Teuvanjoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Teuvan ja Karijoen alueella
|
|
- Irma Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teuvanjoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Teuvan ja Karijoen alueella Maj-Britt Axell Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003
2 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Teuvanjoen valuma-alue 3. Teuvanjoen veden laatu 4. Suojavyöhykkeiden suunnittelu 5. Karttaesitys 6. Alueen kuvaus 6.1. Pääuoma 6.2. Pohjavesialueilla esiintyvät pellot 7. Tukea suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon Kirjallisuus Karttaliitteet
3 3 1. Johdanto Teuvanjoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma liittyy erillisenä selvityksenä Teuvan kunnan, Karijoen kunnan ja Etelä-Pohjanmaan liiton käynnistämään hankkeeseen, jonka tavoitteena on laatia suunnitelmat ja selvitykset, joiden avulla voidaan parantaa Teuvan ja Karijoen kuntien alueella virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytyksiä, maisemaa, veden laatua, kala- ja rapukantaa sekä ennallistaa, säilyttää ja hoitaa kulttuurimaisemaa ja jokiluontoa. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa on mukana Teuvan ja Karijoen kuntiin kuuluva Teuvanjoen pääuoma Tuhrusta Kristiinankaupungin rajalle saakka. Teuvanjoki on peltojen ympäröimä Teuvan keskustasta alaspäin, mutta myös keskustaajaman pohjoispuolella peltoja ulottuu osittain jokiuomaan saakka. Myös sivuhaarat ovat pääosin peltojen ympäröimiä. Jokitörmät ovat usein jyrkät. Teuvanjoen kuormitus koostuu lähinnä jokivarren maa- ja metsätalousalueista tulevasta hajakuormituksesta. Pistekuormittajat ovat jätevesipuhdistamo ja kompostointilaitos. Peltoalueen suojavyöhyke edellyttää vähintään 15 metriä leveää kaistaletta vesistön tai valtaojan varrella. Kaistaleella kasvaa monivuotisia kasveja. Myös tärkeällä pohjavesialueella voidaan perustaa suojavyöhyke. Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vähentää maa-aineksen, ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden kulkeutumista pelloilta vesitöihin ja pohjavesiin. Suojavyöhykkeet lisäävät luonnon monimuotoisuutta, luovat maanviljelysalueille ekologisia käytäviä, edistävät riistaja kalataloutta sekä rantojen virkistyskäyttöä. Tarkoituksena on myös köyhdyttää suojavyöhykkeen maaperää ravinteista, parantaa maan rakennetta ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä, umpeenkasvua ja liettymistä. Suojavyöhyke voi parhaimmillaan elävöittää maisemaa; toisaalta sen muodostamisella ei saa sulkea avointa viljelymaisemaa (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Suojavyöhykesuunnitelma tulee olemaan pohjana yksittäisten maanviljelijöiden hakemuksille, jotka koskevat ympäristötuen erityistukea suojavyöhykkeiden perustamiselle ja hoidolle. Suunnitelma ei kuitenkaan velvoita maanviljelijöitä anomaan ympäristötuen erityistukea. Etusijalla rahoituspäätöksiä tehtäessä ovat yleissuunnitelmissa esitetyt kohteet. 2. Teuvanjoen valuma-alue Teuvanjoen valuma-alueen pinta-ala on 542 km 2 (kuvio 1). Maankäyttömuodoilla on hyvin suuri merkitys vesistön vedenlaadulle varsinkin Teuvanjoen kaltaisessa vesistössä, jossa jokitörmät ovat jyrkät ja pistekuormitusta on vain vähän. Huomattava osa, 20 % valuma-alueen maankäytöstä, on peltoa (kuvio 2). Suurin osa valuma-alueesta, yli 60 %, on kuitenkin metsämaata. Avosoita on vain 1 % koko alueella (SLAM3). Teuvan kunnan alueella Teuvanjoen valuma-alueesta peltoja on 23 % (8 538 ha) ja Karijoen kunnan alueella vastaavasti 38 % (2 062 ha) (Kalliolinna 1994). Teuvanjoen merkittävimpinä kuormituslähteinä pidetään jokivarren maa- ja metsätalousalueita.
4 4
5 5 1 % 18 % 0 % 0 % 61 % Maankäyttö Teuvanjoen valuma-alueella (542 km 2 ) 20 % Vesi Pelto Metsä (kangasmaa) Avoin suo (turvemaa) Muut suot (turvemaa) Rakennettu alue Kuvio 2. Maankäyttö Teuvanjoen valuma-alueella (SLAM3) Joen pituus on noin 60 km ja koko valuma-alueen korkeusero on noin 85 m (Vesihallitus 1978). Karijoen ja Kristiinankaupungin välisellä rajalla joki on 22,5 m merenpinnan yläpuolella. Teuvanjoen keskikaltevuus on 1,45 o / oo. Teuvanjoen varella ei ole tulva-alueita eikä Teuvanjoella ole tehty tulva-alueiden kartoitusta (Vesihallitus 1978). Koko vesistöalueesta 63 % kuuluu litorinaalueeseen eli alueeseen, joka on noussut merestä viimeisten 5000 vuoden aikana (Vesihallitus 1978). Litorinamaat ovat yleensä alle 80 metrin korkeustasossa olevia alueita. Teuvanjoen virtaamille on ominaista suuri vaihtelevuus. Joen virtaama on seurattu Puskamarkissa vuodesta Joen suurimmat virtaamat HQ 92 m 3 /s ja 90 m 3 /s mitattiin huhtikuussa 1986 ja huhtikuussa Alin virtaama NQ 0.04 m 3 /s mitattiin maaliskuussa Keskivirtaama MQ koko havaintojaksolta on ollut 5.5 m 3 /s (Suomen ympäristökeskuksen tietokanta HERTTA). Järvet puuttuvat valuma-alueelta miltei kokonaan. Teuvan kunnassa on Peninjärvi (Suksenjärvi), joka on aikoinaan kuivattu ja sen nykyinen pinta-ala on 47 ha (Storberg 1990). Peninjärven vedet laskevat Peninluoman kautta pääuomaan. Samaan osavaluma-alueeseen kuuluvalle Komsijärvelle oli 1990-luvun alussa vireillä hanke, jonka tarkoitus oli tehdä kuivatetusta järvestä tekojärvi (Storberg 1990). Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Teuvanjoen valuma-alueella on Teuvan ja Karijoen kunnissa kolme pohjavesialuetta, joiden alueilla on peltoja (kuvio 3). 3. Teuvanjoen veden laatu Pelloilta huuhtoutuu pintavalunnan mukana ojiin ja vesistöihin sekä maa-ainesta että ravinteita. Ravinteista etenkin fosfori sitoutuu hienojakoiseen maa-ainekseen ja kulkeutuu sen mukana vesistöihin. Fosforia huuhtoutuu veteen myös liuenneena. Vesistöön päässyt liukoinen fosfori on
6 6
7 7 välittömästi vesikasvien ja planktonin käytettävissä. Myös maa-ainekseen sitoutunut fosfori on haitallista, vaikka se ehtisikin laskeutua vesistön pohjaan. Olosuhteiden muuttuessa pohjalietteessä olevat ravinteet voivat siirtyä takaisin ravintoketjuun ja osaltaan kiihdyttää rehevöitymistä. Valunnan mukana kulkeutuva maa-aines aiheuttaa haittaa liettämällä ojia, puroja ja vesistöjä (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Teuvanjoen pääuoman vesi ei ole erityisen hapanta. Viimeisten 25 vuoden aikana pääuomalta Teuvan ja Karijoen puolella ei ole mitattu 5,5 alittavia ph-arvoja. Puskurikyky on niinikään pysynyt vähintään tyydyttävänä pääuomassa. Alimmillaan mitattu alkaliniteetti on ollut 0,060 mmol/l Koskelan jokisillalta. Raportissa Ympäristön tila Länsi-Suomessa on verrattu Pohjanmaan eri jokivesistöjen vedenlaatua (Rautio ja Ilvessalo 1998). Raportin mukaan Teuvanjoen väriarvot ovat mg Pt/l, kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat 100 ja 200 µg/l:n välillä ja kokonaistyppipitoisuudet ja µg/l:n välillä. Teuvanjoen typpipitoisuudet ovat samaa tasoa kuin viereisessä Närpiönjoessa, kun taas fosforipitoisuudet ovat Närpiönjokeen verrattuna huomattavasti isommat. Tämä johtuu Närpiönjoen veden happamuudesta, jonka seurauksena fosfori saostuu joen pohjalle. Lapväärtin-Isojokeen verrattuna Teuvanjoen ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti suuremmat. Teuvanjoen vesi on myös tummempaa kuin Lapväärtin-Isojoen vesi luvun alussa tehdyn selvityksen mukaan Teuvan kunnan alueelta Teuvanjokeen tuleva fosforikuormitus oli noin kg ja typpikuormitus noin kg vuodessa. Karijoen kunnan alueelta fosforikuormitus oli noin kg ja typpikuormitus kg vuodessa (Kalliolinna 1994). Puolet kuormituksesta oli peräisin peltoviljelystä (kuviot 4 ja 5). Peltoviljelyksen kuormitusvaikutusta korostaa se, että pellot ovat keskittyneet tiiviisti jokivarteen. Perushuuhtoutuman osuus oli fosforille 25 % ja typelle 33 % (Kalliolinna 1994). Perushuuhtoutuma on kuormitusta, johon ei voi puuttua. Siihen kuuluu ns. luonnonhuuhtoutuma ja kuormitus sellaisista maa-alueilta, joihin on vaikea vaikuttaa kuten esimerkiksi lopettaneet karjatilat ja turkistarhat, vanhat metsätaloustoimenpiteet sekä tiealueet. Vuonna 2001 johdettiin jätevedenpuhdistamolta vesistöön fosforia keskimäärin 1,1 kg/d ja typpeä 20,0 kg/d (Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2002a), mikä vastaa 400 kg fosforikuormitusta ja kg typpikuormitusta vuodessa. Joen toinen pistekuormittaja on Vapo Oy Biotechin kompostointilaitos, jonka fosforikuormitus oli 0,09 kg/d ja typpikuormitus 19,8 kg/d (Etelä- Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2002b). Vuoden 2001 kuormitus oli tällöin 33 kg fosforia ja kg typpeä. Pistekuormituksen osuus Teuvanjoen kuormituksesta on siis melko pieni. Joen kuljettamat ainevirtaamat vaihtelevat suuresti eri vuosina ja vuodenaikoina ja riippuvat hydrologisista tekijöistä. Huuhtoutumat voivat olla rankkasateiden yhteydessä erittäin suuria ja kuormitushuippu voi olla hyvin lyhytaikainen. Kuormituslähteiden perusteella laskettua kuormitusta on verrattu vedenlaatutietojen ja vesimäärien perusteella laskettuihin ainevirtaamiin (Kallionlinna 1994). Fosforiarvot olivat melko lähellä toisiaan, mutta typellä kuormituslähteistä laskettuna kuormitus oli lähes kaksinkertainen. Eri kuormituslähteistä peräisin olevat huuhtoutumat edustavat keskimääräisiä kokonaishuuhtoutumia. Muihin Pohjanmaan jokiin verrattuna Teuvanjoki on erittäin voimakkaasti kuormitettu. Teuvanjoen sivuhaarojen vesi on kuitenkin laadultaan hieman parempaa kuin pääuomassa (Kalliolinna 1994).
8 8 Kompostointilaitos 0 % Jätevedenpuhdistamo 2 % Perushuuhtoutuma 25 % Kokonaisfosfori Peltoviljely 45 % Haja-asutus 7 % Metsätalous 9 % Lasinalaisviljely 1 % Karjatalous 12 % Turkistarhaus 0 % Kuvio 4. Teuvanjokeen kohdistuva kokonaisfosforikuormitus Teuvan ja Karijoen alueelta (Kalliolinna 1994 sekä Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2002b (kompostointilaitos)). Perushuuhtoutuma 33 % Kokonaistyppi Kompostointilaitos 2 % Jätevedenpuhdistamo 2 % Peltoviljely 51 % Haja-asutus 2 % Metsätalous 4 % Lasinalaisviljely 1 % Turkistarhaus 0 % Karjatalous 5 % Kuvio 5. Teuvanjokeen kohdistuva kokonaistyppikuormitus Teuvan ja Karijoen alueelta (Kalliolinna 1994 sekä Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2002b (kompostointilaitos)).
9 9 4. Suojavyöhykkeiden suunnittelu Suojavyöhykkeiden suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön tekemät suositukset (Salmela 1999). Maastotyön ajankohtana oli kesä Jokea videokuvattiin ilmasta Riipinluoman yhtymäkodalle saakka kesällä Video ja maastotyö täydensivät peruskarttojen osaksi vanhentunutta tilannetta. Teuvanjoen peltojen kaltevuus vaihtelee esimerkiksi Koskiloukon alueen tasaisesta maastosta Karijoen pohjoisosan peltojen jyrkkään kaltevuuteen. Ajan kuluessa maata on sortunut ja Teuvanjoen uoman muoto on muuttunut. Sortumien takia on saattanut muodostua rantoja, jotka ovat selvästi alemmalla tasolla kuin niihin rajoittuvat pellot. Toisaalta sortuneitakin alueita on otettu viljelykäyttöön. Jos nyt esitettävä suunnitelma toteutettaisiin, pystyttäisiin merkittävästi vähentämään maataloudesta lähtöisin olevaa kuormitusta vesistössä. Suojavyöhykkeitä on ehdotettu kaikkialle, missä ei ole suojaavaa puustovyöhykettä joenvarrella. Luontaisina suojavyöhykkeinä toimivia suojapenkereita ja teitä ei ole rakennettu Teuvanjoen varteen. Erityisen tulva-alttiille alueille olisi mahdollista perustaa laajenevia suojavyöhykkeitä, jossa viljelemätön kaistale olisi huomattavasti leveämpi kuin 15 metriä. Koska merkittäviä tulva-alueita ei esiinny Teuvanjoen varrella, laajenevia suojavyöhykkeitä ei ole suunnitelmassa ehdotettu muualle kuin pohjavesialueille. Teuvanjoen suojavyöhykesuunnittelusta tiedotettiin Teuvalla ja Myrkyssä yleisölle suunnatuissa tilaisuuksissa. Suunnitelmakartat on ollut nähtävillä Teuvan kunnanviraston maataloustoimistossa ja Karijoen kunnanvirastossa Tiedonanto suunnitelman esillepanosta on julkaistu Tejuka-lehdessä ja Suupohjan Sanomissa. Karttoja oli käynyt katsomassa yli 20 henkilöä. 5. Karttaesitys Teuvanjokea esitellään Kristiinankaupungin kunnanrajalta Tuhruun saakka kartoissa, joiden mittakaava on 1: (karttaliitteet 1-8). Karttaesityksessä ovat viimeisenä ne pohjavesialueet, joissa esiintyy peltoja (karttaliitteet 9-11). Teuvanjoen suojavyöhykkeiden tarpeellisuus on määritetty seuraavasti: Suojavyöhyke on hyvin tarpeellinen (vähintään 15 metriä leveä): Pellon kaltevuus on selkeä ja korkeusero lähellä vesistöä on yleensä enemmän kuin 5 metriä. Maata on voinut sortua kohti vesistöä. Pellon ja vesistön välissä ei ole puustovyöhykettä. Erillinen arvio suojavyöhykejaosta on tehty alueille, joissa esiintyy pienemmässä määrin puustoa pellon ja vesistön välissä. Suojavyöhyke on tarpeellinen (vähintään 15 metriä leveä): Pelto viettää kohti vesistöä. Maata on voinut sortua kohti vesistöä. Pellon ja vesistön välissä ei ole puustovyöhykettä. Erillinen arvio suojavyöhykejaosta on tehty alueille, joissa esiintyy pienemmässä määrin puustoa pellon ja vesistön välissä.
10 10 Laajeneva suojavyöhyke on tarpeellinen (voi olla huomattavasti 15 metriä leveämpi): Koska Teuvanjoen varrella ei ole erityisen tulva-alttiita alueita, laajenevat suojavyöhykkeet koskevat vain pohjavesialueilla sijaitsevia peltoja. Kyseisille alueille on laadittu erilliset kartat (liitteet 9-11). Tällöin koko pelto kuuluu laajenevaan suojavyöhykkeeseen. Suunnitelmassa on käyty läpi noin 72 km (2 x 36 km) Teuvanjoen rantoja Tuhrusta Kristiinankaupungin rajalle. Näistä rannoista oli viljeltyjä 45 km ja suojavyöhyketarve näillä alueilla on seuraava: suojavyöhyke käytössä 5 % muu erityistukimuoto käytössä 2 % suojavyöhyke erittäin tarpeellinen 17 % suojavyöhyke tarpeellinen 48 % luontainen suojavyöhyke tai muuten 28 % suojavyöhykkeen tarve vähäinen Lisäksi suojavyöhykkeeksi ehdotettu pohjavesialueella yhteensä noin 100 peltohehtaaria. Mahdollisesti alueella on myös muita kuin tässä suunnitelmassa mainittuja peltoja, jotka tarvitsevat suojavyöhykettä. Pellon on oltava sellaisessa tilassa, että nykyaikaisilla koneilla pystytään viljelemään. Sivu-uomat eivät sisälly suunnitelmaan, mutta sinnekin on mahdollista perustaa suojavyöhykkeitä. Sellaiset pellot, jotka rajoittuvat sekä jokeen että sivu-uomaan, voisivat myös mahdollisesti täyttää suojavyöhykkeen ehdot, vaikka niitä ei ole suunnitelmassa ehdotettu. Karttoihin on merkitty ne kolme pohjavesialuetta, joissa on peltoja. Olemassa olevat suojavyöhykkeet, joille on myönnetty ympäristötuen erityistukea, käyvät myös ilmi kartoista. Muutamaan Teuvanjoen varren peltoon saadaan erityistukea perinnebiotoopin hoitoa tai luonnon monimuotoisuuden edistämistä varten. Myös nämä alueet on merkitty karttoihin. Peltojen paikantamiseksi tilojen rajat käyvät kartoista ilmi. 6. Alueen kuvaus 6.1. Pääuoma Karijoen kunnan alue (karttaliitteet 1-2) Joki virtaa Karijoen kunnan alueella eteläsuuntaan. Joki mutkittelee loivasti Niemenloukosta Kristiinankaupungin rajaan saakka. Pellot ovat tällä jokiosuudella kaltevia, joskaan ei jyrkkiä. Lehtipuut kasvavat joen varrella paikoittain tiheissä kasvustoissa, ja voivat kapeissa muodostumissa ulottua jopa 200 m joesta peltoon päin. Näin ollen puut muodostavat luontaisen suojavyöhykkeen. Paikoittain on pellon reunalla yksittäisiä puita tai pensaita. On myös peltoja, jossa ei ole ravinnekuormituksen kannalta suojaavaa kasvustoa. Alueella on sen takia peltoja, joille suositellaan suojavyöhykettä. Suojavyöhyke olisi hyvin tarpeellinen muutamilla pelloilla Myrkyn sillan eteläpuolella, missä suojaava puusto puuttuu ja pellot ovat kaltevia. Tälle jokiosuudelle on myönnetty erityistukea yhdelle viljelijälle suojavyöhykkeen perustamista ja hoitamista varten. Teuvan rajasta Niemenloukkoon jokiuoma kulkee aika suoraan ilman mutkittelevia osuuksia. Puut ja pensaat on yleensä raivattu ja pellot rajoittuvat suoraan jokeen. Sen takia suojavyöhyke olisi suositeltava koko kyseisellä jokiosuudella. Paikoissa, missä peltojen kaltevuus on selkeä ja suojaava kasvillisuus puuttuu, suojavyöhyke olisi paikoittain hyvin tarpeellinen.
11 11 Karijoen raja Rehunloukko (karttaliitteet 2-4 Joki laskee Rehunloukosta Karijoen rajalle saakka isoissa kaarissa lounaaseen. Pellot eivät vietä niin selvästi kuin Karijoen puolella. Puut kasvavat täällä paikoittain tiheänä vyöhykkeenä estäen peltojen ravinteiden huuhtoutumista, mutta on myös peltoja, joilla ei ole suojaavaa pensaikkoa tai puustoa. Sortumia on paljon, joki on kaivautunut syvälle ja jokitörmät ovat korkeampia kuin 5 m joen molemmilla puolilla Rehunloukosta Luusinloukkoon. Myös vinovalokuvaa esittävästä kuviosta 3 erottuu syvällä kulkeva uoma Rääsynluoman ja pääuoman yhtymäkohdan eteläpuolella. Pellot eivät yleensä ulotu vesistöön saakka. Sen sijaan Luusinloukosta etelään pellot viljellään jokiuomaan saakka, joten suojavyöhykkeitä on ehdotettu miltei koko jokiosuudelle. Suojavyöhyke olisi tarpeellinen jos suojaava kasvillisuus puuttuu ja hyvin tarpeellinen, mikäli pellot joen lähellä ovat lisäksi hyvin kaltevia. Rääsynluoman purkukohdalla on joen tuntumassa Perälän Kukkaron luonnonsuojelualue. Alue on jyrkästi rantoihin viettävää rinnettä ja paikoin alavaa maata selvästi peltojen alapuolella. Muitakin alavia alueita peltojen ja joen välillä löytyy tällä jokiosuudella. Saarisen sillan yläpuolella on alava alue, johon vierekkäisiin peltoihin on saatu erityistukea suojavyöhykkeen ja perinnebiotoopin hoitoa varten. Rehunloukko Kantatie 67:n silta (karttaliitteet 4-6) Joki virtaa tällä jokiosuudella mutkitellen lounais-länsisuuntaan. Rehunloukosta Komsin sillan saakka suurin osa pelloista rajoittuu suoraan jokeen ilman suojaavaa puustovyöhykettä. Peltojen kaltevuus ei ole kovin suuri, mutta Komsin sillan lähellä pellot viettävät joen pohjoispuolella jyrkästi jokeen. Sen takia suojavyöhyke on katsottu hyvin tarpeelliseksi. Muutamalle peltolohkolle on jo perustettu suojavyöhykkeitä. Komsin sillalta Teuvan keskustaan saakka joki on voimakkaasti kiemurteleva ja joki on kaivanut syvän ja jyrkkäluiskaisen uoman. Komsin sillan yläpuolella on peltoja joen pohjoispuolella jätevesipuhdistamoon saakka eikä suojaavaa kasvustoa ole pellonreunassa. Sen takia suojavyöhyke olisi tarpeellinen. Teuvan keskustassa rantapeltoja on vähän ja jokirannassa on enimmäkseen lehtipuu- ja pensasalueita. Hautausmaan ja joen väliselle pellolle saadaan erityistukea luonnon monimuotoisuuden edistämistä varten. Kantatien viereen on perustettu suojavyöhyke. Viatek-Yhtiö Oy:n (1997) laatimassa hankeselvityksessä on ehdotettu jokivarteen Teuvan keskustaajaman kohdalle mm. pohjapatoja, jokipuistoja, istutuksia, kasvillisuuden raivauksia ja kevytliikennereittejä. Kantatie 67:n silta pääuoman ja Riipinluoman yhtymäkohta (karttaliitteet 6-7) Kantatien pohjoispuolella joki on kaivanut syvän uoman ja pellot ovat aika jyrkkiä. Jokiuoman välittömässä läheisyydessä korkeuserot ylittävät 10 metriä Riipinluoman yhtymäkohdan eteläpuolella. Sortuma-alue on noin 2 km pitkä pääuoman molemmilla puolilla. Suojavyöhyke on pääosin katsottu olevan hyvin tarpeellinen tällä jokiosuudella. Paikoittain on pellon alapuolella selvästi alavampi alue, joka ei ole viljelyksessä, tai luiska on hyvin leveä. Vanhat sortuma-alueet
12 12 saattavat laskuojien varrella ulottua pitkälle peltoihin kuten esimerkiksi Korkianevan länsipuolella. Paikoin on rannassa pensaita tai yksittäisiä puita, mutta esiintyy myös leveämpiä lehtipuuvyöhykkeet, joissa on mukana yksittäisiä havupuita. Jokiosuudella on jo perustettukin suojavyöhykkeitä. Pääuoman ja Riipinluoman yhtymäkohta Tuhru (karttaliitteet 7-8) Jokiuoma kulkee Riipinluoman yhtymäkohdan pohjoispuolella melko syvällä ja jokirinteet ovat jyrkät. Heikinojan pohjoispuolella maasto on tasaisempi. Jokivarsi on täällä yhä enemmän puiden ympäröimänä. Kuusi- ja sekametsä vallitsee. Riipinluoman yhtymäkohdan pohjoispuolella on vain muutama pelto, joka ulottuu jokeen saakka. Kauppilassa korkeuserot ovat huomattavat, jopa 10 metriä. Siellä suojavyöhykkeet olisivat hyvin tarpeellisia. Kauppilasta pohjoiseen on vain yksi pelto, joka sijaitsee aivan joen varrella, ja jossa suojavyöhyke on siis tarpeellinen. Kuntoradan eteläpuolelle on perustettu perinnebiotooppi Pohjavesialueilla esiintyvät pellot (karttaliitteet 9-11) Maatalouden seurauksena suuret nitraattipitoisuudet ja hygieeniset ongelmat saattavat heikentää pohjavesien laatua ja rajoittavat niiden käyttömahdollisuuksia. Peltoviljely voi aiheuttaa ravinteiden ja torjunta-aineiden kulkeutumista pohjavesiin. Näitä haittoja voidaan ehkäistä perustamalla suojavyöhykkeitä tärkeille pohjavesialueille (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Suojavyöhykettä suositellaan kaikille pohjavesialueen pelloille. Isomäen pohjavesialue sijaitsee joen itäpuolella Karijoen ja Kristiinankaupungin välisellä rajalla. Peltoja on metsänreunalla noin 0,2 km 2. Teuvan eteläosassa on Karijoen rajan tuntumassa Kankaanmäki B:n pohjavesialue. Pohjavesialueen raja kulkee joessa. Alueeseen kuuluu vedenjakajan toisella puolella Kankaanmäki A, joka kuuluu Närpiönjoen valuma-alueeseen. Kankaanmäki B:n pohjavesialueeseen kuuluu peltoja noin 0,2 km 2. Eniten peltoja on Pappilankankaan pohjavesialueella, joka sijaitsee Teuvan keskustan lounaispuolella. Metsänreunoilla on Pappilankankaalla peltoja noin 0,6 km Tukea suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon Maa- ja metsätalousministeriö on (2003) tehnyt esitteen, jossa kerrotaan suojavyöhykkeiden perustamis- ja hoitoehdoista. Esitteitä on saatavilla mm. kunnan maataloussihteeriltä, TEkeskuksesta ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Tämä luku käsittelee esitteen keskeisiä osia. Suojavyöhyke perustetaan viljelyksessä olevalle pellolle, jonka vähimmäiskoko on 15 aaria. Mikäli hakemukseen on sisältynyt useampia kuin yksi pelto, on voitu puoltaa myös pelto, missä pinta-ala on alittanut 15 aaria. Suojavyöhykkeen tulee olla keskimäärin vähintään 15 metriä leveä. Tarvittava vyöhykkeen leveys määritellään maaston ja kesätulvarajojen perusteella. Suojavyöhykkeen voi perustaa joen, valtaojan tai puron varrelle sekä järven tai meren äärellä ja pohjavesialueella olevalle pellolle. Suojavyöhykesopimukseen voi kuulua myös sopimus pellon ja vesistön välisen luonnontilassa olevan alueen hoidosta. Alue, sen pinta-ala ja hoitotoimenpiteet on määriteltävä tarkasti hakemusasiakirjoissa. Alueen koon tulee olla järkevässä suhteessa varsinaiseen
13 13 suojavyöhykkeeseen. Suojavyöhykesopimus voidaan tehdä myös 65 vuotta täyttäneiden maanviljelijöiden kanssa. Suojavyöhykkeen perustamiseen ja hoitoon myönnettävä erityistuki voi olla enintään 449,90 euroa/ha. Tuen suuruus määräytyy perustamiseen ja hoitoon liittyvien kustannusten ja tulonmenetysten perusteella. Hakija määrittelee itse suojavyöhykkeen tarkan leveyden sekä miten vyöhykkeen perustaminen ja hoitaminen tapahtuu käytännössä. Määrittely kirjoitetaan tilakohtaiseen suojavyöhykesuunnitelmaan, joka liitetään ympäristötuen erityistuen hakemukseen. Tilakohtaisen suojavyöhykesuunnitelman voi laatia omatoimisesti tai sen voi antaa maaseutukeskuksen neuvojan tai muun suunnittelijan tehtäväksi. Sopimus voidaan tehdä joko 5 tai 10 vuodeksi ja se voi koskea myös vuokramaalle perustettavaa suojavyöhykettä ja sen hoitoa. Hakemus erityistukisopimukseksi toimitetaan TE-keskuksen maaseutuosastolle. Hakuaika päättyy tavallisesti toukokuun lopussa. TE-keskuksen maaseutuosasto käsittelee hakemuksen ja suunnitelman sekä hankkii asiasta alueellisen ympäristökeskuksen lausunnon. Kun hakemus on hyväksytty, TE-keskuksen maaseutuosasto tekee viljelijän kanssa suojavyöhykettä koskevan sopimuksen. Sopimukseen sisältyvät suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa koskevat ehdot. Suojavyöhyke tulee niittää vähintään kerran vuodessa. Mikäli maa on köyhtynyt 8 10 vuoden kuluessa riittävästi, niittoa voidaan vähentää. Niiton tarkoituksena on ehkäistä pensoittumista ja poistaa kasveihin sitoutuneita ravinteita ja köyhdyttää näin maaperää. Kasvimassa on vietävä pois suojavyöhykkeeltä, jotta sen sisältämät ravinteet eivät kulkeutuisi vesistöön. Niitettyä heinää saa käyttää karjan ruokintaan. Suojavyöhykkeitä saa käyttää laidunnukseen, mikäli laidunnuksesta ei aiheudu haittaa vesiensuojelulle. Yleensä laiduntaminen hidastaa maan köyhtymistä ja sillä saattaa olla vesistövaikutuksiakin. Vesiensuojelun ja muun ympäristönhoidon kannalta on erittäin suositeltavaa, että suojavyöhykkeet muodostetaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Näin suojavyöhykkeiden tuottama hyöty on mahdollisimman suuri. Samalla luodaan pohjaa yhtenäisen, ehyen maiseman syntymiselle. Kun suojavyöhykkeen hoito toteutetaan yhteisvoimin, säästetään myös kustannuksissa (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Kirjallisuus Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2002a: Teuvan kunta - Jäteveden puhdistamon yhteistarkkailu vuosi Osa II: Vesistötarkkailu. Moniste. 6 ss. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2002b: Vapo Oy Biotech Teuvan lietekompostointikentän vesistötarkkailu vuonna ss. Kalliolinna M. 1994: Teuvanjoen veden laadun selvitys. Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry. 68 ss. Maa- ja metsätalousministeriö 2003: Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito. Maatalouden ympäristötuen erityistuet ss. Rautio L. & Ilvessalo H. 1998: Ympäristön tila Länsi-Suomessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Österbottens förbund ja Etelä-Pohjanmaan liitto. 296 ss.
14 14 Salmela K. 1999: Peltoalueiden vesiensuojelullisten suojavyöhykkeiden yleissuunnitteluopas sekä kolme mallisuunnitelmaa. - Lounais-Suomen ympäristökeskus, Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö. Moniste. SLAM3: Maanmittauslaitoksen maankäyttö- ja puustotulkinta. Storberg K-E. 1990: Avustavan virkamiehen lausunto Komsinjärvihankkeesta. Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri Suomen ympäristökeskuksen tietokanta HERTTA: Vesivarannat. Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri 1994: Karijoen pohjavesialueet. Kuntakansio. Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri 1994: Teuvan pohjavesialueet. Kuntakansio. Vesihallitus 1978: Pohjanmaan eteläosan vesienkäytön kokonaissuunnitelma. II osa. Vesihallituksen tiedotus ss. Karttaliitteet 1. Kuntaraja Myrkyn keskusta 2. Myrkyn keskusta Limingankallio 3. Limingankallio Kytölänloukko 4. Kytölänloukko Koskiloukko 5. Koskiloukko Komsi 6. Komsi Kaarihovin lava 7. Kaarihovin lava Jänistönkkä 8. Jänistönkkä Tuhru 9. Isomäki, pohjavesialue 10. Kankaanmäki B, pohjavesialue 11. Pappilankangas, pohjavesialue
15 15
SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA
SIMOJOKI-LIFE SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA Opas Simojokivarren viljelijöille Simojokivarren maatalous Maataloudella on vankka asema Simojokivarressa. Simon ja Ranuan kuntien alueella on noin 260 aktiivitilaa.
LisätiedotHahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010
Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
LisätiedotPäijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotVoimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla
Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotVesilaki 2011 ja metsäojitukset
Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotYhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015
Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian
LisätiedotSuojavyöhykkeet ja hakuprosessi. Mika Korkki 15.11.2011 Turku
Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi Mika Korkki 15.11.2011 Turku 1 Mikä on suojavyöhyke? Ympäristötuen erityistukityyppi Suojavyöhyke on valtaojan tai vesistön varteen perustettu vähintään keskimäärin 15 metriä
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotTK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotYmpäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotEurajoki viemäristä lohijoeksi?
Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotAiriston-Velkuan kalastusalueen joet
Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotMaisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden. yleissuunnitelma Seinäjoelle. Peräseinäjoen ja Törnävän välille
L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Seinäjoelle Peräseinäjoen ja Törnävän välille
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotPuhtaamman Itämeren puolesta!
Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotHarjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu
Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotItämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt
Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotPeltotukien paperityöt Tuki-infot 2012
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta
LisätiedotYmpäristön tila alkuvuonna 2013
NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
Lisätiedot27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä
27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotJäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja
YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotV Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA
UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lisätiedot