TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto xx.xx.2009

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Yleisperustelut Toimintaympäristö ja sen muuttuminen Organisaatio ja johtaminen... 8 Sosterin arvot... 9 Terveydenhuoltopiirin strategia Laatupolitiikka Riskienhallintapolitiikka Henkilöstöpolitiikka Ympäristöpolitiikka Strateginen suunnitelma vuosille EK 1 Lapsiperhepalvelujen tulosalue EK 2 Aikuisten palvelujen tulosalue EK 3 Vanhusten palvelujen tulosalue EK 4 Ympäristöterveydenhuolto EK 5 Tukipalveluiden tulosalue EK 6 Keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalue Toiminta- ja talousosa Toiminta Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Talous Palvelualueet Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Terveydenhuoltopiiri yhteensä Tulosalueet EK 1 Lapsiperheiden palvelut EK 2 Aikuisten palvelut EK 3 Vanhusten palvelut EK 4 Ympäristöterveydenhuolto EK 5 Tukipalvelut EK 6 Keskushallinto ja terveyden edistäminen Tuloslaskelmaosa Terveydenhuoltopiiri Vertailu TA 2009 ja kehys Investointiosa Rahoitusosa Kuntalaskutusperusteet... 61

3 9.1 Laskutusperusteet vuonna Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Palvelujen myynti- ja maksutuottojen vaikutus kuntalaskutukseen vuoden 2010 aikana Henkilöstö Terveydenhuoltopiiri Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet Talousarvion sitovuustasot Talousarviovaltuudet Lainan ottaminen Luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset palkkiot vuonna Palvelujen järjestämissuunnitelma Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi Liite Liite Liite Liite

4 1 1 Johdanto Vuoden 2010 talousarvion ja vuosia koskevan taloussuunnitelman valmisteluun ovat merkittävimmin vaikuttaneet: - vuotta 2009 koskevan kuntalaskutuksen palautuksen (2 milj. ) huomioiminen vuoden 2010 talousarviokehyksessä - vielä edelleen syvenevän taloudellisen laman kautta heikkenevä kuntatalous ja sen huomioiminen kuntayhtymän toiminnassa - osin lamasta johtuvan palvelukysynnän ennakoitua rajumpi lasku sairaanhoitopiiristä muihin piireihin siirtyvissä kunnissa - terveydenhuoltolain valmistelun vielä talousarvion laadinnan aikanakin vallitseva epäselvä tilanne ja viiveet valmistelun aikataulussa Talousarvion ja taloussuunnitelman rinnalla on valmisteltu koko suunnittelukaudelle kohdentuvaa toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka toteutuksen kautta vastataan edellä mainittujen haasteiden ja uhkatekijöiden hallintaan. Sopeuttamisohjelma hyväksytään erillisenä, mutta siinä olevia, jo vuotta 2010 koskevia sopeuttamistoimia on sisällytetty talousarvioon ja suunnitelmaan. Sopeuttamisohjelmassa on jaoteltu toiminnan ja talouden sopeuttamistoimenpiteet seuraaviin osa-alueisiin: - toimitilojen optimointi - tietohallinnan hyödyntäminen sopeuttamisratkaisuissa - sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö - henkilöstöä koskevat sopeuttamistoimenpiteet - muut toiminnalliset sopeuttamistoimenpiteet Sopeuttamisohjelman hyväksymistä seuraa tarvittavien erillisselvitysten ja toteutuksen suunnittelun jälkeen tehtävät toimenpiteet, joista ainakin osassa toimenpiteitä tehdään vielä erilliset toimeenpanopäätökset. Tavoitteena on vahvistaa runko yksittäisinäkin toteutettaville sopeuttamisratkaisuille, joiden avulla voidaan hallitusti varmistaa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottaminen ja järjestäminen alueen väestölle. Vuoden 2010 talousarviokehys tarkoittaa toteutuessaan lähes nollaratkaisua vuoden 2009 talousarviokehykseen nähden, jossa kehyksessä otetaan vähennyksenä huomioon kahden miljoonan euron kuntalaskutuksen palautus loppuvuodesta Selkeänä tavoitetilana palautuksesta huolimatta on saavuttaa mieluimmin ylijäämäinen kuin alijäämäinen tilinpäätös. Sairaanhoitopiirin lievä ylijäämä aiemmilta vuosilta antaa pienen puskurointituen saavuttaa nollatulos myös vuonna Kuntalaskutuksessa huomioidaan tulokehityksen vaikutus, jota on lyhyesti kuvattu kohdassa Palvelujen myynti- ja maksutuottojen vaikutusta kuntalaskutukseen vuoden 2010 aikana. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntajohdon neuvottelussa asetettiin kunnanjohtajista muodostuva työryhmä täydennettynä sairaanhoitopiirin johdolla valmistelemaan sairaanhoitopiirin sopeutumista palvelujen kysynnässä tapahtuvaan muutoksen sekä valmistelemaan sitä toimintamallia, jolla piirin palvelutuotantoa kuntien kanssa yhteistyössä voitaisiin jatkaa palvelusopimusten päätyttyä 2010.

5 2 Talousarvion sekä vuosia koskevan taloussuunnitelman lähtökohtana kaikista sopeuttamisratkaisuista huolimatta on edelleen se, että: - terveydenhuoltopiiri tunnetaan valtakunnallisesti ehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvointiosaamisen malliorganisaationa - palvelut ovat alansa parhaimmistoa ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti - asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa - terveydenhuoltopiiri on hyvä työnantaja, joka huolehti henkilöstönsä työhyvinvoinnista Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan syvällistä yhteistyötä ja tahtoa niin omistajakunnissa, päätöksenteossa ja luottamushenkilöhallinnossa sekä koko henkilöstön keskuudessa. Hemmo Pirhonen sairaanhoitopiirin johtaja

6 3 2 Yleisperustelut Talousarvio ja - suunnitelma sisältävät kuntalain 65 :n edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymävaltuusto päättää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä investointiosan. Taloussuunnitelman periaatteita ovat: tasapainoperiaate, tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot ja kuntayhtymän maksuvalmiuden tulee aina olla riittävä. Talousarvion rahoitusosa: miten kuntayhtymän tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutoksilla osoitetaan, miten näin muodostettu netto katetaan tai käytetään kuntayhtymän rahoitusaseman muuttamiseen bruttoperiaate, menot ja tulot päätetään talousarviossa ja - suunnitelmassa bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista yhtenäisyysperiaate, valtuusto päättää talousarviosta ja - suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä läpinäkyvyys siten, että talousarviossa toiminnan tuotot ja kulut on esitetty tulosaluejaon lisäksi palvelualueittain sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Talousarvio laaditaan strategisen tavoitteen mukaisesti kokonaismenokehyksen ollessa enintään + 2 % vuoden 2009 talousarvioon verrattuna ja siten, että talousarvion tasossa on huomioitu kesäkuussa 2009 päätetyt säästöt. Sosiaalipalvelut Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen siirtyneiden toimintojen osalta. Savonlinna lisäksi: päihdehuolto ja kasvatus- & perheneuvola Perusterveydenhuolto (sis. ympäristöterveydenhuolto) Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Puumala ja Juva hankkivat ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina Erikoissairaanhoito Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava 2.1. Toimintaympäristö ja sen muuttuminen Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Piirin alueen väkiluvun ennustetaan vähenevän melko tasaisesti asukkaan vuosivauhtia ja yhteensä noin 12 % vuoteen 2040 mennessä. Väkiluku laskee kaikissa kun-

7 4 nissa, vähiten Punkaharjulla ja Savonlinnassa (2-7 %), enemmän muissa (12-28 %). Lasten, nuorten ja työikäisten määrät laskevat tasaisesti kaikissa kunnissa vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2020 ja alkaa sitten laskea vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2030 ja alkaa sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa koko ajan ja vuosien välillä erittäin voimakkaasti. Vanhimpien ikäryhmien määrälliset muutokset heijastavat suurten ikäluokkien vanhenemista. Ikärakennetta ja sen muutoksia vastaavasti väestöllinen huoltosuhde on alueella korkea ja huononee voimakkaasti kohti vuotta 2040, minkä ennakoidaan heikentävän kuntien tuloja. Piirin väestöpohja on edelleen pienentynyt 2000-luvulla jäsenkuntien vähenemisen vuoksi neljänneksellä, mikä merkitsee varsinkin erikoissairaanhoidon sopeuttamista ja uudelleen järjestelyjä jäljelle jäävien kuntien maksukyvyn ylläpitämiseksi. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkeimpia. KELA- indeksin mukainen sairastavuus vaihtelee valtakunnan keskitasosta (Punkaharju) valtakunnan korkeimpiin (Savonranta). Tarvekertoimien perusteella palvelutarve on kaikissa kunnissa valtakunnan keskitasoa korkeampi (5 69 % v. 2008). Terveydenhuollon, vanhusten hoivan ja palveluasumisen vakioimattomat kustannukset/asukas noudattelevat pääsääntöisesti sairastavuutta. Vakioidut kustannukset sekä terveydenhuollon ja vanhusten hoivan osalta että niihin lisättynä palveluasuminen ovat selkeästi maan keskitasoa alhaisemmat lähes kaikissa jäsenkunnissa. Jäsenkuntien väestöä kuvaavien hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan yleisen korkean sairastavuuden ohella alueella todettiin erityisiä terveysongelmia (ennenaikainen tapaturmakuolleisuus, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön liittyvät erilaiset haitat) sekä hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöiden kasautumista alueen väestössä. Lasten ja nuorten osalta tällaisia ovat tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, huonoksi koettu terveydentila, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuus. Työikäisten aikuisten elämää luonnehtivat diabeteksen, astman ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen, koti- ja perheväkivallan ja rattijuopumusten määrän lisääntyminen, yleensä päihdehaittojen lisääntyminen, tapaturmien lisääntyminen, matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja varhainen eläköityminen. Vanhusväestön osalta todettiin tapaturmien lisääntyminen, kodinhoitoapua saaneiden osuuden vähentyminen ja ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivien lisääntyminen. Palvelujen kannalta väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät - paljon hoitoa ja hoivaa vaativan sairastavuuden siirtymistä vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan raskaisiin avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) kasvua vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarvetta, joka vastaa enenevästi alueen nykyisen työikäisen väestön palvelujen tarvetta ja kysyntää

8 5 - voimavarojen sopeuttamista vähenevän väestömäärän ja muuttuvan väestörakenteen tarpeita vastaaviksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön ja riskiryhmien ennalta ehkäisytyöhön - kaikkien voimavarojen aiempaa tehokkaampaa käyttöä - nykyistä suurempaa väestömäärää edellyttävien palvelujen järjestämistä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan vastuualueella Taloudellinen kehitys Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Työllisyyskehitys oli vielä viime vuonna suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan tänä vuonna henkeä ja ensi vuonna keskimäärin henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen viime vuoden nopeahko kohoaminen pysähtyi tänä vuonna. Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehypöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle (Kuntatalous 4 / 2009)

9 6 Savonlinnan seudulla uusia merkittäviä tuotannollisia investointeja tehdään suhteellisen vähän. Valtion toimintoja on siirretty pois alueelta. Kuntien talousvaikeudet ovat hyvin suuret. Tulevaisuuden suunnittelu on paljolti säästämiseen ja selviytymiseen kohdistuvaa ja myös varautumista vanhenevan väestön tuomiin haasteisiin. Taantumavaiheessa on pyrittävä turvaamaan alueen perustoiminnat. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen edellytys paitsi alueen väestön hyvinvoinnille myös yritysten ja niiden myötä uusien asukkaiden tulolle alueelle. Ne ovat osa alueellista elinkeinopolitiikkaa. Näiden palvelujen sosiaalitoimen avohoitopainotteinen vanhusten huolto, toimiva perusterveydenhuolto ja peruserikoissairaanhoidon palvelut turvaava sairaala säilyttäminen alueella ovat välttämättömiä uuden nousun edellytyksiä. Nousu edellyttää omistajilta viisasta investointipolitiikkaa ja sairaanhoitopiiriltä jatkuvaa kustannustehokkuuden parantamista. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset SOSTERI:in siirtymisen myötä 6 jäsenkuntaa ovat hoitaneet perusterveydenhuollon osalta kunta- ja palvelurakenteen väestöpohjavaatimukset. Kolmen kunnan osalta edellytykset eivät täyty vanhustenhuollon osalta. SOSTERI tarjoaa edelleen näille kunnille mahdollisuuden täyttää velvoite. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt lakiehdotuksen terveydenhuollosta. Lakiehdotuksessa kuvattu terveyspiiri-malli vastaa SOSTERI:n perustamiseen johtanutta keskeistä ajatusta väestön hoidon ja hoivan saattamisesta yhden tuottajaorganisaation vastattavaksi. Lailla pyritään tukemaan ja vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja vahvistamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. Nämä ovat myös SOSTERI:n keskeisiä tavoitteita. Sosiaali-, perusterveydenhuolto- ja erikoissairaanhoitopalvelujen integroinnissa SOSTERI edustaa valtakunnallisia tiennäyttäjiä, joiden toiminta saattaa vaikuttaa merkittävästi tulevan lainsäädännön sisältöön. Erikoissairaanhoidossa tapahtuu enenevästi uudenlaista palvelujen keskittymistä ja toisaalta työnjaon myötä palvelujen hajautumista perinteisen keskussairaala- yliopistosairaala-porrastuksen ohella. Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen strategia vuosille on hyväksytty kuntayhtymävaltuustossa Strategiassa on: - muodostettu toimintaympäristön kehityksestä yhteiset johtopäätökset ERVA - yhteistyön linjanvetoja varten, - määritelty ERVA -yhteistyön tarkoitus (missio), - kuvattu ERVA -yhteistyön avulla saavutettava tavoitetila (visio) vuoteen 2012, - laadittu ehdotukset keskeisistä toimenpiteistä yhteistyön jatkamista varten sekä tehty esitys ERVA -yhteistyön organisoinnista ja järjestämissopimuksen valmistelun sisältökysymyksistä. Itä-Savon sairaanhoitopiiri näkee yhdeksi elinvoimaisuutensa takaajaksi työnajon ja sovittujen erikoissairaanhoidon toimintojen sijoittumisen piireittäin niin, että kukin piiri tulee hoi-

10 7 tamaan ko. toiminnan osalta omaa piiriään laajempaa väestöä. Pienten erikoisalojen hoito isäntäsairaanhoitopiiri - periaatteella tulee lisääntymään. SOSTERI:n keskeinen strateginen linjaus on terveyden edistäminen jäsenkunnissa. Se on keskeinen hyvinvoinnin edistäjä ja ainoa järkevä tapa ehkäistä tulevaa hoitopalvelujen tarpeen ja käytön kasvua. SOSTERI:n linjaus sopii Vanhasen II hallituksen ohjelmaan, jossa terveyden edistäminen on nostettu hallituspolitiikan yhteen keskiöön. Terveyden edistämisen realisoimiseksi SOSTERI:ssa on resursoitu keskushallintoa ja tulosalueita, rakennettu kunnalliset yhteistyöryhmät ja oltu mukana kehittämässä alueellista terveyden edistämisen toimijoiden verkostoa. Henkilöstötarve ja saatavuus Vaikka alueen väestö vähenee, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei vähene samassa suhteessa. Pitkän aikavälin henkilöstöstrategian tulee perustua SOSTERIN strategisiin tavoitteisiin. Siihen nojautuva alueen riittävä omavaraisuus edellyttää henkilöstövolyymin ja rakenteen osuvaa mitoitusta, saannin turvaamista ja tehostettua henkilöstöhankintaa. Avainasemassa on myös paikallinen ja alueellinen työsuhde- ja palkkapolitiikka. Itä-Suomen erikoissairaanhoidossa tullaan tarvitsemaan uusia yhteistyömuotoja. Vuoden 2009 aikana valmistellaan yhteinen, koko Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta koskeva henkilöstöstrategia ja - politiikka sekä rekrytointikysymysten hoitaminen erikseen valmisteltavalla ja sovittavalla tavalla. Terveydenhuollossa saannin osalta kriittisiä ammattiryhmiä ovat toistaiseksi olleet lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Lähivuosina ongelma koskettaa enenevästi myös hoitohenkilöstöä Itä-Suomessa. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Tavoitteena on pysyvien ratkaisujen etsiminen. Osin työvoimapulaa helpotetaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Ostopalveluilla täydennetään omia palveluja silloin, kun niiden hankkiminen on perusteltua tai omien voimavarojen vähyyden takia välttämätöntä. Hoito- ja hoivahenkilöstön rekrytointi tulee jatkossa olemaan yhä haasteellisempaa, sillä vuoteen 2015 mennessä noin puolet hoitotyön esimiehistä ja kolmasosa terveydenhoitajista, perushoitajista, lähihoitajista, kodinhoitajista ja vastaavista eläköityy. Varsinkin sijaistyövoiman saatavuus tulee olemaan rajallinen. Hoito- ja hoivahenkilöstön sijaisten hankinta on keskitetty työhönottajalle, mutta päätökset sijaisten ottamisesta tekee delegointipäätösten mukaisesti lähiesimies. Tähän on apuvälineeksi ja tueksi hankittu sähköinen järjestelmä, joka on vahvasti integroitu henkilöstöhallinnon muihin sähköisiin järjestelmiin. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan ja yhteistyö oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa tulee yhä keskeisemmäksi. Sähköinen rekrytointijärjestelmä on tavoitteena ottaa käyttöön myös muidenkin kuin hoitoja hoivahenkilöstön osalta.

11 8 3 Organisaatio ja johtaminen ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Kuntayhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymähallitus - sosiaalijaosto - ympäristöterveydenhuoltojaosto Piirin johtaja Keskushallinto ja terveyden edistäminen Kuntakohtainen peruspalveluiden koordinointiryhmä Johtoryhmä 1. Lapsiperhe palvelut 2. Aikuisten palvelut 3. Vanhusten palvelut 4. Ympäristöterveydenhuolto 5. Tukipalvelut - Neuvola * lasten neuvola * äitiysneuvola * perhesuunnitteluneuvola - Perhepalvelukeskus - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Lastentaudit ja lasten neurologia - Lasten psykiatria - Vastaanottotoiminta - Sairaankuljetus ja valmius - Hammashuolto - Työterveyshuolto - Kuntoutus, apuvälinepalvelu, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus - Sosiaalityöntekijäpalvelut - Röntgen - Patologia - Ravitsemusterapia - Kirurgia - KNK - SIL - Synn. ja naistentaudit - Leik. anest, päiväkirurgia; tehohoito - Aikuis- ja nuorisopsykiatria, mielenterveystyö - Päihdehuolto - Kotihoito/ kotisairaanhoito - Kotihoito/kotipalvelu - Kotipalvelun tukipalvelut - Palveluasuminen/ asumispalvelut - Laitoshoito - Päivystys ja tarkkailu - Sisätaudit (ml. dialyysi ja infektioyksikkö) - Keuhkosairaudet - Neurologia - Neurofysiologia - Ihotaudit - Eläinlääkintä - Terveysvalvonta - Talous- ja hallinto * talous- ja laskentapalvelut * henkilöstöpalvelut * työsuojelu- ja tykytoiminta * tietohallinto ja arkistotoimi - Huolto * ravintohuolto * kiinteistöhuolto * laitoshuolto * materiaalikeskus * lääkehuolto

12 9 Sosterin arvot HYVINVOINTI asiakkaan itse kokema hyvinvointi yhteistyö saumattomuus yksilöllinen palvelu ja huomioonottaminen välittäminen inhimillisyys valinnanvapaus vastuullisuus LUOTTAMUS varmistettu hyvä laatu tiedostettua, suunniteltua toimintaa riskien hallinta ketteryys, joustavuus, vauhti kumppanuus, yhteiset pelisäännöt kehittäminen, viestintä, sitoutuminen sisäinen asiakkuus rehellisyys, avoimuus, suvaitsevaisuus erinomainen suoritus OSAAMINEN oikea ammatillisuus ylpeys innovatiivisuus/uudistuminen edelläkävijyys intohimo, hinku luovuus ilo joukkuepelaaminen itseohjautuvuus VASTUULLISUUS tilaaja(asiakas)näkökulma tuloksellisuus taloudellisuus yhteiskunta- ja ympäristövastuu vaikuttavuus mitä jää viivan alle

13 Terveydenhuoltopiirin strategia

14 11 Strateginen tahtotila Yhteiset arvot Asiakkaat ja väestö Väestön terveydentila kohenee ja terveyserot kaventuvat Terveet elämäntavat ja omatoimisuus lisääntyvät Hoitoon pääsy lain mukaisesti ja nykyistä lyhyemmän odotusajan puitteissa (odotusaika max 30 vrk ( vrk) Lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen tasapuolisesti kaikissa jäsenkunnissa Uudistuminen ja Kustannusvaikuttavuus henkilöstö SOSTERI:n tavoitteet Jäsenkuntien väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Saumattoman palvelun turvaaminen alueen väestölle Kokonaiskustannuskehityksen taittuminen Kokonaiskustannusten pysyttäminen valtakunnallisen ja tarvevakioidun keskitason alapuolella Kustannuspainotuksen siirtäminen edelleen perusterveydenhuollon ja sitä tukevan hoivatyön alueelle Palvelutuotannon sopeuttaminen ottaen huomioon poistuneiden/ poistuvan jäsenkunnan palvelukysynnän mahdollinen vähentyminen Uusien päivystys- ja leikkaustilojen logistinen hyödyntäminen ja käyttö Henkilöstörakenteen tarkentaminen ottaen huomioon jäsenkuntamuutos, sopeuttamistoimet ja muutoksen mahdollistavan työsuhdeturvaklausuulin poistuminen Henkilöstön monipuolinen ja joustava käyttö koko organisaatiossa. Johtamiskoulutukseen ja avainryhmien rekrytointiin panostaminen, tulospalkkauselementin hyödyntäminen erityisesti kliinisessä toiminnassa. Laadunhallintajärjestelmän nykyistä tehostetumpi hyödyntäminen toimintatapojen yhtenäistämiseksi, arvojen jalkauttaminen. Terveyden edistämien toteutuu omassa organisaatiossa kattavasti ja organisoidusti Prosessit ja rakenteet Palveluketjun toimivuuden pullonkaulat ja tulosalueiden väliset, toimintaa rajoittavat rajapintaongelmat minimoidaan. Palveluketjujen potilaslähtöinen toimivuus varmisteaan ERVAyhteistyötä kehittämällä ja työnjaosta sopimalla periaatteella keskitetty johtaminen, hajautettu toiminta eri sairaaloissa Uuden terveydenhuoltolain säännökset hyödynnetään nykyistä toimintamallia edelleen vahvistamalla Kansallisen sähköisen e- arkiston ja e- reseptijärjestelmän käyttöönotto hyödynnetään valtakunnan eturintamassa kuin myös sähköisten järjestelmien muukin tehokas käyttö prosessien toteutuksessa. Hyvinvointi Vastuullisuus Osaaminen Luottamus

15 12

16 13

17 14 Laatupolitiikka Laatupolitiikan tavoitteena on turvata Itä-Savon sairaanhoitopiirin vision, strategian ja tavoitteiden toteutuminen piirin arvoja kunnioittaen. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ laadunhallinnan lähtökohta ovat väestön ja asiakkaiden tarpeet laadunhallinta kattaa kaikki terveyden edistämisen sekä sairauksien ehkäisyn, hoidon ja hoivan näkökohdat laadulla turvataan asukkaiden tasaarvo ja tasapuoliset palvelut PROSESSIT JA RAKENTEET sairaanhoitopiirissä pyritään jatkuvaan laadun parantamiseen laadunhallinnalla turvataan toiminnan tulokset ja vältetään virheitä päätökset tehdään näyttöön perustuen kirjataan, mitä on tehty ja tehdään, mitä on kirjattu toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti auditoinnit tapahtuvat SHQS - menetelmällä UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ laadunhallinta on jokaisen ammatillinen velvollisuus laadunhallinta on osa päivittäistä työtä virheistä ei rangaista, vaan opitaan kehittämään toimintaa laatukoulutus on osa ammatillista täydennyskoulutusta KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS toiminta toteutuu jäsenkuntien asettamilla voimavaroilla voimavarat suunnataan ja käytetään niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia laatu ei ole säästämistä, vaan tuhlauksen välttämistä laadunhallinnalla edistetään terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä Riskienhallintapolitiikka RISKIENHALLINTAPOLITIIKAN TAVOITTEET Riskienhallintatyön tavoitteena on turvata Sosterissa häiriötön ja keskeytymätön perustehtävän laadukas toteuttaminen. Toteutuessaan tavoite mahdollistaa pitkän aikavälin toiminnan kustannustehokkaalla ja suunnitelmallisella sekä turvallisella tavalla. Riskienhallinta on yksinkertaisimmassa muodossaan kokonaiskuvan muodostamista Sosteria uhkaavista tekijöistä, varautumista toimintaohjein ja tarpeellisin välinein normaaliajan häiriötilanteisiin sekä myös poikkeusoloihin. VASTUUT JA ORGANISOINTI Riskienhallintaan liittyvistä ohjaus-, koordinointi- ja kehittämistehtävistä sekä seurannasta ja valvonnasta vastaa kuntayhtymän johtajan alaisuudessa turvallisuuspäällikkö kaikilla riskienhallinnan toiminta-alueilla. Vastuut toiminta-alueilla jaetaan muilta osin seuraavasti: Työturvallisuuden toiminta-alueesta ja yhteistoiminnan järjestämisestä vastaa työnantajan edustajana turvallisuuspäällikkö.

18 15 Potilasturvallisuuden toiminta-alueesta vastaa johtajaylilääkäri ja potilasasiamies. Tietoturvallisuuden toiminta-alueesta vastaa tietohallintopäällikkö ja arkistopäällikkö. Rakenteellisen turvallisuuden ja kunnossapidon toiminta-alueesta vastaa rakennusmestari ja käyttöpäällikkö, pelastussuunnittelusta turvallisuuspäällikkö. Liiketoiminnan jatkuvuuden ja palveluvastuun toiminta-alueesta vastaa kuntayhtymän johtaja sekä tulosaluejohtajat. Viranomaisyhteistyön ja valmiussuunnittelun toiminta-alueesta vastaavat turvallisuuspäällikkö sekä valmiusryhmä. Ympäristöturvallisuuden toiminta-alueesta vastaavat turvallisuuspäällikkö ja ympäristöryhmä. Tulosalueiden johto vastaa oman alueensa operatiivisen riskienhallinnan resursseista ja tuloksellisuudesta. Riskienhallinta huomioidaan osana tulosalueiden sisäisiä strategioita ja toimintaa. Turvallisuuspäällikkö tukee tulosalueita riskien hallinnassa ja avustaa riskienhallintaprosessissa. Jokaisella riskienhallinnan toimintaalueella on oma turvallisuuspolitiikka sekä suunnitelma sen toteuttamiseksi: Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka ja työsuojelun toimintaohjelma ja toimintasuunnitelma tietoturvapolitiikka ja tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelma kiinteistöjen kunnossapidon, saneerauksen ja turvallisuuden suunnitelmat, pelastussuunnitelmat strategia, toiminta- ja taloussuunnitelmat, talousarvio alueellinen turvallisuuspolitiikka, valmiussuunnitelmat, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS) ympäristöpolitiikka, ympäristöohjelma. Kaikista poikkeamista tavoitellusta turvallisuustasosta raportoidaan kirjallisesti ja turvallisuuspäällikkö kokoaa tiedon keskitetysti ja havainnollisesti esitettävään muotoon. Erityisesti pyritään madaltamaan henkilöstön välittömän raportoinnin kynnystä myös läheltä piti -tilanteiden osalta. Poikkeamia riskien tavoitetasoista ja uusien riskien kehittymistä seurataan erilaisin omavalvontajärjestelmän tyyppisin menetelmin ja ottamalla käyttöön sähköinen raportointipalvelu (intranetin riskienhallintapalvelu) koskien kaikkia riskejä. Henkilöstöpolitiikka 1. JOHDANTO Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin henkilöstöpolittiset linjaukset pohjautuvat arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin. Arvoiksi on määritelty hyvinvointi, osaaminen, luottamus ja vastuullisuus. Strategisina tavoitteina ovat jäsenkuntien väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, saumattoman palvelun turvaaminen alueen väestölle ja kokonaiskustannusten taittuminen. Henkilöstön näkökulmasta tavoitteet ovat seuraavat: terveyden edistäminen kuuluu kaikille, palvelut toteutetaan väestöryhmien tarpeista lähtien sekä palvelu- ja hoitoketjujen kokonaisuus tulee saada hallintaan. Kriittisinä menestystekijöinä ovat henkilöstön saatavuus, osaaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja toiminta ydintehtävissä.

19 16 Sosterin perustamisen myötä Itä-Savon sairaanhoitopiirin toiminta on laajentunut erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Laaja-alainen organisaatio mahdollistaa uusien toimintamallien kehittämisen sekä antaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää osaamistaan erilaisissa työtehtävissä saman työnantajan palveluksessa. Sosterin keskeisiä henkilöstöhallinnon kehittämiskohteita ovat pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu, henkilöstön saatavuuden varmistaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen, johtaminen, työhyvinvointi ja yhteistoiminta sekä toimiva palvelussuhde. Sosterin strategiset päämäärät sekä vuosittain tehtävä toiminta- ja taloussuunnitelma ohjaavat henkilöstön määrää ja rakennetta koskevaa päätöksentekoa. Palvelurakenteen ja toimintatapojen muutokset sekä eläkkeelle jäävien määrä vaikuttavat henkilöstöratkaisuihin. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Toiminnan tarkastelun vaatimuksena on, että rakenteita kehitetään, tuottavuutta lisätään sekä laatua ja tuloksellisuutta korostetaan. Henkilöstösuunnittelun yhteydessä tulee tarkastella, mitä vaikutuksia palvelutuotannolla halutaan kuntalaisille ja palvelujenkäyttäjille, millainen on palvelun laatu ja millaisilla palveluprosesseilla ja henkilöstöllä palvelut voidaan toteuttaa. Henkilöstön mitoitus ja rakenteellinen tarkastelu tulee olla pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista läpi koko organisaation pyrkien vahvistamaan oman työn osuutta ottaen huomioon verkostoituminen ja yhteistyö mm. Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Pitkäjänteisen suunnittelun yhtenä toimenpiteenä on vähentää määräaikaisia palvelussuhteita sekä ostopalvelujen käyttöä. Ostopalvelujen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota yhtenäisiin sopimuskäytäntöihin ja erityisesti siihen, että sopimukset kirjataan määräaikaisiksi. Organisaation ikärakenteen odotettavissa oleva muutos tulee asettamaan vaatimuksia myös eri sukupolvien ja entistä enemmän myös eri kulttuuritaustan omaavien henkilöiden kohtaamiselle. Henkilöstön voimavarojen kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti tulee entistäkin haasteellisemmaksi. Jatkossa tulee kehittää toimintamalleja, jotka kannustavat henkilöstöä työskentelemään joustavasti eri yksiköissä. 3. OSAAMINEN JA AMMATTITAITO Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen on tärkeää organisaation, tulosalueiden ja työyksiköiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä ja urakehityksen tukemisella vaikutetaan positiivisesti myös motivaatioon, työhyvinvointiin ja työuran jatkumiseen. Järjestelmällinen perehdytys uusiin tehtäviin on edellytys työtehtävien onnistuneelle hoitamiselle. Työnantaja mahdollistaa valtakunnallisten täydennyskoulutusvelvoitteiden toteutumisen suunnitelmallisesti ja kannustaa henkilöstöä täydentämään ammattitaitoaan

20 17 sekä tarvittaessa kouluttautumaan uusiin työtehtäviin toimintaympäristön muutosten myötä. Laajentuneen organisaation etuna on mahdollisuus kehittää ammattitaitoa ja osaamista myös työkierron avulla. Kehityskeskusteluissa esimies ja työntekijä yhdessä kartoittavat työntekijän osaamisen, kehittämisalueet sekä halukkuuden laajentaa tehtäväaluetta. Jatkossa kehitetään henkilöstön osaamiskartoituksen mallia, jota voidaan hyödyntää koulutuksen suunnittelussa, rekrytoinnissa sekä työkierron toteuttamisessa. 4. HENKILÖSTÖHANKINTA Henkilöstöhankintaa tulee entistä enemmän tehostaa, jotta taataan laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut riittävällä ja ammatillisesti osaavalla henkilöstöllä. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen on edellytys tehokkaalle toiminnalle. Laaja-alainen toimintaympäristö antaa mahdollisuuden saman työnantajan palveluksessa tehdä työtä eri paikkakunnilla ja eri työyksiköissä. Eri kulttuuritaustan omaavien henkilöiden työhön sijoittumiseen suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen kuitenkin riittävän ammatillisen osaamisen sekä kielitaidon. Sosteri toimii eri alojen opiskelijoiden työssäoppimisen ja harjoittelun paikkana ja osallistuu koulujen ja oppilaitosten kanssa sosiaali- ja terveysalan markkinointiin ja alan houkuttelevuuden lisäämiseen. Tavoitteena on antaa myönteinen kuva monipuolisesta ja haastavasta työstä, Sosterista työnantajana ja täten saada opiskelijoista tulevia työntekijöitä. Onnistuneen rekrytoinnin edellytyksenä ovat hyvän työantajakuvan ja toimivan työyhteisön lisäksi ajanmukaiset työtilat sekä asunnon saantimahdollisuudet. 5. KANNUSTAVA PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Oikeudenmukainen annetuissa talousresursseissa pysyvä palkkapolitiikka edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kuntaalan palkat kilpailukykyisinä. Työntekijän tehtäväkohtainen palkka määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Muut palkanlisät määräytyvät valtakunnallisen ja paikallisten sopimusten ja yhtymähallituksen perustaman rekrytointitoimikunnan tekemien linjausten mukaisesti. Linjauksissa huomioidaan toiminnallisten ja taloudellisten resurssien kohdentamiseen liittyvät asiat sekä palvelutuotannon turvaamiseen liittyvät ratkaisut. Jatkossa on huomioitava myös nimikkeiden yhtenäistäminen ja yhdenmukaiset työsuhde-edut. Henkilöstön palkitsemiseksi kehitetään erilaisia tunnustusmenettelyjä. Tavoitteena on, että hyvin tehdystä työstä ja tuloksista palkitaan, esim. tulospalkkausjärjestelmän avulla. 6. TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi muodostuu hyvästä johtajuudesta, osaamisen ylläpitämisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja toimivasta yhteisöllisyydestä sekä työympäristön ja työ-

21 18 olosuhteiden parantamisesta. Työhyvinvointiin kuuluu hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Siihen liittyy työ- ja vapaa-ajan sekä työn ja perhe-elämän mielekäs yhteensovittaminen. Sosteri huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista edistämällä yksiköiden ja yksilöiden tavoitteiden kohtaamista sekä arvostamalla jokaisen työpanosta tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvä perehdyttäminen työhön ja jatkuva henkilöstökoulutus tukevat henkilöstön työn hallinnan tunnetta. Tavoitteisiin sitouttava, oikeudenmukainen ja vastuullinen esimiestyö lisää työn merkityksellisyyttä ja samalla ylläpitää hyvää työmotivaatiota. Henkilöllä on oikeus keskustella esimiehensä kanssa työstään ja siihen liittyvistä joustavista järjestelyistä. Säännölliset työntekijän ja esimiehen väliset keskustelut takaavat rakentavan vuorovaikutuksen ja edistävät työssä jaksamista. Varhaisen puuttumisen mallia ja työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitaan erityisesti sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten hallintaan. Työterveyshuollon ja työsuojelutoiminnan yhteistyö on edellytys hyvin toteutetulle työkykyä ylläpitävälle toiminnalle. Työhyvinvoinnin tukemiseen pyritään varaamaan riittävät resurssit sekä luomaan puitteet aktiiviselle yhteistoiminnalle. Terveyden edistämisen näkökulmasta jokaisella työntekijällä on vastuu oman työkykynsä ylläpitämisestä ja jaksamisesta. Työnantaja tukee tätä mm. antamalla mahdollisuuden osallistua liikunta- ja harrastetapahtumiin. 7. ESIMIESTYÖ JA JOHTAMINEN Johtamisen päämääränä on tukea terveyden edistämistä sekä saumattoman palvelun turvaamista alueen väestölle ja kokonaiskustannuskehityksen taittumista. Johtamistyön lähtökohtana on tulosvastuullisuus, sitouttava ja avoin toiminta, toisia kunnioittava ja kannustava yhteistyö sekä ajantasainen ja vuorovaikutteinen viestintä koko henkilöstölle. Johtamisen välineinä käytetään prosessien hallintaa ja johtamiskoulutukseen panostamista. Kehityskeskustelut, uusien toimintamallien käyttöönotto ja uudet työskentelytavat sekä innovaatiot edellyttävät sitoutumista ja asioiden markkinointia. Esimiestyön oikeudenmukaisuus toteutuu johdonmukaisuuden, avoimuuden ja vuorovaikutuksen avulla. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että henkilöstö osallistuu työsuoritusten arviointiin sekä prosessien suunnitteluun ja kehittämiseen. Esimiesten tulee huolehtia koko henkilöstön osaamisen tukemisesta. Henkilöstön kokemuksellisen osaamisen ja ammattitaidon siirtäminen työntekijältä toiselle on suuri haaste toiminnan takaamiseksi. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kaiken toiminnan tavoitteina ovat asiakkaan hyvä ja ajantasainen palvelu, jäsenkuntien väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä saumattoman palvelun turvaaminen alueen väestölle. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, tulee Sosterin työnantajana sekä koko Sosterin henkilöstön sitoutua henkilöstöpoliittisiin linjauksiin, strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

22 19 Ympäristöpolitiikka Sosterin ympäristöpolitiikka on osa riskienhallintapolitiikkaa ja ympäristöohjelmassa määritellään seurantakausittain käytännön tavoitteet ympäristöriskien hallintaan. TAVOITTEET : Itä-Savon sairaanhoitopiiri haluaa tuottaa toiminta-ajatuksensa mukaiset palvelut kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja hoitaa toimintaansa liittyvät ympäristöasiat esimerkillisesti. Vähennämme haitallisia ympäristövaikutuksia pienentämällä päästöjä ja syntyvien jätteiden määrää, sekä tehostamalla energian, raaka-aineiden ja muiden resurssien käyttöä. Sitoudumme ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen. Tähän kannustamme myös yhteistyökumppaneitamme. Asetamme toiminnallemme ympäristönsuojelulliset päämäärät ja tavoitteet sekä seuraamme niiden toteutumista säännöllisesti. Toiminnan lähtökohtana on voimassaolevan ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräyksien noudattaminen Opastamme ja kannustamme koko henkilökuntaamme ympäristön huomioon ottavaan toimintaan. ORGANISOINTI Tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden yksilöimiseksi on laadittu ympäristöohjelma. Ympäristöpolitiikan toteutumista varmistamaan on perustettu ympäristöryhmä, jonka koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii turvallisuuspäällikkö. Ympäristöryhmään on nimetty edustajat tulosalueilta ja henkilöstön edustaja. Ympäristöryhmä vastaa ympäristöohjelman päivittämisestä ja siihen liittyvien ohjeistojen ajantasaisuudesta. Ympäristöryhmä laatii vuosittain toimintasuunnitelman ajankohtaisten haasteiden mukaisesti.

23 20 4 Strateginen suunnitelma vuosille EK 1 Lapsiperhepalvelujen tulosalue

24 21

25 22

26 23

27 EK 2 Aikuisten palvelujen tulosalue 24

28 25

29 26

30 27

31 EK 3 Vanhusten palvelujen tulosalue 28

32 29

33 30

34 31

35 EK 4 Ympäristöterveydenhuolto 32

36 33

37 34

38 35

39 EK 5 Tukipalveluiden tulosalue 36

40 37

41 38

42 39

43 40 EK 6 Keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalue Keskushallinnon ja terveyden edistämisen toiminta päättyy tulosalueena, mutta jatkuu keskushallinnon esikuntaorganisaationa. Tämän vuoksi keskushallinnon esikuntaorganisaatiota varten ei ole myöskään laadittu muiden tulosalueiden tavoin omaa esitystä kriittisistä menestystekijöistä, tavoiteasetannasta , täsmennetyistä tavoitteista 2010 eikä raportoinneista ja vastuista. Keskushallinnon henkilöstön rooli on mahdollistaa omalla työpanoksellaan koko organisaatiolle asetettavien tavoitteiden toteutuminen. Keskushallinnon talousarvio ja suunnitelma sisältää sekä henkilöstö- että määrärahasiirtoja muille tulosalueille mutta toisaalta myös määrärahojen keskittämistä keskushallintoon. Aikuispalvelujen tulosalueelle on siirretty kaikki pelastushelikopteri Ilmarin toiminnan tukemiseen varatut määrärahat. Myös ennen keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalueella olleet tulosalueiden johtajat ja ylihoitajat on siirretty oman tulosalueensa henkilöstöön ja tätä koskevat määrärahavaraukset ko. tulosalueen talousarvioon. Keskushallintoon on varattu koko organisaatiota koskevan johtamiskoulutuksen määrärahavaraukset sekä kaikki hoitotyön opiskelijoiden koulutuskorvaukset. Vastaava summa on kohdennettu keskitetysti keskushallintoon hallintoylihoitajan vastuualueelle. Keskushallintoon on varattu pääosin myös organisaatiossa toteutettavat projektit. Niiden koordinointivastuu on keskushallintoon kuuluvalla sosiaalijohtajalla. Talousarviossa on liitetiedoissa lueteltu ulkopuolista rahoitusta saaneet tai haettavat hankkeet. Hankkeet ovat joko jonkun muun organisaation vetovastuulla, johon SOSTERI osallistuu tai sitten omia isännöimiä hankkeita, joissa on mukana useampia, verkostoituneita toimijoita. 5 Toiminta- ja talousosa Talousarvio rakentuu tulosalueista, jotka ovat: Lapsiperheiden palvelut Aikuisten palvelut Vanhusten palvelut Ympäristöterveydenhuolto Tukipalvelut Keskushallinto ja terveyden edistäminen Talousarvio esitetään myös palvelualueina, jotka ovat: Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut

44 Toiminta Toimintatilastot ja -luvut esitetään talousarviossa palvelualueittain Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKEISET TOIMINTALUVUT TP TP TP TA TA Lähetteet; ajanvaraus ja päivystys vain ajanvaraus yhteensä Terveyskeskukset Yksityislääkärit Muut lähettäjätahot Ilman lähetettä Erikoisalojen odottajien lkm, (jonossa) hoitotak. yli 180 pv odottaneet Avohoitokäynnit (sisältää päiväkirurgian) Päivystys Ensi Uusinta + pv kir Konsultaatio *Päiystyskäynnit % kaikista käynneistä 16,1 16,0 15,6 16,3 16,6 *Uusintakäynnit / ensikäynnit 3,8 3,9 4,0 4,0 4,3 Päivystyssisäänotot Hoitopäivät, brutto Synnytykset Leikkaukset yhteensä Kaihileikkaukset Lonkan tekonivelleikkaukset Päiväkirurgia Palveluja saaneet eri henkilöt joista vain pkl- palveluja käyttäneet

45 Perusterveydenhuolto PERUSTERVEYDENHUOLLON KESKEISET TOIMINTALUVUT Koko piiri AVOHOITO TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 A Terveydenhoito Terveysneuvonta Koulu-/opiskelijath Mielenterveystyö Perhepalvelukeskus B Sairaanhoito Vastaanottotoiminta siitä yhteispäivystys Kotikäynnit, ilman mtt, ksh Kotisairaanhoito Koulu-/opiskelijath Mielenterveystyö (sis. mielitiimi) C Työterveyshuolto (ulk+sosteri) HAMMASHUOLTO TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Laboratorio Röntgen Kuntoutus Erityistyöntekijät Apuvälinelainaus VUODEOSASTOT YMPÄRISTÖTERVEYDENHU Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto

46 Sosiaalipalvelut SOSIAALIPALVELUJEN KESKEISET TOIMINTALUVUT Koko piiri TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Palvelut kotona annettava ateriapalvelut kauppakassit turvapuhelin Käynnit A-klinikkakäynnit päiväkeskuskäynnit Hoitopäivät Pärnälän huoltokoti palveluasuminen vanhainkoti kuntoutusosasto

47 Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Vanhainkotihoito: Vanhainkotien paikkatilanne: Kerimäki: 45 pitkäaikaispaikkaa, 5 lyhytaikaispaikkaa Punkaharju : 13 pitkäaikaispaikkaa, 1 lyhytaikaispaikka. Savonlinna: 45 pitkäaikaispaikkaa, joista 21 paikkaa käytössä saakka ja 8 lyhytaikaispaikkaa, lisäksi Savonrannan yksikö, jossa 20 vanhainkotipaikkaa ja 2 lyhytaikaispaikkaa. Vanhainkotien lyhytaikaispaikat tarjoavat kotihoitoa tukevaa kuntouttavaa hoitoa Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito: Terveyskeskusten osastojen paikat Kerimäki 40 Punkaharju 24 Rantasalmi 31 Savonlinna 147 (1.4.alkaen 122paikkaa) Sulkava 31 yhteensä 286 Osa vuodeosastoista profiloituu ns. alueellisia palveluita tuottaviksi osastoiksi, joihin keskitetään kuntouttava hoito, leikkausten jälkeinen toipuminen ja vanhusten tavanomaisten sairauksien hoito Erikoissairaanhoito: Savonlinnan keskussairaalassa vuodeosastohoidon sairaansijat: - Lapsiperheiden palvelut 12 - Aikuisten palvelut 106 (lukuun ei sis. teho eikä kuntoutumiskoti) - Vanhusten palvelut 78 (lukuun ei sis. tarkkailu eikä kotiosasto) yhteensä Kotihoito ja palveluasuminen Laitoshoidon ja kotona tapahtuvan hoidon tukena ja mahdollistavana palveluna on kotihoito (= yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu) niissä kunnissa, joissa vanhusten avohoito on mukana terveydenhuoltopiirissä. Palvelu on järjestetty kuntakohtaisena lähipalveluna: - Savonlinna, kolme (3) kotihoitoaluetta ja yhteensä 10 tiimiä - Punkaharju, yksi (1) alue ja kaksi (2) tiimiä - Kerimäki, yksi (1) alue ja kolme (3) tiimiä - Edelleen palveluketjuun liittyvänä on palveluasuminen, jota piirin omana toimintana on Punkaharjulla: - Toivola 14 asuntoa/ympärivuorokautinen henkilökunta - Helminauha 13 asuntoa, 21 asukaspaikkaa/ työntekijä klo Savonlinnassa - Karpalokoti 48 paikkaa/ympärivuorokautinen henkilökunta Ostopalveluna hankintaan palveluasumispaikkoja hoidon tarpeen mukaisesti profiloituneilta yksiköiltä. Yksityisiltä palvelun tuottajilta hankittavien paikkojen määrä on Punkaharjulla ja Savonlinnassa yhteensä 283 palveluasumispaikkaa.

48 Talous Palvelualueet 1 Erikoissairaanhoito 10 ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet,tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT TOIMINTAKULUT YHT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

49 46 2 Perusterveydenhuolto 20 PERUSTERVEYDENHUOLTO TULOSLASKELMA TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet,tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT TOIMINTAKULUT YHT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ