X V III. 22. Vuonna EDELLINEN OSA- VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N TILASTO. X V III. TEOLLISUUSTILASTOA. 22. Vuonna 905. EDELLINEN OSA- VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. H E L S IN G IS S Ä OSAKEYHTIÖ W EILIN 4: GÖÖS AKTIEBOLAG 907

2 SISÄLTÖ Johdanto... V Kullanhuuhtomistyö Ivalojoen varrella Suomen L a p i s s a... Kullan-, H opean- ja Vaskentuotanto Suomessa viimeksi kuluneena 0 vuotena W älimäen kaivostyö Sortavalan p i t ä j ä s s ä... 3 Brödtorpin malmilöydös... 6 Järvi- ja S u o m a lm in n o sto...9 M asuuneja 0, Raudanvalmistus ahjotaonnan k a u t t a...2 Raudanvalmistus v a ls s ila it o k s is s a... 3, 4 V alurautalaitoksia...5 Musta- ja T eh d astaonta...0 V a lim o ita...8 Konepajojen v a l m is t u s...20 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen v a lm is t u s a r v o o n...24 Työntekijäin luku vuorilaitoksissa, ruukeissa ja k o n e p a jo is s a Ilm oitettuja tapaturmia s:n s:n s:n 32 Tehtyjä uutisrakennuksia ruukeissa ja k o n e p a j o is s a...34 Työväen kassoja ruukeissa ja k o n ep a jo issa...36 Läänienmukainen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseudulla 38 K äsiteollisuuslaitokset m etalliteollisuuden a l a l l a Katsaus tuotantoon ja työväestöön käsiteollisuuslaitoksissa m etalliteollisuuden alalla.. 44 Katsaus valmistusarvo on m etalliteollisuuden alalla vuosina 904 ja Läänienmukainen katsaus m etalliteollisuuteen vuosina 904 ja Katsaus m etalliteollisuuteen maan k a u p u n g e issa...50 K atsaus m etalliteollisuuteen m a a s e u d u lla... 5 Uunien, koneiden y. m. lukumäärä ruukeissa ja k o n e p a j o is s a Sivu Tietoja valtauskirjadiariosta vuodelta Bahapaja vuonna 905 Kontrollilaitos vuonna

3 Todellisen vuoden tilastossa huom autettiin, että toim inta m etalliteollisuuden alalla osoitti tuntuvaa edistystä ja täm ä edistys on yhä jatk u n u t vuonna 905 niin että tuotanto kokonaisuudessaan on saa v u tta n u t korkeam m an arvon kuin m illoinkaan ennen. Edellisen vuoden tuotannon arvo oli 49,374,086 mk., m utta n y t se on noussut 62,207,823 m kkaan, jo k a osoittaa 2,833,737 mk. tai 25,09 /o lisäyk sen ja on Ü,698,742 mk. eli noin 8,5 % suurem pi tähän saakka korkeinta, vuoden 900, valm istusarvoa. L isääntym inen jak au tu u tosin kaikille m etalliteollisuuden päähaaroille, konepajoille, ruukeille ja käsityölaitoksille, m u tta hy v in erilaisessa suhteessa. Jos konepajateollisuuteen luetaan m yöskin m ustataonta, jonka tuotannon lisäys suurim m aksi osaksi p eru stu u P in ja isten ruu kin vilkkaaseen toim intaan, jossa on kirveitä, piiluja ja lapioita y. m. valm istettu koneella, niin on konepajojen tuotannon lisäys tasaisissa luvuissa noussut 0 m iljoonaan, ra u ta teh taiden ja ruukkiteollisuuden 2,i m iljoonaan ja käsityölaitoksien vähän päälle 0,7 m iljoonaan m arkkaan. E n sinm ain ittu suuri lisääntym inen riippuu suuressa m äärässä niistä sotatarpeiden tilauksista, joita on tehty V enäjän hallituksen laskuun. Edellisen vuoden tilastossa lu ettiin ku itenk in ylläm ainitun kohdan vertailu ssa m ustataonta ruukkiteollisuuteen, jolloin su h d elu vut olivat 57 % konepajojen valmistusarvoon nähden sekä 29 % ja 20 /o ruukkiteollisuuteen ja käsityölaitoksiin nähden. N yt kuluvan vuoden p ro sen ttilu v u t m ainittuihin päähaaroihin k atsoen ovat 55 %, 28 /0 ja 6 /0, jo k a osoittaa ruukkiteollisuuden alalla k orkeaa vertauslukua, riippuen m ustatakeiden valm istusarvon suhteellisesti suuresta lisäyksestä. M etalliteollisuuden eri haarojen toim innan tuloksen vuodelta 905 osoittaa seuraava yleiskatsaus. Kullanhuuhdontaa Ivalojoen varrella harjoitettiin hyvin vähässä m äärässä, ja tuotti se vähem m än kuin m illoinkaan ennen siitä asti kuin työ vuonna 870 huuhtom oissa alkoi. Saatu m äärä oli ainoastaan 925 gr., arvoltaan 2,960 mkkaa, jo ta vastoin edellisenä vuonna saatiin,950 gr., arvoltaan 6,24 m kkaa. Vielä ei ole luovuttu etsim ästä kultaa kiintonaisesta kalliosta työtä kannattavassa määrässä, vaikka edellisten vuosien kalliit koetyöt onnistuivat huonosti. M ahdotonta ei kuitenkaan ole, että tarm okkaasti jatk u v at särkem iset, vaikka niitä toim itetaan vähissä m äärin, voivat aih eu ttaa odottam attom ia tietoja kullan em äkallioon n äh den, koska ja tk u v a työ varm istaa sekä työnjo htajien että työntekijöiden h av ain toa ja seutu on niin laaja, ettei vielä pitkiin aikoihin voida pitää sitä tutk ittu n a. Vaskea tai m uita puolijaloja m etalleja on tänä vuonna yhtä vähän kuin lähinnä edellisinä vuosina v alm istettu m aassa, syystä että työ P itk än ran n an suurissa laitoksissa y h ä edelleen on ollut seisauksessa. M utta sen sijaan on koetus-

4 VI töitä jatk ettu edellisessä vuosikertom uksessa m ainituissa uusissa löydöksissä Brödtorpissa P ohjan p itäjässä U udenm aan läänissä. T yötä to im itettiin yhd essä k u i lussa, josta nostettiin,324,92 tonnia vuorta, joka käsitti noin 7 g vaskea ja sinkkimalmia ja josta kustannukset tekivät 20,945 mk. 34 penniä. N äitä koetustöitä varten m yönnettiin apurahaa valtiokonttorin hoitam an n. s. H isingerin rahaston korkoralioista, joka rahasto on lahjoitettu m etallilöydöksien etsim istä varten m aan eteläistä rannikkoa pitkin. Hautavuorimalmia louhittiin samoin kuin edellisenä vuonna ainoastaan W älim äen kaivoksissa L aatokan lähellä. Sen m äärä nousi 9,337,9 tonniin ja tek i vät kustannukset 258,442 mk. tai 27 mk. 67 p:iä tonnia kohti; tulos oli melkein sam allainen kuin edellisenä vuonna, jolloin 9,325,9 tonnia saatiin ja kustannukset nousivat 27 mk. 9 p:iin tonnia kohti valm iiksi brik etteeratu sta m alm ista. W älimäen malmi on siis hyvin kallista, sillä sen hinta on noin kaksi kertaa niin suuri kuin parhaan R uotsin malmin hinta tonnia kohti. R aakam alm in prosenttim äärä osoitti hiukan vähem pää arvoa kuin edellisenä vuonna, jolloin saatiin 26,c n/ 0 konsentraatia. K uluvana vuonna kulutettiin nim ittäin 28,700,3 tonnia raakam almia, jo sta saatiin 7,093,87 tonnia annollista m alm ia, jo n k a arvo on 24,7 /0. Viim eisten viiden vuoden aikana on m aassa louhittu vuorim alm ia seuraavat m äärät: vuonna 90.,345,5 tonnia» ,529,7 V ,385,4 T? ,325,9 r ,337,9 ja on syy kahden viime vuoden vähentyneeseen m äärään siinä, että työ Pitkänrannan laitoksissa vastaiseksi on lakannut. Järvim alm ia n o stettiin 70 jä rv e stä 89 v astaan edellisenä vuonna. N ostettu m alm im äärä yhteensä ruukkeihin kuletetun m alm in kanssa nousi 39,066,4 tonniin. Tästä oli tasaisissa luvuissa 30,000 tonnia nostettu vuoden aikana ja loput otettiin edellisinä vuosina nostetusta järvien rannoilla olevista varastoista. Menot nostam isesta ja kuletuksesta tekivät 26,785 m kaa 232,537 mkaa vastaan edellisenä vuonna, jolloin m alm im äärä oli 37,887,5 tonnia. K eskim ääräinen hinta on siis molem milta vuosilta 905 ja 904 ollut 5 m kaa 55 p:iä ja 6 m kaa p:iä tonnia kohti, joka hinta on m elkoista alhaisem pi edellisen viisivuotisperiodin keskim ääräistä hintaa, täm ä kun teki noin 9 m kaa 27 p:iä tonnista. K un yhtyysh in ta on näin alhainen, niin voidaan ylläp itää kilpailua sen tak k irau d an valm istuksen kanssa jo ta saadaan R uotsin vuorim alm ista. Sillä järvim alm itakkiraudan keskipitoisuus on vuoden aikana n o u ssut 35 /o ja siitä lask ettu h in ta 55 /0 m alm ia tekee 8 mk. tonnia kohti, jo sta h innasta ruotsalaista m alm ia ei saada. J ä r vim alm in nosto viime viiden vuoden aikana nousi seuraaviin m ääriin aiheuttaen allam ainittuja kustannuksia:

5 Y li vuonna järv estä 5,078,4 tonnia 54,534 mk» ,000,2 352, ,97 229, ,887,5 232, ,066,4 26,785 O lonetsin k uvernem entissä K eisarikunnassa käytetään vuosittain noin 25,000 tonnia järvi- ja suom alm ia. Ruotsissa nostettiin vuosina seuraavat m äärät järvim alm ia:,594, 408, 32, 702 ja,34 tonnia. Rautam alm in valm istus maassa, sekä vuorim alm in että järvim alm in, nousi viim e viiden vuoden aikana seuraaviin m ääriin: vuonna 90 64,529,9 tonnia ,529, ,302, ,23, ,404,3 Ruotsissa louhittiin vuonna 905 4,365,967 tonnia rautam alm ia. Vuonna 904 valm istettiin K eisarikunnassa noin 6,3 m ilj. tonnia rautam alm ia; Y hd ysv alloissa yli 28 milj.; Saksassa 22 milj. ja Suurbritanniassa lähes 4 milj. tonnia. Espanjassa lähes 8 milj. ja R anskassa yli 7 milj. sekä Itävalta-U nkarissa 3,2 milj. tonnia. M uissa m aissa alle puoli m iljoonaa tonnia, enin Algeriassa, 0,47 milj. sekä Italiassa 0,4 miljoonaa. M aailman yhteenlaskettu rautam alm ivalm istus voidaan m ainitulta vu odelta otaksua tekevän 97,i milj. tonnia. Samoin kuin edellisenä vuonna puhallettiin takkirautaa ruukissa 2 m asuunissa. V aikutus ei kuitenkaan ollut sama, sillä Skogbyn m asuunissa Hangonradan varrella U udenm aan läänissä työ kokonaan lakkautettiin vuonna 904, jo ta vastoin K uokkastenkosken m asuunissa, jo k a sijaitsee Pielisjärvellä Kuopion läänissä, työ uudelleen alkoi. T akkiraudan valm istus järvi- ja vuorim alm ista nousi viim e v iiden vuoden aikana seuraaviin m ääriin: vuosi järvimalmia kotimaista ruotsal. järvimalmi- vuorimalmi- Yhteensä vuorimalmia vuorimalmia takkirautaa takkirautaa takkirautaa 90 50,584,4 6,557,5 8,068,8 7,789,9 3,294,8 3,084, ,080,2 7,949,3 6,906,o 6,095,9 3,465,0 29,560, ,578,8 7,007,o 5,764,3 0,628,2 2,383,5 23, ,886,8 3,722,7 8,672,9 7,493,0 6,65, ,607,9 3,089,2 5,385,o 7,02,8 22,406,8 Yht. 9,738, 2,53,8 77,55,0 68,57,9 53,658, 22,230,0 K eskim äärin 38,347,6 4,302,7 5,50,2 3,74,4 0,73,6 24,446,o

6 V III Maan takkiraudan valm istuksen lisääntym inen on siis 6,240,n tonnia eli 38,5 /0, joka yksinom aan jo h tu u järvim alm itakkiraudan puhalluksen enentym isestä, sillä ruotsalaisesta vuorim alm ista on puhallettu 47,2 tonnia vähem m än kuin edellisenä vuonna. R uotsissa valm istettiin vuonna ,437 tonnia takkirautaa. Vuonna 904 teki m aailm an takkiraudan valm istus noin 46,n milj. tonnia, josta Venäjällä valm istettiin 2,9b milj., Y hdysvalloissa 6,76 milj., Saksassa 0,i milj., Suurbritanniassa 8,7 milj., R anskassa 3 milj., Belgiassa,3 milj. ja jokaisessa jäljellä olevassa m aassa vähem m än kuin m iljoona tonnia. K ankirautaa ja terästä valm istettiin 4 ruukissa eli kahdessa vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska Pinjaisissa kankiraudan valm istus on lakannut ja Lopen pitäjässä sijaitsevalla R autakosken ruu killa työ lienee lakkautettu. V asaralla varustettujen ahjotaontalaitoksien luku oli siis 6, ja niissä oli yhteensä ahjoa, kun taas valssilaitokset olivat sam at kuin ennen tai 8, joissa oli 26 putlaus-, 5 m artin- ja 6 hitsiuunia. V alm istus viim eisten viiden vuoden aikana teki: ahjotakeita putlausrautaa martin rauta a Yhteensä (kankirautaa) (sulainpötkyjä) (valanteita ja valinteoksia) 90,895,7 8,786, 9,924,0 20,605, ,662,2 6,808,9 ll,6 5 7,i 2,28, ,269,2 5,039,8 9,59,9 6,468,9 904,064, 6,402,7 4,025,2 2,492,0 905,342,2 4,68,8 5,584,8 2,545,8 9,233,4 3,656,3 60,35,o 0,240,7 keskim äär in,846,7 6,33,2 2,070,2 20,248, Ahjoinelloitus on siis lisääntynyt 26 %, putlaus vähentynyt noin 28 /0 ja m artinsulatus lisääntynyt %. V alm istus viim eksi m ainittua m elloitustapaa käyttäm ällä on korkein mikä tähän saakka on tapahtunut. Valm iina kaupparautana ja teräsvalanteina on valm istus viim e viisivuotiskaudelta te h n y t: kaupparautaa terä svalanteitä Yhteensä ,290,4 34,7 6,632, ,450,2 324,2 6,774, ,48,i 325,6 5,806, ,867,7 498,2 7,365, ,7 20,395,5 84,956,2 2,08,4 86,974,6 keskim äärin 6,99,2 403,7 7,394,9 E roitus putlaus- ja m artinraudan (eksklusivo valinteoksia), 9,674,9 to n nin, sekä siitä valm istetun kaupparaudan, 8,524,6 tonnin, välillä oli siis,50,3 tonnia eli 5,s /0, joka, k u n polttohuvennus otetaan huom ioon, osoittaa että tus-

7 kin m itään puolivalm ista tavaraa, valanteita ja m illbaareja, on m yyty, vaan on kaikki ruukeissa valm iiksi valm istettu. J a e ttu n a eri valm istustapoihin on kaupparau dan valm istus seuraava : IX ahjotakoista rautaa.. l,0 64,i,342,2 putlausrautaa...., 5,73,2 4,358,9 martinrautaa.. 0,072,4 4,65,7 teräsvalinteoksia ,2 528,7 7,365,9 20,395,5 jo k a osoittaa että valm istus on lisääntynyt 3,030 tonnilla eli 7 /0, sekä että täm ä lisääntym inen m iltei yksinom aan koskee m artin rautaa, jo n k a tuo tann ossa huom a taan 4,093 tonnin lisääntym inen, jo ta vastoin putlausraudan valm istus on,372 tonnia vähem pi kuin ennen. M usta- ja tehdastaheita valm istettiin seuraavat m äärät, jaettu in a nauloihin ja m uihin valm isteihin: vuonna nauloja muita tavaroita Yhteensä ,258,9 3,753,4 8,02, ,52,5 3,328,9 7,48, ,669,4 4,029,8 7,699, ,494,7 4,28,2 9,775, ,35,0 7,886,8 4,237,8 Y hteensä 23,926,5 23,280, 47,206,6 keskim äärin 4,785, 4,656,0 9,44,i V uoden suuri lisääntym inen, joka nousee 45 %, riippuu osaksi siitä, että kaksi ennen ei erity isesti ilm oitettua laitosta, P orvoon hevoskenkätehdas ja R a tinan tehtaat, jo ista edellinen on luettu käsityölaitoksiin ja jälkim äisessä työ ollut lakkautettu, osaksi ja pääasiallisesti Tam pereen naulateollisuuden edistym isestä ja siitä että P in ja isten ruukilla on valm istettu sappöörityökaluja sotatarpeita v arten. K un Tam pereen etuoikeudet lakkaavat, niin on luultavaa että naulateollisuus tulee vähenem ään ja siirtym ään johonkin ruukkiin, jolla on omaa raaka-ainetta tai m uuhun paikkaan, jossa on halvem paa liikevoim aa kuin yksistään höyryä. N iinkuin jo edellisessä vuosikertom uksessa huom autettiin, on katsottava edulliseksi että m ustatakeiden valm istus, jo k a p eru stu u kehitty neeseen työtaitoon, vuosi vuodelta on lisääntynyt, m utta tuleeko se yhä edelleen pysym ään niin korkealla kuin tänä tilivuotena, jolloin useat asianhaarat vaikuttivat suotuisasti siihen, lienee epävarm aa. M ustataontatavarain ja valinteoksien arvo on siis puheena olevana vu onna lisään ty n y t ei vähem m ällä k u in noin 3,865 m iljoonalla m arkalla. ValimoteoTcsia ei ole valm istettu sanottavasti suurem m assa m äärässä kuin ennen, n iinkuin käy esiin seuraavasta viim e viisivuosikauden y h teenasetuksesta :

8 X 90 7,635,9 tonnia ,739, ,328, ,90, ,347,9 H iukan päälle /3 ilm oitetaan olevan kanppavalinteoksia ja loput konevalinteoksia, m utta tiedot näistä ovat vaihtelevia eri vuosilta ja eri paikoilta. K ark kilan ja H aapakosken ru u k it (putkivalim o) valm istavat valinteoksia suorastaan m arkkinoita varten, m uut 40 yksityistä valim oa sen ohessa pääasiallisesti konevalinteoksia niitä konepajoja varten, joihin valim ot kuuluvat. K upu-uunien luku m aassa nousee 69, n iistä 2 valtion rautateiden konepajoissa. Konepajojen valm isteet ovat niin m onenm oista laatua, että niiden yksittäin luettelem inen ei voi tulla kysym ykseen. Useim m at konepajat valm istavat kaikellaisia tavaroita, jo te n v arsinainen erity istav arain valm istus, jom m oista suurissa ku lttu u rim aissa usein suoritetaan, ei ole sanottavasti k e h itty n y t; täm ä jo h tu u siitä, että m enekk isuhteet ovat vähäiset ja korjau sty ö t suhteellisesti tärkeät. Luettelem m e kuitenkin eri konepajojen erityisvalm isteet sellaisina kuin n iitä on ilm oitettu. H ietalahden laivatokka: höyrylaivoja, höyrykoneita ja pannuja, rautatievaunuja, transmissioneja. sisternejä y. m. H elsingin kaupungin vesijohtolaitos', vesijohtojen kuntoonpanemista. Helsingin kaupungin valaistuslaitos: kaasujohtojen paikoilleen asettam ista. G ottfr. Strömbergin dynam. konetehd.: rlynamokoneita ja sähkömoottoreja. Grahnin tehd. o. y.: vesijohtoja, mekaanisia töitä. H elsingin L aivavarvi: höyrypannuja ja höyryven. korjauksia. John Stenbergin konetehd.-. höyrykoneita ja pannuja, transmissioneja, bensiinim oottoreja ja armatureja. Kone- j a siltarak. o. y.: siltoja, pannuja, höyryveneitä, ruoppauslaitoksia, palokaluja, mankeleja, kaikellaisia sotatarpeita niinkuin vaunuja, pommeja, shrapnelleja, granaatteja y. m. Rob. H uberin k. p.: armatuureja sekä vesi- ja lämpöjohtoja. Porvoon k. p.: höyryveneitä, höyrykoneita ja pannuja, transmiss. sekä kaikell. korjauksia. K arkkilan ruukin k. p.: kauppa- ja rakennusvalinteoksia, lämpöjohtoja ja ilm anvaihtolaitoksia. O. y. Vulkanin k. p.: petroleumimoottoreja. W :m Chrichton & Kum pp. k. p.: höyrylaivoja, höyrykoneita, pannuja kaikkia lajeja. Porin k. p.: höyrykoneita ja pannuja, sahalaitoskoneita, kauppavalinteoksia, vesijohtoja. Björkboda Kemiön pitäjässä: lukkoja, saranarautaa, oviripoja ja rakennustakeita. D aalin ruukki: korjauksia ja lisärakennuksia omiin laitoksiin y. m. M atildedal : maanviljelyskaluja, höyrykoneita ja pannuja. Teijo: maanviljelyskaluja. Finlayson & Kum pp: korjauksia puuvillatehtaaseen. Tampereen konetehdas: veneitä, koneita, rautatievaunuja, sahalaitoksia. Tampereen p a lttin a- j a rautateoll. o. y. k. p.: lokom otiiveja, turbiineja, höyrykoneita, höyrypannuja, puuhiomo- ja paperitehdaskoneita, transmissioneja. Forssan k. p : vähäisiä koneita ja korjauksia tehtaiden laskuun. Jokioinen: korjaustöitä. W iipurin k. p.: paperikoneita, hiojakon., sahalaitoskon., höyrykon., veneitä, projektileja sekä torpedoinstallationeja.

9 X I Sähkö os. yht. k. p.: dynamokon., höyrydynamok., sähkömoottoreja, akkumulaattoreja, sähkölaitoksia, sähkövirran hankintaa. G utzeit & Kum pp.: ainoastaan korjauksia omien sahojen ja höyryveneiden laskuun. K otkan rautaosakeyhtiö: transmissioneja ja rengasvoitelulaakereja sekä aparaatteja ja koneita sellulosateht. Lappeenrannan k. p.: höyryveneitä, höyrykoneita ja pumppuja. K arhulan k. p.: sahalaitoksia, puuhiomokon., tavaravaunuja, projektiileja, keveitä terässhrapnelleja. Lehtoniemi: höyryveneitä, höyrykoneita ja pannuja. W ärtsilä: korjauksia omiin laitoksiin. Juvankoski: m aanviljelys- ja meijerikaluja, korjauksia. W arkaus: höyryveneitä. Metviken in k. p.: lokomobiileja, höyryveneitä ja pannuja, turbiineja. Waasan k. p.: vesiturbiineja. P ietarin k. p.: maanviljelyskaluja. Tikkakoski: transmissioneja, turbiineja, saha- ja m yllylaitoksia. Weljekset F riis Kokkolassa: lämpöaparaatteja, sahalaitoskoneita, rautatievaunuja. Oulun k. p.: höyrykoneita ja pannuja, höyryveneitä, sahalaitoskoneita, korjauksia. Weljekset F riis Kalajoella: hautaristeja, pumppuja, paloruiskuja. K aksi konepajaa, nim ittäin F iskarsin ja Sorsakosken, valm istaa veitsiä, sakseja ja muita hienotakeita, jotka ovat luetut tehdastakeisiiu. V uoden aikana suoritettujen töiden joukkoon voidaan lukea 92 höyryvenettä, niihin lu ettu in a 40 m oottorivenettä, jo ista viim eksi m ain itut ovat valm istetu t Jo h n S tenbergin konetehd. os. y h t. konepajassa H elsingissä. H öyry veneistä 0 38 hiukan isompia, s. o. niissä oli konevoim a yli 20 thv. Edellisenä vuotena valm istettiin 77 höyrylaivaa, joista 9 m oottorivenettä ja 47 laivaa ylläm ainittua suurem paa kokoa. H öyry- ja m oottoriveneitä rakennettiin 7 konepajassa ja edellisenä vuotena 6, enim m ät Varkaudessa, jossa vuoden aikana rakennettiin 3 ja edellisenä vuotena kpl. M ainitussa konepajassa valm istetaan yleensä pienenlaisia laivoja järviliikettä varten, jo k a käy esiin siitä, että noiden 3 laivain y hteinen konevoim a tek i,569 ind. hv., jo ta vastoin H elsingin L aivatokassa raken n ettu jen 3 laivan kokonaiskonevoim a oli 3,080 ind. hv. C hrichtonilla T u russa rakennettiin thv, laivaa, edellisenä vuonna sitä vastoin 5, joiden ind. hv. oli 5,08. Sotatarpeita niinkuin granaatteja, shrapnelleja, pom m eja y. m. on Venäjän kruunun laskuun valm istettu Kone- ja siltarakennusyhtiön, Vulkanin, T urun rautateoll. o. yn, W iipurin ja K arhulan konepajoissa. Ensim ainitussa laitoksessa, jonka valm istusarvo vuodelta, yli 6 3/4 milj. m kkaa, on korkein mikä m illoinkaan m issään m aam m e konepajassa on saavutettu, valm istettiin myöskin itsetoim iva ruoppauslaitos, jonka teho oli 500 m 3 tunnissa m etrin syvyydellä ja voim a 500 hv. Tässä m ainittakoon myöskin, joka konepajojen tauluissa ei ole erityisesti sanottu, että H elsingin L aivavarvissa otettiin sliipiin 32 höyrylaivaa, 3 m ajakkalaivaa ja rautaproom u sekä korjattiin 92 höyrylaivaa, 2 majakkalaivaa, 2 rauta- ja 6 puuproom ua. A inoa konepaja, jossa lokom otiiveja rak ennetaan, on Tam pereen palttina- ja rautateoll. os. yhtiön, jossa vuodelta 90, jolloin täm ä teollisuus alkoi, on valm istettu kunakin vuonna 5, 22, 22, 2 ja 2 lokom otiivia tai yhteensä 92 kappaletta vuoteen 905. K onepajoja, joissa etupäässä h arjoitetaan m aanviljelyskalujen valm istusta, ovat F iskarsin (auroja

10 X II y. m.), M atildedalin (puim alaitoksia y. m.) sekä Juvankosken konepajat ja on tähän kuuluvien kappaleiden luku ilm oitettu nousevan,305, kun se edellisenä vuonna oli 9,865. Lukum äärä ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä erityistietoja puuttuu m uutam ista laitoksista, joissa myös tähän kuuluvia teoksia on valm istettu. M etalleja k äsittäv ää Icäsityöteollisuutta voidaan ylipäänsä arvostella ainoastaan ilm oitetun valm istusarvon perustuksella. E tu m aisena on sepän am m atti, jonka valm istusarvo nousee lähes 3 milj. m arkkaan, m utta tavallisia maalaisseppiä ja pienissä kaupungeissa sijaitsevia pajoja koskevat tiedot ovat usein niin epätäydellisiä, että tätä määrää ei voida pitää luotettavana. L ähinnä seuraavat levysepät, joiden valm istusarvo on,8 milj. sekä kultasepät, valm istuksien arvo,3 milj.; kaikki m u u t m enevät alle m iljoonan. U seim pia käsiteollisuuksia h a r joitetaan tiety sti kaupungeissa; kuitenkin on yksi am m atti, jota n y t tavataan yksinom aan m aaseudulla, nim ittäin karstanvalm istus. Täm ä teollisuuden haara on k e h itty n y t P ietarsaaren kih lakunnassa P ohjanm aalla, jo ssa on ilm oitettu löyty v än 8 karstateh tailijaa. Y hdeksän am m attia, jo ita seuraava lukum äärä tav a taan jossain kaupungissa, puuttuu maalla, nim. hiojatehdas ( Helsingissä); haulitehdas ( Tam pereella); kirjasinvalim oita (2 H elsingissä); k aiv ertajia (3 H elsingissä); k u ltau steh taita (3 7 kaupungissa): galvanoim is- eli em aljiteh taita ( T am pereella, Oulussa); soittokonetehtaita (3 Helsingissä); optillisia ja pienem piä hienom ekaanisia tehtaita (7 Helsingissä, 3 m aaseutukaupungeissa) sekä sähkörem onttiliikkeitä (, niistä 3 H elsingissä). R uukkien, konepajojen ja käsityölaitoksien valm isteiden arvo viim eisten viiden vuoden aikana käy esiin seu raavasta tau lu sta : Vuosi ruukkeja konepajoja käsityölaitoksia Yhteensä 90 3,45,750 24,684,454 8,378,800 46,209, ,673,077 24,473,349 8,600,300 45,746, ,937,06 23,26,333 8,458,200 42,656, ,695,049 28,096,437 9,582,600 49,374, ,260,934 34,652,989 0,293,900 62,207,823 Y hteensä 65,7,826 35,68,562 45,33, ,94,88 keskim äärin 3,42,365 27,033,72 9,062,760 49,238,837 Valm isteiden kaikkien päähaarojen alalla on siis vuoden valm istuksien arvo m iljoonia m arkkoja suurem pi viim e viisivuotiskauden keskivalm istusarvoa ja on ruukkeihin nähden 5,565,885 mk, konepajoihin nähden 6,556,552 sekä käsityölaitoksiin katsoen 7,300 mk. suurem pi lähinnä edellisen vuoden arvoa. V altionrautateiden konepajojen valm istusarvo tek i S m k: vuonna ,89,398 4,50,987 4,088,593 4,30,853 4,624,636 siis varsin vähäinen lisääntym inen edelliseen vuoteen verrattuna.

11 X III Työntekijöiden luku viim e viisivuotiskaudelta nousi: ruukeissa ja käsityölaitoksissa Yhteensä konepajoissa työntekijöitä 90 2,759 4,460 7,29 902,98 4,68 6, ,730 4,782 7,52 904,564 5,34 6, ,630 5,089 9,79 jo k a osoittaa että ruukkien ja konepajojen työväestö viim e vuonna on lisään ty n y t 3,066 hengellä tai noin 27 /0; tästä on johtunut, että on otettu työhön nuorta ja vähän am m attitaitoista väkeä, jo k a luultavasti puolestaan on antanut aihetta työn lakkautuksiin ja rettelöihin, jom m oisia sittem m in konepajateollisuuden alalla on sattunut. Uutis- j a lisärakennuksia on suoritettu 27 ruukilla ja konepajoissa suurem m assa tai vähem m ässä m äärässä, tärkeim m ät Kone- ja siltarakennusyhtiössä, P injaisissa ja A m inne!orsin ruukilla. AViimeksi m ainitussa laitoksessa on rakennettu uusi m artinlaitos 6 tonnin uunia varten, joten m aassa nykyään löytyy 6 suurehkoa m artinuunia, jo ta paitsi Porin konepajassa löytyy tonnin m artinuuni teräsvalinteoksien valm istusta varten. Salahmin ja Juvankosken m asuunit ovat rak enn etut uudestaan. Voimakoneet ruukki- ja konepajateollisuutta varten ovat: 63 höyrykonetta 7,532 thv., 74 vesipjm rää,764 thv. sekä 07 turbiinia 4,963 thv., yhteensä 344 m oottoria 4,259 thv., niistä 8 vettä varten, 6,727 thv., m uut höyryä varten. Tähän tulee lisäksi 7 lokom obiilia sekä 2 höyrykonetta yhteensä 50 thv., ynnä m uutam ia pieniä höyrykoneita, sähkö- ja petroleum im oottoreja, joiden voima vaihtelee 2 aina 8 thv., viimeksi m ainitut vähem pää teollisuutta ja käsityölaitoksia varten. M oottorien koko lukum äärä m etalliteollisuuden alalla on noin 380 ja niiden voim a 4,500 thv., keskim äärin siis 38 thv. m oottoria kohti. M uuten huom autettakoon että maassa löytyy 5 sulatus- ja 2 takovasaraa kankirautataontaa varten, joissa käyttövoim ana on vesi, sekä että höyry vasaroiden luku on 75. D ynam okoneiden luku on 3, ja ne hankkivat valaistusta 28,348 lam pun kautta sekä joskus sen ollessa voimaa. R aitioteiden pituus ruukeissa ja konepajoissa on 75 kilom etriä. Vuoden aikana on annettu 62 valtauskirjaa, niistä vaskim alm ia varten 35, vaski- ja rautam alm ia v arten 5, rautavuorim alm ia varten 9, järvim alm ia v arten 5 sekä kultapitoisia m aakerroksia varten Lapissa 8. Puolustusoikeuksia m yönnettiin W älim äen kaivosalalle., Raha- ja kontrollilaitoksen toim inta käy esiin johtajan ja varajohtajan tähän liitety istä tilinteoista. R autatavaroiden vienti K eisarikuntaan on viime kuuden vuoden aikana n o ussut seuraaviin m ääriin:

12 XY takkirautaa, lim iitti kankirautaa, tulli 20 kop., rautatavaroita, tulli 40,500,000 puutaa lim iitti 400,000 p. kop., lim. 30,000 p ,84 87,880 09, ,380 95,35 94, ,676 68,990 74, ,264 74,44 06, ,307 6,36 0, ,495 28,837,697 T äm än tilasto n pain attam inen alkoi M arraskuun 8 p:nä 906, m u tta ennen sen lopettam ista on m yöskin voitu liittää siihen vuoden 906 vientiä koskevia tietoja. W iim eisten vuosien vientinum erot osoittavat erittäin tuntuvaa viennin vähennystä erittäinkin kankirautaan, m utta m yöskin takkirautaan k atsoen. Sitä vastoin on kaikellaisten rautatavarain vienti ollut harvinaisen suuri, sillä yli lim iitin, jo k a nim ellisesti ei ole tu llu t täytetyksi sen johdosta että se on ollut jaettavana ïnoneen pieneen ryhm ään useissa laitoksissa, ovat osa suurista laitoksista vieneet täjulellistä ulkom aan tu llia vastaan suuria m ääriä, jo tka y h teensä vuodelta 905 nousevat lähes 38,000 p uutaan ja vuodelta 906 noin 50,000 puutaan, vaikka tark k o ja tietoja tästä on saapun ut ainoastaan m uutam ista konepajoista. Suurim m aksi osaksi lienee täm ä vienti y li lim iitin p eru stu n u t V enäjän kru unun tilauk sien valm istukseen. C. P. Solitander.

13 Kullanhuuhtomistyö Ivalojoen varrella Suomen Lapissa vuonna 905. Oulun läänissä: Ivalojoen jokilaaksossa Inarin Huuhtomojen luku Huuhtomojen om istajien ja hoitajien luku Työntekijöiden luku, kaikki miehiä luku Päivätöiden Huuhdottua maata m2 Saatu kultaa grammaa T uotteiden arvo pitäjässä Suomen Lapissa ,960 Yhteensä edellisinä vuosina , , ,253,2,47,9 & nf 92,60 230, ,78,2,420,079 Y lläm ainitut tiedot tarkoittavat ainoastaan sellaisia paikkoja, joissa kultaa saatiin. E rityiskohtaisesti suoritettiin töitä, järjestysm iehen antam ien tietojen m ukaan, seuraavalla tavalla kaikilla työpaikoilla: Alueen nimi ja omistaja jolloin valtaus tapahtui A i k a jolloin kaivos- piiri laadittiin jolloin työ tehtiin työntekijöitä Luku päivätöitä h u u h d o ttu a m a a ta särettyä v u o rta Saatu kultaa grammaa Saarnaköngäs N:o Juho W älitalo /8 40 n Ivalojoki N:o Yrjö Heikkinen.... 2/i /7 04-0/ N:o 2 s:a....»» - 2% Sotajoki N:o 2 Otto Schneider.... 8/io 02 22/ 7 04 % 29/ t Palsinoja N:o J. P. Kyrö & S. Mattila 24/ i / e -9/ H angasoja N:o A. Karppinen.... 2h i 02 Sotajoki-Pahaoja N:o M. Maunu... «/, 00 27s 0 7«-8/6 ir CO 0 8/e 8/ö P alsinoja N:o s:a... 24/i 02 2V7 03 puolustustyötä Pohjola 6 Henry K e r k e lä... 2% 98 & 8/xo 09»/«0 2 kuuk. 5) , Inarissa K esäkuun 3 p:nä 906. Z. Berggren. x) Niistä naispuolinen.

14 2 Kullan-, Hopean- ja Vaskentuotanto Suomessa viimeisenä 0 vuotena. K u t a a H o p e a a V a s k e a Vuosi grammaa arvo Sbtfi kg likimääräinen arvo Sinf kg likimääräine arvo M nf 896 7,5 22, ,33 37, , , ,593 4,697 38,9 35, , ,69 4, ,58 48, ,80 607, ,620 8, ,25 26, , , ,74 6, ,5 27,555 29, ,400 90,974 6, ,00 283, , ,256 0, ,800 26,96 576, ,995 9, ,520 65,848 33, ,950 6, ,960

15 3 Wälimäen kaivostyö Sortavalan pitäjässä 905. Työpäivien luku : Porraksessa à 9 t u n t i a...2,32 K aivoskujassa 679 K uilussa, 337 Nostam isessa...4,48 V eden nostossa à 0 /2 t u n t i a Pajassa » 4 K oneen hoidossa»,646 Kaikell. töissä.,,423 K eskim ääräinen ansio vuoroa kohti: P orausvuoroa kohti... $ n f 3: 0 N o sta m ise ssa.... 2:50 V eden n o s t a m i s e s s a...., 2: Koneen h o i d o s s a.... 2: P a j a s s a :75 K a iv o s s a lv o s s a... 2:25 Kaikell. t ö i s s ä... :50 P o rattu ja m etrejä: K ä y te tty räjähdysaineita: P o r r a k s e s s a... 7,055,34 K a iv o s k u ja s s a ,5 K u i l u s s a ,05 D y n a m iittia... kgr.,84,675 S y t y t i n l a n k a a... renkaita,505 Nalleja...kpl. 2,655 Saatu rikottua & nostettua v u o r ta...d:ton 369,039,3 D ynam iitti kg kohti saatu rikottua v u o r t a 203,i ajotulos pituus m etr... 0,585 K aikkiaan ajettu p i t u u s m e t r i ä... 60,32 s y v y y s m e triä... 5,020 Järeä valikoiminen: M aksettuja t y ö p a l k k o j a... ffinf 8,440:35 Saatu m almia I, II, III lajia & s y l t ty ä...d:ton 365,653,8

16 4 M agneettinen annolliseksi tekeminen: K ulutettu ra a k a m a lm ia......d:ton 287,003 Saatu k o n s e n tra a ttia... 70,938,7 T yöpäivien luku: Koneen hoidossa à 0,5 t u n t i a K uljetuksessa...3,742 A nnolliseksi teossa 4,23 V alvonnassa 687 P ajassa 90 Kaikell. töissä,,,,,936 K orjaustöissä 2,0 K eskim ääräinen ansio vuoroa kohti: annolliseksi tekem isessä :25 M aksettuja ty ö p a lk k o ja.... 8,77: 4 K onsentraatin v a l m i s tu s a r v o... 56,520: Briketteeraus : K äytetty k o n s e n t r a a t t i a...d:ton 93,379,5 Työpäivien luku à 0,5 t u n t i a...,682 V alm istettu b r i k e t t e j ä...d:ton 93,379,5 V a lm is tu s a rv o...3bif. 258,442: T yöntekijöiden luku vuoden aikana on ollut, rakennus-, urakka-, kaivos- ja tehtaantyöntekijät siihen luettuina: K eskim äärin päivää kohti yli 8 v u o d e n alle 8 vuoden jo tk a kaikki ovat syntyperäisiä suom alaisia. Y hteensä 80 K oko ruu kin väestö voidaan otaksua nousevan noin 750 henkeen. K aikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet vakuutetut K ullervo y h tiössä ko n trah tin m ukaan. L ääkäri on k äy n y t ruukilla jo k a toinen viikko sekä tarpeen vaatiessa. T yöväestön sairaskassan säästö vuoteen 906 on Sm k,647:38. V uoden aikana on sattunut kaksi kuolem antapausta tapaturm an johdosta paitsi m oniaita vähem piä ohim eneviä tapaturm ia. V uoden aikana ei ole m itään suurem pia rakennustöitä suoritettu paitsi kansakoulurakennusta, joka on saatu valm iiksi ja koulun ulkohuoneet rakennettu sekä ruokah uonetta kaivostyöm iehiä varten aloitettu rakentaa.

17 5 R uuhilla löytyy: koneita ja aparaatteja niink uin ennen. Toimessa olevien kaivoksien syvyys lavan alla: K aivos N:o I I 26 m tr. p ystysuora asento. 4 työntekijää N:o I I I 76,35 kaltto 24 N:o Y li 44,50 pystysuora 8 N:o Y III 57,07. 9 Y hteensä 55 työntekijää

18 6 Brödtorpin malmilöydös. S ittenkun m almin etsintää sekä koetöitä erinäisissä kaivoskuiluissa oli k estän y t m uutam ia vuosia yhtäjaksoisesti, niin ja tk e ttiin prospekteerauksia v u o den alkaessa etupäässä vuonna 904 aloitetussa avain"-nim isessä kuilussa, joka silloin oli 8 m etriä syvä ja jo ssa oli kaksi kaivoskujan alkua. Helm ikuussa otettiin tim anttiporaukseen taitava päällysmies, kaivostyön esimies Claes Törnqvist Pitkästärannasta, jonka jälkeen, Helm ikuun 6 päivästä Toukokuun päivään, päästiin 87 m etriä syvälle timanttiporauksen kautta, siitä 50 m etriä avain kuilusta eri suuntiin m alm illisen vuoren ja kalkin läpi sekä 37 m etriä päiväpinnasta. Täm ä tim anttiporaus on v aa tin u t päivätöitä ja m uita kustannuksia: 363 p ä iv ä ty ö tä...% if,37:5 K aikellaisia t a r p e i t a... 63:47 Porauskoneen rahtia ja k o r ja u k s ia...,, 93:30 jo ta paitsi tim antteja on hankittu s u m m a s t a...,933: 20 Työssä käytetyn porauskoneen on Teollisuushallitus alttiisti luovuttanut m aksuttom asti käytettäväksi. Syvennystöitä avain huilussa, jo tk a Tam m ikuussa keskeytettiin tim anttiporauksen tähden, ja tk e ttiin T oukokuun alusta. S ittenk un ajanm ukainen nostam inen oli järjestetty ja kuilu sitä varten oli laajennettu 5 X 3 m etrin suuruiseksi, työskenneltiin taukoam atta vuoden loppuun, jolloin kuilu oli syvennetty 32 m etriä syväksi ja siinä oli 28 m etrin syvyydellä kaksi 4 ja 5 m etriä pitkää kaivoskujaa, toinen eteläiseen ja toinen pohjoiseen suuntaan. K uilusta on louhittu,324,92 tonnia, josta noin yksi kolmasosa on sinkkija vaskim alm eja, pantuna vuoriköyniöihin ja valm iiksi lajiteltuina sulattam ista varten; joukossa on m yöskin esiintynyt puhdasta vaskea sekä nähty hiukkasen kultaa. L ouhitun vuoren pääosa on kalkkikiveä, jo ta suurim m aksi osaksi on poltettu tilapäisessä uunissa sekä k äytetty omaan tarpeeseen m aanviljelyksessä ja m uuraustöihin. P ienehkö m äärä oli harm aata vuorta, jo ta on k äy tetty istutustöihin. Päivätöitä ja m uita kustannuksia tästä: Poraam isessa: 445 3/ 4 päivätyötä kohti 999,oi m e triä...,9m f,355: 06 R äjähdysaineita: 73 kg d y n a m i i ttia... 95: 50,473 kappaletta n a l l e j a... 73: renkaita s y t y t i n l a n k a a 69: 60 N ostam isessa:,324,92 tonnia kiveä ja 552,30 tonn nia vettä nostettu, 64 mies- ja 54 hevospäivätyötä kohti : 63 L ajiteltu:,324,92 tonnia k i v i ä... 29:98

19 Päällysm iehen päivätöitä & nf 965: P o raterästä ja m oukareja, takohiiliä, rautaa, nauloja y. m...,, 284: 97 T a r v e p u i t a : T a p a tu rm a v a k u u tu s m a k s u ja... 75: 0 Kaikellaisiin töihin, niinkuin kaivossalvaukseen ja hirren ajoon, ylim ääräiseen veden nostam iseen, istutus- ja tienrakennustöihin on käytetty: 762 V2 m ie h e n p ä iv ä ty ö tä..., hevospäivätyötä... 54:50 7 M alminetsintää on yhä edelleen suoritettu seudussa, jonka kautta on tullut esille, m uiden muassa, malm illisia kerroksia, sam ankaltaisia kuin avain kuilussa, joista erittäin on m ainittava Skogbölen tilalla tavattu m alm inlöytö, jolla m aanom istaja sittem m in on su o rittan u t kaivosalkutöitä. N äistä m alm inetsim isistä ja prospekteerauksista on aiheutunnt seuraavia k ustannuk sia: 268 / 2 p ä iv ä ty ö tä...9 k f 723: 20 K aivosalkutöitä, analyseerauskustannuksia y. m : 30 Suoritettuja rakennustöitä : 2 a su in ra k e n n u sta...3 k f 3,452: 45 m a k a siin ira k e n n u s...,029:50 p a j a... 85: h iilih u o n e... 65: tilapäinen k a lk k iu u n i... 50: am erikkalainen h e v o s v in ttu r i... 2,362: 78 H ankittua kalustoa: 3 rautaista k a iv o sty n n y riä...3 k f 500: 93 2 k a iv o s k ä rry ä... 95:03 2 l i p i ä a s t i a a... 67:3 2 liv e ttä... 36:04

20 8 k e n ttä a h jo......&nf 08: p aja-alasin... 75: p u m p p u : 50 Yhteensä kustannuksia Sm k 20,945:34 p. Ylläoleva kertom us on samalla tilinteko Hisingerin rahastosta saadun m alm inetsim is-avun käyttäm isestä. Pohja, B rödtorp 2 p:nä H elm ikuuta 906. R afaël Franck.

21 «,) Järvi- ja Suomalminnosto vuonna 905. malmia 0 nostett Järvien luku, joisi 5= Malmin nostam is-! ja kuljetuskustannukset! tet.tua malmia, Ruukkeihin kulje- malmia Järvien lno jätetty i 'An/. dt, dt dt Yhteensä järvi- ja j suomalmia Uudenmaan läänissä: Karkkilan ruukki ,856 2,642 2,642 Mikkelin läänissä: Haapakosken ruukki! )... 3,657 9,275 2,932» Kuopion läänissä : Kuokkastenkosken r u u k k i ,283 2,850 4,920 26,770 W ärtsilän2) ,0C 0 30,000 30,000 Möhkön,, ,574 90,60 77,66 68,27 Jyrkän,, ,48 22,640 26,820 49,460 Halakmin ,746 20,500 3) 0,500 3,000 Juvankosken ,926,700 4),700 Sourun (Karttulan) ,252 45,205 2,738 57, , ,496 32, ,090 Yhteensä 70 26, ,795 4, ,664 t) Haapakoskella ei vuonna 905 ole nostettu malmia, vaan ainoastaan vanhoja varastoja käytetty. 3) W ärtsilän Osakeyhtiön (omistaa W ärtsilän ja Möhkön ruukit) laskuun nostettiin 22 järvestä 2,388,4 m3 malmia. Möhkön ruukilla oli 77,256 dt. kotiin kuletetusta malmista nostettu v s) Salahm illa kuletettiin kotiin myöskin vanhaa malmia, mutta järvien luokse jätetty malmi oli vuoden nostosta. 4) Siitä,280 desiton 904 vuoden nostosta. Muist. Loppusummassa ilm oitetusta malmimäärästä, 390,664 d:ton, oli tasaisissa luvuissa 300,000 dt nostettu vuonna 905.

22 0 Masuuneja vuonna 905.! Puuhiiliä K u l u t e t t u! Puita mal- min kuivaaj miseen malmia K otimaista i malmia Ulkomaista Valutakkirautaa V a l m i s t e t t u! rautaa j Takotakki- IValinteoksia takkirautaa Yhteensä m3 m3 dt dt dt dt dt dt Uudenmaan lääni. Trollshofdan ruukki. 3,282 34,07 7,360 7,360 Turun lääni. Daalin ruukki... 23,347 4,799 i) 63,78-37,055 2),326 38,38 Teijon... 2, , ,477 35,699 4,799 9,986 49,69 3,239 52,858 Mikkelin lääni. f Haapakosken ruukki. 7, ) 26,505 7,539 7,539 Kuopion lääni. Kuokkastenk:n ruukki 7,22 22,228 8, ,520 W ärtsilän 23,056 74, , ,987 Mökkön,. 2,876,800 86,79 6,585 23, ,005 Jyrkän 6, ,67 2,06 6, ,54 Salahmin 3, ) 40,576 5) - 5,798 9, ,29 Jnvankosken ) 22,337 76,94 4,702 2,720 27,422 Sourun 6,740, , ,895 3,84 389,574-39,232 06, ,3 Yhteensä 67,753 3, ,878 26,093 46,76 73,709 3, ,068 x) Kuonaa. 2) Martin & putlausrautaa. 3) Muuten kaasua. 4) Osaksi karikkeita. 5) Salahmilla oli,230 dt ylläm ainitusta määrästä hitsiuunikuonaa. 6) Juvankoskella kuivattiin malmi masuunikaasussa. EalkMMvenkulutus, desiton: Trollshofdassa 6,452; Paalin ruukilla 8,53; T eijolla ; Haapakoskella 3,550; Kuokkastenkoskella 5,52; W ärtsilässä 7,90; Jyrkän ruukilla 2,32; Salnhm illa 4,06; Juvankoskella 9,08. Muist. Skogbyn masuunissa lakkautettiin työ keväällä 904

23 Masuuneja vuonna 905. (Teknillisiä tietoja). uunissa alkoi Päivä, jolloin työ Puhallusvnorokausk luku i j Valmistus vuorokautta kohti j!.! Hengen likimääräi-! nen lämpö Hengen likimääräinen paine! H iilipanoksien suuruus p dt C» in m m8 Ajettujen panoksie koko lukumäärä i Takkirauta-prosent i malmista 3 c+ Hiilen menekki takkirauta dt kohti hl Uudenm. läänissä. Trollshofdan ruukki 8/i2 « ,i >2 0,626 50,90 7,6 Turun läänissä. Daniin ruukki /i , M 9,456 56,4 6, Teijon.... 7/i , Id 7,266 50,20 8,5 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 2% , Id 6,059 28,44 0, Kuopion läänissä. Kuokkastenkm ruukki. 5/ ,6 4,45 38,3 8,4 W ärtsilän u /n Ij5 4,890 45,7 6,8 I 28/ 904 Möhkön ,5 4,392 34,6 7,0 \ a /7 905 Jyrkän i/ ,0 6,672 33,2 7,8 Salahmin 8/ , ,3 9,79 37,5i 8,5 Juvankosken 5/i , ,3 8,2 35,65 8,i Sourun 2/i , , 2,086 35,78 7,4 menekki. Trollshofdnn masuunin työ lakkautettiin ai/ 4 ja aloitettiin uudelleen æ/s 905. Teijon masuuni pantiin sulkuun kaksi kertaa vuoden aikana, siitä johtuu suuri hiilen Sourun masuuni kaksi kertaa pantu sulkuun, työ alkoi uudelleen % ja 24/io 905.

24 2 Raudan valmistus ahjotaonnan kautta vuonna 905. Työpäivien luku " Puuhiiliä K u l u t e t t u K otim aista Takkirautaa U lkom aista Romua Yhteensä V a l m i s t e t t u Sulainpötkyjä m3 dt, dt dt dt dt, dt dt dt % hi ; Kankirautaa ; Kaikell. rau taa Yhteensä Polttohuvennus Hiilen m enekki ta k k i rauta dt k o h ti Uudenmaan lääni. Kellokosken ruukki u Strömforsin 20,78,50 45,60,28 80,398,4 8,4 296,909, ,383, ,063 - Turun lääni. Kirjakkalan ruukki) 336 3,850 8, , ,90 Kauttuan 230,868,362 49,856,60., Noormarkun2) , ,i 70 6,530 0, ,658 7,902 2, ,727 - Waasau lääni. Koskensaaren ruukki ,3 7,8 Yhteensä,232 8,93 2, ,664 4,77 7,902 5, ,422 *) Kirjakkalassa 2 ahjoa toim essa; käytetty 336 dt sulainpötkyjä kankiraudaksi; polttohuvenuus takkirautaan nähden 9,4 /0, sulainpötkyihin katsoen 4,i %; hiilen menekki sulainpötkyihin nähden 4 hl, kankirautaan nähden 4,2 hl 00 kg kohti valm ista rautaa. 2) Taottujen snlainpötkyjen luku Noormarkun ruukissa teki 985 kpl.

25 8 Raudan valmistus valssilaitoksissa vuonna 905. a) Putlaus. Työpäivien luku P o ltto a in e ita K iv i h iiliä K u l u t e t t u P u ita T a k k i r a u ta a T a k k i rau tarom ua Y h teen sä ta k k i rau taa! Millbaa- : re ja V a l m i s t e t t u Sulain- j p ö tk y jä M uuta i p u tlau s-! rau taa dt m 3 dt, dr, dt dt dt dt dt Ui Y h teen sä Polttoh uvenn uspi Uudenm. lääni. F isk arsin ruukki 68) O 00 CO 6,48 9, ,097 8, ,755 3,o Turun lääni. D aalin ruukki 26 0,334 7,305 7,3052) 5, ,439,9 M atildedalin s:a. 42»),32, ),45,00 386,387-5) 68 0,334,32 8, ,720 6,47,355 7,826 Kuopion lääni. W ärtsilän ruukki 756) 3,987 9,08 7 9,225 7,957 7,957 6,5 Ju v a n k o sk e n 236 5,022 6,53 5 6,646 5, ,72 4,0 W ark au den ) 9,8008) 5, ,898 5, ,938 3,9,42 38,809 3,637,32 32,769 23,8 6, ,607 - Y h teensä,757 0,74 46,602 50,020,566 5,586 23,8 2,550,457 46,88!) Kahta uunia varten. -) Sitäpaitsi 8 dt takorautaromua. 3) Vastaava 85 vuoroa. 4) Sitäpaitsi 36 kg raitiotiekiskoja. 5) Polttohuvennus takkirautaan nähden 9,9 romurautaan nähden 4,07 "/o. 6) Kuutta uunia varten. 7) Kahta uunia varten. 8) Rima- & sahajauhoa.

26 Raudan valmistus valssilaitoksissa vuonna 905. b. Hitsaaminen ja valssaaminen. j i T y ö v u o ro k au sia Polttoaineita P u ita h iiliä K u u t e t t u V a lm iste ttu K iv i h iiliä Sulainp ö tk y jä M illb aa- M uuta reja rau taa Y h teen sä rau taa lis ta rau taa Hien. rau taa Kulma-, 'pantt.-muoto ' rautaa L e v y jä Y h teen sä Takaisin sa a tu i m 3 m 3 dr. dt dt dt dt dt d t dt d t dt dt PoIUohuvennus %. Polttoaineita 00 k g valin, rautaa kohti Uudenmaan lääui. F isk arsin ruu kki , ,793 5, 6 4 ) 89 6,46,535, ,449,3 )9,0,59 k g 0.22 m a i! Turun lääni. M atildedalin ruukki.. 32) 770 il ) 774), , ,8 k g i Kuopion lääni. W ärtsilän ruukki ,00 ; 7,334 7,334 3,978 3,978 8,7 0,43 m 3 Ju van k o sk en ,766 5, ,633 3,879 3, ,4 0,7 W arkauden ) ö)! 652 ) ») 7,43 2, ,867 5, ,s 8,* 649 2,70 6,055 23,24, 30,380 6,455 4, ,867 23, i Y h teen sä ] 85 2,70 2, ,858 28,887,477 48,222 9,256 6,02! 775,867 37,99 2,27!) Martinia. 2) Vastaava 62 vuoroa. 3) Romukappaleita. 4) Siitä 4 dt billetsiä ja 63 dt Lancashirerautaa. 6) Kahta uunia varten. 6) Rima & sahajauhoa. 7) Romukappaleita. 8) Leikkeitä. Muist. Putlausrauta Daalin ruukissa on ilm oitettu valuraudan yhteydessä; kun lasketaan pois 2 % polttohuvennus tekee se 5,670 dt.

27 i i Pyövuorokausia K alk k ik iv eä ja dolom iittia i * T u rp eita! o Valurautalaitoksia vuonna 905. a. Sulatus martinuunissa. o a. n e i t a P u ita K u u t e t t u K iv ih iiliä R au tam alm ia i Takkir. j a ta k k ira u ta ; rom ua R a! Takor. ja : ta k o rauta- I rom ua i t a a M uuta rau taa Y h teen sä V a l m i s t e t t u Valanteita j T eräsvalin - teo k sia dt m3 m 3 dt dt dt dt dt dt dt, dt dt dt. Y h teen sä 5 Saatu takaisin i I jpolttohuvenn. /0 Uud. lääni. Am innef. r:ki 246 ; 7,460: -, ,504 9'); 20, , ,3 Turnn lääni. D aalin ruukki 469 6,958 6,500 4,742s)4, ,66 94,50 78,08 5, ,852 6,9 Kuop. lääni. VVärtsilän r:ki , , , , ,90 9,o Waas. lääni. Inhan ruukki ,020 3, ,220 22, , Y hteensäj,48 20,294 3,944 4,023 4,742 6,764 94,956 75,305 2,03 72, ,287 55,848!),034 k g FeMu, 720 k g FeSiM n, 70 k g AI. 2) S iitä 2,352 dt koksia. P o ltto a in een m enekki 00 k g valu rau taa k oh ti: A m inneforsissa 0,376 m 3; D a a lin ruukilla 0,o?8 m3 puita, 47 k g k ivih iiliä, 2,8 k g k ok sia ; W ärtsilässä 0,34 m3. Inhalla k äytettiin sahakarikkeitä. b. Valuraudan valssaaminen. K u u t e t t n V a m i s t e t, t u P olttoain eita P uita! Kivi- ru m a hiiliä V alan teita J a. su laim ia T a v a llista rau taa Levyjä, Y hteensä S a a tu ta k a i sin m 3 dt dt dt dt dt dt P o ltto h u - vennus /0 Uudenmaan lääni. Am inneforsin ruukki.... 4, ) ,058j 6,723 3,75 2 Turun lääni. D aalin r u u k k i... 2,032 52, ,9833) 73,2444) 56 73,300 4,8 Kuopion lääni. W ärtsilän r u u k k i ,986 ) 33,94 ) Waasan lääni.! j j ,8 Intian r u u k k i... 26,960 24,0 ) 24,0 6,i Y h teensä 20,458[ 52,203 72,796 44,23 8,4! 47,327 i) Siitä 8,44 dt valanteita ja 3,426 dt billetsiä. 2) 3,tö k ankirautaansa levyjä varten. 3) Siitä 79,376 dt valan teita ja 7,607 dt, b illetsiä. 4) Siitä 5,808 dt hienoa rautaa ja 5,705 dt kulm a-, pan tteri- ja m uotorautaa. 6) Siitä 8,070 dt valan teita ja 28,96 dt b illetsiä. 6) S iitä m yös hienoa rautaa. P olttoaineen m enekki 00 kg k ohti valm ista rautaa: Åm inneforsissa kankirautaa varten 0,23 m3 puita, levyjä varten 0,2 m3 puita; Daalin ruukilla 0,2.3 m3 puita ja 7 kg kivihiiltä (käyttövoim aa ja hitsaukseen); W ärtsilässä 0,4 m2.

28 i Musta- ja Tehdastaonta vuonna 905. K u u t e t t u Y a m i s t e t t u! j Koksia i ja kivi- ' hiiliä P uita Ainerautaa ja terästä Lapioita, kihveleit.ä 3'. m.! i hirveitä ja piiluja ; Talikkoja ja kuokkia Puuhiiliä Hevosenkenkiä dt m8 m3 dt 0 kg 0 kg 0 kg j 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Hevoskeng. nauloja Takonauloja Puserrett. ja leikenauloja Lankanauloja imuita takeita Yhteensä U udenm aan lä ä n i. Pinjaisten ruukki )... 32, ,82 ; 2 2, 0 0 9,300 38,500 38,600! 89,70 7,557 Porvoon hevoskenkätehdas2) ,000 3, ! 3,500 Fiskarsin ruukki3)..., , K ellokosken 4)... 3,676 22,5 5,30,550 3,350,02 Strömforsin 5) _, i,580 2, ,38 2,332 5,972 28,355 0,280! 43,970 40,690^ 35,000,580 _ 0,900 23,342! T urun lä äni. Daalin ruukki6)... 4, ,730 8,290 47,050 2,834 Kirjakkalan ruukki7) , Kauttuan 8) , Noormarkun ) Loimijoen naulatehdas0)....,04, ,70,27 5, , ,290 64,520 4,784;

29 (M usta- j a Tehdastaonta, jatk.) Hämeen lääni. Ratinan t e h t a a t... 4,729 4,790 _ ' 4,79 Ferrarian naulatehdasll).... 5, ,464 57,395 _ 23,470 94, ,720 55,442 Suom. Sahanterätehdas2).... 6, , K. F. Dunderbergin k. p... 2, ,40 89,360 3,500 9,286 M. S. W illgrenin naulatehdas ,700 46,070 _ 4,607 Jokioisten rnukki3) , li 42,30 32,40 6,634 7, ,60 93, Wiipurin lääni. 4,790 24,80 37,790 90, ,630 90,648! Peron n a u la te h d a s... 6,700-0,000 5,000 6,00 Kuopion lääni. W ärtsilän ruukki4) _ 5, Möhkön Juvankosken... 64,097 _, ,300,030 W arkauden 5) , Sorsakosken 6) ,600,264,000,00 Waasan lääni. 50,549 2,028 3,46,480 28,880 3,036 Inhan ruukki7)...,520 4, ,200 3,990 Koskensaaren r u u k k i , Orismalan _ , , , S 580,000 i 4,280 4,468 Yhteensä 60,786 7,688 9,942 54,2 7 o ll ,500 4,90 03,490 24, ,080 4, ,20 42,378!) Pinjaisissa teki valm istus 8,89 kpl. lapioita ja kihveleja, 4,30 kpl. lapion- ja kilivelinteriä,,528 kpl. aurankärkiä, 4,827 kpl. talttoja ja nalkkeja, kpl. kirveitä ja piiluja, 9,035 kpl. vasaroita ja moukareja, 63,429 kpl. murtokankeja, kivikairoja ja latasimia, 20,463 kpl. talikkoja ja heinähankoja, 202,568 kpl. kuokkia ja korppeja, 2,903 kpl. kaikell. takokaluja. *) F iskarsissa valm istettiin poraterästä, rattaanakseleja, kivija maarautakankeja sekä 20,990 kg hienotakeita. 8) Porvoon hevoskenkätehtaassa: 250,000 kcrtamusta hevoskenkiä. 4) Kellokoskella: 30,337 kpl. kirveitä,,45 kpl. palokoukkuja, 2,637 paria saranoita, 8,844 kpl. kuokkia, 800 kpl. äkeenpiitä y. m. 6) Stromf'orsissa: 6,300 kpl. lapioita, kihveleitä, aurankärkiä y. m., 9,300 kpl. kirveitä, piiluja ja vasaroita y. m, 3,00 kpl. talikkoja, kuokkia, heinähankoja y. in.; vartaita, ankkureja, akseleja y. m. 6) D aalin ruukilla: 220,628 kg vitjoja, 249,902 kg höyryvasaratakeita. 7) K irjakkalassa: 3,000 kg t.elefooni-isolaatorikoukkuja y. m., 375 kpl. peltoauroja. 8) K auttu alla: alasim ia ja saranoita y. m., lauttauskaluja. 9) Noormarkussa: vitjoja. 0) Loim ijoella vitjoja y. m. 4) F errarian tehtaassa: 2,720,357 kg rautalankaa, 646,844 kg raidenauloja. I2) Suom. sahaterätehtaassa: kaikell. sahanteriä. 3) Jokioisissa: 3,235 dt rautalankaa, 340 dt aitauslankoja, 782 dt galvan. lankaa, 57 lapiota, 29 paria saranoita, 54 palokoukkua, paitsi hevoskenkänauloja, nupia ja nauloja. Aitoja ja galvan. lankoja valmistettu rautalangasta. K äytetty 90 dt sinkkiä ja 3 dt lyijyä. 4) W ärtsilässä: akseleja, vartaita, ankkureja y. m. 5) W arkaudella: niittejä ja pultteja. 6j Sorsakoskella valm istetaan hienotakeita, kuten veitsiä, sakseja, luistimia y. m. 7) Inhalla: 32,000 kg pultteja ja muttereja. - a.

30 i8 Koksia i i Valimoita vuonna 905. i K u l u t e t t u Y a m i s t e t t n K otim aista takkirautaa Ulkomaista takkirautaa Yhteensä takkirautaa Romutakkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikell. valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt di dt kg Yhteensä Ilm oit. koksin men. takkirauta dt kohti Uudenmaan lääni. Hietalahden Laivatokka ,38,097, Berggrenin konepaja G. Strömbergin konepaja H elsingin Laivavarvi J. D. Stenberg & Poikain k o n ep a ja _,040 70, ,00 John Stenbergin konetehd. 303,07, 2,82,454,454 4 Seppälän konepaja Kone- ja siltarakenn. o. y. kon ep aja ,664,860 4,735 4,472-4,472 Porvoon konepaja Fiskarsin ruukki , ,59 2,072 5 Karkkilan.... 2,683 5,605 5,605 5,37 5,37 0 5, ,068 4,947 29,859 0,965 5,243,560 27,768 Turun lääni. Os. yht. Vulkanin konepaja 660 0, ,40 2,00 2,00 27 Crichton & Kumpp ,280,283,232,232 6 Turun rautateoll. os. yht. kon ep aja ,06 -Uni,506 94,40,234 Porin konepaja.... 2, , ,05 2,750 4,770,00 8, Daalin ruukki ,27,500,340 3,967 3,77 3,77 5 Matildedalin runkki , ,730 2,573 2,573 Teijon ,970,250 6,394 3,529 2,73,926 -l,77i) 2,270 8,966 Hämeen lääni. Tampereen konetehdas.. 94, ,854,327 37,644 4 konepaja.., , ,679 3, ,03 25 K. F. Dunderbergin konep Forssan konepaja Jokioisten ruukki Nokian konepaja , ,774,923 7,900 6, ,969

31 9 Koksia K u l u t e t t u Kotim aista takkirautaa Ulkom aista takkirautaa! Yhteensä! takkirautaa i j K onevalinteoksia i V a l m i s t e t t u Romutakkirautaa Kauppavalinteoksia Kaikell. valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Yhteensä Ilmoit. koksin men. takkirauta dt kohti Wiipurin lääni. W iipurin konepaja... Sähköosakeyhtiön konepaja... Lappeenrannan konepaja. K otkanrautaosakeyht. k. p. Karhulan konepaja, , , ,230,844, ,700,605 5, , , ,900 3, , ,930 3, Mikkelin lääni. 3, ,846 5,50 4,525 2, ,392 Haapakosken ruukki.. Lehtoniemen konepaja.., , , , , ,755 9, Kuopion lääni. 2,079 8,022 3,22 98,342 2,433 7,755 0,88 W ärtsilän ruukki , ,99 2,082 2,082 3 Juvankosken , ,808 2,27 2, ,66 9 Warkauden... Waasan lääni. 603,784,404 8, ,680 8, ,206 2, ,528 8, ' I Metvikenin konepaja.. Pietarsaaren.. Koskensaaren ruukki.. Tikkakosken tehtaat.. Veljekset Friis in konepaja , , , , , ; ,888,063 5,043 2,29 775,843 4,747 Oulun lääni. Oulun konepaja.... Veljekset Friis in konepaja , , , Valtionrautateiden k. p. 680,843,05 2, , ,779 H a n g o s s a... K u o p io s s a f 444 Yhteensä 22,287 9,704, 64,066 8,07 0,877 52,585 33,039 7,855 93,479 - Kellokosken inessinkivalim ossa kulutettiin 70 dt koksia, 6,600 kg vaski- ja messinkiromua, 3,305 kg sinkkiä, yhteensä 9,905 kg, ja valm istettiin 9,385 kg metallitavaroita. Koksin menekki 00 kg valinteoksia kohti 4,53 hl.

32 J! : Konepajojen valmistus vuonna 905. Höyryveneitä H öyryveneistä ovat yli 20 thv. Lokomobiileja Höyrykoneita Uudenmaan lääni. k. thv. k. k. thv. k. thv. k. thv. k. k. k. k. k. k. k. i vesi- maa- Höyrykoneista ovat J yli 20 thv. ; Höyrypannuja Työkoneita! J Maanviljelys-! kaluja Meijerikaluja I Myllylaitoksia Sahalaitoksia ] Muita suurempia töitä <» o I-W o Hietalahden LaivatokkaHelsin- g i s s ä... H:gin kaup. vesijohto H:gissä 3 3,080ind. _ 6 35ind H ö y ry v en eistä on 2 to rp e d o riste ilijä ä à 570 tonn. (deplac) y h teen sä 3,000 ind. hv. (kon e e t ulkoa tu o tu ja). 0 la iv aa to k a ttu j a k o rja ttu, niiden jo u k o s s a 3 h aa k sirik k.; sistern eja, 8 m ajak katelin että y. m. V esijohtolaitoksia ,000 Helsingin kaupungin valaistuslaitos H elsingissä K aasujohtojen paikalleen asettam isia. 49,500 Berggrenin konepaja H:gissä - L äm pöjohtoja. 37,82 Strömbergin dynamotehdas H el singissä... Grahn in tehdasos. yht. Htgissä kpl. 75 hv. ta sa v irta g e n e ra a tto ri, 23,000 k g p ainava; d y n am o k o n eita j a elektrom oottor. V esijohtoja ja m ekaan isia töitä. H:gin Laivavarvi H elsingissä _ _ 0 - H öyryveneiden k o rja u k sia. 350,000 J. D. Stenberg & Poik. Hrgissä J. Stenbergin konetehd. Seppälän konepaja H elsingissä Kone- ja siltarak. o. y. Rob. Huberin H elsingissä ) 2 80ind _ 9 2 p u u höyläkonetta; v u o ren n o sto laito k s., rik k i- u u n eja, ta ik in a n v a sta a m isk o n e ita, tra n s- m issioneja., a rm a tu u re ja ; k o rja u k sia y. m. no in 75,000 mk. a rv o s ta. 60,000 k g tra n sm is sio n e ja, 5,000 k g levytöitft, a rm a tu u re ja, läm pö- j a v e sijo h to ja, v in ttu re ja, liim a p ato ja, höyry p ö y tiä y. m.; k o rja u k sia. R akennustakeita. _ R uoppau slaito s, voim a 500 m 3 tu n n issa, g ra - n a a tte ja, s c h ra p n e lle ja, pom m eja y. m. A rm atuureja, vesi- ja läm pöjohtoja. 94, ,000 j 58,820 7,635 6,758,000 Vesijohto osakeyhtiö H:gissä V esijo h to tö itä y. m. 209,845 A. A. Nyman in m etalli- ja ajokalutehdas H elsingissä ,35; W aldemar Krause H:gissä.. - j - - K. A. W igg in tako- ja ajo ; 300,000 V esi-, läm pö-, höyry- j a viem ärijo h to ja. 44,000 kalutehdas H elsingissä.. _ R a k e n n u sta k e ita j a ajo k a lu ja. 28,52 r) Moottoriveneitä.

33 Porvoon konepaja P orv o o ssa. Fiskarsin Pohjan pitäjässä.. Karkkilan Pyhäjärven pitäjässä , R a ta sh ö y ry la iv a L a h tis m u u tettu propelliven e e k si, jo s s a on 2 h ö y ry k o n etta yht. 260 ind. hv., sek ä k o r ja ttu h öyryveneitä, höyryp a n n u ja, sa h a la ito sk o n e ita y. m.; 8 p ärehöylää. H ien o tak eita 20,9i»0 k g (ilm oitettu te h d astak e id e n lask u u n ), l kuulankoetu sk o n e, k u u m a sa h a ra u ta a v a rt., 2 ohrankuorim. ko n etta, transm issioneja, akseleja, laak e re ja, h ihnapyöriä, k y tk e m is iä y. m. ra d ia a tto ri-ru u v iliito sk o n e, läm pöjohtoja y lio p isto n k irja s to o n, fysioloogiseen j a pato lo g is e e n la ito k s e e n, T u ru n kylpylaitoks., Sem igradskyn p ien ten lasten koul., Koneja S iltarak. o. y. H elsingissä y. m. 20, Turun lääni ,360 ind. 7 2 ii ind , ,288,239 Os. yht. Vulkan Turussa.. Orichton & Kumpp Turun Rautateoll. o. y. Turussa Porin konepaja ::3 Jakobsson in konepaja P o rissa... Björkbodan ruukki Kemiön pit. Daalin : ' Matildedalin Perniön , Teijon Pihlavan konepaja Porin maa- seurak M iin a -aparaateja ilm apum ppuja, m oottoreja, la iv o je n k o rja u k sia. K aikellaisia korjauksia. p alo p y lv ästä, 2,<>6 k ra n a a ttila a tik k o a, 40 so k e rin k u lje tu sv a u n u a, 0,500 litra n levysäiliö. 8:55 5 h ö y ry k o n e tta j a 8 h ö y ry k attilaa; k o r ja u k s ia. L u k k o ja, s aran o ita, oven rip o ja, p eltijo h to ja j a m u ita ra k e n n u s ta k e ita. M aan v ilje ly sk alu ja 678 Sm k, m uita tö itä 80,634 Sm k arv., s iitä te räsv alin teoksien v alm. 9,839 S m k a rv., m uutoksia j a lisä - rak en n. om issa laitoks.244,595 Smk arvosta. 25 m ankelia, 2 puuhakkuukonetta. 6,700 k g au ro ja, h a r a v ia, k a rh ia y. m., telefo o n ijo h to a rm a tu u re ja (ulkop.), v alinteoksien sorvaam ista y. m. 2 rau tap ro o m u a, k o r ja ttu höyry v en eitä ja k o n eita.,887,000,923, ,300 26, ,907 53, ,000 88,300 Hämeen lääni , ,38,28 Finlayson & Kumpp. Tamper. K orjauksia. 30,000 Tampereen konetehdas,, konepaja K aik e llaisia k oneita, r a a m i- ja sirk k elisah o ja, k o rja u k sia. 2 lokom otiivia, n iis tä : 8 ra s k a s ta M ogul-, 2 m a tk u sta ja -, k e v e ä M ogul-ja l s:n kap eara ite is ta ra ta a v a rte n ; 4 tnrbiinia, n iistä k pl. 600 hv.; 5 tu rb iin ire g u la a tto ria, tu rbiinip u tk ia, h ö y ry p u m p p u,l akkum ulaattoripum ppu, p u u k e ittä jä, ls e llu lo s a k e ittä jä,4 m uoto v alssia, 2 k u iv a u ssilin t., 4kokoom iss ilin t., k uum anilm anm oottori, su u reh k o p e tr. säiliö, 8 lok. k a a su s ä il. j a 6 ilm a- sä iliö tä. kaik ell. k o lo n n e ja, p u tk i-ja ak selijo h to ja, tra n sm is sio o n e ja y. m. 380,000,600,000 te I

34 Höyi ryveneitä k. thv. H öyryveneistä o v at yli 20 thv. k- Loko mobiileja Meijerikaluja vesi- H öyrykoneita! i H öyrykoneista o v at yli 20 thv. maa- Höyr ypadnuja, Työ koneita Maanviljelyskaluja! My lii,'laitoksia li Saha laitoksia Muita suurempia töitä k. thv. k. thv. k. thv. k. k. k k. k. k. k. SfajT. < p B 00* SS CC p < te to Dunderbergin konepaja Tampereella , v in ttu ria. 422,000 Nokian Pirkkalan pitäjässä K orjauksia. 30,000 Forssan Tammelan _ P ie n e h k ö jä k o n e ita j a k o rja u k sia te h ta ita 28,600 Jokioisten _ Wiipurin lääni. v arte n. K orjaustöitä. 0, , ,600,600 W iipurin konepaja W iipurissa 00 ind _ p aperikone, to in e n S uom essa ra k e n n e ttu,96,04 Sähkö-os. yht. 2 5 G utzeit & Kumpp. K otkassa. Kotkan Rautateoll. yht. Kotk ind täydellinen paperikone, M yllykoskea v arten, le ik a ttu le v e y s 2,00 m/m. T asasuuntavirtadynam okoneita ja m oottoreja 406,869 8 kpl. y h t. 37,5.. kilow att., v a ih to v irta - m oottoreja 2 kpl. yht. 99 thv., 23 tra n sfo r m a a tio n a y h t. I8,aa k ilow att., h ie n o ta k e ita j a k o rja u k sia, ak k u m u la a tto re ja, a p a ra a ttila u to ja, s ä h k ö la ito k s ia y. m. K orjaustöitä omia sahoja ja höyryveneitä 20,000 v arten. klp. 0 tonnin kupu-uuni, 3 so odaliuottajaa, 533,64 7 m ik sa ria, tra n sm issio n e ja. Lappeenrannan konepaja Lappeenrannassa K orjauksia. 80,000 Karhulan konepaja Kymin pitäjässä... Mikkelin lääni. S ah a la ito s- j a puuhiom okoneita, ta v a ra v a u n u ja, k ep e itä te rä ssc h ra p n e lle ja. 820, ind [ ,056,587 Lehtoniemen Joroisten pitäj ind K orjauksia. 380,000 Kuopion lääni. W ärtsilän Tohmajärven pitäj. ' Takeita, korjauk sia & transm issioneja. 90,000

35 Juvankosken Nilsiän pitäjässä Warkauden Leppävirran 3,569 ind ind. 6, h irre n n o sto la ito s ta, 8 tu rb iin ia, 4 pärehöylä k o n e tta, ra u ta s ä n k y jä, uuninovia, kilogr. p ain o ja, v o im istelu p ain o ja, h a u ta ris te jä & säleaitoja, käsikärry jä y. m. T y ö k o n e ita Sm k a rv o s ta, h ö yryveneen k o rjau k sia 69,070 Smk. arvosta. 2 0, ,29 Waasan lääni. 3,569 ind ind ,82,29 M etviken in k. p. Nikolainkaup. W aasan Pietarsaaren Pietarsaaressa Tikkakosken teht. J:kylän läh. Veljekset Friis in k. p. Kokkol ind. 60,, i K aikell. tra n sra is sio n e ja j a k o rja u stö itä y. m. s e k ä noin 20 liesih e lla a, sa k s is ilta 7 m e trin k o rk ein e sa k s ih a a ro in e e n kulm a- ra n d a s ta 5 to n n in 5 m e trin n o sto k o rk eu tta v arten, kaikell. mylly- ja suurim alaitoks. 5 v e s itn rb iin ia, m y lly la ito k sia 50 kiv ip arilla & 20 le stila ito sta. 07,000 k g m aanviljelyskaluja 75,000 Smk. a r v o sta, k y tk y k o u k k u ja, vetopuom ia, rän k i- ra u ta a (v en äläistä), s is te rn e jä, h issi, sok e rin k u lje tu sv a u n u ja, le ik k ely k o n e (tu pakka), 2 jousikarhia, höyry vasara. 2 tu r biinia 30 ind. hv., m erkelikoneita y. m. T ra n sm issio n e ja, tu rb iin e ja, sah a - j a m yllyla ito k sia. 35 ra u ta tie v a u n u a tekeillä, tra n sm issio n e ja, vesijo h to ja 6 kitkkoon y. m. 325,955 32, ,000 Oulun lääni ind ,033,855 Oulun konepaja Oulussa ind. 2 2 Kaikell. vähem piä teoksia sek ä korjauksia. 75,000 Velj. F riis in k. p. Kalajoen pit _ R u lla k a rh ia y. m. 2,000 S m k a r v, k irn u ja y. m..500 Smk arv. h au taristejä, työkoneita, k a u p p a v alin teo k sia j a ra u tatiev au n u - o sia 70,000 Smk. 73, ind. 2 - Yhteensä 92,399 6,852 ind , , , ind. ; 35 ind ,305 30, ,028,353 Valtionrautateiden konepajoissa: H elsingissä: uusia rautatievaunuja, korjattu vetureja ja r a u t a t ie v a u n u j a... Fredriksbergissä: s:n s:n Hangossa: korjattu vetureja ja rautatievaunuja ja valm istettu dressiinejä... Turussa: y. m... W iipurissa:,, sekä valm istettu vaihteita, risteilyjä, vastareeleja, vaihteenasettajia, vetotankoja, välim atkatankoja y. m. ynnä hankittu käyttöä W iipurin aseman sähkösent r a a l i i n... K uopiossa: lumianroja, höyrypannuja ja vedennostolaitoksia sekä muita töitä eri osastoja varten... Nikolainkaupungissa : Oulussa:... 90,402,35, ,654 30,8,79,905 25,705 76, ,40 4,624,636 Yhteensä yksityisissä ja valtion konepajoissa 34,652,989 to CO

36 24 Katsaus vuorilaitoksien. ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna 905. Yhteensä X nf j U udenm aan lä ä n i. Helsingin kaupunki: Hietalahden Laivatokka, Osakeyhtiö, isännöitsijä Adolf Engström H elsingin kanpungin Vesijohdon konepaja, isänn. A. Skog... Valaistuslaitoksen. k. p. V. Montgomery. C. G. Berggren*in konepaja, isänn. E. Ö h m a n... Gottfr. Strômberg in dynamokonetehd., omistaja on isänn.... Grahn in Tehdas os. yht. konepaja, isänn. P. W. Grahn.... H elsingin Laivavarvin Hels. Varv.-teht. os. yht. isänn. Herman J ä d e r h o lm J. H. Stenberg & Poik. konepaja, isänn. J. A. Stenberg.... John Stenberg in Konetehdas, Osakeyhtiö, isänn. Hugo Lindeberg Seppälän konepaja, isänn. Juho N i s s i n e n... Kone- ja siltarak. os. yht. konepaja, isänn. Karl Söderman... Bob. Huberin konepaja, isänn. E. H u b er... Valtionrautateiden konepaja H elsingissä ja Fredriksbergissä, isänn K. M o rin g... Vesijohto o sa k e y h tiö... A. A. Nyman in metalli- ja a j o k a lu t e h d a s... W aldemar Krause... K. A. W ig g in tako- ja ajokalutehdas ,800 49,500 37, ,820 7, ,225, ,845 26, ,52 5,024,034 Porvoon kaupunki: Porvoon konepaja, C. A. Nyholmin kuolinpesä, isänn. Frans Sandberg 20,000 Hangon kaupunki: Valtionrautateiden konepaja, isänn. F. von Christierson ,654 Raaseporin kihlakunta : \ Pohjan pitäjässä: Pinjaisten ruukki, Os. yht., isänn. G. W. Berg!,, Fiskarsin Albert v. Julin! Aminneforsin,,,,,, Tenholan Trollshofdan 5,883,475 84, ,420,7 Lohjan kihlakunta: Pyhäjärven pitäj. : Karkkilan ruukki, Os. yht., isänn. Volter Ramsay 970,000 Helsingin kihlakunta: Tuusulan pitäjässä : Kellokosken ruukki, Björkbodan Tehdasosakeyhtiö, isänn. C. F. C a r la n d e r... Porvoon pitäjässä: Porvoon hevoskenkätehdas, omist. Aug. E klöf ,00o

37 25 Pernajan kihlakunta: dmf. Yhteensä Strömforsin pitäjässä: Strômfors in ruukki, A hlström in perill., isänn. P aul P ette rsso n... ; 98,000 Yhteensä 27 laitoksessa Uudenmaan läänissä 24,578,399 Järvimalmia Karkkilan ruukkia varten 2 j ä r v e s t ä... 4,856 Yhteensä Uudenmaan läänissä 24,583,255 Turun ja Porin lääni. Turun kaupunki: Osakeyhtiö Vulcanin konepaja, isänn. Cesar Holmström.... Crichton & Kumpp. Os. yht., isänn. J. E Eager... Turun Rautateoll. os. yht. konepaja, isänn. kreivi Aug. C:son A r m f e l t... Valtion rautateiden konepaja, isänn. Gust. W. Sundblad.... Porin kaupunki: Porin konepaja, W. Rosenlew & Kumpp., isänn. F. A. Blom qvist Jakobssonin konepaja, isänn. I. S e p p ä... Halikon kihlakunta: Kemiön pitäjässä: Björkbodan ruukki, Osakeyhtiö, isänn. Axel Frisk Daalin ruukki, Os. yht., isänn. Herman Norrmén Perniön Mathildedalin ruuk., Os. yht., isänn. Edv. Frisk Teijon ruukki, Osakeyhtiö, isänn. Aug. Carlborg Kirjakkalan ruuk., Osakeyhtiö, isänn. S:a Ulvilan kihlakunta: Ulvilan pitäjässä: Kauttuan ruukki, Toiminimi A. Ahlström, isänn. Herman L i n d g r e n... Ulvilan pitäjässä: Noormarkun ruukki, Toiminimi A. Ahlström, isänn. V. Mäkelä... Porin maaseurak.: Pihlavan konepaja, Toiminimi A. Ahlström..,887,000,923, ,000 30,8 5,020,52 950,000 6,300,066, ,975,000 53, ,000 72,250 3,254,684 70,000 28,280 88,300 86,580 Loimijoen kihlakunta: Loimijoen pitäjässä: Loimijoen ja Vesikosken naulatehtaat, 0. yht. Ferraria, isänn. A. A n d r e s e n... 86,025 Yhteensä 5 laitoksessa Turun läänissä 9,64,0 Hämeen lääni. Tampereen kaupunki: Osakeyhtiö Ferrarian Naulatehdas, laitoks. tireht. Jakob Estlander Finlayson & Kumpp. konepaja), isänn. H. L iid e r s... Suomen sahanteräteht. Os. yht., isänn. A. H. L. Gyllenberg.. Tampereen Konetehdas, 0. Y. Sommers, af H ällström & W aldens, isänn. E. W. S t e n i u s...,500, ,000!) Rem onttiverstas puuvillakehrääinöä varten. 4

38 i j! 26 dfrnf. Yhteensä Tampereen konepaja, Tamp. palttina- ja rautateoll. osakeyhtiö, isänn. N. W e sa n d er... K. F. Dunderberg in konepaja, omistaja isä n n öitsijänä... Ratinan tehtaat, O s a k e y h tiö... M. S. Villgren in Naulatehdas, isänn. Fr. S. V i l lg r e n... Pirkkalan kihlakunta:,600, ,800 4,507,800 Pirkkalan pitäjässä: Nokia konepaja l), Os. yht., isänn. G. Fogelholm Tammelan kihlakunta: Tammelan pitäjässä: Forssan konepaja2), Osakeyht., isänn. vapaah. K. B P a lm é n... Jokioisten kappeli: Jokioisten ruukki, Os.yht..isänn. Jakob Estlander 28,600 68, Yhteensä laitoksessa Hämeen läänissä 5,84,682 Wiipurin lääni. Wiipurin kaupunki: W iipurin konepajan Osakeyhtiö, isänn. Fritz Müller.... Sähkö-osakeyhtiön konepaja, isänn. C. W a h l... Valtion rautateiden A. M a d s é n...,96,04 406,869,79,905 i 2,782,878 Lappeenrannan kaupunki: Lappeenrannan konepaja, omistaja ja isänn. E. G. F orssell... 80,000 Kotkan kaupunki: G utzeit & Kumpp. konepaja, 3) isänn. Chr. H olst & A. Gullichsen Kotkan Rautaosakeyhtiö, isänn. Conr. L ö n n s t r ö m... 20, ,64 553,64 Kymin kihlakunta: Kymin pitäjässä: Karhulan konepaja, Karhulan 0. Y ,000 Rannan kihlakunta: W iipurin pitäjässä: Peron Naulatehdas, A. W. Berg, is. K. Berg 300,000 Sortavalan kihlakunta: Sortavalan pitäjässä : W älimäen rautakaivokset, P utiloff in ruukin j 0. Y ,442 Yhteensä 9 laitoksessa W iipurin läänissä 4,794,934 t) Remonttiverst.as paperitehdasta varten. 2) puuvillakehräämöä varten. 3) sahalaitosta varten.

39 j 27 Mikkelin lääni., inf Yhteensä SUnf Juvan kihlakunta: Pieksäm äen pitäjässä: Haapakosken ruukki, Osakeyhtiö, isänn. Edvin B e r g r o t h ,000 Rantasalmen kihlakunta: Joroisten pitäjässä: Lehtoniemen konepaja, omistaja ja isänn. Carolus W r e d e ,000: Yhteensä 2 laitoksessa Mikkelin läänissä 600,000! Kuopion lääni. Kuopion kaupunki: Valtion rautateiden konepaja, isänn. P. A. M a l m... 25,705 Pielisjärven kihlakunta : Nurmeksen pitäjässä: Kuokkastenkosken ruukki, Os. yht. Pankakoski, isänn. P. E. G ra n felt... 85,000 Ilomantsin kihlakunta : Tohmajärven pitäjässä: W ärtsilän ruukki, Osakeyhtiö, isänn. Fr. Sohlberg... Ilomantsin pitäjässä: Möhkön ruukki, W ärtsilän o. y., isänn. Aksel B e r n e r...,800, ,000 2,025,000 Iisalmen kihlakunta: Iisalmen pitäjässä: Jyrkän ruukki, Paul W ahl & Kumpp., isänn. H. M. L in d g r e n... Iisalmen pitäjässä : Salahmin ruukki, Paul W ahl & Kumpp., isänn. Chr. H u s g a f v e l... Nilsiän pitäjässä: Juvaukosken ruukki, omistaja vapaaherra Anton v. Alfthan, is. Ludv. Math. O t t e l i n... 68,000 22, , ,806 Kuopion kihlakunta: Karttulan pitäjässä: Sourun ruukki, om. I. Löf, is. N. W. Forelius 200,000 Rautalammen kihlakunta : Leppävirran pitäjässä: Varkauden ruukki, P. W ahl & Kumpp., isänn. Alex. ja W illiam W a h l... Leppävirran pitäjässä: Sorsakosken hienotaetehdas, om. Hackman & Kumpp., is. G. F a v r e ,29 260,000,232,29 Yhteensä 0 laitoksessa Kuopion läänissä 4,334,802 Järvimalmia 7 ruukkia varten 82 j ä r v e s t ä... 2,929 Yhteensä Kuopion läänissä 4,546,73

40 28 Waasan lääni. 9btf.! Yhteensä!.«V Nikolainkaupunki : Metviken in konepaja, Osakeyhtiö, isänn. A. W e ssb erg...! W aasan om. ja isänn. J. E. S a l i n... Valtion rautateiden konepaja, isänn. C. W. W i n s t e n ,955 32,900 76, ,84 Kokkola: Veljekset F riis in konepaja, om. ja isänn. Thomas Friis ,000 Pietarsaari : Pietarsaaren konepaja, om. Birger S e r la c h iu s... 90,000 Korshoiman kihlakunta: Orismalan pitäjässä: Orismalan ruukki, om. Edv. Björkenheim..,500 Kuortaneen kihlakunta: Ätsärin pitäjässä: Inhan ruukki, om. ja isänn. A. N:Son Keirkner 700,000 Laukaan kihlakunta : Petäjäveden pitäjässä: Koskensaaren ruukki, Os. yht., is. J. Valtonen Jyväskylän Tikkakosken tehtaat, om. ja is. M. Stenij. 52,000 00,000 52,000 Yhteensä 9 laitoksessa W aasan läänissä,964,34 Oulun lääni. Oulun kaupunki: Oulun konepaja, Osakeyhtiö, isänn. G. A. Vestersträhle.... Valtion rautateiden konepaja, isänn. Jul. A lm b e r g... 75, ,40 449,40 Satoisten kihlakunta : Kalajoen pitäjässä: Veljekset F riis in konepaja, is. Johan Friis vanh. 73,500 Lapinmaan kihlakunta : Inarin pitäjässä: 7 h u u h to m o a... 2,960 Yhteensä 3 laitoksessa ja 7 huuhtomossa Oulun läänissä j 625, yksityisen laitoksen, 7 valtion laitoksen ja 7 huuh- ; I tomon yhteinen valm istusarvo... 5,93,923 M u is t. Valmistusarvo Warkauden kaikissa laitoksissa (valssilaitoksessa, konep, sahassa, tiiliteht., m yllyissä) teki,905,636 Smk.

41 i Työntekijöiden luku vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa vuonna Y li 8 v. 5 8 v. Suomal.! Ulkomaat. i ; Suomal. Ulkomaal. Alle 5 v. Suomal. i Yhteensä Työntekijöistä on naisia Laitoksien koko väestö tekee Uudenmaan lääni. Hietalahden L a iv a to k k a Helsingin kaupungin vai. laitoksen k o n e p a j a Hels. kanp. Vesijoht. konepaja Bt-rggren in k o n ep a ja Strômberg in Grahn in Tehdasosakeyhtiö H elsingin L a iv a v a r v i J. D. Stenberg & Poikain konepaja John Stenberg in konetehdas Seppälän k o n ep a ja Kone- ja siltarak. osakeyhtiön konepaja..., ,350,350 Huberin k o n e p a ja Porvoon Porvoon hevoskenkätehdas ; Pinjaisten r u u k k i ,078 Fiskarsin ,77 Trollshofdan r u u k k i... 9 _ _ 9 _ 98 Åminneforsin j Karkkilan Kellokosken : Strömforsin Rautateiden konepaja H elsingissä H angossa A. B. Vesijohto 0. Y ! Valdemar Krause j K. A. W i g g _ A. A. N ym an Turun lääni. 4, , ,450 ; Osakeyhtiö Vuleanin konepaja Crichton & Kumpp., ,048,048 i Turun Rautateoll. o. y Porin k o n e p a ja Jakobssonin konepaja Björkbodan r u u k k i Daalin ,750 Matildedalin Teijon Kirjakkalan Kauttuan Noormarkun Pihlavan k o n ep a ja Loimijoen ja Vesikosken Naulatehd Rautateiden konepaja Turussa i 3, , ,338

42 30 Yli 8 v. 5 8 v. Ulkomaal. Suomal. Ulkomaat. Suomal. Alle 5 v. Suomal. Yhteensä Työntekijöistä on naisia Laitoksien koko väestö tekee Hämeen lääni. Osakeyhtiö F e r r a r i a _ Finlayson & Kumpp. konepaja Suom. S a h a n te r ä te h d a s Tampereen K o n e te h d a s k o n e p a ja K. F. Dunderbergin konepaja _ Ratinan te h ta a t M. S. W illgrenin Naulatehdas... 3 _ _ Nokian k o n e p a j a ,200 Forssan Jokioisten r u u k k i , ,76 Wiipurin lääni. W iipurin k o n e p a j a Sähkö-osakeyhtiön konepaja Lappeenrannan Gutzeit & Knmpp ,040 Kotkan Rautatt oll. y h t Karhulan konepaja Peron n a u la teh d a s W älimäen k a iv o k s e t Rautateiden konepaja W iipurissa , , ,560 Mikkelin lääni. Haapakosken ruukki Lehtoniemen k o n e p a j a Kuopion lääni. Kuokkastenkosken ruukki W ärtsilän ,200 Möhkön Jyrkän Salahmin Juvankosken ,000 Sourun Varkauden ,600 Sorsakosken Rautateiden k p. Kuopiossa , , ,622

43 3 Yli 8 v. 5-8 v. Alle 5 v. i Ulkomaal. Suomal. Ulkomaal. Suomal. i Suomal. Yhteensä Työntekijöistä on naisia Laitoksien koko väestö tekee Waasan lääni. M etviken in k o n e p a ja... W aasan... Pietarsaaren......! Orismalan r u u k k i... Inhan... Koskensaaren r u u k k i... Tikkakosken t e h t a a t... Veljekset F riis in konepaja.... Rautateiden konepaja Nikolaikaup i Oulun lääni. Oulun k o n ep a ja... Veljekset F riis in konepaja.... j Kullanhuuhtamoissa Inarissa... Rautateiden konepaja Oulussa _ Yhteensä 3,02 35, , ,678 Tästä tulee valtion rautateiden osalle!,55 5 _,567 _,625

44 32 Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja konepajoissa vuonna 905.! Uudenmaan lääni. Hietalahden Laivatokka.... H elsingin V alaistuslaitos... Grahn in Tehdasosakeyhtiö... Hels. L a i v a v a r v i... J. D. Stenberg & Poik. konepaja... John Stenberg in konepaja... Kone- ja Siltarak. os. yht... Porvoon k o n ep a ja... Pinjaisten r u u k k i... Trollshofdan... Aminneforsin... Karkkilan... K ellokosken... Strömforsin... 5, joista 2 oli seurauksena osittainen invaliditeetti. Muutamia vähäisiä, ohimeneviä tapaturmia. 3 vähäpätöistä. Pieniä, ohimeneviä vammoja. 3 tapaturmaa lievää laatua. 3 n n 79, jo ista 7 oli seurauksena vähentynyt työkyky y. m., 8, joiden seurauksia ei vielä ole voitu määrätä, sekä muut ohimenevää laatua. 5 vähäpätöistä. 29 tapaturmaa, joista 2 kuolema oli seurauksena ja johtui vasemman käden menettäminen ; muut vähäpätöisiä. Työm ies putosi telineiltä ja sai murskahaavoja päähänsä ja jalkoihin ja kuoli 2 vuorokauden jälkeen. 3 vähäistä, pian ohimenevää. 8 ohimenevää vammaa. 6 vähähköä ohimenevää laatua; silmävamma, josta seurasi toisen silmän 50 pros, näkövoiman väheneminen. Moniaita vähäisiä ohimeneviä. ; Turun lääni. Os. yht. V u lcan... Crichton & Kumpp. konepaja.. Porin k o n ep a ja... Jakobssonin konepaja.... Daalin r u u k k i... Matildedalin r u u k k i... 0 ohimenevää vammaa. 7 tapaturmaa. 6, josta 2 sai aikaan toisen silmän näkövoiman m enettäminen, muut lievää invaliditeettia tai ovat täydelleen parantuneet. 2 työraiestä loukannut toisen silmän, jo tta m enettivät näkövoiman. 2 tapaturmaa, josta seurasi osittainen invaliditeetti, 44 vähähköä tapaturmaa, jotka aiheuttivat ohimenevää työkyvyttöm yyttä. 2 vähäpätöistä vahinkoa. Hämeen lääni. Os. yht. F e r r a r ia... Tamp. K onetehdas... Dunderbergin konepaja.... W illgrenin naulatehdas tapaturmaa, joista 6 ohimenevää ja 3 seurauksena ty ö kyvyn väheneminen. 4 vähäistä, ohimenevää vammaa. 2 tapaturmaa. työmies on tapaturman kautta m enettänyt oikean silmän näkövoiman. Wiipurin lääni. W iipurin k o n e p a j a... Sähkö os. yht. konepaja... Gutzeit & Kumpp. konepaja.. W älim äen r u u k k i... 6 vähäistä. 2 tapaturmaa. 32, joista 5 on aiheuttanut invaliditeettia. 2 kuoleman tapausta tapaturman johdosta, paitsi m oniaita vähäpätöisiä ohimeneviä vammoja.

45 33 j Mikkelin lääni. Lehtoniemen konepaja tapaturmaa sattunut. Kuopion lääni. Kuokkastenkosken ruukki... W ärtsilän... Juvankosken... Warkauden... Sorsakosken : Työmies saanut palohaavoja, jotka tekivät hänet työhön kykenemättömäksi 24 päiväksi. 20 vähäistä tapaturmaa. Pieniä ohimeneviä, paitsi yhtä työm iestä, jonka toinen jalka lohkesi kahtia hiekkavaunujen alla rautatiellä. 9 tapaturmaa. - 2 vähäpätöistä laatua. Waasan lääni. Metvikenin konepaja..... Koskensaaren ruukki..... Muutamia vähäisiä, ohimeneviä. 2 ohimenevää vammaa r;jj\ Oulunlääni, Oulun konepaja.. ; ohimenevää vammaa. ^ Valtionrautateiden konepajat. T u r u s s a... W i i p u r i s s a... Oulussa vähäistä tapaturmaa. 2 tapaturmaa. silmävamma, jo sta, seurasi vasemman silmän näkövoiman menettäminen.

46 34 Tehtyjä uutisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa vuonna 905. Uudenmaan lääni. Brödtorpin m alm ilöydöksillä.. Hietalahden Laivatokka.... J. D. Stenberg & Poikain konepaja... John Stenbergin konetehdas.. K one- ja siltarakennus-os. yht.. Porvoon k o n ep a ja... Pinjaisten r u u k k i... Åminneforsin r u u k k i... Karkkilan r u n k k i... K ellokosken Strömforsin... 2 asuinrakennusta, makasiinirakennus, paja, hiilihuone, tilapäinen kalkkiuuni, amerikkalainen hevosvintturi. pienehkö konttorirakennus kivestä sekä levyvaaja. Alotettu sliipialueen ja sliipin uudestaan rakentamista ja laajentamista. konttorirakennus. Lisärakennns mallipuusepänverstaaseen. tiilinen konttorirakennus, konttorirakennus ynnä konehuone kokoliitista, verstasrakennus raudasta & tiilestä, 2 kuivinuunia tiilestä, makasiinirakennus puusta, sliipivajan pidennys puusta y. m. Valimo- & konttorirakennus uudestaan rakennetut sikäli kun ne tulipalossa huhtikuussa 905 turmeltuivat. Kihvelipaja, maalarin- & kahvaverstas, kaikki kokoliitista, sekä 5 suurehkoa työväenasuntoa puusta. Sähkövoiman siirto 350 hv. ynnä valaistuslaitos. Sitä paitsi on rakennettu noin km. raitiotietä. tehdasrakennus 6 tonnin martinuunia varten ja kaasugeneraattoreja ynnä koneita sähkökäyttöä varten,,300 metrin sähköraitiotie ja lastaussilta sekä voima-asema 70 hv. turbiinineen ja tasavirtageneraattorineen, joita laitoksia vuod. aikaan ei kuitenk. ole ennät, lopullis. valm. Osa verstaasta on uudestaan rakennettu ja vähäinen lisärakennus valimoon. ahjohuone. kansakonlurakennus ; 4 /. kilometriä rantatietä. Turun lääni. Os. yht.. Vulkanin k. p.... Crichton & Kumpp. r... M atildedalin r u u k k i... Kauttuan... Laajennettu koneverstas & valim o; tallirakennus. 2 asuinrakennusta, ulkohuone, vaja. ulkohuonerakennus, ylem pi pato rakennettu uudestaan. U usi vesisaha kotitarvesahaan raaminen, katko, sirkkeli sekä höyläkone. Wiipurin lääni. W iipurin k o n e p a j a... Välimäen r u u k k i... 2 työväen asuntoa, 2 vajaa keppien säilyttäm istä varten. Kansakouiurakennus saatu valm iiksi, ulkokuonerakennuksia siihen, ruokasali kaivostyöm iehiä varten aloitettu. Mikkelin lääni. Lehtoniemen konepaja.... Kone- ja pannuhuone tiilestä. Kuopion lääni. Möhkön r u u k k i... Yksi paja.

47 35 Salahmin r u u k k i... Masuunin uudestaan rakentaminen ynnä mekaaninen tarveaineiden nostolaitos masuunin reunaan kaltevalla radalla sekä erityinen turbiini sitä varten, valm istunut; vesijohto navettaan ja meijeriin. Kuonapetkeleen sijaan on hankittu Blaken malmirouhin ja kuulam ylly hitsiuunin kuonan hienontamista varten. Juvankosken ruukki... Masuuni osaksi uud. rakennettu, kaasulaitos valssilaitosta varten, 2 työväenasuntoa sekä 2 virkamiesten s:n, uusi höyrysaha 3 raamia varten, 2 reunasahaa. Warkauden ruukki... suurehko puutavaramakasiini pystypuista ja laudoista. Sorsakosken... 2 työväen asuntoa. W a a sa n lä ä n i. Metvikeu in kon ep aja... saksisilta saksiranoineen. Pietarsaaren... Konetehdas, 350 metr. raitiotietä. Tikkakosken t e h t a a t... työv. as. jossa on 4 suojaa;-aloit. sähkösentr. rakentamista. Veljekset F riis in konepaja... M aalariverstas, jossa on tilaa noin 0 rautatievanu., ja johon johtaa kaksi normaaliraiteista rautatieraidetta.

48 36 Työväenkassoja ruukeissa ja konepajoissa vuonna 905. Köyhäinkassa Sairaskassa Säästökassa Koulukassa Mnf ttn f Sfaf Stnf Uudenmaan lääni. Hietalahden Laivatokka.... 2,500 Hels. kaup. valaistuslaitos... 4,500 J. D. Stenberg & P oik. konepaja..,00 Kone- ja siltarak. os. yht... 9,20 3,200) Pinjaisten r n n k k i...,80 6,062 2,05 Fiskarsin... 29,74 Karkkilan... 4,363,223 K ellokosken.....,500 Strömforsin.... 0,0002) 2,500,80 9,359 3,200 3,328 Turun lääni. Crichton & Kumpp. konepaja.... 7,500 Turun Rautateoll. os. yht. konepaja.. - 7,75 Björkbodan r u u k k i...,050 Daalin... 9,525 s) 3,620,47 0,000 Matildedalin... 5,570,050 Teijon... 2,500 Noormarkun... 26,944 4) 46,469 47,45,47,050 Hämeen lääni. Tampereen k o n e t e h d a s k o n e p a j a... 66,8283),26 Jokioisten r u u k k i... 5,200 66,828 6,486 Wiipurin lääni. Välimäen rautakaivokset...,647 Mikkelin lääni. Lehtoniemen k on ep aja...,300,300

49 37 Köyhäinkassa Sairaskassa Säästökassa Koulukassa Sft/y. SfyyP Kuopion lääni. Sorsakosken h ien otaeteh d as... 2,400 W ärtsilän r u u k k i... 9,00 8,044 36,044 Möhkön...,289 3,88 Juvankosken ,800 3,000 Sourun... 2,000 Varkauden...,305 37,07 22,405 55,604 49,232 3,000 Waasan lääni. j Veljekset F riisin k o n e p a ja...,900 Oulun lääni, Oulun k o n e p a ja... 3,937 Valtionrautateiden konepajat. H elsin g issä... 27,789. W iipurissa... 7,786 35,575 Yhteensä 47, ,223 63,579 7,378 t) Työväkeä varten 2,950 Smk; hautausapurengas250 Smk. 2) A. & E. A hlström in rahasto. s) Eläkekassa. 4) Tästä 20,000 Smk. A. & E. A hlström in rahastoa.

50 38 Läänienmukainen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseudulla vuonna 905. Kaupungeissa Maaseudulla Yhteensä i Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Valmistusarvo Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Valm istusarvo Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Valm istusarvo Sfaf Stn/C Mrtf Uudenmaan lääni.... Turun..., Hämeen ,97 5,349,688 2,426 6,086, ,507, ,442, ,228,7 3,527, , ,43 24,578,399 3,53 9,64,0,36 5,84,682 W iipurin.... 6,80 3,46, ,378,442 9,578 4,794,934 Mikkelin , ,000 Kuopion ,705 9,779 4,083,097 0,855 4,334,802 W aasan ,0, , ,964,34 Oulun , ,870 Yhteensä 47 9,47 3,72, ,483 20,524, ,630 5,697,38 Järvimalminnosto 26,785 Yhteensä 5,93,923

51 39 Käsiteollisuuslaitoksia metalliteollisuuden alalla vuonna 905. Järeä- ja hienotakeita Vaskipajoja Hiojatehtaita Hauiitehdas Kirjasinvalim oita Kaivertajia Kaupungeissa ja kauppaloissa Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotteiden arvo Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotteiden arvo Työpaikkoja (Työntekijöitä Tuotteiden arvo Työntekijöitä Työpaikkoja! Tuotteiden arvo Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotteiden arvo Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotteiden arvo Uudenm. lääni. H elsinki ,900, , ,000 Porvoo , _ _ j L oviisa , ,000. ; Tammisaari.. 5 8,600 Hanko ! Tarun lääni. Turku ,300 _ P o r i , Rauma , Uusikaupunki 3 5, ,300 Naantali... Maarianhamina. 6 8, ,500 _ Ikaliuen... 2,600 S a lo ,300 2, Hämeen lääni. Hämeenlinna , ,400 Tampere , ,700 IB80,000 Lahti ,000 _ *Wiipurin lääni. W iipuri ,800 Hamina , ,500 Kotka ,500 Lappeenranta 4 6,800 Käkisalmi , _ Sortavala ,800 _ - _ - Mikkelin lääni. Mikkeli ,900 Heinola Savonlinna ,400 Kuopion lääni. Kuopio , ,00 Joensuu , ,300 Iisalm i ,800 _ Waasan lääni. Nikolaink:punki , ,00 Kaskinen Kristiinaukaup.. 2 2, U usikaarleby.. 2 2,500 Pietarsaari ,000 K okkola , Jyväskylä ,000 4,00 Oulun lääni. O ulu , ,000 Raahe , ,500 Kajaani ,00 Tornio Kemi ,000 Yhteensä 54,000,884,900, ,000 X380, , ,000

52 40 Kaupungeissa ja kauppaloissa Työpaikkoja Kulta- ja hopeatöitä Työntekijöitä!! Uudenm. lääni. Tuotteiden arvo Vasken valimoja [Työntekijöitä I Työpaikkoja Tuotteiden arvo Kultaus-, hopeilu-, nikkelöim istehtaita (Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotteiden arvo Galvanoimisja emalj. tehtaita Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotteiden arvo Lakki- ja levypajoja Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotteiden arvo Viilatehtaita Työntekijöitä ; Työpaikkoja Helsinki , , , , Porvoo ,600 - _ ,000 _ Loviisa , ,000 Tammisaari ,400., ,300 Hanko , ,500 Turun lääni. Turku , , , ,800 P o r i , , Rauma , ,700 Uusikaupunki 4 9, ,500 Naantali... Maarianhamina. 2 2,500 Ikalinen ,00 Salo , ,700 Hämeen lääni. Hämeenlinna.. 2 8, Tampere , ,600 6, , , ,600 Lahti ,500 2, ,800 Wiipurin lääni. W iipuri , , ,200 _ Hamina ,000 Kotka , ,500 Lappeenranta.. 6, ,000 Käkisalm i.. Sortavala ,800 Mikkelin lääni. 5 2,600 7,00 Mikkeli , ,900 H einola... 3, ,000 Savonlinna.. 2 3,700 2,000 Kuopion lääni. Kuopio ,700,000, ,400 _ Joensuu , ' 2 5 6,600 Iisalm i.... 2, ,200 _ Nurm es ,900 Waasan lääni. Nikolainkaup , , ,00 Kaskinen _ -- _. Kristiinankaup , ,500 U usikaarleby.. 2, ,500 Pietarsaari , ,000 Kokkola , ,800 Jyväskylä ,00 3 3,800 Oulun lääni. Oulu , , , , ,000 Raahe...., Kajaani , ,900 Tornio ,00 Kemi , ,700 Yhteensä l,297,700 l5 73 3,900 3(53 63, , ,675, ,900 Tuotteiden arvo

53 4 Kaupungeissa ja kauppaloissa Uudenm. lääni. Neula- ja kalastusneuvotektaita. Työntekijöitä Työpaikkoja ; Tuotteiden aivo Työpaikkoja Varveja Työntekijöitä Tuotteiden arvo Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotteiden arvo Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotteiden arvo Kellosepänverstaita Urkuritehtaita Soittokonetehtaita Työntekijöitä Työpaikkoja! Tuotteiden arvo (Työntekijöitä Työpaikkoja ; j Tuotteiden I arvo : Työpaikkoja Optillis - ja mek. tehtaita Sähköliikkeitä Helsinki , , , T40, I7 3,500 Porvoo ,00 _ : [ Loviisa ,600! _. Tammisaari ,00 -- ; i _! Hanko ,800 - Turun lääni. Turku , , , ,500 P o r i , ,00 Rauma ,500 Uusikaupunki --- _ 2 4 9, Naantali , ,500 Maarianhamina , _ Ikalinen... 3,500 S a lo ,400 Hämeen lääni. Hämeenlinna ,700 _ Tampere , , Lahti , ,900 - Wiipurin lääni. i W iipuri , , ,000 Hamina... 2,800 _ Kotka ,200 Lappeenranta 3 7 0,500 K äkisalm i Sortavala... _ 3 4 8,700 Mikkelin lääni. Mikkeli _ -- _ 3 0 7,000 Heinola ,000 Savonlinna ,200 Kuopion lääni. Kuopio , , ,900 Joensuu ,00 Iisalm i o 7,300 Nurmes.... 2,800 Waasan lääni. Nikolainkaup ,700 i 4 5,000 Kaskinen... Kristiinankaup.. 3 o 7,600! - _ U usikaarleby ,200 Pietarsaari ,700 i K okkola ,700 i Jyväskylä ,300 j Oulun lääni. i! Oulu S 4 9,700 o f 40,000 Raahe.... Kajaani.... 5,700 3,200 Tornio....,20C - -. _ Kemi... 6,000 _ i -, ; Yhteensä ' 32 5, ,7 0 0 l4 r 3E 55, l 54,800 3ll 27,900 l0i85 5,800 LI 39Î846,900 Työntekijöitä ' Tuotannon arvo

54 42 i Uudenm.. I Maaseudulla Järeä- ja hienotakeita Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotteiden arvo Työpaikkoja Vaskipajoja!Työntekijöitä Tuotteiden arvo I Kulta- ja hopeatöitä Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotteiden arvo li ; Työpaikkoja Vaskenvalim oita Työntekijöitä arvo Tuotannon Lakki- ja levypajoja!! ' f Raasepor. kihlak ,200 _ Lohjan ,600 --,00 3 3, ,500 [ H elsingin 7 2 2,400 2,700 i l Pernajan 2 0, ; 4,400 Työntekijöitä j Työpaikkoja Tuotteiden arvo Turun. Maskun,, 8! 25 23,00. Loimijoen , ,500 _ 2,500 Tyrvään 9! 0 7, ,500 j Ikalisten i 2! 500 j U lvilan , ,300 ;! Halikon , ,500 Piikkiön ,600! Mynämäen 4 5 6,00 Vehmaan 8 i 9 8,800, Ahvenanm. 2, ! Hämeen. Wiipurin. Mikkelin. Ruoveden 6 0 3,800 Pirkkalan ,800 i 2 4, Tammelan 9 4 0,00 6, ,800 Hauhon ,600 2, , ,800 Jämsän ,600 H ollolan 5 0 8, ,000 Rannan , ,500 _ 700! Kymin , Lappveden 3 5 8,200 _ 4 9,800 Jääsken ,700 Äyräpään , : 3,500 Käkisalmen 4 5 7, j Kurkijoen 3 3 2,500 ii 400 Sortavalan --! Salmin 3,200 i Heinolan,, , ,700, Mikkelin,, 6 0 2,500. Juvan , Rantasalm , Kuopion Pielisjärven ,200 _; 2,000 Ilom antsin 7,500 2) 3, Liperin! , ,800 i Iisalm en 4 8 4, ,200 Kuopion ,600 ; Rautalamm , ,500 Waasan. Oulun. Ilmajoen ; , ,800 Korsholman 3 5 4, ,000 \ Lapuan , ,900 5, : Pietarsaar ,600 i Kuoltaneen , ,200; Laukaan,, , ,000! Oulun 2 3, ,500 j Sälöisten 3 3 3,300 Haapajärv., ,000 Kajaani 800 K em i 2 5 5,900 : ,000 Lapinmaan 2,000 j Yhteensä j 793,30),00,800 29! 58 78,500 3 T 9,300 5ll7 22, ,300

55 43 Yiilatehtaita Neula- ja kalastusneuvoteht. Varveja Karstatehtaita Kellosepänverstaita Urkuri tehtaita Maaseudulla Työntekijöitä I Työpaikkoja I Tuotteiden arvo Työntekijöitä! Työpaikkoja Tuotteiden arvo Työntekijöitä] Työpaikkoja Tuotteiden arvo Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotteiden arvo j Työpaikkoja Työntekijöitä] Tuotteiden arvo Työntekijöitä) j Työpaikkoja Tuotteiden arvo Uudenm.. Raasepor. kihlak. Lohjan H elsingin Pernajan,, 8 3 4, ,800 2, ,0 0 0 _ Turun. Maskun Loimijoen Tyrvään Ikalisten U lvilan H alikon Piikkiön Mynämäen Vehmaan Ahvenanm., ,500 _ Hämeen. Ruoveden Pirkkalan Tammelan Hauhon Jämsän H ollolan , , ,200 _ Wiipurin. Rannan Kymin Lappveden Jääsken Äyräpään Käkisalmen Kurkijoen Sortavalan Salmin 5 0, ,700 48, , ,400 _ 25,000 Mikkelin. H einolan Mikkelin Juvan Rantas alm. 4,600 = Kuopion. Pielisjärven Ilomantsin Liperin Iisalm en Kuopion Rautalamm , ,400 ; CP cö m cc cö Ilmajoen Korsholman Lapuan Pietarsaar. Kuortaneen Laukaan , , ,300 6,500 0,600 Oulnn. Oulun Sälöisten Haapajärv. Kajaanin Kemin Lapinmaan Yhteensä , , , , , ,00 -,700

56 44 Katsaus tuotantoon ja työväestöön käsityölaitoksissa metalliteollisuuden alalla vuonna 905. I T y ö v ä e s t ö! ; Tuotteiden paljous ja laji. Alle 5 v. 5 8 v. ÏU 8 v. Yhteensä j i i mieh. nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. nais. I : Järeä- ja hienotakeita. Uudenmaan l ä ä n i... Turun... Hämeen... W iipurin... Mikkelin... Kuopion W aasan... Oulun... K aikenlaisia takotöitä w 5» V i i i 2,04 7 2, Hiojatehtaita. Uudenmaan l ii a n i... Kaik. hiojatöitä Vaskipajoja. Uudenmaan l ä ä n i... Turun... Hämeen... W iipurin..... ' Kuopion... W aasan... Oulun... Kaik. vaskisepän töitä >?i *-) ! i Haulitehdas. Hämeen l ä ä n i... 02,39 kg lyijyhaulia,,765 plombia Kirjasinvalimoja. Uudenmaan l ä ä n i... Uusia kirjasimia Kaivertamia.! Uudenmaan l ä ä n i...! Sinettejä ja leimasimia 2 6 9

57 45 ï T y ö v ä e s t ö! Tuotteiden paljous ja laji Alle 5 v. mieh. nais. Yhteensä mieh. i i nais. ll 8 v. mieh. : nais. 5 8 v. mieh. : Kulta- ja hopeatyöiitekij.! Uudenmaan l ä ä n i... K aik. kultasepäntöitä Turun...» n i Hämeen : W iipurin... n i Mikkelin _ Kuopion W aasan Oulun ; Vaskenvalimoita. nais. I Uudenmaan l ä ä n i... Kaik. vaskenvalutöitä 2 _ 7 _ 9 _ Turun...» Hämeen...» Kuopion...» Oulun... 5 * : Kultaus-, hopeilu- ja uikkelöimistektaita b Uudenmaan l ä ä n i... Kaik. töitä Turun,,...». 2 Hämeen,,... ) --- W iipurin... 5 _ 6 6 Kuopion.» W aasan... li i i 3 Gralvanoimistehtaita. Hämeen l ä ä n i ,003 kg galv. rautale- j yyjä, 7,405 tus. sankoja ! Oulun... 35,000 kg. puserr. ja emaljer. levyastioita ! 22 X Läkki- ja levypajoja. Uudenmaan l ä ä n i... Kaik. läkki- ja levytöitä Turun,, Hämeen W iipurin,, : ; Mikkelin ! Kuopion,, i W aasan Oulun ; j j s

58 46 T y ö v ä e s t ö i Tuotteiden paljous ja laji Alle nais. i 5 v- i mieh. <E I O _ I nais. JLO 0 V. mieh. Y li 8 v. j 'j nais. Yhteensä mieh. nais. I mieh. Viilatehtaita. Uudenmaan lääni..... Aukihakattu viiloja i 7 8 _ Turun...,450 k g viiloja j i i Hämeen... l! i W iipurin... 0,000 kpl. 5 i 5! Kuopion... viiloja _ W aasan... 8,500 kpl Oulun ,000 j ~ 3 3 li ' Karstatehtaita. W aasan l ä ä n i... 53,000 paria karstoja i Neula- ja Kalastusneuvotehtaita. Turun l ä ä n i...,400 krossia hakasia ja silmukoita, 2,000 lip. hiusneuloja,420 kg neul., 6,000 kpl. lamp, silm., 50,000 ; kpl. kalakonkk. y. m W aasan l ä ä n i... Kalastnsneuvoja Oulun... J ingå i nppg. för pälsvarufabriker Varveja. l! Uudenmaan l ä ä n i... Rakennettu jahteja, moottoriven., purjeiden valm., korjauksia y. m. 2 : 38 4 Turun,,... Veneitä ja korjauksia W iipurin..., proomuja ja korj Kuopion... 6 lotjaa i Kellosepänvers taita. Uudenmaan l ä ä n i... Kellojen kuntoonp. ja korj Turun...!!» Hämeen... 5 : 7 _ W iipurin... I Mikkelin..... li ' Kuopion : W aasan....! : Oulun,,»» j

59 i 47, T y ö v ä e s t ö Tuotteiden paljous ja laji Alle ' 5 v. i i ' 5-8 v. Yli j 8 v. j Yhteensä nais. I mieh. nais. mieh. nais. ; mieh. nais. mieh. Urkutehtaita. Turun lääni... Hämeen W iipurin... W aasan., ' Urkuja, urkuharmonioita ja korjauksia Kirkkourkuja, urkuharmonioita ja korjauksia 00 urkuharmoniota Urkuharmonioita ja kantel. ; i\ i 45 2! 46 2! ingä i uppg. för snickerifabrik er - 4[ i 30! 35 5' i Soittokonetehtaita. Uudenmaan l ä ä n i... i 25 pianinoa, puhallussoittim ia ja korjauksia - 2 3! Optillisia ja mekaanisia tehtaita. Uudenmaan l ä ä n i... i W iipurin..... Kuopion...! Fysikaalisia ja geodetisia kaluja, korjauksia S:n s:n S:n s:n a i 3 ; l! Sähköliikkeitä. Uudenmaan lääni..... Turun... Hämeen...! W iipurin... Kuopion... W aasan... Oulun... Telefon, asettam. ja hoitoa 5 5 > » 5 f) 5! M M! 6 75! 2 20! 2 3! 2 4 4; ! 0! Yhteensä ,259! 207 4, z

60 48 Katsaus valmistusarvoon metalliteollisuuden alalla vuosina 904 ja fin f tfn f K u lta a... 6,24 2,960 6,24 2,960 Rautavuorim alm ia... J ä rvim alm ia , , ,442 26, , T a k k ir a u t a a... Ahjotakoista r a u t a a... P u t la u s r a u t a a... M a r t in r a u t a a... Mustatakeita ja v a lin te o k s ia...,600, , ,902,607 2,240, ,000,220,000 4,80,000 8,767,47,202,607 6,782,747 Konepajoja ja valim oita ( y k s it y i s i ä )... (v a ltio n r a u ta te id e n )... 23,785,584 4,30,853 30,028,353 4,624,636 28,096,437 34,652,989 Kaivoksien, ruukkien ja konepajojen yhtein. valm. arvo 39,79,486 5,93,923 ; i Järeä- ja h ie n o t a k e it a... H io ja te h d a s... V a s k ip a jo ja... H a u liteh taita... K ir ja sin v a lim o ita... K a iv e r r u stö itä... Kulta- ja h o p e a tö itä... V a s k e n v a lim o ita... Kult.-, hopeilu- ja nik kelöim istehtaita... Galvanoimis- ja e m a lj it e h t a it a... Lakki- ja le v y p a jo ja... V iila te h ta ita... K a r s ta te h ta ita... Neula- ja kalastusneuvotehtaita... Laiva- ja v e n e v a r v e j a... K e llo s e p ä n t e h t a it a... U r k u teh ta ita... S o it t o k o n e t e h t a it a...! Tehtaita optillisia töitä v a r t e n...! Sähköteknillisiä t e h t a i t a... 3,36,000, ,800 6, ,39, ,800,52, , , ,00 250,500 26, ; 665,500 2,985,700, ,500 80,000 8,200 8,000,307,000 54,000 63, ,400,800,800 8,700 3,400 8, ,900 5, K äsiteollisuuslaitoksien yhteinen valmistus-arvo i 9,582,600 0,293,900 Kaikki yhteensä 49,374,086 62,207,823

61 49 Läänienmukainen katsaus metalliteollisuuteen vuonna 905. Kaupungeissa Maaseudulla Y h t e e n s ä Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Valm istus-arvo Työpaikkojen lu k u Työntekijöiden luku Valm istus-arvo! Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Valm istus-arvo W n f Mnf. i ï n f Uudenmaan lääni 54 5,74 8,935,488 80,580 9,377, ,754 28,32,955 Turun 5* 42 3,07 7,304,32 32,360 3,757, ,377,06,80 Hämeen r 76,409 5,835, ,282 73,80 6,759,982 Wiipurin y 72,48 4,098, ,022 2,4, ,503 6,240,334 Mikkelin r, , , ,700 Kuopion r ,05 76,95 4,495, ,92 5,04,53: Waasan y ,574, ,27,900 55,05 2,702,04 Oulun y, ,027, , ,470 Yhteensä 649 2,448 39,506, ,27 22,70,66,600 9,79 62,207,823 Vuonna 904. Uudenmaan lääni 46 4,599; 4, ,26 5,207, ,85 9,52,357 Turun» 43 2,20 5,882,965 27,95 3,049, ,35 8,932,722 Hämeen V. 73,49 5,835, ,032 69,778 6,659,723 W iipurin 69,34 3,82,26 370,00,75, ,234 5,536,490 Mikkelin y, , , ,325 Kuopion ,229 72,548 4,03,927 26,79 4,449,56 W aasan y ,337, , ,33,44 Oulun y , ,872 Yhteensä 626 0,508 32,663, ,370i 6,70,56,522 6,878 49,374,086

62 50 Katsaus metalliteollisuuteen maan kaupungeissa vuonna 905. Kaupunkeja ja kauppaloita Tuotannon bruttoarvo.5%: Työpaikkojen luku Alle 5 v. mieh. nais. T y 5 8 mieh. ö V ä e s V. nais. Y li 8 mieh. ö V. Yhteensä nais. mieh. nais. H e l s i n k i... 8,43, , ,885 6 T u r k u , , T a m p e r e... 5,67, ,033 92,79 00 W i i p u r i... 3,238, ,077 6,30 7 ; P o r i...,202, O ulu , N ik o la in k a u p u n k i , K o t k a... 6, K u o p i o , K o k k o l a , Pietarsaari , H a n k o , P o r v o o , L a h t i... 42, M ik keli... 8, Lappeenranta... 5, H äm eenlinna... 76, S o r ta v a la... 76, S a v o n lin n a... 73, J y v ä sk y lä... 66, K e m i... 63, _ K a u m a... 53, Joensuu... 48, H am ina... 46,300 4 a 7 23 K r istiin a n k a u p u n k i... 42, S a l o... 37, _ 27 T a m m is a a r i... 37, U u s ik a u p u n k i... 36, M aarianham ina... 26, L o v iis a... 24, K ajaani... 23, H e i n o l a... 20, I is a lm i U u s ik a a r le b y y... 3,000 5 _ 8 9 K äkisalm i.... 0, T o r n io...'. 7, I k a l i n e n... 7, N a a n t a l i.... 6, N u r m e s... 6, R a a h e... 6, K a s k in e n Yhteensä 39,506, , , Maaseudulla 22,70, , , Kaikki yhteensä 62,207,823, ,60 2ö! 7, ,2 598

63 5 Katsaus metalliteollisuuteen maaseudulla vuonna 905. Kih laknnta Tuotannon bruttoarvo Stotf Työpaikkojen luku Alle 5 v. qoioi siuu T y ö y 5 8 v. qaiui sreu ä e s t ö Y li 8 v. qsitu stun Summa qaiui stun Raaseporin, Uudenmaan lääni 7,45, ,08 24 Halikon, Turun 3,295, ,007 9 Ilomantsin, Kuopion 2.49, Rautalammin,»» ^258, Lohjan, Uudenmaan,004, Kymin, Viipurin 885, _ Helsingin, Uudenmaan 789, Kuortaneen, Vaasan 78,00 20 _ 9 _ 9 28 Tammelan, Hämeen 675, Iisalmen, Kuopion 63, Rannan, Viipurin 53, _ 20 _ i Rantasalmen, Mikkelin 40, _ 223 _ i Sortavalan, Viipurin 283, _ 80 Kuopion, Kuopion 245,752 4 _ Juvan, Mikkelin 236, Ulvilan, Turun 229, Äyräpään, Viipurin 22, _ 246 _ Laukaan, W aasan 202, Sälöisten, Oulun 76,800 4 _ : Lappeen, Viipurin 66, _ 6 Pirkkalan, Hämeen 58, Pernajan, Uudenmaan 3, _ 55 Pielisjärven, Kuopion 28, _ 59 Loimijoen, Turun 3, _ 63 _ Liperin, Kuopion 99, _ Lapuan, Vaasan 95, Hauhon, Hämeen 60, _ Piikkiön, Turun 54,600 5 _ 6 56 _ 63 _ Ilmajoen, W aasan 52,300 7 _ 6 _ Pietarsaaren,» «5, Jääsken, W iipurin 37, _ 49 Maskun, Turun 30,600 9 _ 3 29 _ 32 _ Heinolan, Mikkelin,. 25,500 5 _ _ 33 _ 33 _ Tyrvään, Turun 7,200 3 _ 8 _ 8 Jämsän, Hämeen _ 22 _ 22 _ Salmin, W iipurin 3^200 Mikkelin, Mikkelin 2, _ H ollolan, Hämeen 2,200 9 _ 3 5 _ Kemin, Oulun 9, _ 9 _ Vehmaan, Turun,, 8,800 8 _ _ 9 _ 9 Korsholman, W aasan 8, _ Käkisalmen, W iipurin 7,800 4 _ 5 5 _ Mynämäen, Turun 6, Haapajärven, Oulun 5, Oulun, Oulun 4, _ Lapinmaan,» 5 3, Ruoveden, Hämeen 3,800 6 ' 0 _ 0 _ Kurkijoen, W iipurin 2, Ahvenanmaan, Turun, _ Kajaanin, Oulun 800 _ Ikalisten, Turun Yhteensä 22,70, , , Kaupungeissa 39,506, , , ] Kaikki yhteensä 62,207,823, , , ,2 598

64 52 53 Uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneiden y. m. lukumäärä ruukeissa ja konepajoissa vuonna 905. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä!. M a s u u n e ja... O.-Y. Hietal. Laivatokka Hei. kaup. vesijohd. k. p. Hei. kaup. kaasut, k. p. I Berggrenin konepaja Strörabergin konepaja Grahnin tehd. o.-y. I Helsingin Laivavarvi I J. D. Stenberg & Poik. k.p. _ John Stenbergin k. p. Seppälän konepaja I Kone- ja Siltarak. o. y. Porvoon hevoskenkätehdas Porvoon konepaja Rob, Huberin konepaja Pinjaisten ruukki Fiskarsin ruukki Trollshofdan ruukki Åininneforsin ruukki Karkkilan ruukki Kellokosken ruukki i Strömforsin ruukki I Osakeyhtiö Vulkan Crichton & Kumpp. k. p. Turun Rautateoll. o. y. konepaja i Porin konepaja Björkbodan ruukki Daalin ruukki Matildedalin ruukki : Teijon ruukki i Kirjakkalan ruukki Kauttuan ruukki i 2. P a s u tu s u u n e ja... _ _ _ : 2 _ Hengenvar. uuneja masuun, varten _ _ H a rk k o u u n e ja... : 4 5. H iiliu u n e ja... _ _ 5 6. P u u n k u iv a u s u u n e ja... _ _ K aasunsynnyttäjiä _ _ M a r tin u u n e ja _ 8 9. P u tla u s u u n e ja... _ _ _ _ Hitsiuuneja... _ Levylieskauuneja rautat. varten. _ ; Lieskauuneja konepajoja varten. 3 _ 0 _ Fr. Comté (saksal.) ah jo ja.. _ K upu-uuneja _ Kuivausuuneja valam ista varten _ 5 6. D eg elisu latu su u n eja i Paja-ahjoja Hehku-uun. nauloja y. m. varten --- _ _ H y öryvasaroita _ V esivasaroita, t a k o Vesivasaroita, sulatus N ippuvasaroita... _ _ N au la v asa ro ita... _ _ V ieteri- ja ilm avasaroita P u h a llu s k o n e ita _ T u h o ttim ia _ Hyörykoneita, höyryturbiineja _ 2 3 _ 27 niiden e. hv _ 6! _ _ 28. K iinteitä höyrypannuja _ e. hv. v a rte n j _ Lokoinobiileja V e s ira tta ita niiden e. hv _ T u r b i i n e j a... _ ~ _ ~2 ] _ 3 _ 5 3 niiden e. hv _ _ 32. Järeä- (luupi) valssilaitoksia. - _ i p 32 tu o lip a ria K ankirautavalssilaitoksia.. 33 tu o lip a r ia _ j H ien o v a lssilaito k sia... _ 4 34 tu o lip a ria... 3 _ i L e v y v a ls s ila ito k s ia... _ 35 tu o lip a ria... _ Levynleikkauskoneita _ Levysepän y. m. koneita H evosenkenkäkoneita ' S v ik k ik o n e ita... _ N a u la k o n e ita... _ _ H evosenkenkänaulakoneita... ' 42. N iittausnaulakoueita... - _ i 2-4! 2 42 Sitä paitsi löytyy: U udenm aan läänissä. H ieta la h d en L aivatokassa : tarvepuiden kuivausuuni, univer- kone; J o h n Sten b erg in koneteht.: 3 sähköm oottoria, käsiporahone ja kuljetettava sähköporakone ; Seppälän saalihiomakone, slottingkone, rautasaha, kiilanurakone, 2 putkentaivutuskonetta, 2 lävistinkonetta, pneum aatt. konepaja: kaasu-uunikone, sähköm oottori ja akselinleikkauskone; K o n e - ja s i lt a r a k. o. y. : 3 erityiskon. kone sekä kaik. pneum aattisia kaluja m ittausta, porausta ja tilkittäm istä varten. Y lläm ainitut dynam ot ovat myös schrapnelleja varten, 2 lyijykuulavalinkonetta, s:n silitysruinpu, pyöränvanteen taivutuskone. 2 litistyskonetta, aijotut 9 moottoria ja 28 kaarilam ppua varten; H els. ka u p u n g in kaasulaitoksessa: kaasum oottori 2 hv.; pyöränirroituskone, pyöräpuolapuuhöylä, vannesahanviilauskon., kiilanurakone, 2 levyhöyläkon., 2 oijennusfiels. Laioavarvissa : 2 betancournostolaitosta höyryä ja 2 käsivoimaa varten; J. D. Stenberg & Poik.: levyhöylä- kon. kulmarautaa varten, kuljetettava varrenporausk., porakone sähköni oott. varust., 6 tuulipyörää s:n varust. Noormarkun ruukki Vesikosken, Loimijoen naulatehdas j Os. yht.. F erraria Finlayson & Kumpp. k. p. Suom. sahateräteht. o. y. Sommer, af Hällström & Walldenin k. p. Tampereen konepaja Nokian konepaja Forssan konepaja i i Jokioisten ruukki K. F. Dunderbcrgin k. p. M. S. Willgrenin naulatehdas.

65 i U u d a n m aan ä anis s ä T u r u ä ä n i s s ä H ä m c e ä iin i s s ä 0. Y. Hietalahd. L aiv a- tokka Berggrenin k o n epaja Hels. kaup. k aasu la ito s Hels. kaup. vesijohto Strömbergin k o nepaja o 0 0 Grahnin tehd. o. y. Hels. L aivavarvi J. D. Stenberg & Poik. k. p. J John Stenbergin k. p. i Seppälän konepaja! Kone- ja Siltarak. o. y. j Porvoon konepaja Rob. Huberin k o n e p a ja Porvoon hevosenkenkä tehd. Pinjaisten ru u k k i FMskarsin ru u k k i Trollshofdan ru u k k i ÅminnefoTsin ru u k k i Karkkilan ru u k k i Kellokosken ru u k k i Strömforsin ru u k k i... " 3. Langanvetokoneita.... _ 30 _ V e s i m y l ly j ä H ö y r y m y l l y j ä... _ D y n a m o k o n e ita... 5 _ _ 46 lam ppuja varten i800 2, _ ) , ! 400' K o l l e r i m y l ly j ä V alim o k aav ak o n eita ! Sorvauskon. m eta lle ja v a rte n 27 4 i i S m e rg e lik o n e ita... 2 _ H i o m o k o n e i t a _ R a u ta h ö y lä k o n e ita : ] P o r a u s k o n e i t a _ S ilin te rip o ra u sk o n e ita... 2 _ 2 _ P y sty h ö y liä _ 2 _ S e n tra u s k o n e ita P u h d istu sk o n e ita _ J y r s i k o n e i t a... 3 ] _ K i e r r e k o n e i t a _ _ L äv isty s -ja Leikkauskoneita _ l i P u s e rrin k o n e ita _ 20 e _ _ L e v y n taiv u tu sk o n e ita... 4 _ i! i i L evynoijen n n sk o n eita... : _ --- li I N au lan iitta u sk o n eita.. : 3 _! _ _ H y d ra u lisia k o n eita... 2 _ ; i 4 _! _ 5 _ S irk k elisah o ja ra u ta a v arten i _ : S irk k elisahoja p u u ta v a rte n 2! flfi PnncüL'CPifi i i ! 2 2 i UOi r UUoahoCJa R a a m is a h o ja... _ z z z z, _ i z _._ 2 z 2 Z z z z z V a n n e s a h o ja ! _ H ö y läkoneita p u u ta v a rte n S _ S o rv au sk o n eita p u u ta v arten 3 ---, ; i : P o n tta u s - ja m u ita puuty ö k. 2 _ I 8! 24 _ : N o sto -ja ju o k su r. ynnä n o sto i : 6 3 5;--- I _! ;, M a s to r a n o ja ! l j I : _ L aiv asliip p ejä j a a lu sto ja i! 2! i 2 6 j _ L aiv asliip p ejä, ru lla _ --- _ i " I - i T u rv e k o n e ita ; _ i R a itio te itä, m e t r iä....,495 i ,85 _ l530i5, '; 4, j 49,200 7, ; K u iv ato k k a, lask u p o rt. var. i - i _! _! liydraul. pumppua, 7 moottoripumppua, 2 hihnapumppua, 2 petroleum imoottoria, 4 ilmanpuristajaa, 27 pneumatisti sinkkikone, 2 pyöräsauvahöyläkon., 2 kaksikertaistajyrsikcn. patrnnalaat. sisust. vart., survohalkaisukone, 2 petrol, niittityökalua, 6 s:n poratyökalua, hiekansekoituskone, raudansärkemiskone, elevaattori, nokimylly, nik moot., höyryturbiini dynamo 30 hv.; P o rin k.p.: hitsikone, hiekkahenkikone, sahanteroituskone; lampuista on kelöimislaitos, 4 tinauspannua, galvanoimispaunu, sukeltaja-aparaatti, hinausvene petroleum im oottorilla varust. 44 kaarilamppua; B jö rkb o d a n ru u k k i: heijari, 2 puhdistustynnyriä raudasta, 3 s:n puusta; H a a lin r u u k k i: hiekan Rob. H uberin k. p.: 4 sähkömoott. ja 23 siirrettävää konetta; Porvoon k. p.: venttilaattori; P in ja isissa : henkikone, aineenkoetuskone, lämpösaha, sahanteroituskone, kulm araudan oijennuskone, niveltaivutuskone heijaria, 4 koksiuuuia, koksinrouhin, 3 kataistusuunia, 2 kopioimisuun. taiv. esineitä varten, vaihdevirtagene vitjoja vart., ilmakornpressori, romuheijari, kvartsisurvin, 2 kuulamyllyä, dolomiittimylly, viljojen koetusraatto ri 350 hv. sekä 3 sähkömoottoria à 50, 00 ja 25 hv.; F iska rsissa : kuulankoetuskone, pudotuslaito: kone, kiilanurakone, survinlaitos, höyryvintturi hiilihissiä varten, 2 tavarahissiä, petroleumimoottori à 2 hv., iskukoet. varten, Mohr & Federhoffiu kone venytyskoetta v a rt.; Å m in n e forsissa: sentrifugalipum ppu; H a r k 2 höyryturbiinidynamoa, 3 höyrym oottoria 30 hv., universalivalssilaitos; L o im ijo en tehdas (om. 0. Y. F erraria ): kilossa: 5 puhdistusrumpua, radiatoriruuvinliitoskone; lam puista ovat 3 kaarilam ppua; kaavauskoneet ovat kas vitjakone, 6 rullarum pua, 2 solmiamiskon. vitjoja vart., 9 ahjoa vitjojen valm istusta varten. vart.; K ellokosken r.: dynamo nikkelöim. vart.; suurehko vetopuristin, 6 käsipuristinta, 3 tasoitus-ja 4 puris H äm een lääni. O sakeyhtiö F e r r a ria : katkosirkkeli puuta varten, kiilanurakone, raidenaulakon.. 2 tussorvinta, 5 heijaria, 8 lämmitysuunia, 7 eksentrisyyspuristinta, 3 juottouunia läkkisepp. vart.; koksinrouhin langanoijennuskon., 5 puhdistustynnyriä raudasta, s-.n puusta, sähkömoottori 0 hv., 6 sähkömoott. 96 hv., dynamot ovat sähkövalaistusta ja voim ansiirtoa varten, 0 ja 35 hv.; Tam pereen pellavakehr. k. p.: sahanteräpuristin, stanssipuristin, sähköplaniteringilait., 5 padalla varust. tinauslaitos, 2 vaotuskon., uurraskone, 2 särmäkonetta T u ru n lääni. O. Y. V u lk a n : ilm anpuristaja sekä työkaluja m ittausta, porausta ja meislaamista vart. hydrastat. pyöräpuristin, veturikehäpistohöylä, levyreunahöyläkone, langanoijennusk., muottihiekansek. lam puista on 20 kaarilampp.; hydrauliset puristuskoneet ovat 25 ja 50 tonn.; Crichton & K um pp.: kaavaus kone, hammasjyrsikone, hihnapyöränporak., 3 revolverisorv., 4 kiilanurak., s:n sorvink., akselinoijennusk., hiekansek. kone, 2 ilmakompressoria, kiilanurakone; T u ru n rautateoll. o. y.; 2 hiek. sek. kon., pultinkierre voidereunakone, pyöräkone, kompressori, puristinilm aporak., 8 vasarak., levytamppi- ja järsik., hydraulinen pumppu- ja m uottik., koevaaka, käsipumppu, höyrypurappu, 2 vesipumppua, m etalliseparaat- kone, magneetti, rimaputkikaava, kiilanurakone, vannesahaviila, pur. ilmavas., niittivas., levyhöylä 2 m utteripuristinta, 3 kylmäsahaa, revolveriuuni, saksi ja tam ppilaitos, pystysakset, reunasaha, 2 kuulan tori, vintturi, hissi yhtä tonn. vart; T am p. konetehd. (Sommer, af Hällström & W alldenin): sahanteräpuristin, sahanteräsmergelihiomak.; N o kia n m. rem. verst : kupu-uuni varast. H erbertsin höyryheng.; Jokioisten juottokon., kuulankoetuskone, pulttipuristin, huulikone, aineenkoetuskone, universali kampileikk. kone, suunpuristuskone, levynhuulikone, revolverikone, litistyä- & hitsauskone, m utterinkierrekone, katkosaha r u u k k i (O. Y. Ferraria): vanunginvetok, 20 lankanaulak., aitauslankak. ja galvanoimislaitos. Osakeyhtiö V ulkan Crichton & Kumpp. k o n e paja Turun R autat. o. y. konepaja Porin konepaja Björkbodan m u k k i Daalin ruukki M atildedalin ru u k k i Teijon ruukki Kirjakkalan ru u k k i Leineperiin ru u k k i Kauttuan ruukki Noormarkun ruukki Loimijoen tehdas 0. Y. Ferraria I 0 0»0^ Finlayson & Kumpp. k. p.l Suom. S ah ateräteh t. 0. y. Sommer, af Hällström & Valldenin k. p. Tampereen k o n epaja Nokian konepaja Forssan konepaja Jokioisten ru u k k i K. F. Dunderbergin k. p. M. S. W illgrenin n au lateh d.l

66 56 57 Uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneide: y. m. lukumäärä ruukeissa ja konepajoissa vuonna 905. Viipurin läänissä M ikkelin läänissä K u 0 P i o n ä ä n i s s ä W a a s a n ä ä n s s ä Oulun läänissä V altionrautateiden k.] ). Viipurin konepaja Sähkö os. yht. Gutzeit & Kumpp. konep. Kotkan Rautaos. yht. Karhulan konepaja Peron naulatehdas Lappeenrannan k. p. Haapakosken ruukki Lehtoniemen konepaja Kuokkastenkosken ruukki Värtsilän ruukki Möhkön ruukki Jyrkän ruukki Salalimin ruukki Juvankosken ruukki Sourun ruukki Varkauden ruukki Sorsakosken hienotaetehdasl. M a su u n eja... 2 _ P a s u t u s u u n e j a H engen v. uun. masuun, varten H a r k k o u u n e j a H iiliuuneja..... ' ! Puunkuivausuuneja _ K aasunsynnyttäjiä M artinnuneja _ Putlausuuneja H i t s i u u n e j a... _ _ _ L evynlieskauun. rautat. vart Lieskauun. konepajoja varten Fr. Comté (sak sal.) ahjoja K u p u -u u n e ja... 2 ~ ï K u iv a u s u u n e ja... X D eegelisulatusuuneja P a j a - a h j o j a Hehku-uun. nauloja y. m. vart H ö v r y v a s a r o ita _ V esivasaroita, tako V esivasaroita, sulatus N ip p u v a s a r o ita N a u la v a s a r o it a Vieteri- ja ilm avasaroita.. S P uh alluskoneita o 4 _ T u h o t t i m i a , H ö y ry k o n eita _ niiden hv , K iin teitä höyrypannuja ; e. hv. varten i , , L o k o m o b i ile j a V e s i r a t t a i t a ] niiden e. h v :50 4C j , T u r b iin e ja c niiden e. h v j C , Järeä- (luupi) v a lssilaitok sia - _ 3 32 tu o lip a r ia... - j K ankirautavalssilaitoksia tu o lip a r ia... _ H ieno-, universalivalssil... 2 I 7 34 tu o lip a r ia... _ 3 ] j L evyvalssilaitoksia.... ~ 3 35 tu o lip a r ia... _ - _ 4 - : _ Levynleikkauskoneita ] L evysepän y. m. koneita , H evoskenkäkoneita _ 5 _ S v ik k ik o n e ita... i. 2 _ N a u la k o n e ita ;!! ~! H evoskenkänaulakoneita.. : i 2 _ i _ N iittausnaula- ja M utterikon. 2 _ 2! ! j M etviken in konepaja Waasan konepaja Pietarsaaren konepaja Inhan ruukki Koskensaaren ruukki Orismalan ruukki Tikkakosken konepaja Veljekset F riis in k.p. K okkolassa j Oulun konepaja Veljekset F r iis in k. p. ^ K alajoella Helsingissä ja Fredriksbergissä H angossa Turussa WTiipurissa K uopiossa N ikolainkaupungissa O ulussa 8 Yhteensä

67 58 59 W i i p u r i n l ä ä n i s s ä L Mikkelin läänissä K u c P i o n ä ä n i s s ä w a a s a n ä ä n i s 3 ä Oulun läänissä V altionrautateitä k.p. Wiipurin konepaja Sähkö o. y. k.p. Gutzeit & Kumpp. k.p. Kotkan Rautao. y. Karhulan konepaja Peron naulatehdas Lappeenrannan k p. Haapakosken ruukki Lehtoniemen k.p. Kuokkastenkosken ruukki Wärtsilän ruukki Möhkön ruukki Jyrkän ruukki I Salahmin ruukki Juvankosken ruukki Sourun ruukki Warkauden ruukki Sorsakosken hienotaetehd. I 43. Langanvetokoneita.. _ Vesimyllyjä Höyrymyllyjä.... _ Dynamokoneita _ lamppuja varten.. 4,800,000 3, , _ , Kollerimyllyjii Valimokaavakoneita Sorvauskon. metali. vart Sm ergelikoneita ! I Hiomakoneita _ R autahöyläkoneita _ _ Porauskoneita Silinteriporauskoneita. 3 - _ P y s ty h ö y liä _ Sentrauskoneita Puhdistuskoneita _. _ Jy rsik o n e ita _ K ierrekoneita i 3! L ävistys-ja Leikkauskon o Puserrinkoneita Levyntaivutuskoneita ! _ _ Levynoijennuskoneita _ H ydraulisia koneita _ Sirkkelisah. rautaa varten -- _ 2 _ Sirkkelisah. puuta varten _ Puusakseja, puunhakk R aam isahoja... _ 3 6! 2 _ V annesahoja... 2 _ Höyläkoneita puuta vart Sorvauskon. puuta varten Ponttaus- ja m. puutyök N osto-jajuoksur.y.nost.l _ M asto ran o ja Laivasliippejä ja alustoja Laivasliippejä, rulla Turvekoneita R aitioteitä, m etriä Kuivatokka, laskun, var , W iipurin lääni. Sähkö O. Y. (ent. Paul W ahl & Kumpp): 5 sähkömoottoria 294 hv., kaavuri 60 kilow att, 2 lävistinkonetta, pyöröleikkauskon., kiilanurakone, 2 vanunginkäärim äk., 3 lyijynsulatusuun., akkum ulaatt. 500 lampp. vart. à 6 kyntt., meuohöyryn kondens, vesijohto; W. G u tze it & K u m p p.: Voimaa ja valaistusta koskevat tiedot käsittävät myöskin sahoja, jo ita on 9 raam isahaa ja 35 sirkkelisahaa; dynam o-generaattoria voimasiirtoa varten 2 sirkkelisahaan, puserrinkone on aijottu sahalehti-hampaita varten, proom usliippi; K o tk a n r a u ta os. y.: 4 sähkömoott. 30 hv.; K a rh u la n k.p.: 2 kuulanvalam isk., 2 kuulankaavauskon., 2 sähkömoott. 40 hv.; P eron naula teh d a s: 2 sälekonetta, 2 tenlikkon., 2 amer, hienovetokon.; L a p p eenrannan k p.: petroleumimoott. 6 hv. M ik k e lin lääni. H aapakosken r u u k k i: putkenkoetuskone, malminkuivausuuni kaasua varten, paternosterlaitos malmia varten, sähkö-im utuhotin valimoa vart.; Iieskauuni on aijottu rautaputken lämmitt. varten; L eh to n iem en k.p.: levyjyrsikone, niittausk. pur. ilmaa vart., universaalijyrsikone. Kuopion lääni. Kuokkastenkosken ruu kki: 2 hiiltämisretorteria; W ärtsilän ruukki: Lieskauuni valani, vart., uuni tulenkest. tiiliä vart., 2 punatiiliuun., kivisurvin, sekoitusrum pu, malmirouhin, sulainpötkyn m urtaja, 2 dupplex-höyrypumppua, sähkögener. 25 hv., sähkömoott. 5 hv., s:n 2 hv.; M öhkön ru u k k i: terva- ja tärpättiuuni, pikiuuni, itäm isapar. puusiem. vart., 3 höyryven. (niistä Keiteleen järv.), 20 lotjaa (niistä 5 Keiteleellä); S a ld h m in r u u k k i: Kalkkirouhin, Blaken malmirouhin, kuulamylly hitsiuunikuonan hienont. v art.; Juva n ko sken r u u k k i: Toinen m yllyistä suurimamylly; 4,000 m. on kapearaiteista rantat., puim alaitos, malminkuiv. uuni; S o u ru n ru u k k i: 2 tervauunia; W a rka u d en r u u k k i: tiilipuristin, 2 letkuporakon., hydraul. i Metvikenin konepaja Waasan konepaja Pietarsaaren k.p. Inhan ruukki i Koskensaaren ruukki 200 7,000 2,500 4,078 _ , , Orismalan ruukki Tikkakosken k.p. Veljekset F riis in k.p. Kokkolassa Oulun konepaja Veljekset F riis in k.p. Kalajoella Helsingissä ja Fredriksbergissä... I j Hangossa Turussa W iipurissa Kuopiossa Nikolainkaupungissa Oulussa Y h t e e n s ä 72,042 putkentaivutnskone, ilmakompressori, 2 ter. varust. keulahalkomapöytä, keulasärmäpöytä, keulatarkistussaha; Sorsakosken hienotaetehdas : hiekanhenkikone. W a sa n lääni. M etviken in k.p.: nokimylly, rullasliippeja väh. veneitä vart.; P ieta rsa a ren k.p.: kylmäsaha met. vart., sahahiomakone, nokimylly, heijari, 2 ventilaattoria, 2 smergelk.; uud. iaitoks. työ alkoi 5 p. helmik.; I n h a n r u u k k i: universalivalssilaitos, valssisorvin, 2 pyörivää lietsouunia; T ikkakosken teht.: sähköm oottori 5 hv. O ulun lääni. O ulun k.p.: sähkövintturi m oottorilleen. R a u ta teid en konepajoissa. H elsingissä j a F red riksb erg issä : kaavauskone, 9 pyöränsorvia, 3 traversia, sydäntölkkik., putkenvetokone, levyhöyläk.; dynamoista on 3 valaistusta ja käyttövoim aa vart.; H angossa: 44 lamppua on kaaril.; W iip u rissa : traverssi, 3 sähkömoott. 75 hv.; K uopiossa: tuubinpuhdistuskone, metallisaha höyr. vart., viilakone; N ikolainkaupungissa: 2 sorvista ovat pyöräsorvia, hydraul. puristin, pyörällä oleva höyryrana. W aldem ar Krause H :gissä : 4 hv. sähkömoott.; A. A. N ym an S:n: 7 x/2 hv. moott., s:n S t^ h v.; A. B. Vesijohto O. Y.\ s.n: 2 hv. sähkömoott.; K. A: W ig g, s:n: petr. m oott hv.; P ih la v a n k.p. Porissa: lokomobiili 0 hv.; Jakobsonin k.p, s:n: höyryk. 30 hv., s:n 6 hv.; O. Y. R atinan teht. Tam pereella : höyryk. 20 hv., dynamo 8 hv