TEOLLISUUSTILASTOA. SU O M EN M AAN V IR ALLINEN TILASTO. Y U O D E L lt Ä XVIII. EDELLINEN OSA.

Transkriptio

1 SU O M EN M AAN V IR ALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 8. Y U O D E L lt Ä 89. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.

2 S I S Ä L T Ö. Jo h d a n to...v IX Sivu. Vuorilaitoksia, ruukkeja ja konepajoja. Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen L a p issa... Pitkärannan vaski- ja tin a la ito k s e t... Vaskikaivokset Paanajärven lu o n a...5 Välimäen r a u ta k a iv o s... 5 Järvimalminnosto...6 Masuuneja, a. Tekoaineenkulutus ja v alm istu sm äärä... S:a 6. Teknillisiä t i e t o j a...8 H ark k o u u n e ja... 9 Takoraudan-valmistus a h jo tao n n a ssa... 0 Takoraudan-valmistus valssilaitoksissa. a. P u tla u s... S:a S:a b. H itsa u s... Valurautatehtaita. a. Sulatus Siemensin m a rtin u u n issa... S:a b. Valuraudan valssaam inen... Musta- ja te h d astao n ta... V alim oita... 6 Tekoaineenkulutus konepajoissa... 8 Valmistus konepajoissa...0 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen v alm istu sa rv o o n... Katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja k onepajoissa...6 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä ruukeissa ja k o n e p a jo is s a... Tehtyjä uudisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa... 9 Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja k o n e p a jo is sa...0 Työväenrahastoja ruukeissa ja konepajoissa... Tietoja uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneiden y. m. lukumäärästä ruukeissa ja k o n e p a jo is sa... Tehtaita ja käsilyölaitoksia metalliteollisuuden alalla. Katsaus tuotteiden määrään ja työväestöön tehtaissa ja käsityölaitoksissa metalliteollisuuden a l a l l a... Katsaus tuotteiden arvoon s:n.s :n...

3 Yleinen metalliteollisuuden yhteenasetus. Työntekijöiden lukumäärä ainoastaan ruukeissa ja konepajoissa kaupungeissa ja maaseuduilla...0 Työntekijöiden ja työpaikkojen koko lukumäärä metalliteollisuuden a l a l l a...0 Summittainen katsaus metalliteollisuuteen kaupungeissa ja k a u p p a lo issa... S:a s:a s:a m a ase u d u illa... ' Otteita valtauskirjadiaariosta vuodelta Eahapaja vuonna KontroUilaitos vuonna O i k a i s u : Siv. on yksityisten konepajojen valmistusarvo ilmoitettu nousevan 0,,858 Sfaf, sen tulee olla 0,565,858 Sfaf

4 Se toiminnan enennys metalliteollisuuden alalla, joka edellisenä vuonna 890 oli erittäin tuntuva, jatkuu vielä tilinteko vuo ten a 89, vaikka vähennetyssä määrässä ja siten että se ei koske kaikkia valmistettuja tavaroita. Vuoden 89 kokonainen valmistusarvo nousee tosin miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin vastaava arvo vuodelta 890, eli /0 valmistusarvosta, joka mainituista vuosista teki 68/ sekä 5/ miljoonaa markkaa, mutta arvon määräykset eri ryhmissä vaihtelevat kuitenkin niin paljon, että % suuruinen eroitus ei paljoa merkitse. Sentähden voitanee, joutumatta vaaraan erehtyä, väittää että molemmat vuodet 890 ja 89 ylipäänsä ovat metalliteollisuuteen nähden olleet melkein yhtä hyvät sekä parhaimpia mitä tähän saakka tällä teollisuudenhaaralla on ollut. Käännekohta tuntuu kuitenkin vuoden kuluessa olevan saavutettu, sillä muutamien raaka-aineiden valmistus, joiden käyttäminen perustuu vastaiseen kulutukseen, ei osota lisääntymistä vaan pikemmin suhteellista taantumista ja tietää siis vähennettyä luottamista tulevaisuuteen. Kuinka suuri tuotanto vuonna 89 erilaisiin malmeihin ja metallitavaroihin katsoen on ollut käy seuraavasta yleiskatsauksesta esiin: Kullan saanti oli vaan puolet edellisen vuoden saannista eli väheni,860 grammasta vuonna 890 8,68 grammaan vuonna 89, jonka arvo oli 8,000 9 k f Kun 0 työntekijää on kullanhuuhtomista harjoittanut ja moniaita satoja markkoja täytyy lukea pois kullan kuljetuksen kustannuksien suorittamiseen, vakuutukseen ja rahaksi muuttamiseen, niin voidaan brutto-ansio työmiestä kohti kesän kuluessa laskea yhteensä 0 tfmf tahi kolmen kuukauden työ-ajasta 90 h f kuukaudessa. Tämä tekee kolme markkaa päivältä, pyhäpäivät siihen luettuina. Huuhtoinispäivätöiden mukaan laskettuna nousee brutto-tulo suuremmaksi, se tekee siinä tapauksessa 5 k f 69 f&, mutta paitsi varsinaista huuhtomistyötä on joukko muita töitä, niinkuin kourujen kuntoon asettaminen ja muuttaminen sekä alasottaminen, taloustoimia, pesua y. m., jotka luonnollisesti vähentävät todellista keskituloa päivää ja työntekijää kohti. Työnjohtajia, jotka itse eivät ota osaa huuhtomistyöhön, ei enää ole huuhtamoissa. Nuo pienet työjoukkiot eivät tarvitse eivätkä voi kustantaa erityistä työjohtoa. Työpaikkoja omistaa nykyjään ainoastaan rahvaan miehet tahi muut henkilöt Lapissa. Kulta alkaakin Ivalonjoessa ja sen lisäjoissa, kaikista tiedoista ja huuhtomistuloksista päättäen, yhä vähenemistään vähetä; enemmän tuottavaiset paikat ovat jo läpihuuhdotut ja uusia löytöpaikkoja ei ole keksitty tahi- ovat ne niin köyhiä, ett ei huuhtominen niissä kannata. Kauvan jo on voitu edeltäkäsin arvata että näin tulisi käymään, sillä kultaa tavataan ainoastaan pitkin joen virtavinta alaa, jossa vesi pakkasen avulla on uurtanut itselleen satamäärän metriä syvän kourun kallion-

5 VI perustaan ja koonnut kullan kapealle alalle rantaa pitkin. Nuo moniaita metriä leveät kullanpitoiset rantakaistaleet ovat pian kaikki läpensä muokkaeltuja, ja etäämmällä, lähempänä lähteitä, sekä joen suupuolella, on ainoastaan pehmeitä maalajeja, jotka eivät ole kullanpitoisia, jonkatähden tämän jalon metallin saanti luonnollisesti vuosi vuodelta täytyy vähetä. Niin erinomaisen säästeliäästi toimitettuna, kun viimeisinä aikoina, voipi kullanhuuhtomistyö Lapinmaassa kenties vielä jotenkin kauvan jatkua, mutta mitään muuta merkitystä, kun että se lähiseudun köyhille asukkaille on vähäisenä tulolähteenä, ei sille voi myöntää. Hopeaa, vaskea ja tinaa saatiin kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana: Hopeaa kg,08, Vaskea......,9, dt,8,0 Tinaa... H 96 Näitä metalleja louhitaan, niinkuin tunnettu on, Pitkärannan kaivoksista. Sitäpaitsi on vaskimalmia vuoden kuluessa louhittu Kuusamon pitäjässä olevista vaskimalmin löytöpaikoista, mutta työtä toimitettiin ainoastaan sen verran kuin vaaditaan vapausoikeuden laillista suojelemilta varten ja vaskensulatusta ei ensinkään toimitettu. Eautamorimalmia, jota vuonna 890 louhittiin Välimäen kaivoksessa Laatokan lähellä, tonnia, särettiin siellä vuonna 89 ainoastaan Tammikuun ja Helmikuun aikana, jolloin 0 tonnia saatiin. Työ tällä paikalla on sittemmin tauonnut, ja kun ei muuallakaan rautavuorimalmia louhita, ei nykyjään yksikään sellainen kaivos maassa ole toimessa. Järvimalmia nostettiin 5,56 tonnia, s. o. 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Takkiraudanvalmistus väheni sen sijaan, vaikka ainoastaan varsin vähässä määrässä, sillä vuonna 890 valmistettiin,9 tonnia ja vuonna 89,0 tonnia, siis % vähennys. Järvimalmitakkirautaa valmistettiin lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vuorimalmitakkirautaa, jota yksinomaan ruotsalaisesta malmista tehtiin. Maan eri osiin katsoen valmistettiin Kuopion läänissä suurin määrä takkirautaa eli,80 tonnia järvimalmista, ja sen jälkeen enin Turun läänissä, 5, tonnia, ruotsalaisesta vuorimalmista. Keskimäärin on kotimaisista järvimalmeista saatu 5 /0 rautaa ja ruotsalaisista vuorimalmeista 50 %. Kaksi harkkohyttiä on vielä vuonna 89 ollut toimessa, varmaankin ainoat muistomerkit sivistyneessä maailmassa ajoilta, jolloin tämä vanha valmistustapa oli laajalle levinnyt ei ainoastaan pohjoismaissa, vaan useimmissa rautaatuottavissa maissa. Toiseen harkkohyttiin, Pankakoskeen, on kuitenkin yhdistetty kaikki uudemman ajan laitokset raudan valmistusta varten, sillä harkkorauta, joka päällysrakennuksella varustetuissa uuneissa taotaan sulainpötkyiksi, hitsataan ja valssataan turbiinin käyttämässä hienovalssilaitoksessa rautalangaksi. Harkkoraudan polttohuvennus on kuitenkin tavattoman suuri ja hiilenkulutus niin suuri että tämä tapa tuntuu hyvin huonosti kannattavan. Valmiin raudan tekeminen onkin molemmissa laitoksissa vuonna 89 noussut ainoastaan tonniin.

6 Franche-comté ahjossa valmistettiin,809 tonnia kankirautaa,6 tonnia vastaan edellisenä vuotena, siis lähes % lisäys. Suuri osa ahjossa taottua kankirautaa, joka melkein yksinomaan tehdään ruotsalaisesta malmista, viedään Itämeren maakuntiin, jossa sillä vanhoista ajoista asti on ollut hyvä menekki. Putlauksessa valmistettiin Itä-Suomessa yli oman tarpeen liikamäärä sulainpötkyjä ja millbaareja, joka nousi,0 tonniin, mikä tarkkaan vastaa mainitun tavaran vientirajoitusta Keisarikuntaan. K ankirautaa y. m. valssattiin,50 tonnia 8,650 tonnia vastaan edellisenä vuonna, joka on 0 /0 lisäys. Valurautaa eli terästä valssattiin valmiiksi kauppatavaraksi vähemmässä määrässä kuin edellisenä vuotena, mutta raakoja valanteita saatiin sitä vastoin enemmän, joka osottaa että joko varasto tulevaa vuotta varten on pantu talteen tai että rautaa jalostumattomassa muodossa on Venäjälle viety. Valmistus nousi,0 tonniin valanteita, s. o. 50 tonnia enemmän kuin vuonna 890; ja,6 tonniin valmiiksi valssattua rautaa eli 0 tonnia vähämmän kuin edellisenä vuonna. M ustatakeita valmistettiin,86 tonnia,0 tonnia vastaan vuotta ennen, osottaen /0 vähennystä. _ Valintavaroiden valmistus nousi 6,88 tonniin,,96 tonnia kohti edellisenä vuotena. Lisääntyminen tässä kohden on kuitenkin vaan näennäinen, sillä useiden valimoiden tuotanto on tänä vuonna erikseen ilmoitettu, jota vastoin se edellisenä vuonna luettiin konepajatuotteiden joukkoon. Tämä käypi myöskin esiin kahdelta viimeksi kuluneelta vuodelta tehdystä konepajojen ja valimojen tuotteiden arvon yhteenasetuksesta; siitä syntyy seuraava tulos: Valmistuksen arvo: yksityisissä konepajoissa ja valimoissa.... tfm fi 0,88,560 0,665,858 valtionrautateiden konepajoissa....,6,6,80,880 Yli Yhteensä,56,8,86,8 Yksityinen konepajateollisuus on siis vähentynyt arvoon nähden,000 5%:, jota vastoin valtionrautateiden valmistus on lisääntynyt,000 5% : edelliseen vuoteen verraten. Se tehdas- ja käsiteollisuus, jonka raaka-aineena metallit ovat ja jotka tilastossa ovat erityisesti mainitut, on valmistusarvoon katsoen lisääntynyt noin % miljoonalla edelliseen vuoteen verraten. Kaikkien metalliteollisuuteen kuuluvien eri haarojen valmistusarvo vuosina 890 ja 89 näkyy seuraavasta taulusta:

7 VIII Yleiskatsaus ruukkien ja konepajojen sekä tehtaiden ja käsityölaitoksien valmistusarvoon metalliteollisuuden alalla vuosina K u lta a... Hopeaa, Vaskea ja T in a a... R autakaivosm alm ia J ä rv im a lm ia... Takkirautaa... Ahjotakoista kan k irautaa... Valssattua... T eräslaitoksia... M u s ta ta k e ita... V a lim o ita... Konepajoja (yksityisiä)... s:a (valtionrautateiden)... kaivoiksien, ruukkien ja konepajojen yhteinen valmistusarvo Järeä- ja h ien o tak eita... V askipajoja... H a u lite h ta ita... K irjasinvalim oita... Kulta- ja hopeatakeita K e lta v a liin o ita... K u lta u s tö itä... G alvanoim istehdas... Läkki- ja le v y p a jo ja... V iila te h ta ita... K arstatehtaita... N e u la te h ta ita... Laiva- ja venevarveja (paitsi v altio n ra u ta te id e n )... K elloseppäverstaita... U r k u te h ta ita... S o itto k o n e te h ta ita... S äh k ö k o n eteh ta ita... Tehtaita optillisten kalujen valmistusta v a r te n... Käsityölaitoksien yhteinen valmistusarvo m nf 5,5 85,5 908,09,00 6,6 80,,,500,095,069,58,50 00,000,60,000 8,5,9,50,000 9,,560,6,6 8,05,,8,60, 6,0 6,09 68, ,900,5 60, ,6,5 00,000*) 0,565,858,80,880,56,8,86,8,066,0,090,5, ,600 6,06 6,05,6,000 68,85,0,0 8,85,55 0,8 8,50,650,00.500,56,6,60,96 6,.000 6,96 60, 8,698, ,6,69 0,500 9,00 66,65 58,9 8,90, ,6,9,9,58 Kaikki yhteensä 5,,0 6,59, *) Ainoastaan sellaiset valimot, jotka ovat yhdistetyt konepajojen kanssa, on täällä otettu lukuun; muiden valimojen valmistusarvo on vuonna 89 mainittu konepajojen yhteydessä.

8 Raudan ja rautatavaroiden vienti Keisarikuntaan on tilintekovuonna 89 tehnvt: ' Valin- Takkirautaa Sulainpötkyjä Kanki- ja tavaroita Koneita ja tullittomasti lajirautaa. ja teoksia. työkaluja. 5 kop. tullia 0 kop. tullia 0 kop. tullia Rajoitus: puutaa 00,000 00,000 0,000,6 Ulosviety puutaa 6,000, 56,6,08,6 Koneiden vienti on vuosi vuodelta lisääntynyt ja on nyt enemmän kuin 0,000 puutaa suurempi lähinnä edellisen vuoden vientiä tällä alalla. C. P. S o lit a n d e r.

9 Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suonien Lapissa vuonna 89.! Tuotteiden arvo &nf i Huuhtamojen lukumäärä.! hoitajien luku Huuhtamojen! omistajien ja Työntekijöiden lukumäärä Miehiä Naisia määrä Päivätöiden Huuhdottua maata m Saatua kultaa Kultaa ) päivätyötä j I kohden Yhteensä grammaa gr- Oulun läänissä. Ivalonj oen j okilaaksossa Inarin pitäj. Suomen Lapissa. 8, ,9,00 8,68,8 Summat ja keskimäärät edellisinä vuos ,6,60 5) _ 80) 58,5 95,05 8,86,!) Pisin huuhtomisaika 89: Kesäkuun päivästä Syyskuun 0 päivään. Keskimääräinen huuhtomisaika 89: Kesäk. 5 päivästä Syysk. 0 päivään.!) Keskimäärin vuodessa.

10 P itk äran n an vaski- ja tinalaitos vuonna 89. K a iv o k s e t. T yöp äivien lu ku m äärä: porraksessa à 9 V t u n t i a...,99/ kaivoskujassa s:a s:a...,00 /* syvennyksessä s-.a s:a...,66 V nostamisessa à 8 tuntia... 6,»/* veden nostamisessa s:a s:a...,6% pajassa s:a s:a... l,90>/ kaikell. töissä s:a s:a... 5,809* K eskim ääräin en työn an sio p ä iv ä ltä: porausvuoroa kohti.. Rpl. : 6 nostamisessa... n : 0 vedennostamisessa... n : 9 höyrykoneen hoidossa : 5 takom isessa... : kaikell. töissä.... : 8 P o rra ttu ja m etriä: porraksessa... 8,50: 88 k aiv o sk u jassa...,5: 0 syvennyksessä... 5,0: 0 K äytettyjä räjäh d ysa in eita : dynamiittia, k i l o a...,595,8? sytytinlankaa. renkaita....,98 nalleja, kpl... 0,66 p u ita... m,06 Saatua särettyä v u o r t a... dton 6,95,9 Dynamiitti kiloa kohti saatua särettyä vuorta» 0,, säretty kaivoskujaa metr. 0, 9 V a lik o im in e n. M aksettu: ty ö p a lk k o ja... Rpl. 0,05: 66 hevospäiväpalkkoja...,09: valikoimistekoaineita...,55: höyrykoneen kustannus...,69: Saatua m alm ia: täysin valikoittua vaskim alm ia... dton 68,98 hienoksi s:a s:a...»,80 syltty s:a... 8,85 hienoksi valikoittua sylttym alm ia..., tinavaskim alm ia...,5 V a s k e n liu o it u s m ä r k ä ä k e i n o a k ä y t t ä m ä llä. Rouhittua ja jauhettua m a lm ia... dton 98,09, Siitä maksettuja ty öp alk koja... Rpl.,89: 5 Konekustannuksia s i i t ä...,06:

11 P aah tam in en : paahdettua m a lm ia... kulutettu keittosuolaa... rautaram ua... p u i t a... maksettuja ty ö p a lk k o ja... kulutettu k e m ik a a lio ita... saatua vaskilipeätä... lipiän vaskenpitoisuus litraa kohti.... hopeam äärä... malmin vaskimäärä.... dton,880,60,. 5,855 m 8, Rpl.,: 9,98: 95 m 9,96.. 0/0,98 K a s a r t a m i n e n j a p u h d is t a m in e n. Saatua k asariv ask ea... Valmistettua puhdistettua vaskea... Maksettuja ty öp alk k o ja... Kulutettu p u ita.... dton Rpl. m,69,8,0,908,5 H o p e a n v a lm is t u s. Bikkihopeaa, vastaavaa puhdasta h o p e a a... kiloa,08, T in a n v a lm is t u s. H uuhtom inen: maksettuja ty ö p a lk k o ja... Saatua malmijauhoa... Sulattam inen : maksettuja työpalkkoja... Valmistettu tin a a.... Rpl. Rpl. dton,6: 8,6 9: 6 96 K oko yhtein en ku lu tu s kaikissa täkäläisissä laitoksissa (siis tuna myöskin lasi- ja puna väritehtaat) seuraavia pää-lajeja on tehnyt: siihen luet- Puita..... m 8,69 Rautaramua.. Puuhiiliä.... m, Takorautaa.. Kivihiiliä.... dton 9 5 6,5 Rautalevyjä.. Cokesia....,6,5 Teräslevyjä.. Jodkaliumia... kiloa 8,0 Poraterästä.. Keittosuolaa... dton,60,8. dton 5,855,9. 60,9. 5,8. 5,, Ruukin kaikkien teoksien koko arvo vuoden kuluessa arvellaan nousevan S.m kk.,,8:.

12 Sairaskassasta on vuoden kuluessa m a k settu... S.mkk.,66: 9 ja oli sen säästö vuoden l o p u l l a...,05: 8 Työntekijöiden keskimääräinen luku vuoden aikana vaski- ja tinalaitoksessa yli 8 vuoden vanhoja , joista ulkomaalaista 5 ja 8 vuoden välillä... 9 alle 5 v u o d e n... Koko ruukin väestö arvellaan nousevan,000 henkeen. Vuoden kuluessa on uutta työväen asuntoa tullut lisää. Yksi tapaturma on vuoden kuluessa tapahtunut, erään kaivostyöntekijän päälle putosi nim. kivi ja hän kuoli sen johdosta kuukautta myöhemmin. Vuoden kuluessa on ruukki saanut oman lääkärin, niin että kun ennalta on olemassa sekä kätilö että sairaanhoitaja ja sairastupa, sairaanhoidon pitäisi oleman mallikelpoisella kannalla. L a i t o k s e s s a o n : i 0 Pasutusuunia! Kaasunsynnyttäjää Kaivosuunia Spleissi-uunia Kupu-uuni Kuivausuunia 5 Uunia kloorilla pasatusta varten Kikkinatrium-uuni Tinajauhonpasutusuuni Tuhotinta 6 Höyrykonetta, yhteensä 6 hvm. 8 Kiinteää höyrykattilaa, joiden tulipinta tekee 80 m Lokomobiiliä, yhteensä 0 hvm. ; Vesiratas, 5 hvm. Survinlaitos 9 tukeella Selityskonetta Plannenahjoja Pyörivää Suppiloahjoa Kaksinkertainen survinahjo Nostoratas Liedehautaa Liederänniä Valaistusdynamo 50 lamp. 5 Malminlajittelijaa, Dynamolla varust. 5 Vuorenporauskonetta Kompressori Kivenrouhinta 6 Rouhinvalssilaitosta 8 Maljalaitosta Happotornia 8 Uuttamisallasta Lyijyllä vuorattua allasta 0 Saostamisallasta Suodattamispaininta Sementtivaskipainin Shapingkone Porauskonetta Rautasorvinta Ruuvinleikkauskonetta Puusorvinta Smergelikone Puunnostolaitos Keinotekoinen käytävä, */ km. pitkä 5 Turvekonetta Täydellistä nostolaitosta Pivoti Raitioteitä maan pinnalle 00 m. S:a kaivoksissa 60 m.

13 Vaskikaivokset P aan ajarvella Kuusamon pitäjässä Oulun, läänissä vuonna 89. Vuoden kuluessa on säretty ja nostettu 08 vuorta eli 6 m kutakin kai vosta kohti, ja on saatu 5 tonnia vaskimalmia. Kiekkavaaran läntisessä kaivoksessa huomattiin malmijuonen työn loputet tua olevan m. vahvuinen. M enoja: T y ö k u sta n n u s.... 5: %? Tekoaineita ja k aik ellaista : 0. f, Kuljetuksia... 0: : 0. Analyysejä v a r te n... :?» Kaivosalanmaksuja kruunulle..... :? Kaivosalan panemisen kustannuksia... 85: 5. 0: 5. Yhteensä fmp 655: 5. Työ oli n. s. puolustustyötä. Välimäen rautakaivos Impilahden pitäjässä Wiipurin läänissä vuonna 89. Työntekijöiden luku keskim äärin... 0 P o r a ttu...,00 m. Käytettyä dynam iittia... T y ö p a lk k o ja...,0 ipm f 0 kg. Tekoaineiden k u sta n n u s...,9,99 S k f Louhittua ja nostettua v u o r ta...,00 dt Saatua valikoittua rautamalmia (magnetiittia)....,00 dt Käypien kaivosaukkojen l u k u... kukin 5, ja,6 sekä 6 metrin syvä maan pinnan alla. Työtä tehtiin ainoastaan Tammikuussa ja Helmikuussa.

14 6 Jä r v i- j a suomalminnosto vuonna 89. Järvien luku, josta malmia on nostettu Kustannukset malmin nostosta ja kuletuksesta Ruukkeihin kuletettua ja ostettua malmia Järvien rannoille jätettyä malmia Yhteensä järvi- ja suomalmia dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i... 5,6,0,0 Wiipurin läänissä. Suojärven r u u k k i ,58,000,000 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i ,000 6,500 6,500 Oravin... 5,068 66,00,500 0, ,068 8,00,500,00 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki ,5 9,00 9,00 Karttulan... 5,59 5,600,000 6,600 Kuokkastenkosken... 5,88 5,500 5,500 Möhkön... 0,9,0 0 0,0 0 0 Pankakosken...,9,0 0 0,600,600 Salahmin,,...,590,00,00 6,00 Juvankosken ,9 6,000,00 6,00 W ärtsilän ,05 5,000 5,000,6 6,00,00 8,600 Waasan läänissä. Kiimingin r u u k k i...,9,0 0 0,0 0 0 Yhteensä 6,09 56,60,900 58,50

15 M asuuneja vuonna 89. a. Valmistus ja kulutus. Ï u n t e t t u V alm i s t e t t u Koti Ulko Puita Valu Takomaista maista Puuhiiliä malmin kuivaamiseerautaa takki takkirautaa malmia malmia Valinteoksia Yhteensä takkirautaa dt dt m m dt dt dt dt Uudenmaanläänissä. Karkkilan ruukki..,860,0,00,00 Skogbyyn.. 0,090,900 6, ,95 Trollshofdan..,8.9 9,06 9,06 Turun ja Porin läänissä.,80 5,9,86,00 5,66 5 8,96 Daalin ruukki.. _,80,5,5,5 Leineperän.. 66,8,90 6,056 58,90 Teijon.. 5,968 8,,5,500, 6, 66 0,6,9,,9,5 5,9 Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki , ,895 65,60 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.,89,500 50,66 6, Oravin.,90 8,88 _ 8,088,06 0 0,5,68,8 50,85,06 56,6 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki,0 6, ,08,598 Karttulan 6,650 6, ,580 0,580 Kuokkastenkosken 5,80, ,5 5 0, Möhkön,89 9,600,500 6,68 6,958 88,0 Salahmin 0,90 5,60,0 6,6,606 Juvankosken.. 5,0 _,9 895,905 6,50 8,5 Wärtsilän 5,05,09 0 l,j.85 5,8,90 8,9,9,86,0,808 Yhteensä 0,5 55,60 69,58 5,6 80,5,599,895 0,9

16 8 M asuuneja vuonna 89. b. Teknillisiä tietoja. H iilen Päivä, Puhallus- Hengen Hengen Hiili- Ajettujen ta k k i m eno Takki jolloin vuorokausieräineräinesien panokrauta- desi- likimää likimääpanok ra u ta ty ö tonnia lukumäärä V. luku malmista lämpö paino suuruus sien koko prosentti kohde uunissa alkoi 89 C mm. m määrä hl. Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.. m/ ,8, Skogbyyn,,.. / ,98,95 9, Trollshofdan.. V ,5,5 50, Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki.. */a ,98,9 9,i 6 Leineperän.. 6/i ,99,55, 9 Teijon.. % ,*,65 50,r> Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki kali 5,00,6,9 0 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 6/ kali l j, Oravin. /g kali 50 0,8 6,58 0, Kuopion läänissä. - Jyrkän ruukki % kali 6 0,6 9,5,9 8 Karttulan */l I kali 50 l, 0,09,8 8 Kuokkastenkosken / , 5,9 9,9 Möhkön ) K/io ,* 9,85, 6 Salahmin s/ ,,9 6, Juvankosken «/a , 0,0,6 Wärtsilän 6/ ,,06,!) Möhköllä on, muissa ruukeissa masuuni.

17 H arkko-uuneja vuonna 89.! Puhallusvuoro! sien lukuniää Pano ksicn likimä iräinen suu ruus Hiiliä M a lm ia Kulu Malmia t e u P u u h i i l i ä [ Valmistettu j harkkorautaa i i a g hl kg dt m dt Muistutuksia! Kuopion läänissä. j Pankakosken ruukki. 5 9,, 5 0 6,8 5 Harkkorauta taottiin raakakiskoiksi langanval- ; mistusta varten.! Vaasan läänissä. Kiimingin ruukki.. 5,6 5, 0 0, Harkkorauta taottiin 6 desitonniksi kankirautaa., Yhteensä, 9 5, 9 6 0, 0

18 0 T akoraudan-valm istus alijotaoim assa vuonna 89. ; Uudenmaan ' läänissä. j Työvuorokaus. luku K u l u t e t t u V a l m i s t e t t u T a k k i r a u t a a K o ti- j U lk o m a i s ta \ m a i s ta K a m ua Kankirautaa Yhteensä Puu- hiiliä Sulainpötkyjä [Kaikellais- ; ta rautaa! Hieno- Î rautaa I Polttohuv ennus j Yhteensä dt dt dt dt m dt dt dt dt dt 0 / 0 m j injaisten ruukki. 6,988,06 5 5,58.00,600,600 0,8 Vaakerin,,. 8,6 55,68,990,90,90 8 0,0 Kellokosken,..,65! 8,,0,6,6 6 0,9 Strömforsin.,80 60,60,990,08,08 5 Mustion... 5,09 8,9,0, ,5,0 6, 9,95,85,8! H iile n m e n o t a k k i rauta d e s it, k o h d e n, ,88 Turun ja Porin läänissä. Leineperän ruukki. 5,8,80 5,08,0 _,6-66,0, Kauttuan..00,666 6,,858,0.0, Noormarkun. 6 5, ,8 50 ^958 0,8 Kuuston... 68,.,90 595:,5 6,56 9 0,8 Kirjakkalan. 9 8,6 6 8,88 5,58,800, 6,9 0,9 6,0 5,8 988;,85,8,800,8, ,95 -- Hämeen läänissä. i Jokioisten ruukki. 5,09 65,6,065 _.9.9,» 'Rautakosken,, ,8 Wierun...,8,960,5,608,608 8,09,0,058 6,69 5, 5,5 0 5, -- Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki ,0 Pankakosken ,85 6,86,600,0 8; 059 l,i,90,0 5,50,0 j 0,50 Waasan läänissä. Inhan ruukki. _,05,08,5.8 _.08,08 Id Kiimingin , Kimon., ; Koskensaaren ! ,60 0 0,! Orismalan.,. 9 59Î K09 P ,5, ,85 5,8 00,8 60j 5,0 Yhteensä 5,00 0,09,096! 59,98 6,85, 6,59, i 8,096!

19 ! Takoraudan-valm istus valssilaitoksissa. a. Putlaus. Uudenmaan läänissä. Työpäivien luku Takki- : rautaa) K u l u t e t t u!takkirau-, taramua i Yhteensä takki-! rautaa ' Poltto -aineita Puita V a l m i s t e t t u Kivihiiliä Mill! baaria : Sulain- pötkyjä i Muuta j putlaus- rautaa dt dt dt dt m dt dt dt dt dt :Yhteensä Polttohuvennus prosentti. Liikamäärä tai vajaus omassa kulutuksessa. Fiskarin ruukki.,09 8,909,00:,08,0,0 5,0 6, Karkkilan. 5,65 5 5,00,,5,5 5,,6, 9,009,00! 5,5,095,095 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki.., 5,6 50,085 5,8,9 8,,58 5, Matildan..,9 5,9 6, ,669 8,056,55 Mikkelin läänissä. 0,06 9,8 50,085 6,500 5,8 9,06 8 5,6 Oravin ruukki.. 6 0,6 0,6 9, 9,988 9,988 +,6 9,0 Kuopion läänissä. Karttulan ruukki 9 5,00 5 5,5,900,500,500 +,,9 Juvankosken 68,89 6,550,,8, ,9 Warkauden, 80,05 0.5), ,68 0,05 +, 6,o) Wärtsilän 0,5 0,5 8,08,60,60 +,0,6,09,06,05 5,68 5,856,0685,68 65,56 Yhteensä 59,8,65 i 6,00 6,55!8, 6,56; !,8 : ;., ; i varten. ) 6,998 dt takkirautaa oli ulkomaista, josta 0 Fiskarin ruukkia, loput Daalin ruukkia ) Sahakarikkeita. ) Siihen laskettuna raakakiskojen polttohuvennus.

20 Ta kora m < a valmisti i s valssuaitoksissa. b. Hitsaus ja valssaus. Uudenmaan läänissä. Työvuorokausia K u l u t e t t u V a l m i s t e t t u Muuta rautaa Yhteensä rautaa Sulainpötkyjä Millbaaria Kivihiiliä Puuhiiliä Puita Tavallista rautaa Hienoa rautaa Levyjä Kulmapantturi-ja muotoraut. Yhteensä dt dt dt dt dt m m8 dt dt dt dt dt dt Fiskarin ruukki ,0,895, 9,9,98,0 _,5 6,6,99 5,5 Karkkilan... 90,800,800,5,655,655,8 Turun ja Porin läänissä. 5,8,895 8,0,69,98 5,58,5 9,8,99 Haalin ruukki... 6,669,996!,0 ' 5,69,65 _,65,60 6, 60 0,i Matildan,, , ,60,5 6,608 6,608 5,i Mikkelin läänissä.,68 8,066,5,9 5,99 0,60,60 6 8,09 89 Oravin ruukki.... 0,5 -,5 6,595 5,9 5,9 Saatua ramua Polttohuvennu prosentti ai Kuopion läänissä. Karttulan ruukki..,8,8 0,9,9 _, Pankakosken.. 5,5,5,50,8,8, Juvankosken.. 56,5,56,0 0,656. 0,656 0,i Warkauden , ,9 6,5, , 6 5. W ärtsilän.. 0,05,05, 8,0 8 8,586,,5 6,5, 05 9,5 -,90,, ,66,9 Summa 6,5 5,90,5 8,99 5,99,69,55 9,0 6,98 96,88,506 5,8!) Siitä 5,05 dt martinrautaa. ) Sahakarikkeita.

21 V alurautalaitoksia. a. Sulatus Siemensin-martinuunissa. Uudenmaan läänissä. Työvuorokausi SS Ka jad Ikkikiveä [ olomiittial Cl largeria Poltto-aineita Kivi-! hiiliä i Puita j i dt dt m Kulut e t t u Valmistettu Turpeita Takki- rauta ja taklcir. I ramua gdt n Rautaa Takorau- ; taa ja ta-\ kor. rara. -i^> i Muuta rautaa Va.lanteita Yhteensä Iilanta- aalmia n i Te räsvaliu-! t:eoksia y: hteensä j Saatu takaisin dt dt dt dt dt dt Aminneforsin ruukki ,66 6 9,65!),6,6,0,95,50 5 Turun ja Porin läänissä. Haalin ru uk k i. 86,,60 8,66),0 65 6, , Kuopion lään. Wärtsilän ruuk i 586,590 i,600 5,65 0 Yhteensä ,6 6,56,05 8,805,969!8.66,08 9, ,0 89 i) Siitä 9,0 dt ulkomaista. ) Siitä 5,60 dt ulkomaista. :l) Wälimäcn vuorimalmia. Polttohuvennus Aminueforsissa d-.aa /0; Daalin ruukissa 6,oi /0; Wärtsilässä 0,ir. /0. Uudenmaan läänissä. b. Valuraudan valsaus. K u u t e t t u Poltto-aineita Kivihiiltä Puita V a m i s t e t t u Valanteita Tavallista rautaa Levyjä Yhteensä Takaisin saat määrä dt m dt dt dt dt O Aminneforsin ruukki..,, 0,,99,0) 8,,80 6,9 Polttohuvennus Turun ja Porin läänissä. Haalin ruukki.... 5,5, 0,55,6,8 5 j9 Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki... 5,8,9,9 0,5 Yhteensä 6,8,56,90 5,9 5,0,6,6!) Kattolcvyjä.

22 M usta- ja tehdastakeita. K u l u t e t t u V a l m i s t e t t u Ainerautaa Poltto-aineita Puita Lap ioita ja kih veleitä P: K ir peitä ja iiluja Taik ku :koja ja okkia He rvosen kt jnkiä He ke na Koksia ja kivihiiliä Kivihiiliä vosen- ;ngän tuloja T na 'ako-,liloja Pusi arrettulauloja ja i L eikeuloja na Li mkauloja na Sah; anteriä luita ta keitä dt dt in m 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg j 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt : teensä Yh - Uudenmaan läänissä.! Pinjaisten ruukki..., ,800,600,000,009, Vaakerin i _! _ ; 0 9 j Kellokosken ! : -, ; Strömforsin., ,000 i Mustion ! 0 6,68 5,59,0,96, ,00! _ 6,669,06 Turun ja Porin läänissä. Björkbodan runkki ,000) 00 Daalin.,...,8,6 -,50,85 Leineperän ; j Kauttnan ;, j,950 5 Loimijoen naulatehdas.. 0,0,66 8 ; 96,680,60-0,05 Noormarkun ruukki ,56, 9 Kirjakkalan,, _! _ Turun naulatehdas...,690 j 5,000,500 8,,869, ,68 9,90 8,60-5,0,0

23 Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki.. Rautakosken... Santalahd. sah.terät.os.yht. Vierun ru u k k i...,0 0 0, i 0,058 89,08 0,68, 50,88 t i ,00! ,65,,60, ,69 89,56 0,68,00,80,855 W iipurin läänissä. Peron naulatehdas... 5,800 9,6,00. 5,6 ' Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki Möhkön _ 90 9 Pankakosken Salailluin., _ 50 5 Juvankoskcn,, : 5,90 66,0,5 5, 6,65 85 W aasan läänissä. Inhan ruukki i,895:!) 90 Koskcnsaaren ruukki.. 6, ;, ^, , Yhteensä,88 5,8 8,9,9, 6,66,9 0,,9 8,9,6 8,9,00,00!6,605 8,6 ') Pinjaisten ruukissa valmistettiin,500 kappaletta lapioita,, kapp. kirveitä ja piiluja sekä 8,9 kapp. taikkoja ja kuokkia, jo i den painomäärä on yllä mainittu. ) Meijerikaluja, rakennus- ja levytakeita; paino likimääräinen. ) Niittausnauloja ja tölkki-aineita.

24 6 Valim olta. Puuhiiliä Koksia K u l u t e t t u Ko timaista tak kirautaa UH «imaista tak kirautaa y : hteensä tak kirautaa V a l m i s t e t t u Polttoaineita B,ai mutakkii. autäa Ko nevalineoksia t K auppainteoksia vai: Ka ikellaisia vai: inteoksia Y hteensä Ilmoitettu koks.meno takkirauta dt kohden hl dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg U udenm aan läänissä. Berggrenin konepaja Porvoon Fiskarin ruukki , ,8 8 Helsingin laivatokka ,600,50,00,00 0 Helsingin laivavarvi , Karkkilan ruukki....,56,00 5,0,8,00,00 0 L. Lindelöfin konetehdas,00,000,000,600,600 Bautateollis. osak. y Osbergin konepaja ,500 00,800,600,600 6 J. D. Stenberg & Poikain,50 9,65 80,98,600,600 Mustion ru u k k i ,9,09 8,05,0,5 9,6 0,09,6 0,89 T urun ja P orin läänissä. Porin konepaja...,80 6,80 5 6,65,80,500 5,880 8 Chrichton & Kumpp. k.p., ,69,56.,00 Daalin ruukki ,00,5,8 60 8,6,95 8 Leineperän ruukki Matildan...,98,68,9,508,65 Teijon Turun konepaja , ,00,00 Turun rautat.yht k.p..,6 08,569 5,89,9,9. 6,590, 5,65,06,05 6,000 5,0 8,0 9, -- Hämeen läänissä. Forssan konepaja ,0,50,50 5 J okioisten ruukki Onkiniemen konepaja , ; Tampereen,,,0 5,9, ,06 8 i,98 5,65,099,,00 69,08

25 Valimoita: P o ltto ain eita Puuhiiliä Koksia K u u t e t t u Kotimaista [ takkirautaa ; Ulkomaista! takkirautaa ; Ramuj takkirautaa ' Yhteensä : takkirautaa! Konevalinteoksia Valmistettu Kauppa-! valinteoksia Kaikellaisia valinteoksia! Y: hteensä hl dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Ilmoitettu koksinmeno takki-; raota dtonia (00 kg) kohden Wiipurin läänissä. Gallénin konepaja ,60 55,00,58,58 Gutzeit & K:in konepaja Karhulan Sumpulan ruukki ,00,,,0,6 995,6,005 5,6,89, 500,565 Mikkelin läänissä. Lehtoniemen konepaja _ 650 Kuopion läänissä. Puhoisten konepaja.. ;! Juvankosken ruukki.. 0,,00,00 89,9 5,08 5 Warkauden.. 5,0,5,005 9, Wärtsilän.. 8,85,85, ,66 9 8,,8 -,658,0,5 8,65 Waasan läänissä. Waasan konepaja Oulun läänissä. Veljekset Friisin kipaja 0,900 50, ,0,0 8 Oulun 5,55 60, 86,50 8;, ,5j 60 5,06 96,600,88,55 Yhtisä yksit, valimoita 50 9,!,909',59 Valtion rautateiden valimot. i! 9,65,9,,905,56 65,5 H elsin g issä... 66,988,988,00,00 6 H ankoniem essä... i 6j ,9,9,9 Yhteensä koko maassa 50 0,8 8,08,60 9,65 5,68.05,905,56' 68,86

26 8 Tekoaineen kulutus konepajoissa vuonna 89. Kotimaista Takorautaa Ulkomaista Yhteensä Terästä Levyjä Kulma- ja pantturirautaa Tuubeja Takkirautaputkej a Nietejä Yhteensä Ulkomaisia Kotimaisia Vaskea, sinkkiä y. m. metalleja! Uudenmaan läänissä.!berggrenin, Helsingissä. Porvoon, Porvoossa... Sillanrak. osakeyhtiön Helsingissä... Fiskarin, Pohjan pitäjässä hienopaja... Kaasutehtaan, Helsingissä. Helsingin Laivatokka.. Laivavarvi.. Helsingin Rautateollisuus o s a k e y h tiö... ; Karkkilan, Pyhäjärven pit. ; L. Lindelöfin, Helsingin pit. Oshergin kipaja Helsingissä J. D. Stenberg & Poikain, H elsin g issä...! John Stenbergin, Higissä. j Strömforsin, Strömforsin pit. j I). J. Wadénin, Helsingissä J dt at dt dt dt dt metriä dt dt dt dt dt , , , , ,85 50,800 95, ,900,00 o, « ,,, ,85,605, Turun ja Porin läänissä. Porin, P o rissa... W. Crichton & K:in Turussa Daalin ruukki. Kemiön pit. Matildan Perniön,, Turun rautateoll. os. yhtiö Turun konepajan osakeyhtiö , ,5, , ,66, , ,80 958,8 5,6 8, Hämeen läänissä. Finlayson & K:in Tampilla Forssan, Tammelan pitäj.. Onkiniemen, Tampereella. Tampereen paltt. ja rautateoll. osakeyhtiö Muist. Kaasutehtaan konepajassa Helsingissä kulutettiin 0 dt, takkirautaa, Paul Wahl & Kumpp. sähkökonepajassa Wiipurissa 0 dt ja Lappeenrannan konepajassa 8 dt; yhteensä 98 dt. Muu takkiraudankulutus on mainittu yhteydessä valimojen kanssa.

27 9! Takorautaa! Kotimaista : Ulkomaista Yhteensä Terästä Levyjä Kulma- ja pantt. rautaa i Tuubeja Tak kirautaputkeja! i Kotimaista Nietejä Ulkomaista : Yhteensä! Vaskea, sinkkiä! y. m. metalleja, j dt dt dt dt dt dt metriä dt dt dt dt dt W iipurin läänissä. Gallénin, Wiipurissa.. i W. Gutzeit &Kumpp. Kotka Karhulan konepaja... Kumpulan, Raudun pitäjässä Paul Wahl &K:p.Wiipurissa Lappeenrannan konepaja , ,9 Mikkelin läänissä. Lehtoniemen, Joroisten pit Kuopion läänissä. Puhoisten, Kiteen pitäjässä Juvankosken, Nilsiän pit.. Warkauden, Leppäviran pit. Wärtsilän, Tohmajärven pit , , ,, Waasan läänissä. Waasan konepaja Oulun läänissä. Oulun konepaja.... Veljekset Friis, Kalajoella : j Yhteensä yksityisiä konep.,,85 5,6,95 6,5,95 5, ,005, Valtion rautateiden konepajat. Konepaja Helsingissä.. Hangossa... Turussa...,, Wiipurissa.. Kuopiossa.. Nikolainkaup.. Oulussa..., , , ,69, , Yhteensä koko maassa 5,900,85 8,5,0!,8. i 0 06 ; 5 8',5, ,05,6

28 Valmistus konepajoissa vuonna 89. Uudenmaan läänissä. i ; B erggrenin, H elsingissä.. : P orv o o n konepaja.... ; Sillanrakenn. os.-yhtiöh :gissä ; F isk arin, P o hjan pitäjässä.!,, hienopaja.... K aasutehtaan, H elsingissä. H elsingin L aiv ato k k a... :,, L aivavarvi... ; H elsingin R autateo ll. os.yht. K arkkilan, P y h äjärv ellä.. L. Lindelöfin, H elsingissä O sbergin, H elsingissä...,t. D. Stenberg & Poik. H igissä Jo h n Stenbergin, H elsingissä Ström forsin, Ström forsin pit. D. J. W adénin, H elsingissä Turun ja Porin läänissä. P o rin k o n e p a j a... W.C richton & Kum pp. T urussa D aalin ruukki, Kem iön pit.. M atildan ruukki, Perniön pit. T urun ra u tateoll. os.-yhtiö. T urun k o n e p a ja... Hämeen läänissä. H öryveneitä Lokom obiileja. H öyrykoneita! Näistä, hövrvveneis- II tä ovat yli 0 ehv. vesim aa- Höyrykoneista ovat yli 0 ehv. H öyrypannuja Työkoneita j Mi aanviljelys- kaluja. M. eijerikaluja n M yllylaitoksia S ahalaitoksia Muita suurem pia töitä. ki. eliv kp. kl. ehv. ehv kl. ehv kpl.[kpl. kpl. kpl. kl. kl. ifi n f. i I ; 6 _ - _ j 5 80 j C 80,0 8 L _! _ » 6 o 5 5 u.,*) 9 I 50 -,8,95, f Pannuja, sisternejä, lämmönjoht. ; majakka-appa- X raatteja, y. m. Höyrylaivanrunko, levysisternejä, transmission, y, m. Siltoja, rakennustakeita, höyrypannuja, y. m. Ryynilaitoksia, hevosvaeltajia, transmiss. y. m. 50 dt hienotaetöitä. Vesi- ja kaasujoht., asfalttipatoja y. m. frautaticnvaunuja; 8 höyry-, 5purjelaivaa, proomu X tokattu; liöyryv. sliipissä, höyryv. korjattu. f6 höyryvenettä ja rautaproomna sliipissä; 8 X höyryveneen korjausta. Kaikell. iakeita y. m. Tölkkiä, muttereja, ruuveja y. m. T8000 panosta rauta- ja 8000 s:n messinkipainoja; X9000 kpl. puntaria ja 5,000 kpl. pituusmittoja y. m. Koneita, maanvilj. kaluja, palokaluja, ajopeliä y. m. Työkoneita, höyryvenetöitä, transmissioneja y. m. Korjauksia ja remontteja kpl. telefoonia. nostorana, tavaraproomua. /Puimalaitos ; hengenpelastuskutterialus, huvilaiva, X höyryveneenkorjauksia y. m. Kaikellaisia töitä. 5 8 frautakonstruktiom ylioppilashuoneen kirjastoon X Helsingissä. 50 kpl. pumppuja; kassakaappeja ja ovia. Korjauksia ja transmissioneja. V alm istuksen arvo. i 9,9.,560,08) j,000: 60,000; 850,0 0 0 ' , ,500 6, ,0 60,000,5,09 60,00,5, , ( , ,9.,00 F inlayson & Kum pp. Tamp Korjauksia puuvillatehtaaseen. 0,000 Forssan, 'Tammelassa... _ Korjauksia puuvillatehtaaseen. 00,000 ISO O

29 Nokian, Pirkkalassa.... Onkiniemen, Tampereella.. Taiup. paltt. ja rautat. osak.yh. Wiipurin läänissä. Gallénin, Wiipurissa... W. Gutzeit & Kumpp. Kotka Karhulan, Kymissä.... Sumpulan, Raudussa... Paul Wahl & Kumpp., Wiipuri Lappeenrannan _ 6 - _ 8 K orjauksia paperitehtaaseen. K orjaustöitä. Turbiineja, sahalaitoksia, höyrypamppoja, koneita ja korjauksia. ft äydell. sahalaitos V enäjälle; vesijohtoja, rakennusta takeita, k o rjau k sia y. m. K orjauksia. Transm issionpa, m yllyjä, pum ppuja y. m. 8,08 9,000 50,500 8, ,880 8,00 / dynam okonetta ; aceum ulaattoreja, valaistuslaite toksia y. m. 5 " l - H öyrykoneita, korjauksia ja takeita o ,080 Mikkelin läänissä. j Lehtoniemen, Joroisissa ,80 Kuopion läänissä. Puhoisten, Kiteellä.... Juvankosken, Nilsiässä... Warkauden, Leppävirroilla. Wärtsilän, Tohmajärvellä. i Waasan läänissä. 6-9 petroleum isi8teri, 6 höyryven. korjattu tu rb iin ia y. m. 9,00 /"Työkoneita, m aanviljelvskoneita, höyryveneitä, höy \ ry k o n eita y. m. 59,6 - Työkoneita, maanvilj. ja m eijerikaluja sekä korjauks ,6 Waasan konepaja ! tu rb iin ia v. m. 5,000 Oulun läänissä. ; Oulun k o n e p a ja...! Veljekset Friis in, Kalajoella terv au u n ia, k o rjau k sia y. m. 5 tervauunia, m essinkitöitä, kauppavalinteoks. y. m. 8,60 6,000 l j ,60 j Yhteensä yksityis, konepaj. 59,5' 5! 8! 5 i,96: 0!,88 99 ) 0,,858!! Valtion rautateiden konepajat: Helsingissä 0 kpl. III luokan, 0 kpl. II luokan sekä kappale I luokan vaunuja; 6 konduktööri- ja 50 painolastivaunua Hangossa Lokomotiivin ja vaunujen koijauksia: laiv an k o rjauksia... Turussa,,..... ^Viipurissa kpl. rata vekselejä; kpl. risteilyjä; 5 kpl. vekselin asettajaa; lokomotiivin ja vaunujen korjauksia... Kuopiossa Lokomotiivin ja vaunujen k o rja u k sia Nikolainkaupungissa Oulussa Rautatiekatujen korjauksia... ) Siitä,5 kpl. auroja.,8,6 9, 5,,559,09 5,,0,80,880 Yhteinen valmistusarvo maan yksityisissä ja valtionkonepajoissa,86,8

30 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valm istusarvoihin vuonna 89. Uudenmaan läänissä. Sftnf. Yhteensä ïïnf. Helsingin kaupungissa. Berggrenin k o n ep aja... Sillanrakennusosakeyhtiön konepaja... Kaasutehtaan s : a... Helsingin L a i v a to k k a... Helsingin L aivavarvi... Helsingin rautateollisuus o s a k e y h tiö... L. Lindelöfin konepaja H erm anstadissa... Osbergin konepaja... J. D. Stenbergin & Poikain konepaja... John Stenbergin k o n ep a ja ). J. Wadénin sähkökonepaja... Valtionrautateiden k o n e p a ja ,9,08 60, ,00 5,500 6, ,000,8,6,50,0 Porvoon kaupungissa. Porvoon konepaja...,560 Hankoniemen kaupungissa. Valtionrautateiden k o n e p a ja... 9, i j Raaseporin kihlakunnassa. Ingon pitäjässä: Waakerin r u u k k i... Karjan Mustion... Pohjan P i n j a i s t e n... s:a Piskarin... s:a Å m i n n e f o r s i n... Tenholan Skogbyyh... s:a Trollshofdan,,... 66,8 60,000 80,000,5,000 00,000 69,56 90,60,,50 Lohjan kihlakunnassa. Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan r u u k k i... 55,000 i Helsingin kihlakunnassa. Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i... 90,000 Pernajan kihlakunnassa. Strömforsin pitäjässä: Strömforsin r u u k k i... 9,5 Yhteensä laitoksessa,5,890 Järvimalmia Karkkilan ruukkia v a r t e n.... Yhteensä Uudenmaan läänissä ' 5,6.5,5 ;

31 i Turun ja Porin läänissä. S h f Yhteensä Stnp Turun kaupungissa. W:m Crichton ja Kumpp. konepaja... Turun rautateoll. yhtiön... Tnrun konepajan o sa k e y h tiö... Turun naulatehdas... Valtionrautateiden k o n e p a ja... Porin kaupungissa.,6, ,,6, Porin konepaja ,00 Halikon kihlakunnassa. Kemiön pitäjässä: Björkbodan ru u k k i... s:a Daalin... Perniön Matildan... s:a Kuuston... s:a,, Teijon... s:a Kirjakkalan... Ulvilan kihlakunnassa. Ulvilan pitäjässä: Leineperän r u u k k i... Noormarkun Noormarkun... Euran Kauttuan ,0,000 8,8 80,5 9, ,,5 06,000 0,80 06,600 6,0 ; i Loimijoen kihlakunnassa. Loimijoen pitäjässä: Loimijoen N a u la te h d a s... 89,00 Yhteensä 6 laitoksessa Turun läänissä 6,0,909 Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa. Finlayson & Kumpp. rem o n ttik o n o p aja... Onkiniemen konepaja Santalahden Sahanterätehdas... Tampereen palttina- ja rautateoll. yhtiön k o n ep a ja... Pirkkalan kihlakunnassa. 0, ,500 ' 5,500 Pirkkalan pitäjässä: Nokian rem onttikonepaja... 8,08 " Tammelan kihlakunnassa. Tammelan pitäjässä: Forssan rem o n ttik o n ep a ja... Jokioisten kappelissa: Jokioisten tilan osakeyhtiön rautatehdas. 0 0, , ,800 Hauhon kihlakunnassa. Lopen pitäjässä: Rautakosken ru u k k i... 0,000 Hollolan kihlakunnassa. Padasjoen pitäjässä: Wierun r u u k k i... 5,80 ; Yhteensä 9 laitoksessa Hämeen läänissä,55,6

32 Wiipurin läänissä. Wiipurin kaupungissa. Sbtf Yhteensä Gallénin konepaja ,000 Paul Wahl & Kumpp. konepajan sähköosasto... 5,880 Valtionrautateiden k o n e p a ja...,559 6,9 Lappeenrannan kaupungissa. Lappeenrannan k o n e p a j a... 8, 0 0 Kotkan kaupungissa. W. Gutzeit, & Kumpp. konepaja... 0,000 Kymin kihlakunnassa. Karhulan konepaja... 50,000 Rannan kihlakunnassa. Wiipurin pitäjässä: Peron N a u la te h d a s... 0,000 Äyräpään kihlakunnassa. \! fiaudun pitäjässä: Sumpulan r u u k k i... 5,000 Salmin kihlakunnassa. Tmpilahden pitäjässä: Pitkärannan vaskilaitos...,,8 s:a,, Wälimäen r a u ta k a iv o s... 6,0 Suojärven Suojärren r u u k k i ,,0 Yhteensä laitoksessa,5,65 Järvimalmia Suojärven ruukkia varten 5 järvestä... 8,58 Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa. Yhteensä Wiipurin läänissä,550, Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken ru u k k i... 0,000 Rantasalmen kihlakunnassa. Rantasalmen pitäjässä : Oravin ruukki... 50,000 Joroisten Lehtoniemen konepaja....80,80 Yhteensä laitoksessa 6,80 Järvimalmia ruukkia varten 50 jä r v e s tä... 99,068 Yhteensä Mikkelin läänissä,888 Kuopion läänissä. ; Kuopion kaupungissa. \ Valtionrautateiden k o n e p a ja...,09 Pielisjärven kihlakunnassa., Pielisjärven pitäjässä: Pankakosken ru u k k i... 0,000 Nurmeksen Kuokkastenkosken ru u k k i... 60,

33 5! Ilomantsin kihlakunnassa. Tohmajärven pitäjässä: Wärtsilän r u u k k i... ' Ilomantsin Möhkön,,... Liperin kihlakunnassa. Kiteen pitäjässä: Puhoisten k o nepaja... Kuopion kihlakunnassa. Karttulan pitäjässä: Karttulan ruukki... Iisalmen kihlakunnassa. Iisalmen pitäjässä: Jyrkän ru u k k i... j s:a Salahmin r u u k k i... Nilsiän,, Juvankosken ru u k k i... Rautalammen kihlakunnassa. Leppävirran pitäjässä: Warkauden r u u k k i... Yhteensä laitoksessa Järvimalmia 8 ruukkia varten järv estä... Yhteensä Kuopion läänissä Waasan läänissä. Nikotainkaupungissa. Waasan k o n ep a ja... Valtionrautateiden k o n e p a ja... Korsholman kihlakunnassa. Isonkyrön pitäjässä: Orismalan ruukki. '... Lapuan kihlakunnassa. Oravaisten pitäjässä: Kimon r u u k k i... Kuortaneen kihlakunnassa. Ähtävän pitäjässä: Inhan r u u k k i... Laukaan kihlakunnassa. Petäjäveden pitäjässä: Koskensaaren r u u k k i... Saarijärven Kiimingin... Yhteensä laitoksessa Järvimalmia Kiimingin ruukkia varten j ä r v e s t ä... Yhteensä Waasan läänissä Onlnn läänissä. Oulun kaupungissa. j Oulun konepaja...! Valtionrautateiden k o n e p a ja... Salon kihlakunnassa. J Kalajoen pitäjässä: Veljekset Friisin konepaja... Mnf. i Yhteensä ; Sfaf. 88,85 50,000,98,85 5,00 56,80 56,000 5,000 5, 98, 0, ,60, , ,6,00,6,6,8,059 08, 6,000 5,800 8,000 08,,986,9,8 80,90 6,000 Lapinmaan kihlakunnassa. Inarin pitäjässä: kullanhuuhtam ossa... 8,05 Yhteensä laitoksessa Oulun läänissä,98 Yhteensä valmistusarvo,56,6 f

34 6 Summittainen katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja konepajoissa vuonna 89. [! Puita Puu- hiiliä Kivi hiiliä Koksia T a k k i r a u t a Kotim. Ulkom. Kamua Y hteensä a m m dt dt dt dt dt dt i Uudenmaan läänissä.. 5,9 50,98 6,0 8, 5,5,60,05 9,08 Turun»,8 56,9 88,6,9,6,6 5,89 9,9 Hämeen 55 5,90 8,8 55,06,09 8,060,5,96 Viipurin «9,6,86,6,066,088, ,565, Mikkelin 55,00, , ,6 Kuopion V 0,8 9,9 00,5 8,0 0,58 88,0 Waasan , ,595,88 5 6,600 Oulun 55,60 ' 60 95,5 60 5,06 ; Yhteensä 6,9,0 8, 6,905 0,9 99,06,66, Muist. Tähän on luettu myöskin kulutus valtionrautateiden konepajoissa.

35 Työntekijöiden ja väestön lukum äärä ruukeissa ja konepajoissa vuonna 89. Uudenmaan läänissä. Berggrenin k o n e p a ja... Pinjaisten r u u k k i... Porvoon k o n e p a ja... Sillanrak. os. yhtiön konepaja... Vaakerin ru n k k i... Fiskarin... Kaasutehtaan konepaja..... Helsingin L aiv ato k k a... Helsingin L a iv a v a rv i... Helsingin rautateoll. osakeyhtiö... Karkkilan r u u k k i... L. Lindelöfin k o n e p a ja... Kellokosken ruukki... Oshergin k o n e p a ja... Skogbyyn ruukki... J. H. Stenbergin & Poikain konepaja. John Stenbergin. Strömforsin ru u k k i... Mustion... Trollshofdan... Wadénin k o n e p a ja... Aminneforsin r u u k k i... Turun ja Porin läänissä. Björkbodan r u u k k i... Porin k o n e p a ja... Crichton & Kumpp. konepaja.... Daalin ruukki... Leineperän r u n k k i... Kauttuan... Loimijoen naulatehdas... Matildan ru u k k i... Noormarkun ruukki... Kuuston... Teijon... Kirjakkalan... Turun rautateoll. yhtiön konepaja.. Turun k o n e p a ja... Turun n au latehdas... Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. konepaja.... Forssan k o n e p a ja... Jokioisten r u u k k i... Nokian konepaja... Onkiniemen k o n e p a ja... Rautakosken r u u k k i... Santalahden Sahanterätehdas.... Tampereen paltt. ja rautateoll. yht. k. p. Wierun r u u k k i... Yli 8 vuotta Suomalaisia U lkom a a laisia vuos. välillä Suom a laisia Ulkomaalaisia A lle 5 vuoden Suom a laisia Yhteensä Ruukin koko väestö tekee I V, ,8, , , , 09,66, , ,5

36 an W iipurin läänissä. Gallénin konepaja... Gutzeit & Kumpp. konepaja.... Karhulan.... Peron N aulatehdas... Pitkärannan ruukki Sumpulan... Suojärven... Paul Wahl & Kumpp. konepaja... Lappeenrannan,,... Wälimäen k a i v o s... Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Lehtoniemen konepaja... Oravin ruukki... Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... Karttulan ruukki.... Kuokkastenkosken r u u k k i... Möhkön... Pankakosken.,... Puhoisten konepaja..... Salahmin ru u k k i... Juvankosken ruukki... Warkauden,,... W ärtsilän... Waasan läänissä. Inhan ru u k k i.... Kiimingin r u u k k i...- Kimon... Koskensaaren ruukki Orismalan... Waasan k o n e p a ja... Oulun läänissä. Veljekset Friisin k o n e p a ja... Oulun... Inarin kullanhuuhtam oissa... Valtionrautateiden konepajat. Helsingissä... H a n g o s s a... T u ru ssa... W iipurissa... K u o p io ssa... N ikolainkaupungissa... O ulussa... Yli 8 vuotta vuos. välillä n Alle 5 vuoden Suomalaisia Uikomaalaisia Suomalaisia Ulkomaalaisia Suomalaisia i.... Yhteensä I Kuukin koko väestö tekee , , ,, ,000 88,96 9,00, _ Yhteensä, , 0,56

37 Tehtyjä uutis rakennuksia ruukeissa ja konepajoissa vuonna 89. Uudenmaan läänissä. Pinjaisten r u u k k i... Käämillä varustettu saharakennus, kaksinkertainen särmälaitos ja varsiverstas, jossa on jäljennössorvin ja vannesaha. Porvoon konepaja... Rautavalimo tiilestä; makasiini ja hiililiiteri tiilestä. AVaakerin r u u k k i... Kauppahuoneisto. J. D. Stenberg & Poikain k. p.. Uusia varastomakasiineja koksia, putkia y. m. varten; uusi lastaussilta ratateineen y. m. Mustion ru u k k i... Kolme työväen asuntoa. D. J. Wadénin konepaja... Pienempi valimo. Aminneforsin ru u k k i... Lokomobiilihuone ja turvelato. Turun ja Porin läänissä. Björkbodan ruukki... Työväenasunto. AV:m Crichton & Kumpp. k. p.. Sliippihuone, sliippisilta ja sliippi ja kaji osaksi uudestaan : rakennettu. Kauttuan r u u k k i... Uusi hiilirakennus. Loimijoen naulatehdas.... Uudestaan rakennettu tehdas, joka paloi Huhtikuun p. Matildan r u u k k i... Höyry kone rakennus. Koulurakennus. Turun rautateoll. yhtiön k. p.. Suurempi montteeraustehdas kivestä, lasikatolla varustettu. Turun konepaja... Hilausalusta höyrypursia varten. Hämeen läänissä. Onkiniemen konepajoja.... Paja tiilestä. j 9 j - [ Wiipurin läänissä. Pitkärannan r u u k k i... uutta työväenasuntoa. j Sumpulan... Uusi valimo tiilestä ja kupu-uuni. ' Suojärven... Masuunipiippu, vesiratas, puhalluskone regulaattorilla ja i girardirattaalla varustettu. Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Torvi valimo sekä kuivausuuni ja kupu-uunirakennus ; koulusali, makasiini ja puhalluskonerakennus. Oravin... Työväenasuntoa, hiili- ja kuivausuunia harmaasta kivestä ja tiilestä, laboratoriorakennus, kuivaushuone tulenkestäviä tiiliä va.rten, polttouuni tulenkestäviä tiiliä varten. Lastaussiltoja ja raitioteitä. Lehtoniemen... Työväenasunto ja ulkohuonerakennus. Kuopion läänissä. Karttulan r u u k k i... hiiliuunia, koulurakennus, höylä-, sorvin-, porauskone ja kalkkikivenrouhin, saunaa, höyryvene ja lotja. Kuokkastenkosken ruukki... Isännöitsijäasuntoon lisärakennuksia. Möhkön... Hiiliuuni, työväenasunto ja useita lastilotjia. Salahmin... Ruoka-aittoja työväelle. Uusia latriineja.! Juvankosken... Työväenasunto ja koulurakennus. ; Warkauden... Patorakennus osaksi uudelleen rakennettu. Uusi perusta! kankirauta- ja levyvalssilaitokseen. Uusi vesiränni vais- j silaitokseen. Tiilipainin. Puhalluskone paraikaa tekeillä. Wärtsilän... Puhalluskonerakennus uudelleen rakennettu. Uusi hiiliuuni, uusi martinuuni, yksi pato rakennettu uudelleen, ahjolla varustettu paja rakennettu, teurastushuone, lautavarasto Waasan läänissä. Koskensaaren ru u k k i... Oulun läänissä. suojus, venesuojus. tervauunia, höyläkonetta puunvillan valmistusta varten. Harkkouuni. Veljekset Friisin konepaja... Varastomakasiini rautatien kohdalla. Valtionrautateiden konepajat. Turussa... Makasiini tarvepuita varten.! i