Alueet ja julkisen talouden kestävyys

Transkriptio

1 Alueet ja julkisen talouden kestävyys Alueiden ennakointiseminaari Porissa Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

2 Esityksen sisällys Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Yhteenveto 2

3 Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Mitä julkisen talouden kestävyydellä tarkoitetaan? Julkisen sektorin kykyä tuottaa laajat hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot tulevaisuudessakin väestön ikääntymisestä huolimatta Julkisen sektorin kykyä rajoittaa alijäämiään ja vähentää bruttomääräistä velkaantumistaan Ensimmäinen ei mahdollista, jos jälkimmäisessä ei onnistuta 3

4 Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Miksi alijäämien ja velkaantumisen hillitseminen julkisen tuotannon ja tulonsiirtojen kannalta merkityksellistä? Julkisen sektorin alijäämät ja velkaantuminen merkki euroalueen valtioiden maksukyvyn heikkenemisestä rahoitusmarkkinat reagoivat vaatimalla maiden velkakirjoista korkeampia korkoja rahoitusmenot kasvavat julkisen sektorin rahoitustaseen kumulatiivinen heikkeneminen Omalla valuutalla operoivilla ja omassa valuutassa velkaantuneilla valtioilla vähäiset rahoitusrajoitteet (vrt. Japani) 4

5 Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Miten julkisen sektorin alijäämät muodostuvat? Julkisen talouden menot ylittävät julkisen talouden tulot Julkiselta sektorilta enemmän rahavirtoja muille talouden sektoreille kuin muilta talouden sektoreilta julkiselle sektorille Julkisen sektorin nettovelkaantumisen kokonaiskuva esiin kansantalouden tilinpidon sektoritilejä tarkastelemalla Julkisen sektorin alijäämät muiden sektoreiden ylijäämiä, toisin sanoen toisen sektorin nettosäästäminen toisen sektorin nettovelkaantumista 5

6 Nettoluotonanto (+) ja nettoluotonotto (-) eri sektoreilla Suomen taloudessa vuosina ,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % Yksityinen sektori Julkinen sektori Ulkomaat 6

7 Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Julkisen sektorin alijäämät pienenevät ja julkisen talouden kestävyys paranee, kun Julkiset menot kasvavat hitaammin kuin julkiset tulot Vaihtotaseen ylijäämä kasvaa tai alijäämä supistuu Yksityisen sektorin eli yritysten, rahoituslaitosten, kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen nettovelkaantuminen lisääntyy tai nettosäästäminen vähenee Politiikan huomioitava yhtä aikaa kaikkien sektoreiden kehitys syrjäytymisvaikutus (esim. säästämisen paradoksi) taseiden endogeenisuus 7

8 Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Vaihtotaseen parantamiseen tähtäävä politiikka Vientisektorin hintakilpailukyky: valuutan heikentyminen, tuottajahintojen hidas kasvu ei mahdollisuuksia valuuttakurssipolitiikkaan (devalvaatioihin) palkkamaltti, vientituet Vientisektorin reaalinen kilpailukyky: paremmat tuotteet ja markkinaosuuksien kasvu hinnoitteluvoima vaatii teknologisia ja kaupallisia innovaatioita, todellinen tuottavuuden kasvu T & K panostukset, laadullista kehittymistä tukeva politiikkaa muutokset tapahtuvat hitaasti, ovatko hallittavissa ylipäätään? 8

9 Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Yksityisen sektorin nettovelkaantumista lisäävä politiikka: Investointihalukkuutta tukeva politiikka Kysyntäpuolella: riittävä kokonaiskysynnän kasvu eli talouden rahavirtojen kasvu kasvavat voitot kasvava luottamus uusia investointeja kasvun kumulatiivinen kehä Tarjontapuolella: osaavaa ja riittävän edullista työvoimaa, kannustimet tuotannollisen pääoman kehittämiseen, toimiva infrastruktuuri, mahdollisuudet hyödyntää erilaisia teknologisia verkostoja, tietoperustainen talous Kulutushalukkuutta tukeva politiikka Kotitalouksien luottamus talouden suotuisaan kehitykseen, työllisyyden parantuminen, kotitalouksien ostovoiman kasvun turvaaminen, taloudellisen epävarmuuden poistaminen 9

10 ,0 % Yksityisen sektorin nettoluotonannon (+) ja nettoluotonoton (-) muodostuminen Suomen taloudessa vuosina ,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % Nettoinvestoinnit ja varaston muutos Säästäminen ja pääomansiirrot, netto Yksityisen sektorin nettoluotonanto (+)/ Nettoluotonotto (-) 10

11 Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Julkisen sektorin menot kasvavat hitaammin kuin julkiset tulot Jos vaihtotaseen ylijäämä ja yksityisen sektorin investoinnit kasvavat ja säästäminen vähenee, myös verotulot kasvavat edelliset politiikat johtavat onnistuessaan julkisen talouden kestävyyden parantumiseen Julkisten menojen leikkaaminen tai veronkorotukset vähentävät kotimaista kulutuskysyntää tuonti vähenee vaihtotase paranee Taantumassa syrjäytymisvaikutus suuri kokonaiskysynnän supistuminen lisää talouden epävarmuutta säästämisasteen nousu ja investointihalukkuuden supistuminen 11

12 Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Jos vaihtotaseen ylijäämät palaavat 2000-luvun tasolle tai yksityiset investoinnit luvun tasolle, ei julkisen talouden kestävyys ongelma Epätodennäköinen skenaario: taloustilanne finanssikriisin jälkeen edelleen epävarma, viennin kilpailukyky romahtanut, investointi- ja kulutushalukkuuden merkittävästä kasvusta ei viitteitä Todennäköisesti julkisen sektorin sopeuttamiseen pyritään tulevina vuosina hitaan kasvun olosuhteissa vaarana jatkuva julkisten menojen supistamiskierre, vrt. euroalueen kriisimaat 12

13 Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Alueelliset vaikutukset ennen kaikkea suuren aluepolitiikan kautta Esim. investointipolitiikan merkitys vähentynyt oleellisesti 1980-luvulta lähtien ohjelmalliseen aluepolitiikkaan sopeuttamisella todennäköisesti vähäisiä vaikutuksia Merkittävämpiä julkiseen kulutuskysyntään, palvelutuotantoon ja tulonsiirtoihin tehtävät leikkaukset sekä veronkorotukset suuren aluepolitiikan rakennemuutos Eri sopeutustoimien alueelliset vaikutukset erilaisia menonleikkaukset kurittavat nettosaajia ja veronkorotukset nettomaksajia 13

14 Itä-Uusimaa Uusimaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Lappi Ahvenanmaa - Åland Julkisen sektorin osuus alueen kokonaisarvonlisäyksestä vuonna ,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % B1GPH Arvonlisäys, brutto perushintaan 14

15 Itä-Uusimaa Uusimaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Lappi Ahvenanmaa - Åland Julkisen sektorin osuus alueen työllisistä vuonna ,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % E1 Työlliset 15

16 Itä-Uusimaa Uusimaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Lappi Ahvenanmaa - Åland Julkisen sektorin osuus alueen palkansaajakorvaukista vuonna ,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % D1 Palkansaajakorvaukset 16

17 Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa - Åland Itä-Uusimaa Uusimaa Kotitalouksien saamat nettomääräiset tulonsiirrot vuonna 2009 henkeä kohti ( ) Sarja1 17

18 Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset VATT tutkimukset 167: Kahden veronkorotuksiin perustuvan skenaarion vertailu maakuntatasolla ja Keski-Suomen osalta seutukuntatasolla Lähtökohtana vientivetoinen kasvu finanssikriisin jälkeen vahva teknologinen kehitys ja paluu 2000-luvun kasvuuralle teollisuustuotannon nopea elpyminen Julkisen talouden sopeuttaminen eli kääntäminen ylijäämäiseksi verotusta kiristämällä vuodesta 2010 eteenpäin kulutusmenoja ei leikata Valtion tuloverotuksen kiristäminen ja valtionosuusjärjestelmä Kunnallisen tuloveron kiristäminen 18

19 Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Syntyvien julkisen talouden ylijäämien vastinparina vaihtotaseen ylijäämät = ulkomaan sektori velkaantuu Yksityisten sektorin säästämisaste ja investointiaste eivät muutu Veronkorotukset vaikuttavat eniten niihin maakuntiin, joissa tuloveroja maksetaan eniten Valtion verotuksen kiristämisellä suuremmat negatiiviset vaikutukset talouskasvuun, kasvun kannalta tärkeimmät alueet joutuvat kaikkein kantamaan suurimman taakan sopeuttamisesta 19

20 Saarijärvi-Viitasaari Keuruu Lappi Äänekoski Jämsä Joutsa Etelä-Savo Satakunta Koko maa Jyväskylä Uusimaa Bruttokansantuotteen kumulatiivinen kasvu vuosien välillä, vaihtoehtoisten skenaarioiden ero perusuraan (prosenttiyksikköä) Sopeutus kunnallisveron korotuksin Sopeutus valtion tuloverotuksen ja valtionosuusjärjestelmän kautta 20

21 Yhteenveto Julkisen talouden kestävyyttä arvioitaessa huomioitava ilmiön kokonaiskuva Esimerkiksi julkisen talouden sopeuttamiseen pyrkivien politiikkatoimien vaikutukset ulkomaansektorin ja yksityisen sektorin rahoitustaseisiin tiedostettava Eri politiikkatoimien alueelliset vaikutukset ennen kaikkea suuren aluepolitiikan kautta Julkisen tuotannon ja tulonsiirtojen reagointi Skenaariotarkastelujen avulla todennäköisiä muutoksia mahdollista hahmottaa paremmin 21