Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Härkönen Juha. Puolakka Helena Jäsen. Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ AIKA klo 15:00-17:05 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kukkonen Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Munnukka Riitta Pöytäkirjan tarkastaja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Mäkelä Jani Muu osallistuja Torniainen Ari Muu osallistuja Grönlund Joonas Muu osallistuja Moilanen Marjatta Varajäsen Arvela Eeva Varajäsen Poissaolevat Kiljunen Anneli Jäsen Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 342 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Talousarviokehykset Vuoden 2019 talousarvion tarkistaminen Pätärin talomuseon lahjoitukseen liittyvän 18 maanvuokrasopimuksen muuttaminen 348 Lappeenranta-sopimus Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lappeenrannan 22 Lämpövoima Oy:n hakemukseen Nuijamaan jätevedenpuhdistamon lupamääräysten tarkistamiseksi 350 Valtuustoaloite Kisapuiston ison tekojääradan kattamisesta Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 32

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Päivi Kukkonen ja Riitta Munnukka. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Käsittelyjärjestyksen muutos LUT:n dekaani Jarmo Partanen ja tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen esittelivät ajankohtaisia asioita. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen ja asiantuntija Markku Mäki- Hokkonen läsnä esittelyn ajan. Merkittiin tiedoksi. Pois klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Talousarviokehykset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1355/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Talousarviopäällikkö Risto Lammi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. TA-kehykset KH Hallintosäännön 10:1.1 :n mukaan kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion suunnittelukehykset ja laadintaohjeet. Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Vuosien talousarviokehykset perustuvat pääosin voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, johon sisältyy valtuustolle omana asianaan esitettävät talousarviomuutokset. Vuoden 2022 kehys on tekninen perustuen vuoden 2021 raamiin. Kehyksiin on tässä vaiheessa tarpeen tehdä lähinnä teknisiä tarkistuksia muun muassa kilpailukykysopimuksen päättymisen johdosta. Kehyksissä kuitenkin huomioidaan lainsäädännöstä tulevia tehtävämuutoksia ja esitetään rajattavaksi kustannuskehitystä verorahoituksen kasvua hitaammaksi. Tämä on välttämätöntä, jotta investoinneista aiheutuva velkaantuminen pysyy hallittuna. Verorahoitus Kuluvan vuoden verotulot jäävät budjetoitua pienemmiksi kaikkien verolajien osalta poikkeuksellisten erien vuoksi. Olennaisin vaje tulee kunnallisverosta, jonka kertymää ovat heikentäneet

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvät tilitysvajeet sekä vuoden alusta tullut verokorttiuudistus. Näiden molempien tekijöiden aiheuttama notkahdus verokertymään on oikenemassa ensi vuonna. Kunnallisveroja odotetaan ensi vuonna saatavan yli neljä prosenttia tätä vuotta enemmän, mutta vuodelle 2021 kasvu jää alle prosenttiin ja vuonna 2022 vajaaseen puoleentoista prosenttiin. Yhteisöverokertymä jää tänä vuonna viime vuoden tasolle. Ensi vuodelle poistuu vuoden 2017 kertaerän vaikutus jako-osuuteen, mikä kasvattaa yhteisöveroa yli kahdeksan prosenttia. Seuraavina vuosina veron tuottoon ei odoteta kasvua. Kiinteistöveroon on kohdistunut tälle vuodelle huomattavia takautuvia palautuksia, jotka painavat kertymän odotettua alemmaksi. Vertailuvuoden alhaisen tason vuoksi ensi vuodelle odotetaan kuuden prosentin kasvua, mutta seuraavina vuosina kehitys normalisoituu runsaan prosentin tasolle. Verokertymien rytmihäiriöiden vuoksi kehitys on lähivuosina sahailevaa. Ensi vuodelle verotulojen kasvuksi odotetaan yli neljää prosenttia, vuodelle 2021 puolta prosenttia ja vuodelle 2022 vajaata puoltatoista prosenttia. Valtionosuudet lisääntyvät ensi vuodelle noin 17 miljoonalla eurolla. Liki 16 %:n kasvu ei kuitenkaan ole kuntataloutta vahvistava, vaan kattaa ainoastaan kustannusten nousun ja veromenetykset. Lisäyksestä 3,1 miljoonaa on kertaluonteista, vain vuonna 2020 maksettavaa kompensaatiota kaksinkertaisista valtionosuusleikkauksista. Valtionosuuden kasvu koostuu seuraavista tekijöistä: - Kikyn kaksinkertaisen leikkauksen korvaus 3,1 Me (vain v. 2020) - Verotuloihin perustuvan tasauksen lisäys 2,5 Me - Veromenetysten kompensaation lisäys 4,0 Me - Lomarahaleikkauksen päättyminen 3,5 Me - Kustannustenjaon tarkistus 1,4 Me - Indeksikorotus 2,5 Me - Tehtävämuutokset e Vertailun vuoksi todettakoon, että lomarahaleikkauksen päättymisen, kustannustenjaon tarkistuksen ja indeksikorotuksen tuoma valtionosuuden lisäys on yhteensä vähemmän kuin mitä kaupungin maksuosuus Eksotelle on kasvamassa ensi vuodelle.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Koska vuoden 2020 valtionosuuteen sisältyy vain ensi vuonna maksettava kertakorvaus, niin indeksikorotuksesta huolimatta valtionosuus vähenee vuodelle Vuodesta 2022 lähtien valtionosuuden kasvun odotetaan olevan puolentoista prosentin tasossa. Valtionosuusarviossa on huomioitu muun muassa asukasluvun ja ikärakenteen muutokset. Verotulojen ja valtionosuuden odotetaan lisääntyvän ensi vuodelle yhteensä noin kuusi prosenttia, pysyvän vuonna 2021 ensi vuoden tasolla ja vuodesta 2022 alkaen kasvun ennakoidaan olevan puolentoista prosentin tasossa. Näkymä on kuitenkin hyvin epävarma. Verotulojen tilityksissä on ollut viime vuosina hyvin poikkeuksellisia ja yllättäviä muutoksia, jotka ovat heilauttaneet koko maan kuntataloutta ennennäkemättömällä tavalla. Verotulojen pitkään heikkona jatkunut kehitys ja ennusteet talouskasvun hiipumisesta antavat aihetta pitää tässä esitettyä melko vaatimatonta verotulojen kehitystä kuitenkin optimistisena arviona, jota saatetaan joutua heikentämään. Määrärahamuutokset Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Talousarviovaiheessa esitetään tehtäväksi palkkaratkaisua varten keskitetty määrärahavaraus, josta kustannusvaikutuksen selvittyä kohdennetaan kate lautakuntien kehyksiin. Vuosille vuotuiseksi kustannusvaikutukseksi ennakoidaan 1,6 %. Konserniyhtiöiltä hankittavien tukipalvelujen hinnantarkistuksiin tehdään palkkaratkaisun mukainen keskitetty varaus ja hinnat voivat muuttua vasta työehtosopimusneuvottelujen päätyttyä. Lomarahat maksetaan ensi vuonna normaalissa tasossa. Tästä aiheutuva 1,3 miljoonan euron menolisäys on huomioitu kehyksissä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden uudistamisen ensi vuoden alusta lukien. Tämä ei lisää eikä vähennä kaupungin ulkoisia toimintamenoja, mutta muuttaa olennaisesti sisäisten vuokrien määrää. Kaupunkitasolla kustannusneutraali vuokrien muutos sisältyy kehyksiin. Ylläpitovuokran indeksikorotus on lisätty kehyksiin.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Valtionosuuteen vaikuttavina tehtävämuutoksina on huomioitu lasten ja nuorten palvelujen kehyksessä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto sekä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Valtio on määrittänyt, että tehtävämuutokset huomioidaan täysimääräisesti valtionosuuden lisäyksenä. Ensi vuodelle näistä kertyvä valtionosuuden lisäys ja siten myös lasten ja nuorten palvelujen kehysmuutos on yhteensä euroa ja vuodesta 2021 alkaen kokovuotisena euroa. Kaupungin oman toiminnan menokasvua on pystyttävä rajoittamaan, jotta kaupungin nettotoimintamenojen kasvu jää yhdessä Eksoten 1,5 %:n kustannusuran kanssa verorahoituksen pidemmän aikavälin enintään 1,5 %:n kasvua alemmaksi. Tämä on välttämätöntä, jotta mittavista investoinneista aiheutuva velan lisääntyminen pysyy hallittuna ja vuosikate riittää kattamaan myös kohonneesta investointitasosta aiheutuvat korkeammat poistot. Vuosikatteen tulisi olla seuraavan valtuustokauden lopulla 30 miljoonan euron tasossa. Tähän on mahdollista päästä, jos nettotoimintamenojen kasvu on noin 0,2 %-yksikköä verorahoituksen kasvua hitaampaa. Keskimäärin koko kaupungin toimintakate saisi siten kasvaa enintään 1,3 % vuodessa. Eksoten kustannusuran ollessa 1,5 %, on kaupungin muun toiminnan nettomenojen kasvumahdollisuus keskimäärin noin 0,95 %. Strateginen rahoitus on tällä valtuustokaudella 2,75 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2022 teknisessä kehyksessä määräraha on poistettu. Vuonna 2021 valittava uusi valtuusto tekee päätökset strategian uudistamisesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä kehittämisrahoituksesta vuodesta 2022 alkaen. Kaupungin poistotaso tulee kasvamaan vuonna 2022 noin kolmella miljoonalla eurolla investointien valmistumisen myötä. Oman toiminnan menokasvun rajaamiseksi esitetään, että lasten ja nuorten palvelujen kehyksessä huomioidaan varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien pienentyminen sekä edellytetään opetustoimen kustannuserojen kaventamista vertailukaupunkeihin nähden. Varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien pienentyminen Syntyvyys on alentunut huomattavasti viime vuosina. Viime vuonna syntyi 519 uutta lappeenrantalaista, kun syntyneiden lasten ikäluokat ovat olleet aiemmin tällä vuosikymmenellä 700

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ molemmin puolin. Lasten määrän vähentyminen vähentää ensimmäisenä ja nopeallakin aikavälillä varhaiskasvatuksen kysyntää. Samaan aikaan vanhusväestö kasvaa. Sen vuoksi on välttämätöntä siirtää menojen painopistettä väestörakenteen muutosta vastaavasti. Tähän ohjaa myös valtionosuusjärjestelmä. Riippumatta varhaiskasvatuksen kysynnän muutoksesta, alle kouluikäisten lasten määrän vähentyminen leikkaa tästä ikäluokasta kaupungin saamaa valtionosuutta ensi vuonna 2 miljoonaa euroa. Jos syntyvät ikäluokat pysyvät viime vuonna toteutuneen kokoisina, vähenee kaupungin valtionosuus alle kouluikäisten ikäluokasta vuoteen 2025 mennessä 8 miljoonalla eurolla. Kansallisesti tavoitellaan, että yli 4-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen olisi 95 % ikäluokasta. Kolme vuotta täyttäneiden osallistumisaste on Lappeenrannassakin noussut yli 80 %:tiin ja oli viime vuonna 83. Jos osallistumisaste kasvaa viime vuosien tapaan noin 2 %-yksikköä vuodessa, olisi tavoite saavutettu vuonna Olettaen, että syntyvät ikäluokat pysyvät viimevuotisella tasolla ja että osallistumisaste kasvaa vaiheittain, vähenisi määrärahan perusteena oleva varhaiskasvatuksen asiakasmäärä ensi vuodelle 52 lapsella, seuraavalle vuodelle 42 lapsella ja vuodelle 2022 lisää 88 lapsella. Vastaava määrärahavähennys olisi ensi vuodelle euroa, vuodelle euroa ja vuodelle euroa. Jos syntyvyys kehittyy oletettua paremmin, tarkistetaan määrärahamuutosta. Lasten määrän väheneminen toteutuu eri puolilla kaupunkia. Sen vuoksi kiinteiden järjestämiskulujen vähentäminen ei ole mahdollista samassa tahdissa. Tästä johtuen määrärahamuutoksessa on otettu huomioon vain muuttuvat kustannukset. Kiinteiden kulujen osuus tulee näkymään palveluverkkotarkastelussa. Koska määrärahamuutosta ei lasketa täyden yksikkökustannuksen mukaan, kasvaa varhaiskasvatuksen lasta kohden budjetoitu määräraha. Tänä vuonna varhaiskasvatuksen budjetti on noin euroa alle 7-vuotiasta lasta kohden. Ensi vuonna, ilman kustannustason nousun ja tehtävämuutosten tuomaa lisämäärärahaa, ennakoitu lasten määrä ja edellä kuvattu määrärahamuutos huomioiden budjetti olisi euroa alle 7-

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ vuotiasta lasta kohden. Vuonna 2021 määräraha olisi euroa ja vuonna 2022 se olisi euroa alle 7-vuotiasta lasta kohden. Opetustoimen kustannuserojen kaventaminen Opetustoimen taloustilastojen mukaan Lappeenrannassa on kustannuseroja vertailukaupunkeihin nähden. Kustannuserojen taustalla on muun muassa eroja kaupunkirakenteissa ja siitä johtuen palveluverkon hajanaisuudessa, mikä heijastuu esimerkiksi kiinteistö- ja kuljetuskustannuksiin ja muihin tukipalveluihin. Kustannuseroja ei voida kuitenkaan kaikilta osin perustella näillä tekijöillä. Lasten ja nuorten palveluiden tulee vuoden 2021 talousarvioprosessin käynnistämiseen mennessä yhdessä konsernihallinnon kanssa selvittää, mitä merkittävimpien kustannuserojen kaventamiseksi olisi tehtävissä ja mitä vaikutuksia toimenpiteillä olisi palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on voida alentaa menoja vuodesta 2021 alkaen eurolla vuosittain siten, että vuoden 2025 loppuun mennessä kustannuseroja olisi kavennettu eurolla. Vuosikate, investoinnit ja tulos Kaupungin vuosikatteeksi olisi ensi vuonna muodostumassa 29,4 miljoonaa euroa. Hyvää vuosikatetasoa selittää verotulojen tilityksessä oleva viive, mikä vastaavasti kasvattaa kuluvan vuoden alijäämää. Vuodelle 2021 vuosikate alenee 24,2 miljoonaan euroon. Ensi vuodelle ajoittuu investointisuman suurin piikki ja investoinnit olisivat 70,7 miljoonaa euroa. Osa ensi vuodelle taloussuunnitelmassa ajoitetuista investoinneista siirtynee myöhemmäksi. Tämä tarkentuu talousarviovalmistelun kuluessa. Vuosikate ei kuitenkaan tule riittämään tällä ja seuraavalla valtuustokaudella vuotuisiin investointeihin ja lainamäärä kasvaa noin 153 miljoonaa euroa vuoden 2025 loppuun mennessä. Siten tavoiteltu 30 miljoonan euron vuosikatetaso seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä on välttämätön, jotta velkaantuminen ei kasva arvioitua enempää siihen mennessä ja vuodesta 2026 alkaen lainakantaa pystytään supistamaan. Investointien valmistumisen myötä käytöstä jää pois rakennuksia, joilla on vielä tasearvoa. Lauritsalan koulun tasearvo on tämän vuoden lopussa 4,8 miljoonaa euroa, mikä poistetaan ensi vuoden aikana. Lisäksi muiden rakennusten tasearvoja tulee varautua alentamaan kolmen seuraavan vuoden aikana 3,2

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ miljoonalla eurolla. Myös suunnitelman mukaisten poistojen taso kasvaa vuosittain investointien valmistuessa. Tilikauden tulos on kahtena seuraavana vuonna niukasti ylijäämäinen. Seuraavalla valtuustokaudella tulos olisi noin viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä ei merkitse taloudellista liikkumavaraa, koska tällä ylijäämätasolla kuitenkin samaan aikaan lainakanta kasvaa. E Vuosikate Investoinnit Vuosikate-investoinnit Tilikauden tulos Vuosikate-investoinnit yhteensä vastaa suunnilleen lainakannan kasvua Eksoten kustannusuran kriittisyys Jos toimintakulut ja verorahoitus kehittyvät edellä kuvatusti, Lappeenranta selviää ilman muita sopeutustoimia. Verotulojen kehitykseen liittyy epävarmuutta. Suurin riski on kuitenkin Eksotelle asetetun 1,5 %:n kustannusuran toteutumisessa. Kuluvan vuoden nettotoimintamenojen kasvu on selvästi yli 3 %, mikä jättäisi Eksotelle ensi vuodelle hyvin niukan kasvuvaran. Kustannusuran pitäminen keskimäärin 1,5 %:n tasolla on kuitenkin aivan kriittinen Lappeenrannan talouden kestävyyden kannalta. Jos kustannusura olisi 2 %:n tasossa, olisi kaupungin tulos joka vuosi alijäämäinen 1 3 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvaisi 181 miljoonaa euroa vuoden 2025 loppuun mennessä. 30 miljoonan euron vuosikatetavoitteeseen nähden taloutta olisi tasapainotettava 7,5 miljoonalla eurolla ensi valtuustokauden loppuun mennessä. E Kasvu, % 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Eksote maksuosuus Vuosikate Investoinnit Vuosikate-investoinnit Tilikauden tulos Vuosikate-investoinnit yhteensä vastaa suunnilleen lainakannan kasvua

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Viime vuosien menokehitykseen nähden keskimäärin 3 %:n menokasvukaan ei olisi poikkeuksellisen korkealla tasolla. Tämä kehitys merkitsisi mittavaa tasapainotustarvetta. Kaupungin tulos painuisi raskaasti alijäämäiseksi ja taseeseen kertyneet ylijäämät olisi kulutettu vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuonna 2025 tasapainotustarve olisi 25 miljoonaa euroa, mikä vastaisi 2,25 %- yksikön korotusta kunnallisveroon tai 16 %:n leikkausta muihin menoihin kuin Eksoten maksuosuuteen. E Kasvu, % 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Eksote maksuosuus Vuosikate Investoinnit Vuosikate-investoinnit Tilikauden tulos Vuosikate-investoinnit yhteensä vastaa suunnilleen lainakannan kasvua Esittelijän ehdotus Sote-uudistuksen mahdollinen toteutuminen ei poista tarvetta pitää sote-menojen kehitystä hallittuna uudistuksen voimaantuloon saakka. Sote-menojen ja vastaavan rahoituksen siirtyminen valtiolle ei poista kunnan talouteen syntynyttä alijäämää, vaan se jää jäljellä olevasta toiminnasta katettavaksi, mikäli rahoitusmalli noudattaa edellisen hallituksen soteuudistuksen linjauksia. Talousarvioprosessi Talousarvioprosessi etenee seuraavasti: - kaupunginhallitus antaa talousarviokehykset valtuusto päättää veroprosenteista lautakuntien talousarvioesitykset mennessä - kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan kaupunginhallitus käsittelee talousarviota ja sekä mahdolliset äänestykset valtuusto päättää talousarviosta (JI) Kaupunginhallitus päättää

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ antaa talousarviokehykset vuosille liitteen mukaan 2. pyytää lautakunnilta kehyksiin sovitetut talousarvioesitykset mennessä 3. valtuuttaa konsernihallinnon antamaan tarvittavat yksityiskohtaiset ohjeet Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano talousarviopäällikkö

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Vuoden 2019 talousarvion tarkistaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/654/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Talousarviopäällikkö Risto Lammi Liitteet 1. Talousarviomuutokset Kuluvan vuoden talousarvioon on tarpeen tehdä muutoksia. Käyttötalouden määrärahamuutokset Käyttötalouden määrärahamuutoksina esitetään tehtäväksi toiminnallisista muutoksista johtuvia siirtoja valtuustoon nähden sitovien kehysten välillä. Nämä siirrot eivät lisää kaupungin budjetoituja menoja. Kaupunkikehityksestä on siirtynyt kaksi henkilöä konsernipalveluihin osana kadut ja ympäristö vastuualueen järjestelyjä. Uimahallin lipunmyynti on ulkoistettu. Konsernipalveluista on luonnollisen poistuman kautta vähentynyt lipunmyyntiä aiemmin hoitanut henkilöstö. Liikuntapalveluille siirretään ostopalveluun tarvittava määräraha. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen kehyksiin esitetään siirrettäväksi soten omasta toiminnasta maahanmuuttajien kotikuntakorvauksista kate toimintoihin, joilla kotoutumista edistetään. Budjetoituja menoja lisäävinä muutoksina on tarpeen huomioida kaupunkikehityksen kehyksessä Joutsenon koulun sekä Kesämäen koulun (Kapteeninkatu 1) väistökuljetusten aiheuttamat lisäkulut. Koulukuljetusten budjetti on osa liikennejärjestelmän talousarviota. Vuoden 2019 osalta lisäkulut ovat euroa. Menoja lisäävänä muutoksena esitetään

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ lisäksi Armilan paloaseman yhteyteen hankitun tilaelementin vuokrakuluja, jotka ovat tänä vuonna euroa. Esitettävien määrärahamuutosten vaikutus vuodesta 2020 alkaen on huomioitu kaupunginhallituksen käsittelemissä talousarviokehyksissä vuosille Investointimäärärahojen muutokset Talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa kaupunginhallitus on oikeutettu tekemään maanhankintaa enintään viidellä miljoonalla eurolla. Tästä on arvioon perustuen varattu investointiosaan yksi miljoona. Maanhankintaa on tehty tänä vuonna etenkin keskustan ydinkortteleista ja arvioitu maanhankinnan määrä tulee olemaan 2,6 miljoonaa euroa. Määrä ei siten ylitä kaupunginhallituksen valtuutta, mutta investointiosaan tehtyä arviota tulisi lisätä 1,6 miljoonalla eurolla. Lasten ja nuorten lautakunta on esittänyt , 52 Kesämäen koulun (Kapteeninkatu 1) peruskorjaushankkeen ensikertaisen varustamisen määrärahasta euroa aikaistetaan tälle vuodelle. Määrärahalla hankitaan väistötiloihin av-välineistöä, joka tullaan hyödyntämään täysimääräisesti peruskorjatun koulun varustamisessa. Investoinnista aiheutuva poisto huomioidaan lasten ja nuorten kehyksessä vuodesta 2020 alkaen. Valtuusto on hyväksynyt investointiosassa Joutsenon uuden koulun kustannusarvioksi 18,8 miljoonaa euroa. Saatujen urakkatarjousten perusteella toteutuskustannusarvio on 20,7 miljoonaa euroa. Kaupungin investointien kokonaismäärää ei ole mahdollista lisätä. Kustannusarvion nousu esitetään katettavaksi supistamalla Sammontalon kustannusarviota 1,9 miljoonalla eurolla. Oppilasennusteiden mukaan Sammontalo voidaan mitoittaa pienemmälle oppilasmäärälle, kuin mihin nykyinen kustannusarvio perustuu. Tuloslaskelmaosan ja rahoituksen muutokset Verotulot ovat jäämässä puolivuosikatsauksessa kuvatulla tavalla talousarviota pienemmäksi. Tulorekisterin käyttöönoton ohella alhaiseksi jääneitä tilityksiä selittää verokorttiuudistus, joka osaltaan siirtää lisäprosenteilla tehtäviä ennakonpidätysten tilityksiä ensi vuoden puolelle (joulukuun ennakonpidätykset

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ tilitetään tammikuussa) ja alentaa ensi vuonna maksettavia ennakonpalautuksia. Verotuloarviota esitetään alennettavaksi 5,0 miljoonalla eurolla, mikä vastaavasti lisää kertaluonteisesti ensi vuoden verotuloja. Valtionosuudet toteutuvat 0,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Rahoitustuottojen ja kulujen nettotuottoarviota voidaan kasvattaa 2,0 miljoonalla eurolla Saimaan Tukipalvelut Oy:n maksaman osingon ja matalana pysyneen lainakorkotason ansiosta. Kaupunginjohtaja on talousarviossa oikeutettu ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin siten, että kaupungin nettovelkaantuminen on vuonna 2019 enintään 35 miljoonaa euroa. Puolivuosikatsauksen ennusteen mukaan tämä valtuus saattaisi juuri riittää. Koska verotulojen tilitysten kertymiseen ja investointien maksupostien tarkkaan ajoittumiseen liittyy epävarmuutta, esitetään valtuutta nostettavaksi 45 miljoonaan euroon. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle vuoden 2019 talousarvion käyttötalous-, investointi- ja tuloslaskelmaosan tarkistamista liitteiden mukaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunginjohtaja voi ottaa pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa siten, että kaupungin nettovelkaantuminen on vuonna 2019 enintään 45 miljoonaa euroa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano talousarviopäällikkö

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Pätärin talomuseon lahjoitukseen liittyvän maanvuokrasopimuksen muuttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1153/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Kaupunginlakimies Johanna Alatalo Liitteet 1. Luonnos lahjakirjaksi 2. Luonnos päivitetyksi maanvuokrasopimukseksi Tausta Kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunki lahjoittaa Pätärin talomuseon (sisältäen Ylämaan kotiseutumuseon) rakennukset, rakennelmat ja museoesineistön Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry:lle pöytäkirjan liitteenä olleen lahjakirjaluonnoksen mukaisesti sekä erottamattomana osana lahjoitusta vuokraa noin 5500 m²:n suuruisen määräalan tilasta lahjan saajalle pöytäkirjan liitteenä olleen maanvuokrasopimusluonnoksen mukaisesti. Kaupunginhallitus on oikeuttanut kaupungingeodeetin allekirjoittamaan lahjakirjan ja vuokrasopimuksen. Maanvuokrasopimuksen mukaan vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi molemminpuolisella 12 kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomispäivä on Leader-rahoituksen ehdoista johtuva muutostarve maanvuokrasopimukseen Kaupunginhallituksen hyväksymät lahjakirja ja maanvuokrasopimus ovat olleet asiakirjojen valmisteluvaiheessa yhdistyksen kommentoitavina ja yhdistyksen edustajat ovat todenneet asiakirjaluonnosten olevan hyväksyttävissä.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Esittelijän ehdotus Kaupunginhallituksen päätöksenteon jälkeen yhdistyksen puolelta on otettu kaupunkiin yhteyttä ja pyydetty, että vuokrasopimuksen vuokra-aika muutetaan irtisanomisenvaraisesta toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta määräaikaiseksi, jotta yhdistyksen on mahdollista saada kohteeseen Leader-rahoitusta. Rahoittajan edustajalta saadun ohjeistuksen mukaan rahoituksen ehdot edellyttävät, että vuokrasopimus on voimassa määräaikaisena ilman irtisanomismahdollisuutta ja vähintään 8,5 vuotta hankkeen alusta lukien. Rahoittajan edustaja on suositellut 10 vuoden mittaisen määräaikaisen sopimuksen tekemistä. Aiemmin kaupunginhallituksen hyväksymän vuokrasopimuksen voimassaoloaika tulisi näin ollen muuttaa toistaiseksi voimassa olevasta 10 vuoden määräaikaiseksi sopimukseksi. Rahoituksen ehdot edellyttävät lisäksi, että vuokrasopimus kirjataan erityisenä oikeutena. Vuokrasopimus on kirjattavissa, eikä tästä edellytyksestä aiheudu muutostarvetta vuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen edellä kerrotun muutostarpeen ilmenemisestä johtuen lahjakirjaa ja vuokrasopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Oheisena liitteenä on luonnos vuokra-ajan osalta päivitetyksi maanvuokrasopimukseksi. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä oheisena liitteenä olevan päivitetyn luonnoksen mukaisen muutoksen hyväksytyn maanvuokrasopimuksen vuokra-aikaan. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry Kaupungingeodeetti

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Lappeenranta-sopimus 2020 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1423/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Liitteet 1. Lappeenranta-sopimus 2020 Henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen kirje : Lappeenranta-sopimus on kaupungin ja sen henkilöstöä edustavien järjestöjen solmima sopimus yhteistyöstä, työhyvinvoinnin edistämisestä ja Lappeenrannan kaupungin noudattamasta henkilöstöpolitiikasta. Sopimuksella on pitkä, tunnettu ja arvostettu historia. Ensimmäinen Lappeenranta-sopimus solmittiin jo vuonna Työnantajan ja henkilöstön välillä solmittu sopimus oli tuolloin ainutlaatuinen ja se toimi koko kunta-alan pilottisolmituksena valmisteltaessa valtakunnallista yhteistoimintasopimusta. Tämän jälkeen solmittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alaa edustavien keskusjärjestöjen välinen kunta-alan yhteistoimintasopimus oli työ- ja virkaehtosopimuksen tasoinen säädös ja Lappeenranta-sopimus sen paikallinen sovellutus. Vuonna 1994 Lappeenranta-sopimukseen lisättiin työkyvyn ylläpitämistä koskeva osio ja vuonna 2000 sopimusta päivitettiin teknisesti. Lappeenranta-sopimuksen merkitys muuttui huomattavasti vuonna 2007, kun laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan. Uusi kunta-alan yt-laki korvasi aikaisemman valtakunnallisen yhteistoimintaa koskevan yleissopimuksen.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Esittelijän ehdotus Vaikka työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja sen toteuttaminen on tällä hetkellä laintasoisesti järjestetty, tarvitaan kunnissa edelleen paikallisia sovellutuksia siitä, miten, milloin ja minkälaisissa forumeissa yhteistyötä henkilöstön kanssa käytännössä tehdään. Paikallisissa sovellutuksissa tulee määritellä esimerkiksi kunta-alan yt-lain mukaiset toimielimet. Tästä syystä Lappeenranta-sopimuksella on edelleen tärkeä tehtävä osana kaupungin henkilöstöpolitiikkaa. Lappeenrantasopimukseen on yhteistoimintaa koskevien sopimusehtojen lisäksi liitetty myös työhyvinvointiin ja kaupungin noudattamaan yleiseen henkilöstöpolitiikkaan liittyviä tekijöitä. Lappeenranta-sopimus on nimenomaan menettelytapasopimus. Sen tarkoituksena on määritellä keinoja, joiden avulla voidaan varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin, haasteisiin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Näiden menettelytapojen avulla voidaan parantaa myös kaupungin henkilöstön hyvinvointia. Lappeenranta-sopimus on ollut pitkään kaupungin henkilöstöpolitikan peruskirja. Tämän vuoksi voidaan sanoa, että sopimuksen henki on suurempi kuin asiakirja sinänsä. Lappeenranta-sopimuksen mukaiset menettelytavat ovat olleet sekä työnantajan että henkilöstön välinen tukipilari hyvinä, mutta myös haasteellisimpina aikoina. Lappeenrannan kaupungin organisaatio ja toimintaympäristö ovat muuttuneet merkittävästi vuoden 2007 jälkeen. Tästä syystä myös Lappeenranta-sopimusta on ollut tarpeen päivittää. Asian valmistelutyö on tehty yhteistyössä työnantajan ja kaupungin henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa Lappeenrantasopimuksen hengessä. (JW) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva Lappeenranta-sopimus 2020 hyväksytään. Päätös Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hakemukseen Nuijamaan jätevedenpuhdistamon lupamääräysten tarkistamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1264/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n em. hakemuksen ja pyytänyt siihen asianosaisten tahojen lausunnot mennessä. Lupalautakunta toimii kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena. Ympäristötoimi valmistelee asiat lautakunnalla ja on saanut lausunnolle lisäaikaa perjantaihin saakka. Lupalautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan Asiaa ei ehditä 10.9 jälkeen enää käsitellä kaupunginhallituksessa ennen jatketun määräajan umpeutumista. Lupalautakunnan listateksti: Lupahakemus liitteineen on luettavissa osoitteessa Viite: Dnro ESAVl/13675/2019 Etelä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää Lappeenrannan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristöluvan tarkistamishakemuksesta. Hakemus koskee Nuijamaan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Jätevedenpuhdistamo on vuodesta 1980 alkaen toiminnassa ollut pienpuhdistamo, jossa käsitellään Nuijamaan kirkonkylän taajaman asumisjätevedet.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Esittelijän ehdotus Vuonna 2018 kokonaisvirtaama on ollut m3 eli noin 74 m3 vuorokaudessa. Käsitellyt jätevedet johdetaan Saimaan kanavan suulle Nuijamaanjärveen. Puhdistamo on biologinen rinnakkaissaostuslaitos, jonka saostuskemikaalina käytetään alumiinisulfaattia. Natriumhypokloriittia käytetään puhdistamolta lähtevän veden desinfiointiin. Puhdistettu jätevesi desinfioidaan uimakauden aikana. Puhdistamolla syntyvä jätevesiliete ja välppäjäte kuljetetaan käsittelyyn Toikansuon jätevedenpuhdistamolle, josta ne toimitetaan edelleen kompostoitavaksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle. Puhdistamon ympäristövaikutukset kohdistuvat purkuvesistöön. Jätevedenpuhdistamon osuus Nuijamaanjärven ulkoisesta kuormituksesta on typen osalta keskimäärin 4 % ja fosforin osalta noin 1 %. Puhdistamon tavanomaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristöä haittaavia päästöjä maaperään tai pohjaveteen, tärinää, meluhaittaa tai puhdistamotontin ulkopuolelle ulottuvia hajuhaittoja. Prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia edelliseen lupakäsittelyyn verrattuna. Puhdistamon velvoitetarkkailunäytteet esitetään otettavan nykyisen tarkkailuohjelman analyysien mukaisesti, keväisin ja syksyisin. Nuijamaan jätevedenpuhdistamon vaikutuksia Nuijamaanjärvessä tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa, osana Saimaan kanavan yhteistarkkailua. Yhteistarkkailuohjelman päivittäminen on käynnistetty. Puhdistamolla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa. Lupaehdot on annettu biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta vuosikeskiarvoina. Lupalautakunta ilmoittaa Lappeenrannan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena lausuntonaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle Lappeenrannan Lämpövoima Oy Nuijamaan

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamishakemuksesta seuraavaa: Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on huomioitu kaavassa osoitettujen marketalueiden, mukaan lukien Laplandia Marketin alue, jätevesien johtaminen ja käsittely keskitetysti jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamolta tulee edellyttää valmiutta vastaanottaa ja käsitellä marketalueiden jätevedet siinä vaiheessa kun ne rakentuvat. Parannusta Nuijamaanjärven tilaan tarvitaan ja kaikki keinot tilan parantamiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi ovat tarpeen. Nuijamaanjärvi kuuluu siihen alueeseen, jonka typpi- ja fosforikuormituksesta kulkeutuu Suomenlahteen noin 90 % (Suomen ympäristökeskuksen VEMALA-vesistöjärjestelmän kuormituslaskelman perusteella). Merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi on mereen kulkeutuvaa rehevöittävää kuormitusta vähennettävä. Jäteveden fosforikuormitusta ja Jäteveden sisältämää ammoniumtyppikuormitusta tulee saada alenemaan. Jäteveden Fosforille tulee asettaa selkeästi alempi pitoisuusraja-arvo kuin nykyisessä luvassa on. Myös ammoniumtypen vähentämisvelvoite tulee asettaa lupapäätöksessä. Muilta osin Lupalautakunnalla ei ole ympäristölupahakemuksesta lausuttavaa. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee lupalautakunnan listatekstin tiedoksi ja ilmoittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, että kaupunginhallituksella ei ole asiassa erikseen lausuttavaa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Valtuustoaloite Kisapuiston ison tekojääradan kattamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/599/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Heikki Järvenpään ym. valtuustoaloite 25. maaliskuuta 2019: Ison tekojään kattaminen voitaisiin toteuttaa Ruotsista saatujen kokemusten mukaisesti noin 2,5 miljoonalla. Tämä investointi olisi tervetullut koulujen liikunnan kannalta, se lisäisi lasten ja nuorten luistelumahdollisuuksia, tehostaisi jääpallojoukkueiden junioritoimintaa ja kirkastaisi kaupungin imagoa maan johtavana jääpallokeskuksena. Myös sekä kotimaiset että naapurimaiden joukkueet tulisivat tänne harjoittelemaan ja majoittumaan. Hallin rakentamiseen on todennäköisesti saatavissa rahoitusta Opetusministeriöltä ja yksityissektorilta. Esitän, että kaupunki käynnistää pikaisesti neuvottelut eri osapuolten kanssa hankkeen toteuttamiseksi. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto 22.5: Lappeenrannan tekojään kattamisen tarve on noussut aina ajoittain esille, mutta kattaminen ei ole edennyt toteuttamisen asteelle lähinnä kustannussyistä. Aloitteessa esitetään, että ison tekojään kattaminen voitaisiin toteuttaa n. 2,5 miljoonalla eurolla. Suomessa tällä hetkellä suunnitteilla olevien isojen jäiden hallien rakentamiskustannukset ovat yli 10 miljoonaa. Tällä hetkellä kaupungin talousarvioissa ei ole varausta Kisapuiston tekojään kattamiseen. Ison tekojään varatut käyttötunnit olivat vuonna 2018 n. 720 tuntia. Tästä tuntimäärästä koulujen ja päiväkotien käyttömäärä

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ oli 90 tuntia. Tekojää on ollut luistelukäytössä marraskuun alusta maaliskuun alkuun. Keskimäärin tekojäällä on päivittäin siis n. 6 h varattuja liikuntavuoroja. Liikuntatoimen näkemyksen mukaan tekojää pystyy nykyisellään melko hyvin vastaamaan käyttövuorojen osalta käyttäjien jääaikatarpeen, tekojään kattaminen parantaisikin lähinnä harrastamisen olosuhteita ja mahdollistaisi jääkauden pidentämisen. Liikuntapaikkojen kustannukset syntyvät investointikustannuksista sekä käyttökustannuksista. Ison tekojään käyttökustannukset ilman henkilöstökuluja ovat jääkäytön osalta n euroa/vuosi eli noin euroa/kk. Henkilöstökuluja vuonna 2018 syntyi tekojään käyttökuukausien ajalta n euroa. Jääajan pidentäminen todennäköisesti lisää hallin vuosittaisia käyttökuluja merkittävästi. Tuloja tekojäältä on vuonna 2018 kertynyt noin euroa. Jos tekojää katetaan, tulee samalla myös ratkaista sen kesäkäyttö. Tällä hetkellä tekojää on kesäisin tekonurmipohjainen hiekkakenttä ja sen suurin käyttäjäryhmä on junioripesäpallo. Liikuntatoimen käsityksen mukaan tämän käyttäjäryhmän siirtäminen olemassa oleville muille kentille ei ole mahdollista ja syntyisi tarve yhdelle uudelle pesäpallon harjoituskentälle. Suomessa liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito on perinteisesti ollut lähes yksinomaan kunnan ylläpitämää toimintaa. Kunnissa, jossa liikuntapaikkojen tarve on kasvanut huomattavan paljon suuremmaksi kuin kunnan kyky ja mahdollisuus investoida niihin, on syntynyt myös uusia tapoja rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkoja. Koska valtuustoaloitteessa mainitaan yhtenä hallin rahoitusmahdollisuutena yksityissektori, kannattaisi tässäkin hankkeessa tutkia uudenlaisen liikuntapaikkarakentamisen ja sen ylläpidon mahdollisuutta. Tällä mallilla Lappeenrannassa on jo toteutettu esim. v Kisapuistoon kahden kaukalon yksityinen harjoitusjäähalli UK Areena. Yksityiset rahoittajat hankkivat hallille rahoituksen, tilasivat kaavamuutoksen hallin tontille, suunnitteluttivat, rakennuttivat ja rahoittivat noin 4,3 miljoonan euron hallihankkeen sekä hakivat ja saivat valtionavustuksen euroa. Halliyhtiö vastaa hallin ylläpidosta ja korjauksista. Kaupunki on vuokrannut hallin toisen kaukalon oheistiloineen käyttöönsä 15 vuodeksi 11 kk/vuosi ja tämän hetkinen vuokra tiloista on noin euroa vuodessa. Liikuntatoimi päättää

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ kaupungille vuokratun kaukalon jääajoista, laskuttaa jääajat kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päättämillä hinnoilla ja tulot v olivat noin euroa. Myös Huhtiniemen yksityisestä salibandyhallista kaupunki on ostanut halliaikaa salibandylle vuodesta 2010 alkaen 15 vuoden sopimuksella. Yksi mahdollisuus voisi jääpallohallihankkeessakin siis olla kaupungin sitoutuminen hankkeeseen vuokra- tai jääajan ostosopimuksella sekä tässä tapauksessa lisäksi luovuttamalla tekojään pelialueen rakenteet ja kylmätekniikka halliyhtiön käyttöön ja kunnossapitovastuulle ilman korvausta. Kaupungin mahdollinen investointituki tai muu kaupungin rahoitusosuus halliinvestointiin tulisi myös harkita tässä hankkeessa. Tekojään putkiston ja routaeristyksen sekä pinnoitteen peruskorjaus on välttämätön investointi ja se maksanee noin euroa. Tämä on tehtävä välttämättä lähivuosina yli 20 vuotta vanhalle rakenteelle halliratkaisusta riippumatta. Halliratkaisun kannalta tulisi päätettäväksi selostamotilan ja vaihtoaitioiden, valaisinpylväiden ja vanhan katsomon kohtalo. Tekojään koneiston nykyteho on mitoitettu + 6 asteen maksimilämpötilalle. Todennäköisesti koneiston tehoa tulisi nostaa, jos jään nykyistä käyttöaikaa laajennettaisiin. Lisäksi on sovittava tekojään huolto- ja pukusuojarakennuksesta, jääkö se jääpallohallin käyttöön vai onko se purettava pois tieltä. Myös nykyiset diesel- käyttöiset jäänhoitokoneet ovat tarkoitettu ulkokäyttöön, eivätkä siitä syystä sovellu hallikäyttöön. Itse hallihankkeen läpivienti, hallin rahoituksen hankkiminen, investointi, valtionavustuksen hakeminen ja hallin ylläpitovastuu vuosikorjauksineen sekä käyttö- ja henkilöstömenoineen jäisi esim. perustettavalle yksityiselle jääpallohalliyhtiölle, kuten UK Areenassakin. Keskeistä olisi löytää ja varmistaa jääpallohallille riittävästi uusia, kaupungin rahoituksesta riippumattomia tulovirtoja hallin käyttötalouden sekä investoinnin poistojen kattamiseksi. Edellä esitetyllä mallilla olisi mahdollisesti löydettävissä ratkaisu, jossa katetun tekojään kaupungille tulevat nettokäyttömenot eivät kasvaisi nykyiseen tasoon verrattuna. Toimitilatoimikunnan lausunto 5.6:

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Valtuustoaloitteesta on pyydetty toimitilatoimikunnan lausunto. Liikuntapalveluista vastaava kulttuuri- ja liikuntalautakunta on antanut asiaan liittyen myös jo lausunnon, joka on esityslistan liitteenä. Hanke ei ole ollut esillä kaupungin investointien puiteohjelmassa. Liikuntahankkeita ovat siinä lähivuosilla olleet monitoimiareena, sisäliikuntahalli ja Lappeenrannan uimahallin peruskorjaus. Nyt valtuuston päätöksen mukaan yhtenä vaihtoehtona on myös mahdollinen jäähallin peruskorjaus. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunnon yhteenveto: Lautakunnan lausunnossa todetaan, kun valtuustoaloitteessakin jo mainitaan yhtenä hallin rahoitusmahdollisuutena yksityissektori, että myös tässä hankkeessa tutkittaisiin uudenlaisen liikuntapaikkarakentamisen ja hallin ylläpidon mahdollisuutta. Tällä mallilla Lappeenrannassa on jo toteutettu esim. v Kisapuistoon kahden kaukalon yksityinen harjoitusjäähalli UK Areena. UK Areena-hankkeessa yksityiset rahoittajat hankkivat hallille rahoituksen, tilasivat kaavamuutoksen hallin tontille, suunnitteluttivat, rakennuttivat ja rahoittivat noin 4,3 miljoonan euron hallihankkeen sekä hakivat ja saivat valtionavustuksen euroa. Halliyhtiö vastaa hallin ylläpidosta ja korjauksista. Kaupunki on vuokrannut hallin toisen kaukalon oheistiloineen käyttöönsä 15 vuodeksi 11 kk/vuosi ja tämän hetkinen vuokra tiloista on noin euroa vuodessa. Liikuntatoimi päättää kaupungille vuokratun kaukalon jääajoista, laskuttaa jääajat kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päättämillä hinnoilla ja tulot v olivat noin euroa. Myös Huhtiniemen yksityisestä salibandyhallista kaupunki on ostanut halliaikaa salibandylle vuodesta 2010 alkaen 15 vuoden sopimuksella. Jääpallohalliyhtiölle luovutettaisiin tekojäärata-alue tarvittavilta osin mm. kylmäputkistoineen ja kylmäkoneineen yhtiön ylläpidettäväksi itse jääpallohallin ohella. Oheisella mallilla olisi mahdollisesti löydettävissä ratkaisu, jossa katetun tekojään kaupungille tulevat nettokäyttömenot eivät kasvaisi nykyiseen tasoon verrattuna. Toimitilatoimikunta Toimikunta yhtyi yksimielisesti osaltaan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausuntoon.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa, että ison tekojääradan kattamista voidaan selvittää tarkemmin, mikäli siihen saadaan sitoutumaan ulkopuolisia toimijoita edellä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan ehdottamalla tavalla. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Saapuneet pöytäkirjat Eräitä edustuksia Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on edustanut kaupunkia seuraavissa tilaisuuksissa: la 1.6. klo 18 School's out 53 - tapahtuma pe 9.8. klo 18 Linnoituksen isännän julkistaminen su klo Lappeen kotiseutujuhla la Viipurin kaupunkipäivä la klo Motocross-liigan, Suomen cupin ja MX-ATV SM-osakilpailun avaus ke klo 18 Galleria Pihaton avajaiset la klo 18 Saimaa ilmiö-palkitsemiset Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola on hyväksynyt edustukset

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Saapuneet päätökset Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kaivosoikeuden siirtoa koskeva päätös Tukes on hyväksynyt kaivosoikeuden siirtoa koskevan hakemuksen, joka koskee kaivospiiriä Tevalaisen spektroliittilouhokset Lappeenrannan Ylämaalla. Päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaulla ja se on kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesta tarkkailusuunnitelmien hyväksymisestä. Päätös koskee UPM- Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden velvoitetarkkailusuunnitelmaa ja Tuosan kaatopaikan seuranta- ja tarkkailusuunnitelmia. Päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaulla ja se on kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Riitta Munnukka esitti Juha Turkian kannattamana, että kaupunginhallitus päättää käyttää otto-oikeutta 4.9. kaupunkikehityslautakunnan myöntämään poikkeamislupaan 280. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat, että otto-oikeutta ei käytetä, äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat, että ottooikeutta käytetään, äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Riitta Munnukan esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kahdeksan (8) kaupunginhallituksen jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Kakkola, Arvela, Kukkonen, Puolakka, Pykäläinen) äänestivät JAA ja kolme (3) kaupunginhallituksen jäsentä (Moilanen, Munnukka, Turkia) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen päättäneen, että ei käytetä otto-oikeutta.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 347 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 347 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 26/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: puh , fax Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , puh Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan