Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ AIKA klo 18:30-19:30 PAIKKA Kaupunginvaltuuston sali Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Alander Paavo Arminen Antti Arola Tapio Arvela Eeva Brandt-Ahde Linda Grönlund Joonas 1. varapuheenjohtaja Heikkilä Markku Heltimoinen Ilpo Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja Hyöppinen-Sipari Ulla- Riitta Hänninen Jyri Härkönen Juha Iljin Harri Junttila Virpi Järvenpää Heikki Kakkola Risto Karhu Jari Karhukorpi Kai Kemppi Jouni Kemppinen Juha Kiljunen Anneli Klemola Kimmo Kopra Jukka Koskenranta Sanna Kukkonen Päivi Lindh Tuula Lipiäinen-Medjeral Leena Lohko Jukka Löfman Päivi Munnukka Riitta Mäkelä Jani Näivä Henri Pulkkinen Petri Pulli Jarmo Puolakka Helena Rantalainen Juha Ruokoniemi Kimmo Saarela Kalle

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Smolander Seppo Thomander-Tiainen Johanna Timonen Armas Torniainen Ari Turkia Juha Iitiä Markus Vasama Tommi Kohvakka-Turja Leena Pykäläinen Tuija Maaret Moilanen Marjatta Vesterinen Marja-Liisa Mustola Toni Pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan tarkastaja Puheenjohtaja Muut osallistujat Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Lankinen Markus Strategiajohtaja Alatalo Johanna Kaupunginlakimies Soljansaari Sami Vakio-osallistuja Hietamies Mikko Vakio-osallistuja Otewa Calvin Edustaja Poissaolevat

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 82 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 83 Pöytäkirjan tarkastus 5 84 Kaupunginhallituksen lausunto arviointikertomuksesta 6 85 Vuoden 2019 talousarvion tarkistaminen 8 86 Lappeenranta-sopimus Valtuustoaloite Kisapuiston ison tekojääradan kattamisesta Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja Vihreiden 21 valtuustoryhmän valtuustoaloitteet subjektiivisen päivähoitooikeuden palauttamisesta varhaiskasvatuksessa 89 Valtuustoaloite Kartanonpellon kaupunginosan 33 paikallisliikenteen saatavuuden ja Hovinpellon paikallisliikenteen pysäkkien turvallisuuden parantamiseksi 90 Valtuustoaloite Pohjolankadun pysäköinnin parantamiseksi Jyri Hännisen, Tommi Vasaman ym. valtuustoaloite Kimpisen 45 liikuntapuiston kehittämisestä 92 Valitusosoitus 46

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallituksen ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja totesi, että kukaan valtuutettu ei ole etukäteen ilmoittanut esteestään tähän kokoukseen. Paikalla oli 51 valtuutettua liitteenä olevan läsnäololistan mukaisesti (liite 1). Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginvaltuusto valitsee hallintosäännön 13 luvun 25 :n mukaisesti kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös Tämän kokouksen pöytäkirja päätettiin tarkastaa konsernihallinnossa klo mennessä ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Smolander ja Johanna Thomander- Tiainen.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallituksen lausunto arviointikertomuksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/302/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 355 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Risto Lammi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Arviointikertomuksen vastineen vastaukset Kuntalain :n mukaan kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Valtuuston käsittelemässä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta esittää kahdeksan kysymystä, joihin se edellyttää vastinetta mennessä. Kunkin kysymyksen tehtäväalueesta vastaava viranhaltija on valmistellut vastineensa, jotka on koottu liitteeseen. (JI) Kaupunginhallitus päättää antaa valtuustolle liitteen mukaisen lausunnon vastauksena arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin ja saattaa lausunnon tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano tarkastuslautakunta kaupunginvaltuusto

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Risto Lammi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Arviointikertomuksen vastineen vastaukset Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa valtuustolle liitteen mukaisen lausunnon vastauksena arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin. Päätös Merkittiin tiedoksi.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Vuoden 2019 talousarvion tarkistaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/654/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 346 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Talousarviopäällikkö Risto Lammi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Talousarviomuutokset Kuluvan vuoden talousarvioon on tarpeen tehdä muutoksia. Käyttötalouden määrärahamuutokset Käyttötalouden määrärahamuutoksina esitetään tehtäväksi toiminnallisista muutoksista johtuvia siirtoja valtuustoon nähden sitovien kehysten välillä. Nämä siirrot eivät lisää kaupungin budjetoituja menoja. Kaupunkikehityksestä on siirtynyt kaksi henkilöä konsernipalveluihin osana kadut ja ympäristö vastuualueen järjestelyjä. Uimahallin lipunmyynti on ulkoistettu. Konsernipalveluista on luonnollisen poistuman kautta vähentynyt lipunmyyntiä aiemmin hoitanut henkilöstö. Liikuntapalveluille siirretään ostopalveluun tarvittava määräraha. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen kehyksiin esitetään siirrettäväksi soten omasta toiminnasta maahanmuuttajien kotikuntakorvauksista kate toimintoihin, joilla kotoutumista edistetään. Budjetoituja menoja lisäävinä muutoksina on tarpeen huomioida kaupunkikehityksen kehyksessä Joutsenon koulun sekä Kesämäen koulun (Kapteeninkatu 1) väistökuljetusten

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ aiheuttamat lisäkulut. Koulukuljetusten budjetti on osa liikennejärjestelmän talousarviota. Vuoden 2019 osalta lisäkulut ovat euroa. Menoja lisäävänä muutoksena esitetään lisäksi Armilan paloaseman yhteyteen hankitun tilaelementin vuokrakuluja, jotka ovat tänä vuonna euroa. Esitettävien määrärahamuutosten vaikutus vuodesta 2020 alkaen on huomioitu kaupunginhallituksen käsittelemissä talousarviokehyksissä vuosille Investointimäärärahojen muutokset Talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa kaupunginhallitus on oikeutettu tekemään maanhankintaa enintään viidellä miljoonalla eurolla. Tästä on arvioon perustuen varattu investointiosaan yksi miljoona. Maanhankintaa on tehty tänä vuonna etenkin keskustan ydinkortteleista ja arvioitu maanhankinnan määrä tulee olemaan 2,6 miljoonaa euroa. Määrä ei siten ylitä kaupunginhallituksen valtuutta, mutta investointiosaan tehtyä arviota tulisi lisätä 1,6 miljoonalla eurolla. Lasten ja nuorten lautakunta on esittänyt , 52 Kesämäen koulun (Kapteeninkatu 1) peruskorjaushankkeen ensikertaisen varustamisen määrärahasta euroa aikaistetaan tälle vuodelle. Määrärahalla hankitaan väistötiloihin av-välineistöä, joka tullaan hyödyntämään täysimääräisesti peruskorjatun koulun varustamisessa. Investoinnista aiheutuva poisto huomioidaan lasten ja nuorten kehyksessä vuodesta 2020 alkaen. Valtuusto on hyväksynyt investointiosassa Joutsenon uuden koulun kustannusarvioksi 18,8 miljoonaa euroa. Saatujen urakkatarjousten perusteella toteutuskustannusarvio on 20,7 miljoonaa euroa. Kaupungin investointien kokonaismäärää ei ole mahdollista lisätä. Kustannusarvion nousu esitetään katettavaksi supistamalla Sammontalon kustannusarviota 1,9 miljoonalla eurolla. Oppilasennusteiden mukaan Sammontalo voidaan mitoittaa pienemmälle oppilasmäärälle, kuin mihin nykyinen kustannusarvio perustuu. Tuloslaskelmaosan ja rahoituksen muutokset Verotulot ovat jäämässä puolivuosikatsauksessa kuvatulla tavalla talousarviota pienemmäksi. Tulorekisterin käyttöönoton ohella

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ alhaiseksi jääneitä tilityksiä selittää verokorttiuudistus, joka osaltaan siirtää lisäprosenteilla tehtäviä ennakonpidätysten tilityksiä ensi vuoden puolelle (joulukuun ennakonpidätykset tilitetään tammikuussa) ja alentaa ensi vuonna maksettavia ennakonpalautuksia. Verotuloarviota esitetään alennettavaksi 5,0 miljoonalla eurolla, mikä vastaavasti lisää kertaluonteisesti ensi vuoden verotuloja. Valtionosuudet toteutuvat 0,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Rahoitustuottojen ja kulujen nettotuottoarviota voidaan kasvattaa 2,0 miljoonalla eurolla Saimaan Tukipalvelut Oy:n maksaman osingon ja matalana pysyneen lainakorkotason ansiosta. Kaupunginjohtaja on talousarviossa oikeutettu ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin siten, että kaupungin nettovelkaantuminen on vuonna 2019 enintään 35 miljoonaa euroa. Puolivuosikatsauksen ennusteen mukaan tämä valtuus saattaisi juuri riittää. Koska verotulojen tilitysten kertymiseen ja investointien maksupostien tarkkaan ajoittumiseen liittyy epävarmuutta, esitetään valtuutta nostettavaksi 45 miljoonaan euroon. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle vuoden 2019 talousarvion käyttötalous-, investointi- ja tuloslaskelmaosan tarkistamista liitteiden mukaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunginjohtaja voi ottaa pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa siten, että kaupungin nettovelkaantuminen on vuonna 2019 enintään 45 miljoonaa euroa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano talousarviopäällikkö Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot:

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Talousarviopäällikkö Risto Lammi Liitteet 1. Talousarviomuutokset Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle vuoden 2019 talousarvion käyttötalous-, investointi- ja tuloslaskelmaosan tarkistamista liitteiden mukaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunginjohtaja voi ottaa pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa siten, että kaupungin nettovelkaantuminen on vuonna 2019 enintään 45 miljoonaa euroa. Päätös Hyväksyttiin.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Lappeenranta-sopimus 2020 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1423/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 348 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Liitteet 1. Lappeenranta-sopimus 2020 Henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen kirje : Lappeenranta-sopimus on kaupungin ja sen henkilöstöä edustavien järjestöjen solmima sopimus yhteistyöstä, työhyvinvoinnin edistämisestä ja Lappeenrannan kaupungin noudattamasta henkilöstöpolitiikasta. Sopimuksella on pitkä, tunnettu ja arvostettu historia. Ensimmäinen Lappeenranta-sopimus solmittiin jo vuonna Työnantajan ja henkilöstön välillä solmittu sopimus oli tuolloin ainutlaatuinen ja se toimi koko kunta-alan pilottisolmituksena valmisteltaessa valtakunnallista yhteistoimintasopimusta. Tämän jälkeen solmittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alaa edustavien keskusjärjestöjen välinen kunta-alan yhteistoimintasopimus oli työ- ja virkaehtosopimuksen tasoinen säädös ja Lappeenranta-sopimus sen paikallinen sovellutus. Vuonna 1994 Lappeenranta-sopimukseen lisättiin työkyvyn ylläpitämistä koskeva osio ja vuonna 2000 sopimusta päivitettiin teknisesti.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Esittelijän ehdotus Lappeenranta-sopimuksen merkitys muuttui huomattavasti vuonna 2007, kun laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan. Uusi kunta-alan yt-laki korvasi aikaisemman valtakunnallisen yhteistoimintaa koskevan yleissopimuksen. Vaikka työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja sen toteuttaminen on tällä hetkellä laintasoisesti järjestetty, tarvitaan kunnissa edelleen paikallisia sovellutuksia siitä, miten, milloin ja minkälaisissa forumeissa yhteistyötä henkilöstön kanssa käytännössä tehdään. Paikallisissa sovellutuksissa tulee määritellä esimerkiksi kunta-alan yt-lain mukaiset toimielimet. Tästä syystä Lappeenranta-sopimuksella on edelleen tärkeä tehtävä osana kaupungin henkilöstöpolitiikkaa. Lappeenrantasopimukseen on yhteistoimintaa koskevien sopimusehtojen lisäksi liitetty myös työhyvinvointiin ja kaupungin noudattamaan yleiseen henkilöstöpolitiikkaan liittyviä tekijöitä. Lappeenranta-sopimus on nimenomaan menettelytapasopimus. Sen tarkoituksena on määritellä keinoja, joiden avulla voidaan varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin, haasteisiin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Näiden menettelytapojen avulla voidaan parantaa myös kaupungin henkilöstön hyvinvointia. Lappeenranta-sopimus on ollut pitkään kaupungin henkilöstöpolitikan peruskirja. Tämän vuoksi voidaan sanoa, että sopimuksen henki on suurempi kuin asiakirja sinänsä. Lappeenranta-sopimuksen mukaiset menettelytavat ovat olleet sekä työnantajan että henkilöstön välinen tukipilari hyvinä, mutta myös haasteellisimpina aikoina. Lappeenrannan kaupungin organisaatio ja toimintaympäristö ovat muuttuneet merkittävästi vuoden 2007 jälkeen. Tästä syystä myös Lappeenranta-sopimusta on ollut tarpeen päivittää. Asian valmistelutyö on tehty yhteistyössä työnantajan ja kaupungin henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa Lappeenrantasopimuksen hengessä. (JW) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva Lappeenranta-sopimus 2020 hyväksytään. Päätös Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ kaupunginvaltuusto Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 357 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Liitteet 1. Lappeenranta-sopimus 2020 Oheismateriaali 1. Selvitys 2. Lpr_sopimus-2008 Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva Lappeenranta-sopimus 2020 hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Liitteet 1. Lappeenranta-sopimus 2020 Oheismateriaali 1. Selvitys 2. Lpr_sopimus-2008

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva Lappeenranta-sopimus 2020 hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Valtuustoaloite Kisapuiston ison tekojääradan kattamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/599/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 350 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Heikki Järvenpään ym. valtuustoaloite 25. maaliskuuta 2019: Ison tekojään kattaminen voitaisiin toteuttaa Ruotsista saatujen kokemusten mukaisesti noin 2,5 miljoonalla. Tämä investointi olisi tervetullut koulujen liikunnan kannalta, se lisäisi lasten ja nuorten luistelumahdollisuuksia, tehostaisi jääpallojoukkueiden junioritoimintaa ja kirkastaisi kaupungin imagoa maan johtavana jääpallokeskuksena. Myös sekä kotimaiset että naapurimaiden joukkueet tulisivat tänne harjoittelemaan ja majoittumaan. Hallin rakentamiseen on todennäköisesti saatavissa rahoitusta Opetusministeriöltä ja yksityissektorilta. Esitän, että kaupunki käynnistää pikaisesti neuvottelut eri osapuolten kanssa hankkeen toteuttamiseksi. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto 22.5: Lappeenrannan tekojään kattamisen tarve on noussut aina ajoittain esille, mutta kattaminen ei ole edennyt toteuttamisen asteelle lähinnä kustannussyistä. Aloitteessa esitetään, että ison tekojään kattaminen voitaisiin toteuttaa n. 2,5 miljoonalla eurolla. Suomessa tällä hetkellä suunnitteilla olevien isojen jäiden hallien rakentamiskustannukset ovat yli 10 miljoonaa. Tällä hetkellä

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ kaupungin talousarvioissa ei ole varausta Kisapuiston tekojään kattamiseen. Ison tekojään varatut käyttötunnit olivat vuonna 2018 n. 720 tuntia. Tästä tuntimäärästä koulujen ja päiväkotien käyttömäärä oli 90 tuntia. Tekojää on ollut luistelukäytössä marraskuun alusta maaliskuun alkuun. Keskimäärin tekojäällä on päivittäin siis n. 6 h varattuja liikuntavuoroja. Liikuntatoimen näkemyksen mukaan tekojää pystyy nykyisellään melko hyvin vastaamaan käyttövuorojen osalta käyttäjien jääaikatarpeen, tekojään kattaminen parantaisikin lähinnä harrastamisen olosuhteita ja mahdollistaisi jääkauden pidentämisen. Liikuntapaikkojen kustannukset syntyvät investointikustannuksista sekä käyttökustannuksista. Ison tekojään käyttökustannukset ilman henkilöstökuluja ovat jääkäytön osalta n euroa/vuosi eli noin euroa/kk. Henkilöstökuluja vuonna 2018 syntyi tekojään käyttökuukausien ajalta n euroa. Jääajan pidentäminen todennäköisesti lisää hallin vuosittaisia käyttökuluja merkittävästi. Tuloja tekojäältä on vuonna 2018 kertynyt noin euroa. Jos tekojää katetaan, tulee samalla myös ratkaista sen kesäkäyttö. Tällä hetkellä tekojää on kesäisin tekonurmipohjainen hiekkakenttä ja sen suurin käyttäjäryhmä on junioripesäpallo. Liikuntatoimen käsityksen mukaan tämän käyttäjäryhmän siirtäminen olemassa oleville muille kentille ei ole mahdollista ja syntyisi tarve yhdelle uudelle pesäpallon harjoituskentälle. Suomessa liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito on perinteisesti ollut lähes yksinomaan kunnan ylläpitämää toimintaa. Kunnissa, jossa liikuntapaikkojen tarve on kasvanut huomattavan paljon suuremmaksi kuin kunnan kyky ja mahdollisuus investoida niihin, on syntynyt myös uusia tapoja rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkoja. Koska valtuustoaloitteessa mainitaan yhtenä hallin rahoitusmahdollisuutena yksityissektori, kannattaisi tässäkin hankkeessa tutkia uudenlaisen liikuntapaikkarakentamisen ja sen ylläpidon mahdollisuutta. Tällä mallilla Lappeenrannassa on jo toteutettu esim. v Kisapuistoon kahden kaukalon yksityinen harjoitusjäähalli UK Areena. Yksityiset rahoittajat hankkivat hallille rahoituksen, tilasivat kaavamuutoksen hallin tontille, suunnitteluttivat, rakennuttivat ja rahoittivat noin 4,3 miljoonan

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ euron hallihankkeen sekä hakivat ja saivat valtionavustuksen euroa. Halliyhtiö vastaa hallin ylläpidosta ja korjauksista. Kaupunki on vuokrannut hallin toisen kaukalon oheistiloineen käyttöönsä 15 vuodeksi 11 kk/vuosi ja tämän hetkinen vuokra tiloista on noin euroa vuodessa. Liikuntatoimi päättää kaupungille vuokratun kaukalon jääajoista, laskuttaa jääajat kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päättämillä hinnoilla ja tulot v olivat noin euroa. Myös Huhtiniemen yksityisestä salibandyhallista kaupunki on ostanut halliaikaa salibandylle vuodesta 2010 alkaen 15 vuoden sopimuksella. Yksi mahdollisuus voisi jääpallohallihankkeessakin siis olla kaupungin sitoutuminen hankkeeseen vuokra- tai jääajan ostosopimuksella sekä tässä tapauksessa lisäksi luovuttamalla tekojään pelialueen rakenteet ja kylmätekniikka halliyhtiön käyttöön ja kunnossapitovastuulle ilman korvausta. Kaupungin mahdollinen investointituki tai muu kaupungin rahoitusosuus halliinvestointiin tulisi myös harkita tässä hankkeessa. Tekojään putkiston ja routaeristyksen sekä pinnoitteen peruskorjaus on välttämätön investointi ja se maksanee noin euroa. Tämä on tehtävä välttämättä lähivuosina yli 20 vuotta vanhalle rakenteelle halliratkaisusta riippumatta. Halliratkaisun kannalta tulisi päätettäväksi selostamotilan ja vaihtoaitioiden, valaisinpylväiden ja vanhan katsomon kohtalo. Tekojään koneiston nykyteho on mitoitettu + 6 asteen maksimilämpötilalle. Todennäköisesti koneiston tehoa tulisi nostaa, jos jään nykyistä käyttöaikaa laajennettaisiin. Lisäksi on sovittava tekojään huolto- ja pukusuojarakennuksesta, jääkö se jääpallohallin käyttöön vai onko se purettava pois tieltä. Myös nykyiset diesel- käyttöiset jäänhoitokoneet ovat tarkoitettu ulkokäyttöön, eivätkä siitä syystä sovellu hallikäyttöön. Itse hallihankkeen läpivienti, hallin rahoituksen hankkiminen, investointi, valtionavustuksen hakeminen ja hallin ylläpitovastuu vuosikorjauksineen sekä käyttö- ja henkilöstömenoineen jäisi esim. perustettavalle yksityiselle jääpallohalliyhtiölle, kuten UK Areenassakin. Keskeistä olisi löytää ja varmistaa jääpallohallille riittävästi uusia, kaupungin rahoituksesta riippumattomia tulovirtoja hallin käyttötalouden sekä investoinnin poistojen kattamiseksi.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Edellä esitetyllä mallilla olisi mahdollisesti löydettävissä ratkaisu, jossa katetun tekojään kaupungille tulevat nettokäyttömenot eivät kasvaisi nykyiseen tasoon verrattuna. Toimitilatoimikunnan lausunto 5.6: Valtuustoaloitteesta on pyydetty toimitilatoimikunnan lausunto. Liikuntapalveluista vastaava kulttuuri- ja liikuntalautakunta on antanut asiaan liittyen myös jo lausunnon, joka on esityslistan liitteenä. Hanke ei ole ollut esillä kaupungin investointien puiteohjelmassa. Liikuntahankkeita ovat siinä lähivuosilla olleet monitoimiareena, sisäliikuntahalli ja Lappeenrannan uimahallin peruskorjaus. Nyt valtuuston päätöksen mukaan yhtenä vaihtoehtona on myös mahdollinen jäähallin peruskorjaus. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunnon yhteenveto: Lautakunnan lausunnossa todetaan, kun valtuustoaloitteessakin jo mainitaan yhtenä hallin rahoitusmahdollisuutena yksityissektori, että myös tässä hankkeessa tutkittaisiin uudenlaisen liikuntapaikkarakentamisen ja hallin ylläpidon mahdollisuutta. Tällä mallilla Lappeenrannassa on jo toteutettu esim. v Kisapuistoon kahden kaukalon yksityinen harjoitusjäähalli UK Areena. UK Areena-hankkeessa yksityiset rahoittajat hankkivat hallille rahoituksen, tilasivat kaavamuutoksen hallin tontille, suunnitteluttivat, rakennuttivat ja rahoittivat noin 4,3 miljoonan euron hallihankkeen sekä hakivat ja saivat valtionavustuksen euroa. Halliyhtiö vastaa hallin ylläpidosta ja korjauksista. Kaupunki on vuokrannut hallin toisen kaukalon oheistiloineen käyttöönsä 15 vuodeksi 11 kk/vuosi ja tämän hetkinen vuokra tiloista on noin euroa vuodessa. Liikuntatoimi päättää kaupungille vuokratun kaukalon jääajoista, laskuttaa jääajat kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päättämillä hinnoilla ja tulot v olivat noin euroa. Myös Huhtiniemen yksityisestä salibandyhallista kaupunki on ostanut halliaikaa salibandylle vuodesta 2010 alkaen 15 vuoden sopimuksella. Jääpallohalliyhtiölle luovutettaisiin tekojäärata-alue tarvittavilta osin mm. kylmäputkistoineen ja kylmäkoneineen yhtiön ylläpidettäväksi itse jääpallohallin ohella.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Oheisella mallilla olisi mahdollisesti löydettävissä ratkaisu, jossa katetun tekojään kaupungille tulevat nettokäyttömenot eivät kasvaisi nykyiseen tasoon verrattuna. Toimitilatoimikunta Toimikunta yhtyi yksimielisesti osaltaan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausuntoon. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa, että ison tekojääradan kattamista voidaan selvittää tarkemmin, mikäli siihen saadaan sitoutumaan ulkopuolisia toimijoita edellä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan ehdottamalla tavalla. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Kaupunginhallituksen ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteet subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta varhaiskasvatuksessa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2281/ /2018 LPR/2277/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 67 LPR/2277/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja Lappeenrannan vihreiden valtuustoryhmä ovat tehneet kumpikin aloitteet kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Vihreiden aloitteessa esitetään lisäksi ryhmäkoon suhdeluvun palauttamista tasolle, jolla se oli vuoden 2016 alussa. Valtuustoaloitteet oheismateriaalina.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti , että 1. kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 12 (aiemmin 11a ja 11b ) mukaisesti. 2. Varhaiskasvatusasetuksen 1 (aiemmin Päivähoitoasetuksen 6 ) mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että - Toimintavuoden aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan lukien seuraavasti: Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 153,00 Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 56,30 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 109,00 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 Kaupunginvaltuuston päätös tarkoitti, että lapsilla, joiden huoltajat eivät ole työssä tai opiskele päätoimisesti, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä, on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lapsilla on kuitenkin ollut mahdollisuus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen mikäli heidän kehityksensä tai perheolosuhteet ovat sitä vaatineet. Suhdeluku muissa kuin edellä mainituissa varhaiskasvatusryhmissä säilyi 1:7. Käyttöastetavoitteeksi asetettiin 82 % vuodelle 2017 ja 85 % vuodelle Subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaus oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla kaupungin taloutta tasapainotettiin vuosina Kaupunginvaltuuston tavoittelemasta 8,8 miljoonan euron menovähennyksistä arvioitiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksella sekä samanaikaisesti toteutetulla päiväkotien käytön tehostamisella saavutettavan yhteensä 3,69 miljoonaa. Kaupungin talous saatiin tasapainoon

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ suunnitelluilla toimenpiteillä, vaikka varhaiskasvatuksen käyttöastetta ei nostettu tavoitellulle tasolle. Vuoden 2018 aikana väljennettiin sijaisten palkkauskäytäntöä. Varhaiskasvatuksen vastuualue on selvittänyt mahdollisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lapsivaikutuksia sekä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Selvityksessä on käytetty aiheesta julkaistuja katsauksia, Lappeenrannassa rajauksen piirissä oleville lapsille ja heidän huoltajilleen tehtyjen kyselyjen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia. Lisäksi on otettu huomioon tiedossa oleva varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien koko. Tulevia vuosia arvioitaessa on oletettu, että syntyvien ikäluokkien koko vastaa vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoa. Oheismateriaalina olevassa Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia selvityksessä vaikutuksia on kuvattu ja perusteltu tarkemmin. Konsernihallinto puolestaan on selvittänyt asian vaikutuksia toimialan talouteen. Lapsivaikutukset Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen oikeus. Varhaiskasvatuslaki takaa kaikille Suomessa asuville oikeuden varhaiskasvatukseen, joskin tuota subjektiivista oikeutta on rajattu osalta lapsia. Opetushallituksen laatimassa (Karila 2016) varhaiskasvatuksen tilannekatsauksessa ei oteta kantaa lasten päivittäiseen varhaiskasvatuksessa viettämään aikaan, mutta korostetaan lapsiryhmien pysyvyyden merkitystä vahaiskasvatuksen laatutekijänä. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella, kotihoidontuen turvin kotona hoidettuina, on enemmän maahanmuuttajataustaisten perheiden ja matalapalkkaisten äitien lapsia kuin korkean koulutustason ja vakaan työmarkkina-aseman omaavien perheiden lapsia. Karilan (2016) mukaan osalla varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella olevista lapsista saattaa olla riskinä se, ettei heidän yksilöllisiä oppimisen ja kehityksen ja mahdollisen tuen tarpeitaan tunnisteta riittävän varhain. Kotihoidossa olevien lasten elämäntilanne kuitenkin vaihtelee suuresti. Tällä hetkellä ei ole kattavaa tutkimustietoa siitä, millaisia kotihoidon tuen turvin tuetut kotiympäristöt ovat lasten sosiaalisten, kehityksellisten ja toiminnallisten tarpeiden näkökulmasta. Yhteiskunnan kotihoitoon kohdistuvat investoinnit perustuvat pikemminkin perinteisille kotihoidon merkitykseen liittyville uskomuksille kuin tutkitulle tiedolle investointien hyödyistä.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Keväällä 2019 Lappeenrannassa toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa tulee lisääntymään, mikäli subjektiivisen oikeuden rajauksesta luovutaan. Suurin osa lapsista tulisi olemaan läsnä 5-6 tuntia päivässä lähes kaikkina päivinä viikossa. Jotkut vanhemmat uskoivat lapsen hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatuspäivästä, oppivan sosiaalisia taitoja ja käyttäytymissääntöjä. Jotkut vanhemmat puolestaan arvelivat osa-päiväisen varhaiskasvatuksen riittävän. Varhaiskasvatusaikaansa pohti vain pieni joukko lapsia (näyte). Lasten pohdinnoissa tuli näkyviin leikin merkitys lapsille sille haluttiin riittävästi aikaa. Lasten ristiriitainen suhtautuminen päivälepoon tuli esiin myös tässä näytteessä. Ristiriitainen suhtautuminen on tullut esiin myös lasten päiväkotiarkea koskevissa tutkimuksissa (mm. Virkki 2015). Henkilökunnan vastaukset analysoitiin tarkemmin. Vastauksia saatiin enemmän kuin vanhemmilta ja lapsilta. Henkilöstön vastausten perusteella voidaan vahvistaa käsitys, ettei lapsen edun määrittely ole helppoa. Pidempää varhaiskasvatusaikaa perusteltiin sosiaalisin perustein. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lasten arveltiin hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Lapset ovat voineet Lappeenrannassa osallistua sosiaalisin perustein oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusajasta on sovittu verkostoneuvottelussa, jossa ovat olleet mukana paitsi vanhemmat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita yhteisen työn mallin mukaisesti. Kasvun ja oppimisen näkökulmasta henkilöstö korosti lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Toisin kuin lapset, ajatteli henkilökunta pidemmän varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan lisäävän lasten osallistumista aiempaa enemmän ohjattuun toimintaan ja siten saavan tukea oppimisedellytyksilleen. Henkilökunta nosti esiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Myös näillä lapsilla on verkostoneuvottelun pohjalta ollut mahdollisuus oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Verkostoneuvottelussa on sovittu myös lapsen tukemisesta kotona sekä muiden palvelujen käyttäjänä. Henkilöstön vastauksissa toivottiin subjektiivisen oikeuden laajentamisen tuovan vakautta lasten läsnäoloon ja pienentävän ryhmäkokoja. Toisaalta epäiltiin lapsia olevan yhtä aikaa enemmän paikalla. Myös lasten hoitoaikoihin vaikuttamisen uskottiin vähenevän. Henkilöstön arvioissa ei osattu ottaa

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ huomioon maksujärjestelmän vaikutuksia lasten varhaiskasvatusaikaan ja ajankohtaan. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Tarkastelleessaan subjektiivisen oikeuden laajentamista varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta henkilöstö epäili vastauksissaan tilojen ja henkilökunnan riittävyyttä. Toimikausina ja henkilöstön ajatukset ovat faktisesti oikeat. Nykyinen päiväkotikapasiteetti ja henkilöstömäärä eivät riitä, mikäli lasten subjektiivista oikeutta laajennetaan niin, että vanhemmat voivat itse määritellä lapsensa päivittäisen ja viikoittaisen varhaiskasvatusajan ja henkilöstön ja lasten suhdeluku yli 3-vuotiaiden ryhmissä säilyy nykyisellään (1/7). Raporttiin kirjattujen vaihtoehtojen mukaan vuonna 2021 lasten määrä olisi vähentynyt niin, että subjektiivisen oikeuden rajauksesta voitaisiin luopua ilman tilojen ja henkilöstön lisäämistä, mikäli yksityisten päiväkotien paikat ovat täysimääräisesti käytössä. Mikäli syntyvät ikäluokat ovat vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoisia, vuoteen 2024 mennessä tiloja ja henkilöstöä voidaan vähentää riittävästi ns. luonnollisen poistuman kautta. Oman haasteensa henkilöstön mitoittamiseen tuo varhaiskasvatuslakiin kirjattu henkilöstörakenteen muutos, jolle on annettu siirtymäaikaa aikaa vuoteen Epävarmuutta raporttiin kirjattuihin laskelmiin tuo perheiden valinnanvapaus. Jos perheet valitsevatkin yksityisen päiväkodin sijaan kunnallisen varhaiskasvatuspaikan, tarvitaan lisää päivähoitotiloja ja henkilökuntaa. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu mm. että toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7) Muutoksen voimaantuloaikataulusta ei ole vielä tietoa. Vaikutukset talouteen Talouslaskelmien mukaan varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia arviolta euroa vuodessa nykytasoon verrattuna, mikäli osallistumisasteessa ei tapahtuisi muutoksia. Mikäli kysyntä kasvaa 95 prosenttiin, tarvittaisiin lisää henkilökuntaa ja tiloja. Tuolloin kustannukset kasvaisivat arviolta 3,3 miljoonalla eurolla toimintavuonna

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Vuoteen 2024 varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokat näyttäisivät olevan huomattavasti pienempiä, jolloin varhaiskasvatuksen kustannukset voisivat kääntyä laskuun. Mikäli subjektiivinen oikeus laajennetaan valtuustoaloitteissa esitetyllä tavalla ennen toimintavuotta , tarvitaan varhaiskasvatuksen käyttöön pikaisesti lisää toimintaan sopivaa tilaa ja henkilöstöä määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisätiloista ja henkilöstöstä voitaisiin luopua viimeistään vuonna 2024.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Konsernihallinnon lausunto Konsernihallinnon lausunto on laadittu talouden ja rahoituksen vastuualueella. Kaupungin väestörakenne tulee lähivuosina painottumaan merkittävästi vanhusikäluokkiin. Vuoteen 2025 mennessä yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa liki asukkaalla, kun alle kouluikäisten määrä on vähenemässä liki 900 asukkaalla. Kaupungin palvelurakenteessa se merkitsee väistämättä sitä, että menojen painopistettä tulee siirtää lasten ja nuorten palveluista ikääntyneiden palveluihin. Kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteista ikärakenteen osuus on noin 70 %. Alle kouluikäisten lasten määrän vähentyminen leikkaa suoraan tästä ikäluokasta kunnalle maksettavaa valtionosuutta. Lappeenrannan alle 7-vuotiaista saamat valtionosuudet vähenevät ensi vuodelle 2,1 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 vähennys on kuluvaan vuoteen nähden 8,0 miljoonaa euroa, jos syntyvät ikäluokat pysyvät vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksien vähentymisen vuoksi varhaiskasvatuksen järjestämiseen ei synny taloudellista liikkumavaraa, vaikka lasten määrä vähenee. Valtionosuus vähenee täyden yksikköhinnan mukaan, mutta kaupungin omien kiinteiden kustannusten karsiminen vastaavassa suhteessa on vaikeaa, koska lasten määrä vähenee eri puolilla kaupunkia. Kustannuksia ei saada täysimääräisesti pienennettyä kysynnän vähentymistä vastaavasti. Tämä merkitsee sitä, että nykyisenkin varhaiskasvatuksen palvelutason ylläpitäminen vaatii lisärahoitusta verotuloista sekä muista palveluista. Subjektiivisen oikeuden rajaamisen poistaminen kasvattaisi lyhyellä aikavälillä merkittävästi varhaiskasvatuksen menoja. Kustannusten kasvu saattaisi olla laskelmissa esitettyä korkeampikin, koska väliaikaiset tilaratkaisut olisivat keskimääräistä kalliimpia. Vaikka vuonna 2024 varhaiskasvatuksen kysyntä olisi rajaus poistamallakin suunnilleen ensi vuoden tasolla, on kaupungin tulorahoitus tämän ikäluokan palveluihin vähentynyt 8 miljoonalla eurolla tuohon mennessä. Kaupungin mittava investointiohjelma käynnistyy toden teolla tänä vuonna, kun Joutsenon uuden koulun rakentaminen alkaa ja Kesämäenrinteen koulu peruskorjataan. Näitä seuraavat Lauritsalan uusi koulu sekä mittavimpana Sammontalo, joka valmistuu vuonna Poistot ja rahoituskulut kasvavat vuoteen

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ mennessä yli 6 miljoonalla eurolla. Kaupunki pystyy kattamaan kasvavat pääomakulut ilman huomattavia säästötoimia vain siten, että menojen kasvu rajataan tulojen kasvua pienemmäksi. Edellä mainituista syistä johtuen konsernihallinto ei puolla ehdotuksia, jotka lisäävät kaupungin menoja tai estävät niiden väestörakenteen muuttumisesta johtuvaa painopisteen siirtoa. Jos eduskunta päättää muuttaa varhaiskasvatuslakia subjektiivisen oikeuden rajaamisen osalta, tulisi muutos huomioida täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksenä. Koska valtionosuuden lisäys tulisi samanaikaisesti varhaiskasvatuslain muutoksen voimaantulon kanssa, ei muutosta varhaiskasvatusoikeuteen ole taloudellisesti mahdollista panna täytäntöön tätä ennen. Esittelijän ehdotus Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin lasten ja nuorten lautakunta esittää seuraavaa: Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on kiistatta lapsen kasvua ja kehitystä tukeva ja edistävä vaikutus. Sen sijaan ei ole tutkimustietoa siitä, minkä pituinen varhaiskasvatusaika synnyttää suotuisat vaikutukset. Lappeenrannassa kaikilla lapsilla on tällä hetkellä oikeus 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen. Mikäli yhdessä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa katsotaan yksilökohtaisesti, että laajempi varhaiskasvatus on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin tarpeen lapsen edun toteutumiseksi vaikka vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti, on tehty tapauskohtainen ratkaisu laajemmasta varhaiskasvatusajasta sekä samalla arvioitu myös muu perheen tarvitsema tuki. Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistaminen lisäisi huoltajille tehdyn kyselyn mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoitoaikaa, eivätkä nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittäisi, vaikka yksityisten palveluntarjoajien koko kapasiteetti olisi käytössä. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on vähentynyt viime vuosina ja on odotettavissa, että tulevat ikäluokat ovat kooltaan vuonna 2018 syntyneen ikäluokan tasolla. Mikäli tulevina vuosina syntyvän ikäluokan koko on noin 520 lasta ja varhaiskasvatukseen osallistumisaste säilyy ennallaan, näyttäisivät nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittävän

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ kaikille myös kokopäivähoitoa tarvitseville lapsille vuodesta 2021 lukien. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös kuntien lisätehtävien kustannusten kompensointi. Toimialan toimintakatteessa sekä toimitiloissa tulee huomioida kokopäiväisen varhaiskasvatuksen aiheuttamat kustannusten lisäykset muutoksen voimaantulosta lähtien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 301 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin pöydälle elokuun puoleen väliin asti. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 337 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Konsernihallinnon lausunto : YHTEENVETO VARHAISKASVATUKSEN SUBJEKTIIVISEN OIKEUDEN RAJAUKSEN POISTAMISTA KOSKEVIIN VALTUUSTOALOITTEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla hallitusohjelmassa todettu varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskeva lainmuutos. Lausunnoilla olevassa lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Varhaiskasvatuslain muutoksella lapselle palautetaan subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Lakien on tarkoitus tulla voimaan Varhaiskasvatuksen subjektiivisen rajauksen poistamista koskevat valtuustoaloitteet toteutuvat siis lakimuutoksen myötä. Varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen lukien lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia Lappeenrannassa arviolta euroa vuodessa nykytasoon verrattuna, mikäli osallistumisasteessa ei tapahtuisi muutoksia.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Esittelijän ehdotus Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen mukaan kuntien valtionosuuksiin lisätään ensi vuodelle subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poiston vuoksi 7,1 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutoksen vuoksi 6,7 miljoonaa euroa. Lappeenrannan valtionosuutta nämä lisäävät noin euroa ensi vuonna. Kokovuotisena valtionosuuden lisäys on noin euroa. Valtionosuuden lisäys ei siten kattaisi täysimääräisesti arvioitua menojen kasvua. Kaupungin tulopohjan heikon kehityksen ja mittavien investointien vuoksi varhaiskasvatukseen ei ole mahdollista osoittaa enempää rahoitusta kuin mitä tehtävämuutosten myötä valtionosuus kasvaa. Kaupunki ei siten voi poistaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajausta ennen kuin valmisteilla oleva lakimuutos astuu voimaan. Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Anneli Kiljunen esitti Tuija Maaret Pykäläisen kannattamana, että päätösesitykseen lisätään seuraava lause: Subjektiivisen varhaiskasvatuksen palautumiseen kaikille lapsille varaudutaan taloudellisesti vuoden 2020 budjetin yhteydessä. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Anneli Kiljusen esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Anneli Kiljusen esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kuusi (6) kaupunginhallituksen jäsentä (Vilkko, Hänninen, Härkönen, Munnukka, Puolakka, Turkia) äänestivät JAA ja viisi (5) kaupunginhallituksen jäsentä (Holopainen, Kakkola, Kiljunen, Kukkonen, Pykäläinen) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen esittelijän esityksen.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa Oheismateriaali 1. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Kaupunginhallituksen ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Valtuustoaloite Kartanonpellon kaupunginosan paikallisliikenteen saatavuuden ja Hovinpellon paikallisliikenteen pysäkkien turvallisuuden parantamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/598/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 366 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite : Kartanonpellon kaupunginosan paikallisliikenteen saatavuuden parantaminen Greenreality- strategian mukaisesti sekä Hovinpellon paikallisliikenteenpysäkkien turvallisuuden parantaminen. Lappeenrannan paikallisliikenteen reittimuutoksista johtuen linjaautot eivät enää liikennöi Läntisellä Kanavatiellä. Kartanonpellon asukkaiden on paikallisliikennettä käyttääkseen kuljettava paikoitellen jopa yli kilometrin kävelymatka linja-autopysäkille Muukontien varteen, vaikka pysäkille on näköyhteys asuinalueelta. Muukontieltä Kartanonpellolle on suunniteltu ja kaavoitettu kevyenliikenteen väylä. Väylää ei ole kuitenkaan toteutettu. Tämä kulkuyhteys toisi parannusta niin työmatka pyöräilyyn, kuin joukkoliikenteen tavoitettavuuteenkin. Kartanonpellon asuinalue on suosittu etenkin lapsiperheiden keskuudessa. Lappeenrannan kaupungin Greenreality ajattelu ei toteudu Kartanonpellon asukkaiden osalta, vaikka alueella asuu runsaasti potentiaalisia paikallisliikenteen käyttäjiä. Lappeenrannan paikallisliikenteen reittimuutoksista johtuen Hovinkadun ja Hakalinkadun linja- autopysäkkien turvallisuus on heikentynyt merkittävästi. Usealle pysäkille ei ole turvallista

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ suojatie yhteyttä sekä usealle pysäkille täytyy kävellä ajorataa pitkin. Alueelle on rakentumassa Hovinpellonpäiväkoti sekä alueella toimii tuetun asumisenyksikkö jonka osalla asukkailla on liikuntarajoitteita. Sos.dem. Valtuustoryhmä esittää kevyenliikenteen kulkuyhteyden toteuttamista Kartanonpellolta Muukontielle, lisäksi esitämme välittömästi tehtäväksi Hovinkadun ja Hakalinkadun paikallisliikenteen linja-auto pysäkkien sijainnin ja niille johtavien kulkuyhteyksien turvallisuustarkastelun, sekä korjaustoimet turvallisuuden parantamiseksi. Kaupunkikehityslautakunnan lausunto : SDP:n valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan kevyen liikenteen väylän tekemistä Kartanonpellolta Muukontielle sekä Hovinpellon linja-autopysäkkien turvallisuustarkastuksen sekä korjaustoimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. Kevyen liikenteen väylä Kadut ja ympäristö on tutkinut kuvan 1. mukaisen yhteyden (keltaisella) toteuttamista ja siihen liittyviä rajoituksia. Kuva 1. Kaavassa merkityt yhteydet Kulkuyhteys on merkitty kaavassa puistoon sijoittuvana ohjeellisena kevyelle liikenteelle varattuna alueen osana. Alue on tällä hetkellä metsittynyt ja pohjoiseen laskeva melko jyrkkä rinne.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Nykyinen yhteys Haartmaninkadulta Muukontien pysäkille on Läntisen kanavatien ja Muukontien rampin kautta. Yhteysväli on muuten tasainen, mutta rampin pituuskaltevuus on 6,5 %. Kaltevuus ei täytä esteettömyyden raja-arvoa alle 5 %. Haartmaninkadulta on muodostunut luonnonmukainen polku ko. pysäkille. Uusi virallinen kaavan mukainen yhteys lyhentäisi Haartmaninkadun lähimmän asunnon ja pysäkin välistä matkaa 450m ja hyöty kaikille muille olisi vielä suurempi. Sen sijaan Haartmaninpuiston asuinalueelta käyttö jäänee tervejalkaisilla rajalliseksi, koska pituudeltaan suhteellisen lyhyt yhteys jyrkän portaikon kautta vie suoraan pysäkille. Tarkasteltaessa Haartmaninpuiston uutta yhteyttä ei ole järkevää pyrkiä esteettömään tavoitteeseen. Rinteen jyrkkyyden vuoksi esteetön väylä vaatisi reitin tekemistä serpentiininä kuva 2. ja olemassa oleva metsää jouduttaisiin kaatamaan turhan paljon. Tervejalkaiset kuntalaiset oikaisivat mutkaisen reitin ilman merkittäviä esteitä ja kunnossapito olisi erittäin haasteellista ja kallista. Kuva 2. Vaihtoehto esteetön Kaavan mukaista linjausta myötäilevässä vaihtoehdossa (kuva 3.) ei päästä esteettömän yhteyden vaatimukseen vaan n. 100m osuudella ollaan pituuskaltevuudessa 7-8%. Tämä tarkoittaa hiukan jyrkempää kuin Muukontien ja Läntisen kanavatien välisellä kevyen liikenteen väylällä on. Kyseisellä kaltevuudella toteutettuna väylä on kohtuudella aurattavissa talvella.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Suunnittelu vaatii huolellisuutta, jotta vältetään rankkasateiden aiheuttamat tuhot. Esittelijän ehdotus Kuva 3. Kaavan linjausta myötäilevä vaihtoehto Kadut ja ympäristö asettaa kyseessä olevan yhteyden rakentamiseksi tarvittavan suunnittelun työn alle vaihtoehdon kuva 3. pohjalta ja tavoitteena on toteuttaa yhteys viimeistään kesällä Raitti suunnitellaan kivituhkapintaisena valaistuksella varustettuna. Hovinpellon linja-autopysäkkien turvallisuuden parantamiseksi ehdotetaan seuraavaa: 1) Hovinkatu Tuohimäenkatu puiston puolella oleva pysäkki - parannetaan reunatukea - rakennetaan parempi jalkakulkuyhteys - tarkistetaan Hakalinkatu-Huovinkatu risteyksien turvallisuutta - tarkistetaan mahdollisuus Hovinkatu - Hakalinkatu kohdalla olevan suojatien korotukseen 2) Hovinkatu Isopällinkatu - rakennetaan pysäkkilevennykset sekä jalankulkuyhteys Hovinkadun molemmin puolin - tarkistetaan nykyinen suojatien sijainti 3) Hovinkatu 6 kohdalla - rakennetaan odotustila / jalankulkuyhteys - pysäkkilevitykselle ei ole mahdollista rakentaa kerrostalon tonttirajan takia