XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSÄ,

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 7. YUODELlT ä 890. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSÄ, W E I L I N J A G Ö Ö STN O S A K E Y H T IÖ N K IR J A P A IN O S S A. 89.

2 S IS Ä L T Ö : Sivu Johdanto... Y X Vuorilaitoksia, ruukkeja ja konepajoja. Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suonien L a p is s a... Pitkärannan vaski- ja t in a la it o k s e t... Välimäen r a u t a k a iv o s... Järvim alm innosto... Maasuuneja a. Tekoaineenkulutus ja v a lm is tu s m ä ä rä...7 S:n b. Teknillisiä t i e t o j a... 8 H a rk k o u u n eja...9 Takoraudanvalmistus a h jo ta o n n a s s a Takoraudanvalmistus valssilaitoksissa a. P u t l a u s... S:n s:n b. H i t s a u s... Valurautatehtaita a. Sulattaminen Siemensin m artinuunissa... S:n b. Valuraudan valssaam inen.... Musta- ja tehdastaonta... V a lim o ita... Tekoaineenkulutus Konepajoissa... Valmistus Konepajoissa...8 Katsaus valmistusarvoon vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa... 0 Katsaus polttoaineen- ja takkiraudan-kulutukseen ruukeissa ja kon ep ajoissa... Työntekijöiden ja väestön lukumäärä ruukeissa ja k o n e p a jo is s a... Tehtyjä uutisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa...8 Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja k o n e p a jo is s a... 9 Työväen kassoja ruukeissa ja konepajoissa... 0 Keskimääräinen päiväpalkka muutamissa ruukeissa ja konepajoissa kaupungeissa ja maaseuduilla... Summittaisia tietoja uunien, ahjojen, valsilaitoksien ja koneiden y. m. lukumäärästä ruukeissa ja konepajoissa... 0 Tehtaita ja käsityölaitoksia metalliteollisuuden alalla. Katsaus tuotteiden määrään ja työväestöön tehtaissa ja käsityölaitoksissa m etalliteollisuuden a l a l l a... Katsaus tuotteiden arvoon s:n s:n....

3 Yleinen metalliteollisuuden yhteimasetus. Työntekijöiden lukumäärä ruukeissa ja konepajoissa sekä kaupungeissa että maaseuduilla 9 Työntekijöiden ja työpaikkojen koko lukumäärä metalliteollisuuden a l a l l a...9 Tuotteiden kokonaisarvo metalliteollisuuden a l a l l a... 0 Summittainen katsaus metalliteollisuuteen kaupungeissa ja kauppaloissa s:n s:n m a a s e u d u illa... Otteita valtauskirjadiaariosta vuodelta 890. Annettuja v a lt a u s k ir jo ja... Katsaus annettuihin lepo-aikoihin, puolustusoikeuksiin, valtauskirjojen siirtämisiin ja kaivosalojen p a n e m is iin...0 Rahapaja vuonna 890 KontroUUaitos vuonna

4 Vuosi 890 on vuoritoimeen ja konepajateollisuuteen sekä niitä lähellä oleviin käsityölaitoksiin nähden ollut erittäin edullinen, ja on se sen kuluessa saatuun kokonaiseen valmistusarvoon katsoen ensimmäinen kaikista tilintekovuosista siitä asti kuin Teollisuushallitus vuonna 88 perustettiin. Yleinen tähän kuuluvien tuotteidenmäärien tai arvojen yhteenasetus osottaa vaihtelevaisuudet eri vuosina ja tietävät useimmissa kohdissa lisääntyvää toimea 890 vuoden aikana. Poikkeuksen tästä tekevät kuitenkin jalot metallit ja vaski, joiden saanti riippuu työtäkannattavien löytöpaikkojen runsaudesta, eikä enemmän tai vähemmän edullisista kauppasuhteista. Kultaa saatiin eri vuosina seuraavat määrät: vuonna kultaa: gr.,0,,,7,780,,,,8, 7,80 joka osottaa hyvin alhaista määrää vuodelta 88, oikeastaan alhaisin määrä, joka on huuhdottu Ivalonjoessa siitä asti kuin kultaa siellä löydettiin. Sitten seurasi enentyminen aina vuoteen 889 saakka, jonka jälkeen taas taantuminen alkaa. Saadun kullan arvo nousi vuonna 890 7, ja kaikkiaan on tätä jaloa metallia Suomessa saatu kg. arvoltaan tasaisessa luvussa,0,000 &mf vuoden kuluessa. Hopeaa, jota metallia saadaan lisätuotteena Pitkärannan vaskilaitoksessa, on saatu seuraavat määrät: # hopeaa: kg.,7 8,s 70,9,, tai yhteensä näiden seitsemän vuoden kuluessa,7 kg., joiden arvo nousee 88,000 ä / Hopeantuotannon arvo maassa on siis saman ajan kuluessa ollut paljoa suurempi kuin kullan, mutta molempia saadaan kuitenkin niin vähän että niillä ei ole suurtakaan merkitystä taloudellisessa katsannossa. Vaskea ja Tinaa saatiin eri vuosina: Vaskea: dt,90,98,7,00,0,99,9 dt tinaa: dt dt

5 VI Näitä metallia saadaan ainoastaan Pitkärannassa ja vasken määrä, joka on laitoksen päätuote, näyttää olevan hiukan vähenemässä päin. Maassa on 7 vuoden kuluessa saatu,8,8 tonnia vaskea, jonka arvo nousee 7 miljoonaan markkaan sekä 99, tonnia tinaa, jonka arvo on 00,000 markan vaiheilla. Rautavuorimalmia louhitaan varsin vähän maassa; aikakauden alkupuolella oli toimessa ainoastaan Kulonsuomäen kaivos, kuuluva Pyhäjärven pitäjässä Uudenmaan läänissä olevan Karkkilan ruukin alle, ja kahtena viimeisenä vuotena on ainoastaan Laatokan rannalla olevassa Välimäen rautakaivoksessa harjoitettu louhintaa. Saadun malmin määrä tekee: rautavuorimalmia: dt, ,00,0 Järvimalmia nostettiin ilmoitettu: seuraavat määrät järvistä, joiden luku on alla järvimalmia: dt,00 9,770 7,0 0, 8, 7,0 0,99 järvien luku: Viimeisien vuosien paremmat asiain vaiheet ovat saaneet aikaan huomattavan tasaisen lisääntymisen järvimalminnostossa, joka oli alhaisimmillaan vuonna 88, sen jälkeen kun venäläiset markkinat rajoitettiin ja alakuloisuus menekkiin nähden oli suurin. Lisääntyminen nousee lähemmäs 00 /0 ja nostaminen on laajennettu niin että järvien luku, josta malmia nostetaan, on kolme kertaa niin suuri kuin viisi vuotta sitten, jonka kautta tietysti työansio, joka tulee köyhimmälle väestölle, on jaettu avarammalle alueelle kuin ennen. Takhir audanvalmistus ei ole missäkään määrätyssä suhteessa maan omaan malminsaantiin, koska raaka-aine länsi-suomen laitoksiin, niinkuin tietty on, tuodaan Ruotsista. Valmistus teki: Takkirautaa: koko maassa: dt 7,0 9,8 7,8 98,80 9,89 0,99 7,9 itä-suomessa: dt 8,97,00 7,897 97,,088 0,70,987 = järvimalmitakkirautaa. Rautasulainpötkyjä, jotka ovat lähimpänä raaka-aineena kankiraudan valmistuksessa, esiintyy varsin vähän tai ei ensinkään maailman markkinoilla. Jokainen laitos käyttää yleensä itse omia valmistuksiansa, mutta Suomessa ovat menekkisuhteet Venäjään nähden antaneet aihetta mainitun puoleksi valmiin teoksen valmistamiseen, osaksi senkintähden että,000 puutaa rautasulainpötkyjä, järmimalmitakkiraudasta tehtyjä, vuosittain saadaan tullittomasti viedä keisarikuntaan. Sulainpötkyjen ja millbaarien valmistus yli oman tarpeen on noussut: millbaaria/ ja sulainpötkyjä yli oman kulutuksen: dt 0,7 8, 0,,9,8 9,0,0

6 Valmistuksen väheneminen viimeisinä vuosina riippuu muiden muassa siitä, että Daalinruukissa toimi on vähentynyt. Kankiraudan, hienoraudan ja levyjen Valmistus nousi: VH dt 8, 7,87 99,90 07,9 0,7,, ' niistä ahjossa: dt 9,888 0,70,,9,7,8.7 Verrattomasti suurin osa on kankirautaa tai laajuutensa puolesta saman vertaista rautaa; ainoastaan varsin vähäinen määrä on levyjä, josta suurin osa on valmistettu Varkaudella ja käytetty tämän laitoksen omaan laivanrakennukseen, sekä osa Aminneforsin ruukissa kattolevyn muodossa, ja osa Daalinruukissa, silloin kun tämä ruukki on ollut toimessa. Muita levyvalssilaitoksia, paitsi yllämainittuja, ei maassa ole.. Vertailun vuoksi on yllä ahjotaonta erikseen ilmoitettu, jossa ainoastaan kankirautaa on taottu ja jotensakin yhtä paljon eri vuosina, paitsi 88 88, jolloin toisellaiset vientisuhteet Venäjään nähden astuivat voimaan. Mitä valurautaan tai teräkseen tulee, on sen valmistusmäärä tehnyt: dt,,0 9,09,,88 9,78,7 Nuo jotenkin huomattavat vaihtelut tähän tehtaanteos-haaraan katsoen tulevat siitä, että noissa harvoissa maassa löytyvissä martinuuneissa toinen Daalinruukissa ja toinen Aminneforsissa sekä yksi suurempi ja yksi pienempi uuni Wärtsilässä epäsäännöllinen työ yhdessä ainoassa uunissa synnyttää tuntuvasti vaihtelevia tuloksia koko maassa. Yleensä tuntuu siltä, kuin martinrauta ei olisi voinut vallata itselleen mitään etevää asemaa kotimaisessa kulutuksessa, ainakaan eivät tavalliset maasepät sitä paljon käytä. Tämä tulee suureksi osaksi siitä, että on vaikea mainittua rautalajia hitsata, ja ehkä myöskin sen vähemmän tasaisesta valmistuksesta. Konepajoissa käytetään vielä tällä alalla etupäässä ulkomaista tavaraa. Naulanvalmistus on suhteellisesti korkeiden tullien kautta, jotka pantiin toimeen 88, lisääntynyt hyvin nopeaan, niinkuin alla olevista tiedoista näkyy: nauloja: dt,70,09 9,890,0 9,70,7,70 Valmistusmäärä on siis käynyt enemmän kuin kolme kertaa suuremmaksi kuin se oli vuonna 88. Kilpailu onkin kotimaisilla markkinoilla niin suuri, että naulojen hinta vuosi vuodelta on alentunut. Muita mustataetavaroita, paitsi nauloja, on valmistettu seuraavat määrät: dt 0,7 9,97 7,8,0,,, " 7,0 Tällä alalla on rajoitus tako tavaroiden ja konepajatuotteiden välillä jotenkin epävarma, niin että samaa tavaraa voidaan valmistaa sekä mustapajassa,

7 VIII tavallisesti silloin pienemmässä rautatehtaassa; että myöskin konepajassa. Tämän kautta voipi tilastollisiin tietoihin pujahtaa pieniä eroavaisuuksia, joita ei ole voitu välttää. Ylipäänsä näyttää kuitenkin eneneminen tapahtuneen vuodelta 888, jolloin valmistus oli vähimmillään. Valmistettujen valimotavaroiden määrää ei ole tilastossa- ilmoitettu ennen vuotta 887, sentähden että ne sitä ennen olivat luetut konepajatuotteiden yhteyteen, Mainitusta ajasta alkaen on valmistustulos seuraava: valimotavaroita: dt 0,7,90,89 9, * Näistäkin tavaroista, joista maan tarvetta helposti voidaan kotimaisilla tuotteilla tyydyttää, määrättiin vuonna 88 jotenkin korkea tulli. Tämä taisi tapahtua osaksi ilman tarkemmin harkittua syytä, koska se komitea, joka valmisti tullimääräin ehdotusta, perusti laskunsa ehdotettuun takkirautatulliin, jonka mukaan olisi maksettava tullia 0 penniä leiviskältä. Takkiraudasta, joka on raaka-aineena valimoissa, ei kuitenkaan määrätty näin suurta tullimaksua, vaan alennettiin se puolta vähemmäksi, jonka kautta valimotavaroista lasketut tullimäärät, joita ei muutettu, saivat vallan toisellaisen merkityksen ja muodostavat paljoa suuremman turvan, kuin aijottu oli. Seuraus on kuitenkin ollut se, että valimotavaroiden valmistusmäärä viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana on lisääntynyt noin 0 % Maan konepajoissa on alla mainittuja tavaroita valmistettu: Höyry veneitä kappaleita Höyrykoneita kpp... 0? Maanviljelys- ja mejerikaluja kpp. 7 0.,7,,8,788,77 Sahalaitoksia kpp... 9? 9 Myllyjä kpp Koko lukumäärä tekee siis höyryvenettä, 7 höyrykonetta,,988 maanviljelys- ja meijerikalua sekä myllyä ja 9 sahalaitosta. Muutamissa kohdissa on tämä luettelo epätasainen tai vaillinainen, koska edellisinä vuosina ainoastaan suurempia höyrykoneita erityisesti on ilmoitettu, sekä ainoastaan suurimpia ja tärkeimpiä maanviljelyskaluja, niinkuin puimakoneita y. m. erityisesti on lukuun otettu, jotavastoin auroja, kirnuja ja muita pienempiä maanviljelyskaluja ei ole mainittu. Valmistetut sahalaitokset eivät myöskään kaikissa konepajoissa ole ilmoitettu erikseen, vaan mainitut muiden suurempien koneiden joukossa, ja sen johdosta on tilasto tässäkin kohden sangen vaillinainen. Yleensä on tuotanto konepajoissa ja valimoissa maassa lisääntynyt paljoa enemmän kuin rautatehtaissa ja muissa vuoritoimeen kuuluvissa teollisuuslaitoksissa. Tämä käy selvästi esiin seuraavasta eri vuosien valmistusarvojen yhteenase- tuksesta:

8 IX Huuhtamoissa, kai- äinf. Sfof Mnf. Sfkif Sfinf Sftnfi yoksissa ja ruukeissa... 9,7,*) 9,7,90*) 7,8,8,78,7,,8 7,, 9,9,90 Konepajoissa ja valimoissa...,0,70,98,8,7,98,,9,90, 8,8,088 0,88,0 Käsityölaitoksissa.,8,,79,9,0,00,0,7,0,9,0,8,7,9 Y altionrauta teiden,7,0 7,9,8,88,700,79,,0, 8,79,0,097, konepajoissa**). 89,,00,0,,9,8,.,90,8,9,700,9 S*hif 7,9, 8,,9,98,89,87,9 7,8, 0,8,8,798,0 Valmistusarvo aleni siis tuntuvasti vuosina 88 ja 887 sen jälkeen kuin tullimääräykset, jotka koskevat vientiä Venäjälle, pantiin toimeen. Sittemmin on se taas vähitellen noussut kokonaismäärään, joka vuonna 890 nousee yli '/miljoonan markan sekä yksityisiin konepajoihin ja valimoihin nähden lähes miljoonaan. Sellaista arvoa maan konepajateollisuus tähän saakka varmaankaan ei ole koskaan saavuttanut. Vuodelta 88 vuoteen 890 on yksityisten konepajojen valmistusarvo lisääntynyt yli 80 #/0, jota vastoin raudan- ja vasken- sekä kaiken muun vuoritoimen arvo yhteensä ei ole enentynyt muuta kuin /0. Käsityölaitokset metalliteollisuuden alalla osottavat tämän ajan kuluessa lähemmäs kolmenkertaisen arvonlisääntymisen, mutta että tämä riippuu vallinaisista vanhemmista tiedoista, sen näkee jo siitäkin, että kaikkein suurimmat erovaisuudet ovat huomattavat vuosien 88 ja 88 aikana. Yksityisen konepajateollisuuden valmistusarvo on siis noussut, mutta vielä suuremmassa määrässä on tämä lisääntynyt valtion rautateiden konepajoihin nähden. Arvo on näissä noussut noin 900,000 markasta, vuonna 88,,700,000 markkaan, vuonna 890, siis lähes 90 /0- Erittäin suuri enennys on huomattava varsinkin kahtena viimeisenä vuotena, joka tietää, että lisääntyminen tulevaisuudessa yhä on jatkuva. Selvää on että tämä lisääntyminen tulee tapahtumaan jotenkin säännöllisesti huolimatta niistä paremmista tai huonommista ajansuhteista, jotka vaikuttavat masentavasti yksityisteollisuuden tuotteiden määrään, ja epäilemättä siis valtion konepajateollisuus huonoina vuosina, yksityisiin verraten, tulee saavuttamaan hyvin korkean tuotteiden määrän, jollei vastedes ryhdytä joihinkin' toimenpiteisiin, jotka olisivat omiaan siirtäämän osan valtionrautateille tarpeellisia uutisrakennus- ja korjaustöitä yksityisten konepajojen tehtäväksi. * ) Vuoritoimen valmistusarvo vuosilta 88 ja 88 on saatu yhteenasettamalla 887vuo- den tilaston johdannossa olevia ilmoituksia ja eroaa sentähden vähän niistä arvomääristä, jotka ovat mainitut ensinmainitun vuoden tilastossa; vuodelta 88 erotus ei kuitenkaan ole suurempi kuin 0,000 /htf Katso sivua 88 vuoden tilastossa. **) Pietarissa oleva Valtionrautateiden konepaja siihen luettuna. Loppusummissa syntyy tämän kautta pienempiä poikkeuksia tekstissä olevista tauluista, jotka vuodelta 890 nousevat 7,0 %:

9 Raudan ja rautatavarain vienti Keisarikuntaan on tehnyt: Kajoitusmäärä puudissa,7, 00,000 70,000 0,000 90,000 Kanki- ja Valintava- Koneita ja Vuonna. Takkirautaa, tullitonta. Snlainpöt- kyjä, tullittomia. lajirautaa roitajarauta- työkaluja à kop. tavaroita à 0 à 0 kop. tullia kul- kop. tullia tullia kullassa puu- kullassa lassa puu- puutaa. dalta. puudalta. dalta. 88 ulosvietiin puutaa,8, 9,8 0,8,77 7, ,80 9,000 8,0 0,, 8,9 888,0 9,999,,9,9 87,89 889,,,87,,0 9, ,7, 9,0 0,70 7, 789,7 Vuosina 888 ja 889 oli vienti alle 700,000 puudan, mutta sen jälkeen se taas lisääntyy vuonna 890, kun Daalinruukki, pari vuotta toimetonna oltua, taas on alkanut toimia. Koneteollisuuden tuotteet tuntuvat myöskin vähitellen saavan paremman menekin Venäjällä, vaikka niiden vienti ei vielä likimainkaan ole lähennyt sitä myönnettyä korkeinta rajaa, joka on säädetty tuontivaroille, joista alenettu tulli maksetaan. Tämä on tapahtunut, vaikka maan konepajat, määrätyissä vuotuisissa hakemuksissa Marraskuussa ovat pyytäneet vientioikeuksia kokonaismäärän mukaan, jotka väliin ovat vientirajoitusta paljoa suuremmat. Mutta syy tähän todellisen viennin vähyyteen konetavaroihin katsoen on luultavasti haettava osaksi siinä että on vaikea tilauksilla, joista on ennalta rajoitettu painorajoitus, kilpailla Keisarikunnan markkinoilla, osaksi siinä että kustannusvalmistus työkalu- ja koneteollisuuden alalla tuottaa suuria kulunkia. C. P. Solitander.

10 Kullanhuulitamot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa v Oulun läänissä. Tuotteiden arvo. Sfmf Huuhtamojon lukumäärä. : Huuhtamojon omistajien ja hoitajien lukumäärä. Naisia. Y h teensä. määrä. Työntekijöiden lukumäärä. Päivätöiden luku Huuhdottua maata. m Saatua kultaa. Kultaa päivätyötä kohden gram - maa. M iehiä. grammaa. Ivalonjoen jokilaaksossa Inarin pitäjäs sä Suomen Lapissa 7, a ,0 0, 7,80,, Summat ja keskimäärät edellisinä vuosina ,9,08 *) 77*) 7,9,797,00,! Pisin huuhtomis-aika 890 : Toukokuun 8 päivästä Marraskuun 7 päivään. Keskimääräinen huuhtomis-aika 890: Kesäkuun 0 päivästä Syysk. 0 päivään. * ) Keskimäärin vuodessa.

11 Pitkärannan vaski- ja tinalaitos vuonna Työ kaivoksissa. Päivätöiden lukumäärä: porraksessa à 9 t u n t i a... 9/ kaivoskujassa >/ syvennyksessä / nostamisessa à 8 tuntia veden nostamisessa... V höyrykoneen hoidossa... / p ajassa... 9/ kaikellaisissa t ö i s s ä... 9 työ-päivätöitä 79'/ Porattuja metriä: porraksessa , k a ivosk u ja ssa... 98,9 syvennyksessä......, por. metr. 0,7 Käytettyjä räjähdysaineita: D y n a m iittia ,7 kg Sytytinlankaa, r e n k a ita rengasta N a lle ja.. 00 nallia Käytettyjä poltto-aineita: P o ltto p u ita 8 m8 H i i l i ä 907 kg Saatuja eli ajettuja metriä: kaivoskujassa... 0,9 pit. m. syvennyksessä......, syy, m. tunkeumista vuoreen 8, metriä Saatua vuorta: 880 dt Nostettu määrä vu orta: dt Kilogrammalta dynamiittia saatua v u o r ta 00 dt Ajaminen kaivoskujassa dynamiitti kilogrammaa kohti 0, m.,. syvennyksessä 0, m.. Valikoiminen. Päivätöiden lukumäärä: valikoimisessa...0 höyrykoneen hoidossa... 0 kaikellaisissa töissä Saatu: Vaskimalmia Tin a m a lm ia päivätöitä dt 7 dt. Vaskenliuoitus märkää keinoa käyttämällä. Päivätöiden lukumäärä: malmin rouhinnassa... höyrykoneen hoidossa liuoituslaitoksessa kaikellaisissa töissä päivätöitä 0

12 Käytetty: puita keittosu olaa rautaram ua jodkaliu m ia 78 m dt 7 dt kg. Kasartaminen ja puhdistaminen. Päivätöiden l u k u m ä ä r ä Kulutettu m äärä p u i t a 87 m Saatu m äärä vaskea... 9, dt Valmistettu rikkihopeaa, vastaava puhtaassa h o p e a s s a...87, kg. Tinamalmin huuhtominen. Päivätöiden lukum äärä h u u h to m is e s s a Käytetty m äärä tin a m a lm ia 7 dt Saatu m äärä tin a ja u h o a..., dt. Tinansulatus. Päivätöiden lukum äärä tin a n s u la tu k s e s s a... Kulutettu p u u h iiliä m8 Kulutettu m äärä tin a ja u h o a..., dt Saatu m äärä t i n a a...,n dt luettuna) teki: Koko yhteinen kulutus kaikissa Pitkärannan laitoksissa (lasitehdas siihen puita 90 m p u u h iiliä 97 k iv ih iiliä dt k o k s ia 8 dt jodkaliumia... kg k e itto s u o la a... dt rautaramua... takorautaa... l e v y j ä... t e r ä s t ä 7 dt 7 dt 8 dt. dt Vuonna 890 saatiin niinkuin yllä on mainittu: 87, kg hopeaa,7 dt tinaa 9, dt puhdistettua vaskea, jonka yhteinen arvo tekee 87 $ n f

13 Vaski- ja tinalaitoksessa oli v. 890 seuraavat laitokset: 0 Pasutusuunia Kaasunsynnyttäjää Kaivosuunia Spleissi-uunia Kupoli-uuni Kuivaus-uunia Uunia kloorin pasutusta varten Rikkinatrium-uuni Tinajauhon pasutus-uuni Tukotinta Höyrykonetta, yhteensä hvm. 8 Kiinteää höyrykattilaa 80 mtuli- pinnalla Lokomobiilia, yhteensä 0 hvm. Vesiratas hvm. Survinlaitos 9 leimasimella. Selityskonetta Plannen-ahjoa Pyörivää suppilo-ahjoa Kaksinkertainen survinahjo Nostoratas Liede-hautaa Liederänniä Valaistus-dynamo 0 lampulla. Malminlajittelijaa, Dynamolla varust. Vuorenporauskonetta Kompressori Kivenrouhinta Rouhinvalssilaitosta Maljalaitosta Happotornia 8 Uuttamis-allasta Lyijyllä vuorattua allasta 0 Saostamisallasta Suodattamispaininta Sementtivaski-painin Shaping-kone Porauskonetta Rautasorvinta Puusorvin Merkelikone Puunnostolaitos Keinotekoinen käytävä, virstaa pitkä. Turvekonetta Täydellistä nostolaitosta Raitioteitä maan pinnalla 989 jalk. S:n kaivoksissa 7 jalkaa.

14 Rautamalmin-louhinta Wälimäen kaivoksessa Wiipurin läänissä v L u ]i u m ä ä r ä K U u t e t t u Saatu j W iip u rin läänissä. Malminlouhinnassa, työntekijöitä keskimäärin Malminnostossa. Vedennostamisessa. Salvaamisessa. Erottamisessa. Kaikellaisissa töiss ä. I työntekijöi itä. I Wälimäen kaivos Mäkisalon kylässä, Sortavalan pitäjässä, jonka valtasi p. Lokakuuta 889 Ins. Chr. Hus- I-* gafvel ja josta louhitaan 00 0 a 0 00 O i 0 malmia Putiloffin ruukkiyhtiölle Pietarissa. Malmi on magnetiittia. Koko väestö ruukilla nousee 0 O I kaivoskujassa., porattuja metriä porraksessa.,0 syvennyksessä., porattuja metriä. 0,08 Ruutia. Dynamiittia. 0 kg. 0kg. M 0 Sytytinlankaa. Nalleja. Rautaa. Terästä. Hiiliä takomiseen y. m. malmin louhinnassa. malmin ja veden nostamisessa. P a k k a salvaamisessa ja taonnassa. erottamisessa ja huuhdannassa kaikellaisissa töissä. kustannus. päivätöitä. Louhittua ja nostettua vuorta. teko-aineen kustannus. renkaita. 0 kg. 0 kg. m Sfinf. Sfafi Sfirtf. Stnf S k if Sfinf dt dt CO JO o* 8,9 0 0 h- to 0-0 CO ' cd 00 -a 'o CO 0 JO -j fco "to CO cc o JO 0 «to "to oo CO 'o o V ' 0 S 9 " v t 0 J D ' o 0,80 7, Valikoittua rautamalmia.,0 Käypä keskimääräinen hinta desitonnista kankirautaa % : 0 yuä. t e r ä s t ä 9 ru u tia 00 n dynamiittia m puuhiiliä.... ja lk a -p ä iv ä ty ö s tä 0 hevos- 0 Käymäkuntoisten kaivosaukkojen luku..... Stollien lu k u m ä ä r ä... Kaivossijat ja niiden syvyys lavan alla: N:o I... metriä. N:o I I..., N: o I I I..., M u is t. Ei mikään muu rautakaivos maassa ole ollut toimessa vuonna 890.

15 Järvimalminnosto vuonna 890. Järvien luku, josta malmia on nostettu. Kustannukset malmin nostosta ja talletuksesta Kotiinkuletettua malmia Järvien rannoille jäänyttä malmia nostettua jä rvimalmia Wnf. dt dt dt Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki.... 8,0 0,88 0,88 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. 0,,,00,7 Oravin..,,88 9,77 0,7 80,9,9,77 07,9 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki...., 9,8,7,8 Karttulan ,0,,08 8, Kuokkastenkosken ruukki. 7,8 7,0 0,8 7, Möhkön 90,89 00,7,8 0,9 Pankakosken,79 8,79,8, Salahmin 9 0,08 0,08 0,08 Juvankosken 0,8,,09 90,7 W ärtsilän 9 9,8 8,,8,,88, 7,9 90, Waasan läänissä. Kiimingin ruukki....,888,7 8,9,970 80,7,9 08, 0,99

16 7 Maasuuneja. a) Valmistus ja kulutus. Kulutettu Valmistettu K o timaista malmia. U lkomaista malmia. Puuhiiliä. Puita malmin kuivaamiseen. Valutakkirautaa. Takotakkirautaa. Valinteoksia. takkirautaa. dt. dt. m m dt. dt. dt. dt. Uudenmaan läänissä. Kosken ruukki... Skogbyyn... Trollshofdan ruukki. -, 7,0,7 7,0,00 7,8 8 8,9 8,0, 8,8 8,7, 80,77 0,0 8 0,9 8 0,7 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki... Leineperän ruukki.. Teijon.,,09 7,8,,88,79 9, ,709,8,,0 0,709, Wiipurin läänissä. 8,9 8, ,09,0,77 Suojärven ruukki..,, 0,0, Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. Oravin,,0 =,00,0 7 _,0,770 0,,770,0 7,0 70 9,80 0 9,88 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki.. Karttulan.. Kuokkastenkosk. ruuk. Möhkön Salahmin Juvankosken Wärtsilän 8,78,8,08 97, 9,0 7,,7,7 8,0,8,87, 8,0,00,, ,87,,7,,9,80 8,90 8,999,,7,, 7 9,7 8,90,899,8 7,0 8,07 8,80 7,9 89,89,97 7,70 9,97 8,97 9,077, 77,9,70 9,8 9,99,8 7,9

17 8 Maasuimeja vuouna 890. b) Teknillisiä tietoja. Puhallus- Päivä, jo l vuoro kausien loin työ uunissa alkoi. Hengen lik i määräinen lämpö. paino. Hengen lik i määräinen Hiilipanoksien suuruus. Ajettujen panoksien koko lukumäärä. Takkirauta-prosentti malmista. Hiilenmeno takkirauta desitonnia kohden. räv.890. Celsius mm. m hl. Uudenmaan läänissä. Kosken ruukki. Skogbyyn Trollshofdan /ia 889 7, 890 'V l, 7,9,0, Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki.. Leineperän.. Teijon.. 7, 890 / 890 9/ »,79,8,9 8, 0,o 7 7 Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki.. '/, kylmä, 0 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. Oravin /, 889 Va l,,-,0,9 0 9, 8 8 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki.. Karttulan.. Kuokkastenkosk. ruuk. Möhkön Salahmin Juvankosken Wärtsilän '/a 890,/ , 890 '»/, Vio kylmä kylmä 0 70 ') ,7,, l, Id,,. 8,008 9,08 8,0,7,0 8,79, , , , ) ') valkoista takkirautaa varten pidetään hengen lämpöä 0 00 C. ) sekä hl. puita.

18 9 Harkko-uuneja vuonna 890. Puhallus vuorokausien lukumäärä. Panoksien likimääräinen suuruus. Kulutettu. Hiiliä. Malmia. Malmia. Puuhiiliä. hl. kg- d t. m8 Valmistettu harkkorautaa. Kuopion läänissä. Pankakosken r u u k k i... 8.,0,000 7,8 Waasan läänissä. Kiimingin r u u k k i... 0,,, _ 78 9,70,989 Muist. Harkkorauta Kiimingin ruukissa taottiin, ilman erityistä punnitsemista, suorastaan desitonniksi kankirautaa.

19 0 Takoraudan-valmistus alijotaoimassa y [ Työvuorokausien lukumäärä. K u l u t t t u V a m i e t t u Takkirautaa! K o timaista Ulkomaista Ramua Puuhiiliä Sulainpötkyjä Kankirautaa i- [ Hienoa rautaa Kaikellaista rautaa dt. dt. dt. dt. m dt. dt. dt. dt. dt. % m Po lttohui rennus Hiilenmeno takkirauta desi tone ia kohden Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki.. Vaakerin.. 7 Kellokosken.. Strömforsin.. Mustion.. 8 Turun ja Porin läänissä. Fredriksbergin ruukki. Leineperän,, Kauttuan Noormarkun Kuuston Kirjakkalan,, Hämeen läänissä ,0,79,7,,700,8 00 0,70,79 07,9,8,,80,88,98,97,,08,,0,9 88,08,08,87,0,0,,98 99,,,89,0, ,, 9 707,0, 88 99,8,89,7,,,,,,0,7,,9 7,70,7,,0.7:7,9, 7,9,,,9,99,9 0,788,8 87,990,9,7 7,977,77,7, ,., ,8 0,8 0,8 0,8 0,9 0,8 Jokioisten ruukki.. Rautakosken.. W ienin,, ,0 9 88,0 78 0,07 9,0,70 90,7, 80,8 98,08,77, 7,0 7,08,877 _,999,, 0, 778, l, Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki.. Rautakosken.. Waasan läänissä. Inhan ruukki.. Koskensaaren.. Kiim ingin.. Orismalan ,00 7,00 78,00 Z j 0 0, 7, 7,,078,,788,9,, ,89,77,,0,,98,0, 0,8 9, 0,7,98,0,, 87 0,79,7,7 j,7 7,7,977 j,88,879,8 7,',77 8,77,7 9 0,7 Mxdst. Raaka-aine Pankakosken ruukissa oli harkkorautaa ja valmistettu tavara oli mill- baaria, joka meni suoraan sikäläiseen valssilaitokseen. Kiimingin ruukissa käytettiin harkkorautaa takomiseen.

20 ! i Takoraudan-valmistus valssi!aitoksissa. a) Putlaus. Työvuorokausien luku Ta kkirautaa K u l u t e t t u Ta kkirautaramua i Y hteensä tai drirautaa Polttoaineita Kivihiiliä Puita V a l m i s t e t t u M illbaaria Sub linpötkyjä Mi intä putla) israutaa. dt dt dt m m dt dt dt dt Y hteensä Liikamäärä tai vajaus omassa putlausraudan kulutuksessa ') Polttohuvennusprosentti Uudenmaan läänissä. Fiskarin ruukki... 8, 9,8,8,7 7, 7,,99 Karkkilan... 0,7 79 7,0,0,98,98, 7,87,8 9,0,8,07,, -,99 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki... 9,987,987,08 0,7,08,9 +,978,) Matildan...,70,0 7,9,0,97,97 80,90,0,900,0,0 0,7 7,97 8, +,98 Mikkelin läänissä. Oravin ruukki ,0 9,0 8,00 8,8 8,8 +,9 9 Kuopion läänissä. Juvankosken ruukki,70,88 9,8 i U h!, + Warkauden 0,7,77, ),90,0,00.,99 +,80, Wärtsilän,,,0,0 8,08, , 8,8 0,08,90,9 7,87,,,00, , 8,7,99,0, 7,78,809,80,00,0 +,0) ) Katso seuraavaa taulua. ),9 m sahakarikkeita. ) Liikamäärä itä-suomelle, josta millbaaria viedään ulos.

21 Takoraudan-valmistus valssilaitoksissa. b) Hitsaus ja valssaus. Työvuorokausia Sulainpötkyjä Kotim aisia Ulkomaisia K u l u t e t t u Y a i m i s t e t t u r a u t a a Millbaaria Muuta rautaa Polttoaineita K ivihiiliä Puuhiiliä Puita Tavallista rautaa Hienoa rautaa Levyjä Rautalankaa Kattolevyjä Kulma- pantt. ja muotorautaa Saatua ramua Polttohuvennusprosen Uudenmaan läänissä. dt dt dt dt dt m m m dt dt dt dt dt dt dt dt Fiskarin ruukki... _,0,70, 9,9 0 7,0,7 0,89,08,07 Karkkilan... 0,98,98,90,,,7 Turun ja Porin,.70,,7 0 8,79,97 0,89,08 8,9 läänissä. Daalin ruukki , 8, 9,7,0 9,07 7,7 -,7 9 Matildan... 7, ,7,787,787 Mikkelin läänissä.,8 89 8,,99,8,7,88 7,7,0 87 Oravin ruukki... 7,7,7 9,8,0,0 9 Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki.,8,8*),90,9,9, Juvankosken 8,0,09,0 8, 8, 8, Warkauden 9 _,070 0,90 - * ),89, 7, W ärtsilän 0, 9,08,09 8 0,,887 _,8 _ 9,7 9,, 7,8 78,,9 7,,79 8,097,9,7,00 08,089,8 8,80,7 8,9,8,,9 7,9 8,9, *) Saatu harkkoraudan takomisen kautta ahjossa. ), m sahakarikkeita.

22 Valurautalaitoksia. a) Sulatus Siemensin-martinuunissa. ' T; povi lorokausia Ch argeria K a D Ikkikiveä ja olomiittia i Poltto-aineita K ivih iiliä Puita K u l u t e t t u. Valmistettu Turpeita T akkirautaa ja takkir. ram ua Rautaa Takorautaa jatakoraut.- ram ua Muuta rautaa Ra utamalmia V alanteita Te iräsvalinteoksia dt m m hl. dt dt dt dt dt dt dt dt dt Saatu takaisin Uudenmaan läänissä. Åminneforsin ruukki. 8,9 7,0,0 ) 0,,0 9,9 9,9 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki ,70 8,7,07 8,8 79,8 970,8 798 Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki.. 7,8 777, ),08,77 0, ,909 7,8, 9,9 99 7,,999,07,00,07,8 *) mangaanirautaa. ) harkkorautaa, hematiittia, ferrosilisiumia, ferromangaania. b) Valuraudan valssaus. Uudenmaan läänissä. Kulutettu Poltto-aineita Kivihiiliä Puita Valanteita Tavallista raataa V a m i s t e t t u Hienoe irautaa Lei?yjä Kulma- ja muotorautaa Takaisin saatu määrä m m dt dt dt dt dt dt dt Åminneforsin ruukki. 0,7 8,8,8 ~,9 7, Polttohuvennus / Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki...,9,8,8, Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki.. 8,70,0,0 0 78,99,978,,8,,7,9

23 Musta- ja Tehdastakeita. K u u t e t t u V a l m i s t e t t u Ainerautaa Kivihiiliä P o l t t o - a in e it a Koksia Puuhiiliä! Puita Lapioita ja kihveleitä Kirveitä ja piiluja Taikkoja ja kuokkia Va ntaita ' Hevos ;enkenkiä Hevosenkengän nauloja Take mauloja Puserrettuja ja leikenauloja dt. m m m m nl&s nl&s ni U ni U nl$ ni U nl&s nl TÛÜ. dt. Muita takeita Y h teensä Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki _,000,000,80, 79 Waakerin... _ Kellokosken , 0,800 7 Strömforsin ,8,77 8 Mustion Turun ja Porin läänissä.,09 0 9,00,7,0,7,0,08,79 Björkbodan ruukki..,0 97 0,000,000 Daalin Lein ep erän ,77 0 Loimijoen naulatehdas, ,00,0 Kauttuan ruukki ,0,78 Noormarkun ruukki _,00,9 Kirjakkalan Turun Leikenaulatehdas,970,07 8,000,800 Hämeen läänissä.,007 8,, ,8,00,999 0, Jokioisten ruukki..,78 98,08 79 _ _ 8.7., 08, 8,0 Rautakosken Wierun. ' , Wiipurin läänissä.,07 98, ,88,9,7 08, 8,0 Peron ruukki.... 8,8 -,887 Kuopion läänissä.,90 8,8,887 Jyrkän ruukki.. 8 _ Möhkön Pankakosken Salahmin, Juvankosken , 70 Waasan läänissä. 9,7 7 --,9,0 77 Inhan ruukki ,8 8 Koskensaaren ruukki. 0, 0,000 8,0 00,0,9 0,000 8,0 98,08,9 7,0,87,098 7,j,978 8j 8,9,00j,, 9,00 0,7

24 Yalimoita. K u l u t e t t u Y almistettu Kotim aista takkirautaa Ulkomaista takkirautaa Ramutakkirautaa valinteoksia Puuhiiliä K oksia takkirautaa Polttoaineita Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia K aikellaisia valinteoksia Uudenmaan läänissä. Fiskarin r u u k k i... Helsingin Laivatokka... Laivavarvi.... Karkkilan ru u k k i... Kellokosken,... Osbergin konepaja.... J. D. Stenberg & poikain konep. Mustion ruukki... Turun ja Porin läänissä. dt. dt. dt. dt. m m dt. dt. dt. dt ,0 8,00, ,9,97,07 7, 8, ,0 9,00, , ,9, ,00,00,0,, 0,7,8 9,7 7,7 7,870 Porin konepaja... Crichton & Kumpp. konepaja. Daalin ruukki,.... Leineperän... Matildan... Teijon Turun Kautateoll. yht. k. p.. Turun k o n e p a ja... Hämeen läänissä. Forssan k on ep aja... Jokkioisten ruukki.... Tampereen konepaja.... Wiipurin läänissä. Gallénin konepaja... Gutzeit & Kumpp. konepaja. Sumpulan r u u k k i... Mikkelin läänissä ,,0 87 8,0 8,00,8, ,,,9,0 0,7, ,80, 9,0, ,7 8 88,09,09,07 8,,9,,89,7 8,88,9,78,97,88,79,08 8,0,97,08 988,. 8,00, ,00 987,,0,97 7,0, 7 8,9 7 88, , ,9 E 80 87, ,7,77,08 7,9,7,0 Haapakosken ruukki Kuopion läänissä. Juvankosken ruukki.... Warkauden.... W ärtsilän.... Waasan läänissä.,07 8,980 7,07,99, ,8,, ,,8,9,89 7,98 0 8,,8, Waasan kon ep aja Oulun läänissä. Oulun k o n e p a j a... -,0 9,,0,078,0 9, 0,,,, 9,0,7 9,

25 Teko-aineenkulutus konepajoissa vuonna 890. Takkirautaa Takorautaa K o timaista Ulkomaista T. erästä Levyjä Kulma ja Pantt. rautaa Tuubeja Takkirautaputkia N i e t e j ä Ulkomaisia Kotimaisia Muita metalleja ja raaka-aineita Uudenmaan läänissä. dt dt dt dt dt dt dt metriä dt dt dt dt dt Berggrénin konep. H.-gissä. 8,7 Porvoon, Porvoossa Sillanrak. os.-yht. Hrgissä 00, Fiskarin, Pohjan pitäjässä Fiskarin hienop. Pohjan pit Kaasutehtaan, Helsingissä , Helsingin Laivatokka..,70 7, 9 77, 7 9 Helsingin Laivavarvi ,70 0 Helsingin rautateol. osakeyhtiö Karkkilan, Pyhäjärven pit.,78, Osbergin, Helsingissä , J. D. Stenberg & Poikain, H elsin g issä ,9 0 0 John Stenbergin, H:gissä Juvankosken ruukki, Juvankosken pitäjässä D. J. Wadénin, Helsingissä 8 9,770,9, ,9,8 0, Turun ja Porin läänissä. Porin, Porissa....,7, 8, Crichton & Kumpp., Turussa 0 9 8,988, Daalin ruukki, Kemiön pit Matildan, Perniön pitäjässä , 8 8 Turun Rautateoll. yhtiö Turun konepajan osake-yht , 0,7 870,0 90, Hämeen läänissä. ' Finlayson & Kumpp., T:la Forssan, Tammelan pit Nokian, Pirkkalan Tamp. palt.-ja r:teoll. o:-yht , ,

26 7 Takkirautaa Takorautaa K o timaista U lkomaista Y h teensä T erästä Llevyjä Kulma- ja pantt. rautaa Ti lubeja Takkii autaputkia N i e t e j ä Ulkomaisia Kotimaisia Muita metalleja ja raaka-aineita. Wiipurin läänissä. dt dt dt dt dt dt dt metriä dt dt dt dt dt Gallénin, W iip u rissa W. Gutzeit & Kumpp., Kotkassa Paul W ahl & Kumpp., Wiipurissa Lappeenrannan, Lappeenrannassa Mikkelin läänissä ,007 Lehtoniemen, Joroisten pitäjässä Kuopion läänissä. Puhoisten, Kiteen pitäjässä , U 9 7 Juvankosken, Nilsiän Warkauden, Leppävirran pitäjässä 9,00, Wärtsilän, Tohmajärven pitäjässä Waasan läänissä ,98 0, Waasan k. p., Nikolainkaup Oulun läänissä. Veljekset Friisin, K alajoella.., Oulun k o n e p a j a , yksit, konepajoissa,8,9,,8,7,0,80, ,070 Valtionrautateiden konepajat. Konepaja Helsingissä.... Hankoniemessä... Turu ssa... W iip u rissa K u o p io s s a... 7 Nikolainkaupungissa. O u lu ssa koko maassa,8,89.,,78,7, ,0,9 Muist. Ilmoitetut,700 dt levyjä sillanrakennuskonepajassa Helsingissä käsittää kaikkia mainitussa konepajassa kulutettuja rauta-aineita. Fiskarin hienopajassa kulutettiin 8 dt ebenholtzia. Kotimaista alkuperää oli,800 dt takkirautaa; dt terästä;,0 dt levyjä, josta 90 dt kulutettiin Warkaudella ja Puhoisissa; 89 dt pantturi- ja kulmarautaa, josta dt Warkaudella ja dt Puhoisissa; sekä 8 dt takkirautaputkia.

27 Konepajoja. Valmistusmäärä vuonna 890. T u o t t e i d e n p a l j o u s j a l a j i. Tuotteiden arvo Mnfi Hö yryveneitä yli Nii istä ; 0 ovat hvm Loi iomobiileiä Höyrykoneita (vesi) (maa) Ni: [stä ovat yli, 0 hvm. Höyrypannuja Maanvilj.kaluj a ja koneita pr pr d ehv. kpl. a ehv. O ehv. o ehv. kpl. a kpl. kpl. Me iijerikaluja Sa: balaitoksia M yllyjä T yökoneita pr â a Muita suurempia töitä. Uudenmaan läänissä. Berggrenin konepaja... Porvoon... Sillanrak.osake-yht.konepaja Fiskarin Fiskarin hienopaja.... Kaasutehtaan konepaja.. Helsingin Laivatokka... Helsingin Laivavarvi... Karkkilan ruukin konepaja. Nissisen konepaja.... Osbergin.... J. D. Stenberg & Poikain k.p. John Stenbergin konepaja. Wadénin konepaja.... Valt.-rautat. k.p. Hangossa. Helsingissä. 90, j 0,000, , , ,870,90, l , 9 maitokirnua fläm pö - ja ilmanvaihtolait., m ajakka apparaat- \ teja, sisternejä, pan n uja y. m. sisterniä, trahsmissioneja, korjauksia. Siltoja, kääntöpöytiä, rautakattoja y. m. f Hevos vaeltajia, ryynilaitoksia, turbiineja, trans- \ missioneja, korjauksia. Valmistettu 0, kg. hienotakeita. ri laivaa tokattu, 9 höyryä sliipissä; 7 höyry- \ venettä korjattu. / höyryven., m ajakkalaiva y. m. sliipissä; \ höyryven. korjattu; kaik ell. töitä suoritettu. Barrièriâ ja kandelabereja säätyhuonetta varten. Sahalaitoksia, paperitehdas!aitoksia y. m. kpl. telefonia. Korjaustöitä rautateitä varten. Rautatienvaunuja ja korjaustöitä. Turun ja Porin läänissä.,087, , 8, 9 Björkbodan ruukki.... P orin kon epaja... Crichton & kumpp. konepaja Daalin r u u k k i... Matildan ,900,9, , , ,07 l Meijeri-astioita y. m. (Vesiproom u, vedenpinnalla pysyvä nostorana, \hengenpel. kutteri,,00 köysi-ainetta, kor- V jauksia y. m.,70 kg kaikell. töitä. Höyrypuim alaitos.

28 Turun Rautateoll. yhtiön k.p. 7, Vesijohtoja, rima-uuneja ja kaikell. nostolait. Turun konepaja... 00,000 hirrennostotolailosta, korjauks. y. m. Valtionrautat. k.p. Turussa. 0,77 Korjaustöitä rautat. varten. Hämeen läänissä.,08,7, ,799 0 Finlayson&Kumpp. konepaja. 0,000 Koijauks. puuvillatehtaassa. Forssan 7, Korjauk. puuvillateht. Nokian Tampereen, 0, _ fturbiineja, puuhiomokon. höyrypumppuja, höy- \ ryven, ja koneiö. korjauksia. W iipurin läänissä. 77, ^Korjauksia sahalaitoksissa, polttimoissa ja pa- Gallénin konepaja ,000 - {periteht. höyrykon. y. m. vesijohtotöitä, raken- nus ja järeätakeita. y. m. PaulWahl&Kumpp.sähkö-k.p,77 Accumulaattoreja ja dynamokoneita. W. Gutzeit & Kump. 0, W. Grönlundin konepaja,0 Rakennustakeita ja korjauksia. Valt.rautat. k.p. Wiipurissa 0,97 Korjaustöitä rautatietä varten. M ikkelin läänissä. 70,898 Lehtoniemen konepaja.. 00,000 Höyrykoneita, sahoja y. m. Kuopion läänissä. Puhoisten konepaja..., Kaikell. korjauksia: timanttiporauskonetta. Juvankosken,,... 70, Warkauden... 00, W ärtsilän...,07 0 Omia korjaustöitä. Valt.rautat. k.p. Kuopiossa.,7 Korjauksia rautatietä varten. W aasan läänissä. 9, Waasan konepaja.... 0, turbiinia y. m. Valt.rautat. k.p. Nikolaink..,8 Korjauksia rautat. varten. Oulun läänissä. 0,8 7 - Veljekset Friisin konepaja. 0,000 Painoja, valinteoksia ja uuneja. Oulun kon ep aja... 9, Valt.rautat. k.p. Oulussa..,98 Korjauksia rautat. varten.,77 0 -,07,87 8,79 ] 7,7 8 8, 8 Tästä tulee,,7 mkk. valtionrautateiden konepajojen sekä noin,000,000 mkk. konepajojen yhteydessä olevien valimojen osalle.

29 0 Katsaus vuorilaltomen, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoihin vuonna 890. Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa. Berggrenin k o n e p a ja... 90,90 Sillanrakennus osake-yhtiön k o n e p a ja... 0,000 Kaasutehtaan k o n e p a ja...,78 Helsingin L a iv a to k k a ,000 Helsingin L a iv a v a r v i...!... 7,98 Helsingin rautateollisuus osakeyhtiö...,00 Oshergin k o n e p a ja... 0,000 J. D. Stenberg & Poikain kon ep aja... 80,000 John Stenbergin k o n e t e h d a s... 9,000 D. J. Wadénin sähkökonepaja...,000 ïïnfi Valtionrautateiden konepaja...,90,8,7,709 Porvoon kaupungissa. Porvoon k o n e p a j a......,000 Hankoniemen kaupungissa. Valtionrautateiden k o n e p a j a... 9,870 Raaseporin kihlakunnassa. Ingon pitäjässä: Waakerin r u u k k i... 70,7 Karjan Mustion...,000 Pohjan Pinjaisten......,00 s:n Fiskarin...,00,00 s:n Åminneforsin... 90,000 Tenholan Kosken... 9,977 s:n Skogbyyn... 7,000 s:n Trollshofdan ,00,,78 Lohjan kihlakunnassa. Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan r u u k k i... 0,000 Helsingin kihlakunnassa. Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i...,89 Pernajan kihlakunnassa. Ruotsin-Pyhtään pitäjässä: Strömforsin r u u k k i... 0,88 S/fof laitoksessa Uudenmaan läänissä 7,0,0 Turun ja Porin läänissä. Turun kaupungissa. W :m Crichton & Kumpp. k o n e p a ja...,9,8 Turun rautateoll. y h tiö n... 7,700 Turun konepajan o s a k e -y h tiö... 00,000 Turun Leiken aulateh das... 9,000 Valtionrautateiden konepaja... 0,77,80,7

30 mnf. Sfaf. Porin kaupungissa. Porin k o n e p a ja... 8,900 Halikon kihlakunnassa. Kemiön pitäjässä: Björkbodan r u u k k i... S:n Daalin... Perniön Matildan... Kuuston... Teijon... Kirjakkalan ,00,000,8 7, 9.000,00,,07 Ulvilan kihlakunnassa. Ulvilan pitäjässä: Leineperän ja Fredriksbergin ru u kki... Noormarkun Noormarkun r u u k k i... Euran Kauttuan... 0,000 7,000 8,90,90 Loimijoen kihlakunnassa. Loim ijoen pitäjässä: Loim ijoen N aulatebdas...,800 laitoksessa Turun läänissä,90, Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa. Finlayson & Kumpp. rem o n tti-k o n e p a ja... Tampereen palttina- ja rautateoll. yhtiön k o n e p a ja... 0,000 0,00 0,00 Pirkkalan kihlakunnassa. Pirkkalan pitäjässä: Nokian rem ontti-konepaja..., Tammelan kihlakunnassa. Tammelan pitäjässä: Forssan re m o n tti-k o n e p a ja... Jokioisten kappelissa: Jokioisten tilan osake-yhtiön naulatehdas.... 7,000 00,000 7,000 Hauhon kihlakunnassa. Lopen pitäjässä: Rautakosken r u u k k i... 8,000 Hollolan kihlakunnassa. Padasjoen pitäjässä: W ierun ruukki...,700 7 laitoksessa Hämeen läänissä,7, Wiipurin läänissä. Wiipurin kaupungissa. Gallénin konepaja... Paul W ahl & Kumpp. konepajan sähkö-osasto... Valtionrautateiden konepaja... Lappeenrannan kaupungissa. 00,000,77 0,97,78 Lappeenrannan k o n e p a ja...,0

31 Sfny: SHnf Kotkan kaupungissa. W. Gutzeit & Kumpp. k o n e p a ja Rannan kihlakunnassa. Wiipurin pitäjässä : Peron Naulatehdas... 9,000 Ayräpään kihlakunnassa. Haudun pitäjässä: Sumpulan ru u k k i Salmin kihlakunnassa. Impilahden pitäjässä: Pitkärannan v a s k ila ito s... Wälimäen r a u t a k a iv o s Suojärven Suojärven r u u k k i... 0 laitoksessa Järvimalmia Suojärven ruukkia varten jä r v e s tä... 9 laitoksessa, kaivoksessa ja malmijärv. W iipurin läänissä Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa. Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken r u u k k i... Joroisten Lehtoniemen k o n e p a ja... Rantasalmen kihlakunnassa. Rantasalmen pitäjässä: Oravin r u u k k i... laitoksessa Järvimalmia ruukkia varten järvestä..... laitoksessa ja malmijärvestä Mikkelin läänissä 8,7,700,00 999,7,9, 8,0,979, ,000 7,000 80,9,9 Kuopion läänissä. Kuopion kaupungissa. Valtionrautateiden konepaja... Pielisjärven kihlakunnassa. Pielisjärven pitäjässä: Pankakosken r u u k k i... Nurmeksen Kuokkastenkosken r u u k k i... Ilomantsin kihlakunnassa. Tohmajärven pitäjässä: W ärtsilän ru u k k i... Ilomantsin Möhkön... Liperin kihlakunnassa. Kiteen pitäjässä: Puhoisten k o n e p a ja... Iisalmen kihlakunnassa. Iisalmen pitäjässä: Jyrkän r u u k k i... Salahmin... Nilsiän Juvankosken... 8,000 8,990,,07 0,000 7,98 0,8 0,000,7,990,,07,00,0

32 8 Stnf. Kuopion kihlakunnassa. Karttulan pitäjässä: Karttulan r u u k k i... 0,000 Rautalammen kihlakunnassa. Leppävirran pitäjässä: Warkauden ruukki... laitoksessa Järvimalmia 8 ruukkia varten jä r v e s t ä... laitoksessa ja malmijärvestä Kuopion läänissä 7,,9,,88,,9 Waasan läänissä. Nikolainkaupungissa. Waasan k o n e p a ja... Valtionrautateiden konepaja... Korsholman kihlakunnassa. Isonkyrön pitäjässä: Orismalan ruukki... Kuortaneen kihlakunnassa. Ähtävän pitäjässä: Inhan ru u k k i... Laukaan kihlakunnassa. Petäjäveden pitäjässä : Koskensaaren ru u k k i... Saarijärven Kiimingin... laitoksessa Järvimalmia Kiim ingin ruukkia varten jä r v e s tä... laitoksessa ja malmijärvestä Waasan läänissä 0,700,8 77,000,000 0,8,00 8,700 8,000 7,8,888 0,7 Oulun läänissä. Oulun kaupungissa. Oulun k o n e p a ja... Valtionrautateiden konepaja... Sälöisten kihlakunnassa. Veljekset Friisin k o n e p a ja... Lapinmaan kihlakunnassa. 9,7,98 0,77 0,000 Inarin pitäjässä: ku llan h u u h tam ossa... 7, laitoksessa ja kullanhuuhtamossa Oulun läänissä 0,9 valmistusarvo,0,07 Tästä tulee 0,7.80 ftn f yksityisien laitoksien ja,,7 Sfrif valtionrautateiden osalle. Yllämainitut yksityiset laitokset, järvet ja kaivokset tekevät yhteensä 9 rautaruukkia, konepajaa, naulatehdasta, vaskilaitos, kullanhuuhtamoa, rautakaivos ja 8 malmipitoista järveä.

33 Katsaus poltto-aineen ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja konepajoissa vuonna 890. Puita Puu- K iv i Koksia Takkirautaa hiiliä hiiliä Kotim. Ulkom. Uudenmaan läänissä. m m dt dt dt dt dt Berggrenin konepaja Pinjaisten ru u k k i...,00,00,00 80,70,70 Porvoon konepaja Sillanrak. osake-yhtiön k.p Vaakerin ruukki...,0,79,79 Fiskarin...,0 8,7,00 0,00,0,70 Kaasutehtaan konepaja Helsingin Laivatokka...,0 [,00,000,9,97 Helsingin Laivavarvi...., ,07,07 Karkkilan ru u k k i...,0,90 0,0, 7,0, Kosken... 7,0 Kellokosken...,90 0 0,7 8,78 Nissisen k on ep aja Oshergin konepaja.... 8,00,000,000,000 Skogbyyn r u u k k i...,00 Stenberg & Poikain konepaja,0 9,0,0 70,0,90 John Stenbergin Strömforsin ruukki....,9,70,700,0 Mustion....,000,80,80 Trollshofdan,,.... 9,700 7,70 Wadenin konepaja Åminneforsin ruukki.... 7,,0,0,780 7,0 Turun ja Porin läänissä. 7,09, 9,70 7,,0 8,9 8,99 Björkbodan ruukki Porin konepaja...,00, 00,0 7, 7, Crichton & Kumpp. konepaja,00,70,00,0,87 Daalin r u u k k i... 9,97 7,9,88 8,9,,8 Fredriksbergin ruukki..., 8 9,8 Leineperän..., 0,08 7,807 Loim ijoen Naulatehdas...,8 Kauttuan r u u k k i...,0 0,0,8 Matildan...,0,,0 70 7,7,0 8,70 Noormarkun...,09,9,, Kuuston...,, -, Teijon... 9,0 Kirjakkalan...,0,, Turun rautateoll. yhtiön k.p.., 0,00 0,00,0 Turun k o n e p a j a..., ,8,8 Turun Naulatehdas....,07,97 0, 7,97,0,9 9,78 7,89

34 Puita Puu- K iv i hiiliä hiiliä Koksia Kotim. Takkirautaa Ulkom. \ ms m dt dt dt dt dt Hämeen läänissä. Forssan k o n ep a ja... Jokioisten... Rautakosken ruukki.... Tampereen konepaja.... W ien in ru u kki...,0 79,7 00,88,9,08,8 0,87,00,0,08, 87,,0,08,0 9,,8,7 0, ' 8,9,0 9,80,0 Wiipurin läänissä. Gallénin konepaja... Gutzeit & Kumpp. konepaja. Pitkärannan ruukki.... Sumpulan.... Suojärven.... Grönlundin konepaja....,088 9,0,00,700, 97, , 7 88,8 9 7,0 9 0,80,77,,7,70,7, Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.... Oravin....,70 0,78,00, ,0 z 0 9,0,8 7,00 0 9, 9, Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... Karttulan... Kuokkastenkosken ruukki.. Möhkön ru u kki... Pankakosken ruukki.... Puhoisten konepaja.... Salahmin r u u k k i... Juvankosken ruukki.... Warkauden.... W ärtsilän....,7 7,9,90, , 7,0 8,00,00,0 0,800,,7 9,0,00, 0, ,88,99 7,79 88,88,99 7,8,7 0,8 88,98 9, 9,88 Waasan läänissä. Inhan r u u k k i... Koskensaaren ruukki.... Kiimingin.... Orismalan.... Waasan kon ep aja ,08 989, 0 00,8,700, ,988,700, ,9 0 00,8,087,7 Oulun läänissä. Oulun k o n e p a ja...,8 0,0,0 79,79,87 07,780,8 8,80 7,0 0,78

35 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä ruukeissa ja konepajoissa vuonna 890. Y li 8 vuotta Suomalaisia 8 vuod. välillä Suomalaisia A lle vuod. Suomalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Ruukin koko väestö tekee Uudenmaan läänissä. Berggrenin k o n e p a j a... Pinjaisten ruukki... Porvoon k o n e p a ja... Sillanrak. osake-yhtiön konepaja.. Waakerin ruukki.... Fiskarin... Kaasutehtaan konepaja... Helsingin Laivatokka.... Helsingin Laivavarvi.... Karkkilan ruukki... Kosken... Kellokosken.... Helsingin rautateoll. os.-yht. (Nissisen) Osbergin k o n e p a ja... Skogbyyn ru u k k i... Stenberg & Poikain konepaja... John Stenbergin Strömforsin ruukki.... Mustion... Trollshofdan... Wadénin k o n e p a ja... Aminneforsin r u u k k i... Valtion rautateiden konepaja Hangossa Helsingissä ÜZ " , --,89,9 Turun ja Porin läänissä. Björkbodan ruukki... Porin k o n e p a ja.... Criehton & Kumpp. konepaja... Daalin ru u k k i... Fredriksbergin r u u k k i... Leineperän... Kauttuan... Loimijoen Naulatehdas... Matildan r u u k k i... Noormarkun ru u k k i... Kuuston... Teijon... Kirjakkalan... Turun rautateoll. yhtiön konèpaja.. Turun k o n e p a ja... Turun L eik en a u la teh d a s... Valtionrautateiden konepaja Turussa _ K * 0 HL TS , , ,00,90

36 â? Y li 8 vuotta Suomalaisia 8 vuod. välillä Suomalaisia A lle vuod. Suomalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Ruukin koko väestö tekee Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. konepaja... Forssan konepaja... Jokioisten r u u k k i... Nojrian k on ep a ja... Rautakosken ruukki... Tampereen paltt.ja rautateoll.yht. k.p. Vierun ru u k k i... W iipurin läänissä. Gallénin k o n e p a ja... Gutzeit & Kumpp. konepaja.... Peron r u u k k i... Pitkärannan ru u k k i... ' Sumpulan... Suojärven '... Wiipurin sähkö k on ep aja... Grönlundin konepaja Lappeenrannassa Valtionrautateid. konepaja Wiipurissa M ikkelin läänissä. Haapakosken ruukki... Lehtoniemen konepaja Oravin ru u k k i... Kuopion läänissä. Jyrkän ru u k k i... Karttulan... Kuokkastenkosken ruukki... Möhkön r u u k k i... Pankakosken ruukki... Puhoisten k o n ep a ja... Salahmin r u u k k i... Juvankosken ru u kki... Warkauden... W ärtsilän... Valtionrautateiden konepaja Kuopiossa W aasan läänissä. Inhan ruukki.... Kiim ingin ruukki... Koskensaaren r u u k k i... Orismalan... Waasan konepaja... Valtionrautateid. konep. Nikolainkaup. Oulun läänissä. Oulun k o n e p a ja... Valtionrautateiden konepaja Oulussa J L M. _8 ~ w , _,08, " JLL ~ssr M- _Q_ 0 HL m , , 8,8, Z j l _ j a JL , , 8,97

37 8 Tehtyjä uutisrakeimulisia ja muita muutoksia ruukeissa ja konepajoissa vuonna 890. Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki... Teollistyöhuone, kalupaja ja makasiini teollistyöhuonetta varten rakennettu. Porvoon k o n e p a ja... Uusi kone- ja pannuverstas. Sliippi höyryveneitä varten Näsen tilalla Porvoon pitäjässä. Waakerin ruukki... Raamisaha, kattolastusaha, smergelikone. Fiskarin Työväen-asunto. Raitiotietä Skuruun rakennetaan paraikaa. Helsingin L a iv a v a r v i... Suurempi varastomakasiini rakennettu. Kosken r u u k k i... Maasuunirakennus revittiin maahan ja tasoitettiin maan tasalle Elokuussa, sentähden että perustus on vajonnut ja muureihin oli syntynyt halkeamia. Kellokosken ruukki... Vesipato kivestä. Osbergin k o n e p a ja... Uusi kaksikerroksinen sivurakennus kivestä. Stenberg & Poikain konepaja.... Levykatolla varustettu makasiini. Strömforsin ru u k k i... Työväen-asunto rakennettu. Turun ja Porin läänissä. Crichton & Kumpp. konepaja.... Kaksi avonaista työsuojusta rakennettu. Daalin ru u kki...laitos puserr. naulojen valmistusta varten. Rana ja kaappi 8 tonnille. Kokillikuoppä Martinlaitokseen. Loimijoen N a u la t e h d a s... Rakennus naulojen lajittelemista varten; toinen samall. levyn leikkausta varten; työväen asunto; uutta naulakonetta laitettu. Matildan ru u k k i... tulisijalla varustettu työväen-asunto. Turun Rantateoll. yhtiön konepaja.. Yksi suurempi ylöspanoverstas. Valimo rakennettu 0 jalkaa korkeammaksi. Turun k o n e p a ja... Uusi levysepän-verstas sen sijaan, joka paloi 8/iv90. Hämeen läänissä. Forssan k o n e p a ja... Valimo tiilestä. Jokioisten r u u k k i... Holvikas harmaakivi-kellari öljyjen säilyttämistä varten; uusi vesimylly kiviparilla. Wiipnrin läänissä. Pitkärannan ruukki... Kahdeksan työväen-asuntoa rakennettu. Sumpulan... Vesiratas hvm. Puhalluskone. Suojärven Rakennus kivestä kone-osastoa varten. Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Pienempi raamisaha. Kuopion läänissä. Karttulan ruukki... Kaksi hiili-uunia, yksi höyrymylly, yksi työväen-asunto; valssilaitos korjattu. Pankakosken r u u k k i... Maantiensilta. Työväen-asunto, huoneella varustettu. Puhoisten konepaja... Isompi venesuojus kahdella alustalla. Salahmin ruukki.... Kansakoulurakennukseen tehty lisärakennuksia. Juvankosken r u u k k i... Konepaja kokonaan uudestaan rakennettu; hiili-uunia, putlaus-uuni, työväen-asunto; ylöspantu höyryvasara ja siihen kuuluva höyrypannu. W ärtsilän r u u k k i... Maasuunin lämpölaitos ynnä kaasun ulosottaja, turpeen kuivaamis-uuni, lämmitys-uuni martinlaitosta varten, vaivaishuone, turvekatolla varastettu öljykellari tiilestä. Koko martinlaitos-rakennus ja se osa valssilaitosta, joka paloi heinäk. p., on rakennettu uudestaan ja varustettu levykatolla; konttorirakennukseen tehty lisärakennuksia ja huvihnoneisto Waasan läänissä ruukin väestöä varten rakennettu. Inhan r u u k k i...pienempi työväen-asunto rakennettu.