TUTKIMUSRAPORTTI Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Peipon koulu Keskusaukio Porvoo , päivitetty 15.1.

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Peipon koulu Keskusaukio Porvoo , päivitetty Tornatorintie 3, PL Kotka Y

2 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 1 / 31 TIIVISTELMÄ Rakennus on valmistunut vuonna Lähtötietoina olleiden asiakirjojen ja tutkimusten perusteella kymmenen vuotta myöhemmin tasakatto on korjattu harja- / aumakatoksi. Laaja peruskorjaus toteutettiin vuosina , tällöin korjattiin alapohja-, ja ulkoseinärakenteita sekä uusittiin ilmanvaihtojärjestelmä. Kantavat rakenteet ovat betonia (pilari-palkki järjestelmä), ulkoseinät ovat sisäkuorielementtejä, jossa ulkopuolinen lämmöneriste (kova villa) ja kolmikerrosrappaus. Kellarikerroksen ulkoseinärakenteet ovat maanvastaisia. Maanvastaiset rakenteet ovat lämmön- ja vedeneristetty ulkopuolelta. Vesikatteena peltikate ja kattomuotona on auma- / harjakatto. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää rakenteet, jotka sisäilman laadun parantamiseksi on korjattava ja arvioida ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa sisäilman laatua parantavana tekijänä. Tutkimukset koostuivat aistinvaraisesta arvioinnista, mittauksista, rakenneavauksista ja materiaalinäytteistä. Tiloissa tehtiin rakenteiden kosteusteknisiä tutkimuksia ja alapohja- sekä ulkoseinärakenteista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden ilmavuotoja/ tiiveyttä selvitettiin merkkiainemittausten avulla. Tutkimusten perusteella merkittävin sisäilmaa heikentävästi vaikuttava tekijä on rakennuksen ulkovaipan (ulkoseinät ja yläpohjan) rakenneliittymien epätiiveys. Tutkimushetkellä tilat olivat alipaineisia (-11 Pa). Rakenneliittymät toimivat korvausilmareitteinä, jolloin materiaalien epäpuhtaudet, kuten kuidut, hajut etc. voivat kulkeutua korvausilman mukana sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua. Lattian pintarakenteiden kosteuskartoituksessa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia, joissa todettiin paikallisia kosteusvaurioita ja pinnoitteista otetuissa VOC näytteissä esiintyi vaurioita. Ongelmia esiintyy niin ensimmäisen kuin kellarikerroksen lattiapinnoitteissa. Tutkimusten ja mittausten perusteella rakennuksen ryömintätilainen alapohja on alipaineistettu, eikä rakenteesta kulkeudu korvausilmaa sisätiloihin. Ulkoseinärakenteista otettujen näytteiden perusteella seinärakenteissa ei esiinny laaja-alaisia kosteusvaurioita ja aiemmin tehty peruskorjaus on tehty kattavasti. Rakennuksen ulkovaippa (sisäpinta) on kuitenkin epätiivis, jolloin lämmöneristeistä voi kulkeutua kuituja, epäpuhtauksia ja hajuja korvausilman mukana sisäilmaan. Elementtien saumoissa havaittiin olevan vanhoja lämmöneristeitä. Saumaeristeestä (mineraalivilla) otetussa näytteessä esiintyi viitteitä materiaaliin kertyneistä epäpuhtauksista. Tutkimushetkellä tilat olivat merkittävästi alipaineisia (-11 Pa). Rakenneliittymät toimivat korvausilmareitteinä, jolloin materiaalien epäpuhtaudet voivat kulkeutua korvausilman mukana sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua. Alakattojen yläpuolella havaittiin avoimia mineraalivillapintoja sekä pölyä, joka voi korvausilman mukana kulkeutua sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua sekä osittain selittää aiemmissakin tutkimuksissa todettua kuituongelmaa. Tehdyissä tiiveysmittauksissa todettiin ilmavuotoja rakenteen läpivienneissä, reuna-alueella ja TT-laattojen saumoissa. Kattorakenteen läpivientien ja reunaalueen eristeistä (mineraalivilla) otetuissa näytteissä esiintyi viitteitä materiaaliin kertyneistä epäpuhtauksista. Lisäksi tiloissa oli huonekasveja, joiden läheisyydessä havaittiin paikoin poikkeavaa ns. mikrobiperäistä hajua. Huonekasvien multa suositellaan vaihdettavaksi tasaisin väliajoin tai huonekasvit tulee poistaa.

3 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 2 / 31 Kiinteistössä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto ja erillispoistoja vuodelta Koneet ovat ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa. Ilmanvaihdon toimenpiteinä tulee tehdä yksittäisiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä koneisiin ja kanavistoihin ilmanlaadun sekä koneiden toiminnan parantamiseksi. Lisäksi pistokoeluonteisissa ilmamäärämittauksissa havaittiin, että poistoilman määrä luokissa TK1:n palvelualueella oli liian pieni. Ilmastointikoneiden ilmamäärät tulee saattaa alkuperäisen suunnitelman mukaisiin arvoihin, mutta alipaine ulkoseinärakenteen yli saa olla enintään -5 Pa. Paine-eromittausten perusteella tilat ovat merkittävästi alipaineiset, Pa. Erillispoistot lisäävät poistoilman määrää tiloissa. Erillispoistojen käyttöön liittyen on tehtävä muutoksia sulkupeltien ohjauksiin tiloissa joita poistot palvelevat, jotta korvausilman riittävyys huomioidaan käyttötilanteessa. Luokkatilojen lämpötila ja RH olivat mittausjaksolla tavanomaiset, eivätkä hiilidioksidipitoisuudet ylittäneet toimenpideraja-arvoja ilmanvaihdon ja luokkien ollessa normaalilla käytöllä.

4 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 3 / 31 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLLYS YLEISTIEDOT KOHTEEN YLEISKUVAUS LÄHTÖTIEDOT TUTKIMUSMENETELMÄT RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET Alapohjarakenteet Väliseinärakenteet Ulkoseinärakenteet Yläpohja- ja vesikattorakenteet ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN OLOSUHTEET Ilmanvaihtojärjestelmien toiminta ja hygienia SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET Paine-eromittaukset Lämpötila ja suhteellinen kosteus Hiilidioksidipitoisuus Pölyn koostumus Lämpökuvaus (joulukuu 2018) MUUT HAVAINNOT ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI LIITTEET LÄHTEET... 31

5 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 4 / 31 1 YLEISTIEDOT Kohde Peipon koulu Keskusaukio Porvoo Tilaaja/-t ja osoitetiedot Pekka Koskimies Porvoon kaupunki, toimitilajohto Tekniikankaari 1 A Porvoo Tutkimuksen tekijät ja vastuuhenkilö(t) Oy Insinööri Studio Antti Ahola, rakennustekniikka Erik Halsas, rakennustekniikka Otto Koski, tutkimusassistentti Johanna Lampinen, RTA Jouni Hokkanen, ilmanvaihtotekniikka Vesa Heinilä, ilmanvaihtotekniikka Yhteyshenkilö(t) kohteessa Timo Hoviaro, tilahuoltaja Tutkimuksen tarkoitus / tavoite Tutkimuksen tavoitteena on määrittää rakenteet/ materiaalit, jotka sisäilman laadun parantamiseksi on korjattava. Tutkimuksen ajankohta - Elo-syyskuu Lämpökuvaus ja lämpötilamittaukset joulukuu Ilmanvaihdon automaation selvitys tammikuu KOHTEEN YLEISKUVAUS Rakentamisvuosi (ja mahdollinen peruskorjausvuosi) Rakennettu vuonna Laajennus ja peruskorjaus tehty vuosina Rakennuksen käyttötarkoitus Koulukäytössä Pääasialliset runkomateriaalit Pilari- palkkirunkoinen, alavälipohja on TT-laattarakenne, jossa lämmöneristys (SPU) on pintabetonilaatan ja TT laataston välissä. Ulkoseinät ovat elementtejä, joiden vanha sisäkuori on pinnoitettu eristerappauksella. Puurakenteinen yläpohja on ollut ennen peruskorjausta TT-laataston päälle tehty tasakatto. Peruskorjauksessa vesikattorakenne on muutettu puuristikoilla kannatetuksi harja- /-aumakatoksi, vesikatteena on pystysaumakate (konesaumattu pelti) maalattuna. Kuvaus ilmanvaihtojärjestelmistä Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

6 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 5 / 31 Tutkimusalueen rajaus Tutkimukset kohdistuivat rakennukseen pois lukien liikuntasalirakennus. Pääpaino tutkimuksissa oli C-solun osalla. Rakennuksesta tarkastettiin ulkoseinärakenteiden kunto, ulkoseinän ja yläpohjan ilmatiiveys, ala- ja yläpohjan rakenne sekä paikalla rakennetut väliseinät. Ensimmäisen kerroksen lattiapinnoitteiden kuntoa arvioitiin kosteuskartoituksella ja lattiapinnoitteista otetuilla VOC materiaalinäytteillä (haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Kuva 1. Pohjapiirros 1. kerros. Kellarikerroksen ja alemman tason pohja (auditorion alataso) on merkitty punaisella katkoviivalla. Ongelma-alueet on merkitty vihreällä katkoviivalla. Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Rakennuksen C-solussa sekä sisäpihan ympärillä olevissa luokkatiloissa on koettu sisäilmaan liittyviä oireita. 3 LÄHTÖTIEDOT Tilannekatsaus, Halton Oy, Olosuhdekartoitus, Halton Oy, Rakennetutkimukset, Finnmap consulting Oy, 2014 Rakenneavaukset, lämpökamerakuvaukset kattovuotojen paikannus ja kosteuskartoitukset, Polygon Oy, vuosina Ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiosuunnitelmat, Duopoint Oy, TUTKIMUSMENETELMÄT Taulukossa 1 on esitetty tiivistetysti tehdyt tutkimukset ja käytetyt menetelmät. Tarkemmat menetelmäkuvaukset löytyvät liitteestä 1.

7 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 6 / 31 Taulukko 1. Yhteenveto tehdyistä tutkimuksista. Tutkimus Menetelmä/laitteet Ajankohta Kosteuskartoitus Tramex Moisture Encounter Rakenteiden tiiveyden ja ilmavuotojen selvittäminen Merkkiainemittaus, 5% typpi-vety kaasu Lattiapäällysteen alapuolinen Rotronic Hygropalm kosteusmittaus (viiltomittaus) Sisäilman olosuhteet LT/RH Rotronic Hygropalm Mikrobit materiaalinäyte Näytteenotto puhdistetuin välinein minigrippussiin** Pölyn koostumuksen Näytteenotto huonepölystä minigrip-pussiin selvittäminen *** Olosuhdeseuranta Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, lämmityskauden ulkopuolella hiilidioksidipitoisuuden seuranta. TinyTag. Olosuhdeseuranta lämmityskaudella Sisäilman ja tuloilman lämpötilan seuranta. TinyTag Painesuhteiden seuranta Rakennuksen painesuhteiden seuranta ulkovaipan yli. Tinytag ja DPT. Ilmanvaihtokoneiden puhtauden Visuaalinen tarkastus, koneitten ja kanavien tarkastus avaaminen. Kiinteistönhoitajan haastattelu. Ilmanjako Savukokeet Ilmamäärien tarkastus Tilakohtaiset ilmamäärämittaukset. Mittalaitteena Velocicalc Plus. Lämpökuvaus Kylmien tilojen ulkoseinärakenteiden tarkastus. Flir Thermocam E Ilmanvaihdon toiminnan Visuaalinen tarkastus, painesuhteiden hetkelliset tarkastus mittaukset. Kiinteistönhoitajan haastat- telu. ** näytteen on analysoinut Työterveyslaitoksen laboratorio *** näytteen on analysoinut Labroc Oy:n laboratorio 5 RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET 5.1 Alapohjarakenteet AP1: alapohja 1. krs - pintamateriaali muovimatto - teräsbetonilaatta mm - solumuoviseristys XPS levyillä 80 mm - TT laatta jossa yläkannen paksuus 70 mm - koneellisesti tuuletettu ryömintätila - maapohjan päällä hiekka kerros alla rakennusmuovi, varsinainen maapohja hiekkamaata. AP2: alapohja väestönsuojan ja auditorion alatasolla - teräsbetonilaatta 80 mm pinnoite muovimatto - solumuovieristys 100 mm - suodatinkangas - tiivistetty sora

8 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 7 / 31 Kuva 2. Alapohjarakenne on kaksoisbetonilaatta eristys välissä solupolyuretaanilevyä Kuva 3. IP tekniikan tutkimuksissa 2004 havaittu alapohjarakenne jossa on hiekkatasaus lämmöneristeen päällä Havainnot ja mittaustulokset Aistinvaraisesti lattiarakenteissa tai pinnoitteissa ei havaittu poikkeamia/ vaurioita. Käytävillä olevia tarkastusluukkuja avattiin alapohjan tarkastamiseksi. Alapohjan ryömintätilan havaittiin olevan alipaineinen sisäilmaan nähden (n. -15Pa). Tarkastusluukku on tiivistetty xps-levyn ja uretaanin avulla. Kuva 4. Alapohjan ryömintätilan käyntiluukku Kuva 5. Ryömintätila Kuva 6. Viemärit alapohjassa Kuva 7. Alapohjan TT-laatan sauma

9 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 8 / Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset Kosteuskartoituksessa havaittiin ensimmäisen kerroksen lattiarakenteissa paikallisia kosteuspoikkeamia. Kellarikerroksen lattiarakenteissa (Spurttis) havaittiin kauttaaltaan poikkeamia. Liikuntasalin kellarin pukuhuone- ja käytävätiloissa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia. Kosteuskartoituksen perusteella valittiin sopivat paikat, joista kosteus mitattiin viiltomittauksena muovimaton alta. Tehdyissä viiltomittauksissa havaittiin paikoin kosteuden olevan koholla (Rh > 75 %). Kosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 2. Kosteuskartoituksessa havaitut poikkeamat on esitetty alla olevassa pohjakuvassa, joka on liitteenä 2. Kuva 8. Pohjakuvassa esitetty keltaisella kosteuskartoituksessa havaitut kosteuspoikkeamat ja viiltomittausten paikat. TAULUKKO 2: Viiltomittausten tulokset pinnoitteen alta. Paikka Lämpötila RH (%) Vesisisältö VOC ( o C) (g/m 3 ) VM1, ruokasali ,5 VM2, ruokasali ,7 VOC2 VM3, ruokasali ,4 VM4, opett.huone ,0 VOC6 (vertailu) VM5, luokka ,7 VOC VM6, varasto ,4 VOC VM7, luokka ,1 VOC5 (vertailu) VM8, aula ,8

10 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 9 / VM9, Spurttis kellari VM 10, kellarikäytävä VM11, tyttöjen pukuhuone VM12, tyttöjen pukuhuone ,9 VOC , , ,0 Ulkoilma ,8 Sisäilma ,4 VOC näytteiden perusteella kohonnut kosteus pinnoitteen alla korreloi pinnoitevaurioiden kanssa Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Lattiapinnoitteista otettiin materiaalinäytteitä VOC-analyysia varten. Näytteet on otettu pintakosteudenosoittimen indikoimista poikkeavista kohdista. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 3 ja analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteistä analysoitiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja kokonaispitoisuudet (TVOC). TAULUKKO 3: materiaalinäytteiden VOC- analyysin tulokset Näyte 2-EH µg/m3g C9-alkoholit µg/m3g TVOC µg/m3g VOC (Spurttis kellari) VOC (ruokasali) VOC (luokka 1052) VOC (varasto 1114) VOC (luokka 1135) VOC 6 (opett.huone) Työterveyslaitoksen analyysivastauksen liitteessä olevan tulosten tarkastelun viitearvot vaurioituneelle lattiapinnoitteelle nykyisin on TVOC 200/500 µg/m 3 g riippuen pinnoitteessa käytetyistä pehmitteistä. Liitteessä on myös annettu kosteusvaurioon viittaaville yhdisteille (2-EH 50/70 µg/m 3 g ja C9-alkoholit 320 µg/m 3 g) viitearvot Johtopäätökset Alapohjan ryömintätila on alipaineistettu ja tehtyjen mittausten perusteella alipaine on riittävä estämään ilmavirtaukset ryömintätilasta sisäilmaan. Kantava rakenne on kaksoislaattarakenne, jossa eristeenä betonilaattojen välissä on xps-eristys. Pintalaatassa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia sekä tehdyissä kosteusmittauksissa havaittiin normaalista poikkeavaa kosteutta lattiapinnoitteen alla (RH > 75 %). Kosteus on todennäköisesti rakennusaikaista, koska rakenteen kuivuminen on hidasta tiiviin eristekerroksen ja lattiapinnoitteen takia.

11 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 10 / 31 Havaituista poikkeamakohdista sekä kuivemmilta alueilta otettiin materiaalinäytteitä VOC analyysiin lattiapinnoitteiden kunnon selvittämiseksi. Otettujen materiaalinäytteiden VOC-analyysin perusteella käytetyt lattiapinnoitteet ja/tai liimat ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta alueilla, jossa havaittiin kosteuspoikkeamia. Kuivilta alueilta otetuissa vertailunäytteissä ei esiintynyt viitteitä pinnoitevaurioista. TVOC- pitoisuus (=haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus) oli koholla kellarin, ruokalasin, luokan 1052 ja varaston 1114 alueilta otetuissa näytteissä. Näytteissä runsaana esiintyvä 2-etyyli-1- heksanoli ja/ tai C9-akoholit ovat viite materiaalin vaurioitumisesta alkaalisen kosteuden vaikutuksesta. Vaurioituneista lattiapinnoitteista sisäilmaan vapautuvat orgaaniset yhdisteet voivat aiheutua ärsytysoireita sekä allergisia oireita herkille ihmisille. Yleisesti lattiapinnoitteiden vauriot aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta. Yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun riippuu ilmanvaihdon tehokkuudesta. Tehokas ilmanvaihto laimentaa sisäilman pitoisuuksia Jatkotoimenpiteet - lattiapinnoitteiden poistaminen alueilta, joilla lattiapinnoitteet ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta - rakenteen kuivaaminen - pintalaatan kapselointi rakenteeseen imeytyneiden VOC-yhdisteiden sulkemiseksi tai betonilaatan lämpökäsittely VOC-yhdisteiden poistamiseksi - uusien pinnoitteiden asentaminen 5.2 Väliseinärakenteet Väliseinärakenteet ovat pääosin kevytrakenteisia levyseiniä. Seinärakenteissa ei havaittu pintapuolisesti vaurioita. Käyttäjiltä saadun tiedon perusteella käytävän 1112 / siivouskomeron 1119 väliseinärakenne on kastunut vesijohdon rikkouduttua vuosia takaperin. Seinärakenne on korjattu kokonaisuudessaan. Väliseinärakenne avattiin luokassa Seinärakenne lähtee pintalaatan päältä. Rakenneavauksesta ei tehty poikkeavia havaintoja. Väliseinärakenne avattiin aulan puolelta luokan 1133 vierestä. Väliseinärunko (peltiranka) lähtee laatan päältä. Pilarin vieressä havaittiin olevan vanha suljettu viemärin pää. Seinärakenteen eristeistä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiin. Näytteessä esiintyi heikko viite vauriosta. Rakenneavauksesta ei havaittu rakenteissa viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Seinäliittymä on yhteydessä ulkoseinärakenteeseen (sisäpihan nurkka). On todennäköistä, että havaitut mikrobit ovat kulkeutuneet rakenteeseen vuotoilman mukana seinärakenteista.

12 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 11 / 31 Kuva 9. Väliseinärakenteen avaus aulan/ luokan 1133 osalla. Pohjassa vanha viemärin pää Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Havaintojen perusteella väliseinät eivät ole merkittävä riski sisäilman kannalta. Aulan ja luokan 1133 väliseinärakenne suositellaan korjattavaksi. Samalla ulkoseinän liitos tulee tiivistää ja vanhat eristeet poistaa. Vastaavanlaiset sisäkulmat ja ulkonurkat väliseinien osalta suositellaan korjattaviksi. 5.3 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinä- ja sokkelirakenteet on korjattu kokonaisuudessaan vuoden 2004 peruskorjauksessa. Tuolloin vanhat lämmöneristeet ja ulkovuori on purettu ja rakenteet desinfioitu / uusittu kattavasti. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa (peruskorjauksen jälkeen) on selvitetty seinärakenteiden rakenneliitoksien ilmavuotoja ja rakenteet on todettu epätiiviiksi. Nyt tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin vanhan sisäkuoren ulkopinnan, vanhojen saumaeristeiden ja uusien lämmöneristeiden mikrobiologista kuntoa ottamalla materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Lisäksi seinärakenteen tiiveyttä selvitettiin merkkiainemittauksen avulla Rakenteet US1: - maali+ tasoite / muovimatto - betonielementti (sisäkuori) mm - ilmarako paikoin 20-40mm - mineraalivillaeriste 140mm - kolmikerrosrappaus n. 30mm Kuva 10. Ulkoseinärakenteen avaus luokassa Eristeen ja sisäkuoren välissä noin 40mm ilmarako. Kuva 11. Ulkoseinärakenteen avaus luokassa Eristeen ja sisäkuoren välissä noin 40mm ilmarako.

13 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 12 / 31 Kuva 12. Ulkoseinärakenteen avaus luokassa 1094 (US1). Betonipinta tasoitettu ja eristeet asennettu kiinni sisäkuoreen. US2: (sisäpihan seinät) - maali+ tasoite - muurattu kalkkihiekkakivi 85 mm - mineraalivillaeriste 140 mm - kolmikerrosrappaus n.30 mm Kuva 13. Ulkoseinärakenteen avaus luokassa 110, (US2) US3: (TT-laatan päät) - kivilevy (asbestilevy) 12mm - puurakenteet ja koolaukset 300mm - runko + mineraalivilla 50mm 120mm - kipsilevy 13mm - mineraalivilla 100mm - kolmikerrosrappaus n. 30mm

14 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 13 / 31 Kuva 14. Kivilevy poistettu TT-laatan päästä Kuva 15. Kuva seinärakenteen sisältä sivusuunnassa Kuva 16. Mineraalivilla poistettu Kuva 17. Palkin ja puurungon välissä ilmarako Kuva 18. Kipsilevyyn tehty reikä ja eristeet poistettu. Pohjassa näkyy ulkopinnan rappaus Kuva 19. Yläpohjan TT-laatan ja seinän liitos. Rakennetta jatkettu laudoituksella Havainnot ja mittaustulokset Havaintojen perusteella uusi lämmöneristys on monin paikoin asennettu irti sisäkuoresta. Kantavan rakenteen (sisäkuoren) ja lämmöneristeen välissä noin 20-40mm ilmarako. Rakenneliitosten (mm. ikkunakarmit/ ulkoseinä, elementin saumat, pilari/ palkki liitokset) havaittiin silmämääräisesti olevan epätiiviitä. TT-laatan päähän (US3) tehdystä avauksesta havaittiin seinära-

15 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 14 / 31 kenteen ja yläpohjan liittymän olevan selkeästi muita olemassa olevia rakenteita hatarampi. Rakenneavauksesta havaittiin voimakas yläpohjan / bitumikermin haju. Kuva 20. Sisäkuoren betonielementin sauma. Seinälle asennetun muovipinnoitteen alla saumakohta avoin. Saumassa vanha lämmöneristys. Kuva 21. TT-laatan pään liitos yläpohjan kantavaan rakenteeseen epätiivis Kuva 22. Aulan/ luokan 1133 yläpohjan ja ulkoseinän liitos alakaton kotelon yläpuolella. Kuva 23. Luokan 1133 kaapiston päällä kotelointi, jonka sisältä edellinen valokuva otettu.

16 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 15 / 31 Kuva 24. Ikkunarakenteiden liitokset seinään epätiiviitä Kuva 25. Ikkunarakenteiden liitokset seinään epätiiviitä Mikrobimääritykset Materiaalinäytteitä otettiin ulkoseinärakenteista yhteensä 14 kappaletta mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty kootusti alla olevassa taulukossa 3, näytteenottopaikat on esitetty liitteenä 2 olevassa pohjakuvassa ja analyysivastaus on liitteenä 5. TAULUKKO 3. Mikrobitulosten yhteenveto, ulkoseinärakenteet (analyysivastaus ) Ulkoseinät Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäytteet Näyte 1, jossa esiintyi viite vauriosta, otettiin ulkoseinärakenteen sisäkuoren saumasta ja materiaali oli vanhaa lämmöneristettä (mineraalivilla). On todennäköistä, että eristeessä esiintyvät mikrobit ovat ilmavuodon mukana kulkeutunutta ns. kontaminaatiota. Näytteenottopaikasta havaittiin voimakas ilmavirta sisälle. Näytteet 6 ja 13, joissa esiintyi heikko viite vauriosta, otettiin betonikuoren ulkopinnasta Merkkiainemittaukset Ulkoseinärakenteen tiiveyttä arvioitiin merkkiainemenetelmällä. 5 % typpi-vety kaasu laskettiin seinärakenteen eristetilaan. Mittaukset tehtiin rakennuksen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (paine-ero Pa ulkovaipan yli). Mittauksen perusteella ilmavuotoa esiintyi mm. - lattian ja ulkoseinärakenteen liitoksessa - pilarin liitoskohdissa - seinärakenteen elementtien saumakohdissa - ikkunakarmien ja seinärakenteen liitoskohdissa

17 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 16 / 31 Kuva 26. Merkkikaasun syöttö seinärakenteeseen Kuva 27. Merkkiainemittauksessa ilmavuotoa sähkörasiasta Kuva 28. Merkkiainemittauksessa ilmavuotoa lattian ja seinän liitoksesta Kuva 29. Merkkiainemittauksessa ilmavuotoa ikkunaliitoksesta Kuva 30. Merkkiainemittauksessa ilmavuotoa TT-laatan päästä Kuva 31. Merkkiainemittauksessa ilmavuotoa elementtien nurkasta Johtopäätökset Otettujen materiaalinäytteiden perusteella seinärakenteissa ei esiinny laaja-alaisia kosteusvaurioita tai mikrobikasvua. Otetuissa näytteissä yhdessä esiintyi viite vauriosta. Näyte otettiin sisäkuoren betonielementtien saumasta ja eriste on alkuperäinen. Näytteessä esiintyvät mikrobit ovat toden-

18 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 17 / 31 näköisesti kertymää saumakohtaan ilmavuodon vaikutuksesta vuosien saatossa, eikä merkki kosteusvaurioista. Seinärakenteiden tiiveysmittauksissa havaittiin ilmavuotoja rakenteiden liitoskohdissa ja rajapinnoissa. Merkittävimmät ilmavuodot esiintyvät ikkunaliitoksissa sekä seinärakenteen yläosissa, TTlaattojen päissä. Rakennus oli tutkimushetkellä merkittävästi alipaineinen, jolloin epätiiviiden rakenneliittymien kautta kulkeutuu sisään korvausilmaa. Lähtökohtaisesti rakennuksen ulkovaipan sisäpinnan tulisi olla tiivis, jotta rakenne toimisi kosteusteknisesti oikein. Näin estetään mahdollinen kosteuden kulkeutuminen ja tiivistyminen talvikaudella rakenteisiin. Ilmavuodon mukana voi myös kulkeutua muita epäpuhtauksia, kuten eristekuituja sekä poikkeavia hajuja sisäilmaan Jatkotoimenpiteet Ilmanvaihto tulee saattaa tasapainotilaan (paine-ero ulkovaipan yli noin 0 Pa) Ulkoseinärakenteet ja rakenneliittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Sisäpintojen tiiviys on tärkeää, jotta eristetilan kuidut ja epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinärakenteisiin. Ilmeisimmät vuotoilmareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm. - seinän yläosan levytykset - ikkunakarmien liitos ulkoseinään - lattian ja ulkoseinän liitos - pilarin ja ulkoseinän liitokset - kaikki halkeamat ja läpiviennit - kannakkeet ja patterit irrotetaan. Kannakoinnit uusitaan/ tiivistetään - ulkoseinän ja väliseinien liitos Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin työn aikana ja seurantamittauksina tulevina vuosina. 5.4 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Puurakenteinen yläpohja on ollut ennen peruskorjausta TT-laataston päälle tehty tasakatto. Peruskorjauksessa vesikattorakenne on muutettu puuristikoilla kannatetuksi harja- /-aumakatoksi, vesikatteena on pystysaumakate (konesaumattu pelti) maalattuna. Kattoikkunoissa on esiintynyt vesivuotoja, jonka jälkeen ns. kattolyhdyt on purettu ja aukot suljettu (2010) Rakenteet YP1: - konesaumattu peltikate - ruodelaudat - kattokannattimet - uusi lämmöneriste mm - vanha bitumikermi (osittain) - vanha lämmöneriste (eps) (osittain) 150 mm - bitumikermi (h.sulku) - TT-laatta - alakattona paikoin 600x600 kipsilevykatto

19 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 18 / 31 Kuva 32. Räystäät ovat riittävät Kuva 33. Yleiskuva vesikatolta Havainnot ja mittaustulokset Yläpohjassa tai vesikattorakenteissa ei tehty vesivuotoon viittaavia havaintoja. Aiemmin vuotanut vesikatto on korjattu ja reiät on paikattu. Yläpohjan puhallusvillan alla havaittiin paikoin olevan vanha vesikatto (vesikate ja lämmöneriste) ja osittain vesikatto on purettu. Rakenteen toimivuuden kannalta tällä ei ole suurta merkitystä. Yläpohja on hyvin tuulettuva. Yläpohjan läpiviennit on havaintojen perusteella tiiviitä. Kuva 34. YP1 vanha vesikate ja lämmöneristys Kuva 35. YP1 vanha eristys poistettu ja korvattu puhallusvillalla +500mm (c-solu)

20 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 19 / 31 Kuva 36. Yleiskuva yläpohjasta Kuva 37. Yleiskuva yläpohjasta Alakattojen päällä havaittiin paikoin paljon pölyä sekä avoimia mineraalivillapintoja (putkieristeitä ja lämmöneristeitä) Mikrobimääritykset Materiaalinäytteitä otettiin yläpohjan läpivientien eristeistä yhteensä 2 kappaletta mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty kootusti alla olevassa taulukossa 4, näytteenottopaikat on esitetty liitteenä 2 olevassa pohjakuvassa ja analyysivastaus on liitteenä 6. TAULUKKO 4. Mikrobitulosten yhteenveto, yläpohjarakenteet (analyysivastaus ) Ulkoseinät Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäytteet 1 ja Näyte 1, jossa esiintyi viite vauriosta, otettiin aulan / luokan 1133 alakaton yläpuolella olevasta yläpohjan läpiviennistä ja materiaali oli vanhaa lämmöneristettä (mineraalivilla). - Näyte 3, jossa esiintyi heikko viite vauriosta, otettiin luokan 1107 alakaton yläpuolelta, yläpohjan ja ulkoseinän palkin liittymästä. Materiaali oli vanhaa lämmöneristettä (mineraalivilla). Näytteenottopaikassa esiintyi viitteitä ilmavuodosta, koska materiaali oli tummunutta. On todennäköistä, että näytteissä esiintyvät mikrobit ovat ilmavuodon mukana kulkeutunutta ns. kontaminaatiota Merkkiainemittaukset Yläpohjan ilmavuotoja selvitettiin c-solun alueella, missä vanha vesikate ja lämmöneristeet (eps) on poistettu rakenteesta. TT-laatan päälle on asennettu uusi puhallusvilla. Merkkiaineena käytetty 5 % typpi-vety kaasu laskettiin yläpohjan lämmöneristetilaan pienellä tilavuusvirralla. Mittaukset tehtiin rakennuksen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (paine-ero Pa ulkovaipan yli). Ilmavuotoa havaittiin: - TT-laattojen saumakohdissa - TT-laattojen päädyissä, ulkoseinäliitoksessa - vanhojen kattoikkunoiden kohdissa - valaisimien kohdilla Kuva 38. TT-laatan sauma käytävän alakaton yläpuolella Kuva 39. TT-laattojen sauma luokkatilassa

21 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 20 / Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Yläpohjarakenne ei ole merkittävä riski sisäilman kannalta. Havaintojen perusteella rakenteesta kuitenkin kulkeutuu korvausilmaa sisälle alipaineen vaikutuksesta. Korvausilman mukana voi rakenteesta kulkeutua poikkeavia hajuja sisäilmaan. Alakattojen yläpuolella havaittiin kuitulähteitä sekä pölyä, joka voi aiheuttaa tiloissa aiemmissakin tutkimuksissa todettuja kuituongelmia. Tilojen ilmanvaihto tulee saattaa tasapainoon. Jatkotoimenpiteinä suositellaan: - alakaton yläpuoliset tilat puhdistetaan ja kaikki kuitulähteet poistetaan - TT-laattojen saumat, kaikki yläpohjan läpiviennit ja ulkoseinärakenteen liittymät tiivistetään ilmavuotojen ehkäisemiseksi

22 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 21 / 31 6 ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN OLOSUHTEET Syksyllä tehdyissä tutkimuksissa tarkastettiin ilmanvaihtokoneiden kunto, hygienia, toiminta ja mahdolliset mineraalikuitulähteet. Ilmamäärät mitattiin tiloista, joissa on koettu oireita. Jatkotoimenpiteinä tarkastettiin ilmanvaihdon automatiikka joulukuun 2018 ja tammikuun 2019 aikana. 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmien toiminta ja hygienia Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Lähtötietoina saatiin ilmanvaihdon pohjapiirustukset sekä rakennusautomaatiosuunnitelmat vuodelta 2004 (Insinööritoimisto Duopoint) Havainnot ja mittaukset Ilmanvaihtokoneet on uusittu Huoltotilaa tulo-poistokoneiden edessä on riittävästi. Kiinteistönhoitaja vastaa koneiden tarkastamisesta ja tarvittaessa huolto- ja korjaustöihin kutsutaan kaupungin iv-asentaja. Koneet on yhdistetty kaupungin valvomoon. Valvontaohjelman mukaan tulopoistokoneet käyvät täydellä teholla 24/7. TK1, opetustilat Ilmanjako tiloissa on toteutettu siten, että tilan molemmilla puolilla on tuloilman reikäkanava ja poistot ovat luokan keskellä. Osassa tiloja ilman liike estyy, koska reikäputket on asennettu kattopalkkien taakse (esim lk 1138). Lisäksi reikäkanavista puuttuu säätö, jolloin suurin osa tuloilmasta tulee luokan ensimmäisestä reikäkanavasta. Ilman liikettä tarkasteltiin näkyvän merkkisavun avulla C-solun luokissa ja todettiin tuloilman laskeutuvan vedottomasti koko luokan alueelle. Mikäli tuloilman lämpötila on huoneilmaa korkeampi, tuloilma ei sekoitu vaan ilma kerrostuu luokan yläosiin ja ilman laatu huononee. Kone sammutettiin tarkastusta varten. Tarkastuksessa havaittiin seuraavat puutteet ja niistä ilmoitettiin kiinteistönhoitajalle: - Raittiin ilman sisäänotossa kammion puoleinen verkko on irti. - Esisuodatin (M5) on likainen, merkintöjen mukaan se on vaihdettu viimeksi 9/2017. Huoltomestarin mukaan suodattimet vaihdetaan useammin, mutta vaihtoa ei aina merkitä koneen yhteyteen. - Äänenvaimennusosa on kastunut. - LTO-hihna kulunut ja hihnan palasia on lämmityspatterin tarkastuskammiossa LTO:n jälkeen. - Lämmityspatteri on likainen. - Puhallinkammiossa on hihnan palasia. Koneen TK1 äänenvaimennusosista ja kanavaäänenvaimentimista ei irtoa mineraalivillaa. Likaisten tilojen poistoilmakanava on johdettu TK1:n poistoilmakammioon erillisellä yhdyskanavalla ja vaihtopellistöllä. Ilmastointikoneen käydessä poistopuhallin G3.01PF02 seisoo. Regeneroivalle lämmöntalteenotolle johdettu likaisten tilojen ilmamäärä on sallittua suurempi.

23 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 22 / 31 Kuva 40. Raitisilmakammiossa on vedenpoisto. Kuva 41. Raitisilmakammiossa verkko on yläkulmasta irti. Kuva 42. Äänenvaimentimet ovat kastuneet alaosastaan. Kuva 43. LTO-kiekon hihna hiertyy ja siitä irtoaa murusia. Kuva 44. Hihnamuruja ja kosteusjälkiä ennen l- patteria. Kuva 45. Puhallinkammiossa likaa ja kosteusjälkiä.

24 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 23 / 31 Kuva 46. Likaa koneessa. Kuva 47. Puhallinkammion likaa. Ilmamääriä mitattiin koneen palvelualueelta koneen ollessa normaalissa käytössä. Mittausten perusteella tilojen poistoilmamäärä on suunniteltua pienempi. Mittauspöytäkirja on liitteenä 10. Käyntiaikaseurannan perusteella ilmastointikone on ohjautunut osateholle kahteen otteeseen seurantajakson aikana. Ilmanvaihtokoneiden kanavapaineen seurantakäyrät ovat liitteessä 11. Valvomon grafiikalta on havaittavissa virheellisyyttä koneen ilmamäärämittauksissa ja kammiopaineiden asetteluissa. Ilmamäärätiedot ovat huomattavan alhaiset ja kammiopaineet poikkeavat ilmamäärämittausten asetuksista. Ilmastointikoneen täystehon rajoituslämpötila on asetettu - 15 C:een. TK2, keittiö, auditorio, liikuntasali, kellari Kulkureitti TK2:n konehuoneeseen on melko hankala. Konehuoneesta on oviaukko katolle, mutta reittiä käytetään lähinnä vanhojen suodattimien ulos viemiseen. Kone sammutettiin tarkastusta varten. Tarkastuksessa havaittiin seuraavat puutteet ja niistä ilmoitettiin kiinteistönhoitajalle: - puhallinkammiossa kuolleita hyönteisiä - villapinta tuloilman jakokanavassa rikki Ilmastointikoneen palvelualue on jaettu kuuteen eri vyöhykkeeseen. Vyöhykekohtaisilla jälkilämmityspatterilla säädetään tuloilman lämpötilaa poistoilman lämpötilamittauksen perusteella. Vyöhykkeillä on omat moottorisulkupellit, jotka olivat tarkastuskäynnillä täysin auki. Osaa vyöhykepelleistä ohjataan tilassa olevilla lisäaikapainikkeilla. Suunnitelmissa on esitetty erilaisia osa-tehon ilmamääriä ko. pelleille, mutta peltien toimintaan ei saatu selvyyttä. Likaisten tilojen poistoilmakanava on johdettu TK2:n poistoilmakammioon erillisellä yhdyskanavalla ja vaihtopellistöllä. Ilmastointikoneen käydessä poistopuhallin G3.02PF02 seisoo. Regeneroivalle lämmöntalteenotolle johdettu likaisten tilojen ilmamäärä on sallittua suurempi. Valvomon grafiikalta on havaittavissa virheellisyyttä koneen ilmamäärämittauksissa ja kammiopaineiden asetteluissa. Ilmamäärätiedot poikkesivat keskenään huomattavasti tulo- ja poistoilmamäärien kesken. Ilmastointikoneen täystehon rajoituslämpötila on asetettu -20 C:een. Erillispoistojen kuntoa ei tarkastettu. Pohjakuvissa on esitetty seitsemän erillispoistoa, jotka sijaitsevat vesikatolla. Lisäksi teknisen työn tilassa on purunpoistopuhallin. Tiedot on koottu taulukkoon 6.

25 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 24 / 31 TAULUKKO 6. Peipon koulun erillispoistot Laitetunnus Palvelualue Käyntiaika G3.01PF02 likainen poisto Seuraa konetta TK1, käy vain koneen TK1 seisoessa G3.02PF02 likainen poisto Seuraa konetta TK2, käy vain koneen TK2 seisoessa G3.02PK03 keittiön rasvakanava Käy 1/1-nopeudella 24/7 G3.11PK01 rakennuksen alustatila Käy 1/1-nopeudella, kun lämpötila alustassa yli +5 o C, muulloin 1/2-nopeus. G3.12PF01 maalauskaapin poisto Käy 1/1-nopeudella 24/7 G3.13PF01 vetokaapin poisto Käy tarvittaessa G3.14PF01 kuumakäsittelyn 1104 huuvan poisto Käy tarvittaessa Purunpoisto konesali 1101 Käy tarvittaessa Maalauskaapin ja vetokaapin poistopuhaltimien korvausilmaa varten puu- ja metallityöluokan poistoilmakanavaan on asennettu yhteinen sulkupelti, joka sulkee luokkatilan normaalin poistoilman laitteistojen käytön ajaksi. Tarkastuspäivänä kiinnitettiin huomiota sekä puu- ja metallityö luokan 1103 että kuvaamataidon luokan 1113 voimakkaaseen alipaineisuuteen, jonka aiheuttaa maalaustilan 1105 käynnissä oleva erillispoisto G3.12PF01. Maalaustilan poistokanavaan on jälkikäteen liitetty maalikaapin poistokanava, tästä syystä puhallinta käytetään jatkuvasti. Purunpoistolaitteen korvausilmaa varten on konesalin poistoilmakanavaan asennettu sulkupelti, joka sulkee tilan normaalin poistoilman purunpoistolaitteen käynnin ajaksi. Konesalin sekä puu- ja metallityöluokan normaali poistoilmamäärä on pienempi kuin erillisten kohdepoistojen ilmamäärä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Koneitten tarkastuksen perusteella tulee tehdä seuraavat ns. huollolliset toimenpiteet: - TK1, raitisilmakammion sisäverkko kiinnitetään - TK1, ilman sisäänoton sääsuojausta parannetaan - TK1, lämmityspatteri puhdistetaan - TK1, ÄV-osa uusitaan - TK1, LTO-hihnan hiertymisen syy selvitetään (moottorin linjaus korjattava) - TK1, TK2, suodattimet vaihdetaan ja koneet puhdistetaan - TK2, rikkinäinen villapinta käsitellään kuituja sitovalla aineella Erillispoistot lisäävät poistoilman määrää tiloissa, vaikka tiloihin on suunniteltu järjestelmä korvausilmaa varten. Maalauskaapin poistopuhaltimen jatkuva käyttö aiheuttaa nykyisessä tilanteessa huomattavan alipaineen, jota purunpoistojärjestelmän käyttö samanaikaisesti heikentää. Käytännössä näitä erikoispoistoja ei ole suunniteltu samanaikaiseen ja jatkuvaan käyttöön. Korvausilman saannin helpottamiseksi tulee tilojen 1101 ja 1103 poistopeltien ohjaustapaa muuttaa niin, että molempien tilojen poistoilmat sulkeutuvat puhaltimien G3.12PF01, G3.14PF01 tai purunpoiston käynnistyessä. Likaisten tilojen poistopuhaltimien ns. vaihtopellistöt tulee poistaa käytöstä ja ilmastointikoneille TK1 ja TK2 johdetut kanavat konehuoneessa tulpataan. Mikäli maalien säilytyskaappi ei vaadi Atexpuhallinta, kytketään ko. kanava poistopuhaltimelle G3.01PF02.

26 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 25 / 31 Ilmastointikoneen TK2 vyöhykepeltien toimintaperiaate on varmistettava rakennusautomaatiourakoitsijan toimesta. Samassa yhteydessä on varmistettava esiintyykö puhaltimien jatkuvassa käytössä edelleen ns. osatehon käyttöä. Ilmamäärämittausten perusteella poistoilman määrä luokissa TK1:n palvelualueella oli liian pieni. Poistoilman määrää tulee lisätä, mutta alipaine ulkoseinärakenteen yli saa olla enintään -5 Pa. Ilmastointikoneiden mittaukset automaatiojärjestelmään tulee saattaa kuntoon. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen suositellaan kohteen ilmanvaihtojärjestelmän säätöä alkuperäisen suunnitelman mukaisiin arvoihin. Lisäksi olisi suositeltavaa - TK2:n konehuoneeseen järjestetään huoltoreitti ulkokautta 7 SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET 7.1 Paine-eromittaukset Paine-eroa ulkovaipan yli seurattiin yhtäjaksoisesti 2 viikon ajan eri ilmansuuntiin seitsemästä eri tilasta. Opetustilan 1093 mittaus oli häiriintynyt eikä tuloksia tästä tilasta saatu. Myös opettajainhuoneen 1072 mittauslaitteen letku oli irronnut mittausaikana. Paine-eromittauksen keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 7. Paine-eron seurantakäyrät ovat liitteessä 6. TAULUKKO 7. Paine-eron seurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Paine-ero (Pa) Paine-ero (Pa) Huom. min..max keskiarvo Terv.hoitaja päivällä paine-ero -15, yöllä -10 Pa Luokka päivällä paine-ero n. -8 Pa Luokka päivällä paine-ero -8 Pa Kuvaamataito Paine-ero -13 Pa mittausjakson aluksi paine-ero -17 Pa. Luokka paine-ero viikonloppuna -13 Pa Opett.huone letku irronnut Luokka mittaus epäonnistui Hyvän sisäilman laadun kannalta suositeltava paine-ero on Pa. Paine-eron vaihteluun vaikuttavat tuuliolosuhteet, ilmanvaihto, rakenteiden tiiveys ja rakennuksen käyttö. Seurantakäyristä on nähtävissä, että sunnuntaisin paine-ero ei vaihtele niin paljon kuin muina viikonpäivinä. Saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtokoneet käyvät 24/7, mutta varmistusta osa-tehojen käyttöön ei ole. Paine-eroihin vaikuttavat huomattavasti tiloissa olevat erillispoistot, joita käytetään jatkuvasti. Etenkin kuvaamataidon tila oli voimakkaasti alipaineinen, kun tilan yhteydessä olevat erillispoistot olivat käynnissä. Kuvaamataidon tilasta mitattiin -20 Pa alipaine maalaustilan oven ollessa suljettuna, ovi avattuna tilan alipaine kasvoi -37 Pa. Puu- ja metallityöluokan vastaavat mittaukset olivat - 31 Pa alipaine maalaustilan oven ollessa suljettuna, ovi avattuna tilan alipaine kasvoi -38 Pa. Huomioitavaa on että purunpoistolaitteen käytön aikana tilan alipaine kasvoi -60 Pa.

27 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 26 / Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Tilat ovat ulkoilmaan nähden alipaineiset. Hyvän sisäilman kannalta painesuhde ulkoilmaan tulisi olla Pa. Erillispoistojen ollessa päällä nykyinen laitteisto ei takaa riittävää korvausilmamäärän saantia. Katso suositeltavat toimenpiteet kohdasta Lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötilaa ja suhteellista ilmankosteutta seurattiin 2 viikon ajan kahdessa eri luokassa. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 8, seurantakäyrät ovat liitteessä 7. Ulkoilman lämpötilaa ei mitattu. TAULUKKO 8. Lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden seurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Lämpötila ( o C) Lämpötila ( o C) Suht. kosteus min..max keskiarvo (%) Luokka ,5..23,5 22,0 54 Luokka ,0..25,0 21,5 55 Huoneilman lämpötila Lämpötila vaihteli mittausjaksolla välillä 20,0 25,0 o C. Lämpötila on alimmillaan aamuisin klo 6-8. Ulkoseinään rajoittuva luokka 1133 on aamuisin viileämpi kuin luokka Luokassa 1133 lämpötila kohoaa päivän aikana enemmän kuin keskellä rakennusta sijaitsevassa luokassa Ilmanvaihdon toimiessa lämpötilat pysyivät pääsääntöisesti alle 25 o C, mikä on kesäaikana hyvä sisäilman lämpötila. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja huonelämpötilalle kesäkaudella on o C. Suhteellinen ilmankosteus Suhteellinen kosteus sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Suhteellisen kosteuden tulisi olla välillä %. Suhteellisen kosteuden ollessa yli 60 % sisäilma on hyvin kosteaa ja kosteuden tiivistyminen pinnoille on mahdollista. Suhteellisen kosteuden ollessa alle 20 % sisäilma on kuivaa. Tällöin materiaalit pölyävät enemmän ja hengitystiet kuivuvat, mikä saattaa välillisesti lisätä oireilua. Tuloilman lämpötila ( ) Lämpötila vaihteli mittausjaksolla välillä 17,2-21,2 o C. Tuloilma oli seurantajakson loppupuolella jatkuvasti ylilämmintä huoneilmaan nähden. Lämpötilan säädön toimintaa ulkoilmaan nähden ei seurattu erillisellä mittauksella. Ilmastoinnin säätökaavion mukaan tuloilman lämpötilaa ohjataan ulkoilman lämpötilan mukaan (Ilmatieteen laitoksen havaintohistoria), mikä on nähtävissä myös lämpötilakäyrästä. Tuloilman ja huoneilman lämpötilan seurantakäyrät ovat liitteessä Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Mittausjaksolla (kesä 2018) tilojen suhteellinen kosteus oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Lämpötila +20,0 o C on hieman alhainen luokkatilan lämpötila, mutta tällä saadaan luokka pysymään kuumina päivinä viileämpänä pidempään. Toimenpide-ehdotuksena suositellaan tarvittaessa lämpötilaseurantaa lämmityskaudella. Tuloilman lämpötilan säätötapa ulkolämpötilan mukaan huomioi heikosti huonetilojen tai poistoilman lämpötilaa. Lämmityskaudella tuloilma on nykyisillä asetusarvoilla ylilämpöistä huoneilmaan nähden. Suositellaan tuloilman lämpötilan asetusarvojen tarkistamista ja ylärajan asettamista alhaisemmaksi.

28 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 27 / Hiilidioksidipitoisuus Mittaustulokset Hiilidioksidipitoisuutta mitattiin kahdessa eri luokassa. Tulokset on esitetty taulukossa 9. Seurantakäyrät ovat liitteessä 8. Tilojen käytöstä mittausten aikana ei ole tietoja. TAULUKKO 9. Hiilidioksidipitoisuudet mittausjaksolla Tila / Huone Hiilidioksidipitoisuus, iv päällä max (ppm) Toimenpiderajaarvo (ppm) Luokka Luokka Hiilidioksidipitoisuudet eivät ilmanvaihdon ollessa päällä nouse yli toimenpiderajan. Yli 800 ppm:n pitoisuudet on aistittavissa ilman tunkkaisuutena. Toimenpideraja-arvo on 1150 ppm + ulkoilman hiilidioksidipitoisuus eli noin 1500 ppm (Asumisterveysasetus 2015). Hiilidioksidi on ihmisistä peräisin oleva päästö, jonka pitoisuuteen vaikuttaa tilan koko, käyttö, ihmisten määrä ja ilmanvaihto. Yli 1200 ppm pitoisuus on yleensä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta tilan käyttöön nähden Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Mittausten perusteella hiilidioksidipitoisuudet tiloissa eivät ylitä toimenpideraja-arvoa ilmanvaihdon ollessa käytössä. 7.4 Pölyn koostumus Havainnot ja mittaustulokset Alakattojen yläpuolella havaittiin monin paikoin avoimia mineraalivillapintoja sekä ilmavaihtokanavien päällä valkeaa rakennuspölyä. Luokkatiloissa kalusteiden pinnoille kertyneestä huonepölystä otettiin näyte seitsemästä eri tilasta. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 10 ja analyysivastaus on liitteenä 9. Kuva 48. Käytävän alakaton yläpuolella hienojakoista pölyä. Kuva 49. Luokan 1107 / varaston 1111 alakaton päällä avoimia mineraalivillaeristeitä sekä ulkoseinäliittymät epätiiviitä. TAULUKKO 10. pölyn koostumuksen analyysi Tila / Huone pölyn koostumut

29 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 28 / Luokka 1090 huonepöly + rakennusmateriaalipölyä runsaasti (kalkkipohjainen) 2. Luokka 1133 huonepöly + rakennusmateriaalipölyä runsaasti (kalkkipohjainen) 3. Luokka 1107 huonepöly 4. Luokka 1116 huonepöly 5. Luokka 1099 huonepöly 6. Luokka 1136 huonepöly + rakennusmateriaalipölyä runsaasti (kalkkipohjainen) 7. Kirjasto 1043 huonepöly Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Pölyanalyysin perusteella huonepölyssä on tavanomaisen pölyn lisäksi monin paikoin rakennusmateriaaleista peräisin olevaa kalkkipölyä. Pölyt vaikuttavat osaltaan koettuun sisäilmaan ja heikentävät sisäilman laatua. Jatkotoimenpiteenä alakaton yläpuoliset tilat suositellaan puhdistettaviksi ja avoimet betonipinnat pölynsidottaviksi (tiivistysten lisäksi). 7.5 Lämpökuvaus (joulukuu 2018) B- ja C-solun tiloissa suoritettiin ulkoseinärakenteiden lämpökuvaus mahdollisten ilmavuotojen selvittämiseksi. Mittaus suoritettiin ilmanvaihdon normaalitilassa paine-ero ulkovaipan yli noin -5 Pa. Ulkoilman lämpötila mittaushetkellä oli -1 o C ja sisäilman lämpötila noin 22 o C. Alla olevissa kuvissa on esitetty tyypilliset ilmavuotopaikat, jotka havaittiin lämpökuvauksessa. Kuva 50. Luokka 1135, ilmavuotoa palkin ja ulkoseinän rajapinnassa, TT-laatan päässä Kuva 51. Luokka 1135

30 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 29 / 31 Kuva 52. Luokka 1137, ilmavuotoa TT-laatan päässä olevien levytysten saumoista Kuva 53. Luokka 1137 Kuva 54. Luokka 1116, ilmavuotoa alaslasketun katon ja pilarin liittymästä. Kuva 55. Luokka Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Lämpökuvauksessa havaittiin ilmavuotoa yläpohjan (TT-laatan) ja ulkoseinän liitoksissa. Myös seinän ja lattian liitoksissa havaittiin paikallisia pistemäisiä ilmavuotopaikkoja. Havainnot ovat tukevat kesällä tehtyjä tiiveysmittauksia, joissa havaittiin ilmavuotoa samoissa rakenneosissa. 8 MUUT HAVAINNOT Tiloissa oli huonekasveja, joiden luona havaittiin poikkeavaa ns. mikrobiperäistä hajua. Huonekasvien multa suositellaan vaihdettavaksi tasaisin väliajoin tai huonekasvit tulee poistaa. Siivousvälinevarastossa havaittiin irronnut viemärimansetti. Viemäriverkoston puutteellisten tiivisteiden ja/tai kuivuneiden vesikalusteiden kautta viemärikaasut kulkeutuvat sisätiloihin. Ongelman laajuuden kartoittamiseksi suositellaan viemäriverkoston savukoetta.

31 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 30 / 31 Kuva 56. tutkimushetkellä käytävällä oli huonekasveja Kuva 57. opettajien huoneessa oli useita huonekasveja Kuva 58. irronnut viemärimansetti

32 T18047 TUTKIMUSRAPORTTI 31 / 31 9 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteita arvioitiin Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tavanomaisesta poikkeavan altistumisolosuhteen todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla: 1) epätodennäköinen, 2) mahdollinen, 3) todennäköinen, ja 4) erittäin todennäköinen. Tutkimusten perusteella lattiapinnoitteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita (VOC). Rakennuksen ulkovaippa on epätiivis, jolloin lämmöneristeistä voi kulkeutua kuituja ja epäpuhtauksia korvausilman mukana sisäilmaan. Rakennus on päiväsaikaan voimakkaasti alipaineinen. Huonepölyssä paikoin runsaasti kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä. Tutkimuksen perusteella tavanomaisesta poikkeava olosuhde tilassa on mahdollinen Kotkassa Oy Insinööri Studio Antti Ahola RI, RTA VTT-C Johanna Lampinen tutkimusinsinööri, RTA VTT H/Rakter 019/05 LIITTEET 1. Käytetyt tutkimusmenetelmät 2. Pohjakuva, johon on merkitty mittaus- ja näytteenottopaikat 3. Analyysivastaus, VOC materiaalista 4. Analyysivastaus, mikrobimääritys materiaalista 5. Analyysivastaus, mikrobimääritys materiaalista 6. Painesuhteiden seurantakäyrät 7. Lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden seurantakäyrät 8. Hiilidioksidipitoisuuden seurantakäyrät 9. Analyysivastaus, pölynkoostumus 10. IV-mittauspöytäkirja 11. Ilmastointikoneiden kanavapaineen seurantakäyrät 12. Tuloilman lämpötilan seurantakäyrät LÄHTEET Ympäristöopas 2016 Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Ympäristöministeriö. Toim. Miia Pitkäranta.

33 T18047 MENETELMÄT LIITE 1 Peipon koulu Porvoo Sivu 1/2 MITTAUS JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pistokoeluonteisesti käyttäen pintakosteudenilmaisimia Tramex Moisture Encounter. Kartoitus tehtiin noin neliön tarkkuudella rakenteen pinnalta tapahtuvilla havainnoilla. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa mahdollisesti havaituista kosteuspoikkeamista on mainittu raportissa. Rakenteiden kosteusmittaus Kosteuskartoituksen yhteydessä rakenteesta mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila ns. viiltomittauksena lattiapinnoitteen alta, mittalaitteena Rotronic HygroLog kosteusanturit. Mittauspaikoiksi valittiin kosteuskartoituksen perusteella pintakosteudenilmaisimen osoittamat kosteimmat kohdat. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta käsin. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Mikrobit materiaalinäytteissä Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteenottopaikat olivat rakenteellisia riskipaikkoja. Lisäksi materiaalinäytteitä otettiin ilmanvaihdon raitisilmakammiosta. Analyysivastauksessa on arvioitu elinkyisten mikrobien määrää suhteellisella asteikolla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä käyttäen Hagem, DG18, M2 ja THGkasvatusalustoja. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Materiaalin VOC yhdisteet Tutkittavista materiaaleista otettiin näytteet laboratorioanalyysia varten. Materiaalinäytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella. Tenax putkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti (TD GC MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai massaspektritietokannan avulla. Bulk materiaalinäyte ei kuvaa lattiapäällysteen todellista pintaemissiota vaan otetun näytepalan eri pintojen kokonaisemissiota. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos.

34 T18047 MENETELMÄT LIITE 1 Peipon koulu Porvoo Sivu 2/2 Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi vety seoskaasua laskettiin tutkittavien rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa, tiloja ei alipaineistettu. Sisäilman olosuhteet Hiilidioksidipitoisuutta, sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä painesuhteita seurattiin yhtäjaksoisena mittauksena. Mittalaitteina olivat Tinytag loggerit. Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia Ilmanvaihtokoneen puhtaus ja kunto tarkastettiin aistinvaraisesti. Ilmamääriä mitattiin pistokoeluontoisesti hetkellisinä mittauksina päätelaitteilta. Mittalaitteina mikromanometri TSI Velocicalc Plus ja balometri Swema 125D. Pölyn koostumus Pyyhintänäytteen avulla selvitettiin pinnoilla olevan pölyn koostumusta. Laboratoriossa näytteet analysoitiin elektronimikroskoopilla ja spektrometrilla (EDS). Analyysissä tutkitaan seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, asbestipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos.

35 EI LIIKUNTASALI 1048 WC 1047 WC 1143 TK EI VOIM.VÄL.VAR SOS.TILA ERITYISOPETUS ARK. / KESKUS- VARAREHTORI RADIO VAR. KÄYT SIIV VARASTO 1015 ET 1017 KEITTIÖ BIOJÄTE KYLMIÖ LAATIKKO- VAR. KYLMIÖ UUSI SAVUNPOISTOKUILU/LUUKKU, MUUT KATTOIKKUNAT SULJETAAN EI60-RAKENTEELLA 1018 ASTIANPESU 1019 EMÄNTÄ 1134 OT OT OT VOIM.VÄL.VAR RUOKASALI 1133 OT TK MUUTOSALUE 1002 AULA 1032 KÄYT KÄYT RUOKASALI 1118 MAT.VAR WC 1125 WC 1006 WC 1131 MAT.VAR WC 1132 RYHMÄTYÖ/ 1120 SIIV.HK:N SOS.TILA PPP 1009 LAB WC- INVA TERV.HOITO 1007 ODOTUS 1023 TEKSTIILITYÖ 1109 TEKSTIILI 1110 VARASTO KURAATTORI PPP 1126 WC 1117 HENK.K. SOS.TILA 1119 SIIV.VÄL. VARASTO 1003 OT KÄYT YMPÄRISTÖ KASVATUS 1112 KÄYT VAR. SISÄPIHA 1107 KIELILUOKKA 1105 MAALAUS 1035 AUDITORIO n. 203 henk OP.VÄL.VAR KIRJASTO OPETT NEUVOT. LOKERIKOT 1038 KÄYT OPETT.HUONE 1073 REHTORI 1074 KANSLIA 1045 OT MONISTAMO 1041 PUH 1067 ET WC WC 1071 WC WC WC WC/N SÄH- 1064WC KÖ KÄYT TALONM.VAR KÄYTÄVÄ 1059 WC 1063 OPETTAJIEN TYÖTILA 1042 KÄYT KÄYT OT OT ERITYISOPETUS KÄYT. ERITYISOPETUS KIELILUOKKA OT MUUTOSALUE VARASTO WC WC 1097 PPP KÄYT WC WC 1104 PUKUH. KUUMA KÄSITT. OPETT ULKOVÄLINEVARASTO PPP MUUTOSALUE 1142 TK 1056 OT RYHMÄTYÖ/ RUOKAILU 1089 RYHMÄTYÖ/ ATK 1053 OT OT OT OT OT OT 3 UUSI SAVUNPOISTOKUILU/LUUKKU, MUUT KATTOIKKUNAT SULJETAAN EI60-RAKENTEELLA UUSI SAVUNPOISTOKUILU/LUUKKU, MUUT KATTOIKKUNAT SULJETAAN EI60-RAKENTEELLA 1137 OT OT 3 uusi sisäikkuna 1139 KÄYT MUSIIKKI 1113 KUVAAMATAITO 1103 PUU- JA METALLITYÖ 1101 KONESALI 1096 KÄYT OT OT TK työtaso uusitaan työtaso uusitaan 1144 PURUN- POISTO 1141 TK

36 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: LIITE 3 1 (7) Osakeyhtiö Insinööri Studio Antti Ahola Tornatorintie KOTKA VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: T18047 Peipon koulu Näytteen kerääjät: Erik Halsas Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Kim Kuusisto, Jekaterina Schwartz Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

37 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) LIITE 3 CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Peipon koulu Porvoo, Aud. alaosa, spurttil. Mittauskohde: VOC 1. muovimatto, P:5,15g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,01 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 1 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 3 µg/m³g Longisykleeni** 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 1 µg/m³g C9-alkoholit** 340 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 9 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 360 µg/m³g CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Peipon koulu Porvoo, Ruokasali 1020 Mittauskohde: VOC 2. muovimatto, P:4,88g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,00 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 12 µg/m³g Longisykleeni** 6 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 22 µg/m³g C9-C10-alkoholit** 1500 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 410 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 3 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 2 µg/m³g 3-Heptanoni** 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 2000 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

38 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) LIITE 3 CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Peipon koulu Porvoo, Luokka 1052 Mittauskohde: VOC 3. muovimatto, P:4,64g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,93 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 8 µg/m³g C9-C10-alkoholit** 6400 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 1390 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 18 µg/m³g ALDEHYDIT 2-Etyyliheksanaali** 5 µg/m³g Heksanaali 5 µg/m³g Oktanaali 1 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 3 µg/m³g Asetoni 2) 2 µg/m³g 3-Heptanoni** 9 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 9500 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

39 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) LIITE 3 CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Peipon koulu Porvoo, Varasto 1114 Mittauskohde: VOC 4. muovimatto, P:4,48g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,91 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 3 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 3 µg/m³g Longisykleeni** 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 5 µg/m³g C9-alkoholit** 560 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 150 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g KETONIT 3-Heptanoni** 3 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 710 µg/m³g CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Peipon koulu Porvoo, Luokka 1135 Mittauskohde: VOC 5. muovimatto, P:4,34g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,98 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³g C9-alkoholit** 78 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 34 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 1 µg/m³g ALDEHYDIT Nonanaali 1 µg/m³g KETONIT 3-Heptanoni** 6 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 110 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

40 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) LIITE 3 CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Peipon koulu Porvoo, Op.huone 1072 Mittauskohde: VOC 6. muovimatto, P:5,04g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,97 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Tolueeni 88 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Isolongifoleeni** 3 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³g C9-C10-alkoholit** 160 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 9 µg/m³g HALOGEENIYHDISTEET 1,3-Diklooribentseeni** 5 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 260 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

41 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) LIITE 3 Tulosten tarkastelu Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkiin. Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320 µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

42 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) LIITE 3 Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Minna Hartonen erityisasiantuntija Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

43 LIITE 4

44 LIITE 4

45 LIITE 4

46 LIITE 4

47 LIITE 5

48 LIITE 5

49 T18047 PAINE-EROSEURANTA LIITE 6 Peipon koulu, Porvoo Sivu 1/3 Painesuhteiden vaihtelu, terveydenhoitajan huone : : : : : : : :00 Δp (Pa)

50 T18047 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Peipon koulu, Porvoo Sivu 2/3 Painesuhteiden vaihtelu, opetustila Δp (Pa) : : : : : : : :00 Painesuhteiden vaihtelu, opettajainhuone : : : : : : : :00 Δp (Pa)

51 T18047 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Peipon koulu, Porvoo Sivu 3/3 Painesuhteiden vaihtelu, opetustila : : : : : : : :00 Δp (Pa)

52 T18047 LÄMPÖTILAN JA SUHTEELLISEN LIITE 7 Peipon koulu, Porvoo ILMANKOSTEUDEN SEURANTA Sivu 1/1 Suhteellinen ilmankosteus luokissa. Sininen käyrä, luokka Vihreä käyrä, luokka Lämpötilan vaihtelu luokissa. Oranssi käyrä, luokka Punainen käyrä, luokka 1133.

53 T18047 HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN LIITE 8 Peipon koulu, Porvoo SEURANTA Sivu 1/1

54 LIITE 9 1 (3) ANALYYSIVASTAUS Tilaus: Osakeyhtiö Insinööri Studio Antti Ahola Tornatorintie KOTKA Pölyn koostumus Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Asiakkaan viite: Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla Reima Kämppi T18047 Analysointimenetelmä Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiin elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS). Suodattimelta tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaan sisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkasia esiintyi enemmän kuin vähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojen käyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/tai alkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkasten analysointiin, joilla ei ole tunnusomaista muotoa. Pintapölynäytteen analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit siltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisen huonepölyn koostumuksesta. Tuloilmakanavanäytteen tuloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit. Kunkin hiukkastyypin osuus näytteessä on arvioitu silmämääräisesti kolmiportaisella asteikolla (sisältää vähäisiä määriä/sisältää/sisältää runsaasti), poikkeuksena teolliset mineraalikuidut joiden osuus on arvioitu painoprosentteina. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

55 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: LIITE 9 2 (3) Tulokset AE Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Peipon koulu Mittauskohde 1: 1. Luokka 1090 Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: -rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti Mittauskohde 2: 2. Luokka 1133 Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: -rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti Mittauskohde 3: 3. Kieliluokka 1107 Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Mittauskohde 4: 4. Luokka 1116 Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Mittauskohde 5: 5. Luokka 1099 Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Mittauskohde 6: 6. Luokka 1136 Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: -rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti Mittauskohde 7: 7. Kirjasto 1043 Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

56 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: LIITE 9 3 (3) Työympäristön kehittämispalvelut Esa Vanhala tutkija Helsinki Reima Kämppi erikoismittaushygieenikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

57 INSINÖÖRI STUDIO OSAKEYHTIÖ TORNATORINTIE KOTKA Puh. (05) MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 10 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Peipon koulu TYÖ n:o : T18047 MITTAAJA: JLA, OK, VH Pvm: MITTALAITE: TSI PVM 620, Swema 125D Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % 1. KERROS 1133 PRA ,0 11, PRA ,1 19,0 2, PRA ,0 11, PRA ,8 4, PRA ,8 11, PRA ,1 19,0 2, PRA ,8 4, PRA ,3 15, PRA ,8 4, PRA ,6 12, PRA ,8 8, PRA ,0 2, PRA ,5 11, PRA ,6 27, PRA ,8 2, PRA ,8 15, PRA ,8 5, PRA ,1 4 4, PRA ,5 41,0 4, PRA , PRA 200 8,8 58, PRA ,1 4 4, PRA ,2 39, PRA ,6 6 5, SET , HUOM! Sivu 1

58 T18047 ILMASTOINTIKONEIDEN KANAVAPAINESEURANTA LIITE 10 Peipon koulu, Porvoo Sivu 1/2

59 T18047 ILMASTOINTIKONEIDEN KANAVAPAINESEURANTA LIITE 10 Peipon koulu, Porvoo Sivu 2/2

60 T18047 TULOILMAN- JA HUONEILMANLÄMPÖTILAN LIITE 12 Peipon koulu, Porvoo SEURANTA Sivu 1/2

61 T18047 TULOILMAN- JA HUONEILMANLÄMPÖTILAN LIITE 12 Peipon koulu, Porvoo SEURANTA Sivu 2/2 5 Ulkolämpötila