ELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS"

Transkriptio

1 ELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS Tutkimuksesta ja tulkinnasta: HUS Kuvantaminen KNF el Antti Kinnunen Dataa esitykseen: Dos, yl, VAJ, Erika Haaksiluoto DI Norma Välimaa

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ - KNF lyhyesti: mitä on kliininen neurofysiologia ja mitä se tekee - KNF:n tutkimusvalikoimasta - Ääreishermostovauriotyypit, ENMG:n toimintaperiaate, mitä ilmiöitä ENMG näkee - Edellisen tueksi pari potilastapausta demoamaan ENMG:n käyttökohteita

3 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA (KNF): Tutkii näitä: Ihmisten sähköhenkilö, Heikkovirtainsinööri

4 KNF TERVEYSKESKUSTEN TUKENA - Yöpolygrafiat uniapneadiagnostiikassa (suppeat/jalkaliikemittaukselliset) - EEG (joskus osastopotilaalle) - ENMG Hyödyllisimmin osin suoraan käytettävissä HUS-KNF:lle lähetettäessä: ääreishermopinteet kuten medianus/cts ja ulnaris/sulkus, eräät hermovauriot kuten peroneuspareesit ja radialispareesit, joskus polyneuropatiakontrollit: palaamme tähän Jotkut kunnat ja työterveyshuollot tilaavat ENMG:nsä yksityisiltä palveluntarjoajilta, jolloin tilauskäytännöt on päätetty luonnollisesti paikallisesti. Muutoinkin kuntakohtaista variaatiota on jonkin verran. Ääreishermojen ultraäänimittaukset Meilahdessa tarvittaessa osana sekä PTH:n että ESH:n kautta tulevia ENMG-mittauksia (n. 200 kpl /v, ENMG:tä HUS-KNF yht /v) esim. fistelipotilailla, posttraumapotilailla, kummallisilla caseilla - Lähinnä ESH:n kautta tehdään lisäksi erikois-eeg:t, laajemmat ENMG:t ja erikoistekniikat, tehomonitoroinnit, video-eegit, seegit, MEG:t, herätevasteet, tuntokynnykset, laajat unitutkimukset, botuliinihoidot, leikkausmonitoroinnit, navigoitu/sarjamagneettistimulaatio, preop. paikannukset, biopsiat etc. 4

5 HERMOVAURIOTYYPIT JA ENMG Kipu korreloi huonosti hermovaurioon! A: Myeliinivaurio. Hermon johtuminen hidastuu ja voi lamaantua kokonaan. Jos johtuminen hidastuu kylliksi ja riittävän laajalla alueella (esim. rannekanavassa), voidaan mitata johtonopeusmittauksilla. HUOM! Hyvin lyhytaikainen esim. asentoriippuvainen paine hermoon voi palautua niin ettei synny ENMG:ssä näkyvää vauriota. Esim. kaularangan lievemmät ahtaumat, pinnekohtien ajoittaiset oireilut. B: Aksonivaurio. Hermosäie kuolee vauriokohdasta eteenpäin. Yleensä nähtävissä ENMG:ssä, jos vaurioituneita säikeitä jonkinlainen prosenttiosuus kaikista (hermosta ja vaurion iästä riippuen n. 3-10% voi erottua jo). C: Hermokatkos. Rakenne poikki kokonaan tai osin. Johtonopeusmittaustuloksia ei tule esiin, neula lihaksessa=denervaatio.

6 Elektroneurografia (ENG)

7 (Motorinen) neurografia Sensorinen neurografia muistuttaa muutoin motorista, mutta siinä stimuloidaan suoraan tuntohermoa ja rekisteröidään samaa hermoa jonkin matkan päästä. Mittaustulosten suuruusluokka on mikrovoltteja, kun liikehermoissa millivoltteja -> häiriöalttiutta. Myeliinivaurio = joko yleinen hidastuminen, tai ns. johtumiskatkos eli johtumisen paikallinen lopahtaminen, tai dispersio eli hermosäikeiden nopeuksien suuri vaihtelu johtaen vasteiden levenemiseen ja mataluuteen. Aksonivaurio = vasteiden vaimeus.

8 Elektromyografia (EMG): neulan näkemää - Patologinen spontaanitoiminta: tuoreen tai melko tuoreen denervaation merkki. Tällöin ilman omaa hermosäiettä jäänyt lihassyyn pintakalvo alkaa supistella spontaanisti, mikä ei näy ulospäin mutta neula-anturille kyllä. Ilmiö näkyy useimmiten noin välillä 2 vkoa 6-12 kk vauriosta, joskus kauemminkin.

9 Elektromyografia (EMG) - Patologinen spontaanitoiminta - Voluntaarinen lihasaktivaatio Normaali (n. 2 sek.)

10 Elektromyografia (EMG) - Patologinen spontaanitoiminta - Voluntaarinen lihasaktivaatio Normaali Neuropatia: samaa voimaa tuottamassa harvemmat mutta isommat yksiköt.

11 Elektromyografia (EMG) Patologinen spontaanitoiminta Voluntaarinen lihasaktivaatio Yksikköpotentiaalimuutokset A Normaali motorinen yksikköpotentiaali

12 Elektromyografia (EMG) Patologinen spontaanitoiminta Voluntaarinen lihasaktivaatio Yksikköpotentiaalimuutokset: krooninen vaurio, reinnervaatio B 3582 uv Reinnervoitunut aksonivaurio

13 Potilas 1 LAUSUNTO -67 syntynyt rva, jolla taustalla löytyy CMT2-tyyppisenä pidetty perinnöllinen polyneuropatia josta ei tosin geenivarmistusta olemassa. Kuitenkin ilmeisimmin useita hermopinnetyyppisiä tilanteita, mm. molemmat radialikset neurolysoitu Frohsen arkadin kohdalta hyvin kliinisin tuloksin. Nyt pohdinnassa mahdollinen uusi pinne/vaurio oikeassa radialiksessa, oireina kipu humeruksen distaalikolmanneksen kohdalla, puutuilua siitä peukalonhankaan päin. Vertailussa ENMG 10/2004 preop. Neurografia: Oikean radialiksen motorinen johtuminen lievästi-kohtalaisesti hidastunutta humeruksen distaalisen neljänneksen yli mitattuna, humeruksen keskiosan yli johtonopeus normaali. Toisaalta myös vasemmalla puolen vastaavassa kohtaa lievempänä vastaavaa hidastumista. Vasteissa ei vaimenemista, vasteet normaalit ja symmetriset. Oikean radialiksen sensorinen johtonopeus kyynärvarressa ja sens. vaste normaalit. Oikean medianuksen motorinen ja sensorinen neurografia normaalit kyynärvarren ja ranteen yli mitaten. Myografia: Tutkittu oik yläraajaa. Medianus- ja ulnarislihaksissa ei poikkeavaa, radialislihaksissa olkavarressa vähäistä polyfasiaa, kyynärvarressa lievää yksikkövähenemää ja polyfasiaa, ei missään spontaanitoimintaa, voimat normaalit. V.2004 tutkimuksessa radialislihakset olleet intaktit. ARVIO: Radialisten johtumisessa humeruksen distaalineljänneksen kohdalla hidastumaa, oikealla lievänä-kohtalaisena, vasemmalla lievänä (kubitaalioperaatioiden jälkitila vähäinen sekoittava tekijä tosin). Lisäksi oik. radialiksen lihaksissa vähäistä kroonisen hermovaurion löydöstä distaalipainotteisesti. Potilaalla on tiedossa todennäköinen hermopinteille altistava perinnöllinen polyneuropatia(cmt2), mikä tukee mahdollisuutta oikeanpuoleisen radialishermon pinnetilan olemassaoloon distaalisen humeruksen seudussa. vs knf-eval Antti Kinnunen FYI: KNF:n uusi tasa-arvoinen oirekartta!

14 Potilas 1 KEKKI, SATU PÄIVIKKI N ECE Ikä (v): 44 Lähettäjä: 8551 TÖÖLÖ,OT,AJANVARAUSPOLIKLINIKKA/ Pituus (cm): 155 Mittaaja: Kinnunen Laa H5 Neurografia Motor Nerve Segment MCV (m/s) Lat (ms) Amp (mv) Amp ero % Dist (mm) F/H-lat F/H (z) Notes Left Radialis Motor Forearm - EIP Ab. elbow-forearm Erb-Ab. elbow Right Medianus Motor Wrist - APB Bl. elbow-wrist Right Radialis Motor Forearm - EIP Ab. elbow-forearm Erb-Ab. elbow Sensory Nerve Segment SCV (m/s) Lat (ms) Amp ( V) Dist (mm) plat (ms) Temp ( C) Notes Right Medianus Sensory Palm - Wrist Right Radialis Sensory Forearm - Wrist Myografia Voima/Atrofia Spontaanitoiminta Yks potentiaalit Muscle Interpretation Vo Atr Fib/Pos YV Poly Notes Right Abd pollicis brevis (C8-T1) Normaali Right Ext dig communis (C7-8) Lievä vanha neurog Right Ext indicis (C7-8) Lievä vanha neurog Right Inteross dors I (C8-T1) Normaali Right Triceps (C7-8) Lievä vanha neurog LAUSUNTO -67 syntynyt rva, jolla taustalla löytyy CMT2-tyyppisenä pidetty perinnöllinen polyneuropatia josta ei tosin geenivarmistusta olemassa. Kuitenkin ilmeisimmin useita hermopinnetyyppisiä tilanteita, mm. molemmat radialikset neurolysoitu Frohsen arkadin kohdalta hyvin kliinisin tuloksin. Nyt pohdinnassa mahdollinen uusi pinne/vaurio oikeassa radialiksessa, oireina kipu humeruksen distaalikolmanneksen kohdalla, puutuilua siitä peukalonhankaan päin. Vertailussa ENMG 10/2004 preop. Neurografia: Oikean radialiksen motorinen johtuminen lievästi-kohtalaisesti hidastunutta humeruksen distaalisen neljänneksen yli mitattuna, humeruksen keskiosan yli johtonopeus normaali. Toisaalta myös vasemmalla puolen vastaavassa kohtaa lievempänä vastaavaa hidastumista. Vasteissa ei vaimenemista, vasteet normaalit ja symmetriset. Oikean radialiksen sensorinen johtonopeus kyynärvarressa ja sens. vaste normaalit. Oikean medianuksen motorinen ja sensorinen neurografia normaalit kyynärvarren ja ranteen yli mitaten. Myografia: Tutkittu oik yläraajaa. Medianus- ja ulnarislihaksissa ei poikkeavaa, radialislihaksissa olkavarressa vähäistä polyfasiaa, kyynärvarressa lievää yksikkövähenemää ja polyfasiaa, ei missään spontaanitoimintaa, voimat normaalit. V.2004 tutkimuksessa radialislihakset olleet intaktit. ARVIO: Radialisten johtumisessa humeruksen distaalineljänneksen kohdalla hidastumaa, oikealla lievänä-kohtalaisena, vasemmalla lievänä (kubitaalioperaatioiden jälkitila vähäinen sekoittava tekijä tosin). Lisäksi oik. radialiksen lihaksissa vähäistä kroonisen hermovaurion löydöstä distaalipainotteisesti. Potilaalla on tiedossa todennäköinen hermopinteille altistava perinnöllinen polyneuropatia(cmt2), mikä tukee mahdollisuutta oikeanpuoleisen radialishermon pinnetilan olemassaoloon distaalisen humeruksen seudussa. vs knf-eval Antti Kinnunen

15 Potilas 2

16 Potilas 2 HUSLAB Kliininen neurofysiologia Meilahti KNF ENMG Ahonen Jari Jeremias Ikä: 52 v K Tutkimuspäivä: Lähettävä yksikkö ja lääkäri: Aiemmat tutkimukset: Munkkiniemen ta / Eero Nurminen - Vastaanottoaika: ei sovittuna Hoitaja: sh HL Lääkäri: Raimo Ramstad Pituus: 175 cm Pintalämpötilat Yläraaja dx: sn: Alaraaja dx: sn: C NEUROGRAFIA dx/sn MCV DL Ad Ap F H L SCV lat Amp el T Muuta Hermo /segmentti tai lihas m/s ms mv mv ms ms mm m/s ms µv C 1 Suralis 90 dx , ,2 2 Suralis 90 sn MYOGRAFIA dx/sn vo atr Spontaanitoiminta (0-3) Yksikköpotentiaalit (0-3) Muuta Lihas (juuri) (0-5) (0-3) ins fib pos fask purk yk amp kes pol jit 1 Tibialis ant. (L4-L5) sn Peroneus longus (L5-S1) sn läiskäinen 3 Gastrocnemius c. mediale (S1-S2) sn Tibialis post. (L5-S1) sn Flexor dig. longus (L5-S2) sn Ext. hallucis longus (L5-S1) sn Vastus medialis (L3-L4) sn 5 0 +? Tensor fasc. lat. (L5-S1) sn Paraspin. L5/S1 (L5) sn ei rentoudu 10 M/SCV=motorinen/sensorinen johtonopeus,dl=distaalilatenssi,ad/p=distaalinen/proksimaalinen amplitudi,lat=latenssi,amp=amplitudi,f-aalto,h-heijaste,l=välimatka, el=käytetty mittauselektrodi (T=Tarrat,L=levy,H=huopanappula,N=neula;R=rengas),vo=voima,atr=atrofia,ins=insertiotoiminta,fib=fi brillaatiot,pos=positiiviset terävät, fask=faskikulaatiot,purk=purkaukset,yk=yksikkökato,amp=amplitudi,kes=kesto,pol=polyfasia,jit=jitter LAUSUNTO Ei pysyviä oireita rasituksessa. Isällä leikattu olisteesi. Voi juosta 10 km. Silti välillä koko jalka puutuu. Alaraajajänneheijasteet -/-. Neurografia: Ei poikkeavaa Myografia: Vasemmalla L5-myotomissa niukkoja kroonisia löydöksiä. ARVIO: Vasemmalla niukkoja kroonisia L5-radikulopatialöydöksiä. Oirekuva sopii instabiiliin olisteesiin. Taivutuskuvat, LS-MRI, ortopedin konsultaatio? Raimo Ramstad knf-el

17 ENMG:N VAIKUTTAVUUS HUS-KNF:LLÄ - Vuosikymmenen alkupuolella KNF:llä nousi ENMG-jonojen pidentyessä huoli tutkimusresurssien riittävyydestä tarpeeseen nähden. - Virat ja julkisen terveydenhuollon varat rajallisia, tarjonnan kasvattaminen mahdollista mutta vain rajallisesti (lisätyöt ja vuokralääkärit olivat jo käytössä, jono ad ½ v) - Tavoitteena koko ajan oikeanlainen tutkimus oikeaan aikaan oikealle potilaalle - Tarjonnan lisäämisen ohella toinen tapa tavoitteeseen pääsemiselle on kohdentaa tutkimukset niille potilaille, joilla tutkimuksen merkitys hoitoon suurin, i.e. vaikuttavuus parhain - Miten tähän päästäisiin: oli olemassa mutu-tuntuma siitä että osa tutkimuksista jo lähetteen perusteella todennäköisesti hyödyllisiä, osa taas todennäköisesti hyödyttömiä (esim. kuvatut oireet eivät sopineet ehdotettuun ongelmaan, diagnoosi selvä ilman tutkimustakin, ENMG alkujaankin väärä tutkimus potilaalle ) - -> Tarve saada kättä pidempää tietoa vaikuttavuudesta, jotta tutkimukset olisivat mahdollisimman hyödyllisiä. 17

18 TUUMASTA TOIMEEN - ENMG-tutkimusten vaikuttavuutta HUSissa selvitettiin tutkimuksella ja jatkotutkimuksella, kyselyssä Meilahden ja Laakson KNF-lääkärit sekä näiltä tutkimuksia tilanneet tahot (mm. TK, fysiatria, kirurgia, neurologia: top 10-tahot jotka tilaavat yli 50 % ENMG:istä) - Kyselyt osin paperisia, osin sähköisiä. - Tuloksista lyhyesti mm.: - Uusi diagnoosi saatiin potilaalle vain 10 %:ssa tutkimuksia. Poissulku saatiin 36%:ssa, vahvistus 44%:ssa -> Työdiagnoosin vahvistaminen tai poissulku ENMG:lle ilmeisen hyvä käyttötarkoitus. - Vain vähän tai ei lainkaan merkitseviä tutkimuksia 10-16% (eniten pth, fys) -> lähetteiden arviointi? - Esh-poliklinikoiden tutkimukset tuolloin useammin osuvia ja useammin tulos poikkeava (normaalien osuus esh 28% vs pth 45%) -> kohdennus? - Pth-lääkärin työdiagnoosi osui usein rannepinteessä, kirurgin ja fysiatrin radikulopatiassa -> kohdennus? - Kysymyksenasetteluissa oli eri tahoilla usein hakuammuntaa, jolloin suurella todennäköisyydellä hyödytön tutkimustuloskin -> lähetteiden arviointi?

19 TUTKIMUKSEN SEURAUKSIA - Neuvoteltiin tuloksista tilaajatahojen kanssa ja päädyttiin uusiin linjauksiin - Otettiin käyttöön tutkimusten kohdennus: pth:lle ja fysiatrialle omat räätälöidyt ohjeistukset suoraan tilattavista tutkimuksista, toisessa ryhmässä tutkimukset, jotka esh tilaa osalle sinne päätyneistä potilaista - Alettiin arvioida saapuneita ENMG-lähetteitä (nykyisin ~kaikki, myös esh), lisätietopyyntöjä ja palautuksia tarvittaessa perusteltuina - Avattiin palveleva puhelin eli Meilahden päivystävän KNF-lääkärin numero josta saa kysyä mm. siitä, olisiko potilas hyvä lähettää ENMG-tutkimukseen ( ) - Lisättiin koulutusta / yhteistyötä tilaajatahojen kanssa. Jonot lyhenivät, saatavuus parani. Tilaajien kanssa on neuvoteltu tarvittaessa, mutta merkittäviä muutoksia ENMG-käytäntöihin ei ole viime vuosina tarvittu

20 ENMG-ohje PTH:lle, nykyversio. Käytössä siis pääkaupunkiseudulla ja osassa muita HUS-kuntia

21 ENMG:N TILAAMINEN PÄHKINÄNKUORESSA: PÄTEE KOKO HUS-ALUEELLA / KAIKKIIN TUTKIMUKSIIN Ennen lähetteen kirjoittamista on syytä selvittää itselleen se, mitä mittauksella halutaan selvittää ja se, miten löydökset (positiiviset / negatiiviset) vaikuttavat tulevaan hoitopäätökseen. ENMG antaa kohdistetun elektrofysiologisen arvion fokusoidusta kliinisestä ongelmasta. Ääreishermoston yleiskartoitukseksi se ei sovi (vrt. koko vartalon black box). ENMG täydentää tarvittaessa kliinistä tutkimusta, joka on edelleen se kaikkein tärkein tutkimusmetodi (anamneesin ohella). Jos arvio on, että hoito ei muutu löydöksestä riippumatta, ei ENMG-tutkimusta ole järkeä tehdä. Kuntoutustutkimus- tm. vakuutusoikeudelliset indikaatiot ovat tähän joskus poikkeuksia, jotka tulee perustella. KNF-lääkäri tarvitsee lähetteessä oireeseen liittyvin osin anamneesin ja statuksen. Toisaalta pari aanelosta lajittelematonta copypastea sairauskertomuksesta toimii huonosti (leikkautuu pois). Verenohennuslääkitys ja neurologiset perussairaudet! 21

22 Milloin ENMG on hyödyllinen PTH:ssa? Ääreishermojen puutosoireita aiheuttavissa tilanteissa, kuten tuntopuutos / tunnonalenema lihasheikkous Pelkästään normaalin toiminnan päälle tulevat oireet kuten ylimääräiset tuntemukset ja kipu eivät ole indikaatio ENMG:lle. Vrt. psykiatrian plus- ja miinusoireet. Ei niin, etteikö kipupotilaalla ole merkittäväkin ongelma, mutta kun (edellä kuvatusti) ENMG katsoo hermostoa lähinnä normaalitoiminnan vähenemisen kannalta, niin kipu ei yksinkertaisesti tapaa näkyä mittauksissa mitenkään. Edes neuropaattinen kipu ei ole kunnolla mitattavissa nykytekniikoin. 22

23 HYÖDYLLISIÄ INDIKAATIOITA: TAVALLISET PAIKALLISET HERMOLEESIOT Rannekanavan medianuspinne kehittyy hitaasti, vaikka oireiden alku voidaan usein kuvata tarkastikin Ulnarisvaurio (joista osa käsikirurgisesti pinteitä) yleensä hidastempoinen alku, joskus selkeä useimmiten kyynärpään sulkusseutu, harvoin kubitaalitunneli heti taipeen distaalipuolella rannetaso Guyonin kanavassa, harvinainen Peroneuspareesi fibulan pään kohdalla yleensä akuutti motorinen puutosoire: voi aiheutua myös nilkan inversiovammasta Radialispareesi olkavarren tasolla (Saturday Night palsy) akuutti alku, anamneesissa ei aina juhlintaa Kaikkiin liittyy selkeä sensorinen ja/tai motorinen puutos 23

24 JOSKUS HYÖDYLLISET INDIKAATIOT: POLYNEUROPATIA - ENMG-arvio kannattaa PTH:ssa pyytää, kun polyneuropatian etiologia on tunnettu ja taudin kehittymisestä tarvitaan mittaus: ajatuksena on, että löydöksellä on vaikutusta hoitoratkaisuihin. Tyyppitilanteita diabeettinen tai alkopolyneuropatia. - Polyneuropatioiden primaaridiagnostiikkavaiheen käytännöissä on eroa kunnittain. HUS-KNF:n piirissä pth:n ja neurologien kanssa on sovittu että etiologialtaan tuntematonta polyneuropatiaa epäiltäessä potilaasta kannattaa (hyvän anamneesin ja statuksen kanssa) konsultoida suoraan neurologian poliklinikkaa. Tällöin potilas päätyy ensin neurologin arvioitavaksi, ja potilaista osalle (muttei kaikille) neurologit voivat harkinnan mukaan pyytää mm. ENMG:tä. - Lihastauteja epäiltäessä (harvinaista) tutkimukset pyydetään myös tyypillisesti neurologien /neuromuskulaarikollegoiden taholta, jolloin myös lihasbiopsia kuuluu usein KNF-pyyntöihin. 24

25 Milloin ENMG:tä ei kannata tehdä? Servikaali- tai lumbosakraalialueen radikulopatia - Aiheesta käytiin keskusteluja kirurgien kanssa. - ENMG:n vaikuttavuus hoitoon on akuutissa ja subakuutissa radikulaarioireessa avopuolella löydöksistä riippumatta vähäinen ja kustannus/hyötysuhde jää heikoksi, koska kliininen kuva ratkaisee hoitovalinnat. Toisin sanoen potilaan päätyminen kirurgien arvioihin ja mahdollisiin leikkauksiin määrittyy ensisijaisesti oirekuvan (invalidisoiva kipu tai pareesi) perusteella ja toissijaisesti MKlöydösten perusteella. Tällöin ENMG:hen jonottaminen voi pahimmillaan jopa viivästyttää hoitoon pääsemistä. - Kirurgitkin pyytävät ENMG:tä radikulopatioissa varsin harvoin, lähinnä tilanteissa kun oireet ja MK-löydökset ovat keskenään ristiriitaisia, tällöin tarkentamaan mahdollisesti (akuutisti) oireilevaa hermojuurta. Meralgia parestetica Näitä tutkitaan nykyisin lähinnä epäiltäessä iatrogeenistä vauriota (epävarma mittaustekniikka ja huono vaikutus hoitoon). 25

26 Take clinic message: ENMG-lähete silloin, kun tulos vaikuttaa hoitopäätökseen ja kun hoitoketjussa on ENMG:lle paras hetki. KNF kiittää ja toivoo hyvää yhteistyötä jatkossakin! 26

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015 LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) 1 Elektroneuromyografia (ENMG) HERMOVAURIOTYYPIT Motorinen johtumisnopeusmittaus lihas

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla

Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla KNF-hoitaja-yhdistyksen kevätopintopäivät Tallinnassa 24-25.5.2012 Henkilökunta 11 Sairaanhoitajaa. 5 Laboratoriohoitajaa / Bioanal. 1 Perushoitaja

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

KLIINIKKOTYYTYVÄISYYS Anna-Kaisa Saloranta

KLIINIKKOTYYTYVÄISYYS Anna-Kaisa Saloranta KLIINIKKOTYYTYVÄISYYS 208 30.8.208 Anna-Kaisa Saloranta Yli 60 toimipistettä - Hangosta Haminaan! 40% tutkimuksista tehdään PTH:lle, kuten terveyskeskuksien potilaille 6.9.208 HUS-Kuvantaminen KOKO HUS-Kuvantaminen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset. yl Seppo Rytky

Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset. yl Seppo Rytky Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset yl Seppo Rytky Kliininen neurofysiologia Oma erikoisala Suomessa v:sta 1966 n.70 erikoislääkäriä 7:ssä muussa Euroopan maassa erikoisalana Laboratorioita kaikissa

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF 64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan Lääkäri 2018 12.1.2018 Prosessikatkokset potilasvahinkoina Hoitovastuu ja sen siirtyminen kenelle? Eero Hirvensalo prof., ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen Opinnäytetyö 1.2.2011 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI

Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI Riikka Hakkarainen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

NEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE

NEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE NEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE Noora Ahonen Nelli Virtanen Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 159 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista HEL 2013-009003 T 00 00 03 Päätös päätti esittää

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti

Lisätiedot

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 Sinikka Jaatinen Lari Lautamäki Marja Lehtoranta Juha Salminen Sari Salo Maija Sarja Leena Tenhu Minna Tornberg 2

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri

Lisätiedot

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

ALARAAJAN ANATOMIAA 4

ALARAAJAN ANATOMIAA 4 Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

VAPAA LIIKKUVUUS, KESKITETTY NETTI- JA PUHELINPALVELU ANNI JAUKKURI KRISTIINA LEHTINEN

VAPAA LIIKKUVUUS, KESKITETTY NETTI- JA PUHELINPALVELU ANNI JAUKKURI KRISTIINA LEHTINEN VAPAA LIIKKUVUUS, KESKITETTY NETTI- JA PUHELINPALVELU ANNI JAUKKURI KRISTIINA LEHTINEN 30.8.2018 SISÄLLYSLUETTELO Potilaiden vapaa liikkuvuus Nettiajanvaraus Keskitetty ajanvaraus ja asiakaspalvelu Terveysaseman

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät

Lisätiedot

Omo Neurexa plus. Edistä liikettä. Pysy itsenäisenä. Tietoja terapeutille

Omo Neurexa plus. Edistä liikettä. Pysy itsenäisenä. Tietoja terapeutille Omo Neurexa plus Edistä liikettä. Pysy itsenäisenä. Tietoja terapeutille Omo Neurexa plus Helpottaa kuntoutusta Olkaortoosi Omo Neurexa plus on apuväline sellaisten potilaiden kuntoutukseen, joilla on

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti Missä kipu tuntuu ja koetaan? Kivun säätelysysteemi Neuroplastisiteetti sekä perifeerisesti

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- POTILASOHJE 1 (5) JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä että korjata varpaiden

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Palvelupisteiden poikkeavat aukioloajat vuonna 2018 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vastaanottopalvelut Vastaanottotoiminta Kokkola Koivuhaan vastaanotto 03.04. 06.04.18 suljettu 25.06. 27.07.18 suljettu

Lisätiedot

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila?

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila? Vallitseeko laiton tila? TOTEUTUVATKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSSA KÄYTÄNNÖSSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ LAINSÄÄTÄJÄN TARKOITTAMAT PERIAATTEET? Vastaukseni on: 1) osin toteutuvat aika hyvin, 2) osin eivät toteudu, mikä

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa Tuotekoodi: 213-AD2026-Q Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA

YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell Tilastot ja rekisterit yksikkö 19.11.2018 Yhteisasiakkaat tilastojen valossa / Martta Forsell 1 Tarkempi tilastoraportti tulossa marraskuun lopulla PSYKOSOSIAALISET

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

HUS VALTUUSTON SEMINAARI PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATIO CASE: HUS-KUVANTAMINEN ANNE MYKKÄNEN

HUS VALTUUSTON SEMINAARI PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATIO CASE: HUS-KUVANTAMINEN ANNE MYKKÄNEN HUS VALTUUSTON SEMINAARI 26.10.2017 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATIO CASE: HUS-KUVANTAMINEN ANNE MYKKÄNEN 27.10.2017 HUS-Kuvantaminen 1 HUS-KUVANTAMINEN 2004 Perustettiin HUS-Röntgen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu

Lisätiedot