TEOLLISUUSTILASTOA. SU O M EN M A A N VIRALLINEN TILASTO Vuonna Tilastokirjasto ^siikbibliofeket XVIII. EDELLINEN OSA.

Transkriptio

1 SU O M EN M A A N VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 6. Vuonna 899. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSAT90, OSAKEYHTIÖ W EILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG. Kels. A Jeks.-Y liopiston kirjapaino. Tilastokirjasto ^siikbibliofeket -8849

2 S I S Ä L T Ö. Johdanto... Sivu Y Vuorilaitoksia, ruukkeja ja konepajoja. ' K ullanhuuhtam ot Ivalojoen varrella Suomen L a p i s s a... Kullan-, Hopean- ja Vaskenvalmistus Suomessa viime 0 vuoden a i k a n a... Pitkärannan vaski- ja tinalaitokset... Välimäen kaivos työ Sortavalan p i t ä j ä s s ä...6 Järvi- ja Suom alm innosto...9 Masuuneja: a. Valmistus ja k u l u t u s... 0 S:n b. Teknillisiä tie to ja... Raudanvalmistus alij o taonnassa... Raudanvalmistus valssilaitoksissa: a. P u t l a u s...3 S:n s:n b. Hitsaus ja v a ls s a u s... 4 V alurautalaitoksia: a. Sulatus Siemensin m a r tin u u n is s a... 5 S:n b. Valuraudan v a ls s a a m in e n... 5 Musta- ja T ek d astaonta...6 V alim o ita...8 Tekoaineen kulutus konepajoissa... 0 Valmistus k o n ep ajo issa... K atsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen v a lm is tu s a r v o o n...5 Työntekijöiden ja väestön lukum äärä vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa... 9 Ilm oitettuja tapaturm ia ruukeissa ja k o n e p a jo is s a...3 Tehtyjä uutisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa...33 Työväenkassoja ruukeissa ja k o n e p a jo is s a Läänienmukainen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseudulla. 36 Summittainen katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja konepajoissa 37 Katsaus tuotteiden paljouteen ja lajiin sekä työväestöön käsityölaitoksissa ja tehtaissa m etalliteollisuuden a la lla...38 K atsaus tuotteiden arvoon tehtaissa ja käsityölaitoksissa metalliteollisuuden alalla.. 4 K atsaus metalliteollisuuteen maan kau p u n g eissa...46 K atsaus m etalliteollisuuteen m a a s e u d u lla K atsaus tuotteiden arvoon metalliteollisuuden alalla vuosina Läänienmukainen katsaus m etalliteollisuuteen...49 Tietoja, jotka perustuvat valtauskirjadiaarioon vuonna R ahapaja vuonna Kontrolltlaitos vuonna 899.,... 53

3 Vaikka aineellinen tila^esilläolevan toim intavuoden loppupuolella näytti käyvän huonom m aksi kuin edellisenä vuonna, ei kuitenkaan m etalliteollisuuden valm istusarvo, ainakaan ei konepajoihin nähden osoita vähennystä valm istuksessa, vaan päin vastoin m elkoisen lisäyksen; tämä riippuu osaksi siitä, että lähinnä edellisellä suotuisalla ajalla on perustettu pari uutta konepajaa, jotka nyt ovat päässeet täyteen toim intaan, osaksi siitä että vanhem pia laitoksia on laajennettu. R autateollisuuden alalla huom ataan kuitenkin jo p ysähdys, jopa vähenem istäkin valm istuksessa. 899 vuoden toim innan tulos, verrattuna työhön vuonna 898, käy selv ille seuraavasta yhteen asetu k sesta: K ultaa saatiin Ivalojoen ja sen lisäjokien seuduilta vuonna 899^4 huuhtom ossa, 7 työntekijällä,60 gr., arvoltaan 8,384 mkkaa ,69 4,780 Hopeaa saatiin, niinkuin ennen, ainoastaan Pitkärannassa seuraavat m äärät: ,3 kg. arvoltaan 6,000 mkkaa ,58 48,860 Vaskea valm istettiin m yöskin ainoastaan Pitkärannassa seuraavat m äärät: 899 4,00 kg. arvoltaan 598,000 mkkaa ,80 607,000 Tinansulatusta ei ole harjoitettu viim eksi kuluneena kolm ena vuotena, mutta se alkoi taas vuonna 899 Pitkärannassa, jossa saatiin 7,064 kg. puhdistettua tinaa, jonka arvo on arvioitu 8,000 markaksi. Rautamalmia saatiin seuraavat määrät: vuonna ,4,800 kg ,39,500 Tästä oli 56,06,600 kg. järvim alm ia ja 4,053,00 kg. vuorimalmia.

4 V I Takkirautaa sulatettiin vuonna ruukissa, 5 masuunissa, 6,6,400 kg.; vuonna 898 teki se 6,679,00 kg., jolloin ainoastaan 4 masuunin oli toim essa. Rautaa ja terästä valm istettiin: ruukissa 6,78,700 kg ,64,00 Konepajojen valm istusarvo teki: 899 8,573,47 markkaa 898,043,9 siilien luettuna m yöskin valtionrautateiden 7 konepajaa. M aassa oli vuonna ruukkia ja kaivosta sekä 4 kullanhuuhtomoa, jo issa yh teensä oli 6,33 työntekijää, ynnä 50 konepajaa, naulatehtaat siilien luettuina, joissa oli 7,55 työntekijää. K äsityölaitoksien luku, joiden tuotteet eivät ole luetut ylläm ainittuihin konepajateoksiin, nousi,383, työntekijöitä oli 4,356 ja tuotteiden arvo teki 7,658,00 markkaa. M etalliteollisuuden teoksien kokonaisarvo vuonna 899 teki 5,358,46 f, jota vastoin se vuonna 898 oli 44,6 4,8 3 fm f V uoden kullanmäärä 0 vähin mikä on saatu minäkään vuonna, siitä asti kuin huuhdonta Ivalojoen varrella alkoi, joka, niinkuin tunnettu on, tapahtui vuonna 870. V iim eksim ainitun ajan jälkeen, siis kolm enkym m enen vuoden kuluessa, on huuhdottu kaikkiaan 43,903,;«gram m aa kultaa, jonka arvo on arvioitu,385,984 m arkaksi, tahi keskim äärin 4,396,7 gramm aa vuodessa, arvoltaan 46,99 mk. Suurin määrä saatiin vuosina 87 ja 87, jolloin saatiin 55,000 grammaa kum paisenakin vuonna, mutta pian väheni saanti niin että se v. 873 nousi vähän päälle 3,000 gr. ja seuraavana vuonna 874,593 gr., jonka ajan jälkeen huuhtom inen ainoastaan yhtenä vuonna, 88, on tuottanut tuloksen joka nousee hiukan y li 0,000 gr., kaikkina m uina vuosina vähemmän, enim m äkseen alle 0,000 gramm aa ja kuutena vuotena ei edes 5,000 gr. vu o dessa. Työ on, niinkuin tunnettu, ollut levinneenä y li 5 km. pituisen alueen, pitkin Ivalojokea ja sen eteläisiä syrjäjokia, ja on kultaa tavattu ainoastaan irton aisissa m aakerroksissa, parissa paikassa kuitenkin niin vähän kuluneessa m uodossa että, niinkuin jo viim e kertom uksessa huom autettiin, on ollut syytä otaksua ettei emäkallio liene kaukana. Syksyllä 900 saapuikin tietoja että kultaa 0 löyd etty kiinteässä kalliossa, vaikka lähem piä yksityistietoja siitä ei vielä ole voitu saada. M ahdollista on kuitenkin, että tämän kautta uusia ja parem pia to i veita kuin tähän asti tarjoutuu kullansaantiin nähden Suom en Lapissa.

5 «H opeansaanti oli tilintekovuoden aikana vähem pi kuin minäkään ed ellisenä kym m enenä vuonna. Sam oin kuin ennen saatiin tätä m etallia ainoastaan Pitkärannassa vaskenvalm istuksen lisätuotteena. Y askenvalm istus, jota vuoriteollisuudenhaaraa pitem m än ajan on harjoitettu ainoastaan Pitkärannan kaivoksissa, tuotti sekin huonom m at tulokset tänä vuonna kuin m inäkään edellisen vuosikym m enen vuotena. Rauta vuori malm ia louhittiin sangen suuret määrät kaivoksista Pitkärannan ja Lupikon malmialasta, jotka omistaa A leksandroffskin rautatehdasyhtiö K eisarikunnassa, sekä V älim äeltä. E nsinm ainituissa paikoissa saatiin 5,77 tonnia ja Välim äeltä 8,36, tonnia, yhteensä 6,053, tonnia, josta suurin osa on viety kaivosom istajain K eisarikunnassa sijaitseviin sulattoihin. Tulli-ilm oituksien mukaan nousi m alm invienti vuonna 899 4,487,s tonniin, josta noin 4,500 tonnia oli suom alm ia nostettu Laatokan länsipuolella olevissa pitäjissä Ahilimäen kaivosta varten. Tässä m aassa ei ole m itään sulattoja m ainitun kaivoksen y h teydessä, vaan sulatetaan m almi W id elits issä, Laatokan itäpuolisella rannalla, jonka omistaa kaivoksen omistaja, P utiloffin ruukkiyhtiö. Loput vientim äärästä saatiin Pitkärannasta, koska m alm invientiä m uista paikoista Suom ea ei harjoiteta. Vuorim alm in tuonti Lounais-Suom en ruukkeja varten nousi vuonna 899 7,43, tonniin ja oli siis 7,055 tonnia vähem pi vientiä. Järvim alm ia nostettiin 83 järvestä, 9 kohti edellisenä vuonna, mutta saannin määrä oli kuitenkin noin 6,000 tonnia edellisen vuoden saantia suurempi. Takkirautaa valm istettiin hiukan vähem m än kuin edellisenä vuonna, vaikka uusi masuuni syntyi Pitkärantaan. Tähän uuteen m asuuniin hankitaan malmia sikäläisestä vaskim alm ialasta, jolloin rautamalmi erotetaan ja tehdään annolliseksi sähkön avulla; sitäpaitsi tuodaan sinne malm ia muutaman kilom etrin päässä itäänpäin sijaitsevista Lupikon kaivoksista, joista ei ole malmia louhittu sitten vuoden 875. Mitään uutta m asuunilaitosta ei ole perustettu maassa lukuunottam atta uuneja vanhoissa laitoksissa sitten vuoden 876, jolloin Kuokkastenkosken ruukki perustettiin. Lupikolla on ennen ollut m asuuni, joka neljännesvuosisataan ei ole ollut toim essa ja joka jo aikoja sitten lienee hajoitettu. T avallista kankirautaa ja m uuta takorautaa valm istettiin ahjom elloituksella 4 m ukissa yhteensä 4 ahjossa, josta saatiin 3,86 tonnia takorautaa eli 64, tonnia vähem m än kuin edellisenä vuonna. M elloitusta pu tlau ksen kautta toim itettiin 6 ruukissa, joista sitä paitsi valm isti takoutuvaa rautaa Martinin tapaa käyttäm ällä kolm essa tähänkuuluvassa uunissa. K olm e muuta ruukkia valm isti rautaa yksinom aan viim eksi m ainittuun tapaan kukin uunissaan, joten martin-uunieri luku maassa nousi kuuteen. Kun m artin-laitoksien putlausuunit ovat varustetut valssilaitoksilla, mutta ahjotaontalaitoksissa on ainoastaan kankirautavasaroita, niin valm istettiin takorauta maassa vuonna 899 siis 4 vasaralaitoksessa; tuotteiden määrä verrattuna edellisen vuoden tuotantoon teki: ahjotakoista rautaa putlausrautaa.. V II ,86 3,98, 0,47,c,38,5

6 V III m artinrautaa......,540,i,06,3 s:n valinteoksia , Y hteensä 6,78,7. 7,64, Loppusumma eroaa tiedoista 898 vuoden tilaston johdannossa martin- valinteoksien määrään nähden, joka siellä ei ol<; m ainittu, vaikka sitä oikeastaan olisi pitänyt ottaa huom ioon. Vaarinottaen täm än korjauksen, huom aa että tuotanto vuonna 899 on väh en tyn yt 900 tonriilla eli 3 */g % M ustatakeita valm istettiin 7,963,3 tonnia; edellisenä vuotena nousi se 6,974 tonniin; ja teki lisääntym inen siis 4,% ) jota vastoin se vuotta aikaisem min nousi 0 %. Sam oin kuin ennen on suurin osa tuotteista nauloja; niitä valm istettiin kokonaista 5,86,85 tonnia eli 5,58 tonnia enem m än kuin vuonna 898. Y leisessä käytännössä ovat, niinkuin tunnettu, vasaralla taotut naulat syrjä ytyn eet konenaulojen tieltä, m utta siitä huolim atta taottiin yhä edelleen kuudessa ruukissa, joissa naulavasaroita ennestään on löytynyt, nauloja, joiden määrä ei kuitenkaan ollut 5,33 tonnia suurempi. Luultavasti m yydään sellaiset naulat ruukkien lähimpään ym päristöön tai ovat ne venenauloja, jotka vasaralla taottuina on pidetty parempina, kuin koneella valm istetut naulat. Valim ojen tuotanto, 0,845, tonnia, oli m iltei m uuttumatta sama kuin vuosina 898 ja 897, jolloin se nousi 0,843,8 ja 0,65, tonniin. V uoden tuo-, tunnosta m eni 3,9 9 5,3 tonnia suoraan m arkkinoille, jota vastoin loput käytettiin tarve-aineena konepajateollisuudessa. K onepajojen tuotteiden arvo oli lähes 6,530,000 Smk. suurempi edellisen vuoden tuotantoa, niinkuin ylläolevista tiedoista käy selville, s. o. 9,e %, ja oli suurin määrä minkä konepajateollisuus maassa tähän asti on saavuttanut. K oin miljoona 3-llämainitusta arvosta on kuitenkin tullut saapuneiden tietojen kautta eräästä laitoksesta, josta sellaisia viim e vuodelta puuttui, sekä sen kautta että neljä työpaikkaa, jotka ennen on luettu käsi työlaitoksiin laajennetun toim innan johdosta on siirretty konepajoihin. K äsityöteollisuuden tuotteiden arvo on sen kautta vähentynyt 8,53,570 markasta vuonna 898 7,658,00 markkaan vuonna 899; mutta työ on muuten, lukuunottam atta ylläm ainittua siirtoa konepajoihin, käsi työlaitoksissa p y sy n y t jo tenkin m uuttum attom ana noina kahtena vuotena. Työntekijöiden luku koko m etalliteollisuuden alalla oli vuonna 899 8,34 henkeä; siis,300 henkeä enem m än kuin edellisenä vuonna. K oko lu vusta oli ainoastaan 8 4 % naisia. V iim eisinä vuosina tuntuvasti lisääntyvä työntekijöiden tarve m etalliteollisuuden alalla on luonnollisesti ollut syyn ä siihen, että on ollut pakko ty ö hön ottaa m yöskin vähem m än taitavia työntekijöitä. Jos nim ittäin vertaa m e talliteollisuuden tuotteiden arvot ja työntekijöiden lukumäärät vuosikym m enen ensim m äiseltä ja viim eiseltä vuodelta, pistää silm ään se suuri nopeus, jo lla lisääntym inen on tapahtunut työalalla, jolla kuitenkin m onessa suhteessa m onen vu o den harjoitus on tarpeen, jotta kunnollinen työk yk y voidaan saavuttaa. Tämä vertailu osottaa seuraavat num erot:

7 IX Työpaikkojen luku. Työntekijöiden luku. Valmistusarvo ,986 5,94, ,474 8,34 5,358,46 Lisääntym inen 56 % 8 /o 0 /# Verrattuna 890 vuoden työntekijöiden lukumäärään ja tuotteiden arvoon on siis keskimäärin viim eisen vuosikym m enen kuluessa työntekijöiden tarve noussut 8 prosentilla ja valm istusarvo 0 prosentilla. M issä määrässä kotim ainen työ täyttää maan tarvetta koneihin ja metallitavaroihin nähden, voidaan likim ääräisesti laskea vertaam alla valm istusta ja tuontia; mutta sellaisten laskujen yksityisseikkoja kävisi liian laajaksi tässä esittää ja sentähden m ainittakoon ainoastaan näiden laskujen tulokset. Jos ajatellaan että kaikki m aassa vu otu isesti kulutetut rautatavarat m uutettaisiin takkiraudaksi, nousisi kulutus 35,000 tonniin, eli,7 m iljoonan suuruiselle väestölle, 50 kg. henkilöä kohti. Siihen on m yöskin silloin luettu laivat ja rautatiekiskot, vaikka näiden tavaroiden kulutus on ollut varsin vaihteleva eri vuosina, paitsi että suuri osa rautalaivoja käytetään etupäässä ulkom aiseen tavarankuljetukseen ja siis tuskin voidaan lukea maan varsinaiseen raudankulutukseen. Lukuunottam atta siis laivoja ja kiskoja, tekee raudankulutus maassa, takkirautana katsottuna, vuosittain 99,000 tonnia eli 37 kg. asukasta kohti. K otim ainen takkiraudanvalm istus tekee 0 kg asukasta kohden ja täyttää siis 7 /o maan ylläm ainitusta tarpeesta. Jos tarkastaa maan raudankulutusta takoraudan m uodossa, tulee se luonn ollisesti olem aan vähem pi kuin takkiraudan m uodossa, koska on otettava huom ioon noin 5 /0 polttohuvennus, ja tekee se, laivat ja kiskot siihen luettuina, 8 kg asukasta kohti. K otim ainen tuotanto tu lee silloin m yöskin, täällä ulkom aisesta takkiraudasta valm istetun takoraudan johdosta, olemaan suhteellisesti suurem pi, ja tekee 40 /0 kulutuksesta 60 /o tuontia kohti. M utta maahan tuodaan m yöskin takorautaa, ja tehdään tavallisesta kankiraudasta, lev} stä y. m. koneita ja muita kauppaan m eneviä rautatavaroita; ja kun tarkastaa kotim aista m etalliteollisuutta valm iiden konepaja-valinteoksien m uodossa tuonnin suhteen, niin käy selville että kotim ainen valm istus täyttää 50 u/o kulutuksesta ja että 50 H/0 tuodaan muualta. K otim aisen valm istuksen prosenttimäärä on pidettävä varsin tyydyttävänä, kun ottaa huom ioon että varsin m onet tärkeät teollisuudenhaarat, niinkuin esim. paperi- ja kirjapaino- sekä tekstiili- ja suurem pi konepajateollisuus, toim innassaan tarvitsevat sellaisia erityiskoneita, joiden valm istam inen ei voi tulla kysym ykseen harvaan asutussa maassa niinkuin Suom essa, jossa m aanviljelys ja m etsänhoito ovat tärkeim m ät elinkeinot. V uoden aikana on annettu 03 valtauskirjaa, joista 88 koski järvimalmia. Rahapajan ja kontrollilaitoksen toim inta käy esille niistä tileistä, joita asianom aiset johtajat siitä ovat tehneet. R autatavaroiden v ien ti K eisarikuntaan, joka perustuu arin. aset. 9 päivältä toukokuuta 897, on noussut seuraaviin m ääriin:

8 X Takkirautaa: Kankirautaa ja Valinteoksia, rautatullitonta. sulainpötkyjä: tavaroita ja koneita:,500,000 puutaa 400,000 puutaa 30,000 puutaa ä 0 kop. tullia. a 40 kop. tullia. 897 v ietiin ulos 896,754 puutaa 39,64 puutaa 0,78 puutaa , ,46 9, ,9 390,596 06,95 N iinkuin edellisen vuoden tilastollisessa kertom uksessa mainitaan riittää rajoitusmäärä kahta ensim m äistä luokkaa varten, mutta ei valinteoksiin ja koneihin nähden, joiden v ien ti voisi m elkoisesti lisääntyä jo llei rajoitusta olisi. H elsin gissä Joulukuulla 900. C. P. Solitander.

9 Kullanhuulitamot Ivalojoen varrella Suonien Lapissa vuonna 899. Oulun läänissä: Huuhtamojen luku I Huuhtamojen omistajien ja hoitajien luku Työntekijöiden luku, kaikki miehiä P äivätöiden lukumäärä H uuhdottua m aata Saatu määrä kultaa Tuotteiden arvo m3 grammaa Sky. Ivalojoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suomen Lapissa. 4 7,93 5,847,60 8,384 Yhteensä edellisinä vuosina ,660 4, ,377,600 i 83,573 9,970 43,903,385,984 Keskimääräinen huuhtomisaika vuonna 899: 85 vuorokautta. Kullan-, Hopean- ja Vaskenvalmistus Suomessa viimeksi kuluneen 0 vuoden aikana. Kultaa Hop e a a V a s k e a Vuosi grammaa arvo Sfinf. kg likim ääräinen arvo fönjc. kg likim ääräinen arvo Sfinf ,860 57,5 87,63 80,000 9, , ,768 8,057,038,3 00,000 4, , ,807 5,38 90, 90, , ,0 3,84 888,83 88,000 79,46 40, ,47 0, < 87,000 33, , ,96 3, , 8 45, , ,5, ,33 37, ,836 75, ,593 4,697 38, ,73 670, ,69 4, ,58 48,860 53,80 607, ,60 8,384 44,5 6,000 4,00 598,000 i

10 Kaivokset: Pitkärannan Vaski- ja Tinalaitokset vuonna 899. T yöpäivien lukumäärä: porraksessa.... 7,87 kaivoskujassa.... 3,96 syven n yk sessä.,446 ä 9 J/ a tuntia. nostam isessa.... 6,460 tyhj enny spum p.hoitam.,4 p a ja s s a...,006 ä i/ n koneen h oidossa. 3,089 ä kaikenlaisissa töissä. 3,80 * H '/a n Porattuja metriä: p o r r a k s e s s a...,73 k a iv o s k u j a s s a... 5,7 s y v e n n y k s e s s ä... 3,44 Saatu määrä räjähdytettyä ja nostettua vuorta. tonnia 54,57 K äytettyjä räjähdysaineita: dynam iittia. kg 4,03 sytytinlankaa ä 7,4 mtr renkaita 3,787 n a lle j a... kpl. 37,459 Valikoiminen: M aksettuja ty ö p a lk k o ja...smk. 43,649: 6 Saatu määrä valikoitua m alm ia eri lajia. tonnia 36,804 Vasken ja hopeanliuoitus: R ouhim inen: M aksettuja t y ö p a lk k o j a...smk. 4,66: 8 S:n s:n koneesta....,5: Paahtam inen ja uuttam inen: m aksettuja työpalkkoja. Sm k. 4,35: 7 paahdettua m alm ia suolan kanssa. Tonnia 7,354,5 K ulutettu: s u o l a a... 93,9 r a u t a r a m u a... 76,4 p u i t a m 3 8,95 p o l t o k s i a... Tonnia 3,000 kaikenlaisia kem ik alioita... Smk.,94:74 Saatu: 3,53 m 8 vaskilipiätä sisältävä 5,4 grammaa Cu vaskihopealitraa kohti vastaava 44,5 kg puhdasta hopeaa.

11 3 Kasartam inen ja puhdistaminen: M aksettuja tö y p a lk k o ja... Smk. 5,038: 9 V alm istettu määrä puhdistettua vaskea Tonnia 4, Tinanhuuhdonta: M aksettuja ty ö p a lk k o ja...smk. 5,90: 48 H uuhdottu määrä m a lm ia...tonnia,086 Saatu määrä m a lm ija u h o a... 3, Tinansulatus: M aksettuja ty ö p a lk k o ja...'...smk. 695:85 K ulutettu määrä malmijauhoa.... K g 6,90 Saatu määrä puhdasta t i n a a... 7,064 Rautam alm in magnetinen annolliseksi tekeminen: M aksettuja ty ö p a lk k o ja Smk. 4,6: 95 K ulutettu määrä m a l m i a...tonnia 4,03 Saatu määrä k on sen traatia... 5,77 Kaivoksia Pitkärannassa: Schwartz I 64 m etriä syvä, ei yhtään työntekijää II 3 >j n n n n N ikolai I H n n n yy II 34 n? M eyer II 99 IV 56» jj Edv. M eyer 30 yy yy Omelj anoff I 63 yy III 80 yy yy yy IV 75 8 K lee V 75 ei yhtään V I n o yy yy Ristans 48 3 Herberz I 40 0 n II 6»» 5 B ek 7 ei yhtään V alklampi 35 yy yy Klara I 0 7 yy II 0 9 yy III 8

12 4 Y inberg I 6 metriä syvä, ei yhtään työntekijää II 8 y y y y y y y y Lupikko I 50 y y y y 9 y y III 45 y y y y 6 y y IY 4 y y y y ei yhtään y y Y y y y y»» y y E u ukin kaikkien valm istuksien yh tein en arvo teki: V a s k e a ,000 H o p e a a... 6,000 Tinaa... 8,000 P u l l o j a ,000 E au tam alm ik onsen traatia... 90,000 Takkirautaa (katso m asuuneja) ,000 Smk.,34,000 K aikkien laitoksien koko yh tein en polttoaineenkulutus on ollut: K o k s i a...tonnia 73 K iv ih iiliä P u u h iiliä...m3 5,44 P u i t a...ms 94,808 L aitoksessa on: 0 Pasutusuunia 5 K aasugeneraattoria 3 K uilu-uunia Spleisi-uunia Kupu-uuni Malminerottajaa K uulam yllyä Survinlaitos Setsikonetta Plannen-ahjoa Pyörivää suppiloallasta K aksinkertainen selityspöytä Am m ennusratas Liejukuoppaa 4 Liejukourua 0 Huuhtoarkkua Y alaistusdynam o 3 V uorenporauskonetta Ilm anpuristaja 6 K ivirouhinta 6 K ouhinvalssilaitosta Puunnostokonetta 5 Turvekonetta P iw oti K uivausuunia K ikkinatrium i-uuni T inajauhonpasutusuuni Tuhotinta H appitornia 6 H öyrykonetta Petrol. mootoria 36 Sähkömootoria 0 transformaatoria 7 K iinteää höyrypannua 6 Lokom obiilia H öyryvintturia

13 5 V esiratas 5 T äydellistä nostolaitosta 8 Turbiinia 8,000 mtr R aitiotietä 3 Suodatinpuristinta 4,000 mtr pituinen K öysirata Sem enttivaskipuristin M asuuni 8 U uttam is-allasta H iiltäm isuunia 4 L yijyllä vuorattua allasta B riketti-uuni 0 Saostam isallasta P uhalluskonetta Porauskonetta H engenvaristaja 3 R autasorvinta B rikettipuristin R uuvinleikkauskonetta Tripleksipum ppua P u u sorvin ta 35 kiloin. Sähkövoim anjohtoa 3 kiloin, pituinen voim ansiirtojohto 8 Sähkögeneraattoria. R u u k in om istaja: O sakeyhtiö A leksandrow skyn terästehdas; osasto Pitkärannan vaski- ja tinalaitokset.

14 6 Wälimäen kaivostyö Sortavalan pitäjässä T yöpäivien lukumäärä: Porraksessa Sortavalan kihlakunta. Kaivokset: ä 9,5 tu n tia...8,3 K aivoskujassa,40 Syvennyksessä N ostam isessa 0 4,49 V edennostossa Pajassa K oneen hoidossa ä 0 t u n t i a...,365 K aikenlaisissa töissä,684 K eskim ääräinen työansio vuoroa kohti: Porausvuoroa kohti... Smk. 3: 5 N o s t a m i s e s s a... :65 V edennostam isessa... : K oneen hoidossa.... : P a j a s s a... 3: K aivossalvauksessa... :50 K aikenlaisissa töissä...,, : Porattuja metriä: P orrak sessa... metriä,0,7 K a iv o sk u ja ssa,35 S y v en n y k sessä K ulutettu määrä räjähdysaineita: D y n a m iittia... kgr.,66 9,750 S y t y t in la n k a a...renkaita,480 N a l l e j a...kpl. 5,65 P uiden m e n e k k i...k:mtr.,33,5 Saatu määrä räjähdytettyä, nostettua v u o r t a...d:ton 84,777 D ynam iitti kgr. kohti saatu määrä räjähdytettyä vuorta.... d:ton 70,«D ynam iitti kgr. kohti saatu ajotulos p i t u u s m e t r i ä...m tr. 0,487 Kaikkiaan ajettu p it u u s m e t r i ä... 4,5 s y v y y s m e t r iä... 7,5 Järeä valikoitu. M aksettuja ty ö p a lk k o ja.... Smk. 5,04:7 Saatu määrä m almia: I:stä l a j i a...d:ton 4,7 II:sta 58,73 III:tta 8,78 S y l t t y ä 30,336 Magnetinen armolliseksi tekeminen. K äytetty määrä raakamalmia, II, III & s y l t t y ä...d:ton 3,65 Saatu määrä k o n sen tra a tia 79,35

15 7 T yöpäivien lukumäärä: K oneen hoidossa ä tuntia....,595 K uljetuksessa 5» ,97 A nnolliseksi tekem isessä....,750 H oidossa Pajassa K aikenlaisissa töissä....,465 Korjaustöissä K eskim ääräinen ansio vuoroa kohti: annolliseksi teossa. Smk. : 90 Maksettuj a työpalkkoj a... 5,98: 76 P uiden m e n e k k i... kuut. mtr. 7, 3 3, 8 8 K onsentraatin ja I:sen m alm ilajin, joita yh teensä oli 83,6 dt, valm istusarvo t e k i...smk. 54,000: Sitä paitsi on vuoden kuluessa nostettu ja huuhdottu, useissa pitäjissä Laatokan ym pärillä, m eitä varten 45,000 d:tonnia su o m a lm ia... 40,500: Smk. 94,500: Työntekijöiden lukumäärä on vuoden kuluessa, rakennus-, urakka-, kaivos- ja tehtaantyöntekijät siihen luettuina, ollut: keskim äärin päivää kohti y li 8 vuoden. 90????» alle 8 4 jotka kaikki ovat syntyjään suom alaisia. Y hteensä 94 K uukin koko väestön voidaan otaksua nousevan 873 kenkeen. K aikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet tapaturm avakuutettuja Katria yh tiössä 87,7 markasta. Lääkäri käy ruukilla joka toinen viikko sekä tarpeen vaatiessa. T yöväestön sairaskassa on vuoden aikana kasvanut 6,38: 0 markan suuruiseksi, joka on säästönä vuoteen 900. Suurem pia vahinkoja ei ole vuoden aikana tapahtunut paitsi kuoleman- kohtausta, joka sattui kaivoksessa sen kautta että k ivi putosi nostotynnyristä. V uoden kuluessa on rakennettu virkam iesasunto sekä ulkohuoneusto, teurastuslaitos, makasiineja, rautatiensiltoja y. m. sekä annollislaitos ja Läskelän vesiputouksesta sähkövoim ansiirto, joka vasta vuoden loppupuolella tuli käytäntöön. A nnollislaitos m a k s a a... Smk. 0,000: Sähkövoim ansiirto m a k s a a... 60,000: R u u killa on: M agnetista M alminerottajaa ( Mo- narch ) 7 s:n s:n omaa rakennelmaa Dym unokonetta 5 M ootoria, yh teensä 40 hv. sekä 3 Transformaatoria

16 8 Generaattoria, 600 hv. 0 K uulam yllyä Friedr. K ruppin patenttia 3 K ivenrouhinta s:n K aksinkertaista valssilaitosta s:n M ekaanista nostinta Tim antinporauskonetta H öyrykonetta 5 & 40 tek. hv. (varalta) K iinteää höyrypannua 95 m tulipinnalla varustettu (varalta) M etallinsulatusuuni Shapingkone Porauskone R autasorvin T äydellinen nostolaitos 5 kaivosta varten T äydellinen vedennostolaitos 6 kaivosta varten,880 mtriä Voim ansiirtojohtoa 3,3 kilom etriä 60 mm leveää lokomo- tiivirautatietä ruukilta lastauspaikalle 3,000 mtr raitiotietä ruukilla ja kaivoksissa L okom otiivi 0 teh. hv. 35 Teräksistä kaatamisvaunua 4 H irsivaunua Patolaitos. Sähkövalaistuslaitos, jossa on 5 kaarilamppua,000 n. kynttilän valovoim alla ja 600 hehkulam ppua 6 n. kynttilän valovoim alla. T äydellinen laboratori y. m. Toimessa olevien kaivoksien syvyys lavan alla: K aivos N:o II 6 mtr pystysuoran asem. muk. 5 työntekijää III 5 kalton 8 VTI 7 pystysuoran asem. 7 V III 36,8 6 Y htiön 4,4 5 R autam alm ilouhinnassa Y hteensä 4 työntekijää

17 9 Järvi- ja Suomalminnosto vuonna 899. Järvien luku, joista malmia on nostettu K ustannukset malmin nostosta ja kuletuksesta Ruukkeihin kuletetun ja jätetyn malmin määrä Järvien rannoille jätetyn malmin määrä Yhteensä järvi- ja suomalmia rlt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i Viipurin läänissä. W älimäen kaivosta v a r t e n... 40,500 45,000 45,000 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i ,990 43,966 43,966 Oravin ,093 7,60 7, ,083 7,6 _ 7,6 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken ruukki ,73 30,000 8,300 38,300 Möhkön,, ,7 49,00 6,300 55,500 W ärtsilän... 3,334 53,000,700 74,700 Jyrkän... 4,95,500 3,900 5,400 Salahmin... 9,507 4,000,500 6,500 Juvankosken ,746 58,300 6,00 74,400 K arttulan ,9 44,700 4,900 49, ,94 370,700 73, ,400 Yli teensä ,05 486,86 73, ,66

18 0 Masuuneja vuonna 899. K u l u t c t t u Y a m i s t e t t u Kotimaista malmia ta malmia Ulkomais Puuhiiliä Puita malmin kuivaam iseen Valutakkirautaa Takotakkirautaa Yalinteoksia Yhteensä takkirautaa dt dt m3 m* dt dt dt dt Uudenm. läänissä. Skogbyyn ruukki.. 4,900 5,80 7,00 0 7,30 Trollshofdan.. 40,050 5, 9,700 9,700 54,950,03 6,70 0 6,830 Turun läänissä. Daalin ruukki... 59,975 9,464 9,550 9,550 Teijon... 50,840 8,66 650,443,74 3,834 0,85 38, ,993,74 53,384 Viipurin läänissä. Pitkärannan ruukki. 8,80 5,00 4, ,0 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 34,859 0,994 0,000 0,000 Oravin ruukki... 5,960 6,54,087 5,704 5,704 86,89 7,536,087 0,000 5,704 5,704 Kuopion läänissä. Kuokkastenk. ruukki 4,00 3, ,855, ,837 AVärtsilän 8,3,67 3, ,96 Möhkön 8,4 33,404 3,500 5,78 7, ,96 Jyrkän 6,048 5,6 3,959 3,465 5,44 Salalimin 3,63 7, ,000 3,693 7,693 Juvankosken 67,458 9,88,84 6,030 8, ,90 K arttulan 73,404,480,588 8,30 8,30 43,3 3,484 7,6 38,56 6, ,096 Yli teensä 58,85 65,765 5,33 8,303 49, 4,43,48 66,4

19 il Masuuneja vuonna 899. Päivä, jolloin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokausien luku Valmistus vuorokautta kohti Hengen liikimääräinen lämpö C Hengen likim ääräinen paino j a s Hiilipanoksien suuruus ö Panoksien koko lukum äärä Takkirauta prosentti malm ista Hiilen-menekki takkirauta dt kohden 3 Uudenmaan läänissä. Skogbyyn ruukki... 7 i , i 5,80 47,38 8 Trollshofdan... s/ ,78 49,3 7 Turun läänissä. Daalin ruukki.... 7/898i) 65, , 6,0 5,86 Teijon.... 3/s , ,6,65 46,38 7 Viipurin läänissä. Pitkärannan ruukki.. 70 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. / t l , h3 8,457 8,7 0 Oravin ruukki.... /- 899) 88 54,3 kali 50 M,707 30, 0 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken ruukki 5/ i, 7,70 3,93 9 W ärtsilän Möhkön Jyrkän 7x899 f %898 4/ /0899) /50 \50 kali ,6 5,047,977 8,33 Salahmin 0/ ,3 5,457 3,55 9 Juvankosken 78899') , 5,857 36,9 7 K arttulan 7x ,3 6,87 38,56!) Daalin ruukki: seisonut korjauksien johdosta 3/ i o - /xa 899, suljettu hiilenpuutteen ta kia 5 kertaa vuoden kuluessa. «- Oravin ruukissa: 9/c, 898 3/ ) Edellinen työkausi: J Jyrkän ruukissa: 0/8 899 / I Juvankosken ruukilla: lakkasi työ 3% ,87 36,3 33, i i

20 Raudanvalmistus ahjotaonnassa vuonna 899. Työpäivien luku Takkii autaa Uudenmaan lään. Kotimaisia ; K u u t e t t u Valmistettu Ulkomaista i Rainua Yhteensä Puuhiiliä! Sulainpiitkyjii I K ankirautaa i i Kaikellaista rautaa j Yhteensä vai-: mista rautaa! dt dt dt dt m3 dt dt dt dt % hl! Pinjaisten ruukki 74,93 3,558 4,963 3,968 4,37 4,37 4,6 9,5 Vaakerin,. 6,588,588,940,079,079 9,6 9,5 Mustion 34,30,30,890,948, ,6 Kellokosken !,40,000,000, Strömforsin ,74 45,544,6, ,0 5,5 9,6 Polttohuvennus ; : Hiilenmenekki takkirauta dt kohti,075,598, ,655 0,960 ~~,3 335,466 Turun läänissä. Kirjakkalan ruukki. 44,300,,300 6,040 9,0,65 0, ,6 Leineperän. 5,930 8,938,950,75,75,5 Kauttuan. 46,85 3,74,90,97,97,- 9,6 Noormarkun.. 0,67 90,87,344, ,64 96,300 5, ,9,36 9,0 6, ,98 Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki !.353,50,38,38 8,6 9,6 Kautakosken W ierun 0,440 85,65 890,393, ,4 49,993, ,68,899,89,409 3,8 Waasan läänissä. Orismalan ruukki Koskensaaren,, 3,074 8,9 4,000,834, i 357,490 63,765 4,454 35,834 i,85 Yhteensä,886 5,903 0,036,39 38,330 9,549 9,0 9,867 3,883 3,860

21 3 Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 899. a. Putlaus. Työpäivien luku K u l u t e t t u V almistettu! i Yhteensä, takkirautaa Poltto-aineita K ivihiiliä Puita Miilbareja Takkirautaa Takkirautaramua Sulain- Pötkyjä Muuta putlausrautaa dt dt dt dt m3 dt dt dt dt i i Yhteensä Polttohuvennus O O Uudernn. lään. Fiskarin ru u k k i. 86 9, ,05 0,56 0,70 5,40 3 5,633 4,3 Turun lään. Daalin ruukki ,5 4,05 47,67 65, ,950 39,950 6,i Matildedalin. 64 8, , ,589 7, , 0 9, ,778 4,886 56,664 66,43 6,66 47, ,05 Kuopion lään. W ärtsilän ruukki,8 4, ,94 3,50 38,905 38,905 7,! Juvankosken 534 3, ,85 3,69!),84 69,53,3 W arkauden 40 8,043,75 9,758 3,87,06 7,553) 8,64,7,596 63,347,40 65,767 78,0 38,905 3, ,77 -- Yhteensä 3,435 44,793 7,843 5,636 76,769 95, ,044 8,507 33, !) aidaksia. -) raakakiskoja.

22 Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 899. b. Hitsaaminen ja valssaaminen. 4 Työvuorokausia! i Sulainpötkyjä Millbareja K u u t e t u V a m i s t Otti) Muuta rautaa Yhteensä rautaa Polttoaineita K ivihiiliä Puuhiiliä Puita Tavallista rautaa Hienoa rautaa Levyjä Vinkkeli-, pantturi-, ; muotorautaa dt dfc d t dt d t m3 m3 dt dt dt dt dt d t Yhteensä Takaisin saatu ramua Polttohuvennus Polttoaineita 00 kg kohti valmista rautaa Uudenmaan läänissä. Fiskarin ruukki , ),580) 3,70,74 4,785 3,306,65,36 6,47,63,76 0,i8 m3 Turun läänissä. Matildedalin ruukki ,4478) , ) «48 kg Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki ,89 3,8 4,703,066 35,68-35,68 3,8 5,7 O, in3 Juvankosken... 8,94 450,644 7,9ö5) 9,5 9, ,7 m3 W arkauden... 39,7 7,736«) ,388,976 48, , ,8,3 m ,3 45,68 4,545 63,484 34,75 47,665 48, ,700 5,04 Yhteensä,0 5,64 49,36 6,73 07,58 6,869 4,785 [34,75 79,60,863,5,86 85,596 8,3 4) M artinrautaa. ),54 dt pakettirautaa ja 56 dt ratakiskoja. 3) 400 dt vieraille henkilöille. 4) 300 dt vieraille. 6) Siitä,638 m3 hiilipuita,,583 m3 aidaksia, 498 m8 rimapuita,,577 m3 sahakarikkeita. 6) raakakiskoja.

23 Valurantalaitoksia vuonna 899. a. Sulatus Siemensin martinuunissa. 5 Uudenm. lään. Työvuorokausia Kalkkikiveä ja dolomiittia K u u t e t t u Ya miste t-tu P olttoai leita K a i t a a Turpeita Puita T a k k ira u ta a ja ta k k ir. ra m u a T a k o ra u ta a ja ta k o r. ra m u a Muuta rautaa Teräsvalinteoksia Kivihiiliä Yhteensä Rautam almia Valanteita dt m3 m3 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Aminnef.ruuk. 35 8,59 3, ),367,438 0,38 9 0, ,4 Yhteensä Takaisin saatu! l Polttohuyennus Turun lään. Daalin ruukki hapan uuni 54, 0 3 ) 4,56,47 8,569 5, ,7,50 6,06 4,44 30,305 3,57,4 emäksinen 68 4,63,760,48 44,63 4,894,35 70,868 6, 65, ,993 3,586, _ 6,96 3,954 63, ,884 05,590 8,37 9,77 4,57 96,98 7,57 _ Kuopion. Pankakosk. r. 4, 0 0 3,0,500 3,600 6, 0 0 5, W ärtsilän ,806 4,63 6,754 7,44,639 0, , ,5 5,04 5 5,96 _ 6,763 0, ,44,639 5, ,399 9 _ Waasan. Inhan ruukki. - 9,47 9, , , ,657, Yhteensä,090,775 5,37 8,967 9,90 69,079,349 63,330 4, 44,995 4,750 49,745 8,66 x) dt FeMn, 34 dt FeSi, dt FcSiMn. 3) Kvartsia. ' Polttoaineenmenekki 00 kg kohti valurautaa: Aminneforsin ruukilla 0,49 m3 puita; Daalin ruukilla, hapan uuni 0,34 m3 puita, 37 kg kivihiiliä; emäksinen uuni 0,oi m3 puita, 3 kg kivihiiliä; Pankakosken ruukilla O,ss m3 puita. b. Valuraudan valssaaminen. Uudenmaan läänissä. Aminneforsin ruukki... K u u t e t t u Y a m i s t e t t u Polttoaineita V alanteita Tavallista Kivihiiliä P uita sulaim ia rautaa Levyjä Yhteensä Takaisin saatu dt m8 dt dt dt dt dt 369 4,803 9,87,000 5,57 6,57 Polttohui vennus /0 6,88 4-,09 Turun läänissä. Daalin r u u k k i... 48, ,75!) 86,63) 63 86,849 8,688 6 Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki...,06 5,300 3,990 3, W ärtsilän...,44 6,46 6,05 6, ,8 Waasan läänissä. 3,457,546 0,005 0, Inhan ruukki ,605,390,390,946 Yhteensä 48,50 8,404 5,53 9,6 5,780 5,40,54 t) Tähän on luettu myöskin sulainpötkyjä. ) Siitä hienoa rautaa 4,970 dt sekä vinkkeli-, pantturi- ja m uotorautaa,933 dt. o Polttoaineenm enekki 00 kg kohti valm ista rautaa: Aminneforsissa: 0,. m3 puita tavallista rautaa varten, 0,5 m3 levyjä varten; Daalin rankissa: 55 kg kivihiiliä; Pankakosken ruukilla: 0,5 m3 puita; W ärtsilässä: O,is m3 puita.

24 Musta- ja Tehdastaonta vuonna 899. K u u t e t t u V a m i s t e t u i 6!! Ainerautaa ja terästä Koksia ja k iv i hiili il Polttoaineita Lankanauloja Puuhiiliä Puita Lapioita, kihveleitä y- m. Kirveitä ja piiluja i Taikkoja ja kuokkia Hevosen kenkiä Hevosenkengännauloja Tako- nauloja Puserrettuja ja leikenauloja Muita takeita dt dt m3 m3 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Yhteensä Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ru u k k i... Vaakerin... I Piskarin.,... Kellokosken,,... ; Strömforsin... 5, , , ,030; 4, :, , ,330 7,8 3,850, ,900 7,040 6,40,330,890 5,940 8, ,090 4,000 5,700 4, Turun läänissä. Turun N a u la te h d a s... i Daalin ru u k k i... K irjakkalan r u u k k i... Leineperän... K auttuan... Noormarkun... Loimijoen N aulatehdas... Wesikosken...,94 4, ,98 8,69,60 0, ,050,50,400 _ 8,760, ,340) 3, , ,040,75, ; 5 50,630 0,90) 6,09 9,90 56,40 7,57 43,64 6,50 806, ,90,55 79,390 56,40 5,430 40,985:

25 Hämeen läänissä. Suomen Sahanterätehdas.... 7,908 6,500») 650 Tampereen Rauta- ja Teräksenjalostam is O sak ey h tiö... Jokioisten r u u k k i... W ierun,,... 6,990 5,909 50,040, ,067 9, ,00 35,000 9,500 39, ,43 5, ,76 3,050,86 3,46 3,067 9, ,00 9,500 46,8,756 Viipurin läänissä. Peron N a u la te h d a s... 6,500 6,050 6,05 Kuopion läänissä. IVärtsilän ru u k k i Möhkön Salahmin Juvankosken..., ,660,090 ^ V a rk a u d e n ,387 6, ,00,65 Waasan läänissä. Inhan ruukki ,40 84 Koskensaaren r u u k k i , , , , , ,000 9,0,68 Yhteensä 85,895 34,007 8,84 6,838 3,573 9,64 7,40j 9,858 9,590 5,35 44,590 86,970 49,73 79,633!) Siitä 3,78 kg vitjoja. ) Raidenauloja. 3) 7,73 kehäsahanlehteä,,7 sirkkeli- ja 77 puusahanlehteä,,979 terärautaa. 7

26 s Valimoita vuonna 899.! ; Koksia K u lu te t, t, n V a m i stet t u [Ulkomais- : ta takki-! rautaa jkotimais- : ta takkirautaa \ Ramutakkirautaa Kauppavalinteoksia Yhteensä takkirautaa Konevalinteoksia Kaikenlaisia valinteoksia Yhteensä Ilmoit. hiilenmen. takkirauta dt kohti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Uudenmaan läänissä. Helsingin Laivatokka..,76 485, ,736 3,575 3,575 Berggrenin konepaja H elsingin Laivavarvi ,034 95, ,8 J. D. Stenberg & Poikain k o n e p a ja ,50 00,50,000,000 John Stenbergin konepaja Kone- ja Siltarak. os.-yht. 600, ,048, ,846 konepaja......, ,959 5,8 4,900 4,900 Porvoon konepaja _ Fiskarin ruukki ,43, Karkkilan.... 3,806 0, ,4,000 8,000 0,000 9,458,39 34,86,497 38,75,9 8,55 6,53 36, Turun läänissä. Os.-yht. Yulkanin konepaja 660 9,76 34,094,037 ~,037 Crichton & Kumpp. konep. Turun Rautateoll. yht, ko,380 33,830 75,578,400, nepaja...,738, ,56,00,000 3,00 Porin konepaja...., , ,36 4,640 5,408 0,048 7 D aalin r u u k k i..., ,04,966 5,56 5,03 5,03 8 Matildedalin ruukki , ,494 3, ,437 9 Teijon _ Äetsän Os.-yht. konepaja , ,03 4,590 8,5 4,954 5,588 6,343 6,885 Hämeen läänissä. Tampereen konepaja..,06 4,557,397 5,954 5, ,458 W ahlstedtin konepaja Forssan konepaja Jokioisten ruukki , ,370, 7,84 6,433; ,4

27 : 9 V iip u rin lä ä n issä.! Koksia i i K u u t e t t u rautaa IUlkomais-i!ta takki-! rantaa! jkotimais- : liamu- : takki- i rautaa Yhteensä j takki- ; Konevalinteoksia CS S : ta takkirautaa Kauppavalinteoksia s t e t t u Kaiken-!laisia va- j linteoksia j! j [ Yhteensä j dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Société Anonyme y. m. k. p , ,333 5,08 5,08 8 Gutzeit & Kumpp. konepaja Ilmoit. hiilenmen. takkiraut. dt kohti - Kotkan Rauta-, Urheiluja Sähköliike _ Karhulan konepaja ,867,756 5, ,397 3, ,53 3,99,033 9, , M ikkelin lään issä. Haapakosken ruukki..,888 5,07 4,46 9,4.97 8,073 8,073 9 Lehtoniemen konepaja , 0, j _,88 5,96 4,46 0 0, ,073 8,83 K uopion lä ä n issä. Paukakosken ruukki W ärtsilän.. 390,66,66 3,79 3,47-3,47 Juvankosken,..,68 4,88 4, , , W arkauden.. 50, ,69,3 40,7,478 8,773 9, ,564,73 5,44 3,7,935 0,60 Vaasan läänissä. Metvikenin konepaja. 300,47 59, Veljekset F riis in konepaja 500,300 50, ,300 9 Tikkakosken tehtaat , , ,300,05 Oulun läänissä. Oulun konepaja....,00 3, , , ,60 Veljekset F riis iu konepaja 500, ,450 50, ,00 9,50 5, ,85,030 4, ,460! Valtionrautateid. k. p. Hangossa.....! Yhteensä 9,36 8,606 84,4 5,40 8,40 5,03 39,553 7,876 08,45

28 «0 Kaikenlaisten ranta-aineiden y. m. kulutus konepajoissa vuonna 899. Uudenmaan läänissä. : K otimaista Takorautaa I Ulkomaista ; Yhteensä!! ; Terästä j i ; Levyjä ivinkkelirautaa, putkeja, nietejä i y. m. dt i dt «n dt dt dt : Lyijyä, vaskea j y- m- Helsingin L a iv a to k k a...',4 4X , Suom. Sähkö-Os.-ylit. Helsingissä. ' K aasutehtaan konepaja Helsingissä.. 78 l Berggrenin Helsingin L a iv a v a r v i J. D. Stenberg & Poikain, Helsingissä.. ' 83 _ 83 57, John Stenbergin Juho Nissisen E,. Huberin ,46 47 Porvoon konepaja P o r v o o s s a Piskarin, Pohjan p i t ä j ä s s ä...,996, h ie n o p a ja Karkkilan, Pyhäjärven p it s 6, ,986,507 5,8 6,6,98 Turun läänissä. Os. yht. Vulkan T u ru ssa...,88 7, Crichton & Kumpp. T u r u s s a , ,088,5,05 Turun Rautateoll. yht. T u r u s s a... 3,4 84 4, , Porin, P o r i s s a ,300,950 50,30,50 54 Björkbodan, Kemiön p it Daalin ruukki...,0 59, Matildedalin, Perniön p it...,833 8, Teijon Aetsän, H uittisten ,949 3,78,677,48 9,90 8,07,69 Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tampereella Tampereen k o n e p a ja... 7,585,60 33,94, W ahlstedtin, T a m p e r e e lla...j Forssan, Tammelan p i t ä j ä s s ä Viipurin läänissä. 60,7 i [,87 56,034,65 86 Société Anonyme y. m. Viipurissa ,45;,000 3 Sähkö-Os. yht. V i i p u r i s s a... 06! ! 5!,009 Gutzeit & Kumpp. K o t k a s s a... 6!» I 69 6' - - :... 7 j Kotkan Rauta-, urheilu- ja sähköliike... 00;! 00 0; ' i Karhulan, Kymin p itä jä s s ä ,050 7; 9(i i ,99!,94; 4, : 4/744,37,5

29 i Takorautaa Kotimaista Ulkomaista Yhteensä Terästä Levyjä Vinkkelirautaa, putkeja, nietejä y. m.!lyijyä, vaskea y. m. dt dt dt dt dt dt dt Mikkelin läänissä. Lehtoniemen, Joroisten p it , Kuopion läänissä. Värtsilän, Tohmajärven p it... Juvankosken, Nilsiän... Varkauden, Leppävirran , , , , Vaasan läänissä. Metvikenin, Nikolainkaup... Vaasan konepaja... Veljekset F riis in, K o k k o la ssa... Tikkakosken tehtaat Jyväskylän lähellä O O O r ' O O O L CO Tfi C O ,065 6, Oulun läänissä. i Oulun k o n e p a ja... Veljekset F riis in, Kalajoen p it Yhteensä,009 9,9 3,00 3,379 8,95 9,8 4,893 Valtionrautateiden konepajat. H a n g o s s a... T u ru s s a... V iip u r is s a... K u o p io s s a... N ik o la in k a u p u n g is sa... Oulussa , ,649,649 4, Yhteensä koko maassa 3,658 9,9 3,849 3,503 30,08 0;4 5,6

30 i Valmistus konepajoissa vuonna 899. t o Höyryveueitä Höyryveneistä ovat yli 0 nhv. Lokomobiileja Höyrykoneita Maanviljelyskaluja järvi- maa- i Höyrykon. ovat : yli 0 nim. hv. Höyrypannuja Työkoneita Meijerikaluja Sahalaitoksia M yllylaitoksia Muita suurempia töitä k. nhv. kpl. k. nhv. k. nhv. kpl. nhv. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. 9tn/C Valmistusarvo Helsingin Laivatokka... Suom. sähkö o.-ylit., H:gissä. Kaasutehtaan, Helsingissä.. Berggrenin,,. Strömbergin elektrotekn. teh o 46 rautat. vaunua, 0 höyrylaiv., niistä 8 haaksirikko höyryv., kaljaaseja y. ra. korjattu. Y k si 4 nhv. dynam okone. Voim ansiirto 8 km. etä isy y t. Putkijohtoja; 4 säiliötä; 4 rautasiltaa: 33 sem aforia. Läm pöjohtoja ja tuuletuslait.: kassakaappeja: läajak k alaitok sia y. m.,594,600 das H elsingissä... - D ynam okoueita ja sähkömootorejn. 60,000 Grahnin, Helsingissä V esijohtoja, akselin j ehtoja, levyt öitä, takotöitä. Helsingin Laivavarvi Korjattu 3 höyrylaivaa, 9 torpedovenettä, 3 majakka-laivaa, ruoppauskonetta, ruop- J. D. Stenberg & Poik. H:gissä pausproom ua raudasta. Pumppuja, vipulnit., nostolait., varppauslait.. John Stenbergin raitiotiekal., transm., armatur., korj. y. m. Hihnakiekk., aksel., napalast.ja hammaspyör.: v esi- ja lämpöjoht., sähkö-henkii, nostolait.: vanunkiköysirata;,500 kaarilampunvipua. Nissisen, Helsingissä raufasänkyä; rakennustakeita. Kone- ja siltarak. o.-yht. Helsingissä... 0, rautatiesiltaa: suurehko höyr. käypäruop- 3,43,000 rauslaitos: proomua; suurehko joukko Huberin, Helsingissä schrapnelleja V enäjän ruumille. V esi- ja lämpöjoht. Pitkäniem en hulluinhuonetta varten: armatur. 300,000 Porvoon konepaja.... : Höyrvkon. korjauks., puutyökon. y. m.,300 Fiskarin, Pohjan pitäjässä.. 4,73 58 H ienotakeita 0 dt; 68 kpl. hevoskiertoja, 3 350,000 suuriraalait.; 5 kuorintakonetta; transm ission eja, korjauks. y. m. Karkkilan, Pyhäjärven pit turbiinia ä 0 ja 60 nhv.,000,000, , ,749,497 Turun läänissä. Os. yht. Vulkan Turussa.. 30 _ petroleum iinootoria. 475,000 Crichton & Kumpp. Turussa. 4,893 ind 3 ind ,05 ind 55 ind 9 ind ' M essinkinen h öyrybarkassi H. M. Keisarille; höyryhuvilaiva H. K. K. Suuriruhtinas Aleksan teri M ichailow itshille. 3,830,000 0,000 74,597 34,000 00, ' ,000

31 j ' Turun R autat. os. yht. Turussa _ rautatievaunua.,800,000 Porin konepaja rautaproom ua, 50 tavaravaunua.,350,000 Björkbodan, Kemiön pit dsn ovilukkoja. 94 dsn pusertimia. 78 dsn kakluunivem t., kakluuniluukkuja. pelti- 78,500 Daalin ruukki. joht., k ynttiläjalkoja ja korutavaroita. M aanviljeiyskaluja. takoalasim ia ja korjauks. 338,380 Hatildedalin, Perniön pit , : ,43 Teijon, Perniön p it dt k aik en laisia takeita. 0, Aetsän, H uittisten pit Hämeen läänissä ,893 ind 3 ind,05 ind ind 9 ind 3 höyrykon., höyrypannua. sisustu s Huittisten m eijeriihin. 54, , ,748,083 Finlayson & Kuinpp. Tamper. - : Korjauksia. 00,000 Sommers, af H ällström & Valldensïn, Tampereella ,000 Tampereen konepaja turbiinia, 5 vesisä iliö t, nostolaitus. hol-,005,600 ländaria, 4 pumppua. hydraulinen pumpunkoetuslait. tuubeja varten, höyrysilinterejä, levy- j*i niittilämmitysuuneja,, karaisi usuun., transm issioneja, korjauksia y. m. "VVahlstedtin, Tampereella.. _ Kaikenl. lconetavaroita ja korjaustöitä Nokian, Pirkkalan pit.... Kaikenl. konetav. ja korjauksia. 50,000 Forssan, Tammelan... Korjauksia tehtaisiin Viipurin läänissä Société Anonyme y. m. Viipur., L4 : : Sähkö Os. yht. Viipurissa Gutzeit & Kumpp., K otkassa. Kotkan Rauta-, urheilu- ja _ 4.800,600 K aikenlaisia töitä.,40.55 dynam okon. ja sähköm ootoria, 0 transiorm aatoria, 00 dt akkum ulaatoriievyjä, sähkölaitos y. m. Korjauksia. sähköliike... - _ - Knnokojjauksia. 95,000 Karhulan, Kymin pitäjässä Mikkelin läänissä. Lehtoniemen, Joroisten pit i painolastivaunua, tavara- ja matkustajavaunuja Karhulan syrjärataa varten, transm issioneja, koneita puuhiomoja varten 758,908 56, ,000, , i : 6 7 5,96, H öyryven. ja kon. korjauksia. 400,000 3

32 Kuopion läänissä. V ärtsilän, Tohmajärven pit.. Juvankosken, Nilsiän Varkauden, Leppävirran Sorsakosken Vaasan läänissä. Höyryveneitä I ; Höyryveneistä ovat yli 0 nhv. Lokomobiileja Höyry!koneitä ; järvi- maa- Höyrykon. ovat yli 0 nini. hv. Höyrypannnja Työkoneita Maanviljelyskaluja Meijerikaluja Sahalaitoksia Myllylaitoksia Muita suurempia töitä k. nhv. kpl. k. nhv. k. nhv. kpl. nhv. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. S h * I turbiini; kaikenl. valinteoks.: järeäm piä levytöitä; transm issioneja ja korjauksia II turbiinia, puunkuivausium i levystä, höy rykon. ja liöyryven. korjauksia. 8, M yllyjä ja sahoja H9.870 mk. arvosta, kaikenlaisia,05,88 töitä mk. arvosta. H ienotaetavaroita , , ,50,88 Valmistusarvo 80,000 4 Metvikenin, Nikolainkaupuug _ Transm issioneja. 7,066 Vaasan k o n e p a ja H kpl. vesiturbiinia. 4,800 Veljekset F riis:in, Kokkolassa Tikkakosken Jikylän lyhellä. Oulun läänissä. --- _ rautatievaun., työkon., m aanvilj. ja moijerik alu ja sek ä kaikell. töitä. T ransm issioneja, hirrennostolait.. sahoja ja m yllylaitoksia sekä korjauksia. 8, ,866 Oulun k o n e p a j a tervauunia. korjauksia. 350,000 Veljekset F riis in, Kalajoen p Yhteensä 89 6,,893 ind Kauppavaliutruksia, työkon., m aanvilj. ja m eijerikaluja. 8,000 95, , , ,34 3 ind,05 ind 55 ind ,3,3 04 5,85,590 9 ind Valtionrautateiden konepajat. i Helsingissä, korjattu rautatienkalustoa ja rakennettu vaunuja u u d e s ta a n...,746,895 Hangossa lokomotiiveja, vaunuja ja muuta rautatienkalustoa sekä toim itettu höyryveneiden korjau k sia... 56,798! Turussa lokomotiiveja ja rautavaun. sekä suoritettu kaikenlaisia t ö i t ä... 83, 95! Viipurissa, lokomotiiveja ja vaunuja sekä valm istettu vekselejä, risteilyjä, vastakiskoja, vekselinasettajia v. m... 8,06} Kuopiossa, lokomotiiveja ja vaunuja sekä suoritettu tö itä eri osastoja v a r t e n... i 0,03} Nikolainkaup. lokomotiiveja ja v a u n u j a... 69,66! Oulussa, ra u ta tie n k a lu s to a... J 8,366! Y hteensä yksityisissä ja valtion konepajoissa } 3,87,657} 8,573,47'

33 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna 899. % Uudenmaan läänissä.,9hif Helsingin kaupungissa: Helsingin L aivatokka... Suora. Sähkö Osakeyhtiön k o n e p a j a... Kaasutehtaan k o n e p a ja... Berggrenin... Strömhergin Sähköteknillinen k o n e p a j a... Grahnin Tehdasosakevhtiön konepaja... Helsingin L aivavarvi... J. D. Stenberg & Poikain k o n e p a j a... John Stenbergin k o n e p a ja... Juho Nissisen,... Kone- ja Siltarak. os. yht. k o n e p a ja... R. Huberin k o n e p a ja Valtionrautateiden k o n e p a j a...,594,600 0, , i Yhteensä Wnf 0 0, , 0 0 0! 3,43, ,746, ,09 \ Porvoon kaupungissa: Porvoon konepaja...,300 Hangon kaupungissa: Valtionrautateiden k o n e p a ja... 56,798 Raaseporin kihlakunnassa: Pohjan pitäjässä: Pinjaisten r u u k k i... Fiskarin... Aminneforsin... Ingon W aakerin... Tenholan Skogbyyn... Trollshofdan.,.... K arjan Mustion ,75, ,54 7, ,000 3,05,454 Lohjan kihlakunnassa: Pyhäjärven pitäjässä: K arkkilan r u u k k i...,000,000 Helsingin kihlakunnassa: Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i ,000 Pernajan kihlakunnassa: Strömforsin pitäjässä: Strömforsin r u u k k i... 5,000 Yhteensä 5 laitoksessa Uudenmaan läänissä 3,893,644 Järvim alm ia K arkkilan ruukkia v a r t e n Yhteensä Uudenmaan läänissä 3,893,78 4