TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V I II. TEOLLISUUS-TILASTOA. 6. VUODELTA889. E D E L L IN E N O S A. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS: RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSÄ, W EILIN JA GÖÖSIN OSAKEYHTIÖN K IRJAPAINOSSA, 89.

2 Suomenmaan Virallista Tilastoa on seuraavat vihkot tähän asti julaistu: I. Kauppa ja merenkulku..] Katsaus Suomen merenkulkuun ja kauppaan vuosina 85» 865. Ensimmäinen vihko. Helsingissä 866. Sama Sama. Toinen vihko. Helsingissä 866. [.] Katsaus Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan vuosina Helsingissä 87. [.] Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä 890, II. Suomen taloudellinen tila. [.] Yhteenveto kuvernöörien viisivuotiskertomuksista vuosilta Helsingissä 868. [.] Katsaus Suomen taloudelliseen tilaan vuosina Helsingissä 875. [.] Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä Sama sama vuosina Helsingissä 890. III. Maanviljelystilasto. [.] Aineita Suomen maanviljelystilastoon. Helsingissä Maanviljelyn-tiedustus Uudenmaan läänissä 876. Helsingissä 879. IV. Varallisuuden suhteita. [.] Kertomus Suomenmaan suostuntaverosta vuonna 865. Helsingissä 869. [.] Sama sama vuodelta 87. Helsingissä Sama sama vuodelta 877. Helsingissä Sama sama vuodelta 88. Helsingissä 885. V. Lämpömääräsuhteita Suomessa vuosina Ensimmäinen vihko. Helsingissä 869. VI. Väkiluvun-tilasto. [.] Suomen väestö Joulukuun p Helsingissä 870. [.] Syntyneet vihityt ja kuolleet vuosina ynnä katsahdus väkiluvunmuutoksiin vuodelta 8 alkaen. Helsingissä 87. [.] Väenlasku Maaliskuussa 870 Helsingin, Turun, Wiipurin ja Oulun kaupungeissa Helsingissä 87. [.] Katsaus väkiluvunmuutoksiin vuosina Helsingissä 876, 5. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 875 sekä yleinen katsaus väkiluvunmuutoksiin vuosina Helsingissä Yleinen katsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuonna 878. Helsingissä Sama sama vuonna 879. Helsingissä Väenlasku Helsingissä p. Lokakuuta 880. Helsingissä Suomen väkiluku p. Joulukuuta 880. l:nen vihko. Helsingissä Yleinen katsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuosina.880 ja 88. Helsingissä 88.. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 880. :nen vihko. Helsingissä Yleinen katsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuosina 88 ja 88. Helsingissä Sama sama vuonna 88. Helsingissä Sama sama vuonna 885. Helsingissä Sama sama vuonna 886. Helsingissä Sama sama vuonna 887. Helsingissä 889.

3 Vum-ilaitoksia, ruukkeja ja konepajoja. SISÄLTÖ:. Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa.... Pitkärannan vaski- ja tin a la ito k se t..... Välimäen rautakaivos... :.. Järvimalminnosto Maasuuneja a. Tekoaineenkulutus ja valmistusmäärä S:n b. Teknillisiä tietoja Harkko-uuneja Takoraudanvalmistus ahjotaonnassa Takoraudanvalmistus valssilaitoksissa a. P u tla u s S:n s:n 6. H itsa u s Valurautatehtaita a. Sulattaminen Siemensin-martinuuneissa S:n 6. Valuraudan valssaaminen Musta- ja tehdastaonta V a lim o lta..... Teko-aineenkulutus k onepajoissa Valmistus K on ep ajoissa Katsaus valmistusarvoon ruukeissa ja konepajoissa Katsaus tekoaineenkulutukseen ruukeissa ja k onep ajoissa Työntekijöiden ja väestön lukumäärä ruukeissa ja konepajoissa Tehtyjä uudisrakennuksia ruukeissa ja k onepajoissa Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja konepajoissa Työväenkassoja ruukeissa ja konepajoissa Keskimääräinen päiväpalkka muutamissa ruukeissa ja konepajoissa kaupungeissa ja m a a l l a Erityistietoja uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneiden y. m. lukumäärästä ruukeissa ja konepajoissa..., Tehtaita ja käsityölaitoksia metalliteollisuuden alalla.. Katsaus tuotteiden määrään ja työväestöön tehtaissa ja käsityölaitoksissa metalliteollisuuden a l a l l a Katsaus tuotteiden arvoon s:n s : n Yleinen metalliteollisuuden yhteenasetus.. Tuotteiden kokonaisarvo metalliteollisuuden a la lla Työntekijöiden lukumäärä ruukeissa ja tehtaissa kaupungeissa ja maaseuduilla Työntekijöiden ja työpaikkojen koko lukumäärä metalliteollisuuden alalla Summittainen katsaus metalliteollisuuteen kaupungeissa ja kauppaloissa S:n S:n s:n maaseuduilla.... Otteita valtauskirjadiaariosta vuodelta 889. Annettuja valtauskirjoja Katsaus annettuihin puolustusoikeuksiin Rahapaja vuonna KontroUUaitos vuonna Sivu.

4 Metalliteollisuuden tilasto vuodelta 889 osottaa jotenkin suurta lisääntymistä tuotteiden arvossa edelliseen vuoteen verraten. Vuonna 888 teki nimittäin koko arvo tasaisessa luvussa 6,0,000 ffinf ja vuonna 889, poisluettua valtionrautateiden konepajojen tuotteiden arvoa, mikä ei ole mainittu vuoden 888 tilastossa, 8,770,000 ifmf, siis vähän päälle 6 /0 lisääntyminen. Jaloja metalleja on saatu suurempi määrä kuin edellisenä vuonna, mutta mitään erityistä merkitystä tälle seikalle ei voi antaa. Kultaa, jonka arvonlisäys on 0,000 Sthf, tavataan nimittäin vaan vähässä määrässä rajoitetulla alueella Lapinmaassa, ja hopeaa saadaan rikkihopean muodossa lisätuotteena vaskilaitoksessa Pitkärannassa Laatokan luona. Sellaisissa olosuhteissa ei voi tulla kysymykseen että jommankumman metallin saanti voisi maan taloudellisiin oloihin tuntuvasti vaikuttaa. Vaskenliuvoitus, jota harjoitetaan yksinomaan Pitkärannassa, on tuntuvasti lisääntynyt tahi 0, kilogrammasta vaskea edellisenä vuonna 9,978 kilogrammaan tänä vuonna, s. o. lähes 90 tonnia. Sitä vastoin ei ole onnistuttu saada enemmän kuin runsaasti V tonnia tinaa, tahi lähes 7 tonnia vähemmän kuin v Järvimalminnostoa on harjoitettu melkoista suuremmalla pontevuudella kuin ennen, joka osottaa että omistajilla on parempia toiveita tulevaisuuteen katsoen. Malmia nimittäin useammissa tapauksissa ei kohta voida käyttää, vaan on se jätettävä järvien rannoille, josta sitä vasta seuraavana talvena ajetaan kotiin ja käytetään. Lisäys oli 8,000 desitonnia tahi vähän päälle 6 /o siitä mitä 888 nostettiin. Sitävastoin on takkiraudanvalmistus samaten kuin vuonna 888 yhä edelleen vähentynyt vuonna 889; väheneminen teki 6,000 dt eli %. Tämä ei kuitenkaan ehdottomasti osota että konjunktuurit takkiraudanvalmistukseen katsoen vuoden aikana ovat olleet huonot, vaan voipi syynä siihen olla vaikeus nopeasti kohottaa takkiraudanvalmistusta markkinasuhteiden tasalle. Jotenkin pitkä aika kuluu riittävän hiili- ja malmi-määrän hankkimiseen pitempää säännöllistä takkiraudanpuhallusta varten, jonkatähden sitä valmistusta, joka on tehty jotakin määrättyä vuotta varten, ei juuri voida lisätä, vaikka menekin suhteen olot olisivatkin parantuneet. Takoraudan valmistus on sitä vastoin kokonaisuudessaan lisääntynyt,000 desitonnilla, siten että kankiraudanvalmistus ahjossa ja valssilaitoksissa on lisääntynyt 0,000 desitonnilla, jotavastoin millbaarin ja valuraudan (teräksen) valmistus on vähentynyt 8,000 dtrilla. Tämä väheneminen kankiraudan- ja teräksen valmistuksessa, joka tapahtui vuonna 888, sen kautta että Daalinruukki oli toimetonna,

5 VI nousi noin 5,000 desitonniin ja sen ovat siis jo vuonna 889 muut ruukit lähes puoleen määrään korvanneet. Mustatakeistavaroita valmistettiin kokonaista 7,00 dt enemmän vuonna 889 kuin vuonna 888, joka vastaa yli 5 % lisäyksen. Valintavaroiden valmistaminen, joka v. 888 lisääntyi tavattoman suuressa määrässä eli 05 %, on tosin vieläkin kohonnut, mutta ei enää samassa suhteessa, kuin ennen, sillä 889 vuoden liikamäärä, joka teki 5,000 dt:ia, vastaa ainoastaan vähän päälle /0. Konepajojen valmistusarvo vuoden aikana on tasaisessa luvussa,50,000 Sfinf enempi kuin edellisen vuoden eli päälle 9 %. Edellisenä vuonna teki valmistusarvon lisääntyminen 800,000 finf. Valimoissa ja konepajoissa, jotka voidaan katsoa yhteen kuuluviksi, teki tuotteiden arvon lisäys vuonna % /0 vastaan v Verrattuna edellisiin vuosiin, jolloin pitemmän ajan kuluessa konepajateollisuuden lisääntyminen tuskin oli tuntuva, on eneneminen kahtena viimeksi kuluneena vuotena pidettävä erittäin suurena, ja niin tuntuvana että yhtä suuri enennys varmaankaan ei kauvan voi kestää. Vuonna 889 valmistettiin maassa 5 uutta höyryvenettä,8 ehv. kantavuudella, edellisenä vuonna sitävastoin höyrylaivaa,09 ehv. kantavuudella. Maanviljelyskaluja valmistettiin,55 kapp.,0 vastaan v. 888, sahalaitoksia rakennettiin, edellisenä vuotena 9. Muita tehdasvalmistuksen päälajeja, niinkuin lokomobiilejä, maa-höyrykoneita, meijerikaluja ja myllyjä y. m. oli luvultaan vähemmän kuin vuonna 888, mutta yhdessä katsannossa, niinkuin esim. maahöyrykoneihin nähden, oli hevosvoimien luku suurempi;,968 ehv. vuonna 889,859 ehv. vastaan vuonna 888, josta käy selväksi että koneet olivat suuremmat. Lokomobiilin valmistuksessa näyttää joltinenkin väheneminen tapahtuneen, sillä niitä valmistettiin vuonna 889 ainoastaan kapp. 57 ehv. kantavuudella, sen sijaan että v. 888 valmistettiin 8 kapp. 9 ehv. kantavuudella. Myöskin käsityöteollistms metallien alalla on vuoden aikana hiukan enentynyt ja on lisäyksen arvo 00,000 5%?, käsittävä pääasiallisesti kultasepän töitä, levypajoja ja kellosepän verstaita. Tämä tietää suhteellisesti hyvää rahavuotta, jolloin jalometallitavarain menekki lisääntyy, minkä johtopäätöksen myöskin voi tehdä kellosepäntöiden suuremmasta arvosta, koska tähän lienee luettuna valmiiden ulkomailta tuotujen kulta- ja hopeakellojen arvo, joita tässä maassa ainoastaan korjataan ja myydään. Parempaa aineellista ajankohtaa osottaa myöskin levypajoissa valmistettujen tavaroiden eneneminen, joita etupäässä käytettäneen rakennusteollisuuden alalla. Raudan ja rautatavarain vienti keisarikuntaan on, siitä saakka kun rajoitus tähän vientiin katsoen pantiin toimeen vuonna 885, asettunut seuraavaan tapaan: Rajoitusmäärä puudissa 66,667, 00,000 70,000 60,000 90,000 Teräs- ja Valintavar. Koneita ja Takkirau Sulainpöt- lajirautaa ä ja rautatav. työkaluja ä Vuonna. taa, tulli kyjä, tullit 0 kop, tul ä 0 kop. tul 0 kop. tul. tonta. tomia. lia kullassa lia kullassa lia kullassa puudalta. puudalta. puudalta. 886 ulosvietiin puutaa 5,658 5,6 9,8 0,8,77 76, ,80 95,000 8,0 0,,66 8, ,06 9,999 6, 6,9 6,69 687, ,665, 56,87 5,,50 696,057

6 Vienti oli siis suurin ensimmäisinä vuosina 886 ja 887, mutta väheni tuntuvasti vuonna 888, kun työ Daalinruukissa lakkasi. Vuonna 889 huomataan taas vähäinen lisääntyminen, etenkin valintavaroihin ja raudanvalmistuksiin katsoen. Koneteollisuuden sitä vastoin ei ole onnistunut vastaiseksi saada tuotteilleen menekkiä keisarikunnassa, vaikka 0 kop. tullia puudalta näistä tavaroista ei suinkaan voitane pitää korkeana verrattuna niihin tullimääriin, joita samallaisista tavaroista siellä on määrätty ulkomaihin katsoen. VII C. P. Solitander.

7 . Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa v Oulun läänissä. Tuotteiden arvo Saatua kultaa! Kullanhuuhtamojen luku Huuhdottua maäta Lukumäärä Päivä- töitä Kultaa päivätyötä kohden M n f. grammaa kuutiometriä Työntekijöitä grammaa Ivalonjoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suomen Lapissa... v ,66,86,50 8 0,000,055 *),07 Katsaus kullantuotannon määrään Suomessa edellisinä vuosina: vuonna 870 6,8 9,7,06 8,8 6,66 5, , 56,69,05 7,68 9,89 9,85 n 87 79,7 55,07,6 9,99,6,57 >? 87 0,55,07,0 6,098,590 7,0» 87 7,99,59,50 6,50 9,85 6,«875 5, 6,978,50 9,0 5, 8,8 876,75 9,9,oo 8,06,6 90, ,0 6,97,oo 6,,6 66, ,7 5,758,60,85,0 59, ,90 8,8,50,0,,6 5? ,9 7,609,oo 6,97 6,87 90, ,86 0,6,5 5 0,99 7,868 65, ,9 9,,oo 66 6,079 8,57 70, 55 88,95 9,97,50 6,86 5,7 50, ,88 6,0,50 5 7,5,85 0, ,66 6,5,oo 6 5,99, 7, ,5,76,oo 6,00,656 67, ,697 6,780,50,57,07 79, ,77,5,5 5,6 5,665 5,8 Summa jakeskim. 0 vuodelta,59,08 86,00,6 6,797 7,9 77, *) Niistä 0 naispuolista työntekijää. Muist. Huuhtokullan arvo on tfnf. 0 grammalta. Noilla 8 kaivos-aloilla oli 9 huuhtamonhoitajaa. Pisin huuhtomisaika kesti Toukokuun 7 päivästä Syyskuun päivään; keskimääräinen huuhtomisaika Kesäkuun päivästä Syyskuun 0 päivään.

8 . Pitkärannan vaski- ja tinalaitokset vuonna 889 i. Työ kaivoksissa. Päivätöiden lukumäärä: p o r r a k se ssa...,670 kaivoskujassa...,95 syvennyksessä....,05 koneella nostamisessa,705 pumpun vartioimisessa.,0 pajassa...,05 höyrykoneen hoidossa,658 kaikellaisissa töissä..,7 yhteensä päivätöitä.. 7,76 Porrattuja metriä: p o rra k sessa... 9,56 m. k a iv o sk u ja ssa...,79 m. sy v en n y k sessä...,57 m. yhteensä porrattuja metriä.. 5,9 Käytettyjä räjähdysaineita: dynamiittia...,588 kg Sytytinlankaa, renkaita ä 7, m, kapp. nalleja....,056 Saatuja tai ajettuja metriä: porraksessa.... 5,6 pit m. syvennyksessä... 9,5 syv. m. yhteensä tunkeumista vuoreen,6 metriä Saatua vu orta... 9,806,5 tonnia Nostettu määrä v u o r t a... 9,70,6 Tästä nostetusta vuorimassasta on kulunut: vaskenvalmistukseen.. 7,095,9 tonnia tinanvalmistukseen...,605,7 9,70,6 tonnia Vuorensärkemistuhkset : Kilogrammalta dynamiittia on keskimäärin saatu... edetty kaivoskujassa syvennyksessä,00 kg vuorta 0,o8 m, m. Malmin valikoiminen. Päivätöiden lukumäärä: valikoim isessa...,08 höyrykoneen hoidossa.. 05 kaikellaisissa töissä...,78 yhteensä päivätöitä 5,96 Vasken valmistukseen on kulunut malmia.... 8,85, tonnia Tinan Yhteen tonniin vaskea on kulunut malmia...,59 tonnia tinaa... 7,6

9 . V a sk en liu oitu s m ä rk ä ä k ein o a k äyttäm ällä. Päivätöiden lukumäärä: malmin rouhinnassa...,87 höyrykoneen hoidossa.. 6 Iiu o itu sty ö ssä... 6,705 kaikellaisissa töissä...,580 päivätöitä,085 7,80 m8,69, tonnia rautaramua , jodkaliumia... 5 kg Käytetty määrä: puitakloreeraavaisessapaahtamisessa keittosuolaa... r ik k ih a p p o a...,8,7 m a lm ia... 5,06 tonnia Saatu määrä: s e m e n ttiv a s k e a... rikkihopeaa... 58,8G6 tonnia,67 kg. Kasartaminen ja puhdistaminen. Päivätöiden lukum äärä...,650 Kulunut määrä puita... 7,7 m8 Saatu määrä puhdistettua v a s k e a... 9,978 tonnia 5. T in a m a lm in huuhtom inen. Päivätöiden lukumäärä h u u h to m ise ssa...,66 Käytetty määrä tin a m a lm ia tonnia Saatu määrä tinajauhoa...,09 tonnia 6. T in an su latu s. Päivätöiden lukumäärä tinansulatuksessa Kulutettu määrä tin a ja u h o a...,09 tonnia Saatu määrä t i n a a...,9695 tonnia Kaikellaisiin töihin on käytetty,060 päivätyötä, jonkakautta käytettyjen päivätöiden koko lukumäärä nousi 7,8. Ruukissa kulutettiin yh teensä... 5, m puita,, 76,5 m puuhiiliä,,...,8 tonnia = 5 m koksia,,,69, tonnia keittosuolaa 588, tonnia rautaramua,, kemikaalioita...,658 S k f edestä; ja saatiin vuonna 889 niinkuin ylempänä on mainittu: 9,978 tonnia puhdistettua vaskea,9695 tonnia tinaa sekä,67 kg rikkihopeata, kaikki arvioitti! 976,865 9mf arvoiseksi.

10 . Välimäen rautakaivos vuonna 889. Kustannus S/hf. Louhittua malmia dt. Wiipurin läänissä. Välimäen kaivos, Mäkisalon kylässä Sortavalan pitäjässä, johon kaivamisluvan on saanut p. Lokakuuta 889 insinööri Chr. Husgafvel ja josta malmia viedään Putiloffinruukkiyhtiölle Pietarissa 8,55 0,00 Mnist. Työssä Välimäen kaivoksessa käytettiin 55 mieshenkilöä, joista 6 henkeä oli 5 ja 8 vuoden välillä sekä henkeä alle 5 vuoden ja tehtiin,00 päivätyötä sekä kulutettiin ruutia ja sytytinlankaa 580 markan arvosta. Nostettu vuorimassa mainitussa kaivoksessa teki yhteensä 0,000 desitonnia. Missään muussa rautakaivoksessa kuin Välimäessä ei ole tämän vuoden kuluessa työskennelty.

11 5. J árvimalminnosto vuonna 889. Järvien lukujoista malmia on nostettu Kustannukset malmin nostosta jakuletuksesta Kotiin tuotua malmia Järvien rannoille jäänyttä malmia nostettua järvimalmia M n f. dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki ,865 5,0 5,0 Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki ,000,800 0,00,000 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki... Oravin ,70 5,00 9,800 65, ,750 5,000,500 7, ,0 50,00,00 9,500 Kuopion läänissä. Jyrkän ru ukki... Karttulan... Kuokkastenkosken ruukki... Möhkön Pankakosken,... Salailuun,... Juvankosken ,60 6,900 9,50 80,0,00 9,760,80 0,000, ,00 0,500 8,00 57,00 8,600, ,00 00,600 9,00 0,00,00 0 8,0 8,00 97,00 5,00 Waasan läänissä. Kiimingin ruukki...,650 9,500 9, ,75 6,90 9,700 76,60

12 6 5. Maasuuneja vuonna 889. a. T ek oain een k u lu tu s ja valm istu sm äärä. Valmis Kotimaista malmia K ulut ettu Ulkomaista malmia Puita mal-, minkui- i vaamiseen V a lm is te ttu Kalkkikiveä Puuhiiliä Valutakkirautaa Takotakkirautaa Valinteoksia takkirautaa tusarvo dt dt dt m dt dt dt dt dt S/bif. Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki..,57 885,95,700,700 5,000 Kosken..,79 8,6 0,55 5 0,579 9,600 Skogbyyn.. 5,,76,68 56,77 7,70 Trollshofdan.. 0,0 -,5 5,0 5,0 7,660,57 57,605,9,700 8,55 0 0,55 08,000 Turun ja Porin läänissä. Teijon ruukki...,05,06,00 6, 7 7,97 50,000 Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki.. 9,95 9,790 8, ,50 80,900 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 5,7, ,0 8,500 7,768,000 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... 7,05, ,77 6,9 5,000 Karttulan... 9,965 9, ,600,000 Kuokkastenkosken r..,087 5, 9,5,50,98 8, ,000 Höhkön ruukki... 8,800 9,,507 6,8,5,058 6,000 Salahmin... 5,50,7,85,,57 5,759 7,00 Juvankosken ruukki. 7,08 6, 6,90 7,8 0,7 90,000 Wärtsilän 5,8 906,77,5 68,58 e!,8 0,000 0,58 7,96 5,676 5,08 6,8 5,558 0' 79,05 68,00 80,8 90,650 7,96 0,9 5,588,65 05,8isj,9j 50,599,7,00 Takoraudan keskimääräinen hinta tulee siis olemaan 9 Stfaf desitounilta.

13 7 5. Maasuuneja vuonna 889. b. Teknillisiä tietoja. Päiväjol- loin työ uunissa alkoi Puhallus vuorokausien lukumää rä v. 889 Hengen likimääräinen lämpö Hengen likimääräinen paino suuruus C mm m Hiilipanosten Panoks ie n koko lukumäärä Takki rauta- prosentti malmista Hiilenmeno takkirauta desitonnia kohti Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.. u/a ,98,96 8, l, Kosken.. 8/n ,98 8,507 50,o 0,8 Skogbyyn.. % ,98,78 50,o 0,7 Trollshofdan.. /ä ,5 9,005 5,o 0,7 Turun ja Porin läänissä. Teijon ruukki... % ,5 9, 5, 0,7 W iipurin läänissä. Suojärven ruukki.. /889 9 kylmä 59,00,50,o V Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 6/ kylmä 55,5 9,68 0,5 0,8 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... /ai889 6 kylmä 0,65 7,77 6, 0,7 Karttulan... Va889 8 kylmä 55,50 5,770,o 0,9 Kuokkastenkosken r. u/s ,0 6,766, 0,7 Möhkön ruukki... /ä ,0,57 8,o 0,7 Salahmin... 8/s ,0,5 7,o 0,7 Juvankosken ruukki. Vh ,5 5,65 9, 0,6 Wärtsilän ruukki.. / ,0,7 8, 0,7

14 8 6. Harkkouuneja vuonna 889. Puhallusvuorokausien lukumäärä Panoksien likimääräinen suuruus Hiiliä Malmia Malmia Käytetty rautaa Puuhiiliä Valmistettu harkko- hl kg dt m dt Muistutuksia Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki ,0,60 7,8 Waasan läänissä. Kiimingin ruukki.... 5,6 55 9,65, 505,78 7,77 rautaa. Harkkorautaa ei ole erityisesti punnittu, vaan on siitä heti taottu 807 dt kanki Harkkoraudan arvo on mainittu kankirautavalmistuksen yhteydessä.

15 j 9 7. Takoraudanvalmistus abjotaoimassa v Työvuorokausien lukum äärä Kulut ettu Takkirautaa Yh Kotimaista Ulkomaista Ram ua Valmistettu Hienoa rautaa Kaikellaista rautaa tuksien Puu- Sulainpötkyjä Kankirautaa Valmis hiiliä teensä arvo d t dt dt dt m dt dt dt dt dt Sfaf. % m IlPolttohuvennus Hiilemneno takki* Irauta desit, kohti Uudenmaan läänissä. Pinjaisteu ruukki.. Waakerm.. 7 Kellokosken.. Strömforsiu.. Mustion.. 5 5,0,608,69 98, ,76,608,68 98,5.980,85,7 00,9,65, ,775, ,505,088,76,00 0,000 5, ,000,75 76,77 0, 8,58,7,507:,06 05, ,8 0,8 0,8,0 0,8 Turun ja Porin läänissä. Leineperän ruukki.. 7 Kauttuan.. 0 Noormarkun.. 6 Kuuston.. 7 Kirjakkalan.. 86,700,,,7, ,80,8,9,7,6,7,86,56,86,89 5, , , ,07,0,66,88, ,79 8,0,0 0,9 0,9 0,9 9,80,66 6,60 9,8 5 5,6,86,56 0,086 79,79 Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki.. Hautakosken.. Wierun , ,58 5 0,6,05,76,98 97,88 708,79,79 70,79 878, , ,0.000,,555, ,78 5,89,087,968 5,050,000 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... Pankakosken ,6 00 j 7,6!,870, ,767,700 0, 55, ,7 7,8 7,8 5,9,70 0 -,9 58,700 Waasan läänissä. Inhan ruukki.. Kimon... Kiimingin... Koskensaaren ruukki. Orismalan,, , h a r k k o, r a 0.7 t a a,785,87,80 9,7,09 70,00 807, ,00 807, , ,0, M 0,8 -,85,0; 595; 5,587 5, ,0 85 5, 6,800 6,799; 5,79 5,5 7,09,5,57,067,050 5,586 90,7 _ Valmistus ahjoa kohti ja vuorokautta kohti,» aina 9,i dtonniin; keskimäärin 7,7 dt; keskimääräinen puuhiilien knlutus desitonnia kohti O.sr m; keskimääräinen polttohuvcnnus, kun valmistusta harkkoraudastn ci oteta lukuun 6 %.

16 0 8. Tukoraudanvalmistus valssilaitoksissa. a. Putlaus. Uudenmaan läänissä. Työvuoro kausien luku Liikainäärä tai vajaus omassa kulutuksessa Takkirautaa Takkirauta ram na Kulutettu Polttoaineita Sulainpötkyjä Kivihiiliä Paita Milli baareja V a m i s t e n takkirautaa Muuta putlausr. d t dt dt m m dt dt dt dt Fiskarin ruukki.. 87,9 95,7,0,5 0,50 0,50,08, Karkkilan.. 5 5, ,67,5,86,86 ± 0,s 8,908,09 9,77,0 7,0 5,8 5,8,08 Polttohuvennus O - Turun ja Porin läänissä. Matildan ruukki.. 8 5, ,00 5,0 06 5, Mikkelin läänissä. Oravin ruokki..,89,89,900,98,98 +,98 9, Kuopion läänissä. Jnvankosken ruukki,7 85,559 7, 0,77 0,77 6,6 Warkauden 68 0,760,00,060 6,556,,055,85 0, +,687,8 Wärtsilän 8,88,88 6,0 7,9 7,9-0,0 9,8 58,5.85 5,907 0,89,7,,85 7,90 + 0,7 08,055,75 05,770,67 66, ,05 9,09 +5,55 Muist. Keskimääräinen polttohuvennus putlauksessa /o takkiraudasta. Keskimääräinen valmistus yhdessä putlausuunissa vuorokautta kohti on vaihdellut,0 ja,90 kg välillä; keskimäärin 5 dt. Kaikki valssilaitoksissa kulutettu takkirauta on valmistettu omassa maassa. Muutamissa valssilaitoksissa Itä-Suoinessa myydään raakaa millbaaria Keisarikuntaan; siitä riippuu mainitun tavaran valmistuksen liikamäärä Oravissa, ^Varkaudessa ja Wärtsilässä yli sen minkä ruukit ovat kuluttaneet kankiraudan valmistuksessa, mikä kulutus on mainittu seuraa-i vassa taulussa.

17 8. Takoraudan valmistus valssilaitoksissa. b. Hitsaus ja valssaaminen. Työvuorokausia K u u t e t t u V a m s t e t t-u rauta a Sulainpötkyjä Polttoaineita Millbaaria Muuta rautaa rautaa Rautalankaa Kotimaisia Ulkomaisia Kivihiiltä Puuhiiliä Uudenmaan lää dt dt dt dt dt m m m dt dt dt dt dt dt dt.'f in / f. nissä. Fiskarin ruukki 87 8,7,70,0,8, ,055 6,609,69 _ 6 8,0 775, ,9 Karkkilan 0,86,86,780 -,8,8 85,000, Turun ja Porin läänissä. Puita i Tavallista rautaa Hien o- rautaa Levyjä mistus Katto - levyjä ja muoto ra u ta a Kulm a,- p a o tt- Val,079,70,0,8 8,0 50 7,85 _ 0,,69 _ 6,8 860, , Matildan ruukki 9 5, ,887 0,67,67 00,000 9,5 arvo Saatua ramua Polttohuvennus /n Mikkelin läänissä. Oravin ruukki.. 60,000 Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki 6,90 _,90,600,75,88 75, ,7 Juvankosken,, 6 0,9 0,6 --,96 7, _ _ 7,995 00,000 9,5 Warkauden,, 09,70,5 86 5,67,76,768 8,79 _ 0,58 68, ,9 Wärtsilän 89 6,999 6,999,50,500 88,989 50,000 76,6 9, , ,9,76 85,79, , ,59 8, 67,60,8 9,76,0 8,5 55 7,85,9 58,6,65,79, ,600,99,956,09 6,5 Muist. Oravissa valssattiin putlausrauta millbaareiksi niinkuin edellisestä taulusta näkyy, mutta hitsausta ei toimitettu. Pankakoskessa ei ole putlausuuneja, vaan rautalanka valssataan harkkoraudasta, joka ahjossa on taottu raakakiskoiksi. Wärtsilän valssilaitoksen valmistusarvon yhteydessä on myöskin mainittu millbaari (katso edellistä taulua), jonka arvo nousee 0,000 Mnf. Samoin on Warkauden ruukin laita. f-* H -

18 i 9. Valurautalaitoksia. a. S u latu s S iem en sin -m a rtin u u n issa. Uudenmaan läänissä. II Työvuorokausia Chargeria Kalkkikiveä] j. dolomiittia Polttoaineita Teräsvalinteoksia Kivihiiltä j Puita i K u u t e t t u Valmistettu T akkir.' ja ter. ram ua Rautaa Takor.! jatakor. ramua ; Muuta rautaa Turpeita Rautamal- mia Valanteita dt m m m dt dt dt dt dt dt dt dt dt Äminneforsin ruukki ,900 6,66,050 0* 8,66,78 8,6 8,6 Saatu takaisin Kuopion läänissä. Wärtsilän rpukki j90**,67,96 9, , ,6?,687 Ilo] 0,,78 9, ,968 8 *) dt ferrosiliciuinia ja 7 dt ferromangaania. **) 65 dt pcilirautaa, dt hcniatiittirautaa ja 5 dt ferromangaania. b. V alu rau dan v a lssa u s. Kulutettu Poltto-aineita Vai- Kivihiiltä J in Puita m dt I Tavallista i rautaa -Li V almistettu J Hieno-! rautaa! taa dt dt dt i Kulma- ja muotorau-! i - Uudenmaan läänissä Valanteita Kattolevyja arvo %>f Takaisin saatu määräi i Polttohuvennus /0 Äminneforsin ruukki 5,86 8,99,8,750 7, 0, ,7 Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki.,5,5,0 79,650 60,000 0, 5,70,6 6,5 79,750 9,78 80,000 8

19 Uudenmaan läänissä. Ainerautaa 0. Musta- ja tehdastakeita. Kulutettu Y a m i s t e t t u Polttoaineita Koksia ja kivi- hiiliä! Valmistusarvo Puuhiiliä Puita Lapioita ja kihveleitä Kirveitä ja! piiluja Taikkojä ja kuokkia Hevosenkenkiä jhevos:ken- Igän naul. Puserret- ; tuja naul. j Leikenau- j loja Lankanau- j Joja j Sahanteriä;io kg! Muita ta- keitä i i j dt m m m 0 kg 0 kgj 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg loka: 0 kg dt Pinjaistcn ruukki, ,000,65i,000,66 955,80,050 Waakerin _ ,000 Kellokosken , _, ,000 Strömforsin ,000 Mustion ,500 Äminneforsin,, ,000 Turun ja Porin läänissä. i Takonauloja,79 9,68 9,8 7,5,0 5, ,90,5 5,550 Daalin ruukki 0,05 0 6,500 Leineperän 6,6 5,000 Kauttuan H 5 --, 7,000 Loimijoen naulat. 9, ,0,5 9,05,500 Noormarkun r:ki 76.,666,09 9,000 Kirjakkalan 9 _ _ 07 8,000 Turun naulatelul.,000,0,850 50,000 Hämeen läänissä.,5 «70,07, ,08 88,0,5 5,80,77 55,000 Jokioisten ruukki,09 5,86 60,97,9,07 68,7766,08.9,77 00,000 Rautakosken _ 7 8 5,000 Vierun ,00 W iipurin läämssa ,0 60 0,8 5,76,9,9 68,776 6,08,568,08 0,00 Peron naulatckd., ,550(7,950 Kuopion läänissä. ',50 5,000 Jyrkän ruukki Möhkön ,000 Pankakosken ,000 Salalimin 6 i Juvankosken _,790 5,000 W aasan läänissä.».,500 8,65 0,650-5, ,8 Inhan ruukki 5 75 _ 5,07 50,500 Koskensaarcn , , , _ 5,707 87,00,0,660 8,06 87,985 9,877,5 5,50,9,0 57,00«6.0 7, ,78,7,75,78

20 ! Uudenmaan läänissä. Kotimaista j takkirautaa j. Valimolta. Kulutettu Ulkomaista takkirautaa j ' takkirautaa Konevalinteoksia Puuhiiliä i Itok- I siä V a m i s te u Ranm-takkirautaa Polttoaineita!Kauppavalin- teoksia j Kaikellaisia valinteoksia Valmistuksen arvo dt dt dt dt m m dt dt! dt dt Stnfi kg Fiskarin ruukki , ,8 5,000 6 Helsingin laivatokka 966,09 70?,0 5 l,95i 5! 70!,0 5,00 Karkkilan ruukki,700,7 i 6,7 05! l.ooo 500!,500 0,000 Kellokosken ,9 Osbergin konepaja,650 0, ,0,570,6 I. D. Stenberg &Poik. 770,0 0,0,800,800 75,000 Mustion ruukki ,500 Turun ja Porin läänissä.,9,59, 7,7 0,0 6,6,856,65,7,60 i i Porin konepaja.. 5, ,007 6,89!,97 5,80 9,850 ;Crichton &Kumpp.k. 57,65 9,57 80,0' 9, 5,000! Matildan ruukki..,550,758 50,58 50,7!,7 70,000 9 Teijon ,000 0 Turun rautateoll. y.k. 87,9,678 8,97,97 00,000 Turun konepaja..,560 0,700 00,00; 60,560 0,000 Hämeen läänissä.,5 5,0 9 7,687 -,79 7,6,6:,97 6,65 9,850 Forssan konepaja. _,05 85,90 _ 66,08 _ 9!, 5,000 _ Jokioisten ruukki ,000 _ Tampereen konepaja,,96,70, ,85,990 0 W iipurin läänissä.,90,8 0,085,550 6!,59 i Ilm oitettu koksinm eno ta k k ir. dt (=00 kg) k o h ti 5,87 68,990 Gallenin konepaja. _,9 850,0 _,65,65 0,000 V. Gutzeit&Krppk.p , Sumpulan ruukki , ,9 0,09 60, ,6,70,66 9,89,9 6,096 08,000 i Kuopion läänissä. Puhoisten konepaja _, 00 5,00 Juyankosken ruukki,68, ,69.,7 0,000 Wärkauden, ,70 8,65 57,69 0,000 0 Wärtsilän ruukki,7, , , ,0 5 6,^ 79,9,909 5,5 05,00 Oulun läänissä. Oulun konepaja..,6 7, ,005 8,000 6,7,789,66 6,098 5,5,975,90!.759j 8,5 6,896,7,88

21 i 5. Tekoaineenkulutus konepajoissa vuonna 889. Uudenmaan läänissä. Berggrenin k. p. Helsing. Porvoon k. p. Porvoossa Fiskarin konepaja Pohjan p itä jä s s ä... Fiskarin hienopaja Pohjan p itä jä s s ä... Kaasutehtaan k.p. H:gissä Helsingin laivatokka.. Helsingin laivavarvi.. Karkkila Pyhäjärven pit. Helsingin Rautateollisuus osake yhtiö.... Osbergin konep. Hrgissä J. D. Stenberg & Poikain konepaja Helsingissä. John Stenbergin konepaja Helsingissä.... D. J. Wad6nin konepaja Helsingissä.... Takkirautaa Kotimaista Ulkomaista! Takorautaa j!! Ulkomaista i i Kotimaista Terästä Levyjä Kulma-ja pantturirautaa Tuubeja i Takkirautaputkeja Kotimaisia Nietejä (It dt dt dt dt dt dt dt dt metriä! dt dt dt dt dt _ _ , , , , , , ,760 0, ,000,6 y Ulkomaisia 6 6 « Vaskea, Sinkkiä y. m. metallia ,6 5, , ,5,09, Turun ja Porin läänissä. Porin konepaja Porissa. _ ,86,0,9 6 Crichton & K:pp. Turussa ,7 55, «0 Matildan ruukki Perniön p itä jä s s ä Turun rautateoll. yht. k.p Turun konepajan osakeyhtiö ,8,8,08,88,06 7,68,87 7, Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tampereella Forssan k. p. Tammelan p Nokian kopep. Pirkkalan Tampereen palttina- ja rautateoll. osakeyhtiö , «,09 6 0,

22 in. Tekoaineenkulutus konepajoissa maassa vuonna 8S9. ( J a t k o a. ) Takkirautaa Kotimaista j Ulkomaista j j Kotimaista i Takorautaa Ulkomaista! i Terästä Levyjä Kulma- ja pantturirautaa Tuubeja Takkirautaputkeja Kotimaisia Nietejä dt dt dt dt dt dt dt dt dt metriä dt dt dt dt dt Wiipurin läänissä. Gallenin k. p. ^Viipurissa _ ,98 5 \Viipuriti k. p )0 50* W. Gutzeit &K:t Kotkassa _ _ Lappeenrannan konepaja Mikkelin läänissä. Ulkomaisia Vaskea, Sinkkiä y. m. metalleja , , Lehtoniemen k. p. Jorois Kuopion läänissä. Puhois Kiteen pitäjässä _ _ Juvankoski Nilsiän _. 0 Warkaus Leppävirran , W ärtsilä Tohmajärven,, _ ,6 76, Waasan läänissä. Waasan konepaja W:ssa Oulun läänissä. Velj.Friisin k.p Kalajoenp Oulun konepaja , , Kaikki yhteensä,67,700,7 0,00,09;,096,765 6, 5,67, ,6,6! Valtion rautateiden konepajat. Konepaja Helsingissä..,78 658,96,55,55 59,750, Hangossa o -- _ 5 Turussa Wiipurissa Kuopiossa _ Nikolainkaup ,, Oulussa ,78 707,5,5 88, ,767, koko maassa,,07 6,88,56,9 7,77,85 6,690 7,0, ,89,596 Muist. Fiskarin hienopajassa kulutettiin 06 dt mustaa puuta. Ne mctallitavarat, joita valtion rautateiden konepajoissa kulutettiin olivat enimmäkseen vaskiputkia. Mitä kotimaiseen tekoaineesen tulee m ainittakoon vielä: että 96 dt ram ua on laskettu olleen kotim aista ja että siitä 705 dt on kulutettu valtionrautateillä; että 5 dt terästä oli kotimaista, suurin osa W ärtsilästä; että 0 dt levyjä oli kotimaista, josta suurin osa eli 695 dt kulutettiin Warkaudessa ja 00 dt Puhoisissa; sekä että 70 dt pantturia ja kulm arautaa oli kotimaista, josta 90 dt on kulutettu Puhoisissa ja 80 dt V arkaudessa, loput muualla.

23 7. Valmistus Konepajoissa vuonna 889.!kpl. ehv. Näistä h ö y ry v e n e ls tä oli yli 0 e h v. kpl. kpl. lejä vesi maa ehv. kpl. ehv. kpl ehv. Höyry pannuj a Höyrykoneista oli yii 0 ehv. kpl. kpl. Työkoneita kpl. Höyryveneitä Lokotnobii- Höyrykoneita*) Maanviljelyskaluja kpl. Meijerikaluja kpl. I Myllylaitoksia ikpl. I Sahalaitoksia kpl. Muita töitä Arvo Sfoif. Uudenmaan läänissä. Berggrenin, Helsingissä.. Pannuj a, sisternejfl y.m 75,768 Porvoon, Porvoossa... Konetöitä. 5,000 Fiskarin, Pohjan pitäjässä.,5 i Transmissioneja y. m. 9 dt veitsiä, sakseja 50,000 hienopaja.... y. m. Kaasutehtaan Helsingissä. 5 - kaasu- & vesijohtoja. 5,000 Helsingin laivatokka Helsingin laivavarvi... l : te ttu a, K o rj. 9 la iv a a. 60 höy- 50,9 r y v e n., 5 ra u tapr«.u in u a. Korj. 9 höyry venettä. 9,00 Karkkilan, Pyhäjärvellä.. Helsingin rautateoll. os. yht. Osbergin konepaja H:gissä. M u tte ria, r u u v e ja, ta k e ita V aasan koppivankilaan. 90,000 T a lo n b a p ln e ita, ra k e n n u s -, a jo j a p a lo k a lu ja. 70,000 Koneita, ajoneuvoja, työkaluja. 90,000 J. D. Stenberg & Poik. H:gissä T u rb iin e ja, p a n im o - j a p a p e r i 00,000 i te h ta a n k o n e ita. John Stenbergin Helsingissä kpl. dynamokonetta. 76,000 D. J. Wadenin, Helsingissä. Telefooneja y. m. 50, i ,5 i,76,59 Turun läänissä. Björkbodan Kemiössä... Meijeri-astv takeita y.m la s tlh ö y ry la lv a, k ak so is- Porin P o r i s s a l s y l. h ö y ry k o n e, 6 s is te rn iä, v a n n e s a h a a. W. Crichton&K:mpp.,Turussa 0, kappl. purjekutteria.,60,000 R a u ta k o n s tru k t. Y n ltio -a rk k ii- Matildan Perniön pitäjässä v ia v a rte n. 8,6 88 p u m p p n a, 66 k a s s a k a a p Turun rautateoll. yhtiön pia. E nskärin m ajakkaan li- 5,000 Turun konepajan osak. yht. Korjauksia. 0,000, ,6 56 _ i 9,85,6 Hämeen läänissä. Finlayson &Kumpp. Tampilla Korjauks. puuvillatehtaasen. 0,000 Forssan Tammelassa Korjauks. sam. 5,000 Nokian Pirkkalassa... Korj. paperitehtaasen. 0,67 Tampin palttina-ja rautateoll Turbiineja, sahalaitoks. 60, ,67 *) Paitsi niitä joita on mainittu höyryveneiden ja lokomobiilein yhteydessä.

24 8. Valmistus Konepajoissa maassa vuonna 889 (jatkoa). Wiipurin läänissä. kpl.j Höyryveneitä. ehv. Näistä höyryveneistä oli yli 0 ehv. kpl. k p l. ehv. ' k p l.l Höyrykoneita vesi ehv. k p l. maa Höyrykoneita oli yli 0 ehv.! Höyrypannuja Työkoneita Lokomo- II bnleja Maanviljelyskaluja. M eijerikaluja ehv. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. Sahalaitoksia k p l. Myllylaitoksia Ikpl. Muita töitä Arvo tnf Gallenin Wiipurin kaup. Wiipurin sähk. konepaja 60 i % l 9Vä Vesijohto Lappeenrannan koppivankil. Akkumolator. ja dy W.Gutzeit &K:mpp. Kotka Korjanksia. 8,000 Lappeenrannan.... Vesljoht., pumppu- Mikkelin läänissä. laltoks. y. m. 0, l * '/, l 9 _ 70,600 Lehtoniemen k p. Joroisissa - - Turbiineja ja sahoja. 65,058 Kuopion läänissä. ja Poraus-, silppu- Puhoisten Kiteen pitäjässä 5 '/a rlsknnkoneita. 00,000 Juvankosken Nilsiän pit ,000 Warkauden Leppävirran p Tl Korjauksia y. m. 78,8 Wärtsilän Tohmajärven p. 50 Työaselta. 5,569 Waasan läänissä V, , Waasan konepaja... i l 5 Vesirattaita. 65,000 Oulun läänissä. Velj ekset Prii sin Kalajoella Messinki- ja rantatöitä. 8,000 Tervauuneja, sahoja Oulun konepaja y. m.,6 yksit, konepissa 5, , , ,0,800 Valtion rautateiden Konepajat. Helsingissä; matkustaja ja kapp. umpin. tavaravaunua; lokomotiivien ja vaunujen korjauks.,0,709 Hangossa, lokomotiivien ja vaunujen korjauksia... 69,909 Turussa 98,885 Wiipurissa 90,5 Kuopiossa 6,77 Waasassa 50,60 Oulussa,650,89, valmistusarvo maan yksityisissä ja valtion konepajoissa v ,50, Muist. Valmistusarvo valtionrautateiden konepajassa Pietarissa, joka nousee 55,60 Sfaf, ei ole otettu tähän lopputiliin.

25 . Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoihin vuonna Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa. Berggrönin k onepaja... Kaasutehtaan... Helsingin Laivatokka... Helsingin Laivavarvi Helsingin rautateollisuus o sa k e y h tiö... Osbergin konepaja... J. D. Stenberg & Poikain k o n e p a j a... John Stenbergin k o n eteh d a s... D. J. Wadönin sähkö k o n e p a ja... 9 in f. 75, ,69 89, , ,, Porvoon kaupungissa. Porvoon k o n ep a ja... 5,000 In gon pitäjässä Kaijan Pohjan n n n n Tenalan n» n n Raaseporin kihlakunnassa. Waakerin ru u k k i... Mustion... Pinjaisten.... Fiskarin... Äminneforsin ruukki... Kosken... Skogbyyn... Trollshofdan... 58,80 6,000 6, ,600 7,70 7,660,769,0 Lohjan kihlakunnassa. Pyhäjärven pitäjässä; Karkkilan ru u kki... 0,000 Helsingin kihlakunnassa. Tuusulan pitäjässä; Kellokosken ru u k k i...,9 Pernajan kihlakunnassa. Ruotsin-Pyhtään pitäjässä; Strömforsin r u u k k i...,000 laitoksessa Järvimalmia Karkkilan ruukkia varten 5 j ä r v e s tä...,59,790 6,865 Uudenmaan läänissä,556,655 Turun ja Porin läänissä. T urun kaupungissa. W:m Crichton & Kumpp. k o n e p a j a... Turun rautateoll. yhtiön... Turun konepajan osake-yhtiö... 'Piirun Na,illat,e h d a s...,95, ,0,000 Porin konepaja Porin kaupungissa. 69,850

26 0 Halikon kihlakunnassa. Kemiön pitäjässä; Björkbodan ruukki... ; Daalinruukki... Perniön ; Matildan ruukki... ; Kuuston...» ; Teijon... ; Kiijakkalan... U lvilan kihlakunnassa. Ulvilan pitäjässä; Leineperän ru u k k i... Noormarkun ; Noormarkun... Euran ; Kauttuan... S b f Stnf ,500 55,6 5, ,79 96,95 60, ,000 Loimijoen kihlakunnassa. Loimijoen pitäjässä; Loimijoen n a u la te h d a s...,500 5 laitoksessa Turun läänissä,99,85 Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa. Finlayson & Kumpp. remontti konepaja.... :... Tampereen palttina- ja rautateoll. yhtiön konepaja... 0,000 8,990 50,990 Pirkkalan kihlakunnassa. Pirkkalan pitäjässä; Nokian remontti k o n e p a ja... 0,67 Tammelan kihlakunnassa. Tammelan pitäjässä; Forssan remontti konepaja... Jokioisten kappelissa; Jokioisten tilan osake-yhtiön konepaja.. 50,000 95,000 55,000 Hauhon kihlakunnassa. Lopen pitäjässä; Rautakosken ruukki... 0,000 Hollolan kihlakunnassa. Padasjoen pitäjässä; Wierun ruukki.... 7,00 7 laitoksessa Hämeen läänissä,56,557 W npom läänissä. W iipurin kaupungissa. Gallonin konepaja... Wiipurin konepajan sähk. o s a s t o ,000 Lappeenrannan kaupungissa. Lappeenrannan k o n e p a ja... 0,600 Kotkan kaupungissa. W. Gutzeit & Kumpp. konepaja... 6,000

27 X nf Sfaf Hannan kihlakunnassa. Wiipurin pitäjässä; Peron n au lateh d as... 5,000 A yräpään kihlakunnassa. Haudun pitäjässä; Sumpulan r u u k k i... 60,000 Salmin kihlakunnassa Impilahden pitäjässä; Pitkärannan vaskilaitos... ; Wälimäen rautakaivos... Suojärven ; Suojärven ru u k k i... 9 laitoksessa Järvimalmia Suojärven ruukkia varten 5 järvestä ,865 8,55 80,900,066,87,796,97 5,000 Wiipurin läänissä,8,97 Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa. Pieksämäen pitäjässä; Haapakosken r u u k k i...,000 Bantasalmen kihlakunnassa. Rantasalmen pitäjässä; Oravin ruukki... Joroisten ; Lehtoniemen t e h d a s... 60,000 65,058 5,058 laitoksessa Järvimalmia ruukkia varten 56 jä r v e stä... 89,058 78,0 Mikkelin läänissä 7,78 Kuopion läänissä. Pielisjärven kihlakunnassa. Pielisjärven pitäjässä; Pankakosken ruukki... Nurmeksen ; Kuokkastenkosken ruukki... Ilom antsin kihlakunnassa. Tohmajärven pitäjässä; Wärtsilän r u u k k i... Ilomantsin ; Möhkön ,000 68,569 65,000 96,569 Liperin kihlakunnassa. Kiteen pitäjässä; Puhoisten konepaja... 5,00 Iisalmen kihlakunnassa. Iisalmen pitäjässä; Jyrkän ru u k k i ; Salahmin..... Nilsiän ; Juvankosken ru ukki... 58,00 8,8 75,000 8,8 Kuopion kihlakunnassa. Karttulan pitäjässä; Karttulan ruukki...,000

28 SSnf Sfaf Rautalammen kihlakunnassa. Leppävirran pitäjässä; Warkauden r u u k k i ,798 0 ruukissa Järvimalmia 7 ruukkia varten 0 järvestä...,65,095 8,0 Kuopion läänissä,69,05 Waasan läänissä. Nikolainkaupungissa. Waasan k o n ep a ja... 65,000 Korsholman kihlakunnassa. Isonkyrön pitäjässä; Orismalan r u u k k i... 8,000 Lapuan kihlakunnassa. Oravaisten pitäjässä; Kimon r u u k k i Kuortaneen kihlakunnassa. Ahtävän pitäjässä; Inhan r u u k k i... 80,500 Laukaan kihlakunnassa. Petäjäveden pitäjässä; Koskensaaren r u u k k i... Saarijärven ; Kiimingin... 6 ruukissa Järvimalmia Kiimingin ruukkia varten jä r v e s tä... 69,600 9,000 88,600 6,900,650 Waasan läänissä 6,550 Oulun läänissä. Oulun kaupungissa. Oulun konepaja... 98,809 Sälöisten kihlakunnassa. Kalajoen pitäjässä; Veljekset Friis in k o n e p a ja... 8,000 Lapinmaan kihlakunnassa. Inarin pitäjässä; kullanhuuhtamoa... 7,66 laitoksessa Oulun läänissä 99,975 valmistusarvo yksityisissä laitoksissa 5,59, Valtionrautateiden konepajat: H e lsin g issä... H an gossa... Turussa... ^Viipurissa... Kuopiossa... W aasassa... Oulussa...,0,709 69,909 98,885 90,5 6,77 50,60,650,9, Kaikki yhteensä 6,9,655

29 5. Katsaus teko-aineen kulutukseen ruukeissa ja kone pajoissa vuonna 889. Puita Puuhlil. Ki vihiil. Koks. Takkirautaa Takorautaa a Kotim. Ulkom. Ramua Kotim. Ulkom. m nr Jtl m*} dt. dt. dt. dt. dt. Uudenmaan läänissä. Berggrenin konepaja Pinjaisten ruukki...,57, , Porvoon konepaja Vaakerin ruukki...,,608 5 Piskarin...,96 6,7,60 8, Kaasuteli taan konepaja Helsingin Laivatokka., ,095 70,77 6 Laivavarvi., Karkkilan ruukki..,5, ,89, Kosken... 8,6 Kellokosken ruukki.., , Nissisen konepaja Osbergin.., ,650 0,0 Skogbyyn ruukki..,76 - J. D. Stenberg ja Poik. konepaja..., ,0 0 6,5 John Stenbergin konepaja Strömforsin ruukki.., Mustion..,966 0, Trollshofda.. 7,85,5 Waddnin konepaja.. Aminneforsin ruukki. 7, ,65,950 5,6 6,89,9,86 56,59 8,787,09 9,5,78 Turun ja Porin läänissä. Björkbodan ruukki Porin konepaja... 6,655, , Crichton ja Kumpp. konepaja... 7, Daalin ruukki Leineperän ruukki..,9, Kauttuan..,7, 76 9 Loimijoen Naulatehdas 650 9,05 Matildan ruukki... 5, ,8, Noormarkun... _,80, Kuuston...,86,7 Teijon.. o n70,09 60 Kirjakkalan.. J,8 -,5 9 Turun Kautateoll. yhtiön konepaja..., , Turun konepaja...,68 890,55 08, Turun Naulatehdas..,0,000 Hämeen läänissä. 6,068 7,80 6,68, ,08,8,86, Finlayson & Kumpp. konepaja Forssan konepaja..,60 500,65, Henriksdalin ruukki Jokioisten... 60, , ,78 9,59 Nokian konepaja... Rautakosken ruukki., Tampereen konepaja.,,088,, Wierun ruukki...,8, Summa,098 9,86 6,5,555 7,60,7,07 0,7

30 Puita P u u h in Kivihiil. Koksia Takkirautaa Takorautaa m m m m Kotim. dt. Ulkom. dt. Hamua dt. Kotim. dt. Ulkom. dt. Wiipurin läänissä. Gallenin konepaja.. Gutzeit & K:pp. k.paja Peron Naulatehdas.. Snmpulan ruukki.. Pitkärannan... Suojärven... Wiipurin konepajan sähkö-osasto... Lappeenrannan konepaja... Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. Lehtoniemen konepaja Oravin ruukki...,,57 5,,65 0, , , , ,0 68 5,775, ,90,6 7,79 88, ,, ,89 9 Knopion läänissä. 6,98,9 5,89 7 Jyrkän ruukki... Karttulan.... Kuokkastenkosken r:kki Möhkön ruukki... Pankakosken ruukki. Puhoisten konepaja.. Salahmin ruukki... Juvankosken... Warkauden... Wärtsilän... Waasan läänissä.,0 9,700,50,67,600,0,9 5, Inhan ruukki.... Kiimingin ruukki.. Kimon... Koskensaaren ruukki. Orismalan Waasan konepaja.. 8 Oulun läänissä. 6,59 9,50 9,5 9,50 9, ,0 7,90 950, ,6* 8 5,8,7, , ,769 70, , 95,9,8,6, 9,066,09 9 5, *, ,75 5,660, Oulun konepaja ,6 7 9 Valtionrautateiden konepajat. Helsingissä.... H an gossa... Turussa... Wiipurissa.... Kuopiossa... Nikolainkaupungissa. Oulussa..., , , , , ,7 9 78,8 88,00 0,76 8,97 59,579 9,5 8,,0, *) Harkkorautaa.

31 6. Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa vuonna 8S9. 5 Yli 8 vuotta. Suomalaisia 5 8 vuoden välillä Suomalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Alle 5 vuod. Suomalaisia Laitoksen koko väestö tekee Uudenmaan läänissä. Berggrenin konepaja... Pinjaisten r u u k k i... Porvoon konepaja... Vaakerin ruukki... Fiskarin... Kaasutehtaan k o n ep a ja... Helsingin Laivatokka... Helsingin Laivavarvi... Karkkilan r u u k k i... Kosken... Kellokosken... Helsingin rautateoll. osakeyhtiö.. Osbergin konepaja... Skogbyyn ruukki... J. D. Stenberg ja Poik. konepaja.. John Stenbergin,,.. Strömforsin ruukki... Trollshofdan... D. J. Wad6nin konepaja... Äminneforsin ru u k k i... Turun ja Porin läänissä. Björkbodan ruukki... Porin konepaja... Crichton & Kumpp. konepaja... Leineperän ruukki... Kauttuan... Loimijoen naulatehdas Matildan ruukki... Noormarkun... Kuuston... Teijon...j Kirjakkalan ruukki.../ Turun rautateoll. yhtiön konepaja.. Turun konepaja... Turun naulatehdas... Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. konepaja.... Forssan k onep aja... Jokioisten k o n e p a ja... Nokian... Rautakosken r u u k k i... Tampereen palttina-jarautateoll.yht.k.p. Wienin ru u k k i , ,5, , ,650, , ,

32 6 Yli 8 vuotta Suomalaisia 5-8 vuosien välillä! i Suomalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Alle 5 vnod. Suomalaisia Laitoksen koko väestö tekee W iipurin läänissä. Gallenin k o n e p a ja... Gutzeit & Kumpp. konepaja.... Peron Naulatehdas... Pitkärannan r u u k k i... Sumpulan... Snojärven... Wiipurin konepajan sähkö-osasto... Lappeenrannan konepaja... AVälimäki... Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Lehtoniemen k o n e p a ja... Oravin r u u k k i... Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... Karttulan... Kuokkastenkosken r u u k k i... Möhkön... Pankakosken,,... Puhoisten k o n e p a j a... Salahmin ruukki... Juvankosken ruukki... Warkauden... Wärtsilän..... Waasan läänissä. Inhan ruukki... Kiimingin r u u k k i... Kimon... Koskensaaren ru u k k i... Orismalan... Waasan k o n e p a ja... Oulun läänissä. Onlun konepaja... Kulianhuuhtamoissa Inarissa.... Valtionrautateiden konepajat. H e lsin g in... H angon... T u r u n... W iip u r in... K u o p io n... Nikolainkaupungin... O u l u n i 5 88, , ,55, : , ,08, e Z S i i , ,0 8,6

33 7. Tehtyjä uudisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa y Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ru u k k i... Vaakerin... Fiskarin... Helsingin Laivatokka... Laivavarvi... Kellokosken r u u k k i... Helsingin rautateol. osake yhtiö. J. D. Stenberg ja Poikain k.p.. Turun ja Porin läänissä. Porin konepaja Matildan ruukki... Turun rautateoll. yhtiön konep.. Hämeen läänissä. Forssan konepaja... Rautakosken ru u k k i... Wiipurin läänissä. Pitkärannan r u u k k i... Suojärven... Lappeenrannan konepaja... Mikkelin läänissä. Haapakosken ru u k k i... Lehtoniemen konepaja.... Oravin r u u k k i... Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki... Kuokkastenkosken ruukki... Möhkön ru u kki... Pankakosken ruukki... Puhoisten konepaja..... Salahmin r u u k k i... Juvankosken... Warkauden... Wärtsilän r u u k k i... Waasan läänissä. Inhan ruukki... Koskensaaren ruukki... Orismalan... Oulun läänissä. Oulun konepaja... Valtionrantat. konepajat. H e lsin g issä... H angossa... Työväen asunto perheelle. Uusi tako-vasaranratas. Työväen asunto; uusi myllynsulku. Uusi työhuone ja uusi höyrypannuhuone kivestä. Makasiini koksia ja rautaplootuja varten. Lisärakennuksia konttorirakennukseen; uusi vaja rakennettu. kerroksinen tehdasrakennus rakennettu. Uusi puhdistusvaja; ent. konttorihuon. sisust. työhuoneeksi. Pannuverstas tiilestä asfalttikatolla varustettu; viilapajaan tehty lisärakennusta kivestä. Uusi höyrypannuverstas; uusi makasiini ja uusi työv. asunto. Valimoon lisärakennuksia tehty; uusi puinen työhuone maanviljely skaluj a varten. Konepaja muutettu uuteen huoneistoon. Päärakennukseen tehty lisärakennuksia; uusi katto naulapaj. 8 uutta kortteeria rakennettu. Uusi maasuunipaikka laitettu. Verka- ja sarkasurvin laitettu. Sivurata Savonrataan sekä tavara-asema rakennettu. Sahaan tehty nopeastikulkeva raami- ja sirkkelisaha. Uusi rakennus konepajaa varten; varastomakasiini; valimorakennus; 7 asuntoa; teitä, siltoja y. m. rakennettu. Saharakennus, jossa on sirkkeli-, reunasirkkeli- ja leikkaussirkkelisaha. Uusi katto masuuni- ja vasararakennukseen; myllyä ja sahaa korjattu. Sliippi; kupoliuuni; pärehöylä. hiiliuunia; tavaralotjia. Pajarakennus; yksi kimppu- ja yksi naulavasara; siltaa. Venevaja; laivasliippi. Yksi työväen asunto korjattu. Yksi vesimylly; yksi hiili-uuni; kauppapuoti. Rakennettu saharakennus, jossa on nopeastikulkekaa saharaamia, reunapöytää, halkosahaa, pärehöylä sekä hirrennostokone. päärakennusta ulkohuoneineen; kaksinkert. höyrypannua hankittu; valssilaitosrakennus laajennettu. Kansakoulu toimitettu. Makasiini puunvilläa varten; paja hevosenkenkätehtaasen. Uusi sulkulaitos sekä luukkuja pääsulkuun. Valimoon ja päärakennukseen tehty lisärakennuksia. Levytehdas ja nikkarin verstas rakennettu. Rakennus dynamokonetta varten.

34 8 $. Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja konepajoissa vuonna 889. Uudenmaan läänissä. Vaakerin ruukki Helsingin Laivatokka... Kosken r u u k k i... J. D. Stenberg & Poik. konepaja... John Stenbergin konepaja.... Aminneforsin r u u k k i... Yksi vaimo hukkunut. Yksi pannuntekijä menettänyt toisen silmänsä. Kylpy- ja pesutupa palanut. vähempää tapaturmaa. n n tulipaloa generaattorirakennuksessa. Turun ja Porin läänissä. Crichton & Kumpp. konepaja.... Turun rautateoll. yhtiön konepaja.. salvomies loukannut toisen käsivartensa. Yksi nikkari menettänyt sormensa sirkkelisahassa. Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Yksi mies menettänyt yhden sormen sirkkelisahassa. Kuopion läänissä. Jyrkän r u u k k i... Kuokkastenkosken r u u k k i... Salahmin... Juvankosken... Varkauden... Wärtsilän... Poika hukkunut sahahirsien väliin. Työmies halkaissut leukaluunsa rautakangella. Kolme poikaa hukkunut uimassa ollessaan. miestä loukannut toisen kätensä; mies toisen silmän. mies loukannut itsensä kuolettavaisesti halkosahassa. Yhden työmiehen varpaat musertuneet. Waasan läänissä. Koskensaaren r u u k k i... Yksi seppä loukannut kolme sormea.