XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 10. V U O D E L T A EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 0. V U O D E L T A 8 9. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. H E LSING ISSÄ, W E IL IN JA GÖÖSTN O SA K EY H TIÖ N K IR JA P A IN O S S A 89.

2 S I S Ä L T Ö. Sivu J o h d a n t o...v IX Vmrilaitoksia, rtlukkeja ja konepajoja. Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen L a p is s a... Pitkärannan vaski- ja tin a la ito s... Järvi- ja S u om alm innosto... 6 Masuuneja, a Valmistus ja k u lu tu s... S:n b Teknillisiä tie to ja...8 Harkkouuneja. 9 Raudanvalmistus ah jo ta o n n a ssa...0 Raudanvalmistus valssilaitoksissa. a. P u t l a u s... S:n b. Hitsaus ja v a ls s a a m in e n... V alurautalaitoksia. a. Sulatus Siem ensin-m artinuunissa... 8 S:n b. Valuraudan v a ls s a a m in e n... Musta- ja te h d a s ta o n ta... V alim o lta...6 Tekoaineenkulutus k o n epajoissa...8 Valmistus k o n ep ajo issa... 0 K atsaus valmistusarvoon vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a... Summittainen katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukkeissa ja konepajoissa 6 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja konepajoissa... Tehtyjä uutisrakennuksia ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a... 9 Ilm oitettuja tapaturm ia ruukkeissa ja k o n ep ajo issa...0 Työväenkassoja ruukkeissa ja k o n epajoissa... E rityistietoja uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneiden y. m. lukum äärästä ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a... Tehtaita ja käsityölaitoksia metalliteollisuuden alalla. Katsaus tuotteiden m äärään ja lajiin sekä työväestöön käsityölaitoksissa ja tehtaissa m etalliteollisuuden a la lla...0 K atsaus tuotteiden arvoon tehtaissa ja käsityölaitoksissa metalliteollisuuden alalla..

3 Yleinen metalliteollisuuden yhteenasetus. Työntekijöiden luku ainoastaan ruukkeissa ja k o n e p a jo issa... 6 Työntekijöiden lukum äärä sekä ruukkeissa ja konepajoissa että käsityölaitoksissa m etalliteollisuuden a l a l l a... 6 K atsaus tuotteiden arvoon m etalliteollisuuden a l a l l a... Läänienmukainen katsaus metalliteollisuuteen kaupungeissa ja m aaseu d u illa... 8 K atsaus m etalliteollisuuteen maan k a u p u n g e issa... 9 K atsaus m etalliteollisuuteen m a a s e u d u illa...0 Otteita raltaim rjadiaariosta vuodelta 89 Rahapaja vuonna 89,... Kontroltilaitos vuonna 89...

4 Tuotteiden arvo metalliteollisuuden alalla ei ole nykyisellä vuosikymmenellä ollut niin alhainen kuin vuonna 89. Jo 89 aleni arvo,8 miljoonalla sitä edelliseen vuoteen verraten, mutta väheni yhä,,8 S:markasta vuonna 89,0,8 S:markkaan vuonna 89, eli noin,9 miljoonalla markalla, vastaava, /0. Siitä vuodesta laskien, jolloin valmistusarvo metalliteollisuuden alalla oli korkeimmillaan, vuodesta 89, nykyiseen tilintekovuoteen on arvonvähennys lähes 6 % Sekä ruukit että konepajat ja käsityölaitokset ovat vuoden kuluessa melkein samassa määrässä kärsineet aineellisen tilan huonommuudesta, vaikka konepajat, sen suuren enenemisen johdosta niiden valmistuksessa, joka on tapahtunut jälkeen vuoden 886, yhä edelleen voivat tuoda esiin tuotannon arvon, joka on noin 0 /0 suurempi sitä määrää, minkä se 880 luvun keskivaiheilla saavutti. Niin ei ole laita rautatehtaiden, joiden tuotannon arvo nyt on alempi kuin kymmenen vuotta sitten. Millainen tuotanto on ollut vuonna 89 näkyy seuraavasta yhteenasetuksesta. Kultaa saatiin,0 gr., jonka arvo on,8 ifm f, tahi vähin määrä mikä minäkään vuonna on huuhdottu sorasta Lapinmaassa sijaitsevan Ivalonjoen rannoilta, siitä saakka kuin huuhtominen siellä alkoi vuonna 80. Kaikkiaan oli 89 vuoden loppuun saatu kultaa Suomessa noin,.,000 ffinf Hopeaa saatiin lisätuotteena vaskenkaivannassa Pitkärannassa sen verran että se vastaa 888,8 kg. puhdasta hopeaa, 90 kg. vastaan edellisenä vuotena 89. Puhdistettua vaskea saatiin,9,6 desitonnia,,8,6 dt. vastaan edellisenä vuotena. Vaski saadaan märkää keinoa käyttämällä ja ainoastaan Pitkärannassa. Tivaa sulatettiin myöskin ainoastaan yllämainitussa laitoksessa, joka muuten on ainoa tinalaitos koko Venäjän valtakunnassa, ja saatiin sitä 6,99,0 kg., jota vastoin saanti nousi 9,9 kg. 89. Järvimalminnostoa harjoitettiin 6 järvessä eli harvemmassa kuin edellisenä vuotena; ja nousi nostettu malmimäärä, desitonniin eli,8 desitonnia vähemmän kuin vuotta ennen. Takkirautaa sulatettiin masuunissa kolmessatoista laitoksessa, mutta useimmissa paikoin ainoastaan osan vuotta; ainoastaan Teijon, Haapakosken ja Möhkön ruukilla kesti sulattaminen lähemmäs koko vuoden, ja Trollshofdassa yksitoista kuukautta. Teijon masuunissa alkoi työ 8 p. Elokuuta 889 ja oli siis 89 vuoden lopussa ollut lakkaamattomassa toimessa vuotta ja kuukautta, pisin puhallusaika mikä tässä maassa on tapahtunut. Kaikkiaan valmistettiin,6 dtia takkirautaa,6 dt vastaan sitä edellisenä vuotena, siis enemmän kuin % vähennys. Takkiraudan tuonti nousi vuonna 89 tullitilaston mukaan 9, desitonniin. Harkkorautaa sulatettiin järvimalmista vielä vuonna 89 yhdessä laitoksessa maassa, nimittäin Kiimingin ruukissa Saarijärven pitäjässä, varmaankin ainoa paja tätä laatua, mikä on olemassa Euroopassa. Kymmenen vuotta sitten oli Suomessa vielä kymmenen harkkounnia toimessa, mutta toinen toisen jälkeen näistä laitoksista on lakkautettu tahi muutettu; ja ennen vuosisadan loppua tulee kai tämä vanha valmistustapa, jolla esiisämme saivat rautatarpeensa tyydytetyksi, olemaan hävinnyt täällä, samoin kuin se jo aikoja sitten on ollut muualla maail

5 VI massa. Kiimingin ruukilla harkkorautaa ei punnittu semmoisenaan, vaan vietiin suoraan takoahjoon jalastuttavaksi kankiraudaksi, jota harkkouunissa on valmistettu 09 dt. Todennäköisesti käytettiin siihen noin 00 dt. harkkorautaa. AJijotakoisen kankiraudan valmistus maassa vuonna 89, siihen luettuna taottu harkkorauta, teki,609 dtonnia, joka taottiin 8 ahjossa 9 pienemmässä rautatehtaassa. Vähennys edelliseltä vuodelta on /0. Takkiraudan putlauksen kautta valmistettiin 6 putlaus-uunissa 8 laitoksessa 0,96 dt sulainpötkyjä, millbaaria y. m. Tätä raakaa rautaa vietiin joku määrä semmoisenaan ulos Itä Suomesta Pietariin, koska tulliton raa an raudan vienti on luvallinen kolmannelle osalle takkiraudalle myönnetystä limiittimäärästä, joka on 00,000 puutaa, mutta enin osa ja Länsi Suomessa laitoksessa koko valmistus tehtiin kankiraudaksi, levyiksi y. m. Liikamäärä valmistuksesta Itä Suomessa, joka nousee,8 dtonniin, on ainoastaan 9 dt enemmän kuin,8 dt suuruinen vientilimiitti, ja tämä oli varastossa seuraavaa vuotta varten. Kuusi putlausuunia Daalin ruukilla on vuoden kuluessa ollut toimettomana. Putlausraudan valmistus maassa oli enemmän kuin 8 /n vähempi kun edellisenä vuotena. Putlausraudan hitsaaminen ja valssaaminen kankiraudaksi tapahtui yllämainitussa 8 putlauslaitoksessa, joissa on hitsiuunia. Teoksien määrä teki 6,996 dt 9,6 dt vastaan edellisenä vuotena. Siis vähennys, joka ei ole pienempi kuin,60 dt eli /0, riippuen etupäässä siitä että valssaaminen Oravissa supistettiin aivan vähäpätöiseksi ja että Daalin ruukissa ei ole valmistettu tavallista kankirautaa, vaan ainoastaan terästä. Valuraudan eli teräksen sulattaminen tapahtui kolmessa laitoksessa, kolmessa Siemensin-martinuunissa, ja valssatun tavaran määrä oli 8,06 dt tavallista rautaa ja levyjä. 0,60 dt vastaan edellisenä vuotena, siis lähes 0 /0 vähennys. Jotenkin suuri varasto valssaamattomia valanteita näkyy kuitenkin olleen varastossa seuraavaa vuotta varten, koska tämän raaka-aineen valmistus on noin,000 dt suurempi kulutusta valssaamisessa. Kaikkiaan valmistettiin ahjotaonnassa ja valssilaitoksissa, vuonna 89,, dt kankirautaa, hienoa rautaa ja levyjä, jota vastoin samallaisten tavarain tuonti mainittuna vuonna oli 0,6 dt. Sitä paitsi tuotiin maahan rautatienkiskoja 86, dt. Mustatakeiden valmistus väheni vuonna 89,9 dtonniin,6 dtonnista vuonna 89, s. o. %. Samaten vähenivät valanteet 9, dtonniin 9,69 dtonnista edellisenä vuotena. Mutta koska suuri osa niitä valanteita, jotka tehdään maan konepajoissa menee suoraan tehtaaseen siellä edelleen valmistettaviksi, ilman että niiden paino ilmoitetaan, eivät nämä numerot muodosta mitään pysyvää perustusta valimojen työn arvostelemisessa. Parempi määrääjä tässä kohden on valimoissa sulatetun takkiraudan paljous, joka vuonna 89 nousi 6,0 dtonniin 6,6 dtonnin kulutusta vastaan vuonna 89. Vuoden kuluessa käytetystä takkitaudasta oli 9, dt kotimaista ja, dt ulkomaista tavaraa, loput oli ramua. Yksinomaan kotimaista takkirautaa käytettiin niissä sulatuslaitoksissa Itä-Suomessa, joissa on masuuneja ja jotka itse valmistavat rautansa, koska järvimalmitakkiraudasta, niinkuin tunnettu on, saadaan erinomaisia valanteita. Pitkät kuletusmatkat ja hintaeroitus englantilaiseen valutakkirautaan nähden estää tämän käyttämistä muualla maassa, jota vastoin korkeat venäläiset tullimäärät tekevät sen viennin, määrättyyn limiittiin, mahdolliseksi Pietariin. Konepajojen valmistusarvo on vähentynyt noin 900,000 S:markalla eli,,0 Srmarkkaan vuonna 89,09, S:markasta vuonna 89. Valtion konepajojen valmistusarvo tekee,80,68 tönf, määrä, joka on,000 Vmf. vähempi kuin samojen laitoksien valmistusarvo sitä edellisenä vuotena. Koska yksityisen konepajateollisuuden tuotteiden arvo kuitenkin on paljoa suuremmassa määrässä vähentynyt, niin on valtionteollisuuden merkitys verrattuna samankaltaiseen yksityiseen

6 teollisuuteen sen kautta lisääntynyt. Valtionkonepajojen valmistuksen arvo on lähes /s yksityisten pajojen arvosta, ja kun otaksutaan että aineellinen työvoima miestä kohti on likipitäin yhtä suuri yksityisessä ja valtionteollisuudessa, niin olisi, jos työntekijöillä olisi työtä vuoden umpeen, joka kuudes konepajatyömies maassa valtion palveluksessa. Tämä onkin hyvin läheisesti yhtäpitävä tilastollisten numeroilmoituksien kanssa, sillä ruukkeissa ja konepajoissa toimivista,0 työntekijöistä voidaan otaksua että,900 ä,000 miestä työskenteli konepajoissa ja niistä oli 60 valtion laitoksien palveluksessa. Ykstyisissä konepajoissa valmistettiin vuonna 89, muiden muassa, 6 höyry venettä, yhteensä 99 hevosvoimalla, niistä yli 0 lievosvoim. koneilla varustettua venettä; lokomobiiliä sekä 8 höyrypannua valmistettiin. Suurempia ja pienempiä maanviljelyskaluja valmistettiin,899 kappaletta ja meijerikaluja 96 kappaletta. Sitäpaitsi tehtiin sahalaitosta ja 6 myllylaitosta. Paul Vahl & Kumpp. konepajassa Viipurissa valmistettiin 0 dynamokonetta, sekä accumulaattoreja, joiden paino teki 0,00 kg. Käsityöteollisuus, perustava metallien jalostuttamiseen ja muodostamiseen, on myöskin melkoisesti vähentynyt vuoden kuluessa. Arvo oli,6,08 Sfinf, sen sijaan että se vuonna 89 oli,,6 ifk f Erotus riippuu kuitenkin (00,000!?m f ) myös satunnaisesti suuremmasta valmistusarvosta jälkimäisenä vuotena eräässä venevarvissa Turussa. Kaikissa tapauksissa on arvon vähennys noin 00,000 k f, joka jakautuu jotenkin tasan useimpia tähänkuuluvia käsityölaitoksia kohti. Tästä varsin vähän edullisesta aineellisesta tilasta huolimatta, on kuitenkin laitoksissa useita uutisrakennuksia vuoden kuluessa tehty. Siten on laivasliippi, joka Porin konepajassa alotettiin vuonna 89, nyt lopullisesti valmistettu. Pajaan ja konepajaan sekä varastomakasiiniin on toiminimi Crichton & Kumpp. konepajassa tehty lisärakennuksia ja laivanrakennusalusta valmistettu. Kuivausuuni tarvepuita varten on rakennettu Helsingin Laivatokassa; täkäläisessä Laivavarvissa on varastomakasiini rakennettu sekä paja laajennettu. Hautakosken ja Kiimingin ruukkeissa on muiden muassa kankirautapajat uudestaan rakennetut. Montteerauspaja on rakennettu Karhulassa sekä uusi höyrypannuhuone valssilaitokseen Varkaudella, jossa myöskin uusi kaasunsynnyttäjä on muurattu. Trollshofdassa, Salahmilla ja Karttulassa on kouluhuoneita rakennettu, ja viimeksi mainitussa laitoksessa sitäpaitsi työväen-asunto, hiililiiteri, kalkkiuuni y. m.; Haapakoskella samaten työväenasunto, hiili- ja varastomakasiini sekä vaakahuone ja torven-puhdistushuone; Sumpulassa, muiden muassa, kolme uutta työväenasuntoa. Möhkön ja Kiimingin ruukkeissa on tervauuneja laitettu. Muuten on yllämainituissa ja erityisissä muissa laitoksissa, osaksi uusia makasiineja ja hiilihuoneita rakennettu, osaksi patoja ja ränniä uudestaan rakennettu tahi korjattu sekä muita tarpeellisia korjauksia vuoden kuluessa toimeenpantu. Metalliteollisuuden kautta elatuksensa ansaitsevan väestön suuruutta ei ole suorastaan mainittu muissa laitoksissa kuin ruukkeissa ja konepajoissa maaseudulla. Kaupungeissa ei tunneta perheenjäsenten lukua, eikä myöskään ole tästä mitään tietoja käsityölaitoksista. Mutta kun työntekijöiden koko lukumäärä metalliteollisuudessa, käsityölaitokset siihen luettuina, nousee 9,89 henkeen, ja maaseuduilta saatujen tietojen mukaan on käynyt selville että niissä laitoksissa, missä maanviljelystä ei ole, kutakin työmiestä kohti keskimäärin tulee noin tai henkinen perhe, niin voipi sanottavasti todellisuudesta poikkeamatta otaksua että niissä laitoksissa, joista tilastossa on tietoja, noin 0,000 henkeä saa elatuksensa. Mutta koska ei ole saatu tietoja kyläsepistä, levy-, läkki- ja vaskisepistä sekä kellosepistä y. m. metallityöntekijöistä maalla, yhtävähän kun malminnostajista ja sysimiehistä, niin voidaan lisätä luku koko maahan nähden kukaties muutamilla tuhansilla, mutta 6,000 henkeä suuremmaksi tuskin voipi arvata sitä väkilukua, joka enemmän tai vähemmän suoranaisesti on riippuvainen metalliteollisuuden asemasta maassa. Tämä ei ole enemmän kuin l / /'o maan väestöstä. VII

7 VIII Ruukkien ja konepajojen työntekijöiden joukossa on, sen mukaan kun tiedot ilmaisevat, sattunut tapaturmaa, enimmät vähäpätöistä laatua ja onneksi ei yhtäkään, josta kuolema oli seuraus. Raudan ja rautatavaroiden viennistä Keisarikuntaan annetaan tässä seuraava yhteenasetus vuodesta 890 laskien: Raudan ja rautatavaraiden vienti Keisarikuntaan: Rajoitusmäärä ]luudissa 66,66, 00,000 0,000 60,000 90,000 Vuonna Takkirautaa tullitonta. 8, , Sulain- Kanki- ja pötkyjä, li ajirautaa k tu llitto kop. tullia mia. kullassa puudalta.,,000,99,99 9,0 6,6 8,68 90,8 Valintavaroita ja rautatavaroita k 0 kop. tullia kullassa puudalta. 0,0,08 0,69 6, Koneita ja työkaluja k 0 kop. tullia puutaa. kullassa puudalta.,66,6,98 0,86 89, 808, 8,9 8,0 Takkiraudan, sulainpötkyjen, kankiraudan ja rautatavaroiden vienti täyttää siis koko rajoituksen niin läheisesti kuin yleensä voidaan vaatia. Sillä luonnollista on että sellaisista tavaroista, kuin valinteokset, höyrypannut ja muut levyteokset, jotka valmistetaan tilauksen mukaan eikä varastoa varten, aina joku vähäinen osa rajoitusta jääpi käyttämättä. Myöskin koneiden vienti on yhä edelleen lisääntynyt, mutta ei vielä nouse paljoa yli y rajoitusmäärästä. Helsingissä Joulukuulla 89. C. P. Solitander.

8 i! K ui la lii muilta luot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa vuonna 89. Oulun läänissä. Ivalonjoen jokilaaksossa Inarin pitäj. Tuotteiden arvo Sfaf H uuhtam ojen lu k u m ä ä rä Huuhtomojen om istajien ja h o itajien lu k u m ä ä rä Työntekijöiden lukumäärä Miehiä Naisia Päivätöiden lukumäärä Huuhdottua maata Saatua kultaa K u ltaa p äivätyötä kohti m gr. gr- Suomen Lapissa ,90,,0 l,n Summat ja keskim äärät edellisinä vuosina 809,9, ,8 0,960 9,9,,,98 ) 0 6,98 0,9 96,9,6 Pisin huuhtomisaika vuonna 89: 00 vuorokautta. Keskimääräinen huuhtom isaika: 90 vuorokautta. ') Keskimäärin vuodessa.

9 Pitkärannan vaski- ja tinalaitos vuonna 89. Kaivokset. T yöpäivien luku; porraksessa ä 9'/g tu n tia...,, kaivoskujassa k...,6, syvennyksessä ä,,,,,9, nostamisessa ä 8...,6, veden nostossa ä 9>/...,6, pajassa k V...,, koneen hoidossa ä...,68, kaikellais. töissä ä IIV»...,86, K eskim ääräinen ansio: porausvuoroa k o h t i...markkaa : nostam isessa... : 0 veden n ostossa... : 6 höyrykoneen h o id o s s a... : pajassa... : kaivossalvannassa... : kaikellaisissa t ö i s s ä... : 99 Porattuja m etriä: p orrak sessa... 9,86,0 syven n yksessä...,9, k a iv o sk u ja ssa...,99, Käytettyjä räjähdysaineita: d y n a m iittia... kgr.,6,9«sytytinlankaa, renkaita ä, mtr....,98, n a lle ja...kpl.,8, P uiden m e n e k k i :...m8,8, Saatu räjähdytettyä v u o r ta... dtn.,6, siitä n o s t e t t u... 0,866,8 K ilogram m alta d yn am iittia saatu räjähdytettyä vuorta: p o r r a k se ssa...dtn. 8 kaivoskujassa... s y v e n n y k s e ssä,, 0 K ilogram m alta d yn am iittia saatu ajam istulos: pituusm etriä... 0,c syvyysm etriä... 0,0 K aikkiaan ajettu: pituusm etriä... 0, syvyysm etriä...,0

10 V a lik o im in e n. Maksettuja t y ö p a lk k o j a... mkk.,68: K uletus...,60: 0 V alik oim isain eita...,0: K onekustannuksia...,68: 6 Saatua m alm ia: Täydellis. valikoittua vaskimalmia 8,09 dtn. Vaskimalraijauhoa.. 9,9 dtn. Hienoksi,8 :nen laji vaskimalmia,08 Murua...,06 Tinahuuhtomalmia..,86 Hienoksi valikoittua murumalmia, Rautamalmia.... 6,9 L iu o itu s m ä r k ä ä k e in o a k ä y ttä m ä llä. R ouhim inen: Rouhittua ja jauhennettua m alm ia...dtn. 8,6 Tästä maksettu työpalkkoja mkk. 6,99: Konekustannuksia,: 0 P asuttam inen: Pasutettua malmia ynnä s u o la a...dtn..8 Käytettyä k e itto s u o la a 8,90, r a u ta r a m u a,9,6 p uita...m 9, Työpalkkoja...Smk. 6,0: Käytettyjä kem ikalioita...,9: 0 Saatua vaskilipiätä... m 8,98 Lipiän vaskenpitoisuus, grammaa. litraa kohti. hopeanpitoisuus, 0,oso Malmin vaskenpitoisuus paitsi suolaa %,is. K a s a r ta m in e n j a p u h d is ta m in e n. Saatua kasari- ja karikevaskea... dtn.,6, V alm istettu puhdistettua v a s k e a...,9,6 Maksettuja t y ö p a lk k o j a... mk.,00: 0 P u id en m e n e k k i...m,9, H o p e a n v a lm is tu s. R ikkivaskea, vastaava puhdasta hopeaa...kgr. 888,s:: T in a n v a lm is tu s. H uuhtom inen: Maksettuja ty öp alk k oja...mkk. 6,9: 6 Saatu ra m u a dtn., Sulatus: Maksettuja työpalkkoja... mkk. 0: 0 Saatu puhdistettua t i n a a...kgr. 6,99,0

11 T yöväen sairaskassan toimi vuoden kuluessa näkyy seuraavasta esityksestä: Saldo säästöä vuodelta Smk.,8: 80 Tuloja vuoden k u lu e ssa... 6,0: Smk.,: Menoja vuoden kuluessa... Smk. 6,: Saldo säästöä vuoteen 89 0,99: 08 Smk.,: tahi tap p iota... Smk. : Työntekijöiden luku on keskimäärin ollut sama kuin ennen, tahi yli 8 vuoden 690 henkeä 8 vuosien välillä 0 Koko ruukin väestö nousee,000 henkeen. vastaan. Vakinaiset työntekijät ruukissa, 600 henkeä, ovat vakuutetut tapaturmaa Vuoden aikana ei ole mitään mainittavampaa tapaturmaa sattunut. Kuukilta on työntekijöitä varten pappi, lääkäri, sairaanhoitajatar ja kätilö ynnä sairaala ja synnytyslaitos. Koko arvo ruukin yhteisistä teoksista nousee Smk,00,000:. Koko yhteinen kulutus kaikissa täkäläisissä laitoksissa (siis myöskin lasitehtaassa ja punamaalitehtaassa) scuraavia päälajeja on ollut: Puita >... m 9,,6 Rautaramua... kgr 9,6 Puuhiiliä.. 0, Takorautaa...,9 Kivihiiliä... kgr,660 Rautalevyjä...,960 Koksia...?i 98, Teräslevyjä... 08, Jodkaliumia. n, Porausterästä.. 80, Keittosuolaa..,89,0 Laitoksessa on: 0 Pasutusuunia Kuivausuunia Kaasunsynnyttäjää Rikkinatriumuuni Kuilu-uunia Tinajauhon pasutusuuni Spleissiuunia Tuhotinta Kupoliuuni Happotornia Malminerottajaa 6 Höyrykonetta 66 hvm.

12 Kiinteää höyrykattilaa m tulipinnalla Lokomobiilia yht. 0 hvm. Vesiratas hvm. Survinlaitos 9 leimasimella Selityskonetta Plannenahjoa Pyörivää suppiloahjoa Kaksinkertainen survinahjo Nostoratas Liedehautaa Liederänniä Valaistusdynamo, 0 lampulla Kuulamyllyä Vuorenporauskonetta Kompressori Kivenrouhinta 6 Rouhinvalssilaitosta 0 Maljalaitosta 8 Uuttamisallasta Lyijyllä vuorattua allasta 0 Saostamisallasta Suodattamispaininta Sementtivaskipainin Shapingkone Porauskonetta Rautasorvinta Kierreleikkauskonetta Puusorvinta Merkelilevy Puunnostokone Keinotekoinen käytävä, kilom. pitkä Turvekonetta Täydellistä nostolaitosta Piwoti Raitioteitä maan pinnnalla,0 mtr. kaivoksessa,00 Kaivoksia Pitkärannassa: Omeljanoff. Kaivoskuilun syvyys. (kalton mukaan), työntekijöiden luku 8. 6 Klee. Kaivoskuilun syvyys 0. (kalton mukaan), työntekijöiden luku 8. Omeljanoff. Kaivoskuilun syvyvs 80 m. (kalton mukaan), työntekijöiden luku. Omeljanoff. Kaivoskuilun syvyys 6 (kalton mukaan), työntekijöiden luku. Edvard Meyer. Kaivoskuilun syvyys 0 m. (kalton mukaan), työntekijöiden luku. Meyer. Kaivoskuilun syvyys m. (kalton mukaan), työntekijöiden luku 9. Meyer. Kaivoskuilun syvyys 6 m. (kalton mukaan), työntekijöiden luku. Klee. Syvyys m. kalton mukaan, ei yhtään työntekijää. Schwartz. S:n 6 m.

13 6 Järvi- ja suomalminnosto vuonna 89. Järvien luku, joista malmia on nostettu Kustannukset malmin nostosta ja kuletuksesta Ruukkeihin talletettu a ja ostettua malmia Järvien rannoille jätettyä malmia järvi- ja suomalmia Zfinf. J t dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan ru u k k i...,90,00,00 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i...,00,860,860 Oravin...,6,6,00 96, 96, Kuopion läänissä. Jyrkän r u u k k i... 0,00,80,80 K arttulan... 0,000 8,90 8,90 Kuokkastcnkosken... 8,8,, Möhkön ,09 08,8,9,0 Salahmin ,00 0,000 0,000 Jnvankosken... 9, 6,0, 8,6 W ärtsilän...,8,6 9,8,08,6 06,8 8,68, Waasan läänissä. Kiimingin r u u k k i...,0,00,6,6-6 9,0 0,8 9,98,

14 M asuuneja vuonna 89. a. Valmistus ja kulutus. Kulut että Valmi s t et t u K otimaista malmia Ulkomaista malmia Puuhiiliä P uita m alm in k u iv aam iseen V aluta k k i ra u taa Takotakkirautaa Valinteoksia takkirautaa clt dt m m dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.., Skogbyyn,,.., 0,0,99 6, Trollshofdan,,.. 8,00,0,,, ,0 9, ,, Turun ja Porin läänissä. Teijon ruukki... 9,00 8,96,9,60,8 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 9,6 6,090,080,60,60 Oravin,,,808 0,06 980,,96 0,9 6,,060,60, 9,66 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki 6, 8,0 60,08 8,0 9,98 K arttulan 60, 8,60,9,9 Kuokkastenkosken 6,900 0,,6,,9 Möhkön 0, 0,0, ,0 6,09 6,9 Salahmin 0, 8,0 88, 9, 0,696 Juvankosken,6, 960,9 9,60 0,0 W ärtsilän,6 9, ; 6,69, 98,.,66,0 6,9 8,0 Y h te e n s ä 9,686 0,0 6,886, 69,880,08 ;,99 ;,6

15 i 8 M asuuneja vu on n a 89. b. Teknillisiä tietoja. Päivä jolloin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokausien lukumäärä vuonna 89 Hengen likimääräinen lämpö Hengen likimääräinen paino Hiilipanoksien suuruus Ajettujen panoksien koko lukumäärä Takkirautaprosentti malmista Hiilenmeno takkirauta dtia kohti C mm m hl Uudenmaan läänissä. Karkkilan ru u k k i... /89 0 0, ,o 0 Skogbyyn.,... l/89 6 0,00,0 0,9 T ro llsh o fd a n... V ,8 0,oo Turun ja Porin läänissä. Teijon r u u k k i... % ,,68 0,on Mikkelin läänissä. Haapakosken ru u k k i... 6/io 89 6 kylmä,00,89 0,oo 8 Oravin r u u k k i... A 89 8 kylmä 0,80,0 0,i- 8 Kuopion läänissä. Jyrkän r u u k k i... 6/ n 89 6 kylmä 0,6,,8 8 K arttulan... 0,0,8,00 0 Kuokkastenkosken ruukki... 8/i ,6 8,06 9,oi 8 Möhkön... a8/s ,60 8,8,90 8 Salahmin ,/., ,0 6,9,0 Juvankosken... / ,60 8,60 8,9 6 Wärt,silän... '% ,,80 0,80 6

16 9 ; H arkko-uuneja vuonna 89. Panoksien likimääräinen suuruus Hiiliä Malmia M almia Kulutettu Valmistettu harkkorautaa Puhallusvuorokausien lukumäärä Puuhiiliä hl kg (It m dt! Muistutuksia! i Waasan läänissä. Kiimingin ruukki... i 8,*, 6 -- H arkkorauta taottu 09 desitonniksi kankirautaa.

17 0 R audanvalm istus ahjotaounassa vuonna 89. Uudenmaan läänissä. Koti m aista K u u t e t t u Y a m i s t e t t u Takkirautaa U lkom aista K a m ua Y h teensä Työpäivien lukumäärä Puuhiiliä Sulainpötkyjä Kankirautaa Hienoa i ra u ta a Kaikell. rautaa valm ista ra u ta a Polttohuvennus Hiilenmeno takki-: rauta dtia kohden dt dt dt dt m dt dt dt dt dt % m Pinjaisten ruukki.. 0,00 8,8,9,8,8 Vaakerin.. 6,8,8,90,96 : _,96 8 0,8 Kellokosken.,.. 8,98 9,6,0 _,, 0,8 Strömforsin.,.. 0, 08,9,0,09 00,9 0,9 Mustion.. 6,60 8,8,00,6 0 0,9 Turun ja Porin lään.,6 6,08,,8,9,0 0 60,9 Leineperän ruukki V Fredriksbergin ,» K auttuan..,0 0,880,6,66,66 6 0,6 K irjakkalan ruukki; sulatustaonnassa. 0 8, 90 9,8,8 8,0 8,0 0,6 S:n lyöttötaonnassa 0 6, ,0,9,66,66,6 0, Normarkun ruukki.. 08,8,6,60, 0,8 0,8 Kuuston.,..,0 00,0,66,8 6,88 6 0,9 Hämeen läänissä.. 6,6,,,69, 8,0 0, 6 0 9,66 Jokioisten ruukki..,66-6,080,8,60,60 0,8 Hautakosken ,8 W ienin..,66,800,980,9 - -,9 0.» Kuopion läänissä.,66,09 99,06,,89 0,9 Jyrkän ruukki Waasan läänissä. Inhan ru u k k i...,080 90,0,000,000 Kiimingin *) Koskensaaren ,0,000,000,000 Orismalan _ 6 00,806 6,0,80 --,, _!,0l 0,,6,,888,86 8,0,88 68,0,609 *) harkkorautaa.

18 R audanvalm istus valssilaitok sissa vuonna 89. a. Putlaus. Työpäivien lukumäärä K u l u t e t t u Polttohuvennusprosentti Takkirautaa Takkirautaramua takkirau taa Polttoaineita Muuta putlausrautaa Kivihiiliä Puita V a l m i s t e t t u Millbaaria Sulain- pötkyjii! Liikamäärä tai vajaus omassa kulutuksessa dt clt dt dt in dt dt dt dt dt Uudenm. läänissä Fiskariu ruukki. Karkkilan 6 80,0,880 8!,,0, :,880,,0,00,0,00 +, 8, 6,89 8,,0,,0,0 Turun ja Porin läänissä. Matildan ruukki. 6 6,966,08 8,,0,80,00 6,880 -, 9 6, + Mikkelin läänissä. Oravin ruukki.. 6,90,90,898,90,90 +,8 0 8,.,. Kuopion lään. K arttulan ruukki,00,6,00,8,8 +, Juvankosken 9, 6,8 6,80,09 9, 0,0 + 8, W arkauden W ärtsilän 69,60 0,88 6,9 0,88,0),00 6, 6,8 6 6,9,96 +, 6,8 +,09 9,,0 8 0,0,, 6,9,0 9,998 6,9 6,8,8), 8,,89,0,0 9,6 9,,8,98 0,96 ) Kamun polttohuvennus Matildan ruukissa, %. ) W arkaudella putlataan kaasulla sahakarikkeista. ) Millbaaria, valm istettu myytäväksi Mikkelin ja Kuopion lääneissä.

19 R audanvalm istus valssilaitok sissa vuonna 89. b. Hitsaaminen ja valssaaminen. Uudenmaan lään. Työvnorokausia K u u t e t t u V a l m i s t e t t u Polttoaineita Sulain- Mill- Muuta pötkyjä baaria rautaa rautaa Kivihiiliä Puuhiiliä P uita Tavallista rautaa Hienoa Levyjä rautaa Vinkkelipantturi- ja muotorautaa dt dt dt dt dt m m8 dt dt dt dt dt dt O Fiskarin rnukki.. 9,90,60,68 _ 6,60 8.9, _,0,60 8,8 K arkkilan..,00,00,00,9,9,0,60 9,88,6 8,9,,0,9 8 Takaisin saatua ramua Polttohuvennus Polttoaineita 00 kg kohti valmista rautaa Turun ja Porin läänissä. Matildan ruukki.. 8,00,0 8,, ,9 6,9 6 kg Mikkelin lään. Oravin ruukki..,0,0, ,i m Kuopion läänissä. K arttulan ruukki _ 9 _ Juvankosken 8 0,9 6 0,9,9'),8 8 8,068 9,6 OjGi m W arkauden 69 0, 8,86 9,96),,8 9,990 9,0 W ärtsilän., 0, 88,, 6,6 6,6,,8 0, 9,6 89,0 8,6 6,9 60, 9 0,08,86,,,,98 8,06,08,6 9,,8,,, 6,996,98 _ ) Sitäpaitsi,90 m sahakarikkeita. ) sahakarikkeita.

20 V aluraut alait oksiä vuonna 89. a. Sulatus Siemensin-martinuunissa. Uudenmaan nläänissä. Aminneforsin ruukki.. Työvuorokausia Kalkkikiviä ja dolomiittia Kivihiiliä Polttoaineita P uita K u u t e t t u Valm istettu Takkirau- ' taa ja takkirautal remua Rautaa! Takorautaa j ja tako- rautaramua M uuta rautaa Teräsvalinteoksia Turpeita Yh teensä- Valanteita R autamalmia dt dt m* m dt dt dt dt dt dt dt dt d t dt 8,00') 6 8,80,90 6),8,,90,9,9 Saatu takaisin Polttohuvennus /o Turun ja Porin läänissä. Iiaalin ruukki,0 0,80 6, 9- ),9 9 9,8,6,,60, Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki.. 8,98,690, 8,,6,90 0, ,60,60 8,0,0 96,8,99,8,80,08,8 ') 66 kg. FeMn; 0 kg. FeSi;,9 kg. AI. ),80,9,oo ;,98 kg. silicium-mangaanirautaa. Polttoaineen menekki 00 kg valurautaa kohti: Aminneforsissa 0,6 m; Daalin ruukissa V8 syltä puita, 06 g kivihiiliä ja 0,6 hl turpeita; W ärtsilässä, hl. turpeita. b. Valuraudan valssaaminen. i Uudenmaan läänissä. Kulutettu Valmistettu Polttoaineita T avallista rautaa Levyjä teitä Kivihiiliä Puita dt m dt dt dt dt Saatu takaisin Polttohuvennus o o Aminneforsin ruukki..,9'),80,90, 9,,88, Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki....,98 i i,000 0,000 8,66 8,66 6 9, Kuopion läänissä. W ävtsilän ruukki...! 86), ,0,98 9,08,0,8,8 8,06, ') sitäpaitsi m turpeita. ä) 6 m turpeita, Polttoaineen menekki 00 kg valm ista rautaa kohden: Aminneforsissa 0, m; Daalin ruukissa ',/8 syltä puita ja /, kg kivihiiliä; W ärtsilässä 0,oi hl turpeita ja 0,oo- m havupuita.

21 M usta- ja T ehdastaonta vuonna 89. K u l u t e t t u V a l m i s t e t t u Ainerautaa Polttoaineita Puita Lapioita ja kihveleitä Koksia ja kivihiiliä Puuhiiliä senkenkiä kengännauloja Kirveitä T aik Hevoja koja ja piiluja kuokkia Hevo- Takonauloja Puserrettuja nauloja Leikenauloja ja lankanauloja Muita takeita dt dt m8 m8 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Y hteensä Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki....,6, ,000,000,000...,800,980 Vaakerin,, Kellokosken,, ,000,00 0 Strömforsin ,00,0 68 Mustion ,90,98,8 8,690 6,90, ,00-8,90,80 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki ,60 60, K auttuan ,080,000 Kirjakkalan ,000 0 Loimijoen Naulatehdas.. 8,0,800 0,00 8,00 8, Normarkun ruukki ,60 Teijon , Turun Naulatehdas ,0,, ,900,0,60 9,060 0,9

22 Hämeen läänissä. Suomen Sahanterätehdas Jokioisten ruukki.... R autakosken.... Vierun,... 0,08 6 6, _ ,0 80 _ 0 0,000,880, ,6 8,,, ,0 80,0,880,0,0,9 Wiipurin läänissä. Karhulan Konepaja ,0 Peron Naulatehdas....,6-60*),0,, ,0,0,89 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki Möhkön Salahmin Juvankosken ,0 06 W ärtsilän _ -,0,0,99 0 0,660,080 8 Waasan läänissä. Inhan ruukki ,0 Koskensaaren... 0, _ , , , 6,6, 9,0 8,0,00 6,0,80! 9,0 6,0 69,0,0,9 ) Sitäpaitsi sahajauhoja.

23 6 Uudenmaan läänissä. V alim oita vuonna 89. Polttoaineita Kauppavalinteoksia Puuhiiliä Koksia K u u t e t t u Valmistettu Kotimaista takkirautaa i... :Ulkomaista itakkirautaa takkirautaa Ramutakkirautaa Konejvalinteoksia Kaikellaisia valinteoksia hl dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Berggrenin konepaja Porvoon Sillanrakenn. osakeyhtiön k o n e p a j a... - * ) Piskarin ruukki , ,9 Helsingin Laivatokka _ 0 Helsingin Laivavarvi Karkkilan ruukki ,00 00,80,00.00 Lindelöfin konepaja _ X. D. Stenberg & Poikain konepaja... _ 0 0,80 8,06,80 _,80 John Stenbergin konepaja ,96,08,08 Mustion ruukki ,6,0 8,6,89,60,80,0 9,9 Y hteensä llmoit. koksin menekki takkirauta dtla kohden Turun ja Porin läänissä. Porin konepaja.... 0,0 9, 89,6,0 0 Chrichton &Kumpp. konep ,86, 60,6 Daalin ruukki ,08 - * ) Leineperän ruukki Matildan... _ 8 9 9,,0, Tuiun Bautateoll. yhtiön konepaja...,00.60,9 _ Turun konepaja.... _ Hämeen läänissä.,9 9,8,89,8,6,0,6 6,6 Forssan konepaja... 0,00,00,000,000 Jokioisten ruukki Onkiniemen konepaja.. _ Tampereen,... 6,6,0,6,8 0,9 Wiipurin läänissä. 98,9,8,,9 60 0,89 Gallenin konepaja Gutze it & Kumpp. konepaja Karhulan konepaja... _ 08,88,0,80,99,99 Sumpulan ,08,69 600,000, ,6,0,90,89,000 8,66 " " *) Valinteokset uudestaan muokkailtu konepajassa.

24 P olttoain eita Puuh iiliä Koksia K u u t e t u V a m i t e t t u K otim aista tak k irau ta a U lkom aista ta k k irau taa R am utakkirautaa tak k irau taa K onevalinteoksia ' Kauppavalinteoksi a Kaikellaisia valinteoksia hl dt dt, dt dt dt dt dt dt dt kg Ilmoit. koksia menekki takkirauta dtia kohden Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. Lehtoniemen konepaja.., 0,6,0 00,80 0 0,0 0,80,000 60,60,69 6,69 60,69,89 l i 0 Kuopion läänissä. K arttulan ruukki... Juvankosken ruukki.. Varkauden... V ärtsilän ,0,88,,98,90 8 0,88,9,0 6,6 0,89, ,,,0,69,9,, 0 6 Vaasan läänissä. Vaasan konepaja Oulun läänissä. Veljekset F riis in konepaja Oulun konepaja , 00,00,80,06, 660,,80,06, yksit, valimoita 80,880 6,98, 9,,80,086 0,8,0 9,8 Valtiorautateiden valimo H e l s i n g i s s ä...,60 80,0 - * ) H a n g o s s a ',0 80 0,90 8 _ 8 koko maassa 80, 9,, 9,6 6,0, 0,8,0 9, *) V alinteokset muokkailtu konepajassa. Mu ist. Paul W ahl & Kumpp. sähkökonepajassa Viipurissa on 0,000 kg lyijyä sekä 90 kg vaskea, tinaa, sinkkiä ja messinkiä valettu,00 kilogrammaksi aocumulaattorilevyjä sekä 88 kgrammaksi konevalinteoksia.

25 8 T ek oaineen kulu tus K onepajoissa vuonna 89, Takorautaa K otimaista Ulkomaista Terästä Levyjä Vinkkeli- ja pantturirautaa dt dt dt dt dt dt Tuubeja Takkirautaputkia Kotimaisia Niete, ä Ulkomaisia Vaskea, sinkkiä y. m. metalleja j uok m seva m dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. Berggrenin, Helsingissä... Porvoon, P o r v o o n... Fiskarin, Pohjan pitäjässä.. h ie n o p a ja... K aasutehtaan, Helsingissä.. Helsingin Laivatokka.... Laivavarvi.... Karkkilan, Pyhäjärven pitäjässä Lindelöfin k o n e p a ja... J. D. Stenberg & Poikain Helsing. John Stenbergin H elsingissä , , ,0 8, ,6,80,08 60,08,00 6,,090 69,8 6, Turun ja Porin läänissä. Björkbodan Kemiön pitäj... Porin, P o ris s a... Crichton & Kumpp. Turussa.. D aalin ruukki, Kemiön pitäj. Matildan ruukki, Perniön.. Turun Kautateoll. yhtiön... Turun konepajan osakeyhtiön ,, ,898 68, , 0 9 6, ,00,000, ,0,8, 60 6,6, Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tamp... Forssan Tammelassa.... Onkiniemen Tampereella... Tampereen palttina- ja rautateollis. osakeyhtiö Viipurin läänissä. Gallenin V iip u riss a... Paul W ahl & Kumpp. konepaja W. Gutzeit & Kumpp. Kotkassa Karhulan Kymin pitäjässä.. Lappeenrannan konepaja... Sumpulan Haudun pitäjässä

26 9! Kotim aista Takorautaa Ulkom aista Terästä Levyjä Vinkkeli- ja pantturirautaa dt dt, dt dt dt dt Tuubeja Takkirautaputkia K otim aisia ' Nietejä Ulkom aisia Vaskea, sinkkiä y. m. metalleja juok m seva in dt dt dt dt Mikkelin läänissä. j Lehtoniemen Joroisten pitäj ,900 i! Kuopion läänissä. Juvankosken Nilsiän pitäj... Varkauden Leppävirran pitäj ,600 6,96,08 9 9, Vaasan läänissä. Vaasan k o n e p a ja Oulun läänissä. Veljekset F riis in Kalajoen pitäj. Oulun k o n e p a ja yksit, konepajoja,90 6,89,8 8,8, ,686 0 Valtiorautateiden konepajat H elsin g issä... H a n g o s s a dt 0 dt T u r u s s a a V iip u r is s a ,6 K u o p io s s a Nikolainkaupungissa in O u lu s s a... dt 6, koko maassa 8,66 6,9,8 9,609, ,9

27 Uudenmaan läänissä. Berggrenin, Helsingissä... Porvoon, Porvoon... Sillanraken. osakeyhtiön Helsing. Fiskarin, Pohjan pitäjässä.. h ie n o p a ja... Kaasutehtaan, Helsingissä.. Helsingin Laivatokka.... Laivavarvi.... Karkkilan, Pyhäjärven pitäj. Lindelöfin konepaja... J. D. Stenberg & Poikain Hels. John Stenbergin H elsingissä.. Turun ja Porin läänissä. Björkbodan Kemiön pitäj... Porin, P o rissa... Crichton & Knmpp. Turussa.. Daalin ruukki, Kemiön pitäj.. Matildan, Perniön pitäjässä.. Turun Bautateoll. yhtiön... Turun konepajan osakeyhtiön. Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tamp... Onkiniemen Tampereella... Tamp. paltt.-ja rantateoll. os. yht. I Höyryveneitä V alm istus K onepajoissa vuonna 89. Näistä höyry veneistä ovat yli 0 ehv. ; Lokomobiileja Höyrykoneita vesi-! i maa- j I Työkoneita Ilöyrypannuja Höyrykoneista ovat yli 0 ehv. Maanviljelyskaluja Meijerikaluja Myllyjä Sahalaitoksia Muita suurempia töitä k p. ehv. k p. k p. ehv. kp. ehv. kp. ehv. kp. kp. kp. kp. kp. kp. kp. ftny , , , 6 6 /p a n n u ja, sisternejä, lämpöjoht. ja ilm anvaihtolait. kassakaappeja, kassaholviovia y. m. Transmissioneja, korjauks. sahalaitoksiin, myllyl- lait., polttimoihin, höyryven. y. m. / ryyninmusert., ryynilaitos, kuorimak., 9 hevosia vaelt., 0 koulupulp., turb., transm issioneja y. m.,00 kg hienotakeita. Kaikellaisia korjaustöitä y. m. /S höyryl., purjel. tokattu ja korj., höyryvenettä \ kotj. sliipissä, sitäpaitsi9höyryven. ko T j. y. m. f Oteltu höyryven. sllipiin, torpedovenettä, i majakkalaivaa, ' rautaproomu, korjattn jäänmurtaja, höyryl., torpedoven., purjelaivaa, majakkalaivaa, höyrypannuja y. m. Vaakoja, mittoja ja painoja sekä maanvilj. koneita. Maitoastioita, kakluuninluukkuja, lukkoja y. m. / I rautaproom u, käsi- ja höyrypum ppua y. m.; korjauksia ja emontteja. f8 höyrypumppua, höyryventtilaattoria, 00 dt \ m etallitavaroita y. m. Takoalasimia, teräsvalsseja, takkirautavalssejay.m. /U usi pannu pantu yhteen veneeseen paitsi koneen X korjausta. 00 pumppua, 9 veivimankelia, vieterikarhia. fhöyryven., höyrykon., sabalait. ja m uita koneis- toja, transmissioneja. Korjauksia tehtaassa. Korjauksia. /Transm issioneja, torvi-jaakselijoht., sahoja,myllyjä, X turbiinia, korj. höyryven., teht. koneita y. m. V almistusarvo 88, 8,9,006, 60, , ,9, ,00, ,00 00,000,9,00 0,000,000 8,098 9,86 06, 8 _ 8 - l 99,08 0

28 Wnpurin Wiipurin läänissä. laamssä. Gallenin Wiipurissa.... Paul Wahl & Kumpp. sähkökonepaja Wiipurissa.... W. Gutzeit Kotkassa.... Karhulan Kymin pitäjässä.. Lappeenrannan konepaja... Sumpulan Raudun pitäjässä.. Mikkelin läänissä. Lehtoniemen Joroisten pitäjässä /k o rja u k s ia ja rem o n tteja sahalaitoksissa, poltti- \ m oissa, paperitehtaissa, höyryv. ja höyrypann f 0 dynam okon. 0,00 k g accu m u laato r., sähkö- J arm atur., valaistuslaitoks. y. m. / I D efibitorvi, silottam islaitos, 0 p a te n tt. lajittelu - j kon., kuivaushuone puum assaa v a rte n y. m. R akennustakeita ja höyrykoneenrem ontteja. M yllyjä, höyryk. ja höyrypann. k o rjattu y. m , ,000 9, Kuopion läänissä. Sorsakosken Leppävirran pitäj.. Juvankosken Nilsiän pitäj... Warkauden Leppävirran pitäj W ärtsilän Tohmajärven pitäj.. Waasan läänissä. Waasan konepaja... Onlnn läänissä Veljekset Friis'in Kalajoen pitäj. Oulun k o n e p a ja yksit, konepaj. 6 [l, 99 0l 9 K aikellaisia hienotaetavaroita. Työkoneita, m aanvilj. kon., sahalait., m y lly jä y. m. K orjaustöitä om aan tarpeeseen. 0 vesiturbiinia. /T y ö k o n eita, m aanv. ja m eijerikaluja, sah o ja ja m yllylaitoksia, y. m. 9, , ,00,000! j 9,000 0, , 69,06 8 0, ,,6 Valtionrautateiden konepajat. Helsingissä rautateiden kalujen korjauksia ja vaunujen uudestaan rakentam ista... Hangossa ja höyryveneiden k o la u k s ia... Turussa,,... Wiipurissa rautavekselejä, risteilyjä, vastareeloja, vekselinasettajia; lokomotiivin- ja vaununkorjauksia... Kuopiossa lokomotiivien ja vaunujen y. m. korjauksia,... Nikolainkaupungissa...,... Oulussa,.,,..., 8,9 6,,8 60,8 6,,80,68.,,0

29 K atsaus vuori laitoksien, ru u kkien ja konepajojen valm istusarvoon vuonna 89. U udenm aan lä ä n issä. Helsingin kaupungissa: finf. finf Bcrggrenin k o n e p a ja... SillanrakennusosakeyhtiOn k o n e p a j a... K aasutehtaan k o n e p a ja... Helsingin L a i v a t o k k a... Helsingin Laivavarvi... Lindelöfin k o n e p a j a... J. D. Stenberg & Poikain k o n e p a j a... John Stenbergin k o n e te h d a s... Valtionrautateiden k o n e p a ja... 88,,006, , ,6,,996,009 Porvoon kaupungissa: Porvoon k o n e p a ja... 8;9 Hangon kaupungissa: Valtionrautateiden k o n e p a ja..., Raaseporin kihlakunnassa: Ingon pitäjässä: Vaakerin r u u k k i... K arjan Mustion,,... Pohjan Pinjaisten...,. Fiskarin... Aminneforsin... Tenholan Skoghyyn... Trollshofdan... 9,8, ,,00,068,8 Lohjan kihlakunnassa: Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan r u u k k i... 8,000 Helsingin kihlakunnassa: Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i... 0,000 Pernajan kihlakunnassa: Ruotsin Pyhtään pitäjässä: Strömforsin r u u k k i... 8,000 0 laitoksessa Uudenmaan läänissä 6,99, Järvimalmia Karkkilan ruukkia v a r t e n...,90 Uudenmaan läänissä 6,9,

30 Turun ja Porin läänissä. Turun kaupungissa: W:m Crichton & Kumpp. konepaja... Turun R autateoll. yhtiön... Turun konepajan o s a k e y h tiö... Turun N a u la te h d a s... Valtionrautateiden k o n e p a ja... 9btfi SUnf.,00,000 6,00 00,000,00 8,9,6,9 Porin kaupungissa: Porin k o n e p a ja...,000 Halikon kihlakunnassa: Kemiön pitäjässä: Björkhodan ruukki... Daalin... Perniön,, Matildan... Kuuston... Teijon...., Kirjakkalan... Ulvilan kihlakunnassa: Ulvilan pitäjässä: Leineperän r u u k k i... Normarkun Normarkun... E uran K auttuan ,0,868,09,00,,9,69 60,,000,8 Loimijoen kihlakunnassa: Loimijoen pitäjässä: Loimijoen N a u la te h d a s... 09,000 6 laitoksessa Turun läänissä,0,66 Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa: Finlayson & Kumpp. k o n e p a j a... Suomen Sahanterätehtaan o s a k e y h tiö... Onkiniemen k o n e p a j a... Tampereen palttina- ja rautateoll. yhtiön k o n e p a ja... Pirkkalan kihlakunnassa: 0,000,80 9,86 06,,6 Pirkkalan pitäjässä: Nokian konepaja... 8,098 Tammelan kihlakunnassa: Tammelan pitäjässä: Forssan re m o n ttik o n e p a ja... Jokioisten kappelissa: Jokioisten kartanon osakeyht. rautatehdas. Hauhon kihlakunnassa:,000,600 0,600 Lopen pitäjässä: Rautakosken r u u k k i... 6,000 Hollolan kihlakunnassa: Padasjoen pitäjässä: Vierun r u u k k i...,00 9 laitoksessa Hämeen läänissä,0,96

31 Wiipurin läänissä. Wiipurin kaupungissa: Gallenin k o n e p a ja... Paul W ahl & Kumpp. konepajan s ä h k ö o s a sto... Valtionrautateiden k o n e o s a s t o... Lappenrannan kaupungissa: Sfoif Sfaf ,, Lappeenrannan k o n e p a j a... 8,000 Kotkan kaupungissa: W. G utzeit & Kumpp. konepaja...,000 Kymin kihlakunnassa: Kyniin pitäjässä: Karhulan k o n e p a ja... 8,000 Rannan kihlakunnassa: W iipurin pitäjässä: Peron n a u la t e h d a s... 0,000 Äyräpään kihlakunnassa: Haudun pitäjässä: Sumpulan r u u k k i... 9,000 Salmin kihlakunnassa: Impilahden pitäjässä: Pitkärannan v a sk ila ito s...,00,000 9 laitoksessa W iipurin läänissä,9, Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa: Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken r u u k k i... 0,000 Rantasalmen kihlakunnassa: Rantasalmen pitäjässä: Oravin r u u k k i... Joroisten pitäjässä: Lehtoniemen k o n e p a ja ,000 laitoksessa Mikkelin läänissä,000 Järvim alm ia ruukkia v a r t e n...,00 Kuopion läänissä. Mikkelin läänissä 60,00 Kuopion kaupungissa: V altionrautateiden k o n e p a ja...,8 Pielisjärven kihlakunnassa: Nurmeksen pitäjässä: Kuokkastenkosken r u u k k i... 0,000 Ilomantsin kihlakunnassa: Tohmajärven pitäjässä: W ärtsilän ruukki... Ilomantsin Möhkön ,000

32 Kuopion kihlakunnassa: K arttulan pitäjässä: K arttulan ru u k k i... Iisalmen kihlakunnassa: Iisalm en pitäjässä: Jyrkän r u u k k i... Salahmin... Nilsiän Juvankosken r u u k k i... Rautalammen kihlakunnassa; Leppävirran pitäjässä: W arkauden r u u k k i... Sorsakosken h ic n o ta e te h d a s... 0 laitoksessa Järvim alm ia ruukkia varten jä r v e s tä... SSnf 9,00 8,88 00,000 Sfrif 0,000 0, ,00 0,89,9,88,6 Waasan läänissä. Kuopion läänissä,,66 Niko/ainkaupungissa : W aasan k o n e p a ja... Valtionrautateiden k o n e p a ja... Korsho/man kihlakunnassa: Isonkyrön pitäjässä: Orismalan r u u k k i... Kuortaneen kihlakunnassa: Ähtävän pitäjässä: Inhan r u u k k i... Laukaan kihlakunnassa: Petäjäveden pitäjässä: Koskensaaren r u u k k i... Saarijärven Kiimingin... 6 laitoksessa Järvim alm ia ruukkia varten j ä r v e s t ä...,000 60,8 0,8 8,00 0,000,000 0,0 8,0 6,,0 W aasan läänissä,89 Oulun läänissä. Oulun kaupungissa: Oulun k o n e p a j a... V altionrautateiden k o n e p a ja... Satoisten kihlakunnassa; Kalajoen pitäjässä: Veljekset F riis in k o n e p a ja... Lapinmaan kihlakunnassa; Inarin pitäjässä: h u u h ta m o a... 0, 6, 6,0 9,000,8 laitoksessa Oulun läänissä 0,6 valmistusarvo 9.6,

33 6 Summittainen katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja konepajoissa vuonna 89. Puita Puuhiiliä K ivihiiliä Koksia T a k k i rautaa Kotiin. Ulkom. Hamua Yhteens. m m dt dt dt dt dt dt Uudenmaan läänissä..,8,60 6,0 8,6 0,68 6,90,6 80, Turun ja Porin läänissä 6,86,,0,068,90 0,0,9 6, Hämeen,0 8, 8,0,66,60, 0 9 W iipurin 00,0 69,8, 800,8,0 6,80 Mikkelin» 8,,68,6,9 0,9 Kuopion 8,9 0,6,8,,08,9 W aasan n,00, 80 0,00. Oulun n, ,,080 6,8 9,99,0,80 60,6 69,80,9 6,0 Muist. Tähän on luettu kulutus valtionrautateiden konepajoissa.

34 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa vuonna 89. Uudenmaan läänissä. Yli 8 vuoden. 8 vuosien välillä Alle vuod. Suomalaisia Ulko Suomalaisim aalailaisia Ulko Suomamaalaisisia Ruukin koko väestö tekee Berggrenin k o n e p a ja... 0 Pinjaisten r u u k k i Porvoon k o n e p a j a... Sillanraken. os. yhtiön konepaja Vaakerin r u u k k i Fiskarin... 0,0 K aasutehtaan k o n e p a j a Helsingin L a iv a to k k a L a iv a v a r v i Karkkilan r u u k k i Lindelöfin k o n e p a j a Kellokosken ruukki... 9 Skogbyyn J. D. Stenberg & Poikain konepaja.. 0 John Stenbergin Strömforsin r u u k k i Mustion Trollshofdan Äminneforsin k o n e p a j a... 8 ' 6 9 Turun ja Porin läänissä., ,,96 Björkbodan r u u k k i... _ 0 Porin k o n e p a ja Crichton & Kumpp. konepaja Haalin r u u k k i Leineperän r u u k k i K auttuan Kirjakkalan Loimijoen N a u la te h d a s... 6 M athildan r u u k k i Normarkun... 0 Kuuston Teijon Turun rautateoll. yhtiön konepaja Turun k o n e p a ja Turun n a u la te h d a s Hämeen läänissä., 8,606,90 Finlayson & Kumpp. konepaja ,0 Suomen Sahanteräteht. os. yhtiö Forssan k o n e p a j a... 8 Jokioisten r u u k k i Nokian Onkiniemen k o n e p a ja Rautakosken r u u k k i Tampereen paltt. ja rautateoll. yht. konep Vierun r u u k k i ,6

35 8 Yli 8 vuoden Suomalaisia Ulkomaa. laisia 8 vuoden välillä Alle vuoden Suomalaisia Ulkomaalaisia Suomalaisia Ruukin koko väestö tekee Viipurin läänissä. Gallenin k o n e p a ja... Paul W ahl & Kumpp. konepaja... G utzeit & Kumpp. konepaja... Karhulan k o n e p a ja... Peron naulatehdas... Pitkärannan ru u k k i... Sumpulan... Lappeenrannan k o n e p a ja ,000 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Lehtoniemen konepaja... Oravin ru u k k i... Kuopion läänissä ,066, Jyrkän r u u k k i... K arttulan Kuokkastenkosken r u u k k i... Möhkön r u u k k i... Salahmin..... Sorsakosken h ienotaetehdas... Juvankosken r u u k k i... Varkauden... V ärtsilän Waasan läänissä. Inhan r u u k k i... Kiimingin r u u k k i... Koskensaaren r u u k k i... Orismalan... Vaasan konepaja... Oulun läänissä. Veljekset Friis in k o n e p a ja... Oulun k o n e p a ja... Kullanhuuhtamoissa Inarissa.... Valtiorautateiden konepajat.,0 6,,9 60 _ H elsingissä... H a n g o s s a... T u ru s s a... V iip u r is s a... K u o p io s s a... N ik o la in k a u p u n g issa... O u lu ss a S , ,0,669

36 T ehtyjä u utisrakennuksia ru u keissa ja konepajoissa vuonna Uudenmaan läänissä. ; Vaakerin r u u k k i... Helsingin L aivatokka...,, Laivavarvi.,... Trollsliofdan r u u k k i... Uusi vesiränni sievistyspajaan. Kuivaushuone tarvepuita varten. Varastomakasiini sekä paja laajennettu. Kansakonlurakcnnus. Turun ja Porin läänissä. Porin k o n e p a ja... Crichton & Kumpp. konepaja.. Lcineperän ru u k k i... Laivanhilaus-sliippi, ulotettu 89, päätetty tänä vuonna. Laivanrakennusalusta; pajaan ja konepajan sekä makasiiniin j tekoaineita varten tehty lisärakennuksia. Uusi katto kankirautapajaan, pato korjattu. Hämeen läänissä.! Jokioisten r u u k k i... Rautakosken r u u k k i... Vesiränni naulatehdasta varten; kaksikerroksinen kankirautamakasiini. Uusi vesiränni kankirautapajaan; uusi katto talliin ja vaunuliiteriin, uusi kankirautapaja. Viipurin läänissä. Karhulan k o n e p a j a... Sumpulan r u u k k i... Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Kuopion läänissä. K arttulan r u u k k i... Kuokkastenkosken ruukki... Möhkön,,... Salahmin... Juvankoskcn,,... Varkauden... Vaasan läänissä. Inhan r u u k k i... Kiimingin r u u k k i... O r i s m a l a n... Montagc konepaja. Uusi patoluukku ja uusi kanta; uusi katos konepajaan; työväenasuntoa. Työväenasunto, hiilimakasiini, varastomakasiini, vaakahuone, torvenpuhdistushuone. H iililiiteri; työväenasunto; koulurakennus; kalkkiuuni; liiteri maanviljelyskaluja varten. H iililiiteri. Terva- ja tärp ättiu u n i; pesutupa; pari lastilotjaa. Pato uudestaan rakennettu; uusi hiilihuone. j Sairashuone; y. m. Uusi kaasunsynnyttäjä; höyrypannuhuonc valssilait. varten. i l Inspehtorin asunto. Uusi kankirautapaja; tervauuni. Vasararänni uudestaan rakennettu. Oulun läänissä. Veljekset F riis in konepaja.. Telefonijohto laitettu laitokseen ja sen ympäristöön.

37 0 Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja konepajoissa vuonna 89. Uudenmaan läänissä. Sillanrakenn. osakeyhtiön konepaja.. Helsingin L aivatokka... 6 tapaturm aa ohimenevää laatua Turun ja Porin läänissä. Porin k o n e p a ja... Kauttuan r u u k k i... Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. konepaja... Rautakosken ruukki... Työmies m enettänyt silmänsä siten että siihen roiskui sulaa rantaa. Takolaitos palanut. «työm. loukannut sormensa, kätensä, kasvonsa. K ankirautapaja palanut. Viipurin läänissä. Karhulan konepaja... Masinistin toinen käsi mennyt sijoiltansa. Mikkelin läänissä. Oravin r u u k k i... Luurikko. Kuopion läänissä. W arkauden ru u k k i... W ärtsilän r u u k k i... 9 vähempää vahinkoa. Waasan läänissä. W aasan k o n e p a ja... Oulun läänissä. Oulun k o n e p a j a... Työmies polttanut kasvonsa sulalla sinkillä; työmies polttanut jalkansa sulalla raudalla. vähempää vahinkoa. Valtionrautateiden konepajat i H e ls i n g is s ä... H a n g o s s a... T u ru ssa... K u o p io ssa... N ik o lain k au p u n g issa... tapaturmaa. pienempää tapaturm aa. Työmies menettänyt toisen jalkansa. vahinkoa ohimenevää laatua. Työmies iskenyt kirveellä jalkaansa.

38 T yöväen kassoja ruukeissa ja konepajoissa vuonna 89. Köyhäinkassa Sairaskassa Säästökassa Koulukassa fin/: Sfinf Uudenmaan läänissä. Pinjaisten r u u k k i...,08, Vaakerin...., Fiskarin*)..., K aasutehtaan k o n e p a j a... 0, _ Helsingin L a iv a to k k a...,00 Karkkulan r u u k k i J. D. Stenberg & Poikain konepaja..,90 Strömforsin r u u k k i...,00.9,6,, Turun ja Porin läänissä. Crichton & Kumpp. konepaja....,0 Haalin r u u k k i..., ,900 Leineperän ruukki... 0,000 _ Matildan..., ' Norniarkun , ,60 6,900 Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. konepaja**).. _, 990,9 Jokioisten r u u k k i... 9,68 i Tampereen k o n e p a j a..., 9, 990,9 Wiipurin läänissä. i Gutzeit & Kumpp. konepaja....,000 Pitkärannan r u u k k i... 0,99,99 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... _,00 Kuopion läänissä. K arttulan r u u k k i...,000 Kuokkastenkosken r u u k k i...,90 _ Mölikön r u u k k i...,8 9,60 W arkauden...,808 8,0 W ärtsilän,...,6,6,8 96,6,800 6,08 96 Oulun läänissä.! Veljekset F riis in konepaja....! Oulun...,600 86,9 86 Valtionrautateiden konepajat! H elsingissä... 9,. : W iipurissa ] 9,9!,6,,060,9,0 *) Yhteinen koko kunnalle. **) Puuvillatehtaalle kuuluva.

39 i Erityistiet. uunien, ahjojen, valssilaitoks. ja ko ei den y. m. lukumäärästä ruukeissa ja konepaj. v. 89. U u d e n m a a n l ä ä n i s s ä Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä Vierun ruukki Tampereen konepaja [ Rautakosken ruukki Onkiniemen konepaja! Nokian konepaja Jokioisten ruukki [ Forssan konepaja Suomen Sahanteräteh- taan osakeyhtiö Finlayson & Kumpp. konepaja Turun Naulatehdas Turun konepaja Turun Rautateoll. yhtiön konepaja Teijon ruukki Kuuston ruukki Normarkun ruukki Matildan ruukki Loimijoen naulatehdas Kirjakkalan ruukki Kauttuan ruukki Leineperän ruukki Daalin ruukki Crichton & Kumpp. k. p. Porin konepaja. Björkbodan ruukki Äminneforsin ruukki Trollshofdan ruukki Mustion ruukki Strömforsin ruukki John Stenbergin k. p. J. li. Stenberg &Poikain konepaja Skogbyyn ruukki Kellokosken ruukki Lindelöfin konepaja. Karkkilan ruukki Helsingin Laivavarvi Helsingin Laivatokka Kaasu tehtaan konepaja I Fiskarin ruukki j Vaakerin ruukki! Sillanrak. os. yht. k. p. Porvoon konepaja Pinjaisten ruukki i Berggrènin konepaja. M a s u u n e ja... Hengenvarist. uun. kaas. läm n n Puilla n H a rk k o u u n e ja... 6 H iiliu u n e ja Puunkuivausuuneja _ i 8 Kaasunsynnyttäjiä Putlausuun. puilla. hiil. läm _ Putlausuuneja kaasulla läm. Hitsiuuneja puilla. hiil. läm. 8 y - Hitsiuuneja kaasulla läm.. Levylieskauuneja rautateht. Levylieskauuneja konepaj Pr. Comté (saksal.) ahjoja S u la tu s a h jo ja Takoahjoja K u p o liu u n e ja... _ -- 0 K uivausuuneja Deegelisulatusuuneja P a ja -a h jo ja... b o Höyryvasaroita o -- Vesivasaroita, tako Vesivasaroita, sulatus.. 6 N ippuvasaroita N aulavasaroita Vieterivasaroita Puhalluskoneita.... l -- 0 T u h o ttim ia... l 0 _ 6 _ H ö y ry k o n e ita... l _ niiden e. hv n. Kiinteitä höyrypannuja.. i 6 _ e. hv. varten n. L o kom obiileja... V e sira tta ita niiden e. hv T u r b iin e ja... _ niiden e. hv _ Järeä (luupi)valssilaitoksia tuoli p a r i a... Kankirautavalssilaitoksia. tu o lip a ria... 8 Hienovalssilaitoksia... tu o lip a ria... _ 9 Lankavalssilaitoksia... tu o lip a ria... 0 Levyvalssilaitoksia... tu o lip a ria... Levynleikkauskoneita _... i i i _ 9 _ i _ 6 8 _ _ - I _ 8 _ _