T E O L L I S U U S T I L A S T O A.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN V IR A L L IN E N TILASTO. X V I I I. T E O L L I S U U S T I L A S T O A. 5. V u o d e l t a EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS HELSINGISSÄ, O s a k e y h t iö W e i l i n & Göös A k t i e b o l a g, 900.

2 S IS Ä L T Ö. Sivu Johdanto... I Vuor Hait oksia, ruukkeja ja konepajoja vuonna 898. Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen L ap issa... Kullan-, hopean- ja vaskenvalmistus 0 vuoden a ik a n a... Pitkärannan vaski- ja tinalaitos...2 Välimäen ra u ta k a iv o s...6 Järvi- ja suomalminnosto... 9 Masuuneja: a. Valmistus ja kulutus... 0 S:n b. Teknillisiä tietoja... H Raudanvalmistus ahjotaonnassa... 2 Raudanvalmistus valssilaitoksissa: a. P u tla u s...6 S:n s:n b- Hitsaus ja valssaam inen... 4 Valurautalaitoksia: a. Sulatus Siemensin-martinuunissa...3 S:n h. Valuraudan valssaam inen... Musta- ja tehdastaonta...6 Valimoita... Kaik. tekoaineenkulutus konepajoissa Valmistus konepajoissa...22 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valm istusarvoon...24 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja k on ep ajoissa Tehtyjä uudisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa... 6 Työväenkassoja ruukeissa ja konepajoissa...63 Läänienmukainen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen Katsaus polttoaineen ja takkiraudan k u lu tu k seen...65 Erityistietoja uunien ja koneiden y. m. lukumäärästä Käsityölaitoksia metalliteollisuuden alalla 898. Katsaus tuotantoon ja työväestöön S:n tuotteiden arvoon...47

3 Katsaus metalliteollisuuteen kaupungeissa S:n s:n m aaseuduilla...5 Valmistusarvot vuosina 897 ja Tietoja, perustuvat valtauskirjadiaarioon Rahapaja vuonna K o n tro llü a ito s... 56

4 Niinkuin seuraavasta yhteenasetuksesta käy esille oli toiminta maan rautalaitoksissa ja konepajoissa erittäin vilkas vuonna 898, niin että tuotannon arvo kokonaisuudessaan nousi korkeampaan määrään kuin milloinkaan ennen. Verrattuna edelliseen vuoteen 897, joka jo oli harvinaisen hyvä, ovat metalliteollisuuden tulokset seuraavat: Kultaa Ivalojoesta Lapinmaassa: huuhtamossa 63 työntekijällä 4,69 g. kultaa = 4,780 mk ,593 g. = 4,697 Hopeaa, rikkihopeana ja lisätuotteena vaskesta Pitkärannasta: Vaskea Pitkärannasta: ,58 kg; arvoltaan 48,860 mk ,9 kg; 35, ,80 kg; arvoltaan 607,000 mk ,273 kg; 670,000 Tinamalmia ei näinä vuosina saatu. Järvimalmia ja rautavuorimalmia nostettiin ja louhittiin seuraavat määrät: ,39,500 kg ,688,40 Vuoden 898 malmimäärästä oli 49,994,200 kg. järvimalmia ja 9,45,300 kg. vuorimalmia. Takkirautaa valmistettiin : ruukissa 26,679,00 kg ,8,500

5 II Rautaa ja terästä valmistettiin: ruukissa 27,083,000 kg ,428,800 Konepajojen valmistusarvo teki: ,043,29 mk ,269,526 tähän on luettu valtionrautateiden 7 konepajaa, joiden valmistusarvo 898 nousi 2,973,6 mk. Kun laitokset jaetaan niiden päätoiminnan mukaan, löytyi vuonna 898: 38 ruukkia ja kaivosta sekä 6 työpajaa, joissa oli yhteensä 6,332 työntekijää, sekä 43 konepajaa, joissa oli 6,86 työntekijää. Liikevoimana käyttivät ruukit 7 höyrykonetta ja lokomobiilia yht.,950 hv sekä 50 vesiratasta yht. 2,860 hv ynnä 86 turbiinia 4,260 hv eli yhteensä 307 moottoria yhteensä edustaen 9,070 hv. Konepajat käyttivät 90 höyrykonetta ja lokomobiilia 2,373 hv, vesirattaan 40 hv sekä 6 turbiinia 350 hv, eli yhteensä 97 moottoria yht. 2,763 hv*). Metalliteollisuuden palveluksessa käytettiin siis 404 moottoria, joiden yht. voima oli,833 hv, paitsi petroleumi- ja muita pienempiä voimakoneita, joita myöskin käytettiin käsiteollisuudessa. Käsityölaitoksien luku nousi,359, työntekijöitä oli 4,680 ja valmistusarvo 8,53,570 mk, jota vastoin työpaikkojen luku vuonna 897 oli,095, työntekijöitä 3,734 ja valmistusarvo 6,344,754 mk; melkoiset eroavaisuudet riippuvat osaksi siitä, että on saatu täydellisempiä tietoja muutamista maaseuduista, mutta myöskin yleisistä hyvistä aineellisista olosuhteista. Uusia kullanlöydöspaikkoja ei ole keksitty, vaikka vuoden aikana geologinen lähetys tutki niitä seutuja Ivalojoen luona, jossa huuhdontaa tähän saakka on harjoitettu. Kultaa tavataan muutaman kymmenkunnan neliökilometrin suuruisella alueella pääjoen eteläpuolella, mutta ei löydy pohjoisesta päin laskevissa syrjäjoissa; ja huuhtamot siirretään toisesta lisäpurosta toiseen sitä mukaa kuin rantoja on ehditty läpimuokata. Muutamissa paikoissa on kulta ollut niin kulmikasta ja vähän kulunutta, että se nähtävästi ei ole kulkenut kauvas alkupaikastaan, jota kuitenkaan ei ole voitu löytää, syystä että vahvat sorakerrokset kaikkialla peittävät vuorenperustaa. *) Lokomobiilit on arvioittu 5 hv kukin ja on poisluettu Sumpulan ruukki, joka on palanut, sekä Grutzeit & kumpp. sahamoottorit (600 hv).

6 Hopeansaanti Pitkärannassa on hiukan suurempi kuin edellisenä vuotena, mutta saatu vaskimäärä sitävastoin vähin kymmenen viime vuoden aikana. Rautamalmin louhinta Välimäessä ja Pitkärannassa on yhä edelleen lisääntynyt tuntuvasti. Edellisessä laitoksessa saatiin 8,942,3 tonnia, jälkimäisessä 0,203 tonnia vuorimalmia, yhteensä siis 9,45,3 tonnia, mikä kaikki lienee viety Keisarikuntaan. Välimäkeä varten nostettiin ja vietiin ulos sitä paitsi 5,09,9 tonnia suomalmia Laatokan ympärillä olevista pitäjistä, joten koko vienti tulisi tekemään 24,237,2 tonnia. Tämä soveltuu vallan hyvin yhteen tullisuhteiden kanssa vuodelta 898, joissa rautamalmin vienti ilmoitetaan nousevan 24,8,5 tonniin, samalla kuin rautamalmin tuonti maahan, etupäässä Ruotsista, ilmoitetaan olevan 20,27,5 tonnia. Suomesta vietiin siis nyt noin 4,000 tonnia enemmän malmia kuin mitä tuotiin, suhde joka yksinomaan aiheutuu viimeisinä vuosina alotetusta malminlouhinnasta Laatokan seutuvilla, koska neljä vuotta sitten, 894, maasta ei viety ensinkään malmia ulos. Malmintuonti viimeksi mainittuna vuonna teki sitä vastoin 4,777,7 tonnia. Kuitenkaan ei voi tulla kysymykseen korvata ruotsalaista malmia Laatokan seudun kotimaisella malmilla, koska kuletus täältä Lounais-Suomen sulattoihin tulee monta vertaa kalliimmaksi kuin Ruotsista. Järvimalminnoston tulokset vuodelta 898 olivat melkoista huonommat kuin 897, vaikka nostamista toimitettiin 9 järvestä edellisenä vuotena ja ainoastaan 53 jälkimäisenä. Hyvinä vuosina on puute työvoimista syrjäisissä harvaan asutuissa seuduissa, jossa useat malmijärvet sijaitsevat, jonka kautta ruukkien on vaikea saada malmitarpeensa täytetyksi. Myöskin takkiraudan sulatus oli 6,32,4 tonnia vähempi kuin edellisenä vuotena, vaikka masuunien luku on muuttumaton, 4. Vähennys teki vuorimalmimasuuneissa Lounais-Suomessa,4,5 tonnia, järvimalmimasuuneissa 5,08,9 tonnia. Prosenttivoitto ruotsalaisesta malmista teki 53 /0 eli lähes sama tulos kuin edellisenä vuotena, jolloin saatiin 53,6 /0; ja keskimääräinen prosentti järvimalmista 36,i /0 oli sekin melkein yhtäpitävä edellisen vuoden tuloksen kanssa, joka oli 36,8 fl/0. Takkiraudanvienti Venäjälle oli sekin, niinkuin yhteenasetuksesta alempana näkyy, 4,056 puutaa vähempi kuin 897. Kankirautaa taottiin 24 ahjossa 3 ruukissa 3,928,2 tonnia eli 337,8 tonnia enemmän kuin edellisenä vuotena. 0:ssä valssilaitoksilla varustetussa ruukissa valssattiin 23,54,8 tonnia takorautaa ja terästä 9,832,4 tonnia vastaan edellisenä vuotena. Viidessä näistä laitoksista on martinuunit, joiden luku, kun Daalin ruukissa on 2 sellaista uunia, nyt on 6. Tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin martinraudan valmistus on putlausraudan tuotantoa suurempi. 6:ssa ruukissa, joissa on 27 pultausuunia, valmistettiin nimittäin 3,294,8 tonnia putlausrautaa ja noissa 6:ssa martinuunissa 4,380,3 tonnia valanteita. Putlaus- ja martinraudan valssaaminen on Daalin ruukissa yhteenasesettu niin että valmiin raudan eri lajien määrä ei suorastaan käy esiin tauluista, mutta laskun mukaan olisi kauppaan lähetetty seuraavat määrät eri tavalla valmistettua takorautaa: III

7 IV ahjotakoista kankirautaa (takorautaa) 3,928,2 tonnia putlattua ja valssattua s:n,38,5 raartinrautaa s:n s:n 2,06,3 Yhteensä 27,083,o tonnia 897 teki valmistus: ahjotakoista kankirautaa. 3,596,4 tonnia putlattua ja valssattua s:n,936,4 martinrautaa s:n s:n 7,896,o Yhteensä 23,428,s tonnia. Mustataeteoksien valmistus nousi 6,974,i tonniin, osottaen'20 % lisäyksen edelliseen vuoteen verraten. Suurin osa oli kaikellaisia lajeja tavallisia nauloja, joita valmistettiin 5,34,27 tonnia, paitsi 83,5 tonnia raidenauloja, mikä tavara ensi kerta maassa valmistettiin. Naulojen tuonti vuonna 898 teki 637,4 tonnia, etupäässä lankanauloja, naulasia ja nupia y. m. ja vienti 88,5 tonnia, josta käy selville että kotimainen valmistus nyt täyttää enemmän kuin 5/e maan naulatarpeesta. Valinteoksien koko määrä teki 0,65.2 tonnia eli pari sataa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna, joka riippuu puuttuvista erityistiedoista parista konepajojen valimosta. Jos Karkkilan, Daalin ruukin ja Haapakosken valinteokset luetaan kauppavalinteoksiin, niinkuin edellisenä vuonna tehtiin, niin valmistettiin sellaisia valinteoksia vuonna 898 4,824,4 tonnia 4,80,9 tonnia vastaan edellisenä vuotena. Konepajojen valmistusarvo 22,043,29 mk oli 4 % suurempi edellisen vuoden jo silloin suurta kokonaisarvoa. Käsityöteollisuuden valmistusarvo lisääntyi 6,344,754 markasta vuonna 897 8,53,570 markkaan vuonna 898 eli 34,2 /0, joka osaksi riippuu täydellisemmistä tiedoista muutamista kihlakunnista, erittäinkin sepistä maaseuduilla. Työntekijöiden lukumäärä metalliteollisuudessa oli 7,98, joista 9,022 kaupungeissa ja 8,76 maaseuduilla. Naispuolisia työntekijöitä oli ainoastaan 42, kaikki käsityölaitoksien palveluksessa. Mahdollista on kyllä, että muutamia naisia on ollut ulkotöissä tahi apulaisina lämmittämisessä muutamissa ruukeissa tai konepajoissa, mutta joka tapauksessa on luku hyvin vähäinen eikä ole erittäin ilmoitettu. Yllämainituista työntekijöistä käyttivät ruukit ja konepajat 2,58 henkeä. Jos otaksutaan että 4 henkilöä (vaimo, lapset, vanhemmat y. m.) keskimäärin saavat ylöspitonsa yhden työmiehen työllä ja palkalla, mikä voidaan otaksua olevan oikeutettua katsoen siihen, että malminnostajia, sysimiehiä ja ulkotyöntekijöitä ei ole ilmoitettu, niin sai tasaisessa luvussa 70,000 henkeä toimeentulonsa metalliteollisuuden kautta, vastaava 2,5 /0 maan asukasluvusta. Vuoden aikana sattuvain tapaturmain joukossa ilmoitetaan 3, josta kuolema oli seurauksena. 30, ruukeissa ja konepajoissa löytyvän, apukassan säästö oli 468,333 mk 365,65 mk vastaan edellisenä vuotena 28 samallaisessa kassassa. Uusien kassojen perustaminen näyttää viimeisinä vuosina tapahtuneen useammin kuin ennen.

8 Uudisrakennustoiminta on ollut varsin vilkas. Strömbergin sähköteknilliseen konepajaan Helsingissä on rakennettu uusi kivimuuri. Turun rautateollisuusosakeyhtiö on rakentanut verstaan rautatievaunujen valmistusta varten; Vesikosken hevosenkenkänaulatehtaaseen on hankittu sähkövoimansiirto siihen kuuluvine rakennuksineen; Sommers, af Hällström & Walldenin konepaja Tampereella on rakennettu uudestaan; Pankakosken ruukki Karjalassa on kokonaan muunnettu ja on siinä nyt martinlaitos kanki- ja lankanaulan hienovalssaamista varten sekä vanunginvetolaitos; uusi masuuni muutetun järjestelmän mukaan on rakennettu Karttulaan. Joukko uudis- ja lisärakennuksia on tehty useissa muissa ruukeissa. Kaksi ruukkia oli jo vuonna 897 lakkauttanut toimintansa, nimittäin Kiimingin ja Sumpulan ruukit. Edellinen sijaitsi Karstulan pitäjässä Vaasan lääniä ja lienee lakkautettu ainoastaan vastaiseksi ja tulee toiminta siellä mahdollisesti muuntamisen jälkeen uudestaan alotettavaksi. Haudun pitäjässä Viipurin läänissä sijaitseva Sumpulan ruukki, joka paloi 20 p. Helmikuuta 897, lakkautettanee sen sijaan kokonaan. Vuoden aikana on annettu 35 valtauskirjaa koskevat järvimalmia järvistä, jotka sijaitsevat osaksi Kuopion osaksi Oulun läänissä sekä 7 kpl. koskevat vuorimalmia. Vuorimalminvaltaus käsitti osia kahdesta malmilöydöksestä, toinen Jussaaren luona Uudellamaalla, toinen Laatokan rannalla, molemmat ennen tunnettujen malmialojen piirissä. Jussaaren luona on louhinta Kivimaa nimisestä pienestä kalliosta meressä ulotettava merenpinnan kohdalle ja sen alle sivuilla oleviin malmikerroksiin, jossa ne magneetometristen mittausten mukaan ovat osottaneet olevansa hyvin laajoja. vaskimalmia koskeva valtauskirja on otettu ja 2 valtauskirjaa, jotka koskevat kullanpitoisia maakerroksia Lapissa. Toiminta rahapajassa ja kontrollilaitoksessa käy esille siitä annetuista tilinteoista. y Rautatavaran vienti Venäjälle, perustuen arm. aset. 29 päivältä Toukokuuta 897 koskeva kauppasuhteita Keisarikunnan ja Suomen välillä on noussut seuraaviin määriin: Takkirautaa: tulli- Kankirautaa ja sulain- Valinteoksia, rautatavatonta pötkyjä: roita ja koneita:,500,000 puutaa 400,000 puutaa 30,000 puutaa 20 kop. tuli. 40 kop. tuli. 897 vietiin ulos 896,754 puutaa 392,64 puutaa 0,278 puutaa , ,462 6,880 Kun jako tapahtuu useampien laitoksien kesken, on mahdotonta täydellisesti täyttää rajoitusta, varsinkin koneihin nähden, jossa hankinta riippuu tilauksien suuruudesta. Ulos viedyt määrät osottavat kuitenkin, että takkirautaa koskeva rajoitus on täysin riittävä ainakin tätä nykyä, kunnes pari aijottua suurempaa masuunilaitosta Pitkäranuassa saadaan toimintaan; mutta sitä vastoin on rajoitus koskeva kanki-

9 VI rautaa sekä varsinkin rautatavaroita ja koneita aivan liian alhainen. Se kehitys, jonka konepajateollisuus on saavuttanut maassa tekee luultavaksi että, tulliedulla varustetun vientioikeuden hakemuksien nojalla, kahta vertaa suurempi rajoitus kuin nykyjään voisi verraten yhtä tarkkaan tulla täytetyksi kuin nyt voimassa oleva rajoitus. Helsingissä Joulukuulla 899. C. P. S o lita n d e r.

10 K iillanhnuhtam ot Ivalon joen varrella Suom en L apissa vuonna 898. ; Huuhtamoje Huuhtainojer tajien ja ho luku $ O ST* <T>S. 3 «Työntekijöiden luku, kaikki miehiä Päivätöiden luku Huuhdottua maata Saatua Tuotteiden kultaa arvo m 3 grammaa tfryr. Oulun läänissä. Ivalonjoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suomen Lapissa. Yhteensä edellisinä vuosina ; ,80,36 4,69 4,780 78,850 22, ,664,362, ,660 24,23 429,283,377,600 Keskimääräinen huuhtomisaika vuonna 898: 2 päivää. K ullan-, H opean- ja V askenvalm istus Suom essa viim eksi kuluneen 0 vuoden aikana. K u t a a H o p e a a V a s k e a Vuosi grammaa arvo 9inf. kg likimääräinen arvo SUnf kg likimääräinen arvo SQnf 889 3,524 43,277,200, 0,000 39, , ,860 57,52 87, , , ,768 28,057,038,32 00, , ,807 5, , , , ,20 3,84 888,63 88, ,46 420, ,47 20, ,54 87, , , ,926 3, ,8 45, , , ,5 22, ,33 87, , , ,593 4,697 38,9 35, , , ,69 4, ,58 48, ,80 607,000

11 Pitkärannan V aski- ja T inalaitokset vuonna 898. Kaivoksia: Työpäivien luku: porraksessa..... tuntia 9,554s/4 kaivoskujassa....»» 3,2508/4 syvennyksessä.... n >/4 nostamisessa ,990'/* pumpun hoitamisessa» 9 Va,50'/, p a j a s s a..., ll'/a 2,095'/4 koneen hoidossa...» 2 3,4507* kaikenlaisissa töissä.. /a 0,753 Porattuja metriä: porraksessa ,499,2 syvennyksessä ,8 kaivoskujassa ,657 Kulutettuja räjähdysaineita: Dynamiittia.... kgr 4,503,68 Sytytinlankaa, renkaita ; 7,42 mtr 3,996 Nalleja... kpl. 4,89 Saatua särettyä vu orta.... Tonnia 5,44,8 Tästä n ostettu...» 50,825,6 Valikoiminen : Maksettuja!työpalkkoja... 37,996: 87 Malminkuljetuskustannuksia....» 20,430: 35 Saatu valikoitua m a lm ia... Tonnia 39,298 Liuvoitus märkää keinoa käyttämällä: Rouhinta: Maksettuja työpalkkoja... 8mk 5,07:07 Konekustannuksia 4,050: Rouhittua ja jauhennettua malmia Tonnia 7,569,i Paahtaminen : Paahdettua malmia ynnä suolaa. 8,82,n Käytetty keittosuolaa...,98,2 rautaram ua ,3 p u i t a... kuut.mtr 7,535 poltoksia... Tonnia 960,723 Maksettuja työp alk k oja...8mk 45,632: 85 Käytetty kemikalioita.. 4,767: 68 Uuttaminen: Saatua vaskilipiätä... kuut.mtr 5,430 Lipiän vaskenpitoisuus: gr. litraa kohti 5,99 hopeanpitoisuus:,, 0,055 Malmin vaskenpitoisuus ilman suolaa /o 3,24

12 Kasartaminen & Puhdistaminen: Maksettuja työpalkkoja.... Smk 6,75: Valmistettua puhdistettua vaskea.. tonnia 253,is Hopeanvahnistus : Saatua rikkihopeaa, vastaava puhdasta hopeaa... kgr 455,b* Tinaa ei ole vuoden aikana valmistettu. Magneetisen rautamalmin annolliseksi tekeminen: Maksettuja työp alk k oja Smk 2,72:40 Malminkuljetuskustannuksia... 5,330:40 Käytetty raakaa malmia...tonnia 30,870 Saatu konsentraatia... 0,203 Työväestön sairaskassa : Säästöä edelliseltä v u o d e lt a Smk 48,624: 69 Tuloja vuoden aikana: Työntekijöiden maksut.... Smk 22,943: 30 Ruukin apuraha... 20,765: 70 Kaikellaisia tuloja :95 g mk 43,920:95 Menoja vuoden aikana: à Yhteensä tuloja Smk 92,545:64 Sairaanapua 8,043 päivältä... Smk 9,723:24 Lääkärille & lääkkeistä.... 3,636:54 E lä k k e itä... 2,923: Kustannuksia sairashuoneen ja synnytyslaitoksen sekä hoitajattarien y llä p id o s ta... 2,63:9 Kaikellaisia kustannuksia.... 7,829: 64 gmk 36,275: 6 Säästöä vuoteen 899 Smk 56,270: 03 Työntekijöiden luku on ollut,200 henkilön vaiheilla ja ovat nämä olleet tapaturmavakuutettuja, Asetuksen mukaan 5 päivältä joulukuuta 895, Tapaturma-. vakuutus osakeyhtiössä Patria. Työväen asuntoja on Ruukki rakentanut kaikkiaan kuusi asumusta, kussakin asuinhuone ja kyökki. Työntekijät itse ovat rakentaneet itselleen 8 tupaa, joissa on yksi huone ja kyökki; tähän he ovat Ruukilta saaneet, samoin kuin edellisenä vuotena, 0,75 tynnyrinalan suuruisen tonttipaikan, 00 hirttä ilmaiseksi sekä korottoman lainan rakennuskustannuksia varten. Työväestöä varten on, niinkuin edellisinäkin vuosina, oma pappi ja lukkari, lääkäri, sairaanhoitajatar ja kätilö sekä sairashuone ja synnytyslaitos. Kouluja on, paitsi ylempää kansakoulua, jossa on neljä opettajaa, suomalainen pikkulastenkoulu, koulu ruotsalaisia lapsia sekä koulu saksalaisia lapsia varten ynnä iltakoulu alaikäisiä työntekijöitä varten.

13 4 Ruukin kaikkien valmistuksien arvo teki: V ask ea... Smk 607,000: arvosta Hopeaa...» 48,860: P u lloja ,000: Ulos viedyn rautamalmin arvo 24,000: Smk,306,860: Koko kulutus kaikissa laitoksissa, siis myöskin lasiruukissa, seuraavia päälajeja on ollut: Puita.. kuut.m tr 00,50 Bisulfaattia.. tonnia 368 Puuhiiliä.. 330,7 Rautaram ua..,, 352,8 Kivihiiliä.. tonnia 575,6 K alkkikiveä..,227,4 Koksia... 48,8 Sulfaattia.. 40,9 Keittosuolaa.,348,5 Soodaa... 54,56 Ru8koklveä 0,46 Porausterästä.,969 Jodkaliumia. kgr 25 Laitoksessa on: 0 Pasutusuunia. Rikkinatrium-uuni. 3 Kaa8ugeneraattoria. Tinajauhonpasutusuuni. 3 Kuilu-uunia. 2 Tuhotinta. 2 Spleis8iuunia. 2 Happitornia. Kupu-uuni. 6 Höyrykonetta. 2 Malmin-erottajaa. 2 Petroleumimoottoria. Survinlaitos. G Sähkömoottoria. 2 Setsi-uunia. 7 Kiinteää höyrypannua. 2 Plannenahjoa. 6 Lokomobiilia. 2 Pyörivää suppiloallasta. Höyryvintturi. Kaksinkertainen selityspöytä. Vesiratas. Nostoratas. 4 Turbiinia. 2 Liejukuoppaa. 3 Suodatuspuristinta. 4 Liejukourua. Sementtivaskipuristin. 0 Huuhtomi8allasta. 8 Uuttamisalla8ta. Valaistusdy naa m o. 4 Lyijyllä vuorattua allasta. 2 Pallomyllyä. 0 Saostami8allasta. 3 Vuorenporauskonetta. 2 Porauskonetta. Ilmanpuristaja. 3 Rautasorvinta. 6 Kivenrouhinta. 2 Ruuvinleikkauskonetta. 6 Rouhinvalssilaitosta. 2 Puusorvinta, 2 Puunno8tokonetta. 3 kilom. pituinen kankijohde. 5 Turvekonetta. 5 Täydellistä nostolaitosta. Pivoti. Noin 7000 mtr raitiotietä. 2 Kuivaus-uunia., 0 kilom. rautalankarataa.

14 Kaivoksia Pitkärannassa : Schvarz I.. 64 mtr syvä ei yhtään työntekijää. II M» Nikolaj I II.. 34 ei yhtään Meyer II IV... 56» ei yhtään Edv. Meyer Omeljanoff I... 63»» ei yhtään HI.. 80 IV Klee V ei yhtään VI Ristans Herberz Bek.... 7»» ei yhtään Walklampi »» Clara I II » HI Vinberg I ei yhtään» II.. 8» >5 Lupikko I » HI » IV.. 4 4, V Yhteensä 8

15 6 V älim äen kaivostyö Sortavalan p itäjässä 898. Kaivokset : Työpäivien luku: Porraksessa...à 9,5 tuntia 8,030 Kaivoskujassa...,042 Syvennyksessä N ostam isessa à 0 tuntia 3,88 V edennostam isessa P a ja s s a... à 2 tuntia 42 Koneen hoidossa...2,44 Kaikellaisissa tö issä Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: Porausvuoroa k o h t i... Smk 3: N ostam isessa...,. 2: 84 Vedennostossa... 2: Koneen hoidossa... 2: P a j a s s a... 2: 70 Kaivossalvauksen korjauksessa...,. 2: 50 Kaikellaisissa tö is s ä... 2: 0 Porattuja metriä: Porraksessa... mtr. 2,275, so K aivoskujassa 2,25,go Syvennyksessä 920 Käytetty räjähdysaineita: Dynamiittia... kgr,584,o Sytytinlankaa...renkaita,26,5 N a l l e j a... kpl. 3,030 Puiden m en ek k i...kuut.mtr,240 Saatu särettyä & nostettua v u o r t a...d:ton 254,225 Dynamiitti kilogr. kohti on saatu särettyä vuorta.... d:ton 73,oo4 Dynamiitti kilogr. kohti on saatu ajostulos pituusmetriä.... 0,502 Kaikkiaan on ajettu pituusmetriä... 8,90 syvyysmetriä... 28,22 Järeä valikoitu: Maksettuja ty ö p a lk k o ja...smk 5,68:34 Saatua malmia: I:stä la jia...d:tonnia 2,40 H:sta...,. 45,65 Ulitta... 72,300 Sylttyä 33,400.

16 7 Magneetinen armolliseksi tekeminen : Käytetty raakaa malmia II, III lajia & s y l t t y ä d:tonnia 69,23 Saatu konsentraatia... 68,03 Työpäivien luku : Koneen hoidossa...à 2 tunt.,987 K uljetuksessa... 3,80 Annolliseksi tek em ise ssä... 2,049 Hoidossa P a ja s sa Kaikellaisissa töissä K orjaustöissä Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: annolliseksi teossa.... Smk : 83 Maksettuja ty ö p a lk k o ja... 7,934: 37 Puiden m enekki... kuut.mtr,57 Konsentraatin & Isen lajin malmin valm istusarvo Smk 2,095: 50 Työntekijöiden luku vuoden aikana, siihen luettuna rakennus-, urakka-, kaivos- ja tehtaantyöväestö, on ollut: Keskimäärin päivää kohti yli 8 v u o d e n...67 alle jotka ovat syntyään suomalaisia. Yhteensä 73 Koko ruukin väestön voidaan otaksua nousevan 643 henkeen. Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet tapaturmavakuutettuja,, Patria yhtiössä 79,645: 69 markasta. Lääkäri käy ruukilla 2 kertaa kuukaudessa ja on vuoden kuluessa perustettu työväen-sairaskassa, jossa vuoden lopussa oli 3,05: 53 Smkan puhdas voitto. Mitään suurempia vahinkoja ei ole tapahtunut, paitsi että työmies, oman huolimattomuutensa johdosta, joutui lastivaunun alle, josta kuolema seurasi. Vuoden kuluessa on tehty moniaita vähempiä uudisrakennuksia. Välimäkeä varten on nostettu ja huuhdottu useissa pitäjissä Laatokan seutuvilla 50,99 d:tonnia suomalmia. Baukilla on: 2 Magneetista malmin-erottajaa,, Monarch*. 2 Dynamokonetta. 4 Pallomyllyä Friedr. Kruppin patenttia 2 Timantti-porauskonetta. 2 Kivisorvinta. Kaksinkertainen valssilaitos. Mekaaninen nostolaitos. 2 Ekshaustoria.

17 8 Höyrykone 25 teh. hv. 40 Kaksoishöyrykone 30 teh. hv. 3 Kiinteää höyrypannua 26 m2 tulipinnalla. Metallinsulatusuuni. Shapingkone. Porauskone. Rautasorvin. Merkelilevy. 2 Täydellistä vuorennostolaitosta 5 kaivosta varten. Täydellinen vedennostolaitos 5 kaivosta varten.,880 mtr Kankijohdetta. 3,3 kilomtr 60 m/m leveä raitiotie ruukilta lastauspaikalle. 2,600 mtr raitiotietä ruukilla & kaivoksissa. Lokomotiivi 20 teh hv. 20 Teräksistä kaatamisvaunua. 4 hirsivaunua. Patolaitos. Täydellinen laboratorio y. m. Valmistuksia toimitetaan 600 hv. sähkö-voimanjohdon perustamiseen Läskelän vesiputouksesta ruukille. Kaivoksien syvyys lavon alla: II Kaivos 26 mtr pystysuoran aseman muk., keskimäärin 5 työntekijää. III 49,70 kalton mukaan 5 VII 25,io pystysuoran asem. muk. 4 VIII,, 33,42 kalton,. 5 Yhtiön 8,65 pystysuor. 4 Keskinen 6,75 2 Tshupukkamäki I, p intalouhinta 3 IV,... 2 paitsi kaivoksia, jotka tätä nykyä ovat toimettomina. Yhteensä 40

18 j Järvi- ja Suom alm innosto vuonna 898. Järvien luku, joista malmia on nostettu Kustan Ruukkei- Järvien nukset liin kuljetettua rannoille malmin nostosta ja ostettua jätettyä ja kuljetuksestmimia mal mal Yhteensä. järvi- ja suomal- : mia Sfnfi dt dt dt j Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i ! Wiipurin läänissä. Välimäen kaivosta varten ,000 50,99 _ 50,99 [!! Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Oravin ,094 57,000 57, ,000 24,943 2, ,094 8,943 2,70 84,3 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken r u u k k i ,082 25,22 25,22 Möhkön, ,568 3,483 32,867 46,350 Wärtsilän,, ,000 38,082 9,966 48,048 Jyrkän, ,780 2,700,300 23,000 Salahmin ,085 8,750,850 20,600 Juvankosken ,775 67,434-67,434 Karttulan 5 25,49 34,098 34, ,439 38,759 45, ,742 Yhteensä 9 486,783 45,789 48,55 499,942 o

19 M asuuneja yuonna 898. Kulut ett» Valmi s t e tt u Kotimaista malmia Ulkomaista malmia Puuhiiliä P u ita m alm in k u iv a a m iseen V aluta k k i ra u ta a Takotakkirautaa Valinteoksia Yhteensä takkirautaa dt dt m3 m3 dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. Skogbyyn ruukki.. 4,982 5,80 7, ,45 Trollshofdan,... 33,360 3,050 _ 6,738 6,738 48,342 8,860 24, ,53 Turun läänissä. *) Daalin ruukki.. 60,574 2,60 3,900 3,900 Teijon.. 55, , ,580 42, ,324,885 62,709 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 4,732 3,986 3,56 3,56 Oravin 53,384, ,24 - _ 7,24 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken 95,6 7, ,280 30,280 ruukki... 40,778, ,074,272 20; 3,466 Möhkön ruukki... 56,092 43,55 4,500 2,900 55, ,489 Wärtsilän... 56,882 6, ,3 5; 24,520 Jyrkän... 20,833 6,90 53,985 5,03 83; 7,099 Salahmin.. 20,243 5, ,892 3,498 6,390 Juvankosken ruukki. 78,772 22,46 2,220 8,8 2,48 29,265 Karttulan 30, ,200 0,49 403,678 6, , , , ,794 63,922 93,778 8,784 55, ,58 2, ,79 *) Martin- ja putlaustakkirautaa.

20 M asuuneja vuonna 898. Teknillisiä tietoja. Päivä, jolloin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokausien luku v. 898 Valmistus vuorokautta kohti Hengen likimääräinen lämpö Hengen likimääräinen paino Hiilipanoksien suuruus dt Co mm hi. Ajettujen panol sien koko lukv UN Takkirautaproser malmista Hiilenmenekki takkirauta dt kohti hl. Uudenmaan läänissä. Skogbyyn ruukki... 7, i 5,80 49,8i 8 Trollshofdan. n/3 898*) , ,3 0,440 50,4 7 Turun läänissä. Kaalin ruukki.... /a , ,2 8,008 52,6 6 Teijon.... SV , ,6 2,779 55,i 7 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki 7,o M 9,990 3,5 0 Oravin 2 Yo 898*) ,5 kali 50 M,649 32,08 0 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken muk.»/ , i,i 6,742 32,i *) ( 250 Möhkön j 630,6 28,629 37,4 7 3/3 898 ( 50 Wärtsilän 7i , ,5 0,796 43,i 6 Jyrkän a7,o :it kali 23 0,6 0,367 34,08 9 Salahmin /, , ! M 4,607 3,56 9 Juvankosken *7, : , 2 7,78 ; 37, 7 Karttulan M/ ,6 5,987 O o c C O CO to! 9 *) Edellinen työvuosi: Trollshofdassa u /896 '26/498. Oravissa 3/597 a/798. Möhkössä, n. s. vanhassa masuunissa 8/u 97 2</498.

21 ;! 2 R audanvalm istus ahjotaonnassa vuonna 898. Työpäivien luku K otim a is ta K u u t e t t u Takkirautaa ; uikoj m a ista R aunia Yhteensä Sulain- ; Pötkyjä Valmistettu Puuhiiliä Kankirautaa Kaikellaista rautaa ti o r* ohuvi ännus Yhteensä valmista! rautaa j dt, dt dt dt in3 dt dt dt dt % hi i Uudenmaan lään. i Pinjaisten ruukki. i 258 5, ,396 4,27 4,632 i - 4, ,7 Vaakerin,, ; 320 _ 2, ,860 2,350 2,37 2,37 9 0, Mustion 23 2,304 2,304 2,492,94,94 5 ',6 Strömforsin , ,663 2, , ,3 Kellokosken ,350,080,090, ,0, , ,573 2,289 -, , H iilenm enekki ta k kirauta dt kohti Turun läänissä. Kirjakkalan ruukki 259 5,537 5,537 6,862 4,276 2,688 6, ,8 Fredrik sbergin Kauttuan 250 _ 2, ,253 2,740 : 2,839 2, ,e ; Noormarkun 246, ,8,562 -, , ,537 5, , J 2,46 4,276! 6, ,83 Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki. 200,42 348,769,524,599,599 8,2 ; Rautakosken,, ,3 i Wienin ,868 2,46 i,558, , ,557 4,578 3, , ] i Vaasan läänissä. Koskensaaren ruuk. 320,293 50,443,220 loi ,290 9j5 Yhteensä 2,8806,949 22,630 2,llö 4,694 29,503 4,286) 23,40,856 39,282

22 Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 898. a. Pultaus. 3 Uudenmaan läänissä. Työpäivien luku! Takkij rautaa K u u t e t u Valmistettu :Takkirau- ; taramua Y hteensä tak k irau taa Polttoaineita Kivi-! i Puita nnlia Millbareja Sulainpötkyjä Muuta putlau srau taa dt dt dt j dt m3 dt j dt dt dt! Fiskarin ruukki , ,584, 9,650 8,300 ; 2, ,86 4,i! Yhteensä Polttohuvennus prosentti Turun läänissä. Daaliu ruukki ,94 3,070 40,984) 49, ,700 34,700 5,8 Matildedalin ruukki , ,55 ) 7, , ,26 3,552 49,67849,3 6,205! ,535 _ Kuopion läänissä. Värtsilän ruukki,842 45,45 45, ,334 42,334 V Juvankosken 484 2, ,900: Varkauden 296 5,729,74 j 7,470 _ *),528 - :,593; 56,649 9,7 *) 43,833 i * * * ) - j 964)3,650 4,64 6,4 2,622 73,844,94 75,78ö _ 55,690 42,334 2,557 3,706 68,597 Yhteensä 3,452 45,065 5,982 5,047! 58,763' 70,95 42,334) 76,87! 4,42732,948 *) sahakarikkeita. **) raakakankia.

23 Uudenmaan lää nissä. i R audanvalm istus valssilaitok sissa vuonna 898. b. H itsaam inen ja valssaam inen. Työvuorokausii Sulain- ; pötkyjä Millbareja: Fiskarin ruukki ,258 3,753!) K u l u t e t t u Muuta rautaa Yhteensä ) rautaa Kivi- ; hiiliä i Polttoaineita ;.U.U: : Puita hnlia ; Tavallista j rautaa V a m i s t e t t u ; Hienoa rautaa : levyjä! ViDkkeli-, I i pantturi., j muoto-! i rautaa j Yht< îensâ j '»Takaisin saatua ramua dt dt dt dt dt : m3 : in3 dt dt dt! dt dt dt t» 03!» 2),774 32, ! 7,470 ; 22,782 j Polttohuvennus.757! j,678 26,27 2,87,85 Polttoaineita 00 kohti valmista ram 0,23 m3! : Karkkilan,56 27,787 ; 88 j,57,57 -- j ,774 3,753 2,045 34, ! 24,299,757 j,678 27,734 2,87 Turun läänissä. : ; Matildedalin ruukki. 70 8, S) 439 9,430 4,304 i 7,343 ;. 7, ,2 58 kg Kuopion läänissä. ) Värtsilän ruukki ,08 6,50 46,528 2,009 33,647! 33,647 4,009 4,4 0,3o m3, : Juvankosken,,.. 25, ,569, 3,9593) 9,509! 9, ,54,3 3 j Varkauden,, , ,97<) 7,878,75 j,5: j 946, ,34 I,» m3 80 2,924 i 40,388 22,569 75,88 47,885 5,034,75, ,308 5,07 i Yhteensä,267 49, ,053! 9 9,883! 47,885 82,676 2,932,53 2,624 89,385 8,225 - x) Tästä 3,697 dt martinrautaa. 3) Nippuja. 3) Vieraita henkilöitä varten. 3) Tästä hiilipuita,560 m3, aidaksia 2,280, rimapuita 7,76, sahajauhoa 2,943 m3. 4) Sahakarikkeita. ; ;

24 i i! Työvuorokausia Kalkkikiveä ja dolomiitj tia Valurauta laitoksia vuonna 898. a. Sulatus Siemensin martinuunissa.! Polttoaineita Rautaa Uudenm. lään. i Turpeita : Puita K u l u t e t t u Valmistettu Kivihiiliä ; Takkir. ja tak k irau tapa m u& Takor. ja ;. takorauta- ram ua : Muuta j ; rautaa ; Valanteita j Teräsvaliu- teoksia ; Yhteensä j i Polttohuvennus /0j! j Takaisin saatu j d t m8 in3 dt dt dt d t : dt dt dt d t dt d t dt! :!! Aminneforsin ruukki ,57 j - 2,80 6,446 Turun lään. Daalin ruukki (happoin. uuni) 26 2) 2,49-0,200 6,273 9,92 3,68 (emäks. uuni) ,,52,667 43,523 22,8 Kuopion lään. U 40) 9,396 2,442 8, , , i 3) ,24! 2,552 24,330 U 858! , 5, ) 5,064 29,394,753 8,9 6) 8 63,844.58j 2,9, 527 9,69!,352 7,940 63,444 36,02 533: 0,079! 8,307 88,093; 5,45 93,238 3,27 Pankakosken ruukki ,000 _ 7,920: 2,800 i 6,300; 9,00 8, ,00 8 Värtsilän runk. 56 2,645;82; 05; 2,56 4,70o 244j 7, ,608; ,2 Waasan lään. 4 6,645 82' j 8,025-4,956 4,705; 6,544 6, ,658: 7 4,729 8l! Inhan ruukki ,000; 0,357 7, ,237,322 7,72! Yhteensä,9 2b, ,948' 7,940 9,567 55,05! 8,299 54,97 2,08 38,49 5,32 43,803 3,87 -!) 08 dt FeMn, 32 dt FeSi. 2) Kvartsia. 3) 28 dt manganir., 326 dt piimanganir., 3 dt sälepintäistä takkir. 4) 733 dt manganir., 8 dt piimanganir., 44 dt sälepintäistä takkir. 5) Siitä 2,784 dt takoalasimia. Polttoaineen menekki 00 kg kohti valurautaa: Aminneforsissa 0,354 m3 puita; Pankakoskessa 0,4 m3 puita; Wärtsilässä 0,3 m8; Inhan ruukilla käytettiin sahakarikkeita 0,27 m3. b. Valuraudan valssaaminen. K u n t e t t n V a l m i s t e t t n Polttoaineita Kiivihiiliä: Puita Yhteensä Rautamalmia Valanteita ja sulaimia Tavallista, Biliet- : siä ja rautaa raakkia: Levyjä Yhteensä Takaisin dt m3 dt dt dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. j Aminneforsin ruukki ; i 9,275 6,580 ; 5,786 22, ,4 j Turun läänissä. Daalin r u u k k i... 59,30,900 f ,247),,852) 99,75 8,493 6,2 Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki.. Värtsilän.. Vaasan läänissä. Inhan ruukki...,800,040 2,840 ; 3,400 4, ,203 4, ) - 5,783 9,45,207, saatu - 3, ,45, ,850 Yhteensä 59,320 ; 2,07 64,590 23,449!,743 6,97 42, Polttoaineen menekki 00 kg kohti valmista rautaa: Iminneforsissa O.92 m3 puita kankir. valm. varten, 0,42 m8 puita levyjen valm.: Daalin ruukissa 59,n kg kivihiiliä ja 0,oio m3 puita; Pankakoskessa 0,5 m3 puita; Värtsilässä 0,5 m3 puita *) Hienoa rautaa valssattiin: Daalin ruukissa 29,952 dt; Pankakoskessa 2,392 dt; ja Inhan ruukissa 75 dt. % Polttohuvennus 7 j 2,3 i

25 t M usta- ja T ehdastaonta vuonna 898. Ainerautaa ja terästä K u u t e t t u V a m i s t e t t u Polttoaint itä Koksia puu. ja kivihiiliä! hlllla Puita Lapioita, kihveleitä y- m- Kirveitä, piiluja ja vasaroita Taikkoja ja kuokkia Hevosenkenkiä Hevosenkengän nauloja Takonau-! loja Puserrettuja ja leikenauloja Lankanau- loja \ Muita takeita dt dt m3 m3 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Yhteensä Uudenmaan läänissä. Pinjaisten r u u k k i... 4,964, ,00; 0,000 4, ,400 4,300 Vaakerin...,037 : _ Fiskarin , Kellokosken ,700 3, Strömforsin..., ,900,300,200 8,400 --,600 _ ,05 2,535,,8, ,530 5,702 3,400,600 20,90 6,87 Turun läänissä. Turun naulatehdas ,303,500-2,950 08,630 0,863 U Daalin ruukki 3,450 8, ,280 3,28 Kirjakkalan ruukki... 52' Kauttuan _ : ,00 2, N oorm ark u n ,473 2, Loimijoen naulatehdas 7,000 2,780) ,750 2) 8,350 6,50 Vesikosken... 5,42, ,500 29,400 4,890 38,08 4, , j500 2, ,380 29,400 45,250 36,266

26 Hämeen läänissä. Suomen Sahaterätehdas... Jokioisten ru u k k i... Vierun ,927 42, , ,034 7,60 6,342 28,92 - i 3) 6, , ,722,946,60 2,898 6,034-7,76,342 28,92 6,480 5,49 Viipurin läänissä. Peron Naulatehdas... 8,000 75, Kuopion läänissä. Möhkön r u u k k i Värtsilän ' , Salahmin Juvankosken,... 2, _ 270 0,500,077 Varkauden , ,79 6, ,84,982 Vaasan länissä. Inhan ruukki ,0 8 Koskensaaren..., ,200, , ,49 2, ,00 240,700,200, ,060 8,60 2,230 77,032 29,56 6,65 7,986 20,469 4,256 7,52 20,62 20,50 6, ,352 05,200 00,434 69,74 ) Siitä 47,639 kg kettinkiä. 2) Baidenauloja. 3) Siitä 7,599 kpl. raamisahanteriä,,844 kpl. sirkkeliä, 347 tus. puusahanteriä, 3,700 kpl. terärautoja.

27 8 V alim oita vuonna 898. Koksia K u lute t t u Y a m is t e t t u Kotimaista jtakkirautaa Ulkomaista takkirautaa Yhteensä takkirautaa Ramutakkirautaa Konevalinteoksia ; Kauppavai linteoksia! Kaikellaisia valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg. Yhteensä Ilmoitettu hiilen menekki takkirauta dt kohti Uudenmaan läänissä. Berggrenin konepaja.. 45 _ Kone- ja Siltarak. os. yht. konepaja..., , ,65 5,000 5,000 Hels. Laivatokka , ,59 3,055 3,055 Laivavarvi , ,20 J. D. Stenberg & Poik. konepaja...,000 3, ,00 2,800 2,800 John Stenbergin konetehdas 338 2, ,70,806,806 2 Porvoon konepaja Fiskarin ruukki ,058, ,952 6 Karkkilan... 3,636 2, ,86 20,000 20, ,785,550 35,369 3,29 40,38 0, ,76 36,704 Turun läänissä. Crichton & Kumpp. konep.,79 20, ,672,478 _ 400, Turun Rautateoll. yht. konepaja , ,96 2, ,085 Osakeyhtiö Vulcan Porin konepaja...., , ,490 2,420 5,000 7,420 2 Daalin ruukki...,035,92 3, ,783 4,223 4,223 2 Matildedalin ruukki , ,545 3, ,435 8 Teijon ,963,574 20,082 2,284 23,940 0,695 5,097 5,342 2,34 Hämeen läänissä. Tampereen konepaja...,040 _ 4,402,502 5,904 5,30 _ 38 5, Sommers, af Hällström & Waldenin konep.,.. 2, , ,620 2,550 2,550 Forssan konep Jokioisten ruukki Viipurin läänissä. 3, ,82 2,52 0,534 6, ,688 8,924 Gallénin konepaja ,858 2, ,09 4,784 4,784 6 Gutzeit & Kumpp. konep Karhulan ,39 2,665 5,059 3,87 3,87 3,86,86 5,723 3,44 0,728 8, ,79

28 9 Koksia K u u t e t t u Kotimaista takkirautaa Ulkomaista takkirautaa Yhteensä takkirautaa Y a m i s t e t t u Ramutakkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikellaisia valinteoksia Yhteensä Ilmoitettu hiilen menekki takkirauta dt kohti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg. Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. Lehtoniemen konepaja.. 2, , , , ,07 650, ,453,222 2, ,422,757, Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki... Värtsilän... Jnvankosken... Varkauden , ,300,87 4,523 2, ,50 420,300 2,967 4,523 3,0 2, , , ,080 2,295 4,55 2, ,47 0, ,570,89 5,875 2,95,673 0,463 Vaasan läänissä. Metvikenin konepaja... Tikkakosken tehtaat , , , , ,35 0 3,94 Oulmfläänissä. Oulun konepaja.... Veljekset Friis in konep.. n ,900 2, , , , ,450,900 2,500 20,970-7, ,960 2,450 4, ,850 Yhteensä ,876 80,203 3, ,64 2,94 37,074 06,52

29 20 K aikellaisten rau ta-ain eid en kulutus k onepajoissa vuonna 898. Uudenmaan läänissä. Kotimaista Takorautaa Ulkomaista Yhteensä j Terästä Levyjä Yinkkelirautaa, putkeja, niittejä y. m. Ly: ijyä, vaskea y. m. dt dt dc dt dt dt dt Berggrenin H elsin gissä Kaasutehtaan , Helsingin Laivatokka... 3, , ,89 2, Laivavarvi J. D. Stenberg & Poik. Hrgissä ,40 25 John Stenbergin Gottfr. Strömbergin Juho Nissisen Grahu & Krausen Porvoon konepaja Porvoossa Fiskarin Pohjan pitäjässä.....,695, hienopaja Karkkilan Pyhäjärven pit..., , ,528,86 0, ,277 3,628,23 Turun läänissä. Crichton & Kumpp. Turussa ,50, ,822 2, Turun Rautateoll. yht. konep.... 3, ,660 60,080 2, Porin P o r i s s a ,700 2, ,750, Björkbodan Kemiön pit, Daalin ruukki Matildedalin Perniön pit...,294 7, Teijon, ,300 3,877 0,77,24,390 6,578,558 Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tampereella.. Tampereen konepaja ,545, Sommers, af Hällström &Waldenin konep. T am pereella ,250 2, Forssan Tammelassa ,326 3,26 36,80,

30 2 Kotimaista Takorautaa Ulkomaista Yhteensä Terästä Levyjä Vinkkelirautaa, putkeja, niittejä y. m. Lyijyä, vaskea y. m. dt dt dt dt dt dt dt. Viipurin läänissä. Gallénin V iip u r is s a , Sähkö os. yht. V iip u rissa Gutzeit & Kumpp. Kotkassa Lappeenrannan konepaja Karhulan Kymin p itäjässä..., , , , ,906 2, Mikkelin läänissä. Lehtoniemen Joroisten pit , Kuopion läänissä. Värtsilän Tohmajärven pit Juvankosken Nilsiän Varkauden Leppävirran ,2 2,63 9 5,590, ,824,237 3, ,277, Vaasan läänissä. Metvikenin Nikolainkaupungissa Vaasan k o n e p a ja Veljekset Friis in konep. Kokkolassa Tikkakosken konep. Jyväskylän lähellä Oulun läänissä. Oulun konepaja Veljekset Friis in Kalajoen pit Valtionrautateiden konepajat. Yhteensä 9.745,564 3,309 2,402 33,244 7,420 3,946 H an gossa Turussa Viipurissa , Kuopiossa Nikolainkaupungissa Oulussa ,44, , Yhteensä koko maassa 2,86,565 32,75 3,08 34,93 2,627 4,02

31 V alm istus konepajoissa vuonna 898. Lokomobiileia Il H öyryveneistä ovat 20 thv. Höyryveneitä Höyry- vesi- c o n eitä maa- Höyrykoneista ovat yli 20 thv. Höyrypannuja Työkoneita M aanviljelyskaluja ) e thv. kpl. thv. g thv. kpl. thv. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. fr M eijerikaluja Sahalaitoksia II M yllylaitoksia Muita suurempia töitä Valmistus-arvo Smk U udenm aan lä ä n issä. Berggrenin Helsingissä - JLevytöitä; vesijohtoja; tuuletuslait.; ma- \ jakkalaitoksia; kassakaappeja y. ra. 77,056 Kone- ja Siltarak. os. yht. H elsin gissä Siltoja, sotatarpeita y. m. 2,740,000 Kaasutehtaan Helsingissä. 0 7 /S ä iliö ltä : turbiiniputk.; katonkaunatuksia raudasta; \ 49,700 rautatiesiltojen pystyttäni.; torvljobt. y. m. Helsingin Laivatokka ! rautatievaun., korjattu 6 baaksirikk. laivaa.,000,000 /'Korj. 28 höyrylaivaa, 8 torpedovenetttt, 2 majak- Laivavarvi.. _ _ 9 25 _ 3 kalaivaa, S ruoppauskonetta. Sliiplssä : 53 höyry- 375,000 k laivaa, 2 majakkalaiva, 8 ruoppaukkonetta, 2 J. D. Stenberg & Poik. \ rautaista ruoppausproomua, torpedovene. H:gissä _ 2 _ 390,000 /H öyryvasaroita, porauskon., köyrykon. varustettu / tuklnkimpuittamisvene, höyrylaivanruuko, höyryl. ven. muuntam., hirrennostalait., transmiss. y. m. John Stenbergin H:gissä , /50 suihkuna, 50 labrikaattor., 2,800 höyry venttiiliä, 256,000 Gottfr. Strömbergin Dynamokoneita ja sähkömoottoreita. 220,000 Juho Nissisen 00 Rakennustakeita ja korjaustöitä. 24,000 Grahn & Krausen fp u tk itö itä H elsingin mekan, kutimoon, - - \ vesi- ja lämpöjoht. ja korjaustöitä. 49,850 Porvoon konepaja b Höyrykoneita, puusepänkoneita y. m. 0,000 Piskarin Pohjan pitäjässä. 4, \ l,072dt. hienotakeita; transm issioneja y. m. 24,453 fv esijoht.; niittokon.; karheja, valinteoksien Karkkilan Pyhäjärven pit \ täydentäm is. 950,000 Turun läänissä., , , ,044,059 Crichton & Kumpp. Turussa 5 8,000 9 Viim eistetty kaksi torpedovenettä. 2,600,000 Turun Rautateoll. yht rautatievaunua. 700,000 /T y ö sk en n elty m iltei yksinom aan kone- Turun konepaja \ pajan kuntoonpanem isessa. 50,000 Porin konepaja to f90 rautatievaunua, 3 lastilotjaa raudasta,,000,000 \ transm issioneja ja korjauks. Björkbodan Kemiön pit.. /2,960 lukkoa, 3,400 ripaa, 480 kynttilä- 29,600 \ jalkaa,,390 huonekaluhelaa, 300 venttiil. Daalin ruukki M aanviljelyskaluja, takoalasim ia ja korj. 225,942 Matildedalin Perniön pit , ,204 rautatiepuhveria. 600,000 Teijon _ , ,20 i : 6 66 _ 62, , ,345,542

32 H ä m een lä ä n is s ä. Tam peren konepaja... Sommers, a f H ällström & W aldenin Tam pereella. N okian, P irkkalan p it... F orssan Tam m elan pit. V iip u r in lä ä n is s ä _ , (Turbiineja, turbiinitorveja, transmissione- \ja, pumppuja, lämpöpatterioja, korjauks. f 4 dynamokonetta sähkövalaistuslaitosta --- Kaikellaisia konetavaroita ja korjaustöitä. Korjauksia tehtaisiin. 766, ,000 6,509 75, ,353,009 G allénin V iipurissa ind ind ind särmäpöytää; korjauksia.,400,000 Sähkö os. y h t. V iip u rissa < 79 transformaatt., akkumulaattoreja, kaminelauto- 465,000 ja, Bfthkölaltoks. y, m. W.G u tz e it&k:pp. K otkassa 45,000 Korjauksia. Lappeenrannnan konepaja. skoneita S puuhiomoon, tranamissioneja, höryva- 8,900 < s&ra, 50 hirsi- ja lankkuvaunua, 5 tavaravaunua K arhulan K ym in pit t Karhulan ayrjärataa varten. 520,000 M ik k e lin lä ä n is s ä ind ind ,438, ind. L ehtoniem en Joroisten pit Höyryveneiden ja koneiden korjauksia. 300,000 K u o p io n lä ä n is s ä. V ärtsilän Tohm ajärven pit. Juvankosken N ilsiän p it , / Laitoksen vesivoimalaitos kokonaan uudestaan raj kennettu kivestä, puusta ja raudasta. 4 hoyrykon.t korjattu osia saha- ja myllylaitoksiin, * akselinjohtoja, S50 raotasänkyä, shltysuuneja,,044,67 ^ korjauksia ja kaikellaisia töitä 0,577 Smk edestä. Sorsakosken Leppävirr. pit. Hienotaetavaroita. 35,000 V arkauden L eppävirran pit. 22, /Työkoneita 06,028 Smk edestä, sahoja 49,285 Smk, V a a s a n lä ä n is s ä. 22, , ,534,67 M etvikenin N ikolaiukaup ' ,000 V aasan k onepaja.... T ikkakosken J y v äsk ylän läh. V eljek set F r iis in konepaja K o k k o la s s a... O u lu n lä ä n is s ä /Transmissioneja 3 sahalaitoks.,pölkynnos- V. tolaitoksia, vitjoja, puusahoja,korjauksia. ftyökoneita, maanviljelyskaluja, rautatie- X vaunuja, korjauksia. 55, ,000 00,000 5,500 23,000 - i j ,500 Oulun konepaja ; tervauunia, parkkimylly, y. m. 350,000 V eljekset F riis in Kalaj. pit Maanviljelys-ja raeijerikaluja, korjauksia. 92, ,000 Y hteensä 72, ! , ,2 j, ,069, ind 457 ind. 635 ind i! V a lt io n r a u t a t e id e n k o n e p a ja t. H elsin g issä, rautatie-aineiden korjauksia ja vaunujen uudestaan r a k e n t a m i s t a... H an gossa, h öyryvetu rien ja vaunujen korjausta sekä pienem piä h öyryven eid en k o r j a u s t ö i t ä... Turussa, v a ltion rau tateid en aineiden k o r j a u k s i a Viipurissa, höyryveturien ja vaunujen korjauksia sekä valm istettu vekselejä, risteilyjä, vastakiskoja, vekselinasettajia, vetotankoja, välitan k oja y. m K uopiossa, sekä tö itä eri osastoja v a r t e n N ikolainkaupungissa, h öyryvetu rien ja vaunujen korjauksia.... O ulussa,,,... Y h t eensä yksityisissä ja va ltio n konepajoissa,872,290 7,908 44,93 55,09 76,85 92,853 00,443 2,973,6 22,043,29

33 i K atsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen yalm istus-arvoon vuonna 898. Sftnf Yhteensä Sfn/S Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa. Westerdahl & Forsstrôm in tako- & ajokalutehdas... Berggrenin konepaja... Kone- ja Siltarakenn. os. yht. konepaja Kaasntehtaan konepaja... Helsingin L a iv a to k k a... Helsingin Laivavarvi... J. D. Stenberg & Poikain k o n e p a ja... John Stenberg in Konetehdas... Gottfr. Strömbergin konepaja... Juho Nissisen konepaja... Grahn & Krausen Tehdas- os. yht. k on ep aja... Valtionrautateiden k on ep aja ,056 2,740,000 49,700,000, ,850,872,290 7,720,896 Porvoon kaupungissa. Porvoon konepaja... 0,000 Hangon kaupungissa. Valtionrautateiden k on ep aja... 7,908 Raaseporin kihlakunnassa. Pohjan pitäjässä: Pinjaisten ru u k k i...,. Fiskarin... Aminneforsiu... Ingon Vaakerin... Tenholan,. Skogbyyn...., Troll shofdan... Karjan Mustion ,99,830*) ,408 80, ,000 2,709,638 Lohjan kihlakunnassa. Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan ru u kki...,000,000 Helsingin kihlakunnassa. Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i ,000 Pernajan kihlakunnassa. Strömforsin pitäjässä: Strömforsin r u u k k i ,000 Yhteensä 24 laitoksessa Uudenmaan läänissä Järvimalmia Karkkilan ruukkia v a r t e n Yhteensä Uudenmaan läänissä 2,293,692 *) Siitä hienopajassa Smkk.

34 25 SfajC Yhteensä Sht/i Turun ja Porin läänissä. Turun kaupungissa. W:m Crichton & Kumpp. konepaja... 2,600,000 Turun Rautateoll. yht. konepaja ,000 Turun konepaja (Osakeyhtiö V ulkan)... 60,000 Turun N a u la teh d a s ,900 Valtionrautateiden k on ep aja... 44,93 4,042,83 Porin kaupungissa. Porin konepaja...,000,000 Halikon kihlakunnassa. Kemiön pitäjässä: Björkhodan ruukki... 29,600» n Daalin... 2,675,942 Perniön pitäjässä: Matildedalin ,750 Teijon ,000 Kirjakkalan ,090 4,38,382 Ulvilan kihlakunnassa. Ulvilan pitäjässä: Leineperän ru u k k i ,700 Euran Kauttuan... 95,000 Noormarkun,, Noormarkun... 67,382 67,082 Loimijoen kihlakunnassa. Loimijoen pitäjässä: Loimijoen N aulatehdas ,70 Vesikosken , ,205 Yhteensä 6 laitoksessa Turun läänissä Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa. Tampereen Palttina- ja Rautateoll. Osake Yht. konepaja ,500 Suom. Sahanterätehtaan osakeyhtiö... 06,60 Sommers, af Hällström & Waldenin konepaja ,000,223,0 Pirkkalan kihlakunnassa. Pirkkalan pitäjässä : Nokian konepaja... 6,509 Tammelan kihlakunnassa. Tammelan pitäjässä: Forssan k o n e p a ja... 75,000 Jokioisten kappelissa: Jokioisten ruukki , ,000 Hauhon kihlakunnassa. Lopen pitäjässä: Rautakosken ruukki... 9,000 Hollolan kihlakunnassa. Padasjoen pitäjässä : Vierun r u u k k i ,000 Yhteensä 8 laitoksessa Hämeen läänissä 2,083,69 4

35 26 Viipurin läänissä. 9htf. Yhteensä Sfaf Viipurin kaupungissa. Gallénin k onep aja... Sähkö-Osakeyhtiön k o n e p a ja... Valtionrautateiden konepaja.....,400, ,000 55,09 2,380,09 Kotkan kaupungissa: Gutzeit & Kumpp. konepaja ,000 Lappeenrannan kaupungissa : Lappeenrannan konepaja... _ 8,900 Kymin kihlakunnassa: Kymin pitäjässä: Karhulan k o n ep a ja ,000 Rannan kihlakunnassa: Viipurin pitäjässä: Peron Naulatehdas... _ 355,000 Salmin kihlakunnassa : Impilahden pitäjässä: Pitkärannan v a sk ila ito s... Välimäen rautakaivokset ,860 2, ,955 Yhteensä 9 laitoksessa Viipurin läänissä 4,209,874 Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa: Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken ruukki... _ 260,000 Rantasalmen kihlakunnassa: Joroisten pitäjässä: Lehtoniemen k o n ep a ja... Rantasalmen pitäjässä: Oravin ru u k k i... Yhteensä 3 laitoksessa Mikkelin läänissä Järvimalmia 2 ruukkia varten 45 j ä r v e s t ä... Kuopion läänissä. Kuopion kaupungissa: ,000 70,000 92,094 Yhteensä Mikkelin läänissä 802,094 Valtionrautateiden konepaja... _ 76,85 Pielisjärven kihlakunnassa: Nurmeksen pitäjässä: Kuokkastenkosken r u u k k i... Pielisjärven Pankakosken r u u k k i... Ilomantsin kihlakunnassa : Ilomantsin pitäjässä : Möhkön r u u k k i... Tohmajärven Värtsilän..., 20,000 75, , ,000,000,000,375,000