SUOM ENM AAN VIRALLINEN TILASTO. X V III VUONNA E D E LLIN E N OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.

Transkriptio

1 SUOM ENM AAN VIRALLINEN TILASTO. X V III. TEOLLISUUSTILASTOA 2 5. VUONNA 908. E D E LLIN E N OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINKI, 90. KE ISAR ILLIS E N SENAATIN KIRJAPAINO.

2 S IS Ä L T Ö : J o h d a n to... I Kullanhuuhdonta Iva lojoen varrella Suomen Lapissa vuonna K ullan tuotanto Suomessa viim e 0 vuoden kuluessa... Järvi- ja suomalmin nosto... 2 Masuuneja... 3 Haudan valmistus ahjotaonnan kautta... 5 Raudan valmistus valssilaitoksissa... 6 V alu rautalaitoksia... 8 Musta- ja T eh dastakeita... 0 V a lim o ita... 2 Konepajojen valm istus... 4 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valm istusarvoon... 8 T yön tekijöiden luku vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa Ilm oitettuja tapaturmia ruukeissa ja konepajoissa Ilm oitettuja uutisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa T yöväen kassoja ruukeissa ja k on epajoissa Läänittäinen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseudulla Raaka-aineen kulutus ruukeissa ja konepajoissa Uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneiden y. m. luku ruukeissa ja konepajoissa K äsityö laitokset m etalliteollisuuden a la lla Katsaus tuotantoon ja työväestöön käsityölaitoksissa metalliteollisuuden a la lla Katsaus valmistusarvoon metallisuuden alalla vuosina 907 ja Läänittäinen katsaus m etalliteollisuuteen vuosina 907 ja Katsaus m etalliteollisuuteen maan kaupungeissa Katsaus m etalliteollisuuteen maaseudulla Tietoja valtauskirjadiaariosta vuodelta Taulu, osoittava rahanlyöntiä vuosina Rahapaja vuonna Taulu, käsittävä kontrollileimausta vuosina Kontrollilaitos vuonna Sivu.

3 Metalliteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 908 melkoista vähempi kuin vuonna 907. Varsinkin suurteollisuuden eli ruukkien ja konepajojen on niin ollut laita, jota vastoin käsiteollisuuslaitokset pysyivat entisellään tai osoittivat noin puolen prosentin lisäyksen. Koko valmistusarvo oli 4,405,659 Smk vähempi kuin edellisenä vuotena ja nousi 57,042,767 Smk, 6,448,426 Smk vastaan edellisenä vuotena. Se oli vähempi kuin viim e viiden vuoden keskiarvo, joka teki 59,074,366 Smk. Tuotteiden laatu ja määrä käy esiin seuraavasta esityksestä, K ultaa saatiin Ivalojoella 2,502 gr eli vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin huuhdottiin 3,559.5 gr. Arvo, 7,506 Smk, on laskettu 3 Smk mukaan grammaa kohti tai 20 penniä vähemmäksi kuin ennen, koska 3 Smk lähemmin vastaa hienosti jakautuneen huuhtokullan arvoa työmaalla. Kuparim alm ia on tosin louhittu Orij arvella, vaan sitä oi ole m yyty eikä sulatettu. Lähempiä tietoja koetöistä siellä tulee vastedes geoloogisen toimiston kautta annettavaksi. Rautavuorimalmia ei ole maassa vuoden aikaina louhittu, eikä muitakaan kaivostöitä ole suoritettu, vaikka koesärkeinisiä lienee siellä ja täällä toimitettu aikaisemmin vallatuissa löydöksissä, vaan mitään tietoja näistä, joka tapauksessa vähäpätöisistä, töistä ei ole saapunut. Järvim alm ia nostettiin 36 järvestä 9,393. tonnia, josta kustannukset nousivat 9,703 Smk:kaan, nostaminen ja kuljetus siihen luettuna. Tonnia kohti on tämä ei vähemmän kuin 9 Smk 76 p, kun hinta vuonna 907 teki ainoastaan 5 Smk 5 p. Järvimalmin nosto onkin yhä edelleen vähenemässä, koska useimmat järvimalmiuunit tulevat lakkauttamaan työnsä, ja malmia on sentähden nostettu vain niin paljon kuin tarvitaan hiilen ja hiilipuiden ynnä muiden varastoissa löytyvien tarveaineiden käyttämiseen. vuoden aikana seuraaviin määriin: järvien luku, joista malmia on nostettu Järvimalmin nosto nousi viim e viiden järvimalm ia tonnia kustannus Smk , , , , , , , , ,393. 9,703 keskimäärä , ,856 Pian tullaan malmia nostamaan ainoastaan paria ruukkia varten ja sen kautta työ tulee supistetuksi varsin vähiin.

4 n Ruotsissa nostettiin vuonna tonnia järvimalmia ja nousivat kustannukset 3 kruunuun 85 äyriin eli 5 Smk 35 p. tonnia kohti. Takkirautaa valmistettiin 8 masuunissa eli 2 vähemmän kuin edellisenä vuotena, kun nyttemmin molemmissa Möhkön masuuneissa työ on lopetettu. Tämän kautta on maan suurin järvimalmin sulatuslaitos lakkautettu ja suuret metsävarat otettu käytettäväksi muihin tarkoituksiin, joita on katsottu enemmän tuottaviksi. Viim e viiden vuoden takkiraudan tuotanto maassa nousi seuraaviin määriin ja on siihen käytetty seuraavat tonnimäärät malmia: kotimaista ruotsalaista järvim alm i vuorimalmi Yhteensä järvimalm ia vuorimalmia vuorimalmia takkirautaa takkirautaa takkirautaa , , , , , , , , , , ,4.2 5,3.7 7,66.5 8, , , ,85.4 7, , , J56. 5, ,787.o,7.9 k e s k im ä ä rä.. 24, ,233. 9,090. 7,59.7 6,249.8 Malmin keskiarvoa yhteenlaskiessa, saadaan summa 38,344.9 tonnia, josta siis on sulatettu 6,249.8 tonnia takkirautaa, joka osoittaa että maassa viime v iiden vuoden aikana sulatetun järvi- ja vuorimalmin yhteinen raudanpitoisuus on keskimäärin 42.+ %. Yksistään järvimalmin keskimääräinen raudanpitoisuus on ollut 36.2% ja ruotsalaisen vuorimalmin 54.i %. Kotimaista vuorimalmia on sulatettu yhdessä järvimalmin kanssa Takkiraudan valmistus järvimalmista on vuoden aikana vähentynyt,926 tonnilla ja on 3,65.2 tonnia eli lähes 35 % vähempi viiden vuoden keskiarvoa; valmistus vuorimalmista on vähentynyt,46 tonnia ja on,372.7 tonnia eli 9 % vähempi keskimäärää. Paitsi Möhkön masuuneja, jotka eivät ole olleet toimessa, on useissa muissa masuuneissa työskennelty vain osan vuodesta, ja pian on työ kokonaan lakkautettava. Näitä ovat Teijon vuorimalmimasuuni Turun läänissä sekä Jyrkän, Salahmin ja Sourun järvimalmimasuunit Kuopion läänissä. Takkiraudan valmistus olikin sentähden vähempi kuin se on ollut 850 luvulta asti, paitsi yhtä vuotta, 86. Maailman takkiraudan tuotanto vuonna 908 oli arviolta 6 miljoonaa tonnia, josta Yhdysvalloissa on valmistettu 26,95,34 tonnia, Saksassa 3,045,760 tonnia, Suurbritanniassa 0,082,638 tonnia, Venäjällä noin 3 miljoonaa ja Ruotsissa 567,82 tonnia. Kankirautaa ja terästä valmistettiin 9 ruukissa eli 2 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Juvankosken putlauslaitos ja Kauttuan vasarataonta-ahjo on nimittäin lakkautettu. Takorautaa osaksi valmiissa osaksi puolivalmiissa muodossa on valmistettu seuraavat määrät viime viiden vuoden aikana:

5 Ill ahjotakoista rautaa (valmista kankirautaa) putlausrautaa (sulainpötkyjä ja millbaroja) martinrautaa (valanteita ja valinteoksia) Yhteensä tonnia ,064. 6, , , , ,68.8 5, , ,53.8 8, , ,58.7 6, , , , , ,508.9 keskimäärä..., , , ,238.3 Tuotanto on siis vähentynyt kaikilla valmistusaloilla ja on vähennys ahjotaontaan nähden 563. tonnia, putlausrautaan katsoen 2,378.9 tonnia sekä martinrautaan nähden 2,33.4 tonnia eli 5O /0, 37 % ja lo / 0. Kun vähennetään mainittu ahjotakoinen kankirauta, 5948 tonnia, sekä teräsvalinteokset, 56.6 tonnia, 23,508.4 tonnin suuruisesta kokonaismäärästä, tekee loput 22,397 tonnia, joka osoittaa putlaussulainpötkyjen ja martinvalanteiden tuotantoa, jotka yhdessä siis ovat mainittujen työtapojen mukaan valmistetun kaupparaudan tuotantoa suuremmat. Valmiin kaupparaudan valmistus oli: kaupparautaa teräsvalinteoksia Yhteensä tonnia , , , , , , , , , ,4.2 keskimäärä , ,889.5 Vuoden kaupparaudasta valmistettiin tonnia ahjossa ja siis loput 9,024 tonnia putlaus- ja martinlaitoksissa. Näiden laitoksien välituotteet tekivät, niinkuin yllä on mainittu, 22,397 tonnia eli 3,373 tonnia enemmän kuin valmis tavara. Valmistuksen huvennus olisi siis 5 /0, jollei joku osa puolivalmiista tuotteista ole välittömästi myyty. Jaettuna eri valmistustapojen mukaan valmistettiin kaupparautaa viime kolmena vuotena seuraavat määrät: ahjotakoista rautaa, tonnia , putlausrautaa»... 6, , ,526.9 martinrautaa ;... 4,69.7 5, ,502.9 teräsvalinteoksia» Yhteensä 22, , ,4.2 Niinkuin tästä käy esiin, on raudanvalmistus martinmetoodia käyttämällä jotakuinkin jaksanut pysyä muuttumattomana viime vuodesta asti, vaan sen sijaan on ahjotaonta ja putlaus melkoisessa määrässä vähentynyt, edellinen 5 0 %, jälkimäinen 43 %. Teräsvalanteet ovat, niinkuin tunnettu, yksinomaan martintuotteita.

6 rv M usta ja tehdastaheita valmistettiin seuraavia määriä viim e viisivuotisjakson kuluessa. nauloja muita mustatakeita Yhteensä tonnia , ,28.2 9, ,35.0 7, , , , , , ,40.2, , ,224.2,962. keskim äärä... 6, ,632.6,669.2 Naulanvalmistus on siis lisääntynyt 20.3 tonnilla, s. o. 3 / o, ja on saavuttanut tälliin saakka korkeimman määrän. Muidenkin mustatakeiden valmistus on kasvanut, vaikka vähässä määrin, niin että koko lisäys, naulat siihen luettuina, teki tonnia eli 2.5 /0. Valimotavaroihin nähden on lisäys %, niinkuin seuraavasta yhteenvedosta näkyy: ,90.8 tonnia ,347.9» 906 0, ,950.2» 908 3,336.3» keskim äärä... 0,963.8» Myöskin niihin nähden suurin tähän saakka saavutettu määrä. Konepajojen valmistusarvo nousi 30,29,644 Smk ja oli siis 2,278,02 Smk eli yli 7 /0 vähempi kuin 907 tuotanto. Väheneminen yksityisteollisuuden alalla oli oikeastaan lähes puoli miljoonaa markkaa suurempi, sillä rautateiden konepajojen valmistus on lisääntynyt samassa määrässä. Huomattavimpia valmistusarvon vähenemisiä tapahtui Uudenmaan, Turun ja Porin sekä H ä meen läänin konepajoissa, jota vastoin muissa lääneissä ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia. 89 höyry- ja moottorivenettä valmistettiin, jälkimäisiä 26 kappaletta, kaikki John Stenbergin konetehtaassa. Edellisenä vuonna oli lukumäärä 73 ja höyrypurren konevoima oli y li 20 hv., 39 vastaan edellisenä vuonna. H öyrylaivoja on rakennettu 6 konepajassa, 4 vastaan edellisenä vuonna. Suurin luku, 4 höyrylaivaa, joiden yhteinen tkv oli 2,273. rakennettiin, niinkuin ennen, Varkaudella. Tampereen Palttina- ja Rautateollisuus osakeyhtiön konepajassa rakennettin 7 lokomotiivia, joista 5 normaaliraiteista ja 2 kapearaiteista rataa varten. Näiden kahdeksan vuoden aikana, kun täällä on lokomotiiveja rakennettu, on siis valmistettu 26 kappaletta eli keskimäärin noin 6 vuodessa. Vuoden aikana oli siis tämä teollisuudenhaara puolta alempi kuin tavallisesti. Auroja ja maanviljelyskaluja on valmistettu 4,24, 2,76 vastaan vuonna 907, ja meijerikaluja 549, edellisenä vuonna oli luku 364. Sahalaitoksia rakennettiin 26 ja myllylaitoksia 273; vuonna 907 olivat vastaavat luvut 3 ja 89.

7 V Käsityölaitoksien tuotannon arvo nousi 2,859,300 Sm:kaan, siis lähes samaan kuin lähinnä edellisenä vuonna, jolloin arvo oli 2, Smk. Arvomäärien vertailu eri käsityöammattien alalla ei myöskään osoita mitään huomattavia eroavaisuuksia, paitsi että vaskipajojen tuotannon arvo ilmoitetaan lisääntyneen noin sadallatuhannella markalla, kun sen sijaan läkkiseppäverstaiden valmistusarvo on vähentynyt noin kolmellasadallaviidelläkymmenellätuhannella. Sepän ammatin valmistusarvo ilmoitetaan tosin olevan 30,000 Smk suurempi kuin edellisenä vuonna, vaan tässä kohden ovat tiedot varsin ylimalkaisia, koska käsiseppien työ suureksi osaksi on arvion varassa ja sitä paitsi tiedot eri seuduista saapuvat hyvin epäsäännöllisesti. Kultaseppäammatin työarvo on myöskin noussut lähes 0,000 markalla, joka tuntuu johtuvan siitä, että hopeateoksien valmistus on lisääntynyt. Kontrollileimausta koskevista tauluista käy nimittäin esille, että vuoden aikana leimattiin,036 grammaa, /2% vähemmän kultateoksia, vaan 356,90 grammaa, siis 2 0 % enemmän hopea- teoksia kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden valmisteiden kokonaisarvo viim e viisivuotisjaksolta oli seuraava: ruukkeja ja kone käsityölai- Yhteensä mustataelaitoksia pajoja toksia Smk [ ,695,049 28,096,437 9,582,600 49,374, ,260,934 34,652,989 0,293,900 62,207, ,877,436 39,20,295 0,30,000 65,298, ,54,6 32,497,665 2,796,600 6,448, ,963,823 30,29,644 2,859,300 57,042,767 keskimäärä. 4,990,280 32,97,406,66,680 59,074,366 Ainoastaan käsityölaitoksien tuotannon arvo on 5 % suurempi keskimäärää, kun sen sijaan ruukkien on 7 % ja konepajojen 8 % sitä vähempi. Smk. Valtion rautateiden tuotannon arvo osoittaa seuraavia määriä ja arvoja keskimäärä 4,30,853 4,624,636 4,676,833 5,350,498 5,86,730 4,955,90. Valtion konepajojen valmistusarvo oli siis 7 /0 viisivuotisjakson keskiarvoa suurempi. Työläisten luku oli seuraava: ruukeissa ja käsityölai- yhteensä siitä valtion konepajoissa toksissa työläisiä konepajoissa ,564 5,34 6,878, ,630 5,089 9,79, ,600 5,42 20,02, : 3,400 5,868 9,268, ,62 5,930 8,542,82 keskimäärä.. 3,36-5,522 8,883,650

8 Työntekijöistä oli tilivuonna 279 naista töissä ruukki- ja konepajateollisuuden alalla sekä 265 käsityölaitoksissa, yhteensä 544 eli 97 enemmän kuin ennen. Ruukeissa ja konepajoissa oli työläisten luku 788 henkeä vähempi ja käsityölaitoksissa 62 enempi kuin ennen. Väheneminen ensinmainituissa laitoksissa, jotka edustavat suurteollisuutta, on vuosista 905 ja 906 ollut y li 2,000 henkeä. Valtion konepajoissa jatkui lisääntyminen, joka ajanjakson alusta on noussut lähes 300 henkeen eli 20 /0 904 vuoden lukuun verraten. Kun lasketaan yllä esitettyjen lukujen mukaan keskimääräinen valmistusarvo vuotta kohti ja työläistä kohti viim e viideltä vuodelta, tulee se olemaan ruukeissa ja konepajoissa. 3,667 Smk; valtion rautateiden k o n ep ajoissa... 3,000 s käsityölaitoksissa... 2,020» Yksityisen suurteollisuuden suurempi valmistusarvo saattaa osaksi johtua ruukkiliikkeestä, jossa työarvo työntekijöiden lukuun nähden on suhteellisesti suuri. Uutisrakennuksista on etupäässä mainittava suuret työt Värtsilässä, jossa on perustettu sähkövoima-asema sekä järeä- ja keskivalssilaitokset uusitut, uusi lankavalssilaitos, kylmävalssilaitos, vanunginvetolaitos ja lankanaulatehdas rakennettu. Juvankosken ruukilla on rakennettu suurehko puuhiomo. Varkauden valssilaitos paloi yöllä vasten huhtikuun 2 päivää 908 eikä tule enää uudestaan rakennettavaksi. Kun tilasto koskeva ruukkeja ja konepajoja sekä muita metallilaitoksia vastedes tulee liitettäväksi muuhun teollisuustilastoon ja tiedot sen kautta saavat enemmän yleisen muodon kuin tähän asti, on katsottu olevan syytä tänäkin vuonna ottaa tilastoon seikkaperäinen koneita, aparaatteja ja työkaluja käsittävä yleiskatsaus, vaikka sellainen oli vuoden 907 vuoritilastossa. Tämän kautta saadaan myöhempi vertailukohta niitä laajempia katsauksia varten, jotka mahdollisesti vastedes käyvät ajoittain tarpeelliseksi maan teollisten laitosten enemmän yksityiskohtaista tuntemista varten. Vuoden aikana on annettu ei vähemmän kuin 523 valtauskirjaa, enimmät tahi 494 koskevat osaksi ennen tunnettuja, osaksi uusia rautalöydöksiä K ittilän pitäjässä Lapinmaassa. Sitä paitsi on annettu 25 valtauskirjaa vaskimalmilöydöksiä varten, 22 Kuopion läänissä ja 3 Uudenmaan läänissä, sekä 4 valtauskirjaa kultamaata varten Inarissa. Kaksi puolustusoikeutta on vuoden aikana annettu sekä 3 lepoaikaa myönnetty. Johtajan ja alijohtajan kertomukset raha- ja kontrollilaitoksen töistä ovat otetut tilastoon. Tiedot rautatavarain viennistä Keisarikuntaan ovat luettavina edellisen vuoden selonteossa. Helsingissä joulukuussa 909, C. P. Solitander.

9 Kullanhuuhtominen Ivalojoen varrella Suomen Lapissa vuonna 908. Huuhtamojen luku Huuhtamon-omistajien ja johtajien luku Ty Öntekij öiden luku, kaikki miehiä Päivätöiden luku Huuhdottua maata m3 Saatu kultamäärä grammaa Tuotannon arvo Oulun läänissä. Ivalojoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suomen Lapissa.. 9 *) 9 35,424,200 2,502 7,506 Yhteensä edellisinä vuosina ,86 234,007 45,605.4,440, , , ,07.4,447,5 K aivospiiri- ja etsimismaksut kruunulle nousivat 409 mkaan, järjestyksen ylläpitokustannukset 789 mk. 4 penniin sekä kaivospiirien laatimismatkat 452 mk. 92 p. eli yhteensä,242 mk 33 p. Kullantuotanto Suomessa viimeksi kuluneena 0 vuotena. Vuosi K u l t a a arvo gram m aa Vmf ,620 8, ,74 6, ,974 6, ,256 0, ,995 9, ,950 6, , ,867 9, ,559 0, ,502 7,506 *) Sen ohessa 8 henkilöä harjoitti etsimistöitä. Vuoritoimi.

10 2 Järvi- ja Suomalmin nosto vuonna 908. Ruukkeihin kulotettu malmia I I Yhteensä järvi- ja suomalmia Järvien luo jätetty malmia Malmin nostamisia kuljetuskustannukset Järvien luku, joisti malmia on nostetti dt dt dt Uudenmaan laini. K arkkilan ruukki , Kuopion lääni. Värtsilän ru u k k i... 9 ' ) 35,783 30,000 30,000 M öhkön»... Jyrkän» ,28 3,390 3,600 6,990 Salahm in2)»... 24,204 22,022 22,022 Juankosken» ,500 2,826,269 4,095 Sourun (Karttulan) ru u kki3)... 9,78 9, , ,423 77,302 5,79 93,02 Yhteensä 36 9,703 78,22 5,79 93,93 l) Siitä 30,936 mkaa nostamisesta. r) Malmia ei nostettu; edellisen vuoden nostosta ja Jyrkän ruukin malmista on kulotettu 2,002 m 3 à,00 kg. 3) Ainoastaan kuljetusmaksut, sillä malmia ei ole nostettu.

11 i 3 Masuuneja vuonna 908. K u l u t e t t u Y a m i s t e t t u Yhteensä takkirautaa Valinteoksia V alim otakkirautaa Takotakkirautaa Ulkom aista m alm ia Kotim aista m alm ia Puita malm in kuivaamiseen Pu u hiiliä m 3 m 3 dt dt dt dt dt dt Uudenmaan lääni. Trollshofdan ruukki 3,597 35,63 7,89 7,89 Turun lääni. - D aalin ru u k k i... 4) 8,84 2) 57,268 3) 30,70,339 32,049 Teijon»... 6,822 4,680 6,795,35 7,930 25,006 7,948 37,505 2,474 39,979 Kuopion lääni. Värtsilän ru u kki.... 9,472,072 9,594 7,775 4,526 4,526 Jyrkän»... 2, ,080 2, ,349 Salahmin... 8, ) 30,887 7,289 5) 4,275 2,566 Juankosken... 6,570 22,447 7,572 7,572 Sourun»... 6,855,672 66,667,668 0, ,236 44,335 3,38 48,675 7,775 29,070 30, ,249 Yhteensä 82,938 3,38 48,675 5,336 29,070 85,566 2,483 7,9 ) Siitä 546 m 3 koksia. 2) Siitä 7,708 dt kuonaa. 3) Putlaus- ja martinrautaa. 4) Siitä,040 dt hitsiuunin kuonaa. 5) Putlaustakkirautaa. K alkkikiven kulutus, desitonnia: Trollshofdassa 5,220; D aalin ruukilla 7,236 (sekä 426 dt dolom iittia ); T eijolla 3,580; Värtsilässä 4,368; Jyrkän ruukilla,044; Salahmilla 2,57; Juankosk e lla 2,753.

12 4 Masuuneja vuonna 908. (Teknillisiä tietoja). uunissa alkoi Päivä, jolloin työ Puhallusvuorokausit luku Tuotanto vuoro- kautta kohti Hengen likimääräinen lämpö! Hengen likimääräinen paine Hiilipanoksien suuruus Ajettujen panoksien koko luku Takkirautaprosentt malmista Hiilen menekki takkirauta dt kohti» dt 0» mm m3 hl Uudenmaan lääni. T ro lls h o fd a n ru u k k i... >) 25/u , Turun lääni. Daalin ru u k k i... 2) /i , ) 5.5 Teijon»... 5/, , Kuopion lääni. W artsilän ru u k k i... 9/j , M öhkön»... u / , ) 8 Salahmin»... 23/ , n , Sourun >... 6) 4/ U l. i , ) Trollshofdan maasuunissa työ lakkautettu 3/, 908 ja uudelleen aloitettu 0/ii ) Daalin ruukin masuunissa työ lakkautettu 6/s 908 ja uudelleen aloitettu 3/s ) Sitä paitsi 6.8 k g koksia. 4) Malmin menekki 27. k g ; kalkkikiven 3.l kg. 6) T yö lakkautettu 30/ Muist. T eijo n masuuni suljettu lokak. 4 p. 908 ja osaksi revitty. Salahmin ja Sourun masuunit suljetut sekä, jo sitä ennen, Möhkön. Samoin ovat Jyrkän^

13 i 5 Raudan valmistus ahjotaonnan kautta vuonna 908. Työpäivien luku Pu uhiiliä K u u t e t r i ; Valmistettu K o timaista T akkirautaa U lkomaista Romua Yhteensä Sulainpötkyjä Kankirautaa K a ikellaista rautaa Y hteensä Polttohuvennus Hiilen m enekki takkirauta dt kohti m:j dt dt dt dt dt dt dt dt % h l Uudenmaan lääni. Ström forsin ruukki.. 200,540,378 52,890,602, Turun lääni. Kirjakkalan ru u kki) 69,574 3, ,965 3, ,609 Noormarkun 2)» ,78 4, ,855 3, ,346 Yhteensä 472 3,78 5,539,76 6,745 3,487 2,3 50 5,948 _ *) Kirjakkalassa 2 ahjoa toimessa; takkiraudan polttohuvennus 2 /0; hiilenm enekki 00 k g sulainpötkyjä ja kankirautaa kohti 4.5 hl. 2) Noorm arkun ruukilla taottujen sulainpötkyjen luku teki 68 kpl.

14 6 Raudan valmistus valssilaitoksissa vuonna 908. a ) Putlaus. Työpäivien luku P o lttoa in eita K iv i h iiliä K u l u t e t t u V a i m s t e t t u Pu ita Yhteensä tak k i rautaa Takkirautaa Takkirautaromua Millbaareja Sulainpötkyjä Muuta putlausrautaa dt m 3 dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Polttohuvennus prosentti Uudenmaan lääni. Fiskarsin ruukki.... *) ,74 0, ,848 9, , Turun lääni. Daalin ruukki ,776 7,842,57 9,359 7,875 7, Kuopion lääni. Värtsilän ruukki ,224,052,052 0,40 0, Varkauden» 50 0,600 2,50 2) 06 2,256 3) 88 4),858, ,824 3, ,40 88,858 2,347 Yhteensä,085 20,306 24,998 4,757,758 43,55 0,40 27,308,968 39,677 *) K ahta uunia varten. 2) Levyleik k eitä. 3) Romukappaleita. ä) Raakakankeja.

15 i Raudan valmistus valssilaitoksissa vuonna 908. b ) Hitsaaminen ja valssaaminen. Työ vuorokausi! Polttoaineita P u ita reja Puuh iiliä K u l u t e t t u K iv i h iiliä Sulainpötk yjä M illb aa Muuta rautaa Y hteensä! rantaa V a m i s t e t t u T a va l H ienoa lista rautaa rautaa Kulm a-, pantturimuoto- j L e v y jä Y hteensä Takaisin saatu P olttohuv ennn s Polttoaineita 00 valmista rautaa kohti m 3 m 3 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt (JQ Uudenmaan lääni. Fiskarsin ruukki ,888 3,250 9,78 D 8, ,383 2,354, ,49,725 9,5 3,88kg 0,2 m 3 Kuopion lääni. W artsilän ruukki ,507 3,084 3,084 0,807 0,807,8 7,4 0,3 m 3 W arkauden» ,00 2) 04 3),567 00, , , 2,6 m , , ,803, ,850,3 Yhteensä 386 9,495 3,250 9,282 32, ,86 32,36, ,269 3,036 ) M artinvalanteita ja aineita. 2) Romukappaleita. 3) Raakakankeja. *) Leikkeitä. Putlausraudan valssaaminen Daalin ruuk illa voidaan laskea 5,000 dtniksi, on otettu valuraudan yhteyteen.

16 8 Yalurautalaitoksia vuonna 908. a ) Sulatus martinuunissa. Työvuorokausii Kalkkikiveä j a dolomiittia Turpeita P o it t o a in e itä Puita K u u t e t t u K ivihiiliä Bautamalmia Rautaa Takkirautaa ja takkirautaromua Takorautaa ja takorautaromua V a l m i s t e t t u dt m3 m3 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Muuta rautaa Yhteensä Valanteita Teräs valinteoksia. Yhteensä Saatu takaisin Polttohuvennus % Uudenmaan lääni. Åm innef. r ,074,848 8,54 5,677 4) 29 34,437 32, , Turun lääni. Daalin r. 2) ,498 6,924 3) 43,629 6,932 62,647 5,266,282 5,95 95,332 4,996 00,328 4,094 6,6 Kuopion lääni. W artsilän r. 9 7,403 5,227 6,595,752 6,495 5, ,733 30, ,909 5,5 W aasan lääni. Inhanruukki 28 50,600 5, ,050 25, , ,4 Yhteensä,096 25,90 5,227 2,593 43,629,042 09,283 98,34, ,45 84,293 5,66 89,459 Polttoain eiden m enekki 00 k g valurautaa kohti: Åm inneforsissa 0,245 m3 puita; D aalin ruukilla 0,068 m 3 puita,,92 k g koksia, 4 k g kivihiiliä. Inhalla käytetään polttoaineena sahakarikkeita. *) 2,742 k g FeMn., 66 k g AI. 2) Kaksi uunia, suurempi ajettu 25, pienempi 269 vuorokautta. 3) Siitä,925 dt koksia.

17 9 b ) Valuraudan valssaaminen. Kulutettu Polttoaineita Puita K ivihiiliä V alanteita Tavallista ja sulaimia rautaa V almistettu Levyjä Yhteensä m3 dt dt dt dt dt Polttohuvennus % Uudenmaan lääni. Åm inneforsin r u u k k i... Turun lääni. D aalin ruukki... Kuopion lääni. W artsilän ru u k k i... Vaasan lääni. Inhan ruukki... 6,024 33,402 25,202 3,43 28,345 ) ,548 2) 08,557 3) 89,749 89,749 4,6 6,936 4) 9,46 7,49 7,49 3,8 2,750 5) 9, ,3 Yhteensä 3,056 65,548] 82,855 5,886 3,43 55,029 Polttoain eiden m enekki 00 k g valm ista rautaa koh ti: Åm inneforsissa tavallista rautaa varten 0,84 m3 puita, levyjä varten 0,2o m 3 puita; Daalin ruukilla 73 k g kivihiiliä, 0,ooi2 m3 puita (käyttövoimaan ja hitsaukseen); W ärtsilässä 0,40 m3 puita. l) 5 /0 tavallista rautaa varten, 3,26 levyjä varten. 2) Siitä 84,328 dt valanteita ja 24,229 dt billetsiä y. m. 3) Siitä 30,659 dt hienoa rautaa ja 7,59 dt kulma-, pantturi-, muotorautaa ja laukoja y. m. 4) Siitä,263 dt valanteita ja 7,88 dt billetsiä y. m. 5) Siitä m yöskin hienoa rautaa. Vuorittoimi. 2

18 M usta- ja Tehdastaonta vuonna 908. Koksia ja kivihiiliä K u l u t e t t ypolttoaineita u V a i m i s t e t t u Puuhiiliä Puita ^.inerautaa ja terästä L Kirveitä ja piiluja. raikkoja ja kuokkia dt m3 m3 dt 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt I apioita, kiheleitä y. m. Hevosenkenkiä. levoskenkänauloja. akonanloja. Pl îserrettujaja eikenanloja. I lankanauloja M [uita takeita Yhteensä Uudenmaan lääni. Pinjaisten ruukki * )... 8,20 308,876 3, ,500 2,630 5,570 2,70 P orvoon hevoskenkätebdas 2) ,200 4,645 42,400 4,240 Fiskarsin ruukki 3)..., , Kellokosken ruukki * )... 4, ,000 0,000 45,770 5,577 Strömforsin ruukki 5)... 3, ,400 2, ,895 2,32 6,956 25, ,900 2,880 42,400 2,400 60,640 23,287 Turun lääni. Fr. Grundströmin naulateh. Turussa , Daalin ru u kki6)... 7, ,998 77,250 57,500 3,475 Kirjakkalan ruukki ) , Noormarkun ru u k k i _, Loim ijoen naulatehdas 8)..., , ,43,004,38 9, :; 50 85,220 73,450 5,994 Hämeen lääni. Ferrarian naulatehdas 9)... 4,587 8,040 2,575 3,730 34,670 36,550 20,295 K. F. Dunderbergin k. p... 6,470 2,080 9, ,973 M. S. W illg ren in naulatehdas ,895 28,000 2,800 Jokioisten ru u k k i,0)... 2,790 26,577 30,592 39,470 47,260 28,673 4, ,67 57,42 3,730 22,70 47,260 37,250 53,74

19 Viipurin lääni. P ero n n au lateh das..., ,000 8,030 02,000,003 Kuopion lääni. W ärtsilän ruukki u) , Juankosken ruukki u ) 844, ,980,42 W arkauden ruukki 3) , Sorsakosken ruukki) , _ ,4 3,246 2, ,620 2,406 Waasan lääni. Inhan ruukki 5)... 2,740 6,60 32, ,700 5,283 Koskensaaren teh d a s... 2,000 2,000 8,200 4,000 65,000 0,000 7,900 Orismalan ruukki , ,000 4,367 4, ,000 0,000 20,770 3,90 Yhteensä 63,84 4,84 23,937 3,060 27,00 88,20 6,880 74,500 3,760 3,35o 379, ,260 35,730 9,62 3) Pinjaisilla valm istettiin 46,82 lapiota ja kihveliä, 79,984 lapion- ja kihvelinterää, 3,252 aurankärkeä, 53,673 kirvestä ja piilua, 6,363 vasaraa, 36,559 talikkaa ja heinähankoa, 34,89 kuokkaa ja korppia, 27,32 tasatalttaa, 6,662 murtokankea. 2) Porvoon hevoskenkätehtaassa v alm istettiin: 252,485 kertamusta hevosenkenkiä. 3) Fiskarissa: 29,400 k g poraterästä, 24,00 k g kivi- ja maakankeja, 5,000 k g rattaanaxelia. *) Kellokoskella: 60,707 kirvestä, 3,38 paria hakasaranoita, 2,2 palokoukkua,,864 kuokkaa y. m., joiden yhteinen paino oli,477 dt, johon on käytetty,652 dt ainerautaa ; sitäpaitsi valm istettiin 4,00 dt rakonnustakeita ja meijeriastioita. 5) Strömforsissa : 4,00 kpl. lapioita, kihveleitä ja aurankärkiä, 2,300 kpl kirveitä, piiluja ja vasaroita,,400 kpl. talikkoja ja kuokkia, akseleja, ankkureja, vartaita, saranoita, äkeenpiitä y. m. 6) Daalin ruukilla: 265,58 k g vitjoja ja 309,933 k g höyryvasaratakeita. ) Kirjakkalassa:,759 lapioa,,44 kirvestä, piilua ja vasaraa. 62 peltoauraa, 32,00 isolaattorikoukkua. 8) Loim ijoen naulatehtaassa: 89,85 k g vitjoja. 8) Ferrarian naulatehtaassa: 66,272 k g rautalankaa, 40,42 k g niittejä, 8,527 k g rautalankakangasta y. m. 0) Jokioisissa valmistettiin, paitsi mitä yllä on mainittu, 2,058 dt naula-, telefoni-, telegrafi- ja aitauslankaa. ) Wärtsilässä: ankkureja, rattaanakseleja, vartaita. 2) Sahajauhoja. 3) Varkaudella: niittinauloja. 4) Sorsakoskella: 52,000 tusinaa hienotakeita ja 36 paria luistimia. 6) Inhalla pultteja, m uttereja ja niittejä,

20 iz Valimolta vuonna 908. Koksia takkirautaa K u lu te ttu Kotim aista takkirautaa Ulkom aista takkirautaa Yhteensä V a lm is te ttu dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Kauppavalinteoksia Rom utakkirautaa Konevalinteoksia valinteoksia Kaikenlaisia Yhteensä I Jim. koksin men. I takkir. dt kohti Uudenmaan lääni. Hietalahden la iv a to k k a , ,52 2,067 2, G. Strömbergin kon ep aja H elsin gin la iv a v a r v i ' 537 J. D. Stenberg & Poikain konepaja...,000 3, ,250 3,000 3,000 John Stenbergin kon eteh das.. 572,563,576 3,39 2,07 2,07 5 K on e- ja siltaraken. os. yht. k o n e p a ja...,200 3,202 3,024 6,226 4,764 \ 4,764 P orvoon k o n e p a ja Fiskarsin ruukki ,307,48 2,52,000 20,33 2,35 4 K arkkilan»... 3,974 26, ,598 25,980 25, , ,889 6,866 46,036 4,506 26,00,62 42,9 Turun lääni. Os. yht. Vulkanin konepaja ,560 40,990,800, Crichton & Kumpp.» 420,94 507,70, , Turun Rautateollisuus os. yht. konepaja...,46 3,420,278 4,698 3,536 3,536 P orin k o n e p a ja... 2,250 9,800 2,700 2,500 5,720 6,474 2,94 8 Jakobssonin konepaja ,400 20,420,270,270 2 Haalin ruukki ,229 2,494 2,008 2,008 Mathildedalin» ,595,420 4,05 3,892 3,892 8 Teijon» ,689,706 9,773 7,642 29,2 5,764 6,830 3,806 26,400 Hämeen lääni. Tam pereen kon eteh d as » k on epaja ,242,38 2,562 2, ,466 5 K. F. Dunderbergin k on epaja Forssan konepaja Jokioisten ruukki Nokian konepaja ,49 2 2,744 2,350 5,096 4, ,842 -

21 3 Koksia Ku lutettu V»lmistettu Kotimaista takkirautaa Ulkomaista takkirautaa Yhteensä takkirautaa Romutakkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikenlaisia valinteoksia Yhteensä Jllm. koksin men. takkir. dt kohti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg f Viipurin lääni. I, Viipurin k o n e p a ja ,936 2,632 6,568 5, ,636 l i f Sähköosakeyhtiön konepaja : Kotkan rautaosakeyhtiön konepaja...,900 0,000,800,800,20,20 4 Lappeenrannan konepaja Karhulau k on ep aja ,433,608 6,075 5,747 5,747 5 Mikkelin lääni. 3, ,705 6,276 25,0 22, ,26 Haapakosken ruukki... 2,098 7,655 4,782 2,437,882 8,23,205,38 7 Lehtoniem en konepaja Kuopion lääni. 2,84 7,655 5, ,89 2,327 8,23,205,763 Värtsilän ruukki , ,92 2, ,724 3 Juankosken»...,002 6, ,379 2,942, ,752 2 Varkauden» ,686 9, ,620,228 6,05, ,373 _ Vaasan lääni. Vaasan konepaja ,664 2,664 2,500 2,500 M etvikenin» , ,09 25 Pietarsaaren» , ,000, , Tikkakosken te h ta a t V eljekset Friisein konepaja , , ,920 3 Oulun lääni. 2,387,800 5, ,207 0, ,744 Oulun k o n e p a ja , V eljekset F riisein konepaja , , ,280 Valtion rautateid. konepaja 640, ,30 940, ,250 H elsingissä... 2,500 4,20 3,204 7,324 6,500 6,500 H angossa , ,20 3,204 7,639 6,746 6,746 Summa 29,458 2,57 97,04 29,368 47,629 79,568 44,493 9,302 33,363 Kellokosken m essinkivalimossa kulutettiin 864 hl koksia, 4,50 k g vaskea ja messinkiromua, 5,300 k g sinkkiä = Yhteensä 9,450 kg, ja valm istettiin 8,470 k g metallitavaroita. K o k sin menekki 00 k g valinteoksia kohti oli 4.7 hl. Valtion rautateiden konepajassa Fredriksbergissä kulutettiin 294 hl koksia ja valm istettiin 6,900 k g messinkitavaroita.

22 Konepajojen valmistus vuonna 908. H ö y ry laivo j a H o yrylaivoista OV it yli 20 thv. L o kom obiileja H öyrykon eita vesi- H ö OVI maa- yrykoneista it yli 20 thv. Hö 'yrypannuja työkoneita M aan vilje ly s- kalu ja kpl. thv. kpl. kpl. thv. kpl. thv. kpl. thv. kpl. kpl k. kpl. kpl. kpl. kpl H tejerikaluja I St tilalaitoksia I Mj rllylaitoksia M uita suurempia töitä < s H» CD c+- 0 CD S < o Uudenmaan lääni. Hietalahden Laivatokka H e l singissä... H :gin kaup. vesijohdon k. p. H e ls in g is s ä... Strömbergin dynamokoneteh ind ind. 50 ind matkustaja- ja 35 tavaravaunua, 6 turbiinia, 8 la iva a tokattu ja 49 laivaa otettu sliippiin, 9haaksirikk. laivaa korjattu y. m. V esi- ja lok aviem ärij ohto jeu paikoilleen asettamisia.,94,700 74,000 das H e ls in g is s ä... D ynam okoneita ja sähköm oottoreja. 300,000 Grahnin tehdas os. yht. H:gissä Vesijohto- ja m uita mek. töitä. 85,000 H elsingin L aivavarvi H :gissä. Os. yht. J. D. Stenberg & Poik. 3 Otettu sliippiin 32 h öyrylaivaa, 3 maj akkalaivaa, 2 ruoppauslaitosta, 2 ruoppausproom ua; korjattu 97 höyrylaivaa, 3 m ajakkalaivaa, 2 ruoppauslaitosta ja 2 ruoppausproomua. 350,000 Helsingissä K orjau ksia y. m. 360,000 John Stenbergin konet. H:gissä K one- ja siltarakennus os. yht. >) ,000 kg transmissioneja, 42,000 kg teräsarmatuureja ja kaik. m uita töitä. H elsingissä ind. 0 K em in R ovaniem en ja JoensuunN urmeksen ratojen sillat, H elsin gin uusi kaasukello, aparatit 3 sellulosatehtaaseen, rautatievaunuja, siltoja y. m. 577,96 2,82,600 Rob. Huberin konepaja H:gissä Arm atuureja sekä vesi- ja läm pöjohtoja. 250,000 Vesijohto Osakeyhtiö H :g is s ä.. Vesijohtojen p a ikoilleen asettam isia. 00,000 A. A. Nymanin metalli- ja ajokalutehdas H :g is s ä... K. A. "W iggin tako- ja ajokalu- Maj akkakojuj a j a maj akkatarveaineita, sairaalakalustoa, kassakaappeja, p ostilaatikkoja. tehdas H :g is s ä... Tako- ja ajokaluvalm isteita. 75,267 33,300 P orvoon konepaja Porvoossa Rauta-osia 23 pärehöylään ja 5 puim a- laitokseen, korjattu h öyrylaivoja, höyrykattiloita, sahalaitoskoneita y. m. 60,000 *) M oottoriveneitä.

23 Fiskarsin Poh jan pitäjässä.... 6, ,000 k g hienotakeita, 8 suurimalaitosta, 4 kuorim akonetta, 3 seulalaitosta, 53 hevoskiertoa, 59 kannonmurtajaa. 550,000 K arkkilan Pyh äjärven pitäjässä ,200 kpl. viskuukone- ja 800 panosta silppukonehelaa, vesijohto- ja jäähdytyslaitoksia va ltio n voinlajittelu-m akasiiniin Hangossa ja vesijohtoja Helsingin asem arakennukseen.,850,000 Turun lääni t 00 6, ,892, ind. 420 ind. 50 ind. Osakeyhtiö Vulcan Turussa Petroleum im oottoreja, transmissioneja ja 600,000 korjauksia. Crichton & Kum pp. Turussa ind donkeypumppua, 2 ruoppausproomua ja 650,632 Turun Rautateoll. o. y. Turussa 220, m oottorivene. levysisterni, 353 johtopylvästä sälikö- 550,000 Turun vaunutehdas Turussa ra itiotietä varten. 29 rautatievaunua. 500,000 P orin konepaja Porissa ind. i lastiproom ua, 35 tavaravaunua.,000,000 Jakobssonin konepaja Porissa K a ik ellaisia korjaustöitä. 288,500 Björkbodan ruukki K em iön p. Rakennustakeita. 257,000 Daalin ruukki K em iön pitäjässä _ M aanviljelyskalu ja 4,074 m k arvosta, te 237,65 räsvalinteoksia valm istettu 5,098 m k arvosta, m uita töitä 60,032 mk sekä korjauksia ja uud. rakent. omissa la itok sissa 57,96 m k arvosta. 703,500 Mathildedalin Perniön pit , mankelia ja pumppua. Teijon»».... Auroja, hevosharavia y. m., telefonijoh totarveaineita. Piblavan konep. P orin maas.. 2 rautaproomua, korjaustöitä sahoihin. 239,000 25, ind , , ,50,797 Hämeen lääni. Finlayson & Kum pp. Tampei-. K orajaustöitä om iin laitoksiin. 00,000 Tam pereen konetehdas» rautatievaunua, katonkannatuksia raudasta, korjauksia y. m. Tam pereen konepaja» lo k o m o tiiv ia norm aaliraiteista ja2sam. kapearaiteista rataa varten, 3 turbiinia, 30 W ilto n patenttiarinaa, panimopannu282 kaasusäiliöä, 8 höyrynkokoojaa, 3 llm asäiliöä, kaik. transmissioneja j. n. e. Dunderhergin konepaja Tam pereella Transm issioneja, vesi- ja läm pöjohtoja, 228,000 korjauksia. Nokian Pirkkalan pitäjässä.... Transm issioneja sekä om ien koneiden 50,000 korjauksia. Forssan Tam m elan».... Korjauksia. 52, * 30, , ,720,400

24 H öyrylaivoja H t iyrylaivoista OVI at yli 20 thv. Lo ikom obiileja vesi- H öyrykoneita I H öyrykoneista ovat 20 thv. maa- Hö yrypannuja T yökoneita. M; aan viljelyskaluja kpl. thv. kpl. kpl. thv. kpl. thv. kpl. thv. kpl. kpl k. kpl. kpl. kpl kpl 'M [ejerikaluja S ihalaitoksia I pllylaitoksia! M uita suurempia töitä < H- a> e+eco IḆ S < O Viipurin lääni. Viipurin konepaja Viipurissa paperikonetta, kaik. sliippiapparaattia puumassaa varterij raffinöörejft, holländaria; valssisulkujen rakentam inen ja paikoilleen asettaminen Vuoksessa, E n son puuhiomolla, loppuun suoritettu. Sähkö os. yht.» Gutzeit & Kum pp. Kotkassa 3 6 Tasavirtadynam okoneita ja m oottoreja 7 kpl kilowatt., vaih tovirtam oottoreja 8 kpl. 46 thv., 7 transform aattoreja kilowatt.; hienotakeita ja korjauksia, akkum ulaattoreja, apparaattilautoja, sähkölait, asettam. y. m. Korjaustöitä. Kotkan Rautaosakeyhtiö» 485 ind ind. 2 Transm issioneja ja koneid. korjauksia.,220,625 Lappeenrannan konepaja L ap,5,766 peenrannassa... : ind. - 4 Korjauksia. 60,000 Karhulan konepaja K ym in p. 2 Sahalaitos-, puuhiomo- ja paperitehdaskoneita, tavaravaunuja va ltion rautateitä varten. 6,700 65,oOO 720, ind ind ,793,09 Mikkelin lääni. Savonlinnan konepajan o. y... Lehtoniem en Joroisten pitäj H öyrylaivoja, höyrykoneita, höyrypannuja ja korjauksia. H oyrylaivain korjauksia. 242,74 425, ,74 Kuopion lääni. Värtsilän Tohmajärven pitäj... lankavalssilaitos, korjauksia. 60,574 Juankosken N ilsiän pitäjässä.. 2, Varkauden Leppävirroilla ,-273 ind ind. 3 4 A kselinjohto puuhiomoon, 8 turbiinia, 5 m oottoria, 359 saumarautaa, 70 kpl. käsirattaita y. m. Sahalaitoksia 5,970 m k arvosta, höyrylaivain rakennuksia. 250, , ,273 ind ind , ,6,066

25 Vaasan lääni. M etvikenin k. p. Nikolainkaup. Vaasan konepaja» 2 7 ind ind '60 ind K a ik. transm issionpa, 5 turbiinia sekä m u ita töitä levystä y. m., suurehko tavaravaja korrug. galvanoidusta le vystä Nikolainkaup unkiin. 6 turbiinia. 368, ,663 Pietarsaaren k. p. Pietarsaar.. Veljek. Friisein k. p. Kokkolassa Tikkakosken teht. J:kylän läh ,000 kg m aanviljelyskaluja; porakoneita. 40 rautatievaunua, 2 turbiinia, vesi- ja läm pöjohtoja, korjauksia. Transmissioneja, turbiineja, saha- ja m yllylaitok sia, korjauksia , ,53, ind. 60 ind. Oulun lääni. Oulun konepaja Oulussa J ind ind. 2 7 _ Veljek. F riisien k. p. K alajoella 5 höyrypnm ppua, sahalaitos-osia, sahalaitos- ja h öyrylaivojen korjauksia. 9,500 k g m aanviljelys- ja 7,200 kg meijerikaluja, sahalaitoksia, m yllylaitoksia y. m., korjauksia. 350,000 54, ind ind. 2 7 _ 504,000 Yhteensä 89, j 3,378 2,256 00, , ,402,94 4,828 ind. 785 ind. 470 ind. Valtion rautateiden konepajat: H elsingissä: uusia rautatievaunuja, korjattu lokom otiiveja ja rau tatievau nuja...,367,852 Fredriksbergissä:»» o»»»,90,78 Hangossa: korjattu lokomotiiveja, ja rautatievaunuja sekä valm istettu vaunun-akselikoteloita,.jarrujärkkiä ja dressinejä ,82 Turussa:»»»» y. m..., ,660 Viipurissa:»»»» valmistettu vaihteita, risteilyjä, vastakiskoja ja vaihteenasettajia, vetotankoja, välimatkatankoja y. m. sekä käyttö Viipurin aseman sähkösentraaliin...,276,067 Kuopiossa:»»»» y. m ,070 Nikolainkaup.:» >»» sekä piirin höyrypumput veden nostoa varten y. m ,36 Oulussa:» i>»» 264,75 ' 5,86,730 Yhteensä yksityisissä ja valtion laitoksissa j30,29,644

26 8 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna %: Yhteensä s v Uudenmaan lääni. Helsingin kaupunki: Hietalahden Laivatokka, Osakeyhtiö, isännöitsijä A d olf Engström. H elsin gin Vesijohdon konepaja, isännöitsijä A. S k o g... G ottfr. Ström bergin dynamokonetehdas, omistaja on isännöitsijänä Grahnin Tehdasosakeyhtiön k on ep aja... H elsingin Laivavarvin konepaja, H els. varvin-tehd. os. yht., isänn. Herm an Jäderholm... Os. yht. J. D. Stenberg & Poik. konepaja, isännöitsijä E vald B o s trö m... John Stenbergin Konetehdas, Osakeyhtiö, isänn. John Stenberg... K on e- ja siltarak. os. yht. konepaja, isänn. K a rl Söderm an... Rob. H uberin konepaja, isänn. W. Huher,... Valtion rautateiden konepaja Helsingissä ja Eredriksbergissä, isänn. O. F. L ön n rot ja A. A. Pohjanpalo... Vesijohto osakeyhtiö, isänn. H arald H e r lin... A. A. Nym anin m etalli- ja ajokalutehdas, isänn. om istaja... K. A. W ig g in tako- ja ajokalutehdas, isänn. om istaja...,94, ,96 2,82, ,308, ,267 0,640,83 Porvoon kaupunki: P orvoon konepaja, 0. A. Nyholm in kuolinpesä, is. Frans Sandberg 60,000 Hangon kaupunki: Valtionrautateiden konepaja, isänn. F. von O hristierson ,842 Raaseporin kihlakunta: Pohjan pitäjässä, Pinjaisten ruukki, Osakeyhtiö, is. G. W. B erg...»» Fiskarsin» o is. Alb. Lindsay v. Julin»» Åm inneforsin»»»»»» Tenholan» Trollshofdan»»»»»»,542,700,222, ,669,700 Lohjan kihlakunta: Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan ruukki, Osakeyht., is. Oskar Pirhonen,850,000 Helsingin kihlakunta: Tuusulan pitäjässä: K ellokosken ruukki, Björkhodan Tehdasosakeyhtiö, isänn. 0. F. O a rla n d er... P orvoon pitäjässä: Porvoon hevoskenkätehdas, omistaja Aug. E k löf, isänn. J. A u g. B orgström ,000 40, ,726

27 9 Pernajan kihlakunta: Simf. Yhteensä Strömforsin pitäjässä: Ström forsin ruukki, Ahlström in perill., isänn. P au l P e tte rs s o n... 75,500 Yhteensä 23 laitoksessa Uudenmaan läänissä Järvimalm ia Karkkilan ruukkia varten 4 jä r v e s tä... 2,280 Yhteensä Uudenmaan läänissä 7,56,86 Turun ja Porin lääni. Turun kaupunki: Osakeyhtiö Vulkanin konepaja, isänn. Cesar H olm ström... Crichton & Kumpp. konepaja, Osakeyhtiö, is. K a rl B jörksten... Turun Rautateoll. os. yht. konepaja, isänn. vapaah. Carolus W rede Turun Vaunutehdas os. yht., is. vapaah. Carolus W red e... Valtion rautateiden konepaja, is. Gust. W. Sundblad , , ,660 2,574,292 P orin kaupunki: P orin konepaja, Osakeyhtiö, is. H u go L in d e b e rg... Jakobssonin konepaja, isänn. I. S e p p ä...,000, ,500,288,500 Bauman kaupunki: Grundströmin Naulatehdas, Fr. Grundström & Kum pp... 30,000 Halikon kihlakunta: K em iön pitäjässä: Björkbodan ruukki, Osakeyhtiö, is. A x e l Frisk....»» D aalin»»» K a rl Strömberg P ern iön» M athildedalin»»» Edv. F r is k....»» Teijon»»» Aug. C a rlb o rg.»» Kirjaklcalan»»» S:n ,400, ,694,000 Ulvilan kihlakunta: U lvilan pitäjässä: Noormarkun ruukki, Toim inim i A. Ahlström, is. V. M äkelä... Porin maaseur.: Pihlavan konepaja, Toim inim i A. Ahlström 0. y 24, , ,500 Loim ijoen kihlakunta: Loim ijoen pitäjässä: L oim ijoen ja Vesikosken naulatehtaat, Os. yht. Ferraria, isänn. A. Andresen... 63,340 Yhteensä 6 laitoksessa Turun läänissä 7,93,632 Hämeen lääni. Tampereen kaupunki: Osakeyhtiö Ferrarian Naulatehdas, is. Aug. Andresen... Finlayson & Kum pp. kon epaja), is. Ed. F o rs s trö m... Suom. sahateräteht. os. yht., is. A. H. L. G yllen b erg ,690 00,000 85,864 *) Korjauskonepaja puuvillatehdasta varten.

28 20 Yhteensä Smf. Tam pereen Konetehdas, 0. Y. Sommers, af Hällström & Waldens, is. J. G rönblom... Tam pereen konepaja, Tamp. palttina ja rautateoll. os. yht., toim. tirehtööri V olter Ram say... K. F. Dunderbergin konepaja omistaja is ä n n... Tam pereen Naulatehdas, omistaja M. S. W illg r e n ,307 2,798,86 Pirkkalan kihlakunta: Pirkkalan pitäjässä: Nokian konepaja ), Osakeyhtiö, is. G. Fogelholm 50,000 Tammelan kihlakunta: Tam melan pitäjässä: Forssan kon ep aja2), Osakeyhtiö, is. vapaah. K. E. P a lm é n... Jokioisten kappelissa: Jokioisten ruukki, Os. yht., is. Jakob Estlander 52,400 2,05,088 2,067,488 Yhteensä 0 laitoksessa Häm een läänissä 4,96,349 Viipurin lääni. V iipurin kaupunki: Viipurin konepajan Osakeyhtiö, isänn. F ritz M üller... Sähkö osakeyhtiön konepaja, isänn. G eorg Taht... V altion rautateiden konepaja, isänn. A. M adsén...,5,766 6,700,276,067 3,003,533 Lappeenrannan kaupunki: Lappeenrannan konepaja, omistaja ja isänn. Carl Uno F o r s s e ll... 60,000 Kotkan kaupunki: Gutzeit & Kumpp. konepaja 3), isänn. A. Gullichsen... K otkan Kautaosakeyhtiö, isänn. Conr. Lönnström... 65,000,220,625,285,625 Kym in kihlakunta: K ym in pitäjässä: Karhulan konepaja, Karhulan 0. Y., isänn. E. G eorg F orssell ,000 Mannan kihlakunta: Viipurin pitäjässä : P eron naulatehdas, Osakeyhtiö, is. K. B e r g ,000 ) Korjauspaja paperitehdasta varten 2)» puuvillakehräämöä varten. 3)» sahalaitoksia varten. Yhteensä 8 laitoksessa Viipurin läänissä 5,589,58

29 2 tfaif. Yhteensä 3tmg. Mikkelin lääni. Savonlinnan kaupunki : Savonlinnan konepaja, Savonlinnan Telakka ja K onepaja o. y ,74 Juvan kihlakunta: Pieksäm äen pitäjässä: Haapakosken ruukki, Osakeyhtiö', isänn. paikalla L. M. O ttelin ,500 Rantasalmen kihlakunta: Joroisten pitäjässä: Lehtoniem en konepaja, omistaja Carolus W rede, isänn. Pr. B o r g ,000 Yhteensä 3 laitoksessa M ikkelin läänissä,003,24 Kuopion lääni. Kuopion kaupunki: Valtion rautateiden konepaja, isänn. V. Airas...' ,070 Ilomantsin kihlakunta: Tohmajärven pitäjässä: W ärtsilän ruukki, Osakeyhtiö, is. Fr. Sohlberg,200,000 Iisalmen kihlakunta: Iisalm en pitäjässä: Jyrkän ruukki, Paul W ah l & Kumpp., is. H. M. Lin d gren... Iisalm en pitäjässä: Salahmin ruukki, Paul W ah l & Kumpp., isänn. Chr. H u sgafvel... Nilsiän pitäjässä: Juankosken ruukki, omistaja vapäah. A n ton v. A lit h a n... 30,000 83,84 642, ,84 Kuopion kihlakunta:...-. Karttulan pitäjässä: Sourun ruukki, omistaja I. L öf, is. N. W. Forelius 200,000 Rautalammen kihlakunta: Leppävirran pitäjässä: : Varkauden ruukki, Paul W ahl & Kumpp., isänn. A le x. ja W illia m W a h l... Leppävirran pitäjässä: Sorsakosken hienotaetehdas, omistaja H ackman & Kumpp., isänn. G. F a v re , ,000,244,452 Yhteensä 8 laitoksessa Kuopion läänissä 3,626,706 Järvim alm ia 5 ruukille 32 jä rvestä... 89,423 Yhteen sä Kuopion läänissä 3,77,29

30 22 thif. Yhteensä Stmf. Vaasan lääni. Nikolainkaupunki : M etvikenin konepaja, Osakeyhtiö, isänn. A. W essb erg... Vaasan» omistaja ja isänn. J. E. S a lin... V altion rautateiden konepaja, isänn. P. A. M a lm , , ,36 825,379 Kokkola: V eljekset Eriisein konepaja, isänn. Juhani P o h ja n p a lo ,000 Pietarsaari : Pietarsaaren konepaja: omistaja B irger Serlachius ,000 Korsholman kihlakunta: Orismalan pitäjässä: Orismalan ruukki, om. Edv. Björkenheim....,900 Kuortaneen kihlakunta: Ätsärin pitäjässä: Inhan ruukki, om. ja isänn. A. N:son K eirk n er.. 680,000 Laukaan kihlakunta: Petäjäveden pitäjässä: Koskensaaren ruukki, Os. yht., is. Th. Mansner Jyväskylän» Tikkakosken tehtaat, om. ja isänn. M. Stenij 347,600 72,000 49,600 Yhteensä 9 laitoksessa Vaasan läänissä 2,750,879 Oulun lääni. Oulun kaupunki: Oulun konepaja, Osakeyhtiö, isänn. G. A. V esterstrå h le... V altion rautateiden konepaja, isänn. Jul. A lm b e r g , ,745 64,745 Sälöisten kihlakunta: K alajoen pitäjässä: Veljek. Eriisein konepaja, is. Juhani Pohjanpalo 54,000 Lapinmaan kihlakunta: Inarin pitäjässä 9 huuhtomoa... 7,500 Yhteensä 3 laitoksessa 9 huuhtomossa Oulun läänissä 776,245 Yhteensä valm istusarvo 72 yksityisessä laitoksessa, 8 valtionlaitoksessa ja 9 hu u h tom ossa... 44,83,467 M u is t. Varkauden ruukin kaikkien laitoksien (valssilaitoksen, konepajan, sakan, tiiliruukin, m yllyjen) valm istusarvo nousi itmf.,885,952:.

31 23 Työntekijöiden luku vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa vuonna 908. Y l i 8 vuod. Suomalaisia Ulkom aalaisia 5 8 vuod. Suomalaisia Ulkom aalaisia. A lle 5 v. Suomalaisia Yhteensä oli naisia. Työntekijöistä Laitoksen koko väestön luku oli Uudenmaan lääni. H ietalahden L a iv a to k k a... H els. kaup. vesijohd. konepaja... Ström bergin k on ep a ja... Grahnin Tehdasosakeyhtiö... H elsin gin L a iv a v a r v i... Osakeyhtiö Stenberg & Poik. konepaja... John Stenbergin konetehdas... K on e- ja sillanrak. osakeyhtiön ko- P a j a... Huberin k o n ep a ja... A. B. Vesijohto 0. Y... K. A. W i g g... A. A. N y m a n... P orvoon k on epaja... P o rvoon hevoskenkätehdas... Pinjaisten ru u k k i... Fiskarsin»... Trollshofdan»... Am inneforsin»... Karkkilan»... K ellok osk en»... Strömforsin»... Rautateiden konepaja H elsingissä..»» Fredriksbergissä»» Hangossa ,300, , , , ,2 Turun lääni. Osakeyhtiö Vulkanin k on epaja... Orichton & Kum pp.»... Turun Rautateoll. yht.»... Turun V au nuteh das... P o rin konepaja... Jakobssonin konepaja... Fr. Grundströmin naulatehdas... Björkbodan ru u k k i... Daalin ru u k k i... M athildedalin ru u k k i... T eijon»... Kirjakkalan»... Noorm arkun >... Pihlavan konepaja... Loim ijoen ja Vesikosken Naulateht. Rautateiden konepaja T u ru ssa , , ,760 "'24 5,543