VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

Transkriptio

1 VTM dnro 3/204/2009 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

2 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) 6 PERUSTELUMUISTIOT Toimintamenomäärärahan (momentti ) erittelyt ja korotusten perustelut 7 Taidehankintamäärärahan (momentti ) korotusten perustelut 10 Valtion taidemuseon esitys momentille (Kaluston hankinta) ja esityksen perustelut 12

3 3 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Selvitysosa: Valtion taidemuseo edistää kuvataiteen kulttuuriperintöä ja vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla, kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 12 % ja erilliskustannuksista 38 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 59 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Kulttuurialan luonteesta johtuen seuraavassa taulukossa esitettävät tulostavoitteet/tunnusluvut eivät ole jatkuvasti kasvavia. Erilaisten numeeristen tulostavoitteiden/tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.

4 Tuloksellisuuden tunnusluvut toteuma tavoite tavoite tavoite VAIKUTTAVUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl Konservoidut teokset, kpl TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä maksavien kävijöiden osuus maksavien kävijöiden osuus, % Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 2,9 3,5 3,8 3,9 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 3,4 3,3 2,9 2,8 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % tulot/erilliskustannukset, % hintatuki/erilliskustannukset, % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2008 toteuma 2009 varsinainen talousarvio 2010 talousarvioehdotus Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle (Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista (1155/2006). Maksulliset suoritteet ovat ns. muita suoritteita; julkisoikeudellisia suoritteita saattaa tulla hyvin vähäinen määrä. Maksullisen toimintaan sisältyy yhteensä euroa yritysyhteistyön tuloja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja saattaa tulla hyvin vähäinen määrä.) 1 Henkilötyövuositiedot vuosille on tavoitelukuja ja niissä on mukana vakinaisten lisäksi tiedossa olevat pitempiaikaiset määräaikaiset virkasuhteet. Vuoden 2007 henkilötyövuodet ovat toteutumalukuja ja niissä on mukana vakinaisten lisäksi kaikki määräaikaiset virkasuhteet niiden pituudesta riippumatta.

5 5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen 151 Kokoelmien digitointi ja esittäminen verkossa 20 Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen 25 VTM-tason verkkoviestintä 50 Kokoelmien liikkuvuus 10 Media-arkisto 60 Ateneumin kokoelmaoppaan lisäpainokset (kieliversiot) 20 VTM:n 20-vuotisjuhlajulkaisu 42 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä 320 Vermon varaston laajennuksen muut menovaikutukset 123 VES :n vaikutukset vuoteen Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset 295 Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset 50 Tuottavuustoimenpiteet -95 Yhteensä 1244 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä euroa on merkitty vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien. Lisäksi on oletettu, että vuoden 2009 lisätalousarviossa saadaan ja vuoden 2010 määrärahakehykseen sisällytetään vuoden 2009 vuokrien indeksitarkistusten puuttuva osuus euroa. (Henkilötyövuosien määrä on 214 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 95 htv.) 2010 talousarvioehdotus talousarvio tilinpäätös

6 6 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Taidekokoelmien kartuttamista jatketaan taidekokoelmasäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on taideteosta vuodessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sen selkeä jälkeenjääneisyys verrattuna koti- ja ulkomaisen sekä vanhan että uuden taiteen hintakehitykseen viime vuosina, samoin jälkeenjääneisyys verrattuna kansallisgallerioihin pohjoismaissa ja muissa keskeisissä Euroopan maissa talousarvioehdotus talousarvio tilinpäätös

7 7 TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI ) ERITTELYT JA KOROTUSTEN PERUSTELUT Erittelyt Valtion taidemuseon vuoden 2010 talousarvioehdotuksen toimintamenomomentille ehdotetaan nettomäärärahaa euroa, joka perustuu euron menoarvioon ja euron tuloarvioon. Hintatuen osuus nettomäärärahasta on euroa. Hintatuen määrä on laskettu vähentämällä maksullisen toiminnan erillismenoista eurosta maksullisen toiminnan tuloarvio euroa sekä se osuus yritysyhteistyötuloista, joka käytetään maksullisen toiminnan rahoitukseen ja joka on suuruudeltaan euroa. Toiminnan tulot ja menot muodostuvat seuraavasti: - Toiminnan tulot. Toiminnan tuloista eurosta on maksullisen toiminnan tuloja euroa ja yritysyhteistyötuloja euroa. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat pääsymaksuista euroa, julkaisumyynnistä euroa, vuokratuloista euroa sekä muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä euroa. Yritysyhteistyötuloista eurosta rahana saadaan euroa ja loput palveluina, mediatilana ja alennuksina, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu euroa. - Toiminnan menot. Toiminnan menoista eurosta euroa on palkkamenoja ja euroa toimitilojen vuokramenoja. Palvelujen ostot ja muut toimintamenot ovat yhteensä euroa. Korotusten perustelut Vuoden 2009 talousarvion nettomääräraha on euroa ja vuoden 2010 ehdotus on euroa eli korotustarve on euroa. Korotusesitykset perustuvat Valtion taidemuseon vuosille laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman kehysehdotuksiin sekä vuoden 2010 hinnankorotuksiin (palkat, vuokrat, ostopalvelut). Koska vuoden 2009 talousarvion vuokran indeksitarkistus jäi todellista vuokrankorotusta pienemmäksi, taidemuseo anoo puuttuvaa osaa vuoden 2009 lisätalousarviossa. Myös tämä erä sisältyy em. korotustarpeeseen ja se on esitetty perustelujen lopuksi olettaen, että se myönnetään vuoden 2009 lisätalousarviossa ja sisällytetään vuoden 2010 määrärahakehykseen. Korotusehdotukset ovat seuraava: - Laajojen taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen. Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä myös näyttelyä edeltävään vuoteen. Vuoden 2010 kannalta tällainen näyttely on erityisesti vuoden 2011 ARS. Tarvittava määräraha on euroa. - Kokoelmien digitointi ja esittäminen verkossa. Taatakseen kulttuuriperinnön ja palvelujen saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt

8 jatkavat kokoelmien digitointia ns. kokoelmat verkkoon projektin puitteissa. Jotta tämä on mahdollista Kiasmassa, tarvitaan vuodelle 2010 tekijänoikeusmaksuihin euroa. - Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan, vaan ilmaisopastuksia jouduttiin vuonna 2008 supistamaan tuntuvasti. Palvelutason ylläpitämiseksi on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 käyttöönotetun ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä Tietopisteen Kosketus Ateneumiin ohjelman sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten www-sivujen edelleen kehittämistä. Tarvittava määräraha on euroa. - VTM-tason verkkoviestintä. Valtion taidemuseon tavoitteena on organisoida laitoksen kokonaisviestintä, erityisesti verkkoviestintä ja VTM-tason www-sivut, kaikilta osiltaan valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaisesti. Tämä edellyttää vuonna euron lisärahoitusta. - Kokoelmien liikkuvuus. Valtion taidemuseon osuudeksi Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välisessä Kokoelmien liikkuvuus hankkeessa ehdotetaan euroa vuosille 2010 ja Hanke on ehdollinen, sillä kaksivuotisen hankkeen käynnistäminen edellyttää myönteistä rahoituspäätöstä EU:n Kulttuuri-ohjelmasta. Valtion taidemuseo on rahoituksen toteutuessa yksi kaksivuotisen hankkeen pääjärjestäjistä. - Media-arkisto. Media-arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää jokavuotista lisärahoitusta euroa. - Ateneumin kokoelmaopas. Ateneumin kokoelmaopas on tehty vuonna 2007 ja nyt siihen haetaan eri kieliversioille lisärahoitusta euroa. - VTM:n 20-vuotisjuhlajulkaisu. Valtion taidemuseo toteuttaa 20-vuotis juhlaan julkaisun, jossa tarkastellaan taidemuseon toimintaa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja ilmiöitä. Lisämäärärahan tarve on euroa. - Vermon varaston laajennuksen lisävuokra. Taidehankintojen, lahjoitusten ja talletusten johdosta varastotilojen tarve lisääntyy jatkuvasti, mikä edellyttää lisätilojen saamista sekä nykyisten tilojen osittaista korjausta. Vermon varaston yhteyteen voidaan toteuttaa lisärakentaminen nykyisen varaston kunnostamisen lisäksi, koska tontilla on rakennusoikeutta jäljellä. Vermon varaston laajennus on suunniteltu toteutettavaksi Senaattikiinteistön toimesta Kiasman tarpeita varten. Vermon varaston kokonaiskustannusarvio on euroa. Ylläpitokustannukset ovat euroa/kk ja tuottovaatimus 7 % sijoitetulle pääomalle. VTM:n vuosikustannus on euroa. Vuokralisä on merkitty valtion vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien. - Vermon varaston laajennuksen muut menovaikutukset. Jotta Vermon varaston laajennustyö on mahdollinen, on varastossa säilytettävät taideteokset ja tavarat siirrettävä laajennustyön ajaksi väliaikaisvarastoon. Tästä aihetuvat muuttomenot on arvioitu euroksi ja vuokramenot euroksi. Tarvittava määräraha on siten euroa. - VES :n vaikutukset vuoteen Vuoden 2009 paikallisesti toteutettava erä maksettiin 1.3 lukien ja yleiskorotus 1.10 lukien. Vuodelle 2010 tarvittavan paikallisesti toteutet- 8

9 9 tavan erän kahden kuukauden osuus ja yleiskorotuksen yhdeksän kuukauden osuus (lomarahoineen) tekevät yhteensä euroa. - Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset. Vuokrien indeksitarkistukset perustuvat Senaattikiinteistöjen vuokrasopimuskäytäntöön. Vuokrien tarkistusten suuruudeksi on arvioitu 4 %, jolloin määrärahan tarve euroa. - Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset. Taidemuseon ostopalvelujen vuosittainen volyymi on ollut 3,5 milj. euron suuruusluokkaa. Huomattava osa ostopalvelusopimuksista sisältää hinnantarkistusehtoja (esim. vartiointi- ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset). Hinnankorotusten vuoksi taidemuseo esittää euron korotusta toimintamenomomentilleen. - Tuottavuustoimenpiteet. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttää vuosina htv vähentämistä. Vuoden 2009 loppuun mennessä taidemuseo on vähentänyt 12 htv. Vuonna 2010 vähennetään 2 htv palvelukeskusmuutoksen vuoksi. Loput 7 htv vähennetään vuosina 2010 ja 2011 ainakin ensisijaisesti määräaikaisten henkilöiden käyttöä rajoittamalla. Tuottavuushanke on merkinnyt vuodesta 2007 lähtien vuosittain vaihtelevaa, mutta kumulatiivisesti kasvavaa supistusta taidemuseon budjettiin. Vuonna 2010 supistus on euroa, jolloin kumulatiivinen supistus on euroa vuosilta Vuonna 2011 supistus on euroa, jolloin koko jaksona kumulatiivinen supistus nousee euroon. - Vuoden 2009 lisätalousarvio-oletus - vuoden 2009 vuokran indeksitarkistus/puuttuva osuus

10 10 TAIDEHANKINTAMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI ) KOROTUSTEN PERUSTELUT Taidekokoelmat osa kansallisomaisuutta Kansallisgallerioiden kokoelmat ovat osa kansallisomaisuutta kaikkialla maailmassa. Kokoelmien muodostava kulttuuriperintö on keskeinen sivistyksellisen tiedon ja informaation lähde niin oman maan kansalaisille kuin muillekin, jotka haluavat perehtyä maan kuvataiteeseen, sen historiaan ja nykypäivään. Valtion taidemuseon yhtenä tärkeimpänä perustehtävänä on hoitaa ja kartuttaa tätä Suomen kansallisomaisuutta. Vanhemman taiteen kohdalla kartutus tapahtuu ostoina ja täydennyksinä jo olemassa olevaan kokoelmaan. Tämä koskee Ateneumin taidemuseota ja Sinebrychoffin taidemuseota, joka avattiin peruskorjattuna ja laajennettuna interiöörimuseona vuoden 2003 helmikuussa. Nykytaiteen museon kokoelmatoiminnan tarkoituksena on aikaansaada monipuolinen, laaja-alaisesti oman aikamme kuvataidetta kartoittava taidekokoelma. Nykytaiteen museon kokoelmissa tulee myös tämän päivän visuaalisen kulttuurin laajuuden näkyä; se sisältää perinteisemmän kuvataiteen lisäksi mm. verkkoteoksia, populaarikulttuurin osa-alueita ja mediataidetta. Kokoelmasta muodostuu osa maamme kulttuuriperintöä, joka aikanaan tulee olemaan samanlaisessa asemassa kuin esim. Ateneumin taidemuseon 1800-luvun kokoelma on tänä päivänä. Valtion taidemuseon kokoelmatyön kehittämisen painopisteenä vuonna 2010 on kokoelmapoliittisen ohjelman päivitys. Hankintaperiaatteet Valtion taidemuseon kokoelmat painottuvat luonnollisesti suomalaiseen taiteeseen museon kansallisgallerian luonteen vuoksi, mutta kansainvälisen taiteen kokoelman ajan tasalla pitäminen on kokoelman kiinnostavuuden ja yleisen merkittävyyden kannalta oleellista. Samalla ulkomaisen taiteen esimerkit sitovat suomalaisen taiteen osaksi kansainvälistä taidetta niin vanhan kuin nykytaiteenkin osalta. Hankintapolitiikka ei perustu taiteenalojen jaotteluun tai ilmaisuteknisiin jaotteluihin eikä dokumentaarisuuteen, vaan teosten taiteelliseen, sisällölliseen ja ilmaisulliseen merkittävyyteen sekä laadukkuuteen. Kullakin museolla on oma hankintapolitiikkansa, joka on sidoksissa museon kokoelmiin. Teosten määrä ei myöskään ole oleellinen asia, vaan yksittäisten teosten laatu. Museoille tulevat lahjoituskokoelmat ovat itse asiassa siinä suhteessa ongelmallisia, koska teosten hankintaperusteet ovat olleet muut kuin museaaliset näkökohdat. Valtion taidemuseolle tulleet pankkien kokoelmat 90-luvulla ja tämän vuosituhannen alussa ovat esimerkkinä tästä. Ne eivät korvaa millään lailla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista museokokoelman kartuttamista.

11 Hankintamäärärahaesitys ja sen perustelut 11 Valtion taidemuseon hankintamäärärahat ovat olleet suurimmillaan vuonna 1994, jolloin määräraha oli euroa. Sen jälkeen summa laski euroon nousten seuraavana vuonna euroon. Tämän jälkeen määrärahassa pysyi samana vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 määräraha nousi euroon. Määräraha jakautuu kaikkien kolmen museon eli Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kesken. Suhde museoiden välillä on vuonna 2008 seuraava: Ateneum euroa, Kiasma euroa ja Sinebrychoff euroa. 90-luvun alkupuolella taiteen hinnat olivat alhaiset taloudellisen laman vuoksi. Vielä viime vuosikymmenen puolessa välissä silloisilla taidehankintamäärärahoilla saatettiin kokoelmia kartuttaa kohtuullisesti. Viime vuosina taiteen hinnat ovat jälleen lähteneet nousemaan radikaalisti. Taiteen hinnannousu näkyy sekä vanhemman taiteen että nykytaiteen kohdalla sekä Suomessa että ulkomailla. Huutokauppahinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuosina on Helene Schjerbeckin yksittäisestä teoksesta maksettu euroa, Ellen Thesleffin teoksesta euroa ja Albert Edelfeltin maalauksesta euroa. Mitään näistä kansallisesti merkittävistä teoksista ei ole voitu ostaa valtion kokoelmiin. Kansainvälisessä vertailussa Valtion taidemuseon kolmelle museolle tarkoitettu hankintamääräraha ei kestä minkäänlaista vertailua. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on viime vuosina yhä enenevässä määrin tullut Valtion taidemuseon museoiden vastuulle, koska maan muiden taidemuseoiden hankintamäärärahat ovat lähes olemattomat. Kehyksen julkaisema valtakunnallinen taidekokoelmien tilaa kartoittava raportti (Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit, toim. Päivi Rajakari, 2006) osoittaa, että 2000-luvun taiteen kertyminen kokoelmiin on ratkaisevasti vähäisempää kuin aiempien vuosikymmenten taiteen. Valtion taidemuseo on yksi merkittävimmistä nykytaiteen kerääjistä, joten sen hankintojen pienenemisellä on näkyvä vaikutus toisaalta taidekentän toimintaan yleisesti, toisaalta siihen mitä aikamme taiteesta tallentuu museokokoelmiin. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhanalaisessa tilanteessa. Määrärahaesitys Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi vuonna euroon. Lisäksi valtion budjettiin tulisi sisällyttää myös pysyvä, erillinen määräraha sellaisten merkittävien teosten hankintaan, jotka muuten lähtisivät maasta ja joita museoilla ei normaalien hankintamäärärahojensa puitteissa ole mahdollisuutta hankkia. Tämä koskee erityisesti Ateneumin taidemuseota.

12 12 VALTION TAIDEMUSEON ESITYS MOMENTILLE (KALUSTON HANKINTA) Valtion taidemuseo esittää, että opetusministeriö sisällyttäisi momentille (Kaluston hankinta) yhteensä euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laiteja ohjelmistoinvestointeihin. Lisäksi taidemuseo esittää, että Vermon varaston varustelua varten momentille sisällytettäisiin euroa Vermon laajennetun varaston varustelua varten. Tarvittava määräraha olisi siten yhteensä euroa. Esityksen perustelut Edellisten vuosien tilinpäätöstiedon pohjalta on todettavissa, että taidemuseon aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvissa koneissa ja laitteissa on tapahtunut huomattavaa pudotusta. Tämä liittyy hankintojen vähenemiseen ja siihen, että koneita ja kalusteita jää korvaamatta uusilla hankinnoilla. Kone-, laiteja kalustehankintoja koskevat investointitarpeet määrärahatarve-esityksineen ja perusteluineen kartoitetaan vuosittain investointisuunnittelumenettelyn yhteydessä. Uusittavia koneita ja laitteita ovat esimerkiksi valokuvaukseen ja konservointiin liittyvät tutkimuslaitteet sekä näyttelytekniikkaan ja varastointiin liittyvät laitteet, kalusteet ja työkalut. Lisäksi on tarpeen tehdä turvallisuusjärjestelmiin liittyvien laitteiden sekä Ateneum-salin ja Kiasma teatterin teatteritekniikan uusimista. Taidemuseossa pyritään vastaamaan tietoyhteiskunnan ja verkkomaailman myötä syntyneisiin odotuksiin ja kehittämään sähköisiä palveluja, verkkokauppaa ja virtuaalikirjastoa. Tietoyhteiskunnan haasteisiin vastaaminen edellyttää myös kokoelmien ja muiden aineistojen siirtämistä sähköiseen muotoon. Nykytaiteen näyttelyiden esittäminen vaatii uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) käyttämistä. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa. Tuotantoteknologian ja esitysteknologian on vastattava toisiaan. Voidakseen esittää ajankohtaisia mediateoksia, museolla on oltava ajankohtaiset välineet teosten esittämiseen. Uuden teknologian hyödyntäminen sisältöjen tarjoamisessa vaatii lähivuosina merkittäviä tietotekniikan laiteja ohjelmistoinvestointeja, joihin taidemuseon toimintarahat ovat aivan riittämättömät. Vermon varaston varustelutarpeet ovat seuraavat: - varaston tauluhyllyköt euroa - pakkaamon pöydät ja hyllyköt euroa - rikosilmoitin- ja valvontajärjestelmät euroa - kulunvalvonta euroa - muut pienhankinnat euroa Yhteensä euroa