TUTKIMUSRAPORTTI Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Epoon koulu Ebbovägen Porvoo

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Epoon koulu Ebbovägen Porvoo Tornatorintie 3, PL Kotka Y

2 T19017 VÄLIRAPORTTI 1 / 23 TIIVISTELMÄ Epoon koulun vanhin osa on vuodelta 1922 ja laajennusosa vuodelta Peruskorjaus ja pieni laajennus on tehty vuonna Vanhin osa on hirsirakenteinen, alapohja on osittain maanvarainen ja osittain tuulettuva. Muilla osilla ulkoseinät ovat puurakenteisia. Yläpohjat ovat puurakenteisia. Vesikatteena on pystysaumakate (konesaumattu pelti) maalattuna. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää rakenteet, jotka sisäilman laadun parantamiseksi on korjattava ja arvioida ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa sisäilman laatua parantavana tekijänä. Tutkimukset koostuivat aistinvaraisesta arvioinnista, mittauksista, rakenneavauksista ja materiaalinäytteistä. Tiloissa tehtiin rakenteiden kosteusteknisiä tutkimuksia ja alapohja- sekä ulkoseinärakenteista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden ilmavuotoja/ tiiveyttä selvitettiin merkkiainemittausten ja savukokeiden avulla. Tutkimusten perusteella merkittävin sisäilmaa heikentävästi vaikuttava tekijä on liikuntasalin alapohja- ja ulkoseinien alareunojen kosteusvauriot. Vaikutukset sisäilmaan todennettiin merkkiainemittauksin. Riskirakenteessa, sisäpuolelta lisälämmöneristetyssä hirsiseinässä ei todettu vauriota, mutta nämä tulee huomioida esim. peruskorjauksen yhteydessä. Lattian pintarakenteiden kosteuskartoituksessa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia, joissa todettiin paikallisia kosteusvaurioita ja pinnoitteista otetuissa VOC näytteissä esiintyi vaurioita. Tutkimusten ja mittausten perusteella rakennuksen ryömintätilainen alapohja on alipaineistettu, mutta alapohjatilasta kulkeutuu rakenteiden läpi korvausilmaa sisätiloihin. Korjaustarvetta rakennuksessa on ulkoseinäverhous, paikoin alimmat hirsikerrat, vesikatto. Kiinteistössä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto ja erillispoistoja vuodelta 1983, joiden uusiminen on lähiaikoina ajankohtaista. Laajennusosalla on oma koneensa v Vanhoissa ilmanvaihtojärjestelmissä on käytössä kiertoilma ja kanavistossa on kuitulähteitä, jotka heikentävät sisäilman laatua. Jatkotutkimuksina suositellaan kuitumittauksia sisäilmasta ja ilmanvaihtojärjestelmästä. Ilmanvaihdossa ei ole jäähdytystä, joten ulkoilman/tuloilman ollessa sisäilmaa lämpimämpää ilmanlaatu tiloissa heikkenee, kun lämmin tuloilma kerrostuu tilojen yläosiin. Suunniteltujen kokonaisilmamäärien perusteella tilat ovat alipaineiset. Painesuhteet tulee selvittää koulun normaalin käytön aikana ja lisäksi yöaikaan. Luokkatilojen lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus olivat mittausjaksolla tavanomaiset eivätkä hiilidioksidipitoisuudet ylittäneet toimenpideraja-arvoja.

3 T19017 VÄLIRAPORTTI 2 / 23 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLLYS YLEISTIEDOT KOHTEEN YLEISKUVAUS LÄHTÖTIEDOT TUTKIMUSMENETELMÄT RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET Alapohjarakenteet Väliseinärakenteet Ulkoseinärakenteet Yläpohja- ja vesikattorakenteet ILMANVAIHTO Ilmanvaihtojärjestelmien toiminta ja hygienia SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET Paine-eromittaukset Lämpötila ja suhteellinen kosteus Hiilidioksidipitoisuus ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI LIITTEET LÄHTEET... 23

4 T19017 VÄLIRAPORTTI 3 / 23 1 YLEISTIEDOT Kohde Epoon koulu Ebbovägen Porvoo Tilaaja/-t ja osoitetiedot Pekka Koskimies Porvoon kaupunki, toimitilajohto Tekniikankaari 1 A Porvoo Tutkimuksen tekijät ja vastuuhenkilöt Petri Lönnblad, rakennustekniikka Johanna Lampinen, ilmanvaihtotekniikka Otto Koski, tutkimusassistentti Juuso Pellinen, tutkimusassistentti Tuomas Hannula, tutkimusassistentti Yhteyshenkilöt kohteessa Masa Turunen, koulun johtaja Maurizt Lindgren, kiinteistönhoitaja Tutkimuksen tarkoitus / tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Epoon koulun sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Sisäilmaja kosteusteknisen tutkimuksen perusteella laaditaan korjaustoimenpidesuositukset kohteen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimustulosten perusteella laaditaan altistumisolosuhteen arvio Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tutkimuksen ajankohta Touko- kesäkuu KOHTEEN YLEISKUVAUS Rakentamisvuosi (ja mahdollinen peruskorjausvuosi) Saatujen tietojen mukaan Epoon koulun vanhin osa on vuodelta 1922 ja laajennusosa vuodelta Peruskorjaus ja pieni laajennus on tehty vuonna Rakennuksen käyttötarkoitus Koulukäytössä Pääasialliset runkomateriaalit Vanhin osa on hirsirakenteinen, alapohja on osittain maanvarainen ja osittain tuulettuva. Muilla osilla ulkoseinät ovat puurakenteisia. Yläpohjat ovat puurakenteisia. Vesikatteena on pystysaumakate (konesaumattu pelti) maalattuna. Kuvaus ilmanvaihtojärjestelmistä Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

5 T19017 VÄLIRAPORTTI 4 / 23 Tutkimusalueen rajaus Tutkimukset kohdistuivat koko rakennukseen. Kuva 1. Pohjapiirros 1. kerros. Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Käyttäjien haastattelun perusteella jakelunkeittiössä ja sen ulkopuolella haisee ajoittain viemäri. Sisäilmaan yhdistettyjä oireita on koettu veistosalissa. Ilmanlaatu tiloissa on parantunut 09/2018 ilmanvaihdon puhdistuksen ja säädön jälkeen. 3 LÄHTÖTIEDOT Pohjapiirustukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet, 1983, Insinööritoimisto Kukkola ja Salin Oy. Perustukset, 1983, Insinööritoimisto Kukkola ja Salin. Leikkauspiirustukset, 1983, Arkkitehtuuritoimisto Aarne Launos. Lämpöjohdot, 1983, Insinööritoimisto Teppo Vainio Ky. Ilmastointi, 1983, Insinööritoimisto Teppo Vainio Ky. Vesijohdot ja viemärit, 1983, Insinööritoimisto Teppo Vainio Ky. Julkisivupiirustukset, 1993, Borgå Lk. Tekn. Avd. Pohjapiirustus laajennus, 2010, Porvoo tilakeskus. Sähkökuvia, 2012 ja 2018, Duopoint. Kiinteistön tilan/korjaustarpeen arviointi, 2017, Suomen Sisäilmakeskus Oy. Vesikaton PTS-kartoitus, 2018, Kattotutka. Lähtötiedoista puuttuvat ilmanvaihtosuunnitelmat vuodelta 2010.

6 T19017 VÄLIRAPORTTI 5 / 23 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Taulukossa 1 on esitetty tiivistetysti tehdyt tutkimukset ja käytetyt menetelmät. Tarkemmat menetelmäkuvaukset löytyvät liitteestä 1. TAULUKKO 1. Yhteenveto tehdyistä tutkimuksista. Tutkimus Menetelmä/laitteet Ajankohta Paine-eromittaukset Mikromanometri TSI PVM Mikrobit materiaalinäyte Näytteenotto puhdistetuin välinein minigrippussiin* Kosteuskartoitus Tramex Moisture Encounter Rakenteiden tiiveyden ja ilmavuotojen Merkkiainemittaus, 5% typpi-vety kaasu selvittäminen Lattiapäällysteen alapuolinen kosteusmittaus Rotronic Hygropalm (viiltomittaus) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Näytteenotto puhtaasti alumiinifolioon/muovipussiin* (VOC), materiaalinäyte Olosuhdeseuranta Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, hiilidioksidipitoisuuden seuranta. Tinytag. Ilmanvaihtokoneiden puhtauden tarkastus Visuaalinen tarkastus, koneitten ja kanavien avaaminen * näytteen on analysoinut Työterveyslaitoksen laboratorio 5 RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET 5.1 Alapohjarakenteet AP1: Liikuntasali rakenteet sisältä alaspäin - höylätty ponttilauta - koolaus 50 mm - musta paperi - koolaus 70 mm + mineraalivilla - ulkoseinän höyrynsulkumuovi reunalla - betoni 60 mm - styrox 70 mm - hiekka Kuva 2. Alapohjarakenne liikuntasalissa. Kuva 3. Alapohjarakenne liikuntasalissa.

7 T19017 VÄLIRAPORTTI 6 / 23 Kuva 4. Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohta liikuntasalissa. Kuva 5. Alapohjarakenne liikuntasalissa. AP2: Opetustila - muovimatto - lastulevy - puurakenteet + mineraalivilla 200 mm - musta paperi - tuulensuojalevy AP3: Opetustila - muovimatto - lastulevy 24 mm - mineraalivilla 100 mm - turve 200 mm - laudoitus Kuva 6. Alapohjarakenne (AP3) opetustilassa. Kuva 7. Alapohjarakennetta (AP3) opetustilassa Havainnot ja mittaustulokset Aistinvaraisesti lattiarakenteissa tai pinnoitteissa ei havaittu poikkeamia/ vaurioita. Käytävillä olevia tarkastusluukkuja avattiin alapohjan tarkastamiseksi. Alapohjan ryömintätilan havaittiin olevan alipaineinen sisäilmaan nähden noin -15 Pa. Lämpötila- ja kosteusmittausten perusteella ryömintätilan olosuhteet mahdollistavat mikrobikasvun pinnoilla (suhteellinen kosteus n. 90 %, lämpötila 15 ⁰C).

8 T19017 VÄLIRAPORTTI 7 / 23 Kuva 8. Ryömintätila Kuva 9. Ryömintätila Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset Kosteuskartoituksessa havaittiin ensimmäisen kerroksen lattiarakenteissa paikallisia kosteuspoikkeamia. Kosteuskartoituksen perusteella valittiin sopivat paikat, joista kosteus mitattiin viiltomittauksena muovimaton alta. Tehdyissä viiltomittauksissa havaittiin paikoin kosteuden olevan lähellä (Rh > 75 %). Kosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 2. Kosteuskartoituksessa havaitut poikkeamat on esitetty alla olevassa pohjakuvassa, joka on liitteenä 2. Kuva 10. Pohjakuvassa on esitetty viiltomittausten ja VOC-näytteiden paikat.

9 T19017 VÄLIRAPORTTI 8 / 23 TAULUKKO 2: Viiltomittausten tulokset pinnoitteen alta. Paikka Lämpötila RH (%) Vesisisältö VOC ( o C) (g/m 3 ) VM1, ruokasali 21, ,8 VM2, pukuhuone 22, ,8 VOC2 VM3, pukuhuone 22, ,0 VOC1 VM4, luokka 22, ,6 VOC3 Sisäilma Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Lattiapinnoitteista otettiin materiaalinäytteitä VOC-analyysia varten. Näytteet on otettu pintakosteudenosoittimella havaituista poikkeavista kohdista. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 3 ja analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteistä analysoitiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja kokonaispitoisuudet (TVOC). TAULUKKO 3: Materiaalinäytteiden VOC- analyysin tulokset. Näyte 2-EH µg/m3g C9-alkoholit µg/m3g TVOC µg/m3g VOC 1 (Pukuhuone) VOC 2 (Pukuhuone) VOC 3 (Luokka) Työterveyslaitoksen analyysivastauksen liitteessä olevan tulosten tarkastelun viitearvot vaurioituneelle lattiapinnoitteelle on TVOC 200/500 µg/m 3 g riippuen pinnoitteessa käytetyistä pehmitteistä. Liitteessä on myös annettu kosteusvaurioon viittaaville yhdisteille (2-EH 50/70 µg/m 3 g ja C9-alkoholit 320 µg/m 3 g) viitearvot Mikrobimääritykset Materiaalinäytteitä otettiin alapohjarakenteista yhteensä 2 kappaletta mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty kootusti alla olevassa taulukossa 4, näytteenottopaikat on esitetty liitteenä 2 olevassa pohjakuvassa ja analyysivastaus on liitteenä 4. TAULUKKO 4. Mikrobitulosten yhteenveto, ulkoseinärakenteet (analyysivastaus ) Ulkoseinät Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäytteet 1 ja Näyte 1 otettiin liikuntasalista (AP1), näytteessä on vahva viite vauriosta. Näyte 6 on alkuperäistä lämmöneristemateriaalia (turve), jossa ei ole aktiivista mikrobikasvua.

10 T19017 VÄLIRAPORTTI 9 / Merkkiainemittaukset Ryömintätilan ilmayhteyttä sisätiloihin arvioitiin savukokeella. Hajustettua merkkisavua laskettiin ryömintätilaan. Mittaukset tehtiin rakennuksen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa, paine-ero Pa ulkovaipan yli). Havainnot tehtiin aistinvaraisesti. Havaintojen perusteella ryömintätilan ja sisätilojen välillä on ilmayhteys. Merkkisavua havaittiin käytävässä sekä eteisessä. Vuotokohtia ei pystytty määrittämään Johtopäätökset Alapohjan ryömintätilat on alipaineistettu, mutta savukokeen perusteella alipaine ei ole riittävä estämään ilman virtauksia ryömintätilasta sisäilmaan. Ryömintätilan olosuhteiden parantaminen tulee ottaa huomioon esim. peruskorjauksen yhteydessä. Liikuntasalissa betonin alapuolella lämmöneristeenä on styrox, tämä parantaa villaeristeen lämpö- ja kosteusoloja. Reuna-alueilla vuotoilmavirtaukset maaperästä ovat mahdollisia, koska liitoskohdan ilmatiiveys on heikko. Lämmöneristenäytteessä (mineraalivilla) esiintyi poikkeavaa mikrobikasvua. Villaeriste on yhteydessä huoneilmaan, jonka kosteus vaikuttaa eristeen kylmempään ulkopintaan, mahdollistaen mikrobikasvun ajoittain. On myös mahdollista, että eristeessä esiintyvät mikrobit ovat osaltaan ilmavuodon mukana kulkeutunutta ns. kontaminaatiota. Tilassa oli tutkimusten aikana tunkkaista hajua. Havaituista kosteuspoikkeamakohdista otettiin materiaalinäytteitä VOC-analyysiin lattiapinnoitteiden kunnon selvittämiseksi. Otettujen materiaalinäytteiden VOC-analyysin perusteella käytetyt lattiapinnoitteet ja/tai liimat ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta kahdessa näytteessä. Näytteissä runsaana esiintyvä 2-etyyli-1-heksanoli ja/ tai C9-akoholit ovat viite materiaalin vaurioitumisesta alkaalisen kosteuden vaikutuksesta. Vaurioituneista lattiapinnoitteista sisäilmaan vapautuvat orgaaniset yhdisteet voivat aiheuttaa ärsytysoireita herkille ihmisille. Yleisesti lattiapinnoitteiden vauriot aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta. Yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun riippuu ilmanvaihdon tehokkuudesta. Tehokas ilmanvaihto laimentaa sisäilman pitoisuuksia. Vanhan osan (VP3) eristemateriaalissa ei esiintynyt mikrobikasvua. Lämmöneriste ei ole kiinni lattian sisäpinnassa, mikä voi aiheuttaa lattian pintalämpötilan laskua talviaikana. Orgaaninen luonnonmateriaali on herkkä vaurioitumaan vuotovahingon sattuessa Jatkotoimenpiteet - lattiapinnoitteiden poistaminen alueilta, joilla lattiapinnoitteet ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta - rakenteen kuivaaminen - pintalaatan kapselointi rakenteeseen imeytyneiden VOC-yhdisteiden sulkemiseksi tai betonilaatan lämpökäsittely VOC-yhdisteiden poistamiseksi - uusien pinnoitteiden asentaminen - liikuntasalin eristeiden poistaminen ja rakenteen korjaaminen, käyttöä turvaavina toimenpiteitä eristetilan alipaineistaminen - turve-eristeisen alapohjan muuttaminen nykyaikaseksi peruskorjauksen yhteydessä, käyttöä turvaavana toimenpiteenä alapohjan ilmatiiveyttä tulee parantaa 5.2 Väliseinärakenteet Seinärakenteissa ei havaittu pintapuolisesti vaurioita.

11 T19017 VÄLIRAPORTTI 10 / Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Havaintojen perusteella väliseinät eivät ole merkittävä riski sisäilman kannalta. 5.3 Ulkoseinärakenteet Kuva 11. Yleiskuva julkisivusta. Kuva 12. Yleiskuva julkisivusta. Kuva 13. Ikkunat huonokuntoisia, pellitysten liitokset ja kallistukset puutteelliset. Kuva 14. Maanpinta lähellä julkisivuverhousta / hirsirunkoa. Kuva 15. Ulkoverhous on lahonnut paikoin. Kuva 16. Ulkoverhous on lahonnut paikoin.

12 T19017 VÄLIRAPORTTI 11 / 23 Kuva 17. Ulkoverhous on huonokuntoinen. Kuva 18. Perustusten vierustan kuivatus on puutteellinen Rakenteet US1: Liikuntasali (seinän alareuna) - vaneri - höyrynsulkumuovi - mineraalivilla 120 mm - betoni US1: Liikuntasali - vaneri - höyrynsulkumuovi - mineraalivilla 120 mm - tuulensuojalevy - pystypaneeli Kuva 19. Liikuntasalin seinärakenne Kuva 20. Liikuntasalin seinärakenne

13 T19017 VÄLIRAPORTTI 12 / 23 Kuva 21. Rakenneavaus liikuntasalin ikkunan alapuolella. Kuva 22. Liikuntasali ikkunoiden välistä. Kuva 23. Kosteusjälkiä sisäpinnalla liikuntasalin ikkunoiden alapuolella. Kuva 24. Ikkunapuitteet huonokuntoiset ja pellitysten tiiveys ja kallistukset huonot. US2: Opetustila - kipsilevy 22 mm - höyrynsulkumuovi - mineraalivilla 175 mm - puolikova kuitulevy Kuva 25. Ulkoseinärakenteen avaus opetustilassa. Kuva 26. Ulkoseinärakenteen avaus opetustilassa.

14 T19017 VÄLIRAPORTTI 13 / 23 Kuva 27. Ulkoseinärakenteen avaus opetustilassa. Kehys US3: Opetustila - paneeli - kipsilevy 13 mm - höyrynsulkumuovi - mineraalivilla 100 mm - hirsi Kuva 28. Ulkoseinärakenteen avaus opetustilassa. Kuva 29. Ulkoseinärakenteen avaus opetustilassa.

15 T19017 VÄLIRAPORTTI 14 / 23 Kuva 30. Pystylaudoituksen alareunassa lahovauriota. Kuva 31. Maanpinta lähellä alinta hirsikertaa. Kuva 32. Pystylaudoituksen alareunassa lahovauriota. Kuva 33. Alin hirsikerta lahonnut. Kuva 34. Lahovaurioita julkisivun alareunassa. Kuva 35. Kallistusvalu irronnut.

16 T19017 VÄLIRAPORTTI 15 / Havainnot ja mittaustulokset Julkisivu laudoitukset ovat lahonneet alareunasta. Myös alin hirsikerta on paikoitellen lahonnut, kohdista, joissa maanpinta on lähellä. Kallistusvalu puuttuu paikoitellen ympäri rakennusta mahdollistaen kosteuden pääsyn alimpaan hirsikertaan. Ikkunapellityksien kallistukset ja tiiveys on huono, myös listoitukset ovat paikoin huonokuntoisia, tämä mahdollistaa veden pääsyn rakenteisiin. Liikuntasalin ikkunan alapuolinen rakenne on lahonnut. Ikkunoiden välissä ei ole höyrynsulkua, joten ilmatiiveys on pelkän vanerin ja polyuretaanin varassa. Opetustilassa (US2) puurungon alareunassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä, jotka ovat peräisin rakentamisen aikaisesta kastumisesta (kuva 27). Maanpinta on paikoin liian ylhäällä, tämä aiheuttaa ulkoverhouksen alareunan kastumisen, varsinkin kohdissa, joihin lumi kasautuu. Opetustilassa (US3) hirren pinnassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä (kuva 29) Mikrobimääritykset Materiaalinäytteitä otettiin ulkoseinärakenteista yhteensä 6 kappaletta mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty kootusti alla olevassa taulukossa 5, näytteenottopaikat on esitetty liitteenä 2 olevassa pohjakuvassa ja analyysivastaus on liitteenä 4. TAULUKKO 5. Mikrobitulosten yhteenveto, ulkoseinärakenteet (analyysivastaus ) Ulkoseinät Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäytteet 2-5 ja Ulkoseinän alareunasta, valesokkelista otetuissa näytteissä esiintyy viitteitä vaurioon (mineraalivilla). Villa on suorassa kosketuksessa betoniin, joka ajoittain on kostea. Liikuntasalin ikkunoiden vuotokohdasta otetussa näytteessä (mineraalivilla) esiintyy viite vaurioon. Laajennuksen (US2) eristeestä (mineraalivilla) otetussa näytteessä esiintyi heikko viite vaurioon. Vanhan osan (US3) ulkoseinäeristeestä (mineraalivilla) otetussa näytteessä ei ole mikrobikasvua Merkkiainemittaukset Ulkoseinärakenteen tiiveyttä arvioitiin merkkiainemenetelmällä. 5 % typpi-vety kaasu laskettiin seinärakenteen eristetilaan liikuntasalissa. Mittaukset tehtiin rakennuksen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (paine-ero Pa ulkovaipan yli). Mittauksen perusteella ilmavuotoa esiintyi mm. - lattian ja ulkoseinärakenteen liitoksessa

17 T19017 VÄLIRAPORTTI 16 / Johtopäätökset Otettujen materiaalinäytteiden perusteella liikuntasalin seinän alareunassa (valesokkeli) esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita / mikrobikasvua. Otetuissa näytteissä kolmessa esiintyi viite vauriosta. Lämmöneriste on kiinni betonipinnassa, joka on kylmä ja kastuu ajoittain. Tiiveysmittauksissa havaittiin ilmavuotoja seinän ja lattian välisessä rajapinnassa. Epäpuhtaudet rakenteista kulkeutuvat sisäilmaan vuotoilmavirtausten mukana tähän viittaa myös tunkkainen haju salissa. Liikuntasalin ikkunoiden alapuolinen seinärakenne on vaurioitunut. Aiheuttajana on sadeveden pääsy rakenteisiin. Vauriot ovat sisäverhouslevyssä. Epäpuhtaudet rakenteista kulkeutuvat sisäilmaan vuotoilmavirtausten mukana tähän viittaa myös tunkkainen haju salissa. Opetustilan (US2) eristeen vaurioitumisen on aiheuttanut rakennusaikainen kosteus, tähän viittaa myös kosteusjäljet runkotolpan alareunassa. Vaurio on paikallinen, sen vaikutus sisäilmaan ei ole merkittävä. Rakennus ei ollut tutkimushetkellä merkittävästi alipaineinen. Vanhat puurakenteiset rakennukset tiedetään ilmatiiveydeltään heikoiksi, joten vuotoilmavirtaukset rakennukseen ovat mahdollisia vaikkei paine-eromittauksin alipaineisuutta havaittaisi. Lähtökohtaisesti rakennuksen ulkovaipan sisäpinnan tulisi olla tiivis, jotta rakenne toimisi kosteusteknisesti oikein. Näin estetään mahdollinen kosteuden kulkeutuminen ja tiivistyminen talvikaudella rakenteisiin. Ilmavuodon mukana voi myös kulkeutua muita epäpuhtauksia, kuten eristekuituja sekä poikkeavia hajuja sisäilmaan Jatkotoimenpiteet Ilmanvaihto tulee saattaa tasapainotilaan (paine-ero ulkovaipan yli noin 0 Pa, ilmamäärien varmistaminen koneilta) Valesokkelin osalta vaurioituneet materiaalit tulee poistaa, käyttöä turvaavana toimenpiteenä ilmavuodot rakenteista tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ikkunat ja niihin liittyvät rakenteet sekä rakenteiden kosteusvauriot tulee korjata. Vanhan osan (US3) sisäpuoliset lämmöneristeet tulee poistaa esim. peruskorjauksen yhteydessä. Lisälämmöneristys tulee olla hirsirungon ulkopuolella. Ulkoverhouksen, heikkokuntoisten ikkunoiden ja pellitysten uusiminen kokonaisuudessaan. Tiivistyksen onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin työn aikana ja seurantamittauksina tulevina vuosina.

18 T19017 VÄLIRAPORTTI 17 / Yläpohja- ja vesikattorakenteet Kuva 36. Vesikaton maalipinta on huonossa kunnossa. Kuva 37. Yleiskuva vesikatolta. Kuva 38. Peltien liitokset on paikoin huonokuntoisia. Kuva 39. Maalipinta on huonokuntoinen Havainnot ja mittaustulokset Yläpohjassa tai vesikattorakenteissa ei tehty vesivuotoon viittaavia havaintoja. Vesikattorakenteissa havaittiin puutteellisesti tiivistettyjä liittymiä. Vesikaton maalipinta on huonossa kunnossa ja peltikatto on paikoitellen ruosteessa. Yläpohjassa havaittiin kondenssin aiheuttamia jälkiä lämmöneristeessä (kuva 40), ruodelaudoitus on harvassa (kuva 41) eikä alla ole aluskatetta.

19 T19017 VÄLIRAPORTTI 18 / 23 Kuva 40. Yläpohjan eristeessä näkyy kondenssin aiheuttamia kosteusjälkiä. Kuva 41. Ruodelaudat ovat harvassa Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Yläpohjarakenne ei ole merkittävä riski sisäilman kannalta. Kondenssi yläpohjassa aiheutuu heikosta ilmatiiveydestä, tuuletuksen puutteesta sekä harvalaudoituksen liian suuresta etäisyydestä. - vesikatteen huoltotoimenpiteet ja uusiminen peruskorjauksen yhteydessä - tuuletuksen parantaminen 6 ILMANVAIHTO Nyt tehdyissä tutkimuksissa tarkastettiin ilmanvaihtokoneiden kunto, hygienia, toiminta ja mahdolliset mineraalikuitulähteet. 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmien toiminta ja hygienia Rakennuksessa on pääosin koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, kellarikerroksen ilmanvaihto on painovoimainen. Lähtötietoina saatiin ilmanvaihtosuunnitelmat vuodelta 1983 (Insinööritoimisto Teppo Vainio Oy). Laajennuksen ilmanvaihdosta ei suunnitelmia ollut saatavilla Havainnot ja mittaukset Ilmanvaihtokoneita on kolme, kaksi alkuperäistä vuodelta 1983 ja yksi uusi kone vuoden 2010 laajennusosalle. Koneet tarkastettiin Erillispoistojen kuntoa ei tarkastettu. Koneiden huollosta vastaavat Porvoon kaupungin iv-asentajat. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomioita puutteellisiin kojenumerointeihin ja virheellisiin kanavamerkintöihin 80-luvun laitteistoissa. Koneitten suodattimet on vaihdettu 05/2019. Vanhat koneet on yhdistetty kaupungin valvomoon, laajennusosan kone ei. Ilmanvaihtokojeet, niitten palvelualueet, ilmamäärät ja käyntiajat on koottu taulukkoon 6.

20 T19017 VÄLIRAPORTTI 19 / 23 TAULUKKO 6. Epoon koulun ilmanvaihtokojeet Laitetunnus Palvelualue Ilmamäärä Käyntiaika G301TF/PF01 A-osa, liikuntasali ja pukuhuoneet +7100/ / /1-nopeus ma-pe klo aamulla, muulloin 1/2-nopeus. G301PF02 pukuhuoneet -1500/-750 1/1-nopeus ma klo , 1/2-nopeus ma klo /1-nopeus ti-pe klo , 1/2-nopeus ti-pe klo 8-18 G302TF01 B-osa, luokat ja ruokasali +3080/ /1-nopeus 24/7 G302PF02 keittiö /1-nopeus klo 6-16, muu aika seis tai käy lisäpainikkeella G302PF03 likainen poisto /1-nopeus 24/7 G302PF04 tekninen työ /1-nopeus 24/7 G303TF/PF3 tekstiilityö?? Suunniteltujen kokonaisilmamäärien (+10180/-11850) perusteella tilat ovat alipaineiset. TK1A ja B, A-osan tilat ja B-osan tilat A-osan (liikuntasali ja pukuhuoneet) ilmanvaihtoa hoitavat kojeet TF/PF01 ja PF02. Tulo-poistokone sijaitsee A-osan ilmanvaihtokonehuoneessa 111 ullakkokerroksessa ja erillispoisto vesikatolla. B-osan (lk ) ilmavaihtoa hoitavat kojeet TF/PF01 ja erillispoistot PF Tulo-poistokone sijaitsee ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa 201 ja erillispoistot vesikatolla. Molemmat koneet ovat samankaltaisessa kunnossa. Raitisilmakanavassa on ääneneristeenä reikäpellillä päällystetty mineraalivilla. Kun raitisilmakanavaan pääsee sateella vettä tai lunta, villaeriste kastuu ja yhdessä raitisilmakanavaan kulkeutuvan pölyn kanssa muodostaa kasvualustan mikrobeille. Jonkin verran siitepölyä ja muuta ulkoilman likaa on päässyt suodattimen ohi, suodatinkammiossa on pölyä. B-osan tulokoneella ei suodatinkammion tarkastusluukussa ei ole lukitusta ja on mahdollista, että luukku aukeaa, kun kone sammuu. B-osan koneen lämmityspatteri suodattimen jälkeen on likainen, johtuen suodattimen ohi päässeestä liasta. Molempien koneiden puhallinkammiot ovat siistit, hihnat olivat tarkastushetkellä kunnossa ja puhaltimen käyntiääni hyvä. Koneissa on kiertoilmapellistö, mikä tarkoittaa, että osa poistoilmasta otetaan takaisin sisäilmaan lämmön säästämiseksi. Tuloilman jakokanavassa on reikäpellillä päällystetty äänenvaimennusvilla, josta saattaa irrota kuituja sisäilmaan.

21 T19017 VÄLIRAPORTTI 20 / 23 Kuva 42. Raitisilmakammiossa on reikäpellillä päällystetty villaeristys ja likaa. Kuva 43. Suodatinkehysten tiivistenauha puuttuu salpojen kohdalta. Kuva 44. Tuloilman jakokanavassa on reikäpellillä päällystetty villaeristys. Kuva 45. Tuloilman jakokanavassa on reikäpellillä päällystetty villaeristys. Enervent Pegasos Eco EDE, laajennusosa Pakettikone sijaitsee liikuntavälinevarastossa 102 ja palvelee v rakennettua laajennusosaa. Koneessa on lyhyet pussisuodattimet, pyörivä LTO ja sähköinen lämmityspatteri. Tarkastusluukun eriste on osittain irronnut. Kuva 46. Tarkastusluukun eriste on osittain irti. Kuva 47. Suodattimet ovat lyhyet.

22 T19017 VÄLIRAPORTTI 21 / Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 80-luvun ilmanvaihtojärjestelmät alkavat olla käyttöikänsä päässä ja järjestelmien uusimiseen tulee varautua. Ennen uusimista voidaan tehdä seuraavat toimenpiteet: - Kojenumerointien yksilöinti siten, että koneet ja koneenosat ovat tunnistettavissa - Kanavamerkintöjen korjaaminen - Koneitten puhdistaminen ja puhdistamisen lisääminen säännölliseen huolto-ohjelmaan - Tarkastusluukkujen kiinnityksen korjaaminen - Ilmanvaihtojärjestelmien kuitusaneeraus - Enervent Pegasos, tarkastusluukun tiiviste kiinnitetään ja pidempien suodattimien käyttömahdollisuus selvitetään - Laajennusosan ilmanvaihto dokumentoidaan 7 SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET 7.1 Paine-eromittaukset Paine-eroa ulkovaipan yli mitattiin hetkellisesti tutkimuskäyntien yhteydessä. Tiloja tuuletettiin ikkunoiden kautta ja ulko-ovi oli ajoittain auki, mikä tasaa paine-eroja. Paine-ero vaihteli välillä Pa, mikä on hyvän sisäilman laadun kannalta suositeltava paine-ero. Paine-eron vaihteluun vaikuttavat tuuliolosuhteet, ilmanvaihto, rakenteiden tiiveys ja rakennuksen käyttö. Saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtokoneet käyvät 24/ Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Tilojen painesuhde ulkoilmaan nähden oli hetkellisissä mittauksissa sisäilman laadun kannalta hyvä, Pa. Mittausten aikana osaa tiloista tuuletettiin ikkunoiden kautta, mikä tasaa paine-eroja. Jatkotoimenpiteinä suositellaan painesuhteiden seurantaa ympärivuorokautisesti, myös käyttöaikojen ulkopuolella. 7.2 Lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötilaa ja suhteellista ilmankosteutta seurattiin n. 2 viikon ajan ryömintätilassa, kahdessa luokassa ja ulkona. Myös tuloilman lämpötilaa mitattiin. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 7, seurantakäyrät ovat liitteessä 5. TAULUKKO 7. Lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden seurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Lämpötila ( o C) Lämpötila ( o C) Suht. kosteus (%) min..max keskiarvo Luokka ,5..25,5 21,5 41 Luokka ,5..28,5 23,5 38 B-osan tuloilma 18,0..28,0 22,0 - Ryömintätila (hiekka) 11,5..15,5 13,0 81 Ryömintätila (louhos) 11,5..16,5 13,0 82 Ulkoilma 3,0..28,0 15,0 68 Huoneilman lämpötila Huoneilman lämpötila vaihteli mittausjaksolla välillä 19,5 28,5 o C. Lämmityskaudella lämpötilan tulisi olla vähintään 20 o C, ja mittausten mukaan näin olikin lukuun ottamatta yötä, jolloin lämpötila luokassa 130 oli hetkellisesti alle 20 o C. Pääsääntöisesti luokka 141 oli lämpimämpi kuin luokka 130.

23 T19017 VÄLIRAPORTTI 22 / 23 Kesäaikaan lämpötilan tulisi pysyä alle 25 o C, mikä ylittyi mittausten aikana yhtenä päivänä luokassa 130 ja kolmena päivänä luokassa 141. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja o C ei kuitenkaan ylittynyt. Jakelukeittiön esivalmistuksessa on sähköpatteri, mikä viittaa liian alhaiseen lämpötilaan talvikaudella. Tuloilman lämpötila Tuloilman lämpötila vaihteli mittausjaksolla välillä 18,0 28,0 o C. Tuloilmassa ei ole jäähdytystä, joten tuloilma on saman lämpöistä kuin ulkoilma ja ajoittain sisäilmaa lämpimämpää. Lämmin tuloilma kerrostuu tilojen yläosiin eikä ilman vaihtuvuus ole tehokasta. Suhteellinen ilmankosteus Suhteellinen kosteus sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Suhteellisen kosteuden tulisi sisätiloissa olla välillä %. Suhteellisen kosteuden ollessa yli 60 % sisäilma on hyvin kosteaa ja kosteuden tiivistyminen pinnoille on mahdollista. Suhteellisen kosteuden ollessa alle 20 % sisäilma on kuivaa. Ryömintätilan suhteellinen ilmankosteus on ulkoilman suhteellista kosteutta suurempi. Olosuhteet mahdollistavat mikrobikasvun ryömintätilassa Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Mittausjaksolla sisätilojen suhteellinen kosteus oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Ulkolämpötila vaihteli mittausjaksolla voimakkaasti. Yöaikaisella jäähdytyksellä voidaan varautua hellepäivien kuumuuteen. Sisäilman lämpötilan noustessa yli 30 o C:een tulee tiloissa tehtävää työtä tauottaa useammin. Toimenpide-ehdotuksena lämpötilaseuranta lämmityskaudella. 7.3 Hiilidioksidipitoisuus Mittaustulokset Hiilidioksidipitoisuutta mitattiin luokissa 130, 141 ja 147. Tulokset on esitetty taulukossa 8. Seurantakäyrät ovat liitteessä 6. Tilojen käytöstä mittausten aikana ei ole tietoja. TAULUKKO 8. Hiilidioksidipitoisuudet mittausjaksolla Tila / Huone Hiilidioksidipitoisuus Toimenpideraja-arvo (ppm) max (ppm) Luokka Luokka Luokka Hiilidioksidipitoisuudet eivät ilmanvaihdon ollessa päällä nouse yli toimenpiderajan. Yli 800 ppm:n pitoisuudet on aistittavissa ilman tunkkaisuutena ja tämä ylittyy luokassa 130. Toimenpideraja-arvo on 1150 ppm + ulkoilman hiilidioksidipitoisuus eli noin 1500 ppm (Asumisterveysasetus 2015). Hiilidioksidi on ihmisistä peräisin oleva päästö, jonka pitoisuuteen vaikuttaa tilan koko, käyttö, ihmisten määrä ja ilmanvaihto. Yli 1200 ppm pitoisuus on yleensä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta tilan käyttöön nähden Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Ei toimenpiteitä. Mittausten perusteella hiilidioksidipitoisuudet tiloissa eivät ylitä toimenpiderajaarvoa ilmanvaihdon ollessa käytössä.

24 T19017 VÄLIRAPORTTI 23 / 23 8 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteita arvioitiin Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tavanomaisesta poikkeavan altistumisolosuhteen todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla: 1) epätodennäköinen, 2) mahdollinen, 3) todennäköinen, ja 4) erittäin todennäköinen. Tutkimusten perusteella lattiapinnoitteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita (VOC). Liikuntasalin ulkoseinässä ja alapohjassa on kosteusvaurioita, joilla on todettu ilmareitti sisäilmaan. Ilmanvaihdossa on kuitulähteitä, ryömintätilasta on todettu ilmayhteys käytäville. Tutkimuksen perusteella tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde liikuntasalin osalla on todennäköinen. Muilta osin poikkeava altistumisolosuhde on mahdollinen Kotkassa Oy Insinööri Studio Petri Lönnblad RI, RTA H/Rakter 003/04 Johanna Lampinen tutkimusinsinööri, RTA H/Rakter 019/05 LIITTEET 1. Tutkimusmenetelmät 2. Pohjakuva, johon on merkitty mittaus- ja näytteenottopaikat 3. Analyysivastaus, VOC-materiaalista 4. Analyysivastaus , mikrobimääritys materiaalista 5. Lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden seurantakäyrät 6. Hiilidioksidipitoisuuden seurantakäyrät LÄHTEET Ympäristöopas 2016 Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Ympäristöministeriö. Toim. Miia Pitkäranta. Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma, Työterveyslaitos 2017 Sisäilmastoluokitus 2018, RT

25 LIITE 1 Sivu 1/2 MENETELMÄT Rakennuksen tutkimusmenetelmät Aistinvarainen arviointi Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Aistinvaraisessa arvioinnissa tehtiin havaintoja mm. pinnoitteiden tai materiaalien vaurioista ja värimuutoksista sekä poikkeavista hajuista. Rakenteiden avaus Rakenteita avattaessa käytettiin HEPA-suodattimella varustettua imuria kohdepoistona pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Rakenneavauksesta havainnoitiin rakenteen sisäistä kuntoa ja otettiin tarpeen mukaan materiaalinäytteitä. Rakenneavaukset suljettiin ilmatiiviisti heti tutkimuksen jälkeen. Kosteuskartoitus Kosteuskartoituksessa rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pistokoeluonteisesti käyttäen pintakosteudenilmaisinta (Tramex MEP). Kartoitus tehtiin noin neliön tarkkuudella betoni- ja kivirakenteista rakenteen pinnalta tapahtuvilla havainnoilla kalusteita siirtämättä. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus ja ominaisuudet, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Lattiapäällysteen alapuolinen kosteus ns. viiltomittaus Lattiapäällysteen alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin havaintojen ja kosteuskartoituksen perusteella ns. viiltomittausmenetelmällä suoraan osoittavalla mittalaitteella - tilan ja rakenteen tavanomaisessa käyttölämpötilassa. Anturin annettiin tasapainottua päällysteen alla min. Sisäilman olosuhteet Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin pistokoemaisesti suoraan osoittavalla mittalaitteella - standardia SFS-EN soveltaen. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin yhtäjaksoisesti seurantamittauksena - standardia SFS-EN soveltaen. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä RT-kortin mukaisesti. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin tutkittavien rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa, tiloja ei alipaineistettu. Savukokeet Hajustetun savun (Stairville DMX Fog Machine) avulla havainnoitiin aistinvaraisesti ilmavuotoreittejä rakenteista.

26 LIITE 1 Sivu 2/2 Painesuhteet Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli mitattiin pistokoemaisesti suoraan osoittavalla paine-eromittarilla. Altisteita mittaavat menetelmät Mikrobit materiaalinäytteissä Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Materiaalinäytteet otettiin puhtailla välineillä suljettavaan muovipussiin. Näytteet analysoitiin akkreditoidulla ja elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymällä kasvatusmenetelmällä (ks analyysivastaus). Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) materiaalissa Materiaalinäytteet VOC-yhdisteiden määrittämiseksi otettiin puhtailla välineillä ja laitettiin tiiviisti folioon sekä muovipussiin. Näytteiden emissiot kerättiin mikrokammiolaitteella ja analysoitiin termodesorptiolla ja kaasukromatografialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektoria (kts. analyysivastaus). Bulk-materiaalinäyte lattiapäällysteestä ei kuvaa lattiapäällysteen todellista pintaemissiota, vaan otetun näytepalan eri pintojen kokonaisemissiota. Hiilidioksidi Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta (C0 2) mitattiin yhtäjaksoisesti seurantamittauksena. Altistumisolosuhteiden arviointi Altistumisolosuhteiden arviointi on kokonaisvaltainen rakennus- ja talotekninen sekä sisäilman laadun arvio niistä rakennukseen liittyvistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa altistumisen määrään, laatuun ja kestoon. Altistumisolosuhteita arvioitiin tilakohtaisesti Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tavanomaisesta poikkeavan olosuhteen todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla 1) epätodennäköinen, 2) mahdollinen, 3) todennäköinen, ja 4) erittäin todennäköinen.

27 26,0 m 2 38,2 m 2 JUURESKELLARI Epoon koulu Kellari 4 ÖLJY- SÄILIÖ PANNUH. Paineenkorotuspumppu 5 PORRASH. 6,1 m 2 OSOITE: Ebbovägen 734, Borgå ISÄNÖITSIJÄ: Christina Träskelin KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Mauritz Lindgren KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Masa Turunen

28 18,8 m 2 RUOKAILU 66,1 m 2 ETEINEN SUIHK. 1,9 m 2 2,1 m 2 TK VAR 9,4 m2 3,2 m 2 51,1 m 2 WC 10 Kellariin VAR. SK WC WC PORRASH. 4,6 m 2 3,8 m 2 3,4 m 2 2,6 m 2 4,9 WCm 2 ARK. 2,9 m 2 6,3 ETm 2 3,2 m 2 ESIVALM SK 1,2 m 2 ET OT3 83,0 m 2 1,9 m 2 JAKELUKEITTIÖ 39,1 m 2 OT3 95,1 m 2 30,0 m OPETT.H 2 6 Selkeyttämö Epoon koulu 1. Kerros 2 OPETT. SUIH- SIIV. 7,7 m 2 6,6 m 2 3,3 m 2 WC6,8 m 2 m 2 5,4 m 2 PUKUT. KU WC5,4 SPK KUUMA- 10,3 m 2 KÄSITT. TEKNINEN TYÖ 69,0 m 2 OPETT. 5,4 m 2 PORRASH. PUKUH. 5,6 m 2 KÄYTÄVÄ 28,2 m 2 KÄYTÄVÄ 13,7 m 2 AULA IV-KONEH. 6,2 m 2 INVA-WC 4,4 m 2 PUKUH. 28,0 m 2 TK 4,8 m 2 IV-konehuoneisiin LIIKUNTASALI 292,2 m 2 1,9 WC m 2 PESUH. 16,8 m 2 80,4 m ,9 WCm 2 PESUH. 16,8 m 2 MONISTUS/MATERIAALI 21,1 m 2 PUKUH. 44,6 m 2 10 OT3 64,8 m 2 VOIM.VÄL.VAR. TUOLIVAR. 38,0 m 2 19,3 m 2 ULKOVÄL.VAR. OSOITE: Ebbovägen 734, Borgå ISÄNÖITSIJÄ: Christina Träskelin KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Mauritz Lindgren KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Masa Turunen

29 40,3 m 2 IV-KONEH. 10,1 8m 2 TK T2 Epoon koulu Ullakko TK T1 8 IV-KONEH. LIIKUNTASALIN YLÄOSA OSOITE: Ebbovägen 734, Borgå ISÄNÖITSIJÄ: Christina Träskelin KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Mauritz Lindgren KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Masa Turunen

30 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Osakeyhtiö Insinööri Studio Juuso Pellinen Tornatorintie KOTKA VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: T Näytteen kerääjät: Juuso Pellinen Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Tanja Pehkonen, Kim Kuusisto Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

31 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Espoon koulu Mittauskohde: VOC1, pukuhuone, muovimatto, P:3,40g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,94 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 4 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT C9-alkoholit** 150 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 5 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 160 µg/m³g CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Espoon koulu Mittauskohde: VOC2, pukuhuone, muovimatto, P:3,18g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,92 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni 8 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT Bentsyylialkoholi 2 µg/m³g 1-Butanoli 2 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 97 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 1 µg/m³g KETONIT 3-Heptanoni** 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 90 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

32 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Espoon koulu Mittauskohde: VOC3, opetustila, muovimatto, P:3,29g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,90 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Etyylibentseeni 2 µg/m³g Styreeni 5 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT C9-alkoholit** 290 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 5 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 300 µg/m³g Tulosten tarkastelu Näytteet ovat kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkiin. Laboratorio ei ole vastuussa näytteenotosta mittauskohteessa. Tulokset koskevat vain laboratorioon toimitettuja näytteitä. Yhdellä tähdellä (*) merkityt tulokset eivät ole akkreditoituja. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. Kolmella tähdellä (***) merkityt tulokset ovat semikvantitatiivisia, tunnistukseen on käytetty puhdasta vertailuainetta. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

33 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Evgeny Parshintsev tuotepäällikkö Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tulokset koskevat vastaanotettuja näytteitä. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

34

35

36

37 T LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS LIITE 5 Epoon koulu, Porvoo Sivu 1/5

38 T LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS LIITE 5 Epoon koulu, Porvoo Sivu 2/5

39 T LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS LIITE 5 Epoon koulu, Porvoo Sivu 3/5

40 T LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS LIITE 5 Epoon koulu, Porvoo Sivu 4/5

41 T LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS LIITE 5 Epoon koulu, Porvoo Sivu 5/5

42 T HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTA LIITE 6 Epoon koulu, Porvoo Sivu 1/2 Luokka 130, hiilidioksidipitoisuus ppm 1000,0 ppm 900,0 ppm 800,0 ppm 700,0 ppm 600,0 ppm 500,0 ppm 400,0 ppm 300,0 ppm : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :00 Luokka 141, hiilidioksidipitoisuus ppm : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :00

43 T HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTA LIITE 6 Epoon koulu, Porvoo Sivu 2/2 Luokka 147, hiilidioksidipitoisuus ppm 1000,0 ppm 900,0 ppm 800,0 ppm 700,0 ppm 600,0 ppm 500,0 ppm 400,0 ppm 300,0 ppm : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :00