa voidaan antaa, jos esitetyn valvontasuunnitelman ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja muiden rakennushankkeessa mukana olevien koulutuksen ja kokemuksen perusteella voidaan olettaa, että rakentaminen toteutetaan rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ilman viranomaisvalvontaa. Lupaa ei kuitenkaan saa antaa, jos kyseessä on asuinrakennuksen rakentaminen. Rakennusvalvontaviranomainen voi peruuttaa rakennuttajavalvontaa koskevan luvan, jos hyväksymisen jälkeen ilmenee, että rakennuttajavalvonnalle ei ole edellytyksiä. Rakennuttajavalvonta ei supista tämän lain mukaista rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa. Loppukatselmus on rakennuttajavalvonnasta huolimatta toimitettava 153 :n mukaisesti. MRL:n 151 a määrää rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksista rakennuttajavalvonnassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ valvontasuunnitelmaa noudatetaan. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle, jos: 1) rakennuttajavalvonnan hyväksymisen edellytyksissä tapahtuu muutos, joka vaatii rakennusvalvontaviranomaisen mahdollista uutta harkintaa; 2) valvontasuunnitelmaa täydennetään; 3) rakennustyössä käytetään rakennustuotteita, joiden kelpoisuudesta ei ole riittävää varmuutta; 4) rakennustyössä käytetään uusia työmenetelmiä, joista ei ole aikaisempaa yleistä kokemusta; 5) rakentamisessa havaitaan virhe, jonka korjaustoimenpiteiden arviointi saattaa edellyttää ulkopuolista asiantuntemusta. Valtuustoaloite ei koske edellä esitettyjä viranomaisvalvontaa, vastavan työnjohtajan suorittamaa valvontaa eikä rakennuttajavalvontaa, jotka on esitetty tähän asian selkeyttämiseksi rakennustyömaan valvonnasta jo edellytetään laissa. Rakennusvalvonta lausuu valtuustoaloitteessa tarkoitetuista rakennusvalvojista seuraavaa Valtuustoaloitteen kautta halutaan parantaa rakennushankkeeseen ryhtyvän rakennustyömaan valvontaa ja valvonnan suorittamista. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi harkita huolehtimisvelvollisuutensa mukaisesti/puitteissa rakennuttamisen valvonnasta esim. koulujen ja päiväkotien osalta siinä laajuudessa kuin katsoo hankkeidensa edellyttävän. Valtuustoaloitteessa edellytetään valvojan riippumattomuutta sekä rakennuttajaan että rakentajaan päin. Tätä ns. riippumatonta valvontatehtävää hoitaa rakennusvalvontaviranomainen lain edellyttämässä laajuudessa. Valtuustoaloitteen mukaisia rakennusvalvojia ei hyväksytetä rakennusvalvontaviranomaisella eivätkä he ole selvitys/suoritesuhteessa valvontaviranomaisille. Kyseiset rakennusvalvojat eivät voi syrjäyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää vastaavaa työnjohtajaa, joka vastaa, että hanke toteutetaan lupapäätöksen, säädösten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Vastaavan työnjohtajan tehtäviin kuuluva päätöksenteko ja vastuunkanto eivät saa myöskään vaikeutua koska hän on suoritevelvollinen viranomaistahoille. Rakentamisen aikataulutuksen osalta rakennuttajan tulee huolehtia vastuuhenkilöiden kanssa siitä, että rakentamisen aikataulu on riittävä kunkin työvaiheen suorittamiseksi.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Parhaimmillaan kyseiset rakennusvalvojat voivat edistää hankkeen laadullista ja oikea-aikaista toteuttamista kun valvontatyö toteutetaan hyvässä yhteistyössä edellä esitetyn lainsäädännön edellyttämän viranomaisen hyväksymien vastaavan työjohtajan, erityis-, iv- ja kvv-työnjohtajien kanssa. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n lausunto : Joukko kaupunginvaltuutettuja on laatinut päivätyn valtuustoaloitteen koskien Koulujen ja päiväkotien rakentamisen aikaisen rakennusvalvonnan tehostamista. Aloitteessa on kirjoitettu, että sisäilmaongelmien syntysyynä pidetään usein puutteellista rakennusvalvontaa ja liian tiukkaa valmistumisaikataulua. Aloitteessa esitetään, että Lappeenrannan kaupunki nimeää tulevien koulu- ja päiväkotihankkeiden valvontaan kokopäiväisen, rakentajasta ja tilaajasta riippumattoman rakennusvalvojan. Lisäksi esitetään käyttämään tarvittaessa erikoisosaamista vaativien työvaiheiden osa-aikaisia valvojia. Edelleen esitetään, että valvojilla tulee olla tarvittaessa oikeus keskeyttää meneillään oleva työvaihe. Aloitteessa esitetään myös, että rakentamisessa on noudatettavasellaista aikataulua, että rakenteiden kannalta kriittisille vaiheille esim. betonivalujen kuivumiselle varataan riittävän pitkä aika. Lappeenrannan Toimitilat Oy vastaa kaupunkikonsernissa investointihankkeiden tarve- ja hankesuunnittelusta ja edustaa hankkeissa tilaajaa. Lappeen Rakennuttaja Oy vastaa kaupunkikonsernissa rakennushankkeiden toteutusvaiheen rakennuttamisesta ja täten myös talonrakennustyömaiden työmaavalvonnasta. Lappeenrannan Toimitilat Oy:llä on tilaajan edustajana kuitenkin kokonaisvastuu kaikista rakennushankkeista hankkeiden tarve- ja hankesuunnitteluvaiheesta aina rakennuksen vastaanottoon ja takuuajan loppuun saakka ja siten se kantaa lopulta vastuun myös työmaavalvonnasta. Rakentajasta riippumattoman valvojan käyttäminen on normaali käytäntörakennushankkeissa. Käytännössä Lappeen Rakennuttaja Oy:n palveluksessa oleva rakennusvalvoja on

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ ensisijainen valinta rakennushankkeiden valvojaksi. Jos Lappeen Rakennuttajan henkilöresurssit eivät riitä tai tarvitaan erityisosaamista, hankitaan valvontaresurssit kaupunkikonsernin ulkopuolelta. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n palveluksessa olevat talotekniikkainsinöörit vastaavat ensisijaisesti talotekniikkavalvonnasta. Rakennushankkeisiin hankitaan ulkopuoliset LVIA- ja sähkötöiden valvojat, jos oman organisaation resurssit eivät riitä. Tästä esimerkkinä on käynnissä oleva urheilutalon perusparannushanke. Kuhunkin investointihankkeeseen palkataan jo suunnitteluvaiheessa kosteuskoordinaattori ja puhtaudenhallintakoordinaattori, jotka ovat hankkeissa mukana myös toteutusvaiheen ajan. Erityisosaamista hankitaan lisäksi aina tarpeen mukaan. Rakentamisen aikana valvontaa suorittavat sekä rakennusvalvoja että erityisalojen valvojat. Se, onko valvojalla useampia kohteita vainko vain yksi kohde, riippuu muun muassa hankkeen koosta. Jokaisessa hankkeessa rakentamisenaikaista valvontaa suorittaa useampi henkilö. Investointihankkeiden aikatauluvaatimukset määrittyvät useimmiten käyttäjän tarpeiden perusteella. Palveluntuottajana Lappeenrannan Toimitilat Oy on pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan vastaamaan käyttäjien vaatimuksiin investointihankkeiden aikataulutuksessa. Lappeenrannan Toimitilat Oy:ssä on nostettu esiin liian kireisiin aikatauluihin liittyvät ongelmat ja asiasta on keskusteltu kaupunkikonsernin sisällä. Asia on tarkoitus käsitellä erillisenä asiana. Rakennushankkeiden valmistelussa lähdetään siitä, että rakentamiseen ja esimerkiksi rakenteiden kuivumiseen tulee jäädä riittävä aika ja sitä valvotaan rakennushankkeissa. Lappeenrannan Toimitilat Oy pitää hyvänä, että päättäjät korostavat talonrakennustyömaiden työmaavalvonnan tärkeyttä. Lappeenrannan Toimitilat Oy pitää hyvänä myös liian kireiden rakennushankkeiden aikataulujen esiin nostamista. Sisäilmaongelmat voivat olla seurausta monesta eri tekijästä. Rakentamisenaikaisen valvonnan puutteet ja liian tiukka aikataulu voivat olla jossain kohteissa myös syy sisäilmaongelmiin. Lappeenrannan Toimitilat Oy tiedostaa työmaavalvonnan tärkeyden ja edellyttää, että jokaisessa kaupunkikonsernin

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ rakennushankkeessa on riittävät resurssit valvomassa tilaajan etua ja varmistamassa osaltaan rakentamisen hyvän laadun toteutumista. Tämä toteutuu myös Joutsenon uuden koulun rakentamisessa. Esittelijän ehdotus Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan lausunto aloitteeseen on yhtä kuin rakennusvalvonnan lausunto. (JW) Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2049/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 24 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt oheismateriaalina olevan valtuustoaloitteen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi. Aloitteessa esitetään perusrahoituksen nostamista tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason, strategisen rahoituksen osoittamista joukkoliikenteen kehittämiseen sekä joukkoliikenteen kehitysmahdollisuuksien varmistaminen Greenreality-hengessä strategisena tavoitteena. Lappeenrannan joukkoliikenne jakaantuu paikallisliikenteeseen, lähiliikenteeseen sekä koulukuljetuksiin, joista kaksi viimeisintä on lähes kokonaan lakisääteisiä koulukuljetuksia. Paikallisliikenteessä tehdään kuitenkin vajaa 90 % joukkoliikenteen matkoista Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden 2014 alusta alkaen, pois lukien syksyn 2015 vähennys, ja vuonna 2018 matkustajamäärä kasvoi 1,1 % ( matkaa) verrattuna vuoteen Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä oli matkaa. Joukkoliikenteen talous on ollut heikko ja

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ se on ylittänyt talousarvion vuosittain noin eurolla. Taloutta on pyritty parantamaan paikallisliikenteen hiljaisia vuoroja karsimalla sekä vuoden 2019 alussa voimaan tulevilla hintojen korotuksilla. Lisäksi rahoitusta on siirretty toimialan sisällä joukkoliikenteeseen vuodelle Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen on laadittu joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2030, joka on vielä käsittelyssä. Siinä on määritelty joukkoliikenteen kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Keskeisimpänä tavoitteena on paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu kahteen miljoonaan matkaan sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja oman brändin luominen sille. Kehittämistoimenpiteinä on ympäristöystävällisemmän kaluston vaatiminen tulevissa kilpailutuksissa sekä asiakasinformaation ja lippujärjestelmien kehittäminen. Valtuustoaloitteessa olevaan joukkoliikenteen määrärahojen nostamiseen on pyydetty konsernihallinnosta taloushallinnon lausunto, joka on alla. Kaupunginhallitus on pyytänyt taloushallinnolta lausuntoa Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki Lisää joukkoliikenteen perusrahoituksen tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason. Osoittaa strategisesta rahoituksesta rahaa joukkoliikenteen kehittämiselle. Varmistaa joukkoliikenteen kehitysmahdollisuudet jatkossakin yhtenä Greenreality-hengen mukaisena strategisena tavoitteena. Kaupungin taloussuunnitelma laadittiin vuonna 2017.valtuustokauden pituisena. Toimialojen toimintaa sitovat valtuustokauden pituiset kehykset. Joukkoliikenne kuuluu kaupunkikehityksen kehykseen. Kaupunkikehityksen arvioidaan ylittävän vuodelle 2018 asetetun kehyksen reilulla eurolla. Voimassa olevan käytännön mukaan toimialan tulee siten kattaa mahdollinen talousarvioylitys tulevina vuosina. Lappeenranta 2033 strategialle on asetettu kahdeksan päämittaria mm. elämän laatunsa hyväksi kokevien määrä,

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus työssäkäyvien määrä, henkilöstötyytyväisyys ja lainat/asukas. CO2-päästöjen väheneminen on strategian Puhdasta ja kestävää toimenpideohjelman mittari. Tavoitteena on CO2-päästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2021 mennessä 50 % ja 80 % vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä päästöjen lasketaan vähentyneen 40 %. Puhdasta ja kestävää ohjelman toimenpidekokonaisuuksiksi valikoitui strategian valmisteluprosessin aikana Resurssiviisaus ja kiertotalous, Puhdas vesi sekä Energia ja ilmasto. Strategian valmisteluprosessin aikana todettiin, että kaupungin resurssit eivät tällä valtuustokaudella tule riittämään merkittäviin joukkoliikenteen kehittämispanoksiin (mm. sähköbusseihin). Strateginen erillis- ja kehittämisrahoitus on tarkoitettu pääasiallisesti tuottavuutta kasvattaviin ja palvelunlaatua parantaviin kertaluontoisiin toimenpiteisiin. Erilaisia lyhytkestoisia ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi voidaan esittää strategisella rahoituksella katettavaksi. Joukkoliikenteen perusrahoituksen kasvattaminen on kuitenkin jatkuvaluonteinen meno eikä siksi sovellu strategisesta rahoituksesta rahoitettavaksi. Taloushallinto on yhdessä muun konsernihallinnon kanssa antanut syksyllä 2018 oman lausuntonsa myös joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta. Ja kuten em. lausunnossakin todetaan, taloushallinnon näkökulmasta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään merkittävänä strategisena toimenpiteenä, jota tulee edistää muun muassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyin toimenpitein. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma edustaa kuitenkin tavoitetilaa, jota kohti tulee mennä toimialan talousarviokehyksen asettamissa raameissa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, lähivuosien kehitys huomioiden, ei ole mahdollista lisätä kaupungin nettomenoja. Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausuntona vihreiden valtuustoaloitteeseen Päätös Hyväksyttiin.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Vesa Räsänen poistui lautakunnan kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 36 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin lisäselvityksiä varten viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Strategiajohtajan lausunto : Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi - jatkovalmistelu Kaupunginhallitus käsitteli vastauksen Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi. Vastauksessa ja sen valmisteluaineistossa todetaan mm. Paikallisliikenteessä tehdään vajaa 90 % joukkoliikenteen matkoista Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden 2014 alusta alkaen, pois lukien syksyn 2015 vähennys, ja vuonna 2018 matkustajamäärä kasvoi 1,1 % ( matkaa) verrattuna vuoteen Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä oli matkaa. Taloutta on pyritty parantamaan paikallisliikenteen hiljaisia vuoroja karsimalla sekä vuoden 2019 alussa voimaan tulevilla hintojen korotuksilla. Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen on laadittu joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2030, joka on vielä käsittelyssä. Siinä on määritelty joukkoliikenteen kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Keskeisimpänä tavoitteena on paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu kahteen miljoonaan matkaan sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja oman brändin luominen sille. Lappeenranta 2033 strategialle on asetettu kahdeksan päämittaria mm. elämän laatunsa hyväksi kokevien määrä, työssäkäyvien määrä, henkilöstötyytyväisyys ja lainat/asukas. CO2-päästöjen väheneminen on strategian Puhdasta ja kestävää toimenpideohjelman mittari. Tavoitteena on CO2- päästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2021 mennessä 50 % ja 80 % vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä päästöjen lasketaan vähentyneen 40 %.