TUTKIMUSRAPORTTI Rakennuksen kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ilolan koulu Päärakennus Sannaistentie ILOLA PORVOO

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Rakennuksen kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Ilolan koulu Päärakennus Sannaistentie ILOLA PORVOO Tornatorintie 3, PL Kotka Y

2 T TUTKIMUSRAPORTTI 1 / 21 TIIVISTELMÄ Rakennus on valmistunut 1950 luvulla. Rakennusta on laajennettu 2000 luvulla yksikerroksisella osalla. Ulkoseinät ovat puurunkoisia, eristyksenä ilmaonkalot ja uusimmalla osalla mineraalivillaa. Sisäpinnat ovat levytettyjä ja ulkoverhous on nk. lomalaudoitus. Yläpohjan ja vesikaton kantavarakenne on puuta. Vesikate on profiilipeltiä. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää rakenteet, jotka sisäilman laadun parantamiseksi on korjattava ja arvioida ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa sisäilman laatua parantavana tekijänä. Tutkimukset koostuivat aistinvaraisesta arvioinnista, mittauksista, rakenneavauksista ja materiaalinäytteistä. Tiloissa tehtiin rakenteiden kosteusteknisiä tutkimuksia ja alapohja sekä ulkoseinärakenteista otettiin materiaalinäytteitä mikrobi ja PAH analyysiin. Ulkoseinä ja välipohjarakenteiden ilmavuotoja / tiiveyttä selvitettiin merkkiainemittausten avulla. Kellarin radonpoistojärjestelmän toimintaa selvitettiin merkkiainemittauksin. Tutkimusten perusteella merkittävimmät sisäilmaan heikentävästi vaikuttavat tekijät ovat rakennuksen kellarikerroksen ulkoseinissä ja lattiassa olevat kosteusvauriot sekä kivihiilipikeä sisältävät rakennusaineet. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinissä ei havaittu viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista materiaaleissa. Epätiiviit rakenneliittymät toimivat korvausilmareitteinä, jolloin materiaalien epäpuhtaudet, kuten hajut jne., voivat kulkeutua korvausilman mukana sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua. Lattian pintarakenteiden kosteuskartoituksessa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia ja kellarikerroksen lattiapäällysteessä todettiin kemiallista vaurioitumista VOC näytteessä. Kellarikerroksen maanvastaisten seinien kuorimuurauksen takana olevat eristeet ovat vaurioituneet. Kiinteistössä on koneellinen tulo poistoilmanvaihto ja erillispoistoja. Laajennusosan ilmanvaihtokone on erittäin likainen ja huonossa kunnossa. Päärakennuksen toinen ilmanvaihtokone on hyvässä kunnossa. Ilmanvaihdon toimenpiteinä tulee tehdä yksittäisiä huoltotoimenpiteitä päärakennuksen koneelle ilmanlaadun ja koneen toiminnan parantamiseksi. Laajennusosan ilmanvaihtokoneelle tulee tehdä suurempia huolto ja korjaustoimenpiteitä ilmanlaadun ja koneen toiminnan parantamiseksi. Luokkatilojen lämpötila ja suhteellinen kosteus olivat mittausjaksolla tavanomaiset eivätkä hiilidioksidipitoisuudet ylittäneet toimenpideraja arvoja ilmanvaihdon ja luokan ollessa normaalilla käytöllä. Tutkimushetkellä tilojen painesuhteet olivat lähellä tasapainoa.

3 T TUTKIMUSRAPORTTI 2 / 21 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTIEDOT KOHTEEN YLEISKUVAUS LÄHTÖTIEDOT TUTKIMUSMENETELMÄT RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Maanvastaiset seinärakenteet Välipohjarakenteet ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN OLOSUHTEET Ilmanvaihtojärjestelmien toiminta ja hygienia SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET Paine eromittaukset Lämpötila ja suhteellinen kosteus Hiilidioksidipitoisuus ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI LIITTEET LÄHTEET... 21

4 T TUTKIMUSRAPORTTI 3 / 21 1 YLEISTIEDOT Kohde Ilolan koulu Sannaistentie ILOLA Porvoo Tilaaja/ t ja osoitetiedot Pekka Koskimies Porvoon kaupunki, toimitilajohto Tekniikankaari 1 A Porvoo Tutkimuksen tekijät ja vastuuhenkilö(t) Oy Insinööri Studio Petri Lönnblad, rakennustekniikka, RTA (H/Rakter 004/03) Hanna Tuovila, sisäilma asiantuntija, RTA (VTT C ) Erik Halsas, rakennustekniikka, RTA (VTT C ) Johanna Lampinen, ilmanvaihtotekniikka, RTA (H/Rakter 019/05) Otto Koski, tutkimusassistentti Juuso Pellinen, tutkimusassistentti Tuomas Hannula, tutkimusassistentti Yhteyshenkilö(t) kohteessa Rehtori Elina Myrttinen Kiinteistönhoitaja Daniel Pettersson Tutkimuksen tarkoitus / tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Ilolan koulun päärakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Sisäilma ja kosteusteknisen tutkimuksen perusteella laaditaan korjaustoimenpidesuositukset kohteen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimustulosten perusteella laaditaan altistumisolosuhteen arvio Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tutkimuksen ajankohta Toukokuu KOHTEEN YLEISKUVAUS Rakentamisvuosi (ja mahdollinen peruskorjausvuosi) Rakennettu vuonna 1954 ja laajennusosa on vuodelta 2004 Rakennuksen käyttötarkoitus Koulukäytössä Pääasialliset runkomateriaalit Rakennus on puurunkoinen maanpäällisiltä osin. Vanhemman rakennusosan pohjakerroksen seinät ovat betonia. Välipohjaholvi on betonia. Kantavan puurungon eristys on vanhemmalla osalla nk. kotelorakenne, jossa kovalevykerrosten väleissä on ilmaraot. Julkisivu on puuvuorattu (lomalauta), yläpohja ja vesikaton kantava rakenne on puuta. Vesikatteena on profiilipelti maalattuna.

5 T TUTKIMUSRAPORTTI 4 / 21 Kuvaus ilmanvaihtojärjestelmistä Koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto Tutkimusalueen rajaus Tutkimuksia ei tehty varsinaisesti päädyn asunnossa. Tutkimusten tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan kuitenkin käyttää hyväksi rakenteiden samankaltaisuuden vuoksi. Kuva 1. Pohjapiirros, 1. kerros ja kellarikerros. Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Saatujen tietojen mukaan käyttäjät ei ole kokenut sisäilmaan liitettyä olosuhdehaittaa tai oireilua. 3 LÄHTÖTIEDOT Raportti. Siivouskomerossa putkivuoto, , Polygon. Tutkimusselostus, , Vahanen Rakennusfysiikka Oy. Mittauspöytäkirja. Radon, , STUK. Päärakennuksen kellarin ilmanvaihto muutos, , Duopoint. Päärakennuksen 1. kerroksen ilmanvaihto muutos, , Duopoint. Asemapiirustus muutos, , Duopoint. Päärakennuksen kellarikerros vesi ja viemäri, lämmitys muutos, , Duopoint. Päärakennuksen 1. kerroksen vesi ja viemärimuutos, , Duopoint. Pohjapiirustus muutos, , FCG. Asemapiirustus, , Duopoint. Piirustusluettelo, , Duopoint. Laajennusosan kellarin vesi ja viemärijohdot, , Duopoint. Laajennusosan 1. kerroksen vesi ja viemärijohdot, , Duopoint. Laajennusosan 1. kerroksen lämpöjohdot, , Duopoint. Laajennusosan 1. kerroksen ilmanvaihto, , Duopoint. Julkisivut,

6 T TUTKIMUSRAPORTTI 5 / 21 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Taulukossa 1 on esitetty tiivistetysti tehdyt tutkimukset ja käytetyt menetelmät. Tarkemmat menetelmäkuvaukset löytyvät liitteestä 1. TAULUKKO 1. Yhteenveto tehdyistä tutkimuksista. Tutkimus Menetelmä/laitteet Ajankohta Kosteuskartoitus Tramex Moisture Encounter Rakenteiden tiiveyden ja ilmavuotojen selvittäminen Merkkiainemittaus, 5% typpi vety kaasu ja Lattiapäällysteen alapuolinen kosteusmittaus Rotronic Hygropalm (viiltomittaus) Sisäilman olosuhteet LT/RH Rotronic Hygropalm Mikrobit materiaalinäyte Näytteenotto puhdistetuin välinein minigrippussiin* Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Näytteenotto puhtaasti alumiinifolioon/muovipussiin* (VOC), materiaalinäyte Olosuhdeseuranta Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, hiilidioksidipitoisuuden seuranta. Tinytag. Painesuhteiden seuranta Rakennuksen painesuhteiden seuranta ulkovaipan yli. Tinytag ja DPT Ilmanvaihtokoneiden puhtauden tarkastus Visuaalinen tarkastus, koneen avaaminen. Kuitunäytteenotto päätelaitteilta***. Kiinteistönhoitajan haastattelu Ilmanjako Savukokeet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Näytteenotto puhdistetuin välinein minigrippussiin** (PAH), materiaalinäyte * näytteen on analysoinut Työterveyslaitoksen laboratorio ** näytteen on analysoinut Labroc Oy:n laboratorio *** näytteen analysoinut Tarjan asbesti ja kuitulaboratorio Oy 5 RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET 5.1 Alapohjarakenteet Kuva 2. Alapohjan rakenneavaus kellarissa. Kuva 3. Alapohjarakenne.

7 T TUTKIMUSRAPORTTI 6 / 21 AP1: alapohja kellarikerros Vinyylilaatta Musta liima Teräsbetonilaatta 40 mm Bitumi Teräsbetonilaatta 50 mm Hiekka AP2: alapohja kellarikerros Muovimatto Tasoite + liima Musta liima Teräsbetonilaatta 40 mm Bitumi Teräsbetonilaatta 50 mm Hiekka AP3: Opetustilan lattia 1. krs:n laajennetulla osalla - muovimatto - betoni 100 mm - muovi - styrox 50 mm - hiekka Havainnot ja mittaustulokset Aistinvaraisesti lattiarakenteissa tai pinnoitteissa ei havaittu poikkeamia / vaurioita. Tutkituissa tiloissa on pinnoitteena muovimattoa, vinyylilaattaa ja betonilattiamaalia. Kosteuspoikkeaman alueelta otetussa muovimaton materiaalinäytteessä (takasivun veistosalista) havaittiin viite materiaalin vaurioitumisesta alkaalisen kosteuden vaikutuksesta (ks kohta 5.1.3) Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset Kosteuskartoituksessa havaittiin kellarikerroksen lattiarakenteissa paikoin kosteuspoikkeamia. Maalatuilla ja/tai keraamisella laatalla päällystetyissä tiloissa kosteuspoikkeamista ei ole haittaa. Kosteuskartoituksessa havaitut poikkeamat on esitetty kuvan 4 pohjakuvassa, joka on myös liitteenä 2.

8 T TUTKIMUSRAPORTTI 7 / 21 Kuva 4. Pohjakuvassa on esitetty keltaisella kosteuskartoituksessa havaitut kosteuspoikkeamat (liite 2). Ensimmäisen kerroksen opetustilassa tehtiin kosteusmittauksia (ns. viiltomittauksia) lattiapäällysteen alta. Opetustilan lattia on maanvarainen. Tulokset on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. Viiltomittausten tulokset lattiapäällysteen alta. Paikka Lämpötila RH (%) Vesisisältö (g/m 3 ) ( o C) VM1, opetustila 21, ,2 VM2, opetustila 21, ,3 Ulkoilma ,9 Sisäilma , Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Kellarin veistosalin lattiapäällysteestä otettiin materiaalinäyte VOC analyysia varten. Näyte otettiin pintakosteudenosoittimen indikoimista poikkeavista kohdista. Tulos on esitetty alla olevassa taulukossa 3. Analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteistä analysoitiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja kokonaispitoisuudet (TVOC). TAULUKKO 3. Materiaalinäytteiden VOC analyysin tulokset. Näyte 2 EH C9 alkoholit µg/m3g µg/m3g VOC (Kellari veistosali) TVOC µg/m3g Työterveyslaitoksen analyysivastauksen liitteessä olevan tulosten tarkastelun viitearvot vaurioituneelle lattiapinnoitteelle ovat nykyisin TVOC 200/500 µg/m 3 g, riippuen pinnoitteessa käytetyistä pehmitteistä. Liitteessä on myös annettu kosteusvaurioon viittaaville yhdisteille viitearvot (2 EH 50/70 µg/m 3 g ja C9 alkoholit 320 µg/m 3 g).

9 T TUTKIMUSRAPORTTI 8 / Polyaromaattiset hiilivety yhdisteet (PAH) Näyte otettiin alapohjan bitumista veistosalista (näyte 1). PAH yhdisteiden kokonaispitoisuus näytteessä oli <30 mg/kg. Näytteessä ei ollut kivihiilitisleitä yli sallitun (vaarallisen jätteen raja arvon ollessa 200 mg/kg). Analyysivastaus on liitteenä Johtopäätökset Kosteuskartoituksessa havaittiin kellarikerroksen lattiarakenteissa paikoin kosteuspoikkeamia. Maalatuilla ja/tai keraamisella laatalla päällystetyissä tiloissa kosteuspoikkeamista ei ole haittaa. Ensimmäisen kerroksen opetustilan lattiapäällysteen alla ei todettu normaalista poikkeavaa kosteutta (RH < 75 %). VOC materiaalinäytteiden tulosten perusteella pohjakerroksen veistosalin lattiapäällyste ja/tai sen liima ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta. Näytteessä runsaana esiintyvä 2 etyyli 1 heksanoli viittaa materiaalin vaurioitumiseen alkaalisen kosteuden vaikutuksesta. Vaurioituneesta lattiapinnoitteista voi vapautua sisäilmaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Yleisesti lattiapinnoitteiden vauriot aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta. Yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun riippuu ilmanvaihdon tehokkuudesta. Tehokas ilmanvaihto laimentaa sisäilman pitoisuuksia. Veistosali on tällä hetkellä varastokäytössä Jatkotoimenpiteet - lattiapinnoitteiden poistaminen kellarikerroksen lattioista - rakenteen kuivaaminen - mahdollinen pintalaatan kapselointi rakenteeseen imeytyneiden VOC yhdisteiden sulkemiseksi tai betonilaatan lämpökäsittely VOC yhdisteiden poistamiseksi - uusien pinnoitteiden asentaminen 5.2 Ulkoseinärakenteet Rakenteet Puurakenneseinien osuuksilla (1. krs) ulkoseinä on vanhalla osalla kerroksellinen, jossa lämmöneristävyys on toteutettu puolikovan kuitulevyjen väleissä pystysuuntaisilla ilmaraoilla. Seinässä on kahdessa kerroksessa kivihiilitervaa sisältävää pahvia / paperia, joiden PAH pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja arvon. Ensimmäisen kerroksen tiloissa oli paikoin havaittavissa kivihiilipielle tyypillistä hajua. US1: Opettajien huone - kipsilevy 13 mm - vaakapontti 17 mm - ilmarako 10 mm - puolikova kuitulevy 12 mm - musta pahvi - ilmarako 40 mm - puolikova kuitulevy 12 mm - ilmarako 40 mm - musta pahvi - ruskea pahvi - ruskea pahvi

10 T TUTKIMUSRAPORTTI 9 / 21 Kuva 5. Ulkoseinärakenteen avaus opettajien huoneessa. Kuva 6. Ulkoseinärakenteen avaus opettajien huoneessa. US2: Opetustila - kipsilevy 13 mm - pahvi - paneli 20 mm - kuitulevy 12 mm - paperi - purueriste Kuva 7. Ulkoseinärakenteen avaus opetustilassa. Kuva 8. Ulkoseinärakenteen avaus opetustilassa Havainnot ja mittaustulokset Rakenneavauksissa löydettiin paljon mustia pahvi /paperimateriaaleja, joissa oli kreosootin haju. Materiaaleista otettiin näytteitä PAH yhdisteiden selvittämiseksi. Lisäksi otettiin materiaalinäytteitä pistokoeluontoisesti mikroanalyysiä varten Mikrobimateriaalinäytteet Ulkoseinien eristemateriaalien mikrobiologista kuntoa tutkittiin ottamalla materiaalinäytteitä (yhteensä 4 kpl). Tulokset on esitetty taulukossa 4. Kahdessa näytteessä oli heikko viite mikrobikasvusta (näytteet 5 ja 6), kahden näytteen ollessa vaurioitumattomia. Näytteenottopaikat on merkitty pohjakuvaan liitteessä 2. Analyysivastaus on liitteenä 4. TAULUKKO 4. Otettujen mikrobimateriaalinäytteiden sijainnit ja tulokset. Näyte Tila Materiaali Näytteenoton tulos 3 US opettajan huone Kuitulevy Ei viitettä vauriosta 5 US ruokasali Tuulensuojapahvi sisäpinta Heikko viite vauriosta

11 T TUTKIMUSRAPORTTI 10 / 21 6 US ruokasali Tuulensuojapahvi ulkopinta Heikko viite vauriosta 7 US ruokasali Mineraalivilla, alasidepuun alla Ei viitettä vauriosta Polyaromaattiset hiilivety yhdisteet (PAH) Ulko ja maanvastaisen seinän rakenneavauksissa havaittiin voimakasta kivihiilitervalle tyypillistä hajua. Näytteitä otettiin ulkoseinien bitumoiduista paperi pahvituotteista. Kaikissa näytteessä oli kivihiilitisleitä yli sallitun (vaarallisen jätteen raja arvon ollessa 200 mg/kg). PAH yhdisteiden kokonaispitoisuus näytteissä vaihteli välillä mg/kg. Tulokset on esitetty taulukossa 5, analyysivastaus on liitteenä 5. TAULUKKO 5. PAH materiaalinäytteiden tulokset. Näyte Materiaali rakennusosa/tila PAH kokonaispitoisuus mg/kg 3 Pahvia, ulkoseinä opettajien huone Bitumoitu paperi, ruokasali Bitumia, ulkoseinä ruokasali Bitumoitua ulkoseinäpahvia, opetustila Johtopäätökset Materiaalinäytteiden perusteella seinärakenteissa ei esiinny laaja alaisia kosteusvaurioita tai mikrobikasvua. Näytteistä kahdessa esiintyi heikko viite vauriosta. Lähtökohtaisesti rakennuksen ulkovaipan sisäpinnan tulisi olla tiivis, jotta rakenne toimisi kosteusteknisesti oikein. Näin estetään mahdollinen kosteuden kulkeutuminen ja tiivistyminen talvikaudella rakenteisiin. Ilmavuodon mukana voi myös kulkeutua muita epäpuhtauksia, kuten eristekuituja sekä poikkeavia hajuja sisäilmaan. PAH yhdisteiden (kreosootin) haju on vanhalla osalla ominaishaju ja se on peräisin kreosoottia sisältävistä rakennusmateriaaleista Jatkotoimenpiteet Ilmanvaihdon tulee olla tasapainossa (paine ero ulkovaipan yli tulee olla noin 0 Pa) Kreosootin hajun lähdettä ei saa poistettua kuin poistamalla materiaalit. Kellarin mikrobilähteiden osalta ulkoseinärakenteet ja rakenneliittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Sisäpintojen tiiviys on tärkeää, jotta epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinärakenteisiin. Ilmeisimmät vuotoilmareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm. - ikkunakarmien liitos ulkoseinään - lattian ja ulkoseinän liitos - kaikki halkeamat ja läpiviennit - ulkoseinän ja väliseinien liitos 5.3 Maanvastaiset seinärakenteet Rakenteet Ulko ja maanvastainen kellarinseinä on kantavan rakenteen osalla paikallavalettua betonia. Sisäpuolelle on tehty kuorimuuraus lapetiilimuurauksena. Kantavan rakenteen ja kuorimuurin välissä on eristeenä bitumoidulla kreppipaperilla päällystettyä lasimineraalivillaa. Eristeestä otetuissa kahdessa

12 T TUTKIMUSRAPORTTI 11 / 21 materiaalinäytteessä havaittiin runsas mikrobikasvu. Mikrobilajistossa oli kosteusvauriolle tyypillisiä mikrobeja ja bakteeria. Bitumoidussa krepissä on PAH yhdisteiden kokonaispitoisuus yli vaarallisen jätteen raja arvon. US3: Kellarin seinä - rappaus - tiili 80 mm - musta paperi - mineraalivilla 60 - bitumi - betoniperusmuuri Kuva 9. Ulkoseinärakenteen avaus kellarissa. Kuva 10. Ulkoseinärakennetta kellarissa Havainnot ja mittaustulokset Rakenneavauksissa löydettiin mustia pahvi /paperimateriaaleja, joissa oli kreosootin haju. Materiaaleista otettiin näytteitä PAH yhdisteiden selvittämiseksi. Lisäksi otettiin materiaalinäytteitä pistokoeluontoisesti mikroanalyysiä varten Mikrobimateriaalinäytteet Maanvastaisen seinän eristemateriaalien mikrobiologista kuntoa tutkittiin ottamalla materiaalinäytteitä (yhteensä 2 kpl). Tulokset on esitetty taulukossa 6. Molemmissa näytteissä havaittiin vahva viite vauriosta. Molemmissa näytteissä pitoisuudet olivat suuria ja kosteusvauriota indikoivia mikrobeja todettiin. Näytteenottopaikat on merkitty pohjakuvaan liitteessä 2. Analyysivastaus on liitteenä 4. TAULUKKO 6. Otettujen mikrobimateriaalinäytteiden sijainnit ja tulokset. Näyte Tila Materiaali Näytteenoton tulos 1 US veistosali Mineraalivilla, maanvastainen seinä Vahva viite vauriosta 2 US veistosali Mineraalivilla, maanvastainen seinä Vahva viite vauriosta Polyaromaattiset hiilivety yhdisteet (PAH) Maanvastaisen seinän rakenneavauksissa havaittiin kivihiilitervalle tyypillistä hajua. Näytteitä otettiin ulkoseinien bitumoiduista paperi pahvituotteista. Kaikissa näytteessä oli kivihiilitisleitä yli sallitun (vaarallisen jätteen raja arvon ollessa 200 mg/kg). PAH yhdisteiden kokonaispitoisuus näytteissä vaihteli välillä mg/kg. Tulokset on esitetty taulukossa 7, analyysivastaus on liitteenä 5. Näyte Materiaali rakennusosa/tila PAH kokonaispitoisuus mg/kg

13 T TUTKIMUSRAPORTTI 12 / 21 2 Paperia, veistosalin seinä 1700 TAULUKKO 7. PAH materiaalinäytteiden tulokset Merkkiainemittaukset Kellarinseinärakenteen tiiveyttä ja vaikutuksia ylempään kerrokseen arvioitiin merkkiainemenetelmällä. 5 % typpi vety kaasu laskettiin seinärakenteen eristetilaan. Mittaukset tehtiin rakennuksen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (paine ero 3..0 Pa ulkovaipan yli). Mittauksen perusteella ilmavuotoa esiintyi mm. lattian ja ulkoseinärakenteen liitoksessa Kuva 11. Pistemäinen ilmavuoto Kuva 12. Pistemäinen ilmavuoto Johtopäätökset Maanvastaisista seinärakenteista otetun näytteen perusteella kellarikerroksen seinärakenteissa on kosteuden aiheuttamia vaurioita. Rakenteen ongelmia lisäävät havainnot seinän sisällä havaituista kivihiilitisleitä sisältävistä rakennusaineista. Tuotteissa on kivihiilipielle ominainen haju. Puurakenteisten ulkoseinien sisäpinta on epätiivis, jolloin materiaalien epäpuhtaudet voivat kulkeutua korvausilman mukana sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua. Eristeistä otettujen materiaalinäytteiden perusteella maanvastaisissa seinärakenteissa esiintyy laajaalaisia kosteusvaurioita ja mikrobikasvua. Tiiveysmittauksissa havaittiin pistemäisiä ilmavuotoja ylempään kerrokseen, rakenteiden liitoskohdissa ja rajapinnoissa. Kellarinseinän eristekerroksen vauriot vaikuttavat ylemmän kerroksen sisäilman laatuun. Rakennuksen ilmanvaihto oli tutkimushetkellä tasapainossa, jolloin epätiiviiden rakenneliittymien kautta kulkeutuva vuotoilmavirta on pieni. Lähtökohtaisesti rakennuksen ulkovaipan sisäpinnan tulisi olla tiivis, jotta rakenne toimisi teknisesti oikein. Näin estetään mahdollinen kosteuden kulkeutuminen ja tiivistyminen talvikaudella rakenteisiin. Ilmavuodon mukana voi myös kulkeutua muita epäpuhtauksia, kuten poikkeavia hajuja sisäilmaan. Veistosali on tällä hetkellä varastokäytössä Jatkotoimenpiteet Maanvastaisten seinien vaurioituneet materiaalit tule poistaa esim. peruskorjauksen yhteydessä. Käyttöä turvaavina toimenpiteinä tulee rakenteet tiivistää ilmatiiviiksi epäpuhtauksien vaikutusten

14 T TUTKIMUSRAPORTTI 13 / 21 estämiseksi sisäilmaan. Sisäpintojen tiiviys on tärkeää, jotta eristetilan epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan, eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinärakenteisiin. Ilmeisimmät vuotoilmareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm kerroksen lattian ja seinän rajapinnat - kellarikerroksen pinnat ja rajapinnat kokonaisuudessaan - Tiivistysten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin työn aikana ja seurantamittauksina tulevina vuosina. - bitumituotteiden ja niistä johtuvien päästöjen huomioiminen korjaussuunnittelussa 5.4 Välipohjarakenteet Rakenteet VP1: Opettajien huone - muovimatto - liima - betoni 40 mm - bitumihuopa - tojax 70 mm - bitumi - betoni Kuva 13. Välipohjarakenteen avaus opettajien huoneessa. VP2: Opetustila - vinyylilaatta - musta liima - betoni 40 mm - bitumihuopa - tojax 70 mm - bitumi - betoni Havainnot ja mittaustulokset Välipohjarakenteista tuli vahva kreosootin haju ja rakenneavauksissa otettiin näytteitä bitumipitoisista materiaaleista PAH yhdisteiden selvittämiseksi.

15 T TUTKIMUSRAPORTTI 14 / Mikrobimateriaalinäytteet Välipohjan tojax levystä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiin opettajien huoneesta (näyte 4). Näytteessä todettiin heikko viite vauriosta. Analyysivastaus on liitteenä Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Lattiapäällysteestä otettiin materiaalinäyte VOC analyysia varten opettajien huoneesta. Näyte otettiin pintakosteudenosoittimen indikoimista poikkeavista kohdista. Tulos on esitetty alla olevassa taulukossa 8 ja analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteistä analysoitiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja kokonaispitoisuudet (TVOC). TAULUKKO 8. Materiaalinäytteiden VOC analyysin tulokset. Näyte 2 EH C9 alkoholit µg/m3g µg/m3g VOC 1 5 <10 (opettajien huone) TVOC µg/m3g Työterveyslaitoksen analyysivastauksen liitteessä olevan tulosten tarkastelun viitearvot vaurioituneelle lattiapinnoitteelle ovat nykyisin TVOC 200/500 µg/m 3 g, riippuen pinnoitteessa käytetyistä pehmitteistä. Liitteessä on myös annettu kosteusvaurioon viittaaville yhdisteille viitearvot (2 EH 50/70 µg/m 3 g ja C9 alkoholit 320 µg/m 3 g) Polyaromaattiset hiilivety yhdisteet (PAH) Rakenneavauksissa havaittiin voimakasta kivihiilitervalle tyypillistä hajua. Näytteitä otettiin välipohjien bitumeista. Kaikissa näytteessä oli kivihiilitisleitä yli sallitun (vaarallisen jätteen raja arvon ollessa 200 mg/kg). PAH yhdisteiden kokonaispitoisuus näytteissä vaihteli välillä mg/kg. Tulokset on esitetty taulukossa 9, analyysivastaus on liitteenä 5. TAULUKKO 9. PAH materiaalinäytteiden tulokset. Näyte Materiaali rakennusosa/tila PAH kokonaispitoisuus mg/kg 6 Bitumia, välipohja opettajien huone Bitumia, välipohja opettajien huone Bitumoitu pahvi, välipohja opetustila Bitumia, välipohja opetustila Bitumiliima, välipohja opetustila Merkkiainemittaukset Välipohjan ilmavuotoja selvitettiin ruokailutilan viereisessä opetustilassa. Merkkiainetta laskettiin pienellä tilavuusvirralla alapohjaan. Sen todettiin vuotavan opetustilaan patteriputkien läpivienneistä ja ikkunapenkin alta. Mittaukset tehtiin rakennuksen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa Johtopäätökset Välipohjan eristeessä on paikallisia kosteusvaurioita ja kantavan betonilaatan kosteuseristyksessä on kivihiilitisleitä sisältäviä materiaaleja. Eristelista on havaittu ilmayhteys sisätilaan, joten havaitut epäpuhtaudet voivat ajoittain heikentää sisäilman laatua Jatkotoimenpiteet vauriot ja PAH yhdisteet huomioitava rakennuksen jatkokäytön suunnittelussa

16 T TUTKIMUSRAPORTTI 15 / 21 6 ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN OLOSUHTEET Tehdyissä tutkimuksissa tarkastettiin rakennuksen ilmanvaihtokoneen kunto ja hygienia sekä järjestelmän kuitupitoisuus. 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmien toiminta ja hygienia Rakennuksessa on koneellinen tulo poistoilmanvaihto. Lähtötietoina saatiin suuntaa antava ilmanvaihdon pohjapiirustukset vuodelta 2010 (Insinööritoimisto Duopoint). Osa suunnitelmissa esitetyistä järjestelmistä on toteuttamatta. Päärakennuksessa IV koneita on kaksi. Koneita ei ollut identifioitu, joten ensimmäinen kone vastaa laajennusosan ilmanvaihdosta. Toinen kone vastaa keittiöstä, ruokailutilasta ja opettajanhuoneesta Havainnot ja mittaukset Laajennusosan IV kone 1. Kone sijaitsee pienessä varastotilassa ja sen ilmamäärät eivät ole tiedossa. Käytössä ei ollut automaatio ja säätökaavioita eikä kojeluetteloa. Huoltotilaa tulo poistokoneen edessä on riittävästi. Kone sammutettiin tarkastusta varten. Raitisilmasäleikkö sijaitsee rakennuksen ulkoseinässä. Raitisilmasäleikkö on noin 15 % lian peitossa. Raitisilmasäleikössä ei ole lumisuojaa eikä sulatusta. Raitisilmakanavassa on säätöpelti ja kanava on likainen. Tuloilmasuodatin on likainen. Koneessa on kuutio lämmöntalteenotto. Tarkastus hetkellä lämmöntalteenotossa tuloilman lämpötila +6 C vaikka ulkolämpötila C. Koneessa on sähköinen lämmityspatteri, jonka teho on liian pieni. IV koneessa on suorakäyttöinen puhallin. Jäteilma on ohjattu rakennuksen katolle. Konetta ei ole yhdistetty kaupungin valvomoon. Tulo poistokone on ohjattu käymään täydellä teholla 24/7. Kone on ikäisekseen hyvässä kunnossa, mutta likainen. Kuva 14. Laajennusosan ilmanvaihtokone. Kuva 15. Kone on likainen, huonon suodatinluokan takia.

17 T TUTKIMUSRAPORTTI 16 / 21 Kuva 16. Tuloilmapuhallin on likainen. Kuva 17. Tuloilmapuhaltimen siivekkeet ovat lian peitossa. Kuva 18. Raitisilmasäleikkö on likainen Laajennusosan ilmanjako Kuva 19. Tuloilmakanavistossa on ulkoilman irtolikaa. Ilmanjako laajennusosan opetustilassa on toteutettu siten, että opetustilan IV koneen puoleisella seinällä on keskellä tuloilman päätelaitteet ja poistot ovat seinän molemmissa reunoissa. Ilmanjakoa testattiin laskemalla merkkisavua tuloilman päätelaitteen eteen ja seuraamalla ilman liikettä opetustilassa. Pääsääntöisesti tuloilmasuihku kattaa koko opetustilan ja laskeutuu oleskeluvyöhykkeelle. Ilman liikenopeutta ei mitattu, mutta silmämääräisesti arvioiden tuloilma ei aiheuta vetoa. Mikäli tuloilman lämpötila olisi huoneilmaa korkeampi, tuloilma ei sekoitu vaan ilma kerrostuu opetustilan yläosiin ja ilman laatu huononee. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole jäähdytystä, jolloin tuloilman lämpötila saattaa kesäaikana nousta huoneilmaa lämpimämmäksi. Päärakennuksen IV kone 2. Kone sijaitsee erillisessä Ilmanvaihtokonehuoneessa ja sen ilmamäärät eivät ole tiedossa. Käytössä ei ollut automaatio ja säätökaavioita eikä kojeluetteloa.

18 T TUTKIMUSRAPORTTI 17 / 21 Huoltotilaa tulo poistokoneen edessä on riittävästi. IV koneesta puuttuu identifiointi. Kone sammutettiin tarkastusta varten. Raitisilmakanavan ulkosäleikkö sijaitsee rakennuksen ulkoseinässä. Säleikössä ei ole lumisuojaa eikä sulatusta. Raitisilmakanavassa säätöpelti, ja kanava on puhdas. Raitisilmakammiossa on viemäröinti, eikä kammiossa ollut jälkiä vedestä. Tuloilman suodattimena moniosainensuodatin. Ilmanvaihtokoneessa on pyörivä lämmöntalteenotto ja vesikiertoinen lämmityspatteri. IV koneessa on hihnakäyttöinen puhallin. Jäteilma on ohjattu rakennuksen katolle. IV kone on hyvässä kunnossa. Konetta ei ole yhdistetty kaupungin valvomoon. Tulo poistokone on ohjattu käymään täydellä teholla 24/7. Kuva 20. Päärakennuksen IV kone Kuva 21. Tuloilman säätöpelti sulkeutunut, kun kone on sammutettu Kuva 22. Moniosainen tuloilmansuodatin Kuva 23. Hihnakäyttöinen tuloilmapuhallin Radonpoisto Puhallin sijaitsee rakennuksen kellarikerroksessa. Puhallin ei ole tiivis painepuolelta, vaan puhaltaa takaisin huoneilmaan. Radonpoisto on ohjattu rakennuksen katolle. Radonin poistojärjestelmän puhallin on sijoitettu rakennuksen sisäpuolelle. Järjestelmän toimintaa selvitettiin merkkiainemittauksin. Merkkiainetta laskettiin pienellä tilavuusvirralla katon alapinnoilla kulkevaan radonputkistoon veistosalista, ja sen todettiin vuotavan kellarin sisätiloihin ja hormeihin

19 T TUTKIMUSRAPORTTI 18 / 21 putkiston epätiiveyskohdista kellarikerroksessa. Mittaukset tehtiin rakennuksen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa. Päärakennuksen Ilmanvaihtojärjestelmien kuidut Kuitunäytteitä otettiin päärakennuksen ilmanvaihtojärjestelmistä kolmesta eri kohdasta. Näytteenottopaikat on esitetty pohjakuvassa liitteessä 2. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 10. Analyysivastaus on liitteenä 6. Työhuoneen 130 näytteessä oli runsaasti muuta pölyä, mikä haittaa kuitujen laskentaa, joten tulos on suuntaa antava. TAULUKKO 10. Kuitupitoisuudet sisäilmassa. Tila / Huone Kuitupitoisuus (kpl/cm 2 ) Työhuone * Opetustila 125 4,4 Johtajan huone 24 *Näytteen tulos suuntaa antava Ilmanvaihtojärjestelmän kuitupitoisuuksille ei ole määritelty toimenpideraja arvoa. Tyypillisesti ilmanvaihtojärjestelmässä on kuituja kpl/cm 2. Mittausten perusteella ilmanvaihtojärjestelmät eivät toimi sisäilman kuitulähteenä Johtopäätökset ja toimenpide ehdotukset Laajennusosan IV kone 1. Koneen tarkastuksen perusteella tulee tehdä seuraavat toimenpiteet: - IV koneen raitisilmasäleikön sääsuojausta on parannettava, mikäli suodattimet kastuvat talvisin. - Raitisilmakanava ja sen ulkosäleikkö pitää puhdistaa - Tuloilmasuodatin pitää vaihtaa uuteen suodattimeen. - Tuloilmasuodattimen suodatusluokkaa on parannettava. - Lämmityspatteri pitää vaihtaa tehokkaampaan. - Tuloilmakanavat ja tuloilman päätelaitteet pitää puhdistaa. - IV kojeet pitää identifioida Vaihtoehtoisesti koko IV kone pitää uusia. Lisäksi olisi suositeltavaa: - IV pohjakuvat päivitetään ja yhteyteen lisätään piirustusluettelo, työselitys, kojeluettelo ja säätökaaviot. Päärakennuksen IV kone 2. Koneen tarkastuksen perusteella tulee tehdä seuraavat toimenpiteet: - IV kojeet pitää identifioida. - IV koneen raitisilmasäleikön sääsuojausta on parannettava, mikäli suodattimet kastuvat talvisin. Lisäksi olisi suositeltavaa - IV pohjakuvat päivitetään ja yhteyteen lisätään piirustusluettelo, työselitys, kojeluettelo ja säätökaaviot.

20 T TUTKIMUSRAPORTTI 19 / 21 Radonpoisto - Radonkanaviston tulee olla puhaltimen imupuolella. Puhallin pitää siirtää ulkotilaan, esim. katolle. Erillispoistojen kunto tarkastettiin katolta. Katolla oli viisi huippuimuria, joista yksi ei toiminut. Erillispoistojen poistoilmamäärä tulee ottaa huomioon siten, että erillispoiston ollessa käytössä, tuloilmamäärän tulee vastaavasti lisääntyä. 7 SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET 7.1 Paine eromittaukset Paine eroa rakennuksen ulkovaipan yli seurattiin yhtäjaksoisesti yhden viikon ajan eri ilmansuuntiin kahdesta tilasta. Paine eromittauksen keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 11. Paine eron seurantakäyrät ovat liitteessä 7. TAULUKKO 11. Paine eron seurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Paine ero (Pa) min...max Paine ero (Pa) keskiarvo Rehtorin huone Luokkatila Paine erot ovat lähellä tasapainotilaa. Hyvän sisäilman laadun kannalta suositeltava paine ero on Pa. Paine eron vaihteluun vaikuttavat tuuliolosuhteet, ilmanvaihto, rakenteiden tiiveys ja rakennuksen käyttö. Kiinteistön rakenteiden epätiiveys tasaa paine eroja, ilmaa kulkeutuu hallitsemattomasti rakenteiden kautta sisäilmaan Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Paine ero ulkovaipan yli on lähellä tasapainotilaa, koska rakenteet ovat epätiiviitä. Rakenneliitosten ja halkeamien kautta kulkeutuu ilmaa tilojen välillä. Rakenneteknisten korjausten jälkeen ilmanvaihto tulee säätää siten, että tulo ja poistoilman määrä on tasapainossa ja painesuhde ulkoilmaan 5..0 Pa. 7.2 Lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötilaa ja suhteellista ilmankosteutta seurattiin yhden viikon ajan kahdessa tilassa. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 12, seurantakäyrät ovat liitteessä 8. TAULUKKO 12. Lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden seurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Lämpötila ( o C) min...max Lämpötila ( o C) keskiarvo Suht. kosteus (%) Rehtorin huone 20,5 22,5 21,0 32 Luokkatila 20,0...24,0 21,0 33 Ulkoilma 1,0 20,5 9,5 70 Huoneilman lämpötila Lämpötila vaihteli mittausjaksolla välillä 20,0 24,0 o C. Lämpötila on alimmillaan aamuisin klo 6 8. Luokkatilassa lämpötila nousee päivän aikana korkeammalle kuin rehtorin huoneessa. Ilmanvaihdon toimiessa lämpötilat pysyivät pääsääntöisesti alle 25 o C, mikä on kesäaikana hyvä sisäilman lämpötila. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja huonelämpötilalle kesäkaudella on o C.

21 T TUTKIMUSRAPORTTI 20 / 21 Suhteellinen ilmankosteus Suhteellinen kosteus sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Suhteellisen kosteuden tulisi olla välillä %. Suhteellisen kosteuden ollessa yli 60 % sisäilma on hyvin kosteaa ja kosteuden tiivistyminen pinnoille on mahdollista. Suhteellisen kosteuden ollessa alle 20 % sisäilma on kuivaa. Tällöin materiaalit pölyävät enemmän ja hengitystiet kuivuvat, mikä saattaa välillisesti lisätä oireilua Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Mittausjaksolla tilojen suhteellinen kosteus oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Lämpötila +20,0 o C on hieman alhainen luokkatilan lämpötila, mutta tällä saadaan luokka pysymään kuumina päivinä viileämpänä pidempään. Toimenpide ehdotuksena suositellaan tarvittaessa lämpötilaseurantaa lämmityskaudella. 7.3 Hiilidioksidipitoisuus Hiilidioksidi on ihmisistä peräisin oleva päästö, jonka pitoisuuteen vaikuttaa tilan koko, käyttö, ihmisten määrä ja ilmanvaihto Mittaustulokset Hiilidioksidipitoisuutta mitattiin yhdessä luokassa. Tulokset on esitetty taulukossa 13. Seurantakäyrät ovat liitteessä 9. Tilojen käytöstä mittausten aikana ei ole tietoja. TAULUKKO 13. Hiilidioksidipitoisuudet mittausjaksolla Tila / Huone Hiilidioksidipitoisuus, iv päällä Toimenpiderajaarvo (ppm) max (ppm) Luokkatila Hiilidioksidipitoisuudet eivät ilmanvaihdon ollessa päällä nouse yli toimenpiderajan. Toimenpiderajaarvo on 1150 ppm + ulkoilman hiilidioksidipitoisuus eli noin 1550 ppm (Asumisterveysasetus 2015). Yli 1200 ppm pitoisuus on yleensä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta tilan käyttöön nähden ja yli 800 ppm:n pitoisuus on aistittavissa ilman tunkkaisuutena Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Mittausten perusteella hiilidioksidipitoisuudet tiloissa eivät ylitä toimenpideraja arvoa ilmanvaihdon ollessa käytössä. 8 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteita arvioitiin Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tavanomaisesta poikkeavan altistumisolosuhteen todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla: 1) epätodennäköinen, 2) mahdollinen, 3) todennäköinen, ja 4) erittäin todennäköinen. Tutkimusten perusteella kellarikerroksen lattiapinnoitteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita (VOC). Vanhassa osassa ominaishajuna on paikoin kreosootti, jota on ulkoseinien, välipohjan ja kellarinseinien materiaaleissa. Kellarikerroksen eristeessä on mikrobivaurioita, jotka vaikuttavat kellarikerrokseen sekä paikoin 1. kerrokseen. Kellarikerroksessa on radonpitoista poistoilmaa. Tutkimuksen perusteella tavanomaisesta poikkeava olosuhde rakennuksessa on todennäköinen.

22 T TUTKIMUSRAPORTTI 21 / 21 Kotkassa Oy Insinööri Studio Petri Lönnblad RI, RTA H/Rakter 003/04 Hanna Tuovila FM, sisäilma asiantuntija, RTA VTT C LIITTEET 1. Käytetyt tutkimusmenetelmät 2. Pohjakuva, johon on merkitty mittaus ja näytteenottopaikat 3. Analyysivastaus, VOC materiaalinäytteet 4. Analyysivastaus, mikrobimääritys materiaalista 5. Analyysivastaus, PAH materiaalinäytteet 6. Analyysivastaus, teolliset mineraalikuidut 7. Painesuhteiden seurantakäyrät 8. Lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden seurantakäyrät 9. Hiilidioksidipitoisuuden seurantakäyrät LÄHTEET Ympäristöopas 2016 Rakennuksen kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Ympäristöministeriö. Toim. Miia Pitkäranta.

23 LIITE 1 Sivu 1/2 MENETELMÄT Rakennuksen tutkimusmenetelmät Aistinvarainen arviointi Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Aistinvaraisessa arvioinnissa tehtiin havaintoja mm. pinnoitteiden tai materiaalien vaurioista ja värimuutoksista sekä poikkeavista hajuista. Rakenteiden avaus Rakenteita avattaessa käytettiin HEPA-suodattimella varustettua imuria kohdepoistona pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Rakenneavauksesta havainnoitiin rakenteen sisäistä kuntoa ja otettiin tarpeen mukaan materiaalinäytteitä. Rakenneavaukset suljettiin ilmatiiviisti heti tutkimuksen jälkeen. Kosteuskartoitus Kosteuskartoituksessa rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pistokoeluonteisesti käyttäen pintakosteudenilmaisinta (Tramex MEP / Gann). Kartoitus tehtiin noin neliön tarkkuudella betoni- ja kivirakenteista rakenteen pinnalta tapahtuvilla havainnoilla kalusteita siirtämättä. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus ja ominaisuudet, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Lattiapäällysteen alapuolinen kosteus ns. viiltomittaus Lattiapäällysteen alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin havaintojen ja kosteuskartoituksen perusteella ns. viiltomittausmenetelmällä suoraan osoittavalla mittalaitteella - tilan ja rakenteen tavanomaisessa käyttölämpötilassa. Anturin annettiin tasapainottua päällysteen alla min. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä RT-kortin mukaisesti. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin tutkittavien rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa, tiloja ei alipaineistettu. Ilmanvaihto järjestelmän toimivuus Ilmanvaihtojärjestelmän ja sitä ohjaavan rakennusautomaatiojärjestelmän toimivuutta arvioitiin aistinvaraisesti, tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin sekä haastattelemalla kiinteistönhoitajaa. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta arvioitiin aistinvaraisesti ja kuitunäytteenoton avulla. Teolliset mineraalikuidut määritettiin pintapölystä geeliteippimenetelmällä, kuitujen lukumäärä laskettiin mikroskoopilla. Olosuhteiden yhtäjaksoinen seuranta Sisäilman ja ulkoilman lämpötilaa, suhteellista ilmankosteutta, paine-eroa ulkovaipan yli ja hiilidioksidipitoisuutta (CO 2) mitattiin yhtäjaksoisesti seurantamittauksena

24 LIITE 1 Sivu 2/2 Painesuhteet Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli sekä tilojen välillä mitattiin seurantamittauksena standardia SFS-EN soveltaen. Altisteita mittaavat menetelmät Mikrobit materiaalinäytteissä Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Materiaalinäytteet otettiin puhtailla välineillä suljettavaan muovipussiin. Näytteet analysoitiin akkreditoidulla ja elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymällä kasvatusmenetelmällä (kts. analyysivastaus). Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) materiaalissa Materiaalinäytteet VOC-yhdisteiden määrittämiseksi otettiin puhtailla välineillä ja laitettiin tiiviisti folioon sekä muovipussiin. Näytteiden emissiot kerättiin mikrokammiolaitteella ja analysoitiin termodesorptiolla ja kaasukromatografialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektoria (kts. analyysivastaus). Bulk-materiaalinäyte lattiapäällysteestä ei kuvaa lattiapäällysteen todellista pintaemissiota, vaan otetun näytepalan eri pintojen kokonaisemissiota. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) materiaalissa Materiaalinäytteet otettiin puhtailla välineillä muovipussiin, näytteet analysoitiin termodesorptiolla ja kaasukromatografialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektoria (kts. analyysivastaus). Altistumisolosuhteiden arviointi Altistumisolosuhteiden arviointi on kokonaisvaltainen rakennus- ja talotekninen sekä sisäilman laadun arvio niistä rakennukseen liittyvistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa altistumisen määrään, laatuun ja kestoon. Altistumisolosuhteita arvioitiin tilakohtaisesti Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tavanomaisesta poikkeavan olosuhteen todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla 1) epätodennäköinen, 2) mahdollinen, 3) todennäköinen, ja 4) erittäin todennäköinen.

25 H 2 13,2 m 18,7 m2 OH K ET TK H H WC H OH PESUH. PUKUH. AUTOTALLI ET TK SAUNA K WC H KÄYT. SK 1,0 m 2 EMÄNTÄ VARASTO VARASTO (KOULU) KEITTIÖ TK VARASTO (KOULU) RUOKASALI VARASTO TAL.KELL. KÄYT. WC TK WC 2 2,7 m2 ET TAL.KELL. TAL.KELL. SK IV-KONEH. RUOKASALI/ TV/ KÄSITYÖ VEISTOSALI VEISTOSALI WC SH KÄYTÄVÄ SÄHKÖ- KESKUS OT 3 PH VAR. VARASTO ET TK SK VARASTO OPETT.H OT 3 VAR ,2 m 2 21,6 m 2 20,9 m 2 2,2 m 11,4 m 2 2,1 m 2 6,9 m 2 2,2 m 2 28,3 m 2 59,3 m 2 13,8 m 2 1,2 m 2 12,6 m 2 28,3 m 2 29,7 m 2 2,1 m 2 22,0 m 2 10,1 m 2 40,2 m 2 ASUNTO 33,5 m 2 ASUNTO 2,5 m 2 21,2 m 2 2,5 m 2 14,2 m 2 2,2 m2 2 9,0 m 2,2 m 2 60,6 m 2 93,5 m 2 88,5 m 2 1,6 m 2 5,7 m 2 1 KERROS ,8 m2 2 16,2 m 19,9 m2 20,0 m2 7,3 m 2 5 ASUNTOJEN KÄYTÖSSÄ 8,2 m 2 54,9 m 2 1,9 m 2 15,1 m 2 10,9 m 2 6,0 m 2 7,8 m 2 2,0 m 2 5,1 m 2 11,3 m 2 ÖLJYSÄILIÖ 44,0 m 2 14,9 m 2 12,4 m 2 20,8 m 2 66,9 m 2 6,2 m 2 7,5 m 2 44,9 m 2 KATTILAH ,2 m 2 KELLARI 2 Pääkeskus 2,4 m ,4 m 2 OSOITE: Sannäsvägen 36, Illby ISÄNNÖITSIJÄ: KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: ILLBY SKOLA

26 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Osakeyhtiö Insinööri Studio Juuso Pellinen Tornatorintie KOTKA VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: T19013 Näytteen kerääjät: Juuso Pellinen Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Tanja Pehkonen, Kim Kuusisto Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

27 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Ilolan koulu, päärakennus Mittauskohde: Opettajien huone, muovimatto, P:2,81g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,93 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 1 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 4 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 5 µg/m³g Etanoli 1) 6 µg/m³g KETONIT Asetoni 2) 5 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) <10 µg/m³g 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

28 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Ilolan koulu, päärakennus Mittauskohde: Veistosali, muovimatto, P:3,86g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,92 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 1 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 530 µg/m³g Etanoli 2) 1 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Fenoksietanoli 3 µg/m³g ALDEHYDIT 2-Etyyliheksanaali 1 µg/m³g KETONIT Asetoni 3) 2 µg/m³g 3-Heptanoni** 6 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 420 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti 3) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Tulosten tarkastelu Näytteet ovat kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkiin. Laboratorio ei ole vastuussa näytteenotosta mittauskohteessa. Tulokset koskevat vain laboratorioon toimitettuja näytteitä. Yhdellä tähdellä (*) merkityt tulokset eivät ole akkreditoituja. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. Kolmella tähdellä (***) merkityt tulokset ovat semikvantitatiivisia, tunnistukseen on käytetty puhdasta vertailuainetta. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

29 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

30 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tulokset koskevat vastaanotettuja näytteitä. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

31

32

33

34 Naftaleeni Asenaftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso(a)antraseeni Kryseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Bentso(ghi)peryleeni PAH-yht.* PAH-ANALYYSI TULOKSET: 93255/PAH [mg/kg] TUTKIMUSRAPORTTI /1 Tilaaja: Oy Insinööri Studio Kohde: T19013 Tilauspäivä: Projektinumero: Toimituspäivä: Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa 1 AP, veistosali, bitumi < 2 < 2 < 2 < 2 3,4 < 2 < 2 < 2 < 2 4 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30 2 US, veistosali, paperi US, opettajienhuone, pahvit < VP, opettajienhuone, bitumihuopa/pahvi 2, , VP, opettajienhuone, bitumi < 2 3,2 < 2 < < < 2 2,7 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < US, tuulensuojan alta, bitumihuopa/paperi < US, alasidepuu, bitumi < 2 3,3 < 2 < < < 2 < 2 < VP, opetustila, bitumihuopa/pahvi < , VP, opetustila, bitumi < 2 < 2 < 2 < < , VP, opetustila, vinyylilaatta + musta liima < 2 < 2 < 2 < < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < US, opetustila, bitumihuopa/ pahvi * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytettä 1 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Näytteitä 2, 3, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12 ja 13 vastaavat materiaalit tulee käsitellä RATU-kortissa kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä. Lauri Wilenius Tutkija, laboratorioanalyytikko TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH MÄNTYHAANTIE 1, TAMPERE, PUH MALMINKAARI 10, HELSINKI, PUH METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

35 Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio Oy ANALYYSIVASTAUS Sivu 1/1 Oy Insinööri Studio Johanna Lampinen Tornatorintie Kotka Näytteet Ilolan koulun IV Olemme laskeneet geeliteippiin keräämienne mineraalivillakuitujen (MMMF) pitoisuudet stereomikroskooppisesti. Analyysitulokset teippi nro kerääntymisaika mittauspiste 1 tuntematon Valkoinen koulu, luokka pääovesta oikealla 2 tuntematon Valkoinen koulu, luokka pääovesta 17 vasemmalla 3 tuntematon Punainen koulu, iv-koneen 11 tuloilmakanava (ennen ÄV) 4 tuntematon Punainen koulu, puutyöluokka 14 5 tuntematon Päärakennus, työhuone * 6 tuntematon Päärakennus, luokka 125 4,4 7 tuntematon Päärakennus, johtajan huone MMMF pitoisuus yli 20 µm:n kuitua/cm 2 2,9 Toimistorakennusten tuloilmakanavien pinnoilla mineraalikuitujen keskimääräinen pitoisuus on kuitua/cm 2. Huom. näyte 5: liikaa pölyä, tulos suuntaa antava! Tarja Seppänen Laboratoriomestari Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Laserkatu 6, Lappeenranta, Y-tunnus Tarja Seppänen puh tarja.seppanen@asbestilabra.fi

36 T PAINE-EROSEURANTA LIITE 7 Sivu 1/1

37 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 8 Sivu 1/2

38 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 8 Sivu 2/2