TEOLLIvSUUSTILASTOA.

Transkriptio

1 SU O M E N M A A N V IR A L L IN E N T ILA ST O. XVIII. TEOLLIvSUUSTILASTOA. 9. V uonna 90. EDELLIN EN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINKI 90. OSAKEYHTIÖ W EILIN te GÖÖS AKTIEBOLAG' Kels. Aleks..Yliopiston kiijnpainn.

2 SISÄLTÖ. J o h d a n t o... Sivu. V Kullanhuuhtomot Ivalojoen varrella Suomen L a p i s s a... Kullan, hopean ja vasken tuotanto Suomessa viim eisten 0 vuoden a ik a n a... Pitkänranuan vaski ja t i n a l a i t o s... Välimäen kaivostyö Sortavalan pitäjässä... 7 Järvi ja suomalmin n o s t o... 0 Masuuneja: a. Valmistus ja kulutus S:a b. Teknillisiä t i e t o j a... Raudanvalmistus ahjotaonnan k a u t t a... Raudanvalmistus valssilaitoksissa: a. P u t l a u s... S:a b. Hitsaaminen ja valssaam inen... Valurautalaitoksia: a. Sulatus Siemensin M artinuunissa... S:a b. Valuraudan v a l s s a u s... Musta ja teh d a sta o n ta...7 V a lim o ita... 9 Konepajojen v a lm is t u s... Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen v a lm is tu s a r v o o n... Tekoaineen kulutus vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa... 9 Työntekijöiden luku vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa... Palkkaussuhteet,, Ilm oitettuja tapaturmia Tehtyjä untisrakennuksia 9 Työväenkassoja 0 Läänienmukainen katsaus konepaja ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseudulla Katsaus tuotannon paljouteen ja laatuun sekä työväestöön käsityölaitoksissa ja tehtaissa m etalliteollisuuden a l a l l a... Katsaus tuotannon arvoon tehtaissa ja käsityölaitoksissa m etalliteollisuuden alalla.. Katsaus m etalliteollisuuteen maan k a u p u n g e issa...0 Katsaus m etalliteollisuuteen m a a s e u d u lla... Katsaus tuotannon arvoon m etalliteollisuuden alalla vuosina Läänienmukainen katsaus m eta lliteollisu u teen... Uunien, koneiden y. m. luku konepajoissa ja r u u k e i s s a... Tietoja, valtauskirjadiaariosta vuodelta 90 R a h a p a ja vuonna K ontrollilaitos vuonna 90 7

3 V u o n n a 90 sa to m a a ssa o li n iin h u o n o että, n iin k u in tu n n e ttu o n, to d e llin e n h ä tä v a llits i la a jo illa a lo illa p o h jo iss u o m e ssa, m u tta se n v a ik u tu s u lo t tu i e tä isiin se u tu ih in, j o s s a s e lla is te n te o llis u u s tu o tte id e n m e n e k k i, jo tk a k u u lu v a t r a u d a n v a lm istu k se e n ja k o n e te o llis u u te e n, ta v a ilis is s a k in o lo is s a o n v erra tta in v ä h ä p ä tö in e n, ja se n tä h d e n s e e i s a n o tta v a sti v a ik u tta n u t n ä id e n te o llisu u sh a a r o j e n tu o ta n to o n. T o s in o n h u o m a tta v a v ä h e n n y s n iid e n v a lm is tu k s ie n m äärään ja a rv o o n n ä h d en, v a a n e i n iin su u r e ssa m ä ä rä ssä k u in e d e llis e n ä v u o n n a. S illo in te k i n ä e t tu o ta n n o n a rv o n v ä h e n n y s /0, v a a n p u h e e n a o le v a n a tilin te k o v u o n n a se e i o llu t e d e s / %> v a ik k a e r ittä in k in jä r v im a lm in n o sta m is e e n k a ts o e n ta v a tto m a n su u ri v ä h e n n y s ta p a h tu i. K a tsa u s m e ta llite o llis u u d e n eri h a a rojen to im in taan k ä y e s iin a lla o le v a s ta y h te e n a s e tu k se sta. Kullansaanti Ivalojoella nousi vuonna 90, gr., jonka arvo oli 0,0 mk, jo ta vastoin se v. 90 nousi,97 gr., jonka arvo oli, mk. K ultaa saatiin yksinom aan irtonaisista m aakerroksista ja enim m ästä päästä Kultalan kruunun alueelta, jossa kuitenkin jo on työskennelty neljättä kym m entä vuotta. T äältä saatiin nim ittäin,8,7 gr. eli 7 % vuoden aikana saadusta ku llasta, ja saalis päivätyötä kohti ei ollut vähäinen, sillä se teki gr. tai h iu kan päällekin, joka kullan arvon ollen mk. 0 p. tekee mk. 0 p:iä päivää ja työntekijää kohti. Osa tästä työstä oli ennen jo m uokattujen kerroksien huuhdontaa, näitä kerroksia kun ensim äisinä vuosina kullan löydön jälkeen ei kovin tarkkaan huuhdottu. K ullan huuhdonnan tulos oli tosin kokonaisuudessaan vähäpätöinen, vaan oli kuitenkin suurem pi sitä m äärää joka kolm ena lähinnä edellisinä vuosina saatiin, riippu en siitä että työvoim a oli suurem pi. P aitsi tavallista edellisinä aikoina käytettyä huuhtom istapaa Ivalojoella, harjoitettiin vuoden aikana hyvin innokasta koetyötä, jo ta aiheutti H enry Kerkelän jo vuonna 900 tekem ät kultalöydöt kiinteässä vuoressa. Työvoim a käsitti kokonaista 90 m iestä ja oli siis m elkoista suurem pi irtonaisissa m aalajissa k äy te tty ä työvoim aa, jossa oli ainoastaan m iestä. T ärkeim m ät y h tiö t, jo tk a toim ittivat tätä koetyötä olivat H enry K erkelän, jossa oli työm iestä, ja Osakeyhtiö Prospektor, jossa oli 78 työm iestä. Päivätöiden luku viim eksi m ainitun yhtiön lukuun teki, sekä K erkelän yhtiön lukuun,0, jo ta paitsi J. K urikan alueella k äy tettiin,0 päiv ätyö tä koetöissä, jo tk a osaksi lienee te h ty irtonaisissa m aakerroksissa ja jo tk a m yöskin ovat m ainitut tätä huuhdontaa koskevassa taulussa. K aikkiaan oli päivätöiden luku kullanhuuhtom oissa sekä irtonaisissa m aakerroksissa

4 V I että kiinteässä kalliossa 9,079 ja niitä suoritti 00 miestä, joiden keskim ääräinen työaika oli 9 päivää; m utta os.yhtiö Prospektorin päätyöm aalla Laanilan piirissä kesti työ melkein koko vuoden tahi 0 työpäivää ja oli työssä noin kolm isen kym m entä m iestä tässä paikassa. Jos keskim ääräinen päiväpalkka kullanhuuhtomoissa lasketaan olevan mk. 70 p:iä, m ikä ei ole liian suuri, niin nousisivat työkustannukset 70,8 inkaan, josta, mk.,8 päivätyöstä on käytetty irtonaisten m aalajien m uokkaam iseen, jolloin kustannuksia korvasi vähäinen voitto, ja loput,0 mk. käytettiin koetöihin, jo tk a tähän asti eivät ole tuottaneet toivottavia tuloksia. Vaan sen ohessa on suuria kustannuksia tu o ttan u t ruokavarojen, räjähdysaineiden ja kem ikaalien sekä höyrykoneiden ja höyry pannujen, hissien, rouhim ien ynnä am algam oim isapparaatien y. m. hankinta, joiden osto ja kuljetus kaukaisiin autioihin seutuihin Lapissa on tuottanut paljon hankaluutta, jota paitsi yhtiö Prospektor on kustantanut m atkoja Y hdysvaltoihin saadakseen lähem piä tietoja kullan löytym isestä ja sen etsim istavoista. K oetyötä on innolla jatk ettu myös n y t kuluvan 90 vuoden aikana ja lienee nykyjään m uutam in paikoin päästy useita kym m eniä m etriä syvälle, eräässä kuilussa yli 0 m etriä syvälle, pääsem ättä vieläkään rapautum isalueen läpi. K ullanpitoiset vuorijoukot eivät kuitenkaan tähän asti ole oso ittautuneet n iin rikkaiksi että k an n a tta i sivat jatkuvaa säännöllistä kaivausta, vaan on päinvastoin keskim ääräinen kullanpitoisuus ollut kovin vähäinen. Olisi k uiten kin vahinko näille m aam m e autioille seuduille jos ne miehet, jo tk a niin kiitettävällä kestävyydellä ovat uhranneet m eidän olosuhteisiin nähden niin suuria varoja näihin koetöihin, eivät lopulta pyrinnöissään onnistuisi. Hopeaa, vaskea ja tinaa saatiin niinkuin ennenkin ainoastaan Pitkästärannasta. E nsim ainitun m etallien saanti nousi 98 kg. 7 kg. vastaan vuonna 90, arvoltaan 00 mk. kilogr. kohti. Vaskea valm istettiin,9 kg. arvoltaan 7, mk. 8,800 kg. vastaan arvoltaan 8,0 mk. lähinnä edellisenä vuonna. M etallin arvo on siis vuodelta laskettu mk. 0 p. kg. kohti, jo ta vastoin se edellisenä vuonna laskettiin mk. penniksi, kum paisessakin tapauksessa jotenkin korkea hinta. Tinaa, joka esiintyy siellä täällä kaivosalueessa, ei sulatettu vuonna 90, m utta on taas tav attu hiukan enempi vuonna 90, niin että sitä on saatu 8,00 kg., arvoltaan ilm oitettu,000 m arkaksi tai m k. p:iä kiloa kohti. Rautam alm ia valm istettiin m aassa kaikkiaan 8,,9 tonnia, josta 9,00, tonnia oli järvim alm ia ja 8,7,7 tonnia vuorim alm ia. Vuorimalmia saadaan ainoastaan P itkässäran nassa ja V älim äen kaivoksissa L aatokan tienoilla ja su latettiin sitä edellisessä laitoksessa sikäläisessä m asuunissa, vaan vietiin V älim äeltä om istajien sulatuslaitokseen K eisarikunnassa. P itkässärannassa käytettiin 7,89 tonnia, etupäässä brikettim alm ijauhoa, jo k a oli teh ty annolliseksi sähköm agneettisella keinolla. Sam alla tavalla valm istettiin konsentraattia, jo ta saatiin 0,877,7 tonnia neljästä toim essa olevasta V älim äen kaivoksesta. Järvim alm ia nostettiin järvestä, enim m ät K uopion läänissä, jossa saatiin 89 % tahi,, tonnia tällaista malmia, 7 rautatehdasta varten 8 järvestä. Yksi järvim alm iruukki on Mikkelin läänissä K uopion läänin rajalla, vaan m aan m uissa osissa sulatettiin järvim alm ia ainoastaan K ark k ilan ru u kissa U udenm aan läänissä; vuoden aikana on n o stettu 99, tonnia 7 järvestä,

5 enim m ät luultavasti Häm een läänissä. M aan lounaisosassa nim ittäin takkiraudan valm istus, niinkuin tiedetään, perustuu ruotsalaiseen vuorim alm iin, jo ta käytettiin,90 tonnia, tahi noin pari tuhatta tonnia vähem pi sitä vuorim alm im äärää, jota lou h ittiin kaivoksissa L aatokan rannalla. V errattu n a kahteen lähinnä edelliseen vuoteen on rautam alm im äärä väh en ty n y t kokonaista % vuodesta 900, jolloin sen määrä, joka silloin oli h arvinaisen suuri, nousi 89,80,7 tonniin sekä 7 % vuodesta 90 jolloin maassa louhittiin ja nostettiin,7 tonnia. Järvim alm innosto varsinkin on vähentynyt, tahi 7,078, tonnista vuonna 90 ylläm ainittuun 9,00, tonniin kuluvana tilintekovuonna, siis lähes 9 %, joka osoittaa että luottam us tulevaan edistym iseen tak kirautam arkkino illa on ollut ja on vähäinen. Takkiraudanvalm istus vuoden aikana on vähentynyt 9,0,9 tonniin,08,7 tonnista edellisenä vuotena tahi noin / /o Toim essa olevien m asuunien koko lukum äärä oli sama kuin edellisenä vuonna tahi, jo sta Möhkössä. Koko m aassa niiden luku on 7, joista K arkkilan, Leineperän ja Oravin olivat toim ettom ina, jonkatähden viim eksi m ainittu laitos, joka harjoittaa ainoastaan takkiraudan puhallusta, ei ole m ainittu vuoden tilastossa.,g % takkiraudasta oli pu h allettu järvim alm ista, % ruotsalaisesta vuorim alm ista ja,% kotim aisesta vuorim alm ista L aatokan seuduilta, jo ten siis verrannollinen suhde on m elkein sam a k u in edellisenä vuonna, jolloin puheena olevat p ro sen ttisu h teet olivat 7, %, 0, % sekä, %. Takorautaa valm istettiin 9 ruukissa,77, tonnia,,i tonnia vastaan 0 rautaruukissa edellisenä vuonna, siis vähäpätöinen lisäys vuoden aikana. T ästä valm istettiin ahjotaonnan kautta,, tonnia rautatehtaassa tahi 0 % enem m än kuin vuonna 90, jolloin tao ttiin,89,7 tonnia, ja riippui täm ä y k sin omaan siitä että toim inta oli lisääntynyt K irjakkalan ruukissa T urun lääniä. Jälellä oleva takorauta ja teräs tahi,, tonnia valm istettiin valssaam alla rautaa, joka oli tehty putlauksen tahi m artinuunissa sulatuksen kautta, siihen luettuna, tonnia teräsvalinteoksia, jo ta viim eksi m ainitun m enettelyn kautta oli saatu. L askun m ukaan valm istettiin putlauksen kautta,97,7 tonnia sekä m artinm enettelyn kautta 7,9, tonnia, jo ta vastoin edellisenä vuonna vastaavat num erot olivat,77,7 tonnia ja 7,7,o tonnia. K u n ottaa huomioon ainoastaan m olemmissa m enettelyssä valm istettuja puolituotteita, sulainpötkyjä, m illhaaria y. m., niin tuotanto viim e neljänä vuonna on ollut seuraava: Su ainpötkyjä y. m. putlauksen kautta. Hillbaareja, valinteoksia y. m. martiinin kautta. Yhteensä 899.,, to n n ia,9, to n n ia 7, 7, to n n ia ,,0 9,,,, ,7 8,i 9,9,0 8,70, 9 0.,808,9,7, 8,,0 V errattuna valm iiseen tavaraan, osoittaa täm ä että osa m artinrautaa on m y y ty m illbaarina, jollei v errattain isoja varastoja seuraavaan vuoteen ole olem assa; osa m artinm illbaaria on nähtävästi m yöskin valssattu yh tey d essä putlaus Y li

6 V III raudan kanssa ja on sellaisena m ainittu tilastossa, jo n k atäh d e n puo litu o tteet parem m in osoittavat erilaisten raudanvalm istustapojen suhteellista tuotantoa kuin valm is tavara. Täm än m ukaan käy selville että uudenaikainen m artinm enettely on vallalla m aan rautateollisuudessa, koska sen k au tta valm istettiin % enem m än takorautaa ja terästä kuin vanhoja m enettelytapoja, putlausta ja ahjomelloitu sta käyttäm ällä, eli,7,i tonnia, %, 9,7,i tonnia, % vastaan. V anhin m elloitustapa, harkkotaonta, on jo yhdeksän vuotta sitten kokonaan lakannut m aassam m e, jossa se kuitenkin kauvim m in oli käytännössä E uroopassa. M usta ja tehdastaonta osoittaa 7,0 tonnin tuotantom äärän, johon vielä on luettava 7, tonnia K ellokoskella valm istettuja rakennustakeita ja rneijeriastioita, jo ten loppusum m a v errattu n a edellisen vuoden sum m aan tulee olem aan 7,8, tonnia 8,0, tonnia vastaan, joka osoittaa / % vähennyksen. Täm ä jo h tu u siitä, että toim inta on lakannut kolm essa laitoksessa, nim ittäin Tam pereen raudan ja teräksen jalostus osakeyhtiössä sekä A etsän konepajassa ja V ierun ruukissa, joista ensim ainitussa yksistään vuonna 90 valm istettiin tähän ku uluvia rau tatavaroita 7,7 tonnia. N aulanvalm istus oli vuoden aikana vähäpätöinen, tah i 0, tonnia vähem pi kuin ennen sekä nousi,, tonniin. K u iten kin on huom attava että viim e aikoina pari pientä naulatehdasta on perustettu Tam pereella, jo tk a perustuvat tullittom aan raakaaineiden tuontiin, ja että kenties jo k u niistä oli toim essa jo vuonna 90, vaikka tuotteet ovat luetut järeä ja hienotakeiden joukkoon käsityölaitoksissa, sekä että siis m aan naulanvalm istus on ollut sam allainen kuin edellisenä vuotena, jolloin se teki,8,9 tonnia. Valimotavarat osoittavat lisääntym istä, sillä niitä valm istettiin 8,79, tonnia ja edellisenä vuotena ainoastaan 7,,9 tonnia. Syynä tähän on se, että T u ru n ja Oulun vesijohtojen p u tk et tila ttiin ja tehtiin H aapakosken ru u k in sellaisia tarkoituksia varten erityisesti sovitetussa valimossa, kun taas aikaisem m in k au pu nkien uusia vesijohtoja laittaessa n iitä on ulkom ailta tuotu. M ainitun ru u kin valm istus nousi sentähden, ton nista edellisenä vuonna,77 tonniin 90. Y ksityisten konepajojen valm istusarvo oli 9,9, mk. 0,89,0 mk. vastaan vuonna 90 ja rautateiden konepajoissa se teki,0,987 mk.,89,89 mk. sijaan edellisenä vuotena. Edellisessä tapauksessa siis / % vähennys, jälkim äisessä % lisäys. Y ksityisen tuotannon vähenevä arvo riippuu etupäässä belgialaisen y h tiö n om istam an W iip u rin konepajan rappiotilasta, sillä sen tu o tan toarvo oli lähinnä edellisenä vuonna,0,000 mkaa. Toiselta puolelta Juvankosken tehtaalla työ taas on alkanut ja oli täm än tehtaan tuotantom äärä 78, mkaa, josta 0,000 mkaa käsittää konepajateollisuutta. Y leensä voidaan sanoa että konepajojen tuotantoarvo on pysynyt jokseenkin m uuttum attom ana kahtena viim eisenä vuotena sam oinkuin H elsingissä, jossa se 90 teki,80,000 mkaa, ja 90,, m kaa, lu k uuno ttam atta rautatien konepajaa, jo n k a valm istusarvon lisäys oli noin puoli m iljoonaa m kaa. Samoin on käsityölaitoksien valm istusarvo m etalliteollisuuden alalla ollut pysyväinen, ollen 8,00,00 m kaa ja 8,78,800 m kaa.vuosina 90 ja 90. Loppusum m a tosin osoittaa lisäyksen, vaan täm ä johtuu ainoastaan valm istuksen kasvam isesta H elsin gin sähköteknillisissä tehtaissa, eikä osoita vireäm pää toim intaa yleensä tähän kuuluvissa teollisuuden haaroissa. P ikem m in on m itätön v ä

7 IX h e n n y s h u o m a tta v a järeä ja h ie n o ta o n n a ssa sek ä v a sk ip a jo issa, k e n tie s jo h tu e n v a illin a is is ta a lk u ilm o itu k sista. T y ö n te k ijö id e n lu k u m e ta llite o llisu u d e n a la lla k o k o n a isu u d e ssa a n n o u si v u o d e n aik a n a, h e n k e e n, jo s ta 97 n a ista. E d e llise n ä v u o n n a tä m ä lu k u m äärä o li 0 h e n k ilö ä e n em p i. K ä s ity ö la ito k s is s a lis ä ä n ty i ty ö v ä e s tö h iu k a n, v a a n v ä h e n i se n sijaan sitä en em m ä n ru u k e issa ja k o n e p a jo issa. T ä ssä su u rem m a ssa te o llis u u d e s s a k ä y te ttiin n im ittä in, k u lla n h u u h to m o t s iih e n lu e ttu in a,,980 ty ö n te k ijä ä ta i 778 v ä h e m m ä n k u in e d e llis e n ä v u o n n a. L u k u u n o tta m a tta L a p in m a a n k u lla n h u u h to m o issa k ä y te tty ä ty ö v ä e s tö ä, jo k a on v a r sin v a ih te le v a, o li ty ö n t e k ijö id e n lu k u v u o n n a 90 7 to im e ssa o le v a s s a r u u k issa ja k o n e p a ja ssa,780 h e n k ilö ä,70 v a sta a n v u o n n a 90 s illo in to im e ssa o le v a s sa 8 la ito k se s sa, rau ta te id e n k o n e p a ja t s iih e n lu e ttu in a. T y ö n te k ijö id e n k e sk im ä ä rä in en lu k u la ito sta k o h ti o li m a in ittu in a v u o sin a ja 7, jo s ta k ä y e s ille e ttä k o k o n a ism ä ä rä n v ä h e n n y s r iip p u u siitä, että to im in ta m u u ta m issa y k s ity is is s ä la ito k s is s a on la k a n n u t, eik ä ty ö v ä e s tö n v ä h e n e m is e s tä e d e lle e n to im e ssa o le v is s a la ito k sissa. T y ö n te k ijö id e n v ä h e n n y s r u u k e issa ja k o n e p a jo issa o li jo v u o n n a 90, m ie stä ja n y t ta a s m ie stä, y h te e n s ä,90 h e n k e ä ta h i % siitä k u in s e o li v u o n n a 900, jo llo in lu k u m ä ä rä o li,9. S e lv ä ä on että k u n n o llis te n ty ö m ie s te n v a lin ta se lla is is s a o lo s u h te is sa o lisi v erra tta in h e lp p o a, jo s e iv ä t u s e in v o i m a k k a im m a t ja ta ita v im m a t e ts is i ty ö a n s io ta m u issa m aissa. Työntekijöiden ansiosta päivää kohti on tällä kertaa tehty erityinen taulu, sen m ukaan kuin tietoja siitä on saapunut. Siitä selviää että palkka kau p u n geissa on hiukan suurem pi kuin m aaseudulla, vaan m yöskin että ero tässä kohden m uutam issa tapauksissa on vähäpätöinen, varsinkin kun ottaa huomioon että m aalla lisäksi tulee m oniaita käytännöllisiä etuja, joita ei ole erityisesti m ainittu. Suurin päiväpalkka luonnollisesti on Helsingissä, jossa se keskim äärin on ollut mk. 7 p:iä. K eskim ääräinen päiväpalkka m aan kaupungeissa, paitsi Helsinkiä, oli mk. p:iä ja m aaseudulla mk. p:iä. Alhaisin se oli m aaseudulla M ikkelin ja O ulun läänissä (paitsi Lapinm aata), tai noin mkaa. K eskim ääräinen päiväpalkka konepajateollisuuden alalla koko m aassa voidaan otaksua nousevan noin m arkan vaiheille. Saadut ilm oitukset m aksetuista työpalkoista ovat varsin täydellisiä ja niistä käy selville että toim essa olevissa 7 ru ukissa ja konepajassa ty ö n tek i jöille on m aksettu 9,9, m kaa. K oska, k u ten y llä on m ainittu, työ ntek ijöiden lukum äärä, kullanhuuhtom ot siilien luettuina, jo tk a eivät ole tähän laskettu, on ollut,780, niin on jokainen työm ies keskim äärin ansainnut 8 m kaa ja, arvioidun m arkan suuruisen keskipäiväpalkan m ukaan ollut työssä 7 päivää vuodessa. Tästä selviää että työväestö ruukki ja konepajateollisuuden alalla on joten k in pysyväinen, jo lleivät työm iesten lukua koskevia tietoja voida pitää keskim ääränä vuoden aikana asianom aisessa laitoksessa olevasta työväestöstä. Jos niin on laita, niin m ainittu 8 m kan vuosiansio jaettu n a 00 päivälle osoittaa mk. 7 p:in keskipäiväpalkan kaikissa laitoksissa, joka jokseenkin sopii yhteen yllä m uutam ien laitoksien todenperäisten päiväpalkkojen perustuksella lasketun keskim ääräisen palkan kanssa jo k a on mk. päivästä. B ruttovalm istusarvosta lasketaan pois ty öpalkat % keskim äärin, suurem m issa tehtaissa 0 %.

8 X Paitsi ylläm ainittuja palkkioita on ruukeilla suoritettu urakkatöitä m alm in nostam isessa, halkojen vedossa ja hiilien poltossa y. m., jotka työkustannukset eivät ole m ainitu t m ainituissa laskuissa. V aikka m enekkisuhteet vuoden aikana eivät ole olleet edullisia, jo nka vähenty n y t työväestö osoittaa, on kuitenkin useita uutisrakennuksia suoritettu. Niin on esim. A m inneforsissa koko patolaitos rännineen ja turbiinineen y. m. uudestaan rakennettu ja suurennettu; K arhulassa rakennettu m allipuusepänverstas sekä montageosasto; Välim äen kaivoksilla rakennettu brikettitehdas siihen kuuluvine uunineen ja laitoksineen; John Stenbergin konetehtaassa pannu ja levysepänverstas rakennettu sekä Kone ja siltarakennusyhtiössä rakennettu kivinen puuseppärakennus v. m. laitoksia; yleensä osaksi uutisrakennuksia osaksi laitoksien ja asuntojen korjauksia yhteensä 8 yksityisessä laitoksessa. Pankakosken ruukilla m artinlaitos on purettu ja laitettu puuhiomoksi. K oska M ustion ja V ierun ruukit edellisenä vuonna lakkauttivat toimensa, on siis vähän ajan kuluessa kolme ruu k k ia lakkautettu. Tänä v uonna on laadittu taulu kaikista ruukeissa ja konepajoissa lö y ty vistä uuneista, ahjoista ja koneista y. m. Sellaista on ainoastaan jonkun kerran ennen laadittu, viim einen vuonna 898, eikä ole katsottu tarpeelliseksi joka v uotta varten, koska m uutokset niiden lukum äärässä tap ah tu v a t hitaasti. V uoden aikana on annettu 99 valtauskirjaa. Niistä 7 koskevat vaskimalmia, rautavn ori malmia ja vaski sekä rautam alm ia, sekä 89 koskevat kullanpitoisia m aalajeja ja löytöjä, etupäässä Ivalojoen seudulla In arin pitäjässä, vaan m yöskin Utsjoen, K em ijärven, K ittilän, Enontekiäisten, Sodankylän ja Muonionniskan pitäjissä. E rinäisiä puolustusoikeuksia ja lepoaikoja vanhoihin valtauksiin nähden m yönnettiin m yöskin tavalla, joka käy selville sihteerin, herra Edv. O krnbergin tekem ästä valtauskirjadiaariosta. R ahapajasta ja kontrollilaitoksesta ovat johtajat, herrat J. C. L ihr ja G. Svedelius, laatineet erityisiä kertom uksia. K ontrollikokeiden lukum äärä on yhä edelleen suuri ja on kahtena viime vuonna ollut,09 vuonna 90 ja,99 vuonna 90. Edellisenä vuonna kontrollileim attiin 9,0 g. k u ltaja,77,00 g. hopeateoksia, jälkim äisenä vuonna 7,7 g. ja,9,90 g., joka osoittaa että kultatav arain valm istus on v äh en ty n y t,s /0, hopeatavaroiden,8 /0. H uonontu n eid en taloudellisten aikojen joh dosta yleisön ostokyky tai ostohalu on vähenty n y t jalom etallitavaroihin katsoen, jo tk a siis siinä suhteessa ovat hyvin herkkiä arvonm ittaajia. R a u d a n ja ra u ta ta v a ra in v ie n ti k e isa r ik u n ta a n o n v iim e is e n v iid e n v u o d e n a ik a n a n o u ss u t se u r a a v iin m ä ä riin : takkirautaa, tulli kankirautaa ja valim o ja rautatavatonta, lim it.,00,000 sulainpötkyjä, roita, 0 kop. tullia puutaa. 0 kop. tullia 0,000 puutaa. 00,000 puut ,98 9, 9, ,9 90,9 0, ,8,87 0, ,8 87,880 09, ,80 9, 9,8

9 Täm ä osoittaa että varsinkin kankiraudan ja kaikcllaisten rautatavarani vienti melkoisessa m äärässä on vähentynyt, suhde joka yhä edelleen on jatk u n u t tänäkin vuonna. H elsingissä jo ulu k u u ssa 90. X I G. P. Solitander.

10 Korjauksia: Sivulla mainitaan työntekijöiden lukua Hämeen läänin maaseudulla, pitää olla 8, jonka johdosta loppunumerot,, 7,9 ja,99 tulevat olemaan,9, 7,9 ja,. Sivulla 8 ovat höyrypannuja koskevat numerot siirretyt yhden rivin liian korkealle Juvan kosken ruukkiin nähden, jota paitsi luku 8 on poistettava. Sivulla 9 on höyrykoneiden teh. liv. oleva,70 eikä,7 sekä seuraavat luvut 9,,00 ja 0 0,,89 ja 7 sijaan.

11 Kullanhuuhtomistyö Ivalojoen varrella Suomen Lapissa vuonna 90. Oulan läänissä: Ivalojoen jokilaaksossa Inarin Huuhtoinojen luku Huuhtoinojen omistajien ja hoitajien luku Työntekijöiden luku, kaikki miehiä! luku maata m Saatu kultaa pitäjässä Suomen Lapissa. 0 0,7,7,, 0,0 Yhteensä edellisinä vuosina ,880 0,9,0,90,87 arvo Sfinf 88.,9 9,07,,0,9 K ultaa saatiin ainoastaan ylläm ainituissa huuhtom oissa, josta ylläoleva taulu on laadittu vertailua varten edellisten vuosien tietojen kanssa. V aan sen ohessa on suoritettu osaksi koetöitä kultalöytyä varten kiinteässä kallioperässä, osaksi puolustustöitä useassa eri paikassa, joka työ allaolevasta yhteenasetuksesta käy selville. Työpaikka Omistaja Työaika päivissä Työntekij. luku P äivätöiden Huuhdottua grammaa Tuotteiden Päivätöiden luku Muist. Saarnaköngäs N:o Ju h o W älitalo 7 99 gr. k u ltaa saatu Sotajoki N:o H eikki Puolakko W u ije m i N :o P e k k a N e lliin 0, R itakoski F ra n s H u h ta m ella 8 8 S o ta jo k i O tto S c h n e id e r S o ta jo k i N :o P e tte r Y lir ie sto. Vaskisjoki Y rjän ä M u sta. 9 v J n n T im a n ttio ja A n tti K a a ra k k a K ultalan v u ok rattu H. K ivekäs ja ruununalue J. K u rik k a 0,'/,,8,7 Härkäselcin piiri : N :ro t 0 J. K u r ik k a,0 K o e tö itä *) S o ta jo k i N :o V e lje k s e t K u r t h. 8 s:n s:n N:o s!n 8 0 s:n s:n N:o s:n s:n *) Kaivaustöitä, rakennuksia ja kuljetuksia y. m. varten käytettiin,8 mk. p.

12 Työpaikka ja omistaja Hangasojan pohjoinen osa: N:rot H. K erkelä... H angasoja N:o M. A. K erkelä. Työaika päivissä 0 Työntekij. luku *) P äivätöiden luku M u i s t. 0 K oetöitä jolloin saatiin g. kultaa. 90 K oetyötä. H opeakivivaara n:rot J. K angasniem i 0 0/a U tsjoen pitäjässä. L äänikin piiri: eri paikassa, jo tk a om istaa os.yht. P rospektor... 0 eri p a ik a ssa ,8 Koetöitä.,0 s:n. Tolosjoen piiri: eri paikassa, jo tk a om istaa os.yht. P rospektor s:n Luton piiri: eri paikassa, jo tk a om istaa os.yht. Prospektor... 9,98 s:n Palsin piiri: eri paikassa, jo tk a om istaa os.yht. P rospektor s:n Mobergin puro n piiri: eri paikassa, jo tk a om istaa os.yht. Prospektor... 8 s:n H uikan piiri: eri paikassa, jo tk a om istaa os.yht. P rospektor s:n Sum m a 0 :9,07 Y lläm ainittujen päivien lukum äärä ei osoita todellista työ aik aa vaan ainoastaan kuinka pitkän ajan vuodesta työ, eri pitkien keskeytym isien ohella, on kestänyt. K oska 00 työm iestä on su o rittan u t 9,07 päivätyötä, niin käy selville että todellinen keskityöaika työm iestä kohti oli 9 päivää. Työntulos on ilm oitettu olevan 9,88,7 m m uokattua m aata ja,0,o m 8 räjähdytettyä vuorta. *) Niilien joukossa yksi nainen.

13 Kullan, Hopean ja Vaskentuotanto Suomessa viimeisenä 0 vuotena. K u taa H o i e a a Vas k e a Vuosi grammaa arvo Sfinf. kg Likimääräinen arvo Mnf kg Likimääräinen arvo 9in 89,0,8 888,8 88,000 79, 0,000 89,7 0,07 877, 87,000, 0, ,9,7 0,8,000,88 700, ,,78 7, 7,000 9,8 7, ,9,97 8,9,000,7 70, ,9,780,8 8,80,80 07, ,0 8,8,,000,00 98, ,7,9 0, 7, 9,000 9,00 90,97, 7 7,00 8,800 8,0 90, 0,0 98 9,800,9 7,

14 Kaivoslouhinta: Pitkänrannan Vaski ja Tinalaitos vuonna 90. T yöpäivien lukum äärä: porraksessa à 9 / tu n tia, / kaivoskujassa,79/ syvennyksessä 0 / nostam isessa,77 / veden nostossa,, 78 / pajassa /,8 / sähkökoneen hoidossa,0 8 9 / kaikenl. töissä /,8 / P o rattu ja m etriä: p o r r a k s e s s a... 9,0 k a iv o s k u ja s s a... 8,0 sy v en n y k se ssä K aikkiaan ajettu: p i t u u s m e t r i ä... 0,0 s y v e n n y s m e t r i ä... 8, K äy tetty räjähdysaineita: d y n a m iittia... s y ty tin la n k a a n a l l e j a,07, kg, renkaita,0 kpl. Saatu räjähdytettyä v u o r ta... 8, tonnia josta on n o s t e t t u... 7,8 D ynam iitti kg kohti saatu, tonnia räj. vuorta ajettu 0,8 m etr. pituusm etriä Saatu valikoitua m a l m i a... 8,78 tonnia M aksettuja työpalkkoja kaivoslouhinnasta, m alm in valikoim isesta ja m alm in kuljetuksesta.... Smk,70: 0 K eskim ääräinen ansio työvuoroa kohti: porauksessa.... Smk,ol n o s t a m i s e s s a...,io veden n o sto ssa..., sähköm oottorien hoidossa.,9 p a j a s s a..., k a iv o s a lv o s s a....9 kaik. töissä...,9 Seuraavissa kaivoksissa on v uoden aikana työskenn ellyt : kaivoskuilussa M athilda m iestä kaivoksessa IY Om eljanoff 8 Toivo 7

15 r> kaivoksessa Y K lee m ies Maria m iestä Kistans I H erberz 0 I Lupikko 7 II I 8 99 m iestä K uilun syvyys on vuoden aikana lisään ty n y t: M athilda kuilussa,8 m. Toivo, M uiden kuilujen syvyys on sam a kuin ennen. Vaskilaitos on vuoden aikana ollut lakkaam attom assa toim innassa, ja on siinä v a lm is te ttu, tonnia m alm ia ja,979 poltoksia Y asken liuoituksessa on k ä y t e t t y,80 kivisuolaa ja 0 rautaram ua ja vasken ja tin an sulatukseen m eni polttoaineita, jonka arvo n o u s i...sm k,000. Tästä s a a tiin...,9 kg vaskea 98 puhtaaksi lask. hopea 8,00 tinaa T yöpalkat tekivät Smk 7,8:. Masuunin käyttö: on lukuunottam atta lyhyen häiriöajan kestänyt koko vuoden, ja on käytetty 7,89 tonnia m alm ia (etupäässä brikettim alm ijauhoa) ja, hl. puuhiiliä, jo sta on saatu,88 tonnia takkirautaa. P uhallusvuorokausien l u k u... Panoksien... 7,9 Y uorokautinen v a lm istu s..., tonnia T akkirautaprosentti m alm ista......,«työpalkat t e k i v ä t...smk 8,9

16 o Magneettinen rautam alm in annollislaitos, joka edellisenä vuonna kokonaan paloi, voitiin m aaliskuussa jälleen panna toimeen. K oska m ainittavaa malminvientiä V enäjälle ei vuoden aikana ole harjoitettu, niin ainoastaan laitoksen toisen puoli on ollut toim innassa, ja tehtiin annolliseksi :,0 tonnia vuorim alm ia, jossa oli noin % F e ja josta saatiin, tonnia m alm ijauhoa, sisältäen noin 0 % F e: T yöpalkat tek iv ät Sm k 8,:. R uu kin valmisteiden yhteinen arvo teki : Vaskea... 7, T a k k ir a u ta a... 7,98 H o p e a a... 9,800 Tinaa...,000 M alm ijauhoa (paitsi om aa kulutusta) 0,00 Purple o r e...,000 Sum m a Sm k,90,8 (Sitä paitsi p u utavaro ita sahalaitoksesta.... Sm k 0,000: )

17 Wälimäen kaivostyö Sortavalan pitäjässä 90. Sortavalan kihlakunta. Kaivokset: Työpäivien luku: porraksessa à 8 t u n t i a...,70 kaivoskujassa, kuilussa nostam isessa,7 veden nostossa 0 98 pajassa 7 koneen hoidossa,8 kaik. töissä, K eskim ääräinen ansio vuoroa kohti : porausvuoroa kohti.... Smk : 0 n o s ta m is e s s a... :0 veden n o s t o s s a... : koneen h o id o s s a... : p a j a s s a... :7 k a i v o s s a l v o s s a... : kaik. t ö i s s ä... :0 P o rattu ja m etriä: porraksessa.... kaiv o sk u jassa ,0 k u i l u s s a K äytetty räjähdysaineita: d y n a m i i t t i a.... kgr.,, s y ty tin la n k a a.... renkaita,0 n a l l e j a kpl., Saatu rikottua nostettua v u o r t a d:tonn.,, D ynam iitti kg. kohti saatu rikottua vuorta , ajotulos p ituusm tr mtr. 0, K aikkiaan ajettu pituusm tr U,0» syv. m tr...'... Järeä valikoiminen. M aksettuja ty ö p alk k o ja Smk.,7:0 Saatu m alm ia: I, II, III lajia ja s y l t t y ä...cktonnia 00,9, Magneettinen annolliseksi tekeminen. K äy tetty ra a k a m a lm ia...d:tonnia 8,8 Saatu k o n s e n tra a ttia... n J 08,777, Työpäivien luku: koneen hoidossa à t u n t i a...päiviä 80 kuljetuksessa..,9

18 8 arm olliseksi tekem isessä à t u n t i a päiviä,88 valvonnassa pajassa kaik. töissä..., korjaustöissä,,...,7 K eskim ääräinen ansio vuoroa kohti: annolliseksi t e o s s a... Smk : M aksettuja ty ö p a lk k o ja... Smk,0: 0 K onsentraatin v a lm is tu s a rv o Smk 07,: 7 Työntekijöiden luku vuoden aikana on ollut, siihen luettuina rakennus, urakka, kaivos ja tehtaantyöntekijät : keskim äärin päivää kohti yli 8 v u o d...7 alle jo tk a kaikki ovat syn ty peräisiä suom alaisia. Sum m a 80 K uukin koko väestö voidaan otaksua nousevan noin 80 henkeen. K aikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet vakuutetut K ullervo yhtiössä 88,000: Sm k arvosta. L ääkäri on käyny t ruuk illa jo k a toinen viikko sekä tarpeen vaatiessa. Työväen sairaskassan säästö vu oteen 90 on Sm k 9,8:. V uoden kuluessa ei ole yhtään kuolem an kohtausta sattunut tapaturm an johdosta. S uurem pia tap atu rm ia ei m yöskään vuoden aikana ole tap ah tu nut. V uoden kuluessa on rakennettu: brikettitehdas brikettipuristineen ja brikettiuunineen, kuivinuuni, g'eneraattorihuone jossa on kaasunsynnyttäjä, köysirata, rautateitä, m akasiineja y. m. R uukilla löytyy: m agneetista m alm ineroittajaa Monarch" 0 s:n s:n omaa rakennetta dynamokoneita 9 sähköm oottoria, yhteensä 0 hv. transform aattoria 00 hv. generaattoria 0 Fried. K ruppin kuulam yllyä kivirouhin ta kaksinkert. valssilaitosta yksinkert. valssilaitos m ekaanista nostolaitosta tim anttiporauskonetta D orstener b rik ettip u ristin brikettiuuni köysirataa kaasugeneraattoria kuivausuuni h öyry konetta 0, & hv. (reservinä) liöyrypannua m tulipinnalla (reservinä) kupuuuni ynnä täydellinen valimo m etallin sulatusuuni schapingkone porauskone

19 9 rautasorv in T äydellinen nostolaitos kaivosta v a r ten T äydellinen vedennostolaitos 900 m tr. pum ppujoktoa, kilom etriä pitkä, 0 mm leveä lokom otiivirautatie ruu k ilta lastauspaikalle,90 m tr pituinen rata ruukin ja kaivoksien alueilla 0 hv. lokom otiivi teräksistä kaatovaunua tukkivaunua m atkustajavaunu patolaitos 000 m tr pitkä vesijohto varustettu :a pum ppulaitoksella Sähkövalaistuslaitos, jossa on 0 kaarilam ppua à 000 kyntt. & 00 hehkulam ppua. Täydellinen laboratoorio Toimessa olevien kaivoksien syvyys lavan alla: II kaivos.... m tr pystysuor. asento työntekijää III ,7 kaltto V I I...., pystysuora 9 V I I I.... 7, 9 Y htiön....,0,, Y hteensä 8 työntekijää.

20 0 Järvi ja Suomalmin nosto vuonna 90. Järvien luku, joista malmia on nostettu Malmin nostamisja kuljetuskustannukset Ruukkeihin kuljetettu malmia Järvien luo jätetty malmia Yhteensä järvi ja suomalmia Sfaf. dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i... 7,89,99,99 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i ,00 9,0 0,70 9,77 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken r u u k k i... 8,9,080,0 9,70 W ärtsilän *)... 7,80,77,77 Möhkön... 8,9 7 9,70 Jyrkän...,00,0,80,900 Salahmin...,7 Juvankosken...,8 0,88,7 7,0 Sourun (Karttulan) ,9,8 8 8,8 7,77 88,0, Yhteensä,78 9,7 99, 9,00 *) W ärtsilässä nostettiin omaan tarpeeseen,00 dt järvimalmia, josta suoritettiin 0,80 Smk. 7 p:niä ja m aksettiin rahtimaksua siitä, Smk. p:niä, yhteensä,9 Smk. p:niä. Sitä paitsi ostettiin,877,0 dt järvi ja suomalmia jonka arvo oli, Smk. prniä sekä W älimäeltä,0, dt vuorimalmia, josta maksettiin,7 Smk. 0 p:niä. Koko malmimäärä siis 7,97, dt, josta suoritettiin 07,7 Smk. 07 p:niä. Keskimäärin m aksettiin siis ruukilla malmista Smk. tonnia kohti; järvimalmista, Smk., vuorimalmista, Smk.

21 il Masuuneja vuonna 90. K u l u t e t t u V a l m i s t e t t u Puuhiiliä Puita malmin K otim aista malmia ta malmia Ulkom ais Valu kuivaamiseetakkirautaa Takotakkirautaa Valinteoks. Yhteensä takkirautaa m m dt dt dt dt dt dt Uudenm. läänissä. Skogbyyn ruukki..,87,7 0,80 8 7,078 Trollshofdan..,8,00,89 7,8 7,8 0,,00 9,0 0, 8,90 Turun läänissä. Daalin ruukki... 8,08 7,97,0 79,909 Teijon...,87.79),.0,97,77 9,,98,880,8 V iipurin lään issä. Pitkänrannan ruukki., 78,90,880,880 M ikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.,7 9.,88,88 Kuopio läänissä. Kuokkastenk. ruukki, 8,00,8, W ärtsilän. 7,0,7,9 8,07,70 Möhkön 9,09,8,8,8 9,080 Jyrkän,9,098,8,0 7,0 Salahmin,0 0,,7 7,0 0,88 Juvankosken,0 7, 7,80,90 9,800 Sourun 8,,7,7 9,9 78 0, 9,,9,7 9,78 9,70 70,7 Yhteensä,07,9 0,9 9,00,89 7,8,78 9,09 ') K äytetty 9,990 dt kotim aista kalkkikiveä.

22 Masuuneja vuonna 90. Päivä jolloin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokausien luku Valmistus vuorokautta kohti Hengen likim ääräinen lämpö Hengen likim ääräinen paine Hiilipanoksien suuruus Ajettujen panoksien koko lukumäärä Takkirautaprosentti malmista Hiilen menekki takkirauta dt kohti dt C» mm m hl Uudenmaan läänissä. Skogbyyn ruukki l,o,87 9, 8, Trollshofdan... V.o90>) 0 7, 00, 9, 8,o Turun läänissä. Daalin ruukki.... / 899 0,9 7 l,,0 7,8, Teijon io 90) 9 77,8 00, 0,, 7, Wiipurin läänissä. Pitkänrannan ruukki.. 7,9, " Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki a/990 0, 80 8 M,87 9, 0,8 Kuopion läänissä. Kuokkastenkoskeu ruukki /.ol ,9 00 9, 7,,9 8,7 W ärtsilän Möhkön,. Jyrkän 7,908) f,/ u 900 i /90 7,90 7 9, 0,8 9, kali 0 70 T, M 0,,97 9, 0,9 Salahmin , 00, 8,7, 8,7 Juvankosken 7,90 7, », 0, 7,8 Sourun '7,,90 09,9 0 80,«,08,9 7,0 9, , 9.8 t) Trollshofdan ruukki : edellinen työkausi / n 900 8/ 90. ) Teijon ruukki: suljettuna 90. 8) W ärtsilän ruukki: suljettuna '/8 / 9 90.

23 j Raudan valmistus ahjotaonnun kautta vuonna 90. Työpäivien luku Puuhiiliä K u u t e ; t u Y a m i s t e t t u ; Kotiin. i Takkirautaa Ulkom. Romua Yhteensä Sulainpötkyjä Kankirautaa K aikenlaista rautaa Yhteensä Polttohuvennus m dt dt dt dt dt dt dt dt % hi Hiilen menekki ta k k i rauta dt k o h ti Uudenm. läänissä. Pinjaisten ruukki. 70,9,8,00 780,8, 8,8 7. 8, Waakerin 7,0,7,7,8,8,i 9, Kellokosken 09, ,8,8,8, Strömforsin 00,8, 08,7,7 0,07 0, 9,8 8 8,79 7,7,709, 0,09 8,97 8,98 Tnrun läänissä. Kirjakkalan ruukki ) 7,0 0,99 90,09 9,87 0 0,0 Leineperän 0,8,079,,8,8 Kauttuan 0,0 97,7,807 0,97 Norrmarkun ) 9,00,0,70,0 8,88! 0, 89 7,08,878,0,8 9,87, 0,70 Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki.,0,7,9,9,9,s 0, Rautakosken ,0,7 8,00,7,7 Waasan läänissä. Koskensaaren ruukki 70,8,08,,.7 Summa,8 9,0,,,7 0,00 9,87,80 9, *) Kirjakkalassa käytettiin 00 m hiilestä kankirautataontaan; takkiraudan polttohuvennus teki ll,i% sekä sulainpötkyjen %; hiilen menekki sulainpötkyihin nähden oli,is hl ja kankirautaan nähden, hl 00 kg kohti. ) Noormarkussa teki taottujen sulainpötkyjen lukumäärä, kappaletta.

24 Raudan valmistus valssilaitoksissa vuonna 90. a. Putlaus. Työpäivien luku Polttoaineita K ivihiiliä K u u t e t u Y a m i s t e t t u Puita Takkirautaa Romua Yhteensä takkirautaa Millb aareja Sulainpötkyjä Muuta putlausrautaa dt m dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Polttohuvennus pros. Uudenm. lään. Fiskarsin ruukki 7) 7,8,0 89,0 9,7 8 9,89, Turun läänissä. Daalin ruukki 8 9,7 7,,070 9,8 7,8 7,8 0, M athildedalin,, 80),98,,89, 7),0, 9,7,0 0,7,0, 9, ,0 Kuopion lään. W ärtsilän ruukki 80,98,0,0 9,70 9,70 9, Juvankosken,98 7, 70 7,0,7,7, Warkauden 9.0,77,77,8),8,, 9,8,09 7, 9,70,7,8 8, Yhteensä,7 9,89, 7,88,87 77,0 9,70,8, 8,089 ) kolmea uunia varten. ) vastaava 0 vuoroa. ) romukappaletta, josta polttohuvennus teki 9%. ) raakakankia.

25 Raudan valmistus valssilaitoksissa vuonna 90. b. Hitsaaminen ja valssaaminen. Työvuorokausia Puita Polttoaineita Puuhiiliä K u l u t e t t u Y a m i s t e t t u K ivihiiliä Muuta rautaa Yht. rautaa Sulainpötkyjä Millbaareja Tavallista rautaa H ienoa rautaa Kulma, pantt., muotorautaa Levyjä m8 m8 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Takaisin saatu Polttohuvennus O O Polttoaineita 00 kg kohti valmista rautaa Uudenmaan läänissä. Fiskarsin ruukki...,0,9,7 8,78, ,97,, 9 hl träkol Turun läänissä. M athildedalin ruukki.. 8,, 0) 0),97,9 008) 9),8 8,,kg. Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki , 7,87,7,8 0,8 0,8,779 0,0 m Juvankosken...,7,8,,87,87,9 0, m 8 Warkauden ,00) 808),7 ),7, 09 0,,079 0,8, m 8 8,,8 8,07 0,77,0,8 09 0, 7,8,9 Yhteensä 77 8,,0,,80 8,7,779,99,9,000,,,77,78 x) 0 dt romukappaletta, 0 dt teräskappaletta. ) Lancashirea. ) Terästä ) Lancashirea. ) Rimapuita. a) Romurautaa & leikkeitä. 7) Raakakankia. Muist. B aa lin ruukilla valssattiin putlausrauta yhdessä martinraudan kanssa eikä ole sentähden erittäin ilm oitettu. Kun polttohuvennus v a l m istettuihin sulainpötköihin nähden lasketaan /0 niin olisi valssattu putlausrautamäärä ruukilla tehnyt,000 dt ja martinrauta 0,8 dt.

26 Valurautalaitoksia vuonna 90. a. Sulatus Siemensin martinuunissa. Työvuorokausia Kalkkikiveä ja dolom iittia Turpeita Polttoaineita! I Puita K u u t e t t u K ivihiiliä R a u t a malmia T a k k ira u taa ja takkir. rom ua R a u t a a T akoraut. ja ta k o r. rom ua Muuta rautaa Yhteens. V a l m i s t e t t u Valanteita Teräsvalinteoksia dt m m dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Saatu takaisin Polttohuvennus O O Uudenm. lään. Aminneforsin r.,08 9,89,7 ) 0,7 0, 0, 90, Turun lään. Daalin ruukki.,8 9,9,07,709 9,807 9,0, 9,98 0,078,077,,9,o Kuopion lään. W ärtsilän ruuk.,,99, 0,, 8,87 7,8 7,0, 7 Waasan lään. Inhan ruukki. 70 7,0 8,790 0),0,0 0,0 0, Yhteensä jö97 7,9,99 0,0,07,0 8, 8,,99 8,70,9,,7 D aalin ru ukissa, kg kivi D,0 kg FeMn,, kg FeSiMn,,9 kg A l.n ) Mangaanirautaa. Polttoaineiden menekki 00 valurauta kg kohti: Àm inneforsissa 0, m. hiiliä, 0, m8 puita. b. Valuraudan valssaaminen. Uudenmaan läänissä. Aminneforsin ruukki... K u l u t e t t u P oltto aineita Puita Kivihiiliä V ala n te ita ja sulaim ia V a l m i s t e t t u Tavallista rautaa Levyjä Yhteensä Saatu takaisin m dt dt dt dt dt dt.8) 7 7,87),9,999,9 Polttohuvennus %,8),8 Turun läänissä. Daalin r u u k k i... Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki.... Waasan läänissä. Inhan ruukki... 0,,7 9,8),8) 0,8),,0 8, ) 7,98) 7,9,,0,08),0, Yhteensä,7 (,8 0,90 79,90,0 8,!) Siitä,0 m liitsiuunia varten, loput levynlämmitysuunia varten. ) Siitä 7,87 dt valanteita ja 7 dt billetsiä. ),is kankirautaa,,is levyjä varten. ) Siitä 7,0 dt valanteita ja,0 dt billetsia. ) Siitä,8 dt hienoa rautaa,,89 dt kulma, pantturi, muotorautaa ja lankaa, 78 dt raakkirautaa. ) Siitä noin,000 dt putlausraudasta. 7) Siitä,9 dt valanteita ja, billetsiä. 8) Siitä m yöskin hienoa rautaa. Polttoaineita 00 kg kohti valm ista rautaa: Â m in neforsissa kankirautaa varten 0, m puita, levyjä varten 0, m puita. D aalin ruukissa 7 kg kivihiiliä, 0,iso m puita. W å rlsilässä 0,0 m.

27 Musta ja Tehdastaonta vuonna 90. K u u t e t t, u V i m i s t e t t u Polttoaineita Koksia j a kivihiiliä Puuhiiliä Puita Ainerautaa ja terästä Lapioita, kihveleitä y. m. Kirveitä ja piiluja y. m. T aikkoja ja Hevo H evosen Tako Puserretkuok sen kengäloja nau tuja ja leikia kenkiä kenauloja y. m. naul. Lankanauloja Muita takeita K. p CD Ui «o: clt nis m dt 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Uudenmaa» läänissä. Pinjaisten ruukki )...,0 8, 000 0, ,0 Waakerin Fiskarsin ) Kellokosken )...,00 98,00 00,0 Strömforsin ) ,000,00,000,,90 7,0,9 0,,000,00,00, 7.0,9 Turun läänissä. Björkbodan ruukki... 0, ; Daalin,, )...,8,,0,70,7 Kirjakkalau,, Kauttuau Noormarkun Loimijoen ja Vesikosken naulatehtaat...,0 0,00 8,80 0, ',8,7 0,0 77 0,00,0 8,80 0,00,98 9,

28 (Musta j a Tehdastaonla, ja tk.) Hämeen läänissä. Ferrarian naulatehdas).... Suom. Sahanterätehdas7).... Jokioisten r u u k k i... Wiipurin läänissä.,79,0 0,,80 9, , 0 0 8,780,0 7,,0 9,9, ,00 9,00 0 7,98, , 8, ,780,0 77, ,0 7,7 Peron n a u la te h d a s...,000,00,000,000,000 Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki... 0,70 7 Möhkön... 8,0 Salahmin Juvankosken ,80 Warkauden... 7,09) Sorsakosken8),, ,00 0 Waasan läänissä. Inhan ruukki...,900,80, ,70,70,0,000,009,,0 Koskensaaren r u u k k i... 8, ,99,9,,900 8, 80, ,99 7,9,8 Yhteensä 8,78,7,9 7,799 7,78,7,8,780 0,7,7 7,08 0,0,7 7,00 7) P in jaisissa teki valm istus: 78,09 lapiota, 9, kihveliä, 97 aurankärkeä, 0,0 kirvestä,,879 piilua, 8,08 vasaraa,,0 taikkoa,,08 kuokkaa,,9 heinähankoa, 0 sorkkarautaa, 0 haraa,,0 murtokankia,, kaikenlaisia kalua sekä,7 kg nippurautaa. ) F isk a rsissa valm istettiin:,9 kpl. poraterästä,,9 kg rattaanijesaineksia ynnä,79 kivi ja maarautakankia. ) Kellokoskella valm istettiin :,09 kpl. kirveitä & piiluja,,0 paria saranoita, kpl. palokoukkuja,,8 kuokkaa, 9 työntökärrin pyörää y. m., joiden yhteinen paino teki, kg; sitä paitsi valm istettiin m eijeriastioita ja suoritettiin rakennustakeita, joten kaikkien valmisteiden paino nousi,70 kg. ) Ström forssissa valm istettiin:,0 lapioa, kihveliä y. m., 0,7 kpl. kirveitä, piiluja, vasaroita y. m. sekä 7,000 kpl. taikkoja, kuokkia, heinähankoja y. m. ) P a a lin ru u k issa : 7,08 kg vitjoja, loput höyryvasaratakeita. ) F e rra ria ssa : 0,897 kg raidenauloja, 89, kg rautalankaa, 0,0 kg galvan. levyjä. 7) Suom. Sahaterätehtaassa valm.: 8, kpl. raami,,0 sirkkeli ja,9 puusahoja sekä,077 kpl. terärautoja. 8) Sorsakoskella valm istettiin hienotakeita joiden arvo oli,8 Smk. 7 penniä. 9) N iittejä, pultteja ja muttereja.

29 9 Uudenmaan lä ä n issä. Koksia Valimotta vuonna 90. K u t e t t u Kotimais! ta takki rautaa Ulkomaista takkirautaa rautaa Romo! takki Y a i s t e t t u Kauppa ] valin ^ teoksia ] Yhteensä takkirautaa Konevalinteoksia Kaikenlaisia valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt kg Hietalahden laivatok ka ,,7,97,99,99 Berggrenin konepaja..,.,0,0 9 G. Strömbergin konepaja H elsingin laivavarvi ! 0 I. D. Stenberg l^oikain k o n e p a ja ,00 00,00,00,00 John Stenbergin konetehdas 00,078, ,8 7 Kone ja siltarak. 00. yht. k o n e p a ja ,8,99,77,77 Porvoon konepaja 7 Fiskarsin ruukki , ,9 Karkkilan,.....,80,798 7,0,80,80,7,898,8 7,7 9,09,9,888,0 Yhteensä!Ilm. koksinmenekki takkirauta dt kohti Os. yht. Vnlkanin konepaja 99 77,78,0,0 0 Crichton & Kuinpp....,0,97,7,9 00,9 0 Im u n Rautateoll. os. yht. k o n e p a ja ,8,7, 0,08,78 Porin konepaja....,0,00 0,0,90,70,0 0 Björkbodan ruukki Daniin r u u k k i ,8,89,89 Mathildedalin ruukki.. 9,89 7,,09,09 Hämeeu läänissä. Sommer, af Hällström &, 7,,79 8,809,787,0,7,80 W aldenin konepaja.. 0, 88,9,7,788. Tampereen konepaja ,77,80,97,, 8 Nokian konepaja Forssan Jokioisten ruukki ,8 0,08,87,0,08 8,9 Kotkan rautaosakeyhtiö ,0,080 80,0 Karhulan konepaja..., ,0 7, ,0,.7 80,8],0 9, ,89

30 0 Koksia K u l u t e t t u K otim aista takkirautaa Ulkomaista takkirautaa Iloin o I takki! rautaa [ teoksia V a l m i s t e t t u Konevalin! Kauppavalinj teoksia! Yhteensä i takkirautaa Kaikenlaisia valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg JYhteensä Ilm. k o k s in m e n e k k i, jtakkirauta dt k o h ti Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki a )..,70,98, ,98,09, 7,70 7 Lehtoniemen konepaja ,0,08, ,0 0,9, 7,0 ~ Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki.... 7,7 0,097,970,970 Juvankosken.... 0,978 0,08 990,00,000 Warkauden ,7,9 9,9 7,7, ,80,,09,09 Vaasan läänissä. Metvikenin konepaja ,8 7 0,8 9 Vaasan konepaja.... Koskensaaren ruukki Pietarsaaren konepaja , , Tikkakosken tehtaat Veljekset Friisin konepaja. 0,0 0, ,0 9, 9,077 70,, 0,,09 Oulun läänissä. Oulun konepaja.... Veljekset Friisin konepaja. 8 80, ,90 0 9, ,70 0 9, 9,9,009 0,9 Valtion rautateiden k.p. H angossa Summa,80,988,7 0,87 98,9 9,7j,07,9 87,9 H elsingin rautatien konepaja 0 käyttänyt 900 dt kotim. ja,70 dt ulkom. takkirautaa sekä,097 hl (noin 00 tonnia) koksia; W iip u rin rautatien konepaja, dt takkirautaa ja 8 hl (noin tonnia) koksia. Sähköos.yht. valim ossa W iipurissa käytettiin polttoaineita 0 Smk. edestä, kotim aista takkirautaa,7 kg, lyijyä 8,0 kg, vaskea, tinaa, messinkiä ja aluminiumia,7 kg sekä valm istettiin,78 kg konevalinteoksia ynnä 8 tonnia akkumulaattorilevyjä. Kellokosken messinkivalimossa käytettiin 0 hl koksia,, kg vaskea,,0 kg sinkkiä,,88 kg vaski ja messinkiromua, yhteensä 0.0 kg ja valm istettiin 9,0 k g m etallitavaroita. a) Haapakoskella valettiin putkia Oulun ja Turun kaupunkien vesijohtoja varten.

31 Konepajojen valmistus vuonna 90. U udenm aan lä ä n issä Höyry ven eitä H öyryveneistä ovat yli 0 thv. Lokoinobiileja H öyrykoneita i vesi i maa H öyrykoneista ovat j yli 0 thv j Höyrypannuja j Työkoneita j J Maanviljelys I! kaluja Sahalaitoksia j ;! Meijerikaluja ; k. thv. kpi. k. thv. k. thv. k. thv. k. j k. k. k. k. k. k.! M yllylaitoksia Muita suurempia töitä Valmistusarvo Hietalahden Laivatokka H elsingissä Suom. Sähkö os. yh. H elsing. 0 i 70 i 00 ra u ta t. v aunua, la iv a a tokattu, höyry l., höyrysluup., p u rje la iv a a ja proom ua o te ttu sliippiin j a k o r ja ttu ; säiliöitä, tra n s m issioneja y. m. D ynam okoneita ja säh k öaparaatteja Berggrenin konepaja R a u ta ja m e ssin k iv alin teo k sia, v esijo h to ja ja ilm anvaihtolait., k assak aap p., m ajakkatel., kuureja ja ap araatt., levy ja konetöitä., ,00 0,77 Strömbergiu dynamokonetehdas H elsin g issä... Grralmin tehdasos.ybt. Helsing. Helsingin Laivavarvi Helsing. J. D. Stenberg & Poik. H elsing. John Stenbergin konetehdas 8 0 D ynam o k o n eita j a säh k ö m o o tto reja. 80, H elsingissä ; Kone ja siltarak. os. yhtiö H e l s i n g i s s ä... H. Huberin H elsingissä... Porvoon konepaja.... Fiskarsin Pohjan pitäjässä.. 70,00 ind 7 ind 8,7 8 V esijohtoja ja konetöitä. 0 h ö y ry la iv aa, m a ja k k a la iv a a, ruoppausla ito s ta, p u rje la iv a, proom ua sliip issä, 9 höyry laiv aa, m a jak k alaiv a a, ruopp auslaito sta, p u rjelaiv aa, proomua korj. T ra n sm issio n eja, h ö y ry v e n. uud., ko rja u k sia, k a to n k a n n a t. la it. p u u h io m o k al.läm p ö jo h t., pum ppuja, nostolait. y. m. jä r e ä ä rau tao v ea te rä s le v y s tä, transm is, sioneja, arm atuur., korjauksia. R uoppauslait. m tu n n., vesihöyryk. oli à,800 thv. p a n n u a yht.,00 m à 7 atm. V esijo h to ja, läm p ö jo h to ja, ilm anvaihtolait., arm atuureja. P ä re h ö y liä, k a tk o sa h o ja, jä äh d y ty sla iv o ja, ; k o rja u stö itä.! turbiinia, transm issio n eja y. m. Karkkilan Pyhäjärven pitäjässä 79 7 V esijohtoja suom. teaatteriin, Lahden k an sakoulu u n, Jy v ä s k y lä n lyseoon, T am pereen ja Porin tyttökouluihin, Tam pereen puuv illateh taa se en. m u u t. k irkkoihin y. m. M oniaita tuhansia säästölaatikoita oto, 8 0 7,00 ind 7 ind 0, ,000,7, , ,00, j 8 9 i 7,7, i i te I k

32 Höyry veneitä IH öyryveneistä o vat j yli 0 thv. Lokomobiileja Höyrykoneita M aanviljelyskaluja vesi maa Höyrykoneista ovat yli 0 thv. Höyrypannuja Työkoneita Meijerikaluja Sahalaitoksia Myllylaitoksia Muita suurempia töitä < S œ < o k. thv. kpl. k. k. k. thv. k. thv. k. k. k. k. k. k. k. S h u a ] Turun läänissä. Os. yht. Vulcan Turussa.. Crichton & Kumpp. Turussa. Turun Rautateoll o. y. Turussa 0,890 ind 0 0 7,00 ind 0 ind M inuuttiam p. a p a ra a tte ja, petroleum im oott., tran sm issio neja & korjauksia. to rp e d o n h äv itt., huvialu s, 9 tu rb iin ib a r k a s s ia, m a talak u lk. k a a tte ri, p u is ta m iin a k a a tte ria. ra u ta tie v a u n u a. 0,000,709,800 Porin konepaja a v o n a is ta ru u v ija rru lia v a ru s te ttu a ta v a 800,000 Daalin ruukki Kemiön pitäjässä Mathildedalin ruukki Perniön p. 8 7,07 M aan v ilje ly sk alu ja 0,900 Smk. arv., te rä s v a lin te o k sien y. m. v a lm is tu s ta 0,000 Sm k. arv., korjauks. om issa laitoksissa. 8 veivim ankelia. Teijon ruukki Perniön pitäj. 9 M aanvilj ely sk alu j a, v alin teoksien so rv aam ista ja porausta. Hämeen läänissä. 7,890 ind 0 7,00 ind ind 0,000,8 8,0 0 0, ,9,0,7 Finlayson & Kumpp. Tamper. K o rjau k sia 80,000 Sommer, af Hällström & Waldenin Tampereella.... Tampereen konepaja m etalliv alim o, 08 a v o n a ista la n k k u ja ta v a ra v a u n u a. ra s k a s ta lokom otiivia, tu rb iin i, te h d a s n o stokone, 9 palopylv ästä, höyrypum ppu p an n u in een, ra u ta is ia k a to n k a n n a tu k sia, kolonneja,kantorenkaita, silinterejä & v alsseja, turbiinin im uputkia, torvij ohtoj a. säiliöitä, a rm a tu u re ja, tra n sm issio n e ja, k o rj. 9 0,90,000 Nokia Pirkkalan pitäjässä.. K o rja u k s ia 0,000 Forssa Tammelan.. Jokioinen.. Saha ja m yllylaitoksien osia, korjauksia tehta a se e n. K o rjau k sia 9 0 ] l i 0,70,00 7,00 0, 0 0 0

33 Wiipurin läänissä. Sähkö osakeyhtiö W iipurissa. Gutzeit & Kumpp. Kotkassa. 0 d y n am o k o n etta & m oottoria, yht.,, k ilo w a tt = 7, hv, v a ih to v ir ta a n o raatt,, 0 kw. 7 m oottoria, kw. 8 tra n s fo rm a atto ria, kw. a k k u m a la a tto re ja, aparaattilau to ja, korjauksia. K orjaustöitä kolm essa 0 hv. höyryven. Kotkan Rautaosakeyhtiö.. puuso rv in, ju o k s u ra n a, k o rja u k sia., Karhula Kymin pitäjässä.. K ehäsahoja, re u n a sa h o ja, puuhiom okoneita, tu rb iin e ja, s e p a ra a tto re ja, ta v arav au n u ja.,00,000 0,0,90,9 8,000 Mikkelin läänissä. Lehtoniemi Joroisten pitäjässä 0 H ö y ry v in ttu reja, höyry laiv. j a sah alaito k sien k o rja u k sia. 0,000 Kuopion läänissä. WärtsiläTohraajärven pitäjässä T akotö itä ja k o rja u k sia 87,00 Juvankoski Nilsiän Warkaus Leppävirran , tu rb iin ia, h ö y ry p an n u n läm m ittäjä, mylly n h isseja, a k s e le ja y. m., puuso rv in ta, p o im in sirk k eliä, 0,70 k g hiiliuuninosia, korjauk sia y. m. S a h alaito k sia j a m y lly la ito k sia,88 Smk. arv o sta, k o rja u k sia. 0,000 8, , ,800 Vaasan läänissä. Metviken Niko lain kaupungissa K o rjau k sia y. m. 9,000 Vaasan k o n e p a ja tu rb iin ia, ra u ta v e n e, levypiippu, k o r jau stö itä y. m. Pietarsaaren konepaja... Tikkakosken tehtaat Jyväsky län l ä h e l l ä... Veljekset Friis Kokkolassa»O CO P anim o j a m u ita k o n e ita, virvoitusjuom a a p a ra a tte ja, m y lly la ito k sia, m aan v iljely s k alu ja, k o n e e n k o rja u k s ia y. m. T ransm issioneja y. m. sahoja varten ja korja u stö itä. R a u ta tie v a u n u ja 97,00 90,000 8,000, ,00

34 ! Höyryveneitä H öyryveneistä ovat yli 0 thv. Lokomobiileja Höyrykoneita vesi! Höyrykoneista ovat yli 0 thv. Höyrypannuja j Työkoneita! Maanviljelys j kaluja i k. [ thv. kpl. k. ] thv. k. thv. k. j thv. k. k. k. k. k. k. k. i maa J Meijerikaluja Sahalaitoksia M yllylaitoksia Muita suurempia töitä Valmistusarvo * cc Oulun läänissä. ; Oulun konepaja.... K o rjau k sia,00 ; Veljekset Friis Kalajoen pitäj. 0 K a u p p avalin te o k sia j a h a u t a r is ti ä 7,000 87,00 Yhteensä,87 0 lli l,ll<>,8 9S 0, ,9,!,890,00! 9 ind ind ind Valtion rautateiden konepajat. H elsingissä, lokomotiiveja ja vaunuja korjattu ja uudestaan r a k e n n e ttu....7, Hangossa, lokom otiiveja ja vaunuja korjattu sekä valm istettu d r e s s iin e ja..., Turussa sekä suoritettu muita tarpeellisia korjaustöitä eri o s a s t o is s a...,0 W iipurissa sekä valm. vaihteita, risteilyjä, vastareeleja, vaihteen asettajia, vetotank., välim.tank. y. m.,,9 Kuopiossa, korjattu lokomotiiveja, vaunuja, luinirekiä, konepajan höyrykoneita, höyrypumppuja ja pannuja vedennostolaitoksiin ja muita töitä suoritettu eri osastoja v a r t e n... 77,0 Nikolainkaupungissa, korjattu lokom otiiveja ja vaun uja... 7, Oulussa, korjattu rautatien kalustoa....,8,0,987 Yhteensä yksityisissä ja valtion konepajoissa,7,9

35 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna 90. i i Uudenmaan läänissä. Yhteensä Helsingin kaupungissa: i! Hietalahden L a ivatokka... Suom. Sähkö os. yht. k on ep aja... Berggrenin k o n ep a ja... Strömbergin dyn am okon eteh d as... Grahnin Tehdasos. yht. k o n e p a j a... H elsingin L a iv a v a rv i... J. D. Stenberg ja Poik. k o n e p a j a... John Stenbergin k o n e t e h d a s... Kone ja siltarak. os. yht. k o n e p a j a... R. Huberin k o n ep a ja... Valtion rautateiden k o n ep a ja...,800,000 0,00 0,77 80, ,7, ,7, 8,8, Porvoon kaupungissa: Porvoon k o n ep a ja... 0,000 Hangon kaupungissa ; Valtion rautateiden k o n ep a ja..., Raaseporin kihlakunnassa : Pohjan pitäjässä : Pinjaisten r u u k k i... Fiskarsin... Aminneforsin... Ingon Vaakerin... Tenholan Skogbyn... Trollshofdan... Lohjan kihlakunnassa : ,0 7, 8,00,990,9 i Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan ruukki ,00; Helsingin kihlakunnassa : Tuusulan pitäjässä: K ellokosken r u u k k i... 70,00 Pernajan kihlakunnassa : Strömforsin pitäjässä: Strömforsin r u u k k i... 0,000 Yhteensä laitoksessa Uuudenmaan läänissä,88,009 Järvimalmia Karkkilan ruukkia varten 7 järvestä.....,89 Yhteensä Uudenmaan läänissä,9,90

36 Turun ja Poriu läänissä. Turun kaupungissa: Mnf Yhteensä yfaf. Osakeyhtiö Vulkanin k o n e p a j a... Crichton & Kumpp.... Turun Rautateoll. yhtiön... Valtion rautateiden... f>0,000,709,800 0,000,0,,90 Porin kaupungissa : Poriu konepaja ,000 Halikon kihlakunnassa : Kemiön pitäjässä: Björkbodan r u u k k i...,, Daalin... Perniön Mathildedalin... Teijon... Kirjakkalan ,00,000, ,87.0 Ulvilan kihlakunnassa : Ulvilan pitäjässä: Leineperän r u u k k i... Kauttuan...,, Noormarkun... Loimijoen kihlakunnassa : Loimijoen pitäjässä: Loimijoen rautatehdas ja Vesikosken hev. k e n k ä n a u la te h d a s... Yhteensä laitoksessa Turun läänissä 9,7 0,000 7,80 7,9 70,000 8,0, Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa : Osakeyhtiö Perrarian N a u la te h d a s... Finlayson & Kumpp. k o n e p a j a Suom. sahateräteht. o s a k e y h t iö... Sommer, af Hällström & W aidenin k o n e p a ja... Tampereen k o n ep a ja... Pirkkalan kihlakunnassa : Pirkkalan pitäjässä: Nokian k o n e p a j a... Tammelan kihlakunnassa : Tammelan pitäjässä: Forssan k o n e p a j a... Jokioisten kappelissa: Jokioisten r u u k k i... Hauhon kihlakunnassa: Lopen pitäjässä : Rautakosken ruukki... Yhteensä 9 laitoksessa Hämeen läänissä,08,9 80,000,000 9,0,90,000 7,00,7,87, ,87.000,8,0

37 7 Wiipurin läänissä. SfiifC! Yhteensä : s v Wiipurin kaupungissa :! Sähköosakcyhtiön k o n e p a j a... Valtion rautateiden...,9,,9,79,08 Kotkan kaupungissa: G utzeit & Kumpp. k o n e p a ja... Kotkan R a u t a o s a k e y h tiö... 8,000,!, Kymin kihlakunnassa: Kymin pitäjässä: Karhulan k on ep aja...,00,000 Rannan kihlakunnassa : W iipurin pitäjässä: Peron n a u la t e h d a s... 08,000 Salmin kihlakunnassa:! Impilahden pitäjässä: Pitkänrannnan v a s k ila it o s...,90,8 Sortavalan kihlakunnassa : Sortavalan pitäjässä: W älim äen k a iv o k s e t... 07, Yhteensä 8 laitoksessa W iipurin läänissä j,8,8 Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa : Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken ru u k k i... 0,000 Rantasalmen kihlakunnassa: Joroisten pitäjässä: Lehtoniemen k o n ep a ja Yhteensä laitoksessa Mikkelin läänissä 0,000 Järvimalmia Haapakosken ruukkia varten 0 jä r v e s tä... 9,00 Yhteensä Mikkelin läänissä 9,00 Kuopion läänissä. Kuopion kaupungissa : i! Valtion rautateiden k on ep a ja... 77,0 Pielisjärven kihlakunnassa: Nurmeksen pitäjässä: Kuokkastenkosken r u u k k i... i ioo,oooi Ilomantsin kihlakunnassa : Tohmajärven pitäjässä: W ärtsilän r u u k k i... Ilomantsin Möhkön...,800,000 9,000,09,000

38 8 Iisalmen kihlakunnassa : Sftnf.... Yhteensä 9bif. Iisalmen pitäjässä: Jyrkän r u u k k i...,000 Salahmin... 78,880 Nilsiän Juvankosken r u u k k i... 78,, Kuopion kihlakunnassa: Karttulan pitäjässä : Sourun r u u k k i... 0,000 Rautalammin kihlakunnassa : Leppävirran pitäjässä: Warkauden r u u k k i... 7,0 Sorsakosken...,8 78,0 Yhteensä 0 laitoksessa Kuopion läänissä,07,98 Järvimalmia 7 ruukkiin 8 j ä r v e s tä... 8,8 Waasan läänissä. Nikolainkaupungissa : Yhteensä Kuopion läänissä!,90, Metvikenin k o n ep a ja... 9,000 W aasan... 97,00 Valtion rautateiden k o n ep a ja... 7, 0,8 Kokkolassa : Veljekset F riis in k o n e p a j a...,000 Pietarsaaressa : Pietarsaareu k o n e p a j a... 90,000 Kuortaneen kihlakunnassa : Atsärin pitäjässä: Inhan ru u k k i...,000 Laukaan kihlakunnassa : Petäjäveden pitäjässä: Koskensaaren r u u k k i Tikkakosken tehtaat ,000 Yhteensä 8 laitoksessa W aasan läänissä i,7,8 Oulun läänissä. Oulun kaupungissa: Oulun konepaja...,00 Valtion rautateiden k o n ep a ja...,8 9,8 Satoisten kihlakunnassa : Kalajoen pitäjässä: Veljekset F riis in k o n e p a j a... 7,000 Lapinmaan kihlakunnassa : Inarin pitäjässä : 0 h u u h to m o a... 0,0 Yhteensä laitoksessa ja 0 huuhtomossa Oulun läänissä,8 Yhteensä valmistusarvo 9 yksityisessä, 7 valtion laitoksessa ja 0 huuhtom ossa... 7,,

39 Polttoaineiden ja raudan kulutus ruukkeissa ja konepajoissa vuonna Puita i syli il m! Puuhiiliä Kivihiiliä Koksia i j Takkiraut. Siitä j kotimaista j! i Takorautaa' Siitä kotimaista lä s tiä à m tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia Muist. Uudenmaan läänissä. Hietalahden Laivatokka Suom. Sähkö os. yht..., ,7 7,8, 0, 0 0, Siitit 7.* to n n ia takkira u ta ro m u a j a to n nia levyjä ja palkkeja. G. E. Berggrenin konepaja 0,,, 8,7 Jo u k o ssa tr. rom ua. Gottfr. Strömbergin tehdas S iitä to n n ia rom ua. Grahnin tehdasos. yht H elsingin Laivavarvi J. D. Stenberg & Poik T a k k ira u d a s ta 0 tonnia rom ua. Siitä 0 ton. tr. rom ua John Stenberg ,r, 0,, Tr. oli.8 ton. rom ua. Kone ja siltarak. o. y., 0,0 9,9,0 90 Tr. rom ua 8,* tonnia. Rob. Huberin konepaja. 99 Porvoon konepaja ,r, Pinjaisten ruukki.... Waakerin ruukki...., , 8, 7, 7 09 T akor. 9,97 ton. te rä s tä j a.09 to n n ia le v y jä, : jo sta 0.ton. kotim. Fiskarsin....,9, 0 0 8,,7,7,007,8,007,8 Siitä 97 tonnia tr. romua. Skogbyn.... Trollshofdan.... Aminneforsin.... Karkkilan.... Kellokosken,,.... Strömforsin....,008 7,7, ,00,98 7, , 7, ,7 78, 0, 8,s 79, 7, 7, «,0, 98,, 7,, 7,7 00,i 0 07.,8 8,00,,,,7,9,. 7,0,,07, 0 K aikki puut k äytetty sy sien v alm ista m iseen. P u is ta k ä y te ttiin 7,090 sy ltä sysiksi. T a k k ira u d a sta oli.* to n n ia rom ua. R au d a sta oli., tonnia o h n tlev y jä s e k ä 7,, to n n ia v a n n e ra u ta a. Turun läänissä. Os. yht. Vulcan , 7, y. W:m Crichton &K:p. Turun Rautateoll. o. y. Porin konepaja.... Björkbodan ruukki... Daalin... Mathildedalin ruukki..,789,79, 0 7,, 70, , ,0 8,, , 9.,7 8. 7,,,, 8,g, 0,, ,8 08 7,,,i, 708,8 R au d a sta, ton. rom., ta k o r.,0 ton. levyjä. R audasta 7.* ton. rom. 90 P uu t olivat»0 syltä rim oja ja loput sahajauhoja. T akkirautaa rom u sta tonnia., 8 S iitä 9 to n n ia takkirautarom ua. 0 P u is ta s y s ik s i,89 s y l tä, ta k k ira u d a s ta 8,8 ton. rom. ta k o ra u d a s ta,90 ton. rom ua m artin ia varten. ;o T akkiraudasta 9,9 tonn ia rom ua takoraud asta 8 levyjä.

40 i 0 Puita ' syli à nr* Puuhiiliä ' K ivihiiliä Koksia Takkiraut. Siitä kotim aista Takorautaa Siitä kotim aista liistiä à tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia Muist. Teijon r u u k k i... K irjakkalan ruukki... Leineperän... Kauttuan... Noormarkun... Loimijoen naulatehdas.. 7, 9,998,8 709,00,0 90 0,0,9,,7 70, 0,0,9 08,8. 7,,,0,,8, 7,,,0, P uisla7, s y ltä sy sik si. T a k k ira u ta m a su u n ista k ä y te ttiin valinteoksiksi. T a k k ira u d a s ta 8.r> to n n ia rom ua. T akkiraudasta 9., tonn ia rom ua. T a k k ira u d a s ta,9 tonn ia rom ua.,7 0,79 8,79, l,07,s 9,8,,9, 7,,,, Hämeen läänissä. F e r r a r ia ,,0, Finlayson & Kumpp... Suom. saliaterätehd ,9 Levyt siih e n luettuna. 0. y. Sommer, af Hällström & W ald en in... Tamper, palttina ja rautat. Nokian konepaja.... 7, 7 7 0,, 0, 9 9,7,i 0, 9,7,0, Siitti ta k k ira u ta ro m u a 8,8 tonnia. T a k k ira u d a s ta.8 ton. rom ua, ta k o ra u d a s ta ' 8 to n n ia levyjä. Siitä rom ua 8.s Forssan S iitä U to n n ia rom ua. J o k i o i n e n , 0 8, 8, R a u d a sta 7, ton. rom ua. R a u ta k o sk i S iitä to n n ia rom ua.,88,0 00, 70, 8,8,,7, 88,8 Viipurin läänissä. Sähköosakeyhtiö ,8 0,8 Peron naulatehdas... 0 K a r h u la , T a k k ira u d a s ta 9 to n n ia rom ua. Kotkan Rautaosakeyhtiö. 8 0 T akkiraudasta 70 tonnia Gutzeit & Kumpp.... 8, P it k ä r a n t a ,7, ,,8,8, Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. Lehtoniemen.. 7.9,i,898,,798,8 00 i 80,,9,i,90,,798,8 80 P u is ta sy sik si 7 sy ltä. T a k k ira u d a s ta 99, tonnia rom ua. j

41 Kuopion läänissä. Puita syli à m Puuhiiliä K ivihiiliä K oksia Takkiraut. Siitä kotim aista Takorautaai i Siitä kotim aista lästiä à m tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia Muist. Kuokkastenkosken ruukki,7, P uist. sysiksi,0 syltä. W ärtsilän ruukki.... Möhkön....,7,7 9,0,98 0,77,, Jyrkän ,0 8 X X > "M T a k k ira u d a s ta ton. rom ua, takor., tonn ia rom ua m a rtin ik si. P u is ta sy sik si, sy ltä. P uista sysiksi,80 srltä. Salahmin....,07,9 0,,, P u is ta,0 s:ltä sy sik si. Juvankosken.... Sourun.... Warkauden.... Sorsakosken.... Waasau läänissä. 0,0 9,8 7,80,97,8,0 90 I, 9, T a k k ira u d a s ta to n n ia rom ua. S ysiksi käyte tty 8,7 s y ltä puita. P u ista sysiksi,79 s:ltä., 0, 0 7 8, 0,8,0.»,9,0,,7,7, T a k k ira u d a s ta oli 9 ton. rom ua j a ta k o ra u d a s ta to n n ia levyjä. Metvikenin konepaja ,8 7 R autarom ua tonnia. W aasan I n h a... Pietarsaaren konepaja.., ,7 Koskensaaren ruukki.. 8,,9 7,,, e Tikkakoski...,,«,7 0 8 S iitä 879 ton. ta k o rau tarom ua m artinia varten. Veljek. Friis in Kokkolassa, Takkir. tonnia romua. Oulun läänissä. Oulun konepaja.... Veljekset F riis in konepaja,8 80,,7,,,9,, 0 8, 8, 7, 7, ,, 9,, T akkiraudasta.0 tonn ia rom ua. S iitä 0 to n n ia takkirautarom ua. Rautat. konep. Helsingissä, , 0, S iitä 7.* to n n ia levyjä. Hangossa 9 8, Siitä, tonnia levyjä. Turussa, 8.. W iipurissa Kuopiossa 87 7 a,8 7,8.s tonnia levyjä. Nikolaink , Oulussa 8,, 8,00 88,0,» 8,, Yhteensä,7 8,78,90,i,799,i 8,8,,,,70, 9,8, j Sysien polttam iseen meni,79 syltä puita, josta a /0, saatiin 7,97 lastia sysiä; jälellä olevia,8 lästiä varten tarvittiin, à /0 sysiä puista, 0,780 syltä. Siis teki koko laskettu rautatehtaiden ja konepajojen puiden menekki,7 f 0,780 = 0, syltä. Takkiraudasta oli,9,i tonnia romua, joka yllä ei ole laskettu kotimaiseen raakaaineen joukkoon. T akoraudasta oli,9 tonnia romua, joka ei myöskään ole ilm oitettu kotim aiseksi;,7, tonnia oli levyjä, josta tonnia kattolevyjä. Lyijyä, tinaa, sinkkiä y. m. käytettiin 8, tonnia.

42 Työntekijöideu lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja konepajoissa vuonna 90. Uudenmaan läänissä. Yli 8 v. 8 v. Laitoksen koko väestö nousee Suomalaisia Ulko maalaisia Alle v. U lkomaalaisia Suomalaisia Suomalaisia! i Yhteensä Hietalahden L a iv a to k k a... Suom. Sähköos. yht. konepaja Berggrenin k o n e p a j a Strömhergin dynamokonetehdas... 0 Grahnin T eh d a so sa k ey h tiö H elsingin L a iv a v a r v i J. D. Stenberg & Poik. konepaja John Stenbergin konetehdas Kone ja siltarak. os. yht. konepaja Huberin k o n e p a j a Porvoon Pinjaisten r u u k k i W aakerin... 8 Fiskarsin... 80,00 Skogbyn Trollshofdan Aminneforsin,.... il 89 Karkkilan Kellokosken., Strömforsin... Rautateiden konepaja H elsin gissä Hangossa.,. 8 8, , 7, Turun läänissä. Osakeyhtiö Vulkanin konepaja Crichton & Kumpp Turun Rautateoll. os. yht. konepaja.. 0 Porin k o n e p a j a Björkbodan ruukki Daalin ,700 Mathildedalin Teijon... Kirjakkalan,... Leineperän... 0 Kauttnan Noormarkun, ' Loimijoen N a u la t e h d a s Rautateiden konepaja Turussa , 9,,

43 Yli 8 vuotta Suoinal. 8 vuotta Suomal. Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Alle v. Suomal.! Yhteensä i Laitoksen koko väestö nousee ' Hämeen läänissä. Os. yht. F e r r a r i a Finlayson & Kumpp. konepaja Suom. Sahateräteh das... Sommer, af Hällström & Waldenin k. p. Tampereen k o n e p a j a Nokian... Forssan... Jokioisten r u u k k i Rautakosken ,79 Viipurin läänissä. Sähkö os.yht. k o n e p a ja Gutzeit & Kumpp... 9 Kotkan r a u ta o sa k e y h tiö Karhulan k o n e p a ja Peron n a u la te h d a s Pitkänrannan r u u k k i...,00 00,00,00 W älimäen rautakaivokset Rautatien konepaja W iipurissa ,089,8,9 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki Lehtoniemen, Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken r u u k k i... W ärtsilän ,70 Möhkön Jyrkän... Salahmin Juvankosken,, Sourun... 8 Warkauden ,00 Sorsakosken hienotaetehdas Rautatien konepaja Kuopiossa ,9! i 7,,

44 Y li 8 vuotta j Suomal. j 8 vuotta Suomal. Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Alle v. Suomal. Yhteensä Laitoksen koko väestö nousee Waasau läänissä. Metvikenin k o n e p a j a W aasan... 9 Pietarsaaren Veljekset Friisin... 8 Inhan r u u k k i... 8 Koskensaaren r u u k k i... 7 Tikkakosken t e h t a a t Rautatien konepaja Nikolainkaup Oulun läänissä. Oulun k o n e p a ja Veljekset F riis in k o n e p a ja Kullanhuuhtomoissa Inarissa Rautatien konepaja O ulu ssa Summa 0, ,98.7 Tästä tulee valtion rautateiden osalle. i,0 9.,7,9

45 Yleiskatsaus palkkaussuhteisiin rautatehtaissa ja konepajoissa vuonna 90. Keskimääräinen päiväpalkka. H elsingissä, konepajassa: mk. 7 p.; mk. p.; mk. p.; mk. p., mk. p.; mk. 8 p. Kahdessa laitoksessa laskettiin tuntipalkka à p. tunnista. Yhteenlaskettu palkkaus näissä laitoksissa nousi 9, mk. 9,9 päivätyöstä, joten siis keskimääräinen päiväpalkka oli mk. 9 p. Maaseudulla Uudenmaan läänissä, laitoksessa: mk.; mk. p.; mk. p. Yhteenlaskettu palkka puheenalaisissa laitoksissa teki 09,0 mk.,0 päivätyöstä eli siis keskimäärin mk. p. päivältä. Turun kaupungissa, laitoksessa: mk. 80 p. keskimäärin. Porin kaupungissa, laitoksessa: mk. 7 p. keskimäärin. Maaseudulla Turun läänissä, laitoksessa: mk. 7 p.; mk. p.; mk. 8 p.; mk. p. Yhteenlaskettu palkka 9,7 mk.,897 päivätyöstä eli keskimäärin mk. 9 p. Tampereen kaupungissa, laitoksessa: mk. p.; mk. 7 p.; mk. p ; yhteenlaskettu palkka 70, mk. 9,8 päivästä, siis keskimäärin mk. 7 p. päivää kohti. Maaseudulla Hämeen läänissä, laitoksessa: mk. p. keskimäärin. Kotkan kaupungissa, laitoksessa: mk. p. päivätyöstä. Maaseudulla W iipurin läänissä, laitoksessa: mk. 0 p. Seikkaperäisiä tietoja palkkauksista Pitkässärannassa ja W älimäen kaivoksissa on yhteydessä näiden laitoksien muiden tietojen kanssa. Maaseudulla Mikkelin läänissä, laitoksessa: mk. 98 p. Maaseudulla Kuopion läänissä, laitoksessa: mk. 7 p.; mk. p.; mk. 0 p.; mk. p.; mk. 87 p.; yhteinen palkkaus teki,8 mk. 77,9 päivästä tai mk. p päivää kohti. Nikolainkaupungissa, laitoksessa: mk. 0 p. keskimäärin. Maaseudulla W aasan läänissä, laitoksessa: mk. 0 p.; mk. p.; mk. Yhteinen palkka 8, mk.,8 päivätyöstä eli mk. p. päivältä. Oulun kaupungissa: mk. 8 p. keskimäärin. Maaseudulla Oulun läänissä: mk. 8 p. keskimäärin. Palkkaukset rautatien konepajoissa: Yhteinen palkkaus. Päivien luku. Keskim. päivää kohti. H elsingissä ,7 mk. 7 p. 7,970 mk. 7 p. T u r u s s a...,0 8, W iipurissa....,0 8 09,7 7 Kuopiossa....,,90 N ikolainkaupungissa. 80,,89 O u lu ssa... 90,98 7,79 7 Katsaus keskipäiväpalkan määrään. korkeimman määrän %. Alhaisimman määrän /n. Uudenmaan läänissä: kaupungeissa.. mk. 7 p. 00 maaseudulla.. 8 Turun läänissä : kaupungeissa.... maaseudulla Hämeen läänissä: kaupungissa maaseudulla...

46 Korkeimman Alhaisimman määrän %. määrän /0. W iipurin läänissä : kaupungeissa.. mk. 70 p maaseudulla Mikkelin läänissä: maaseudulla Kuopion läänissä: kaupungissa. maaseudulla.. W aasan läänissä: kaupungissa o 7 7 maaseudulla Oulun läänissä: kaupungissa maaseudulla..? 8 0 Yllämainittuun laskuun on m yöskin otettu palkkiot rautatien konepajoissa. Kokonaispalkkaus. Päivätöiden lukumäärä on, niinkuin edellä olevasta käy selville, ilm oitettu ainoastaan muutamissa laitoksissa. Sen sijaan on palkkauksen kokonaismäärä ilm oitettu useimmista ruukeista ja konepajoista. Palkkauksien yhteenasetus, tekemällä likimääräisen arvion muutamiin vähäisiin la i toksiin nähden, joista puuttuu tietoja, on seuraava. Uudenmaan läänissä. Psilkkausmäärä. Valmistusarvo. H elsingissä, laitosta..,8,0 8,8, muissa kaupungeissa, lait. 9,, Palkkaus pros.:ssa valm ist. nähden. Yht. kaupungeissa,787,7 9,9,8 0 % maaseudulla, 9 laitosta.. 8,7,8,7 o/0 Turun ja Porin läänissä. kaupungeissa, laitosta..,,007,,90 8 o/0 maaseudulla, 9 laitosta.. 77,877,7, o/0 Hämeen läänissä. Tampereella, laitosta.. 8,0,87,7 «/o maaseudulla, laitosta.. 09,77 0,87 o/0 Wiipurin läänissä. kaupungeissa, laitosta.. 09,7,09, 9 % maaseudulla, laitosta.. 90,,80,9 o/0 Mikkelin läänissä. m a a se u d u lla... 0,8 0,000 % Kuopion läänissä. Kuopion kaup. rautat. k. p., 77,0 7 o/0 maaseudulla, 9 laitosta.. 77,,89,8 0 o/0 W aasan läänissä. kaupungeissa, laitosta.. 7,9 89,8 9 o/o maaseudulla, laitosta.. 9, 79,000 8 % Oulun läänissä. Oulussa, laitosta....,97 9,8 7 o/0 maaseudulla, laitos...,00 7,000 % Yhteensä 9,9,,78,8 o/0

47 Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja konepajoissa vuonna Uudenmaan läänissä. Hietalahden Laivatokka.... 8, joista seurauksena oli silmän menettäminen ja sormen menettäminen. Suoni. Sähkö os.yht... vähähkö tapaturma. Berggrenin k o n ep a ja... henkilö loukannat oikean silmänsä, toinen m enettänyt oikean käden sakarisormen. H elsingin Laivavarvi..... Pieniä ohimeneviä vammoja. j Kone ja siltarak. os.yht.... työin. loukkaantunut, niistä seurauksena in validiteetti. Porvoon k o n ep a ja... vähäistä laatua. Aminneforsin r u u k k i... Muutamia vähähköjä, ilman merkitystä. Karkkilan,..., josta kuolema oli seurauksena, muutamia ohimeneviä. K ellokosken,,... vähäpätöistä käsivammaa. Strömforsin,,... suurempaa (joista ei kuolema seurannut) sekä muutamia pieniä, ohimeneviä. Tarun läänissä. Os.yht. Vulkanin konepaja.. vähähköä laatua. Criehton & Kumpp... 9 tapaturmaa. Björkbodan ruukki... vähäpätöistä haavavammaa. Daalin,,...j, jotka saivat aikaan pysyvää työkyvyn vähenemistä, paitsi moniaita pieniä tapaturmia. Mathildedaliu... vähähköä vammaa ilman haitallisia seurauksia. Hämeen läänissä. Os.yht. F e r r a r i a... sormivammaa ohimenevää laatua. Suom. sahaterätehdas... j Työmies loukannut silmänsä. Sommer, af Hällström ja Wal denin k o n e p a j a...työm. puristunut kahden saharaamin väliin, vaan parantunut. Tampereen k o n e p a ja...sepän päähän sattunut rautapalanen höyryvasaran ääressä. E i vielä parantuuut. Jokioisten r u u k k i... osittainen invaliditeettikohtaus. Wiipurin läänissä. Sähkö os.yht. konepaja.... tapaturmaa. Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i...muutamia pieniä ohimeneviä. Kuopion läänissä. Pankakosken r u u k k i..., joista suurehko, jonka kautta työmies menetti vasemman käden sormea. W ärtsilän,, Muutamia vähäpätöisiä. Salahmin... vähäinen. Juvankosken..., joista m ahdollisesti seurauksena on invaliditeetti, sekä muutamia vähäisiä tapaturmia. Sourun... vähäpätöinen. Sorsakosken hieuotaetehdas.. Moniaita vähäisiä tapaturmia. Waasan läänissä. M etvikenin k o n e p a ja... Työmieheltä vas. käden sakarisormi katkennut; vähäistä, ohimenevää vahinkoa. W aasan vähäistä vammaa.! Koskensaaren r u u k k i...; Työmiehen silmään sattunut rautamurskale ; terve.

48 8 Oulun läänissä. Oulun kon ep aja... vähäpätöinen, ohimenevä. j Valtion rautateiden konep. ; H e l s i n g i s s ä... tapaturmaa. H a n g o s s a... palovahinkoa, työm ieheltä taittunut vasemman jalan I pieni sääriluu. Kaikki parantuneet. T u r u s s a... vähäpätöistä. W i i p u r i s s a... I tapaturmaa.

49 Tehtyjä uutisrakennuksia raukeissa ja konepajoissa vuonna i! j Uudenmaan läänissä. John Stenbergin konetehdas.. Pannu ja levysepänverstas kivestä. Kone ja siltarak. os.yht.... Uusi puusepänverstas kivestä, lisärakennus asuinhuoneus j toon, uusi lautaaita, uusia raitioteitä, uusi vesijohtojänne, uusi paloposti y. m. Fiskarsin r u u k k i...kivinen m akasiini rakenteella. Trollshofdan...Vesiränni; reunuskatto uudestaan rakennettu. Aminneforsin...Uusi pato, rautasilta, uusi laajennettu vesiränni valssilai [ tokseen, uutta turbiinia asetettu paikoilleen ja van!! haa korjattu, sähköval. laitos 00 lamppua varten ynnä konehuone, generaattorirakennns uud. rakennettu kivestä! ja raudasta, uusi levynojennuskone y. m. Karkkilan r u u k k i...! Työväen ja talousrakennuksia. Strömforsin... Myllärin asunto puusta. Taran läänissä. Björkbodan ruukki...sähkövalaistus, kaikenlaisia muutoksia ja uutisrakennuksia. Daalin... jääkellaria, ulkohuonetta, hiekkamakasiini. Mathildedalin... Kouluhuoneen lisärakennusta aloitettu rakentamalla alikerros kuonatiilestä. Hämeen läänissä. Osakeyhtiö F e r r a r ia...tavaramakasiini muutettu levyngalvanoim istehtaaksi. Jokioisten r u u k k i...sokeritehdaslaitos. Wiipnrin läänissä. Kotkan Rautaosakeyhtiö... Uusi valimorakennus kivestä. Karhulan k o n e p a j a...mallipuusepän verstas kivestä ja raudasta ; uusi osasto koneiden pystyttäm istä varten. W älimäen k a iv o k s e t... Brikettitehdas brikettipuristimineen ja brikettiuunineen, Mikkelin läänissä. kuivinuuni, generaattorihuone jossa on kaasugeneraattoria, köysirata, rautateitä, makasiineja y. m. j Haapakosken r u u k k i... Lisärak. opettajattaren asuntoon, uusi valinteoksien puhdistushuone, valinpullomakasiini. Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken rautatehdas. retorttihiiliuunia, proomua, hiilivajaa, työväen sauna, masuunin paikka uud. rakennettu, sekä hankittu ajanmukainen nostolaitos. Pankakosken r u u k k i... V alssilaitos muutettu puuhiomoksi; uusi raaminen höyrysaha on rakennuksella. W ärtsilän...viljam ylly. Möhkön... Lotja. Jyrkän... Vesiratas, hiilivaja, puuvaja. Salahmin... suurehko ja pienehkö lotja, työväensauna, hiiliuuni uudestaan rakennettu. Sournn... Lotja, makasiini uud. rakennettu, kauppapuotirakennus valmistunut. Waasaa läänissä. Metvikenin k o n e p a ja... rullasliippi. Inhan ruukki...! Uusi martinuuni, tiilinen savup., puunkuivausuuni, työv. as. Koskensaaren r u u k k i... Valimo, kuivausuuni puunvillaa varten, uusi tiilinen koneh. Tikkakosken t e h t a a t... Päärakennus salvettu ja osaksi sisustettu. Veljekset Friis in konepaja... Sähkökeskushuone kivestä; höyläämö. I Valtion rautateiden konep. j W i ip u r is s a Puusepän ja maalarinverstas. K uop iossa... Valimo. W a a sa ssa... Uusi vaununkorjausverstas.

50 0 Työväenkassoja ruukeissa ja konepajoissa vuonna 90. Köyhäinkassa Sairaskassa Säästökassa Koulukassa Uudenmaan läänissä. fînfi ïïn f 9nf H ietalahden l a i v a t o k k a... 0,000 J. D. Stenberg & Poik. konepaja,78 Kone ja Siltarak. os. yht...,0,8 i) Pinjaisten r u u k k i...,7,00,89 Vaakerin... 9,0 Fiskarsin....,98,7 Skogbyn...,000 Karkkilan...,9, Kellokosken...,00 Strömforsin... 0,000,00 Turun läänissä., 8,08,8,0 Crichton & Kumpp. konepaja.... 0,7 Turun Kautateoll. o. y. konepaja...,8 Björkbodan r u u k k i Daalin... 8, ), ,000 H athildedalin..., Teijon...,700 Leineperän... 0,000 Noormarkun.,..., ) Hämeen läänissä.,87,7 8,9 0, Sommer, af Hällström & W aldeniu k. p. 07 Tampereen k o n e p a j a...,7 ), Jokioisten r u u k k i...,00 Wiipurin läänissä.,7,0 P itk ä r a n ta... 0,98 ),7 W älimäen k a i v o k s e t... 9,8 Mikkelin läänissä. 0,98 9,8 Haapakosken r u u k k i... 8, Lehtoniemen...,000 Kuopion läänissä. 9, Kuokkastenkosken r u u k k i... 7 W ärtsilän...,090 ) 9,0,7,900 Möhkön...,00,70, Juvankosken,...., Sourun.,...,000 Warkauden.,, 9,0 Sorsakosken Vaasan läänissä., 8,09,0, Veljekset F riis in k o n e p a ja...,00 Oulun läänissä. Oulun k o n e p a ja... Veljekset F riis in k o n e p a ja... Valtionrautateiden konepajat.,79,00,99 H elsin g issä..., W iip u r issa..., K u o p io s s a ,887 Yhteensä 0,70 8,7,77 9,98 J) Työväkeä varten,09 Smk., hautausapurengas 0 Smk. ) Eläkekassa. ) Siitä 0,000 lk. A. & E. Ahlströmin rahasto. ) Siitä,90 mk. Aleksanteri II:n apurahasto.

51 Läänienmukainen katsaus konepaja ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseuduilla vuonna 90. Kaupungeissa Maaseudulla Yhteensä Työpaikkojen luku Työntekijöiden luki Työpaikkojen luku Työntekijöiden luki Valm istusarvo Valmistusarvo,%? %: Työpaikkojen luku Työntekijöiden luki Valm istusarvo Uudenmaan läänissä.., 9,9,8 9,00,8,7,,88,009 Turun,,..,8,, ,7,, 8,0, Hämeen.. 80,87,7 87 0, ,8,0 W iipurin.. 88,09,,0,80,9 8,8,8,8 Mikkelin.. 8 0, ,000 Kuopion ,0 9,0,89,8 0,,07,98 W aasan , , ,7,8 Oulun.. 0 9,8 8,0 0,8 Yhteensä Vuorimalminnosto Yhteensä,,,897,8,9,0 8,98,79,98,78 7,,

52 Katsaus tuotteiden paljouteen ja laatuun sekä työväestöön tehtaissa ja teollisuuslaitoksissa metalliteollisuuden alalla vuonna 90. T y ö v ä e s t ö Tuotteiden paljous ja laji ]Alle v. j 8 v. Yli 8 v. Yhteensä nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. Järeä ja hienotakeita. Uudenmaan läänissä.... Turun,,.... Hämeen.... W iipurin.... Mikkelin.... Kuopion.... W aasan.... Oulun.... K aikenlaisia takotöitä. >? n i 0 i i i 7,77 7,9 0 Hiojatehtaita. Uudenmaan läänissä.... Kaikenl. hiojatöitä. Vaskipajoja. Uudenmaan läänissä.... Turun.... Hämeen.... W iipurin,,.... Mikkelin.... Kuopion.... W aasan.... Oulun.... Kaikenl. vaskisepäntöitä. n Haulitehdas. Hämeen lä ä n i s s ä... 9,8 kg lyijyhaulia. 0 0 Kirjasinvalimoita. Uudenmaan läänissä.... Uusia kirjasimia. Kaivertamia. Uudenmaan läänissä.... Sinettiä ja leimasimia.

53 T y ö v ä e s t ö Tuotteiden paljous ja laji jalle v.j j j 8 v. Yli 8 v. Yhteensä nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. Kulta ja hopeatöitä. Uudenmaan läänissä.... Kaikenl. kultasepäntöitä Turun,,....» 89 Hämeen...» W iipurin Mikkelin Kuopion... 0 W aasan... 7 Oulun Vasken valimolta Uudenmaan läänissä.... Kaikenl. vaskenvalutöitä.. Turun Hämeen Kuopion,,.... W aasan....» Oulun... Kultaus, hopeilu, uikkelöimis ja emaljitehtaita Uudenmaan läänissä.... Kaikenl. töitä. 7 Turun.... Hämeen '.... W iipurin W aasan.... Oulun Galvanoimistekdas. Wiipurin lä ä n issä... Lakki ja Levypajoja Galvan, levyjä, meijeriastioita ja nauloja. 7 7 Uudenmaan läänissä... Kaik. läkk ija levys. töitä. 7; Turun....» 9; Hämeen W iipurin Mikkelin, > Kuopion....» 9 W aasan,, Oulun

54 T y ö v ä e s t Ö Tuotteiden paljous ja laji Alle v..8 v. Yli 8 v. Yhteensä nais. mieh. nais. mieh. nais. mieli. nais. mieh. Villatehtaita. Turun lä ä n issä... 87kg. viiloj. aukihakattu i i Hämeen... W iip u r in... 8,0 kpl.,. W a a s a n... 0, Karstatehtaita. i i W aasan l ä ä n i s s ä...,000 paria karstoja Naula ja kalastusiieuvotehtaita Turun lä ä n issä kg ja 7,000 kpl. hauenkoukkua,,0 tukkua ja 0 kg nuppineuloja,,00 lipasta hiusneuloja,, krossia hakasia ja silmukoita,, kpl. lampunsilm., 0 kpl. varjostinkehyks. y o 7 8 Hämeen... 0 kg hiusneuloja, 0 kg hauenkoukkuja, 0 kg W aasan,... Oulun,... sukkapuikkoja., kpl. kalakoukkuja. ] 0 tett u tu rkk tavaral eht. laskuu u 0 0 Varveja. Uudenmaan läänissä.... Turun.... W iipurin.... Kuopion.... Veneitä; korjauksia. 7 7 > lotjaa, Kellosepäuverstaita. Uudenmaan läänissä.... Turun,,.... Hämeen,,.... W iipurin.... Mikkelin Kuopion,,.... W aasan.... Oulun.... Kellojen kuntoonp. jakorj. >7 ) i

55 T y ö v ä e s t ö Tuotteiden paljous ja laji Alle v. 8 v. Yli 8 v. Yhteensä nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. Urkutehtaita. Turun lä ä n issä... urkuharmon. ja korj. 7 9 Hämeen... urut, 8 harmoniota, korjauksia.! 9 W iipurin urkuharmoniota. Kuopion... W aasan... Urkuharm. ja korj Soittokonetehtaita. Uudenmaan läänissä.... Korjauksia Optillinen ja mekaaninen tehdas. Uudenmaan läänissä.... Fysikaalisia ja geodetisia kaluja, korjauksia. 9 9 Sähköliikkeitä. Uudenmaan läänissä.... Telef. asettam. ja hoitoa Hämeen W aasan M 00 0 Yhteensä 87,90 70, 97

56 Katsaus tuotannon arvoon tehtaissa ja käsityölaitoksissa metalliteollisuuden alalla vuonna 90. Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Y h t e e n s ä Työpaikkojen In ku Työntekijöide n luku Tuotannon brutto arvo Smf Työpaikkojen lu ku Työntekijöide!ll luku Tuotannon brutto arvo ïfaïf Työpaikkojei i luku Työntekijöide n luku Tuotannon brutto arvo Sby: Järeä ja hienotakeita. Uudenmaan läänissä... Turun,,... Hämeen,,... Wiipurin,,... Mikkelin... Kuopion,,... Waasan,,... Oulun ,900 7, ,00 8 7,00 8,000 79, ,00 9, ,00, ,00 9, ,00 7,700 8,700 8,900 90, ,,00 7,77,09,00 87,9,,00 Hiojatehtaita. Uudenmaan läänissä Vaskipajoja, Uudenmaan läänissä... Turun... Hämeen,.... Wiipurin... Mikkelin... Kuopion,,... Waasan... Oulun,, ,00,900 0,00 8,00 0,00,00 7, , , , , ,00 8,00,00 8,700,000 78,00 ; 0, ,900 Haulitehdas. Hämeen läänissä.... 9,700 9,700 Kirjasinvalimoita. Uudenmaan läänissä... 0,700 0,700 Kaivertajia. Uudenmaan läänissä... 9, ,00!

57 7 Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Y h t e e n s ä ; Työpaikkojen lu ku Työntekijöide in luku Tuotannon brutto arvo Ä / Työpaikkojen lu ku Työntekijöide ;n luku Tuotannon brutto arvo Työpaikkojei t luku Työntekijöide n luku Tuotannon brutto arvo Kulta ja kopeatöitä. Uudenmaan läänissä... n 9 9,00, ,00 Turun ,00 0 7,00 Hämeen , ,700 Wiipurin , ,00 Mikkelin,,...,00.00 Kuopion... 8,700 8 l'700 Waasan... 99, Oulun , T00 Vaskenvalimoita. 77 9,7,00, ,9,00 Uudenmaan läänissä... 7,000,700,700 Turun ,00 9 7,00 Hämeen... 9,900 9, 0 0 8,000 Kuopion,,...,00 00,800 Waasan...,900,900 Oulun... 0, 0 0 0, 0 0 0,700 8,00 : 9! 88,900 Kultaus, hopeilu, nik kelöimis ja emaljitektaita. Uudenmaan läänissä ,00 0 0,00 Turun,,... 70,00 70,00 Hämeen..., 0 0, 0 0 Wiipurin... 7,00 7,00 Waasan...,00,00 Oulun..., 0 0 0, Galvanoimistekdas. 97 0, ,00 Wiipuri läänissä.... 8,000,000 Lakki ja Levypajoja. Uudenmaan läänissä ,00, ,00 Turun... 7,00 7,00 Hämeen ,00,00,00 Wiipurin ,000 8,900 80,900 Mikkelin , ,00 Kuopion... 8,000,800,800 Waasan,,...,00 8 8,00,00 Oulun,,...,00, , ,8, , ,,00

58 8 Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Y h t e e n s ä Työpaikkojen li Työntekijöid luku Tuotannon brutto arvo Työpaikkojen! Työntekijöid luku Tuotannon brutto arvo Työpaikkoii luku Työntekijöid luku Tuotannon brutto arvo uku en h iif. uku eu S * m f m en Villatehtaita. Turun läänissä... Hämeen... Wiipurin... Waasan... i i i, i, 0 0 0, ,000 9,000 i, ,000 Karstatehtaita. Waasan läänissä , ,00 Neula ja Kalastusneuvotehtaita. Turun läänissä.... Hämeen.... Waasan.... Oulun....,700 00,00,700 00,00 Varveja. Uudenmaan läänissä... Turun,,... Wiipurin... Kuopion... Kellosepänverstaita. Uudenmaan läänissä... Turun... Hämeen,.... Wiipurin... Mikkelin... Kuopion... Waasan... Oulun... Urkutehtaita. Turun läänissä.... Hämeen.... Wiipurin.... Kuopion.... Waasan...., 0 0,00 0, ,800 7,000 0,000*) ,800 7,000,000*) 9, ,800 8, , ,00, ,900,700.00, ,00,00,00 0, 0 0 0, , ,00,00 7,00.900, , ,700 7,00 8,00 8,000 8, ,900, ,900 0, I 7 9,70o 8 9, ,00 *) Koskee ainoastaan yhtä varvia. **) Yhteinen työväestö puuseppätehtaan kanssa.

59 9 Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Yhteensä Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Tuotannon brutto arvo Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Tuotannon brutto arvo Työpaikkojen luku Työntekijöiden luku Tuotannon brutto arvo S m f. Smf bnf. Soittokonetehtaita. Uudenmaan läänissä... 8,00 8,00 Optillisia ja mekaanisia tehtaita. Uudenmaan läänissä...,000,000 Sähköliikkeitä. Uudenmaan läänissä... Hämeen... W aasan ,00 7,000,000 \ \ 89 7,00 7,000, , ,00 Yhteensä 7,0 7,8,00 88,.7,700,89,0 8,00,00;

60 0 Katsaus metalliteollisuuteen maan kaupungeissa vuonna 90. Kaupunkeja ja kauppaloita Tuotannon arvo.vbtf Työpaikkojen luku Alle v. mieh. nais. T y ö v 8 v mieh. nais. ä e s t ö Y li 8 v. mieh. nais. Yhteensä mieh. nais. I H e l s i n k i...,777,9 0 0 i,8,99 7 T u r k u...,9, ,0, 8 T a m p e r e...,7, , 0 W i i p u r i...,9, P o r i... 99, O ulu... 8, N ik o la in k a u p u n k i..., K u o p io... ï ' ô,7 K o t k a...,80 9, 9 K o k k o l a..., H a n k o..., P ie t a r s a a r i... 0, P o r v o o... 00, L a h t i..., M ikkeli..., K e m i... 8, o 8 H äm eenlinna...,00 S o r ta v a la..., Uusikaupunki.... 0,00 9 Joensuu..., J y v ä sk y lä... 9, Kristiinankaupunki...,00 9 T a m m isa a r i... 0, R a u m a...,700 9 M aarianham ina...,00 8 L a p p e e n r a n ta... 8, H am ina...,00 S a lo..., S a v o n lin n a...,00 l i L o v iisa... T o r n io...,00 7,700 7 I is a lm i... 7,00 0 H einola...,000 9 U usikaarleby...,800 K äkisalm i... 8,00 N a a n t a li... 8,00 K ajaani...,900 9 R a a h e..., N u r m e s...,000 I k a l i n e n...,800 Yhteensä 8,77, ,9 8,98 9 Maaseudulla,999, ,88 7, 8 Yhteensä koko maassa,7,7,7,,07 70, 97

61 Katsaus metalliteollisuuteen maaseudulla vuonna 90. Kihlakunta Tuotannon arvo fänfi Työpaikkojen luku T y ö V e s t ö Alle v. 8 V. Y li 8 V. Yhteensä mieh. nais. mieh. nais. mieh. nais. mieh. nais. I Halikon, Turun läänissä,, Ilomantsin, Kuopion,,7 8 9 Raaseporin, Uudenmaan,00,9 7 Salmin, W iipurin,08,98 00,, Kymin,» Lohjan, Uudenmaan 8, Loimijoen, Turun 77,00 Rautalammin, Kuopion 79,00 8 Iisalmen,»» 9, Kuortaneen, W aasan 0, Helsingin, Uudenmaan 8, Kuopion, Kuopion 07,9 0 Juvan, Mikkelin 0,00 Tammelan, Hämeen 99, Hannan, W iipurin 99,900 0 Sortavalan, )}, Ulvilan, Turun,9 9 Laukaan, W aasan 0, Äyräpään, Wiipurin 80, Rantasalmen, Mikkelin 80, Sälöisten, Oulun 78,000 Pielisjärven, Kuopion, 9 Pernajan, Uudenmaan,00 8 Pirkkalan, Hämeen 8, Lapuan, W aasan 7.00 X 7 Liperin, Kuopion 7, Hauhon, Hämeen,700 8 Lappveden, W iipurin, Pietarsaaren, W aasan 7, Ilmajoen,» n 7,000 7 Piikkiön, Turun.00 8 Jämsän, Hämeen Maskun, Turun, Jääsken, W iipurin, Tyrvään, Turun,00 9 Lapinmaan, Oulun, Kemin, n Hollolan, Hämeen 9, W ehmaan, Turun 7, Kurkijoen, W iipurin 7, Mikkelin, Mikkelin 7,00 Haapajärven, Oulun,800 Ruoveden, Hämeen, Käkisalmen, W iipurin,00 Heinolan, Mikkelin,00 Oulun, Oulun,00 Korsholman, W aasan,00 Kajaanin, Oulun,000 Ahvenanmaan Turun,00 Wehmaan, r n,00 a Ikalisten, r> n 00 Yhteensä,999, ,88.'i 7, 8 Maan kaupungeissa 8,77, (9 Yhteensä koko maassa,7,7 l,7ö g,),07 7C, l97

62 Katsaus tuotannon arvoon metalliteollisuuden alalla vuosina % K u lt a a... Hopeaa, vaskea ja tinaa (P itk ä ra n ta )... R autavuorim alm ia... Järvim a lm ia...,,,0 0,0,90,8,,,00,90 7,, 07,,78 7,80 9,9 T a k k ira u ta a... Ahjatakoista r a u t a a... P u tla u s r a u ta a... M artinrautaa... H ustatakeita ja v a lin t e o k s ia , ,0, , ,,,07, 0,8, Konepajoja ja valim oita ( y k s it y is iä )... (valtion rautateiden) 0,89,0,89,98 9,9,,0,987,8,,7,9 K aivoksien, ruukkien ja konepajojen yht. valm.arvo 7,80,0 7,, Järeä ja h ie n o t a k e it a... H iojatehtaita... V a s k ip a jo ja... H aulitehtaita K ir ja sin v a lim o ita... K a iv e r r u stö itä... Kulta ja h o p e a tö itä... V a s k e n v a lim o ita... Kultaus, hopeilu, nikkelöimis ja em aljitehtaita... G alvanoim istehdas... Lakki ja lev y p a jo ja... V iilatehtaita... K a r s ta te h ta ita... Neula ja k a lastu sn eu voteh taita... Laiva ja v e n e v a r v e j a... K e llo se p ä n v e r sta ita... U rk u teh ta ita... Soittokon etehtaita... Tehtaita optillisia töitä v a r t e n... Sähköteknillisiä t e h t a i t a...,89, , ,00,7, ,000,7,00,00,000 7, ,00.00,, ,00,9, ,000,, , , K äsityölaitoksien yhteinen valmistusarvo 8,78,800 8,00,00 Kaikki yhteensä,09,00,7,7

63 Läänienmukainen katsaus metalliteollisuuteen vuonna 90. Kaupungeissa Maaseudulla Y h t e e n s ä Työpaikkojen lu Työntekijöide luku Tuotannon arvo Työpaikkojen lu Työntekijöide luku Tuotannon arvo Työpaikkoje luku Työntekijöide luku Tuotannon arvo iku m iku m ï ï n f n n Uudenmaan läänissä... 0,,8,88 8,8,7,7,800,7,0 Turun... 9,,9,00,97,8,,0 0,,7 Hämeen.,... 9,7,8, 98 8,97 7,,0,0 Wiipurin... 8,7, 9,8,,9,,99,8 Mikkelin , , ,000 Kuopion ,0,,,7,8,79, Waasan,, ,98, , ,09, Oulun ,8 8 7, ,8 Yhteensä 0 9,0 8,77, ,9,999,9,7,99,7,7 Vuonna 90. Uudenmaan läänissä... 7,,07,88,,9,80 0,,7,9 Turun...,7,0,7,9,,87 7,77 0., Hämeen... 7,7,7, ,,77,,7 Wiipurin...,,97,7 0,987,777,99 8,9,7,0 Mikkelin,, , ,00 7 9: 8,700 Kuopion ,99,99,90.,7,98, Waasan... 7,8, , 8 890,8,79 Oulun... 9,9 9, 70 0,7,0 Yhteensä 00 9,70 8,,98 8 7, j 7,9,80,[ 7,9,09,00

64 Uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneiden y. m. iukn ruukeissa ja konepajoissa vuonna 90. U u d e n m a a n l ä ä n i s s ä Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä 0. y. Hietalahd. Laivatokka] Berggrenin konepaja Suom. sähkö o. yht. Strömbergin konepaja Grahnin tehdas o. y. Helsingin Laivavarvi J. D. Stenberg & Poik. k. p. John Stenbergin konepaja! Kone & Siltarak. o. y. Rob. Huberin konepaja Porvoon konepaja. M a s u u n e ja... i Pinjaisten ruukki I Vaakerin rnukki Fiskarsin ruukki Skogbyn ruukki Trollshofdan ruukki Aminneforsin ruukki Karkkilan ruukki Kellokosken ruukki I Strömforsin ruukki I Osakeyhtiö Vulcan Crichton & Kumpp. konep. Turun Rautateoll. o. y. konepaja Porin konepaja Björkbodan rnukki Daalin rnukki Malhildedalin ruukki! Teijon ruukki Kirjakkalan ruukki J Leineperän ruukki i Kauttuan ruukki i Noormarkun ruukki Vesikoskeu, Loimijoen naula tehd. Os. yht. Ferraria j Finlayson & Kumpp. k. p.: Suomen sahateräteht. os. yhtiö j Sommer, af Hällström & [ Walldenin konepaja. P asu tu su u n eja.... H engenvar. uun. masun, varten i.. Harkkouuneja. H iiliu u n e ja P u u n k u iv au su u n eja K aasugeneraattoreja i 8. M a rtin u u n e ja P u tla u su u n e ja H itsiu u n e ja U. Levynlieskauun. rautat. varten.. Lieskauuneja konepaj. varten.. F r. Comté (saks.) ahjoja.... K u p u u u n e ja... «. K u iv a u s u u n e j a... Î 8. D eegelisulatusuuneja P aja ah jo ja Hehkuuuneja naul. y. m. varten H öyry v asaro ita Vesivasaroita, t a k o Vesivasaroita, sulatus..... N ip p u v a s a r o ita... ;. N a u la v a s a r o ita.... V ieteri ja ilm avasaroita P u h a llu s k o n e ita..... T u h o ttim ia H ö y ry k o n e ita niiden t. hv K iinteitä höyrykattiloita t. hv. v a r t e n Lokom obiileja V e s i r a t t a i t a niiden t. hv !. T u r b iin e ja... 8 niiden t. hv Järeä (luupi) valssilaitoksia. t u o l i p a r i a.... K ankivalssilaitoksia... t u o l i p a r i a.... H ienovalssilaitoksia... t u o l i p a r i a.... L e v y v a lssila ito k sia... t u o l i p a r i a.... Levynleikkauskoneita.... I 7. Läkkisepän y. m. koneita.. o i l H evosenkenkäkoneita S v ik k ik o n e ita N a u la k o n e ita... i H evosenkenkänaulakoneita... N iittausnaulakoneita.... i : i Tampereen konepaja Nokian konepaja Forssan konepaja Jokioisten ruukki i Rautakosken ruukki

65 7 ru u k k i S) 8 9 Rautakosken ru u k k i Jokioisten! ko n ep aja Forssan k o n ep aja i konepaja ' 0 8 Nokian Tampereen & Kumpp. k. p. 0 9 Sommer, af Hällström & W alldenin ko n ep aja Suomen sah ateräteh t. os. y h tiö 0 läänissä b 7 b 9 0 no ,00 0 Finlayson,00 Os. yht. F e rra ria ru u k k i Vçsikosken & L o im ijoen u a u la te h ta a t Noormarkun ' ru u k k i! Kauttuan 8 ru u k k i 0 U Leineperän ru u k k i K irjakkalan ruukki ' Hämeen läänissä Teijon ru u k k i Mathildedalin ru u k k i 9 Porin Daalin ru u k k i i ib ja Björkbodan Å konepaja Porin R autateo ll. o. y. konepaja i Turun Crichton & Kumpp. ko n ep. V ulcan Osakeyhtiö ru u k k i ru u k k i Strömforsin Kellokosken! j ru u k k i ru u k k i Karkkilan ru u k k i Trollshofdan 0 Aminneforsin j! i ru u k k i ~ ru u k k i 0 0,00 Skogbyn Fiskarsin, j i l ru u k k i ru u k k i ko n ep aja konepaja Vaakerin Porvoon a : l Turun Pinjaisten j L aivavarvi I Rob. Huberin Helsingin konepaja tehd. o. y. konepaji Grahnin Stenbergin j Strömbergin Kone & siltarak. o. y. o. y h t. konepaja John j Suom. sähkö Berggrenin L anganvetokoneita... V e s im y lly jä... H ö y r y m y l l y j ä... D y n am o k o n e ita... 9 lam pp. v arten... 0, K o lle r im y lly jä... V alim okaavakoneita... Sorvauskon. m etall, varten 8 8 Sm ergelikoneita H io m a k o n e it a... R autaböyläkoneita... P o r a u s k o n e it a... 7 S ilinteriporauskoneita.. P y s t y h ö y liä... S entrauskoneita.... P uhdistu sk o n eita.... J y r s ik o n e ita... K i e r r e k o n e i t a... L ävistys j a leikkauskoneita P u se rru sk o n e ita.... L ev y n taiv u tu sk o n eita... Levyojennuskoneita... N aulan n iitta u sk o u e ita.. H ydraulisia koneita... S irkkelisahoja ra u ta a vart. S irkkelisahoja pu u ta v arten P u u s a k s e j a... R a a m is a h o ja... V an n e sa h o ja... H öyläkoneita p u u ta varten S orvauskoneita rp u u ta v art. P o n tta u s j a m. puutyökon. N osto ja juo ksuran., nostoi. 8 M a s to ra n o ja... L aivasliippejä j a alu sto ja. L aivasliippejä, ru lla... T u r v e k o n e i t a... R a itio te itä, m etriä...,9 0 K uivatokka la skuport. vart. jj. D. Stenberg & P oik. k. j! i j jo. y. Hietalahd. Laivatokk:.... l ä ä n i s s ä ' [ U u d e n m a a n 9 9,00 ' /, ~ 9 ~ ~~ 00,00 T 0, / S itä p aitsi löytyy: K o n e j a s i l t a r a k o. y. : kon. pyöräkiskoja varten, levynhöyläkon., aineen tu tk. kone, arborr.kone, käärim äkone; H e l s i n g i n L a i v a v a r v i : betancourkelaa; J. D. S t e n b e r g & P o i k. k o n e p. : levyn dyn aam o lla v a ru st. p o s ta a lira n a, ilm anpus. kon., n iittik o n., ilm ap y ssy k o n.; S u o m. s ä h k ö o. y. : ru u v ip u ristin ; Â m in n e fo r s is s a : sen trifu g aalip u m p p u ; K a r k k i l a n s a : kone m u tterien p u ristu sta v a rte n ; S t r ö m f o r s i s s a : I t é r a s h ö y läk o n e; P i n j a i s i s s a : h eijaria, cokesuunia, h ih n a v a sa ra a, co k esp u ristin, k ar. uu n ia, kopioim iskon., heijaria, läm m itysuunia, exenterpuristinta, ju o tto u u n ia läkkis. v a r t, sähkö p laterau slait., vakokon., ty sv asara kirv. v a r t. ; K e l l o k o s k e l l a : dynaam o n ik kelöim. v a rt., v eto p u ristin, k ä s ip u ristin ta, p u ristu sso rv in ta, pur. kone, l u r u n R a u t a t e o l l. o. y. k o n e p. : hiekansek. kon., m agneetikone, kiilanurakone, vannesahaviil. k., h uuli j a s y rjäk o n.; O. y. V u l k a n : ilm ap u rist. ; C r i c h t o n & K u m p p. k o n e p. : m u o ttih ick an sek. kone, ilm an huulik., pultinkierrekone, rim aputkim uottikone, puristusilm avasaraa, n iittiv asara, m u tterip u ristin ta, revol levyhöylä, k y lm äsah aa, k o n esak set j a stan ssik o n e, reu n asah a, dynaam o, univ. k u lm an leik k. kone, lev y kon., sahanter. kone; B j ö r k b o d a : heijaria. rau t. puhd. ty nnyriä, s:n p u u sta; h a a l i n r u u k k i : dolom iittiv eriu u n i, l p y sty sak set, p u lttip u ristin, faasik o n e, m u tte riu k ie rr. k.; P o r i n k o n e p. : h itsik o n e, h iek k ah en k i fotogeenim oottori, kiilanurakon., h ö y ry v in tt, rouhinlait., hiekanhenkikon., tav ararah issiä, tav. koet. u u n i, ro m u h eijari, k v artsiso rv in, k u u la v au n u t, dolom iittim y lly, v asaraa uunineen, k etju n k o et. kone. F e r r a r i a n k o n e p. : katkosaha, säbköm oott., raidenaulakon., galvan. lait., tin au slait., viilanurakon., aitauskone, läm p ö sah a, sah an ter. kon., p u u jy rsik o n e, ilm. p u rist., le n k in ta iv. kone k e tju ja v art., telef. 0 a p a ra a t. v art. k o n e p.: hydraulinen pyöräpuristin, lokom otiivikehäpystyhöylä, levyreunan höyläkone, pyörökone, p u ristin,, lan k ak o n., lan g an o jen n. kon., lev y n g alv an. u u n ia ; L o i m i j o e n & V e s i k o s k e n n a u l a t e h t. : la n k an au la k o n ; T a m p. m uottihiek. sek. kone, ham m asjyrsi, putkentaiv. kone, hydr. pum ppu m uottikon. v art., hissi, käsi, höyry, p u r. ilm ap o rau sk o n., v asarak o n., n iittik o n e, tu tk. v aak a, lev y stan ssi & leik k. kone. la n g an o j. kone, akselinoj. kon., öljykorokone. j a vesipum ppua, m et. s e p a r a a tt, v in ttu ri, h ih n ap y ö rän po r. k., S:n sorv in k., rev o lv eriso rv in, k iilan u ra k o n., 8