X V III. TEOLLISUUSTILASTOA. Vuoritoimi ja Koneteollisuus; Rahapaja ja Kontrollilaitos. HELSINGISSÄ,

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V III. TEOLLISUUSTILASTOA. Edellinen osa. Vuoritoimi ja Koneteollisuus; Rahapaja ja Kontrollilaitos. HELSINGISSÄ, J. SIM ELIU K SEN P E R IL L IS T E N K IR JA P A IN O -O SA K E Y H T IÖ,

2 Sisältö: Sivu. Jo h d an to... I. K äytettyjen mittojen vertaaminen m etrillisiin m itto ih in... II. L u o k itu s... III. Katsaus vuoritoimeen sekä metallien jalostuttamis- ja koneteollisuuteen Suomessa vuonna 886. Taulu I. Suomen vuoritoim en sekä m etallien jalostuttam is- ja koneteollisuuden arvo v Taulu II. Kaivostyö ja malminnosto Suomessa v. 886; läänittäin yhteenasetettuna. Taulu III. Yhteenasetus m etallinvalmistuksesta Suomessa v Taulu IV. Haudan valmistus Suomessa v. 886; läänittäin yhteenasetettuna.... Taulu V. Takoraudan valm istus Suomessa v. 886; valmistustavan mukaan yhteenasetettuna 6. Taulu VI. Rautatehtaiden ja konepajojen lukumäärä Suomessa v Taulu V II. Ilm oitettu määrä vesimoottoreita ja höyrykoneita työpajoissa ja rautatehtaissa; sekä hiiliuunien, sulatusuunien ja ahjojen lukum äärä v Taulu VIII. Raaka-aineiden kulutus maan rautatehtaissa ja työpajoissa v Taulu IX. Takkiraudan valmistus ja kulutus sekä maahan tuonti ja m aasta vienti v Taulu X. Raudan, rautateoksien ja koneiden vienti W enäjälle v Uudisrakennuksia ja muutoksia ruukeissa v Tapaturm ia rautatehtaissa v A nnettuja valtauskirjoja v Rahapaja v Kontrollilaitos v Taulu, osoittava Suomen Suuriruhtinaanm aassa tarkastusleim alla m erkittyjen kulta- ja hopeateoksien määrän vuosina 8788 ja v Summittaisia tietoja Kontrollilaitoksessa ja R ahapajan kemiallisessa laboratoriossa tehdyistä töistä v

3 X V k ä s i l l ä oleva Teollisuustilaston ensimmäinen osa, käsittävä kaivoslouhinnan ja malminnoston sekä sulatus- ja metallien jalostuttamislaitokset ynnä koneteollisuuden, perustuu suurimmaksi osaksi niihin alkutietoihin, jotka koottiin suoraan rautatehtaista Intendentti E. Hj. Furuhjelm-vainajan toimesta, joka ei kuitenkaan itse, hänen Joulukuun 0 p:nä 886 tapahtuneen kuolemansa vuoksi, päässyt tilaisuuteen osaksikaan valmistamaan sitä. Järjestelmä eroaa siitä tauluntapaisesta muodosta, jota on käytetty aikaisemmissa sam anlaisissa tilastollisissa julaistuksissa, ja on, niin paljon kuin m ahdollista, tehty samalla tapaa, jota jo ennen on käytetty tehtaita ja käsityö verstaita käsittävässä jälkim m äisessä osassa Teollisuustilastoa. Yksi epäkohta tulee tässä kuitenkin enemmän kuin muissa teollisuuden haaroissa näkyviin. Rautatehtaissa on näet usein paitse m aasuunia ja valssauslaitosta myöskin valimo ja konepaja, jonka vuoksi saman tehtaan teokset tulevat esille useiden eri nimien alla. Daalin ruukin tuotteita esim. tavataan siten kahdeksassa eri paikassa täm än teoksen yleisessä osassa; eikä m itään yleiskatsausta voi siis sellaisen tehtaan suuruudesta ja vaikutuksesta saada tilastollisesta järjestelmästä. Takkirauta esim. on raaka-aineena ei ainoastaan takoraudan ja teräksen valmistuksessa, vaan myöskin, jalostetussa muodossa, konepajan töissä- Sama on myöskin takoraudan ja teräksen y. m, laita, jotka toisessa tehtaan osastossa mainitaan valmiina tuotteina, toisessa taaskin raaka-aineina. Tilastossa eri nimien alla olevien summien yksinkertainen yhteenlaskeminen antaisi sentähden väärän käsityksen jonkun tehtaan koko valm istusm äärästä ja tuotteiden arvosta. Sellaiseen yleiskatsaukseen olisi ollut tarpeen asettaa yhteen rautatehtaiden sekä tuotanto että raaka-aineiden kulutus, mutta kun sitä ei ole voinut erityiskohtaisesti tehdä, on täm ä yhteenasettaminen jätetty pois, sitä enemmän, koska ei tuollaista erityiskohtaista katsausta yksityisien tehtaiden tilaan voi pitää varsin tärkeänä, kun tahdotaan arvostella m aan kykyä valm istaa jotakin yleisempää rautatuotetta, niinkuin takkirautaa, sulainpötkyjä, kankirautaa y. m. Yhteenasetus metallien ja takoraudan valmistuksesta m aassa on tauluissa IIIV. Sulainpötkyista on tässä ymmärrettävästi ilmoitettu ainoastaan se määrä, jota on valmistettu yli sen, mitä on käytetty kankiraudan ja levyjen valmistukseen. Takkiraudan valmistus ja kulutus on koetteeksi esitetty taulussa IX. Mutta kankiraudan ja muiden esineiden suhteen ei ole voitu, vaillinaisien tietojen vuoksi, sellaista vertailua tehdä. Neuvottelun jälkeen erityisien rautatehtaiden ja työpajojen omistajien kanssa, on sen vuoksi tilastollisten alkutietojen muoto vuodelle 887 ja seuraaville vuosille muutettu siihen suuntaan, että vastaisuudessa voi toivoa suurempaa yhdenmukaisuutta rautatehtaiden ja työpajojen ilmoituksissa. Tämän johdosta huomattaneen vieläkin muutos tarpeelliseksi näiden tietojen järjestämisessä yleiskatsaukselliseksi tilastoksi. Helsingissä, helmikuussa vuonna 888. C. P. Solitander.

4 Käytettyjen mittojen vertaam inen metrillisiin mittoihin. p e n in k u lm a 0,688 km. v ir s ta...,068 km. k u u tio sy li...,6 m *. laatikko m a lm ia >= '/s kuut. s y l t ä......, m. kuut. k y y n ä rä... 0,09 m. kuut. ja lk a... 0,06 m. ty n n y ri a 6, kuut. ja lk a a... 0,6 m. syli puita k kuut. ja lk a a... 0,9 metril. syltä puita am'. lasti hiiliä ä tynnyriä... 0,989 metril. lästiä hiiliä ä m. k ip p u n ta 7 m etril. leiviskää ä 0 kg. sen tn eri... 0, senttaalia a 00 kg. le iv is k ä... 8, kg. n a u la... g. lu o ti...8 sg. kvintini... sg. kuut. syli järvim alm ia on laskettu painavan... 0 sentn. kyyn. s:n......, tynnyri s:n s:n... puuhiiliä s:n Suomen markka vastaa arvossa... francia. Lyhennyksiä. k.~sylt... kuutio syltä. k. k y y n... kyynärää. k. jlk...,, jalkaa. ty n n... tynnyriä. sentn.; s sentneriä. L &... leiviskää. h v.... hevosvoimaa. tk r... takkirautaa. h rk r... harkkorautaa. ptl. r a u ta a... putlausrautaa. y h t... yhteensä; sekä m uutam ia m uita helposti ym m ärrettäviä lyhennyksiä.

5 Luokitus. Numerojärjestys. Luokka Kullan huuhtamoita. Luokka Vaski-, hopea- ja tinakaivoksia. Annollislaitos. Luokka Rautakaivos. Järvimalmin nostoja. Ensimm äinen O sasto. Ensimmäinen sarja. Kaivosbuhinta j a 'malminnosto. Toinen sarja. Sulatus- ja metallien jalostuttamislaitoksia. Luokka 6 Hopea-, vaski- ja tinalaitoksia. 7 Maasuuneja. 8 Harkkohyttejä. 9 Teräslaitoksia. 0 Kankirautalaitoksia. R auta- ja teräslevylaitoksia. Rautavalimoita. Järeä- ja hienotakeita. Naula- ja lankatehtaita sekä pulttitehtaita. Sahanterätehtaita. 6 Vaskipajoja. 7 Hauli- ja luotitehtaita. 8 Kirj asinvalimoita. Luokka 9 Tehtaita kulta-, hopea- ja tinakalujen valmistamiseksi. 0 V asken-valimoita. Kultausverstaita. Galvaniseeraustehtaita. Läkki- ja levypajoja. Viilatehtaita. Karstatehtaita. 6 Neulatehtaita.

6 IV Numerojärjestys. Kolmas sarja. Koneteollisuus. Luokka 6 7 Konepajoja, laivaveistäm öitä, kuivatokkia ja teloja. Luokka 7 8 Tehtaita kellojen ja tieteellisten koneiden valmistamiseksi. 9 Urkutehtaita. 0 Piano- ja soittokonetehtaita. Tehdas sähkökoneita varten. Toinen O sasto. Neljäs j a sitä seuraam t sarjat Kolmanteentoista saakka, jo tka käsittävät seuraavat teollisuuden haarat: Kiviteollisuus, Kemiallinen teollisuus, Nahkateollisuus, Tekstiiliteollisuus, Paperiteollisuus, Teoksia puusta, luusta, kautsusta, guttaperkasta ja samanlaatuisista aineista, Rakennusteollisuus, Ravinto- ja nautintoaineita valm istava teollisuus, V aatetus- ja puhdistusteollisuus, Graafillinen teollisuus; ovat jälkimmäisessä osassa Teollisuustilastoa vuodelta 886.

7 K A T S A U S vuoritoimeen sekä metallien jalostuttamis- ja koneteollisuuteen Suomessa vuonna 886.

8 Ensimmäinen sarja. Kaivos-louhinta ja malminnosto. Num erojärjestys. Työpaikkojen bruttoarvo. S ä n f paljous ja laji. Työssä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. T yöntekijöitä yhteensä. M iehiä. N aisia. T yöntekijöistä olivat alle v. 8 v:teen. S Kullan huuhtomia. Oulun läänissä. Ivalojoki Inarin pitäjässä Vaski-, hopea- ja tinakaivoksia. Wiipurin läänissä. Pitkäranta Impilahden pitäjässä Annollislaitos. Wiipurin läänissä. Pitkäranta Impilahden pitäj ässä Rautakaivos. Uudenmaan läänissä. Kulonsuomäki Wihdin pitäjässä, Karkkilan ruukkiin kuuluva 6,,07,8,8 76 grammaa huuhtoi m. 0 p. grammalta sentn eriä malmi kopekkaa sentneriltä sentn. valikoitta malmia, 686 sentn. tina 0 sentn. rautamalmia ultaa ä i k 6, 9 a vaskinaimia. Huuhtorännejä niihin kuuluvine huuhtokaluineen. T avallisia räjähdyskaluja ja dynam iittia. H öyrykoneita ja kankijohtoja kaivoksien kuivana pitäm istä varten. annollislaitos kupari- ja tinamalmia varten, rouhinta- ja selityskoneilla. T avallisia räjähdyskaluja ja ruutia P isin huuhtoaika Toukokuun 8 p:stä Syyskuun p:ään. K äytettyjä päivätöitä 66. Huuhdottuja kuut. jalk. maata,7 Työväki on mainittuna toisessa sarjassa, n:o 6, hopea-, vaski- ja tinalaitoksia.. M almin hinta ruukin m äellä 69 p. sentneriltä. Järvimalmin nostoja. Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukkia varten Pyhäjärven pitäjässä.. Wiipurin läänissä. Suojärven ruukkia varten Suojärven p itä jä s s ä... Kuopion läänissä. Jyrkän ruukkia varten Iisalmen p itä jä s sä... Karttulan ruukkia varten Karttulan pitäjässä ,87,680 7,98 9,798 7 sentn. kotiin ajet mia sentn. nostettua j malmia. sentn. nostettua malmia, josta 096 sentn. on kotii n ajettu. 678 sentn. nostettua, ajettua malmia. ;ua mal- i ajettua a kotiin m alm innosto-ka. S;n.. Tavallisia luja. 80 Malmi ostettu talonpojilta ä 0 p. sentneri. Matka järville keskimäärin '/i peninkulmaa. T yön toim ittivat urakoitsijat. Malm in hinta ruukilla,6 kop. puudalta. Matka ruukilta järville keskim äärin 07 virstaa. M almin hinta ruukilla m. 70 p. kuut. kyynärältä. Matka järville^/ virstaa. Malmin hinta ruukilla; m. 70 p. m. laatikolta ä kuut. jalkaa. Matka järville keskimäärin 60 v:taa.

9 - bruttoarvo. paljous ja aji. S ä n f Työssäjkäytetyn"m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöi Työntekitä yhteensä. jöistä olivat Miehiä. Naisia. alle 8 v. v:teen. Kuokkastenkosken ruukkia Järvim al varten Nurmeksen pitäjässä 9 7, sentn. järvim alm a, josta Tavallisia malminnostokaluja. M alminnosto toim itettiin urakalla min nostoja* 600 on kotiin ijettu. p:stä L. Kuljetettiin omalla höyryveneellä. Matka järville keskimäärin 0 virstaa. Möhkön ruukkia varten Ilomantsin pitäjässä , 90 sentn. järvim alm i a, josta. 6 Nostokustannus 6 m. kuut. syleltä. 000 on kotiin ijettu. Kuljetusm aksu 6, _p. puudalta. Matka järville keskimäärin virstaa. Pankakosken ruukkia varten Pielisjärven pitäjässä,807 0 sentn. järvimalmia, josta. Nostokustannus m. kuut. syleltä. 7 on kotiin a. ettu. K uljetus om alla h öyryveneellä. Matka järville keskimäärin 8 virstaa. Salahmin ruukkia varten Iisalmen p itäjässä... 6,0 6 sentn. järvimalmia >ja Sm. Malmin hinta ruukilla 0,6 p. kuut. 9 on kotiin a. ettu. kyynärältä. Matka järville 7 virstaa. Juvankosken ruukkia varten Nilsiän p itäjässä..., sentn. järvimalmia i ja. Suurin osa kotiin ajetusta m almista 6 on kotiin a. ettu. nostettu v. 88. Malmin hinta ruukilla 78 p. tynnyriltä. Matka järville keskimäärin virstaa. Wärtsilän ruukkia varten Tohmajärven pitäjässä,6 90 sentn. järvimalmi! ja. 0 Nostokustannus m. kuut. syleltä. 070 on kotiin a. ettu. Kuljetusm aksu p. leiviskältä. Työntulos työm iehelle noin V kuutio- 6,9 00 sentn. nostettua, syltä päivässä. Matka järville keskimäärin 0 Waasan läänissä. 989 kot. ajettua naimia. virstaa. Kimingin ruukkia varten Karstulan pitäjässä..., sentn. järvim alm ia kaikki. _ Malmin hinta ruukilla 6 p. tynnykotiin ajettu. riltä. Matka järville keskimäärin virstaa. 7 8, sentn. nostettua, 60 kot. ajettua naimia.

10 Toinen sarja. Sulatus- ja metallien jalostuttamis-laitoksia. Numerojärjestys. Työpaikkojen bruttoarvo. S ä n f. paljous ja laji. T yössä käytetyn m ekaanillisen voim an suuruus ja laatu. Työntekijöi T yöntekitä yhteensä. jöistä olivat M iehiä. N aisia. alle v. 8 v:teen.. 6 Hopea-, vaski- ja tinalaitoksia. Wiipurin läänissä. Pitkäranta Impilahden pitäj ässä 8,80 0 sentn. vaskea 88 ) m:kaa. vaskenliuoituslaitos siihen K esäaikana käytetään useam pia lapsia työssä kuin talvella. 00 tinaa 0. k uuluvine muser ruslaitoksineen,08 hopeata 7770»» ja paahtouunineen sekä uutta- 7 Maasnuneja. m isam m eita vaskea ja hopeata varten. Uudenmaan läänissä. sulatuslaitos tinaa varten. Karkkila Pyhäjärven pitäjässä 0, sentn. valutakkirai itaa, ole- vesiratasta, kaasupaahto- Puhallusvuorokausia ; käytetty: tettu m:kan arvoiseksi sentne- uuni. 976 sentn. malmia, 60 lästiä h iiriitä. liä, 60 sentn. kalkkikiveä, 8,8 % takkirautaa m alm ista., tynn. hiiliä takkirauta-sent. kohti. Ruukin koko Kosken ruukki Tenholan pitä väestö 00. jässä... 0, 8 sentn., josta 9] 6 sentn. kaasu-uuni, hiiliuunia, 8 K äytetty: 766 sentn. ulkom. vuoritako- ja sentn. valu-t akkirau- yht. hev. voiman vesiratasta. malmia, 6960 sentneriä kalkkikiveä, taa. 98 löstiä hiiliä. Skogby Tenholan pitäjässä 9,9 9 sentn. takkiraut:,a; siitä vesiratasta, hiilipaahto- Puhallusvuorokausia 6; käytetty: 6 sentn. tako- ja 78 i sentn. uuni, hiiliuunia. sentn. ruots. malmia, 90 lästiä valutakkirautaa. hiiliä, 670 sentn. kalkkikiveä.,6 /0 takkirautaa malmista.,6 tynn. hiiliä takkirauta-sentneriä kohti. R uukin koko väestö 9. Trollshlofda Tenholan pitäjässä 06, 9 sentn. takotakkir tutaa. höyrykone ä hv., vesi 9. Puhallusvuorokausia vuoden kuluratasta yhteensä 0 hv., kaa- essa 07. käyntiinpanosta saakka, sentn.; siitä 9 sentn. supaahtouuni, 0 hiiliuunia. 0. Käytetty: 9776 sentn. ruots. maltako- ja 868 sentn. valutak drautaa. mia, 78 lästiä hiiliä, 9 sentn. kalkkikiveä., /o takkirautaa malmista.,9 tynn. h iiliä takkirautasentn. kohti. Hengenlämpö Turun läänissä. Daalin ruukki Dragsljerdin C. R uukin koko väestö 70 henkeä. kappelissa Kemiön pitäjää,70 76 sentn. takotakkir: ntaa. höyrykonetta yht. hv., Puhallusvuorokausia 06. Käytetty: vesiratas ä 8 hv., kaasu- 6 sentneriä ruots. malmia, 68JO paahtouuni, hiiliuunia. Leineperä Ulvilan pitäjässä l 6, 60 sentn. takotakkir: tutaa. vesiratasta, kaasupaahtouuni. Teijo Perniön pitäjässä 9,8 696 stn. takkirautaa, j >sta vesiratasta, höyrykone ä stn. valutkr. ja 666 stn. takotkr. 0 hv.,.kaasupaahtouuni, 8, sentn.; siitä sentn. hiiliuunia. tako- ja sentn. valutak drautaa. lästiä hiiliä, 0 sentn. kalkkikiveä. 9, % takkirautaa m alm ista., tyn. hiiliä takkirauta-sentn. kohti. Hengenlämpö 00 C. Maasuunin toisin asettamista varteil se sam m utettiin Elok. p., oltuansa lakkaamatta käynnissä vuorok., maasuunin pisin käyntiaika maassa. Se pantiin jälleen käymään. Lokak. p. Ruukin koko v ä estö 000 henkeä. Puhallusvuorokausia 87. Käytetty: 6876 sentn. ruots. malmia, 0 lästiä hiiliä., % takkirautaa malmista.,7 tynn. hiiliä takkirauta-sentneriä kohti. Hengenläm pö 87 0 C. Ruukin koko väestö henkeä. 0 Puhallusv. 6. K äytetty: 09 sentn. ruots. malmia. 986 lästiä hiiliä, 87 sentn. kalkkikiveä.,7 /0 takkiraut. malmista.,78 tyn. hiiliä takkirauta-sentn. kohti. Hengenlämpö 80 C.

11 8 9 fuluimäärä. bruttoarvo. Stnfi paljous ja laji. T yössä käytetyn mekaanillisen voim an suuruus ja laatu. N um erojärjestys. Työntekijöitä yhteensä. Miehiä. N aisia. T yöntekijöistä olivat alle v. 8 v:teen. 7 Mansmineja. Wiipurin läänissä. Suojärvi Suojärven pitäjässä Mikkelin läänissä. Oravi Rantasalmen pitäjässä- Haapakoski Pieksämäen pitäjässä... 8,8 807 sentn. valutakkirautaa. vesiratas k hv., hiiliuunia. 8 Puhallusvuorokausia. Käytetty: 900 sentn. järvim alm ia, 66 lästiä hiiliä, 769 sentn. kalkkikiveä. 0,8 % takkirautaa m alm ista.,8 tyn. hiiliä takkirauta-sentn. kohti. K ylm ä henki. R uukin koko väestö 7 henkeä. Ei ole vuoden kuluessa ollut käynnissä. Kuopion läänissä. Jyrkkä Iisalmen pitäjässä Karttula Karttulan pitäjässä Kuokkastenkoski Nurmeksen pitäjässä... Möhkö Ilomantsin pitäjässä Juvankoski Nilsiän pitäjässä Salahmi Iisalmen pitäjässä W ärtsilä T ohmaj ärven pitäj ässä 8 Harkkohyttejä. Kuopion läänissä. Pankakoski Pielisjärven pitäjässä... Wärtsilä Tohmajärven pitäjässä 7,89 7,00 8,000 09,08 8 sentn. takotakkiraiitaa. 060 sentn. valutakkiri utaa. 6G sentn. takkirautaa; siitä 0760 valu-tkr. ja 88 tako-tkr. 06 sentn. tkr.; siitä 97.8 sentn. valu-tkr. ja 96 sentn. ako-tkr. 7,897 sentn ; siitä 697 sentn. tako-ja 78 sentn. valuta kkiraut.,9, 0906 sentn.; siitä 979 sentn. tako- ja sentn. va utakkir. 0,000,96 8 sentn. harkkorauti ia, josta on valm istettu 000 sentn. sulainpötkyjä. 899 sentn. harkkorauta a. vesiratas, hiiliuunia. 7 hev. voim an höyrykone, 0 hiiliuunia. Vesivoima. vesiratasta ä 0 hv., 7 hiiliuunia. vesiratasta yht. hv. vesiratasta, harkkosulattoa siirtyvillä sulatuspesillä. harkkouuni kaksinkertaisilla seinillä ja siirtyvillä sulatuspesillä. H enki saadaan maasuunin puhalluskoneesta Puhallusvrk. 0. Käytetty: 7 sentn. järvim., 7 lästiä hiiliä, 9 sentn. kalkkik. 6,7 % tkr. malmista.,0 tyn. hiiliä tkr.-sentn. kohti. K ylm ä henki. Ruukin koko väestö 09 henkeä. Puhallusvrk.. K äytetty: 0 sentn. järvim., 970 lästiä hiiliä, 70 sentn. kalkkik. 0,9 % tkr. malmista.,07 t. hiiliä tkr.-s. kohti. Kylmä henki. Ei ole vuoden kuluessa ollut käynnissä, m utta m alm ia on nostettu 887 vuoden puhaltamista varten. Ruukilla on kaksi maasuunia. Toinen maasuuni on ollut käynnissä 6 vuorok. K äytetty: 7960 s. järvim., 89 lästiä hiiliä, 6 k. syltä halkoja, 70 s. kalkkik. 7,9% tkr.malmista.,7 tyn. hiiliä tkr.-sentneriä kohti. H enki 0 C tahi kylm ä. Ruukin koko väestö henkeä. Puhallusvrk. 67. K äytetty: sentn. järvim., 708 lästiä hiiliä, C96 sentn. kalkkik. 0,6 % tkr. malmista., tyn. hiiliä tkr.-sentn. kohti. K ylm ä henki. Ruukin koko väestö 7 henkeä. Ei ole vuoden kuluessa ollut käynnissä. Puhallusvuorokausia 8. Käytetty: 6 sentn. järvim alm ia, 97 lästiä hiiliä.,0% rautaa malmista.,06 tyn. hiiliä harkkorauta-sentn. kohti. Puhallusvrk.. Käytetty: 6.'0 sentn. järvim., 90 lästiä hiiliä, 8 s. valssikuonaa. 7, 7 % saatua hrkr., tyn hiiliä hrkr.-sentneriä kohti.

12 0 - Il Työpaikkojen bruttoarvo. paljous ja laji. T yössä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. S b t f i Numerojärjestys. Työntekijöi Työntekitä yhteensä jöistä olivat Miehiä. N aisia. alle v. 8 viteen. 8 Waasan läänissä. H arkkohyttejä. K im in ki K arstu lan p itä jä ssä 9, sentn. kaikenl. kan kirautaa harkkouunia ja vesiratasta. - Y ksi uuni käynnissä vuorok. ja mustatakeita. K äytetty: 000 sentn. järvim., 60i) tyn. hiiliä harkkor. varten sekä 70 lästiä hiiliä takom isessa. Harkkoraudan paino ei ole erikseen m erkittynä. Työntekijöistä on kaksi ulkomaalaista. Ruukin koko väestö 0 henkeä. Inha Ä tsärin pitäjässä 7, sentn. harkkoraut ia. harkkouuni, poncelet vesiratas. naulatja pultti- sekä kankirauta, joista Ruukin päätuotteet ovat niittaus- 7, sentn. harkkorau taa sekä ilm oitus on edempänä. 700 sentn. kankirautaa j i musta- 9 T eräslaitoksia. Turun läänissä. takeita. D aalin ruukin M artin -uuni 696,60 68 sentn. teräsbilleti ä, 70 regeneraattori. Martin- 6 Työ vuorokausia Martin-uunissa 9. Kuopion läänissä. sentn. teräsvalanteita, joi itä 089 uuni generaattorilla. Käytetty Martin-uunissa: 88 sentn. sentn. valanteita on käyte tty bille ramurautaa, 08 sentn. takkirautaa, tin valssaam iseen. 9 sentn. sulainpötkyjä, 6 kuut. jalkaa kivihiiliä, kuut. jalkaa halkoja, paitse liistaista- ja mangaanirautaa y. m. W ärtsilän M artin -uuni _ 7, 08 sentn. teräsvalante te paitse regeneraattori. Martin- 9 Työvuorokausia. Käytetty: K ankirautalaitoksia. Uudenmaan läänissä. Pinjaisten Franche C om té ta sentn. teräskarikkeit a. uuni generaattorilla, höyry sentn. takkirautaa ja tkr.-ramua, 70 kone, Rootsblower. sentn. putlausrautaa ja ramua, ,9 68 sent. teräsvalante itä. sentn. harkkorautaa, 68 sentn. teräsramua, 8 sentn. liistaista rautaa, 0 sentn. kalkkia ja dolomiittia, 08 tyn. turpeita, 780 syltä puita, sitäpaitse hematiittia, rautamangaania ja kivihiili tervaa. onta Pohjan pitäjässä 97,89 00 sentn., josta 78 sentn. vesiratasta yht. 0 hv., _ Työaika9viikkoa. Käytetty:,7 tavallista, 8 sentn. hieno nittaista i Franche Comté ahioa ia va sentn. takkirautaa (siitä 8,7 sentn. ja 8 sentn. kaikenlaist i. saraa. kotimaista ja 000 sentn. ulkomaal.), 99, lästiä puuhiiliä. Huvennus,7 % takkirautaa ja,7 tyn. hiiliä sentn. kohti valm ista rautaa. Ruukin koko väestö 90 henkeä. V aakerin Franche C om té tao n ta In k oon p itä jä ssä 6, ,60 sentn., josta 80',? sentn. vesiratasta yh t. 0 hv., 7 _ Työaika viikkoa. K äytetty:707,8 tavallista,,6 sentn. hic noa rau- ahjo ja vasara. sentn. kotim. takkirautaa, 9 lästiä taa, sentn. champh nrautaa, hiiliä. H uvennus 6,%takkirautaa ja 68 sentn. kaikenlaista.,77 tyn. hiiliä sentn. kohti valm ista rautaa. Ruukin koko väestö 0 henk. Fiskarin putlaus- ja valssau s - la ito s P o h ja n p itä jä ssä 7 8, sentn. kankirauti ia, josta vesiratasta yht. 0 hv., 8 K äytetty: sentn. tkr., sentn. tavallista, 60 XI sentn. valssiriviä pukkiparilla, sentn. sulainp., 70 sentn. takoramur. hienoa rautaa, 88 sentn kaiken- putlaus- ja kaasuhitsiuunia, (tak. punnittu 00 s.), 68 syltä puita laista, 0 sentn. sulair ipötkyjä, puunkuivausuuni, höyrypaitse ja 0 tyn. kivih. putlaukseen, sentn. sulaii pötkyjä, vasaraa. lästiä hiiliä hitsaukseen. Huvennus jotka ovat käytetyt kan»raudan l putlauksessa,%) hitsauksessa 6,70. valssauksessa. 8,6 k.jlk. puita - 0, k.jlk. hivih. sulainp.-sentn. kohti putlauksessa, 0,67 tyn. hiiliä kankir.-sentn. kohti hitsauk sessa. Ruukin koko väestö 900 henkeä

13 - Työpaikkojen bruttoarvo. paljous ja laji. Työssä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. N umerojärjestys. Työntekijöi Työntekitä yhteensä. jöistä olivat Mnf M iehiäsia. v. v:teen N ai alle 8 0 K arkkilan p u tla u s -ja valssaus - Kankirauta- la ito s P y h ä jä rv en p itä jä ssä -,8 998 sentn. kankirauta a, josta vesiratasta, valssirivi 6 _ 8 työvuorokautta putlauksessa ja laitoksia. 07 sentn. tavallista, 9< 8 sentn. pukkiparilla, putlaus ja 7 s:n valssauksessa.' Käytetty: 97 hienoa rautaa, p aitse 8 sentn. kaasunitsiuuni, kuivaus (-= sentn. takkirautaa (siitä 96 sentn. sulainpötkyjä, jotka ovat täytetyt hiili) uunia, vesivasara. takkirautaramua), 78 sentn. sulainkankiraudan valm istukses ia. pötkyjä, 776 syltä puita ä 8 k. jlk., 988 lästiä puuhiiliä. Huvennus: putlauksessa, %, hitsauksessa 7, %.,67 k. jlk. puita -f- 0,07 tyn. hiiliä sulainpötky-sentn kohti (putlauksessa 0, k. jlk. puita -j-,09 tyn. hiiliä kankirauta-sentn, kohti valssauksessa). K ellokosken F ranche C om té taon ta Tuusulan pitäjässä _ 69, sentn. kankirautaa vesiratasta à hv. Fran 6 _ Käytetty: 7000 sentn. takkirautaa, M ustion Franche C om té ta che Comté ahjoa, takovasaraa. 000 lästiä puuhiiliä (mustataonta siihen luettuna). H uvennus 7,7 % tyn. hiiliä kankirauta-sentneriä kohti (likimäärin). Veden puutteen vuoksi seisoi laitos 09 vuorokautta. o n ta K arjaan p itä jä ssä _, sentn. kankirauta a, josta vesiratasta, Fr. Comté 8 _ Työaika 6 viikkoa. Käytetty: 80 Turun läänissä. D aalin ruukin valssauslaitos 76 sentn. tavallista, sentn. ahjoa (sitäpaitse käyttämättä), sentn. ulkomaalaista takkirautaa ja hienoa rautaa, s. kaik enlaista. takovasaraa. 0 sentn. kotim. ramurautaa, 89 lästiä puuhiiliä. H uvennus,87 %, 9 7 0, sentn. kankirauta ia, 0 tyn. hiiliä kankirauta-sentneriä kohti. sentn. sulainpötkyjä. Dragsfjerdin kappelissa K e m iö n p it ä j ä ä , 9 09 sentn. billetiä ji i sulain- höyrykonetta yht. 0 hv., 0 _ Työvuorokausia 7% putlauksessa, pötkyjä, 9789 sentn. kan iirautaa, 6 putlaus- ja hitsiuunia, 6 % valssauksessa. Käytetty: 666 Solan Franche C om té taonta josta J'760 sentn. tavallis ta, 8 valssauslaitosta valssirivillä à sentit, tkr. ja tkr.-ramua (80 sentn. sentn. hienoa rautaa. Sitä >aitse on 6, ja pari pukkeja. (Yhteensä ulkomaalaista). 8 sentn. billetiä, valmistettu 67 sentn. si ilainpöt- käytetään Daalin ruukissa ko sentn. sulainpötkyjä, 790 tyn. kyjä, mutta paikalla käyt«itty kan- neita indiseeratulla hev. voi kivih. Huvennus: putlauksessa,7 kiraudan valm istukseen. malla ja höyrypannulla sekä lokom obiililla). %, billetin valssauksessa hien. raudaksi 9,77 %, tavallisen raudan valssauksessa 6, %. 0,6 tyn. kivihiiliä sulainpötky-sentn. kohti putlauksessa. 0,6 tyn. kivihiiliä sentn. kohti valssattua hien. rautaa, 0,0 tyn. kivihiiliä sentn. kohti valssattua tavall. rautaa. U lvilan p i t ä j ä s s ä... _, sentn. kankirauta a, josta vesiratasta ja vasaraa, 6 _ Työaika viikkoa. K äytetty: 06 Leineperän F ranche Com té 0 sentn. hienom ittaista, eri lajeja. 0 sentn. takoahjoa. sentn. tkr. ja tkr.-ramua, 69 %, lästiä puuhiiliä. Huvennus 0,09 % H iilenm eno,0 tyn. kankirauta-sentne ta o n ta U lvilan p itä jä ssä _ 0, 70 sentn. kankirautaa, osta 70 vesiratasta, vasaraa ja 6 _ Työaika 7 */» viikkoa. K äytetty: K au ttu an ru u kin F r a n c h e C om sentn. hienompaa, ser kenlaista. riä kohti. tn. kai- takoahjo. 99 sentn. tkr. ja tkr.-ramua, 9 % lästiä puuhiiliä. Huvennus,7 %. H iilenm eno,0 tyn. kankirauta-sentne té taon ta Euran p itäjässä _ 7,9 99 sentn. kankirauta i, josta vesiratasta, vasaraa ja _ Työviikkoja 7. K äytetty: 70 Kirjakkalan F ranche Com té ta o n ta P e r n iö n p itä jä ssä - 0, sentn. kankirautaa ja 089 sentn. sulainpötkyjä. riä kohti. 00 sentn. hienompaa, 9 sentn. takoahjoa.! sentn. takkirautaa, 00 lästiä puueri lajeja. hiiliä. Huvennus,76%. Hiilenm eno,9 tyn. kankirauta-sentneriä kohti. vesiratasta ja turbiinia yht. 06 hv.; vesi- ja höyryvasara, sulain- ja takoahjoa. 8 Työaika 6 viikkoa. Käytetty: 69 sentn. takkirautaa, 00 lästiä puu- hiiliä. Huvennus 6,6 % Hiilenm eno,6 tynnyriä.

14 Työpaikkojen bruttoarvo. paljous ja laji. Työssä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöitä yhteensä Miehiä. Naisia. Työntekijöistä olivat alle 8 v. v:teen. 0 Matildan ruukin putlaus- ja K ankirauta- valssauslaitos Perniönp:jässä _ 0,78 78 sentn. tav. kanki] aulaa ja höyrykonetta yht. 80 hv.. Työvuorok. putlauksessa, laitoksia. 70 sentn. sulatinpötkyji i, paitse valssirivi pukkiparilla, put hitsauksessa Käytetty: 96sentn. tkr. 8 sentn. sulatinpötky; ä, jotka laus- ja hitsiuuni, hövry- ja tkr.-ramua, 999 sentn. sulatinp. ja ovat käytetyt kankiraudai valm is- vasara. ramurautaa, 0 syltä puita ä k. tuksessa. jlk., 90tyn. kivih. Huvennus putlauksessa. %! hitsauksessa 9, "/ ' Puidenmeno 6, k.jlk. sulatinpötky- Noormarkun ruukin Franche sentn. kohti. K ivih. 0, tyn. kankir.- Comté taonta Noormarkun sentn. kohti. Ruukin koko väestö 6h. pitäjässä , sentn. kankirautaa, josta 00 vesiratasta yht. 60 hv., Työaika 9 viikkoa. Käytetty: 66 sentn. hienompaa ja 08 s mtn. eri- tako- ja sulainvasara, Fran sentn. takkirautaa ja tkr.-ramua, 00 mittaista. che Comté ahjoa, kolm isylin- lästiä puuhiiliä. H uvennus,8 % terinen puhalluskone. H iilenm eno, tyn. sentneriä kohti. Ruukin väestö 0 henkeä. Kuuston ruukin Franche Comté taonta Perniön pitäjässä _ 06, sentn. taval. kank rautaa. vesiratasta yht. 9 hv., Työaika 0 viikkoa. Käytetty: 7 vasaraa, ahjoa. sentn. takkirautaa, 97 lästiä puu-,66,08 67 sentn. kankirauta; i, hiiliä. Huvennus 8,7 % Hiilenm eno sentn. sulainpötkyjä., tyn. kankirauta-sentneriä kohti. R uukin väestö 7 henkeä. Hämeen läänissä. Jokioisten ruukin Franche Comté taonta Jokioisten kappelissa Tammelan pitäjää 07,7 979 sentn. kankirautaa vesiratasta yht. 60 hv., 9 Työaika 0 viikkoa. Köytetty: 9 vasaraa, ahjoa, puhalluskone. sentn. takkirautaa, 7 lästiä hiiliä. Huvennus 8,06 % H iilenm eno,9 tyn. kankirauta-sentneriä kohti. Rautakosken ruukin Franche Comté taonta Lopen pitäjässä _, sentn. kankirautaa, osta 0 vesiratasta, vesivasara, 6 Työaika 0 viikkoa. Käytetty: 0 sentn. erimittaista. ahjo, kaksisylinterinen puhalluskone. sentn. ulkom. takkirautaa ja 60 sentn. tkr.-ramua, 90 lästiä puuhiiliä. Hu vennus 7. % H iilenm eno, tyn. kankirauta-sentneriä kohti. Työntekijöistä on kaksi ulkomaalaista. Ruu Wierun ruukin Franche Comté kin väestö 0 henkeä. taonta Padasjoen pitäjässä-,00 7 sentn. kankirautaa 6 vesiratasta. 6 K äytetty: 600 sentn. kotim. takkirautaa, 800 sentn. ulkom. tkr., 70 7, sentn. kankirauta i. lästiä puuhiiliä Huvennus,7 H iilenm eno tyn. sentn. kohti. Kuopion läänissä. Jyrkkäkosken saksalainen taonta Iisalmen pitäjässä vesiratasta, ahjoa, vasara sentn. tkr., 86 lästiä puuhiliä. H u 7,08 0 sentn. kankirautaa 6 Työaika 6 viikkoa. Käytetty: 6 Pankakosken harkkoraudan vennus, %. H iilenm eno 7,7 tyn. kankirauta-sentneriä kohti. Ruukin taonta ja hienon raudan väestö 09 henkeä. valssauslaitos Pielisjärven turbiini à 0 hv., ahjoa, pitäjässä...,8 987sentn. billetiä ja sentn. L aitos on vastarakennettu ja on sulainpötkyjä. vasaraa, vesiratasta yht. ainoastaan koetteeksi ollut käynnissä 8 hv. Syyskuusta alkaen vuoden loppuun. Juvankosken putlaus- ja valssauslaitos Nilsiän pitäjässä- _, 0090 sentn. tav. kanki autaa ja putlaus- ja kaasuhitsiuuni. Työvuorok. putlauksessa, 6 9 sentn. sulainpötkyj i, paitsi puunkuivausuunia, vesira- hitsauksessa. Käytetty: 96 sentn. sentn. sulainpötkyi ä, jotka j tasta yht. 6 hv., vesivasara. tkr. ja tkr -ramua, 6 sentn. sulainp. ovat k äytetyt kankirauta n. valssiriviä. jaram ua. Huvennus putlauksessa 0,«7 %, hitsauks. 6, %. Polttoain. kul. ' putl. 78 k.jlk. sentn. kohti ptl.rautaa, hits. 9 k.jlk kankirauta-sentn. kohti.

15 6 7 Numerojärjestys. Työpaikkojen bruttoarvo. Sñnf. paljous ja laji. T yössä käytetyn mekaanillisen voiman suuruus ja laatu. T yöntekijöitä yhteensä. Mie hiä. Naisia. Työntekijöistä olivat alle v. 8 v:teen. 0 Kankirauta laitoksia. i l Warkauden putlaus- ja valssauslaitos Leppävirran p:j ässä Wartsilân putlaus-ja valssauslaitos Tohmajärven pitäjässä Waasan läänissä. Inhan rautaruukki Ätsärin pitäjässä... Kimon Franche Comté taonta Oravaisten pitäjässä- Koskensaaren Franche Comté taonta Petäjäveden pitäjässä Orismalan Franche Comté taonta Isonkyrön pitäjässä- Rauta- ja teräs-levy laitoksia. Uudenmaan läänissä. Aminnefors... Turun läänissä. Daalin ru u k k i... Kuopion läänissä. W a rk a u s... W â rts ilâ... 7,0,600 9,8,0 8,080, sentn., josta 80 sentn. tav. kankirautaa, 600 sentn. hienoa rautaa, 00 sentn. m uotorauaa sekä 88 sentn. sulainpötkyjä ja millbaria, paitse 968 sentn. s: n, jotka ovat k äytetyt valssaukseen. 6 sentn., josta 6 s entn. levyä, 76 sentn. terästä, 87 0 sentn. tav. kankir., 8 sent. kaikenlaista, paitse 67 sentn. sulainpötkyjä, jotka kaikki ovat käyt. v; ilssauks. 686 sentn. kankirautaa, 86 sentn. sulainpötkyjä. 0 sentn. kankirautaa, 7 sentn. kankirautaa 60 sentn. kankirautaa kaasuputlaus- ja kaasuhitsiuunia, valssiriviä pukkiparilla, turbiinia. höyryvasara. 7 putlaus- ja hitsiuunia, puunkuivausuunia, valssil-iviä pukkiparilla, höyryvasaraa, 9 höyrykonetta yht, hv. Franche Comté ahjo, sulain- ( sentnei-in) ja takovasara, kolmisylinterinen puhalluskone. ahjo, vasara ja vesiratas. vesiratasta, ahjo, takovasara. 6 Työvuorokausia 0 putlauksessa, 6 hitsauksessa. K äytetty: 08 sentn. takkir. ja tkr.-ramua, 968 sentn. su lainpötkyjä. Huvennus: putlauksessa 0 "/o, hitsauksessa,87 %. Polttoaineita kulunut: putlauksessa 9 k.jlk. sahankarikkeita, hitsauksessa 0,9 k.jlk. sam. Ruukin väestö 900 henkeä. Työvuorokausia 67 % putlauksessa, hitsauksessa. K äytetty: 6986 sentn. takkirautaa, 9 sentn. sulainpötkyjä. Huvennus: putlauksessa,6 %, hitsauksessa,0 /o- Ruukin väestö 80 henkeä.,8 60 sentn. kankirautaa, 68 sentn. vesiratasta yht. 6 hv., Työaika 6 viikkoa. K äytetty: 068 hienomittaisempaa. vasaraa, takoahjo. 6 sentn. ulkom. takkirautaa ja 6 sentn., 8 sentn. kankirauta». takkirautaramua, 77 lästiä puuhiiliä.,, 00,000 6,0 9,8,000 8 sentn. kankirautaa,87 sentn. sulainpötkyjä. 000 sentn. levyjä, m ustaa ja galvaniseerattua. sentn. levyjä. 60 sentn. levyjä. 6 sentn. levyjä.,8 80 sentn. levyjä. 86,8 096 sentn. levyjä. Turbiineja. valssirivi pukkipai-illa ja uuni levyjen valm istam ista varten _ - K äytetty: 6 sentn. takkirautaa, harkkoja ja takorautaramua sekä 660 sentn. ulkom. takkirautaa, 06 tyn. puuhiiliä. Huvennus 7 / %. Hiilenmeno tyn. sentn. kohti, siihen lu ettuna h iilet mustatakeita y. m. varten. K äytetty: 89 sentn. ulkom. tkr., 7 lästiä hiiliä-h uvennus,9%. Hiilenmeno,6 tyn. sentn. kohti takotkr. Työaika 8 viikkoa. K äytetty: 60 sentn. ulkom. takkirautaa, 760 lästiä hiiliä. H uvennus y %. Hiilenm eno, tyn. sentn. kohti takotakkirautaa. T yöntekijöistä on ulkomaalaista. Huvennus: 6,8 % H iilenm eno, tyn. kankirauta-sentneriä kohti. L evyaineita (platineja) kotimaisia markasta ja ulkom m:sta. T yöntekijöistä oli ulkomaalaista. % työvuorokautta levyjen valm istam isessa. K äytetty: sentn. martinvalanteita, 60 sentn. levyjä, 0 tyn. kivihiiliä. Saatu 7 sentn. Ai n eenkäy täntö levyvalm istuksessa on m ainittuna edellisen järjestysnum eron 0 alla kankirautalaitoksia.

16 8 9 bruttoarvo. X n f paljous ja laji. T yössä käytetyn mekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöitä yhteensä. Miehiä. Naisia. Työntekijöistä olivat alle 8 v. viteen. Rautavalimoita. Uudenmaan läänissä. Osbergin työpaja Helsingissä Helsingin laivatokka Helsingissä... J. D. Stenberg & pojat Helsingissä... Fiskarin ru u k k i... Mustion ruukki Karjaan pitäjässä... Turun läänissä. Crichton & C:o Turussa Turun rautateollisuusyhtiö Turun konepajan osake-yhtiö Daalin ru u k k i... Matildan ru u k k i... Teijon ru u k k i... Hämeen läänissä. Tampereen pellava-ja rautateollisuus osake-yhtiö Forssan osake-yhtiön valimo Jokioisten rautaruukki Wiipurin läänissä. Sumpulan ruukki Raudun pit. Norjalaisen höyrysahan valimo ja konepaja Kotkassa Kuopion läänissä. Juvankosken ruukki Puhoksen konepaja ja valimo Warkauden konepaja ja valimo Wärtsilän konepaja ja valimo 0,000.00, ,00,780,70 7,0,78 8,000,78,,000 7, ,69 Takkirautavalinteoksia. 08 sentn. valinteoksia 9 sentn. valinteoksia, omaksi tarpeeksi. 89 sentn. valinteoksia joista /» : 6 sentn. järeitä valii teoksia. 86 sentn. valinteoksia, 80sentn. kauppa-valinteoksia. Korjaustöitä om issa tel taissa. 797 sentn. valinteoksia. 99 sentn. kam iineja, ja vesitorvia. 000 sentn. kaikenl. väli n teoksi a.,60 7 sentn. valinteoksia Kaikenlaisia valinteoks ia. uuneja i! valu-uunia. valu-uunia. valu-uunia. valu-uunia. valu-uuni. valu-uuni. valu-uuni. valu-uunia. valu-uunia valu-uuni. valu-uuni. valu-uunia. valu-uuni. : valu-uuni ja vesiratas. valu-uuni ja kuivausuunia. valu-uunia. valu-uuni ja kuivaus-uuni. valu-uunia sentn. ulkom. ja 000 sentn. kotim. tkr. Työntekijät mainitaan osastossa konepajoja, katso n:o 7. Arvo, teokset ja työntekijät eivät ole eroitetut, vaan mainitaan osastossa konepajoja n:o 7. K ä y te tty : 6 sentn. valutkr., 8 tyn. koksia. Työntekijät mainitaan osastossa järeä ja hieno taonta, n:o. sentn. ulkom. tkr. ja 9 tyn. koksia. Arvo, teokset ja työntekijät ovat mainitut osastossa konepajoja, n:o 7. K äytetty: 6 sentn. ulkom. tkr., 78 sentn. kotim. tkr., 8 sentn. ramua, 808 tyn. koksia. K ä y te tty : 608 sentn. takkirautaa, 0 tyn. koksia, 60 lästiä puuhiiliä. Työntekijät mainitaan osastossa konepajoja. K äytetty: 90 sentn. ulkom. tkr., 80 sentn. ramutkr., sentn. kotim. takkirautaa. K äytetty: 77 sentn. kotim. takkir., 77 sentn. ulkom. tkr., 788 sentn. koksia. K äytetty: 00 sentn. kotim. ja 600 sentn. ulkom. takkirautaa. K ä y te tty : kotim. takkir., puuhiiliä ja koksia. Työntekijät ja teokset mainitaan osastossa konepajoja n:o 7.

17 0 Työpaikkojen bruttoarvo. 9bif Työssä käytetyn mekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöi Työntekitä yhteensä. jöistä olivat paljous ja laji- Miehiä. Naisia. alle 8 v. v:teen. TVaasan läänissä. Rauta* Waasan konepajan valimo. Kauppavalinteoksia. Työntekijät ja teokset mainitaan osastossa konepajoja. Oulun läänissä. Oulun k o n e p a ja... Rakennus- ja kauppaval ir teoksia. valu-uuni, kuivausuunia, kiepotusrana y. m.,8 sm. Järeä- ja hieno-taonta. Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupunki... 6,9 Kaikenlaisia teoksia. Käsipajoja. 9 Tuotearvosta tulee vesijohtokonttorin osaksi m:kaa ja työntekijöistä 60. Porvoon... 7, Loviisan Tammisaaren kaupunki,70. 8 Hankoniemen,600. 8,9 Pinjaisten ruukki Raaseporin k ih la k u n n a ssa...,8 9 sentn. nippurautaa ja 9i sentn. turbiini ja vesiratasta yht. 8 _,. Työvuorokausia 99. Käytetty; 0 mustatakeita. hv., ahjoa, nippuvasaraa. sentn. ainerautaa, 6 lastia hiiliä. Waakerin sam. sam.,00 00 sentn. mustatakeita. vesiratas ä 9 hv., ahjoa, 6 _ Käytetty:,87 sentn ainerautaa, nippuvasara. lästiä hiiliä. Mustion sam. s a m...,00 8 sentn. nippu-, pultti- ji vanne- vesiratas. rautaa, sentn. järeämpie mustatakeita. Muut taontapajat sam. 6,00 Talontar ve-takei ta. Käsipajoja. Lohjan k ih la k u n ta...,000 Tai ontar ve-takeita.. Kellokosken ruukki Helsingin k ih la k u n n a ssa... 0,70 0 sentn. kaikenl. mustt takeita. vesiratasta k hv., käsi- Työntekijät ja raaka-aineen käyteosahjoa, nippuvasaraa. täntö mainitaan osastossa kankirauta- Muut taontapajat Helsingin laitoksia n:o 0. k ih la k u n n a ssa ,000 Talontarve-takeita. Käsipajoja. 9 ' P ern aja ,000 Talontarve-takeita.. 9 Turun ja Porin läänissä. 76,0 966 sentn. nippu- ja i lustatakeitä. Turun kaupunki...,9 Kaikenlaisia teoksia.. 8 Porin ,60 s: n.. U u sik au p u n k i...,089. R a u m a...,9. 70,09 Wehmaan kihlakunta...,60 Talontarve-takeita.. 8 Loimaan.... 0,000.. Tyrvään.... 0,000.. Ikälisien....,800.. Piikkiön.... 0, Mynämäen.... 7,000..

18 - bruttoarvo. Sänf paljous ja laji. Työssä käytetyn mekaanillisen voiman suuruus ja laatii. Numerojärjestys. Työntekijöi Työntekitä yhteensä. jöistä olivat Miehiä. Naisia. alle 8 v. v:teen. Daalin ruukin mustataonta J äreä ja Halikon kihlakunnassa- 6,87 sentn. järeämpiä i hieuotaonta. keitä ja 7 sentn. kaikenl aisia te- joa (myöskin pulttitehdasta varten), uunia (s:n), nippuva oksia. saraa, hioma- ja poleerauskonetta. Daalin ruukin järeätaonta s:n 79,68 6 sentn.; siitä aine- ja rautaa martinraudasta 6 ) muoto- sentn., s:n putlausraudasta 9 sentn. lustata- höyrykone a 0 hv., ah. Työvuorokausia 00. Käytetty: 96 Mainittu osastossa. kankirautalaitos- ' - sentn. ainerautaa ja terästä, 89 tyn. kivihiiliä, 08 tyn. koksia, lästiä puuhiiliä, 87 syltä puita Puita höyryä varten koko ruukille k.jlk. Puiden polttoa s:n 060 k.jlk. 7 työvuorokautta. Käytetty: 8 sentn. martinvalanteita, sentn. martinbilletiä, 9 sentn. sulainpöt,- kyjä, 0 tyn. kivihiiliä. Palanut /0. Muut taontapajat Halikon kihlakunnassa ,000 Talontarve-tak eitä. Käsipajoja. ' Leineperän ruukki Ulvilan kihl.,60 89 sentn.; siitä, sentr.. nippu- ahjoa, siihen luettuna ahjot 8 työvuorokautta. Käytetty: 79 rautaa ja,6 sentn. käsiteo srautaa. naulantaontaa varten, vesira sentn. ainerautaa, 0 lästiä hiiliä. tas, nippuvasara. Kauttuan ruukki s:n,00 sentn.; siitä 8 sentn nippu- vesiratasta ja ahjoa, siihen 6 _ Käytetty: sentn. ainerautaa, 9 rautaa ja 0 sentn. käsiteo srautaa. luettuna ahjot naulantaontaa lästiä puuhiiliä. varten, nippuvasara. Noormarkun ruukki s:n 7,800 6 sentn; siitä 6 sentn. nippu- vesiratasta yht. hv., Käytetty yhdessä naulantaonnan rautaa ja 00 sentn. käsiteo srautaa. palje, ahjoa, nippuvasara. kanssa: 60 sentn. ainerautaa, 6 sentn. ramurautaa, 68 lästiä hiiliä. 6 8,79 07 sentn. nippu- ja käiliteostakeitä. Hämeen läänissä. Hämeenlinnan kaupunki- - -,9 Kaikenlaisia teoksia. Käsipajoja. 7 Tampereen kaupunki 8,00 s: n.. 8,79 Pirkkalan kihlakunta,70. Rautakosken ruukki Hauhon s:n,800 8 sentn piiluja, kirvei tä, lapioita, hevosenkenkiä. nippuvasara, ahjoa, vesiratas. 0 työvuorokautta. Käytetty: 67 sentn. ainerautaa, 7 lästiä hiiliä, siihen kaikkeen myöskin naulantaon Muut taontapajat Hauhon kihnan tarpeet luettuina. ' lakunnassa ,000 Talontarve-takeita. Käsipajoja. 7 Wierun ruukki Hollolan s:n,00 Kaikenlaisia mustatakeit ijanau- V o i in a y.m.mainittuna kanki 8 Käytetty: 0 sentn. kankirautaa. loja. raudan valmistuksessa. työntekijöistä on ulkomaalaista. Kosken rautalaitos s:n s:n-,00 Lapioita, taikkoja, kuok da. kir- vesiratasta yht. 0 hv., Käytetty: sentn. takorautaa, veitä, saranoita ja hevose ikenkiä ahjo, nippuvasara. lästiä puuhiiliä. Muut taontapajat Hollolan 0 sentn. k ih la k u n n a ssa Kaikenlaisia teoksia. Käsipajoja. 8 Jämsän kihlakunta... 8, Ruoveden kihlakunta. 0 Jokioisten ruukki Tammelan s:n,608 7 sentn. mustatakeits.; siitä nippuvasara, vesiratas 6 0sentn. nippurautaa ja ('7 sentn. hv., hienotaealijoa. Muut taontapajat Tammelan järeämpiä mustatakeita. k ih lakunnassa ,000 Kaikenlaisia teoksia. Käsipajoja. 7 7,0 870 sentn. nippu- ja äsiteostakeita.. IViipurin läänissä. Wiipurin kaupunki..., Kaikenlaisia teoksia.. Haminan Kotkan...,000. ; _ 69 sentn. ainerautaa.

19 Lukumäärä. bruttoarvo. M n f. paljous ja laji. Työssä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöitä yhteensä. M iehiä. N aisia. T yön tel; i- jöistä olivat alle v. 8 v:teen. Lappeenrannan kaupunki Järeä- ja Sortavalan hienotaonta. Käkisalmen Peron tehdas Rauman kihlakunnassa... Muut taontapajat Rannan kihlakunnassa... Äyräpään kihlakunta Kymin Lappeen.... Jääsken.... Kurkijoen Salmen Mikkelin läänissä. Mikkelin kaupunki... Savonlinnan... Heinolan... Heinolan kihlakunta Juvan.... Kuopion läänissä. Kuopion kaupunki... Joensuun... Iisalmen kauppala... Jyrkän ruukki Iisalmen kihlakunnassa... Salahmin ruukki sam. Juvankosken ruukki sam. Muut taontapajat Iisalmen kihlakunnassa... Ilomantsin kihlakunta Kuopion.... Liperin.... Pielisjärven,,.... Rautalammin ~ 0 6 C 0,0 8,000,7 0,8 0,(XX).000,00,89 6,90, ,8.,000,000 9.,000 9,60,60,00.,600,000 0, ,7 Kaikenlaisia teoksia. 08 sentn. lukonsalpoja kenlaisia teoksia. K aikenlaisia teoksia. 08 sentn. käsiteostakeit x. K aikenlaisia teoksia. S;n K aikenlaisia teoksia. Kaikenlaisia teoksia.,87, ,980 8,000,08, ,6 sentn. käsiteostakeit ja kai- sentn.; siitä 8 sen n.jä reämpiä ja 9. sentn. kaik enlaisia teoksia. K aikenlaisia teoksia. Käsipajoja.. Sm. Mainitaan naulantaonnassa. Käsipajoja.... Sm. Sm. Sm... Sm. Sm. Sm. Sm. Sm. Sm. ahjoa, nippuvasara. ahjo ja nippuvasara. 6 ahjoa ja nippuvasara. Käsipajoja. Sm.. Sm.. Sm _ Mainitaan naulantaonnassa, n:o. 0 6 työvuorokautta. K äytetty: sentn. ainerautaa, 00 lästiä hiiliä, naulantaonta siihen luettuna. 9 työvuorokautta. K ä y te tty : 66 sentn. ainerautaa, lästiä puuhiiliä, siihen luettuna naulantaonnan tarpeet. 9 työvuorokautta. K äytetty, siihen naulantakomistarpeet luettuina, 870 sentn. ainerautaa, 07 lästiä puuhiiliä.

20 6 7 Työpaikkojen bruttoarvo. Sftnf paljous ja laji. T yössä käytetyn m ekaanillisen voimat) suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöitä yhteensä. Työntekijöistä olivat M ie Nai alle 8 hiä. sia. v. v:teen. Järeä* ja hienotaonta.. Waasan läänissä. Nikolainkaupunki... Kristiinankaupunki... Kokkolan kaupunki... Jyväskylän... Pietarsaaren... Uudenkaarlepyyn kaupunki Ilmajoen kihlakunta... Korsholman kihlakunta Koskensaaren ruukki Laukaan kihlakunnassa... Muut taontapajat Laukaan kihlakunnassa... Inhan rautar. Kuortaneen kihl. Pohjolankoski s : n... Oulun läänissä. Oulun kaupunki... Raahen... Tornion... Kajaanin... Kemin... Sälöisten kihlakunta Haapajärven s : n... Kemin... Naula- ja lankatehtaita sekä pulttitehtaita. Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki... Mustion... Turun läänissä. Daalin ru u k k i... Leineperän ru u k k i... Kauttuan... Noormarkun ,7 6, 8 6,8 0 0,8 8,7, 0 0, , 7 6, 0, ,0 0 0, 0 0,9 7 7,7 7,6 0, 0 0, 7, ,6 0, 7,8 0 0,7 0 0 K aikenlaisia teoksia. 00 sentn.; siitä 0 sei itn. järeämpiä ja 0 sentn. kai kenlaisia takeita. K aikenlaisia teoksia. sentn. m ustatakeita. 0 sentn. kaikenl. musi atakeita. 8 sentn. mustatakeits K aikenlaisia teoksia. Sm 8, sentn. nippu- ja t<ihdastak. 0 9,7 0, 9 0, ,7 0, 6, , 0 78 sentn. käsiteostak eitä; sitä paitse kaikenlaisia teoksi i. 67 s. puit., m uttereja ja i liittausn. sentn. nauloja. 9 sentn. 66 sentn. muttereja, pultteja ja niettejä. 6 sentn. nauloja. 7 sentn. nauloja. sentn. nauloja. I l, 6 8 sentn. nauloja Q 8 ahjoa, nippuvasaraa, vesiratasta. ahjoa, nippuvasara, vesiratasta työvuorokautta. K äytetty: 90 sentn. ainerautaa, 70 läst.iä hiiliä, naulantaonta siihen luettuna. - _ 9 Työntekijät ja aineen käytäntö m ainitaan naula- ja pulttivalmistuksessa. K äytetty: 60 sentn. ainerautaa, 0 lästiä puuhiiliä. vesiratas, ahjo ja naulavasara. Työntekijät ja aineen käytäntö ovat m ainitut mustataonnassa. naulavasara. naulavasara. naulavasaraa.

21 8 9 I i Työpaikkojen bruttoarvo. Mnf paljous j i laji. T yössä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöitä yhteensä. M iehiä. Naisia. Työntekijöistä olivat alle 8 v. v:teen. Naula- ja lankatehta ita sekä pulttitehtaita. Hämeen läänissä. Kosken ruukki... Jokioisten ruukki... Rautakosken ruukki - Wiipurin läänissä. Peron tehdas... Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... Möhkön... Salahmin... Juvankosken ruukki Waasan läänissä. Inhan r u u k k i ,,600, 0,000,76, ,00 0,86 0,6 /» sentn. hevosenkenl änauloja. 697 sentn. nauloja, i hevosenkenkänauloja. sentn. nauloja. 780 sentn. 900 sentn. lankanaulo, koita. 67 sentn. nauloja. 78 sentn. tam m i-ja honli anauloja. 7 sentn. nauloja. 06 sentn. nauloja. 8 sentn. sentn. vesiratas ä 0 h v., 0 naula-, hevosenkenkänaula-, taittoja hiomakone, naulavasara. naulavasara. a ja telli- 0 naulakonetta, langanvetokonetta. naulavasaraa. naulavasaraa, joista toinen on ollut käynn., vesir. ä hv. naulavasara. naulavasara. 96 sentn. niittausna iloja ja poncelet-vesiratasta, pulttipulttiaineita. ja niittausnaulakone, pyörivää ahjoa, sorvi, porauskone työv. K äytetty; 86 sentn. kotim. h.-kenkä-rautaa, 78 sentn. ulk. s:n ja levyjä, 90 s. koksia,. puuhiiliä. Työntekijät ja aineenkäytäntö ovat mainitut mustataonnassa. 0 työvuorokautta. Käytetty: 00 sentn. ainerautaa, 8 lästiä puuhiiliä, 00 tyn. koksia, 8 syltä puita. Työntekijät ja aineenkäytäntö ovat m ainitut mustataonnassa. Työaika 60 päivää. K äytetty: 8 sentn. ainerautaa, lästiä puuhiiliä. Työntekijät ja aineenkäytäntö ovat mainitut mustataonnassa. Käytetty: 0 sentn. pyörörautaa, 06 tyn. puuhiiliä. 6 Koskensaaren ruukki Pohjolankosken.... Sahanterätehtaita. Uudmmaan läänissä. A m innefors... Vaskipajoja. Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupunki... Porvoon... Loviisan... Helsingin kihlakunta Turun ja Porin läänissä. Turun kaupunki... Porin,,... Uusikaupunki... Rauman kaupunki...,00 0 sentn. nauloja sentn. nauloja.,86 0 sentn. 0,98 7 sentn. nauloja j a pulttia y. m.,700 9,7,00 9,9 6,90,60,76 7,07 00 sentn. sahanteriä. Kaikenlaisia teoksia. S;n naulavasara. naulavasara Työntekijät ja aineenkäytäntö ovat m ainitut mustataonnassa. Arvo, voim a ja työntekijät ovat mainitut rauta- ja teräslevylaitoksissa. 0,

22 i 0 Työpaikkojen bruttoarvo. &nf paljous j* laji. I Työssä käytetyn mekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöitä yhteensä. jöistä Työnteki olivat Miehiä. Naisia. alle 8 v. v:teen. 6 Ulvilan k ihlakunta...,96 Kaikenlaisia teoksia. Vaski- Loimaan...,00 Ikalisten... l,90 Halikon Hämeen läänissä. 6,906 Hämeenlinnan kaupunki-,00 S;n Tampereen,77 7 8,97 Hollolan kihlakunta...,0 Jämsän Tammelan s: n. _ TViipurin läänissä.,0 Wiipurin kaupunki... 0,9 Haminan...,0 i! Lappeenrannan kaupunki,8 9, Rannan kihlakunta... _ Mikkelin läänissä. Mikkelin k a u p u n k i...,07 _ Savonlinnan kaupunki 8 Heinolan kaupunki Kuopion läänissä.,8 Kuopion k au p u n k i...,7 _ Joensuun...,600 _ 6,87 Liperin k ihlakunta...,70 s;n. 7 Waasan läänissä. Nikolainkaupunki...,88 s;n. 9 _ i Kristiinankaupunki,66 _ Kokkolan kaupunki...,0 _ Jyväskylän...,86 Pietarsaaren... 8,688 _,6 Ilmajoen kihlakunta,8 n Korsholman....,000 Lapuan.... 8,9 _ 6!,96! i

23 Num erojärjestys. Työpaikkojen bruttoarvo. M r # paljous ja laji. T yössä käytetyn mekaanillisen voiman suuruus ja laatu. T yöntekijöitä yhteensä. jöistä T yönteki olivat Miehiä. Naisia alle v. 8 v:teen., 6 Oulun läänissä. Vaski- Oulun kaupunki...,870 K aikenlaisia teoksia. 7 Hauli- ja luotitehtaita. Hämeen läänissä. 8 99, T am p ere... Ei ole käynnissä. 8 Kirjasinvalimoita. - Uudenmaan läänissä. Heisinkin kaupunki... 0, Kirjasimia, suuria ja pj eniä. 8 9 Tehtaita kulta-, hopea- ja tinakalujen valmistamiseksi. Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupunki... 99,80 K aikenlaisia teoksia. 7 Porvoon...,00 6 Loviisan,,...,6 Tammisaaren kaupunki,800-8, Turun ja Porin läänissä. Turun kaupunki... 67,87 8 Porin... 9,9 9 U usikaupunki... 7,6. Rauman kaupunki...,9 _ Maarianhaminan kaupunki,700 Hämeen läänissä Hämeenlinnan kaupunki- 8,0 Tampereen.,,670 8 Hollolan kihlakunta..., Wiipurin läänissä. 7 6,0 Wiipurin kaupunki...,9 Haminan,, ,99 Äyräpään kihlakunta,86 S;n Mikkelin läänissä. Mikkelin kaupunki...,7 sjn. Savonlinnan kaupunki-,67 Heinolan kaupunki..., 6.60

24 bruttoarvo. paljous js laji. S f h f T yössä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. Numerojärjestys. Työntekijöitä yhteensä. Miehiä. Naisia. Työntekijöistä olivat alle 8 v. v:teen. 9 T ehtaita kulta-, h o pea- ja tinakalujen val m istamiseksi. Kuopion läänissä. Kuopion kaupunki... Joensuun... Waasan läänissä. Nikolainkaupunki... Kristiinankaupunki... Kokkolan kaupunki... Jyväskylän... Pietarsaaren... Oulun läänissä. Oulun kaupunki... Raahen... Tornion... 0 Vasken-valimoita. Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupunki... Loviisan... Tammisaaren kaupunki Helsingin kihlakunta 7,66,69,,899 6,098,8,9,800,977,,00 8,98,70 6 0,76 l, 0,00,99 K aikenlaisia teoksia. sm. _ _ 8 _ - - _ Turun ja Porin läänissä. Turun kaupunki... Porin U usikaupunki... Rauman kaupunki... kalisten kihlakunta... 6,99,6 sm. _ S;n 7,,000 _ - Hämeen läänissä. Hämeenlinnan kaupunki- Tampereen Hauhon kihlakunta... Hollolan...,600 7,000 8:n 0 7 9,600,97 _ - -,00 7,7

25 6 7 Num erojärjestys. Työpaikkojen lukumäärä bruttoarvo. Sfrtf paljous ja laji. T yössä käytetyn m ekaanillisen voiman suuruus ja laatu. T yöntekijöitä yhteensä. M iehiä. N aisia. Työntekijöistä olivat alle v. 8 v:teen 0 Vaskenvalimoita. Wiipurin läänissä. Kotkan kaupunki... Käkisalmen kaupunki Mikkelin läänissä. Heinolan kaupunki Kaikenlaisia teoksia. 980 paria kalossimerkk jjä. _ - 00 K aikenlaisia teoksia. _ Kuopion läänissä. Kuopion kaupunki..., _ Waasan läänissä. Nikolainkaupunki... Jyväskylän kaupunki Korsholman kihlakunta Lapuan... Oulun läänissä. Oulun kaupunki... Raahen... Sälöisten kihlakunta.... Kultaus-verstaita. Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupunki... 9,6,, , Sm s;n. s;n. 6,978,60,9 7,07 6 Turun ja Porin läänissä. Turun kaupunki... _ Hämeen läänissä. Tampereen kaupunki,000 Wiipurin läänissä. Wiipurin kaupunki...,889 K a ik e n la is ia kultauksia ja lasi- 0,96 Galvaniseeraustehdas. Wiipurin läänissä. Wiipurin kaupunki...,08 Galvaniseeraus- ja le yyseppä- 9 6 töitä.