TEOLLISUUSTILASTOA. SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. xvm. VUODELTA EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. xvm. TEOLLISUUSTILASTOA. 12. VUODELTA EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. H E L S IN G IS S Ä, OSAKEYHTIÖ W EILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG

2 SISÄLTÖ. J o h d a n t o... Sivu. V Vuor laitoksia, ruukkeja j a konepajoja. K u llanhuuhtam ot Ivalonjoen v arrella Suomen L a p i s s a... 1 P itkärannan vaski- ja t i n a l a i t o s...2 V älim äen r a u t a k a iv o s...6 Järv i- ja S u o m a lm in n o s to... 7 M asuuneja a. V alm istus ja k u l u t u s...8 S:n h. T eknillisiä t i e t o j a... 8 H a r k k o u u n e ja...9 R audanvalm istus a h jo ta o n n a s s a R audanvalm istus valssilaitoksissa a. P u t l a u s...11 S:n s:n h. H itsaam inen ja v a ls s a a m in e n V alurautalaitoksia a. Sulatus S iem en sin m a r tin u u n is s a S:n b. V aluraudan v a l s s a a m i n e n...13 M usta- ja t e h d a s t a o n t a V a l i m o i t a...16 T ekoaineenkulutus k o n e p a jo is s a...18 V alm istus k o n e p a j o i s s a...20 K atsau s valm istusarvoon vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja k o n e p a j o i s s a S um m ittainen k atsaus polttoaineen ja tak k irau d an kulutukseen ruukkeissa ja konepajoissa T yöntekijöiden ja väestön lukum äärä vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja konepajoissa 27 Ilm o ite ttu ja tapatu rm ia ruukkeissa ja k o n e p a j o i s s a T eh ty jä uutisrak en n u k sia ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a...30 T yöväenkassoja ruukkeissa ja k o n e p a j o i s s a L äänienm ukainen k atsau s konepaja- ja ru ukkiteollisuuteen kaupungeissa ja m aaseuduilla K atsau s valm istusarvoon ruukkeissa ja konepajoissa vuosina 1894 ja Otteita valtaaskirjadiaariosta vuodelta R ahapaja vuonna Kontrollilaitos vuonna

3 Oikaisu: Y aakerin ru u k issa ta o ttiin 2,382 dt:ia k ankirau taa asem esta ilm o itettu ja 2,296 d t: sekä 131 d t m u statak eita asem esta 90 dt. T ekoaineenkulutus poikkeaa, täm än johdosta, v a r sin vähän an n etu ista tiedoista. Ilm oitus vuoden to im esta saapui painam isen jälkeen.

4 Tilastosta koskeva työtä ruukkeissa ja konepajoissa vuodelta 1895 käy selville että valm istussuhteet ylipäänsä ovat olleet edullisia, varsinkin konepajateollisuuteen nähden, joka on saavuttanut korkeamman valmistusarvon kuin minäkään edellisenä vuotena. Kuinka suuri valmistus on ollut eri metalleihin ja rnetallikaluihin nähden, näkyy scuraavasta katsauksesta. K ultaa saatiin Ivalonjoesta Lapinmaassa 9,926 gr., jonka arvo on 31,765 Tfof, jota vastoin kullansaannin arvo edellisenä vuotena oli ainoastaan 20,607 Sfkf Ivalon kullan hienous vaihtelee 940 ja 945 tuhatosien välillä vuorihienoa kultaa, josta jäännös on noin 5 /0 hopeaa, ja sen keskiarvoa voidaan pitää olevan 3 Vmf 20 grammalta. Huuhtom ista harjoittaa yhä edelleen, samoin kuin koko viimeisellä vuosikymmenellä, rahvas paikkakunnalla, ja on siitä nyt ollut hiukan paremmat tulokset, kuin muutamina lähinnä edellisinä vuosina on ollut. Hopeaa, saatu rikkihopean muodossa lisätuotteena vaskenpitelcm iscssä P itk ä rannassa, saatiin 450, n kg., laskettuna puhtaan hopean muodossa. Tämä oli lähes puolet vähempi kuin edellisenä vuotena, jolloin saatiin 877,54 kg., ja osottaa että hopeanpitoisuus malmissa on vähentynyt, koska laitoksessa on saatu suuremmat m äärät vaskea ja tinaa kuin vuotta ennen. Tinaa saatiin nim ittäin 207,sois desitounia, m utta vuonna 1894 ainoastaan 39,32;«desitonnia. P itk äran ta on m uuten ainoa tinanlöytöpaikka Venäjän valtakunnassa ja Skandinaaviassa. Vaskea Innoitettiin ja sulatettiin 3,642,88 dt., 3,323,46 dt. vastaan edellisenä vuotona. T ätä metallia saadaan nykyjään, sitten puolentoista vuosikymmenen, Suomessa ainoastaan Pitkärannassa. Rautavuorimalmia ei ole enään pitkään aikaan louhittu maassa, m utta tämän vuoden kuluessa on PutilofTiu ruukkiyhtiö Pietarissa, joka on vallannut Välimäen löydökset Impilahden pitäjässä W iipurin läänissä, alkanut suuremmoista kaivoslouhintaa siinä löytyvässä magneettisessa rautamalmissa. Malmi on titaanipitoista. eikä rikasta, sisältäen valikoittuna luultavasti tuskin enempää kuin 20 % rautaa, jonkatähden se tehdään annolliseksi elektromagneetista keinoa käyttäm ällä, ennenkuin se viedään venäläisellä alueella Laatokan luona oleviin sulattoihin. Vuoden kuluessa työskenneltiin kuudessa ennen au aistussa kaivoskuilussa, joista nostettiin 3,140 tonnia vuorta ja josta saatiin 1,906 tonnia valikoittua rautamalmia. K ustannukset eivät nousseet muuta kuin 11,461 Suukaan; m utta asuinhuoneustojen, m akasiinien, nostoja annollislaitoksien rakentam iseen y. m. meni kokonaista 235,892 ifm f Rautam alm ia järvistä saatiin 65,818 tonnia, 68,244 tonnia vastaan edellisenä vuotena; se osottaa vähennystä, joka kuitenkin on vaan näennäinen. Sillä malminnostoa vuonna 1894 harjoitettiin suureksi osaksi tulevain aikain varalle, joka näkyy siitä että ei vähemmän kuin 19,076 tonnia malmia silloin jätettiin järvien

5 VI rannoille, vastaisuudessa kotiin kuljetettavaksi. Vuonna 1895 sitä vastoin ei ole järvien rannoille jätetty muuta kuin 7,924 tonnia ja loput, eli 57,875 tonnia, on viety ruukkeihin. Vuoden aikana puhallettu takkirautamäärä nousi 23,220 tonniin, siis likimäärin kaksi tuhatta tonnia enemmän kuin lähinnä edellisenä kahtena vuotena. Kiimingin harkkohytissä valm istettiin sitä paitsi vähäinen m äärä harkkorautaa, jota suoraan taottiin 60 tonniksi kankirautaa. Takoraudan valmistus nousi kaikkiaan 20,851,7 tonniin, ainoastaan 14,664,«tonnia vastaan vuonna 1894; osottaen 43 % encnnyksen. Ahjotaonta on vähentynyt ja n äyttää yhä edelleen olevan alenemassa päin, antaen sijaa uudemmille ja halvemmille melloitustavoille. Liike Kuuston ruukissa on lakannut ja luultavasti tulee vielä muissakin vähemmissä ahjotaontalaitoksissa piakkoin kaikki toimi lakkautettavaksi, kun ne vanhat vasarasepät, jotka vielä ovat olemassa pajoissa, vähitellen poistuvat. Kilpailua valssatun putlausraudan ja m artinraudan kanssa käy vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi ylläpitää, kuta tarkem pia mittaisuuksia ostajat vaativat ja kuta paremmin ahjoraudan lujuutta vastaa tai voittaa martinrauta. Jo vuonna 1894 väheni ahjoraelloitetun raudan valmistus 18 % Ja on vuonna 1895 yhä vähentynyt hiukan enemmän kuin 5 /0 edellisen vuoden valm istukseen verraten. Putlausraudan valssaaminen on myöskin vähentynyt vuoden aikana 6,897,s tonniksi, 7,114,4 tonnista edellisenä vuonna, m utta m artinraudan valmistus on lisääntynyt 6,566,4 tonniksi 3,978,i tonnista vuonna Kun vuoden kuluessa perustus on laskettu uutta martinsulattoa ja valssilaitosta vasten Inhan ruukissa Vaasan radan varrella, sekä piirustuksia tehty ja valm istavia töitä suoritettu samallaisia uutislaitoksia varten Pankakosken ruukissa Pielisten pitäjässä Karjalassa, niin ei viipyne pitkää aikaa ennenkuin m artinrauta, valm istettu sekä emäksisessä että m ärässä uunissa, voittaa etusijan maassa muun takoutuvan raudan rinnalla, joka on valm istettu vanhempien melloitustapojen mukaan. Putlausmillbarin valssaaminen nousi Itä-Suomen laitoksissa 1,783 tonniin, yli sen mitä omaksi tarpeeksi käytettiin. Vienti Keisarikuntaan nousi 2,020 tonniin ja näyttää tulleen korvatuksi m artinm illbaarin lisäyksen kautta. Mustataheita valm istettiin 4,241,4 tonnia ainoastaan 3,227,4 tonnia vastaan edellisenä vuonna, siis enemmän kuin 1000 tonnin lisäys. E rittäinkin on naulanvalmistus enentynyt 2,391,e tonnista vuonna ,189,7 tonniksi vuonna Tähän on luettu myöskin koneella valm istetut hevosenkengännaulat, joita maan kahdessa tähän kuuluvassa laitoksessa, Vesikoskella ja Koskensaaressa yhteensä, valm istettiin molempina vuosina melkein yhtä paljon, eli noin 173 tonnia vuodessa. Hevosenkenkien valm istus koneella Strömforsin ja Jokioisten ruukeissa on sitä vastoin melkoisesti lisääntynyt, eli 186 tonnista 271 tonniksi. Lankanaulan valmistus, joka vuoden aikana nousi 530 tonniin, osottaa 136 tonnin lisäyksen. Koneella valm istettuja lapioita tehdään ainoastaan Pinjaisten ruukissa, ja siellä niitä valmistettiin 203 tonnia, hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna. Myöskin valimoissa lisääntyi valmistus lähes 1000 tonnilla. Ilm oitettu ja laskettu paino teki 6,409,«tonnia, josta kuitenkin ainoastaan noin 2000 tonnia voidaan pitää kauppavalinteoksina, suorastaan kauppaan lähetettäviksi, loput saadaan pitää konepajateollisuuden teko-aineena.

6 Konepajojen valm istusarvo nousi 11,279,051 8,957,366.9/nf vastaan vuonna Niin suurta valmistusarvoa konepajateollisuudessa maassa ei ole ennen saavutettu. Kone- ja siltarakennusyhtiö H elsingissä on ensimmäinen valm istusarvoon nähden, se kun nousi noin 1,9 miljoonaan; sen jälkeen on Crichton & Kumpp. Turussa, jonka valm istusarvo oli l,s milj. ffinf. Valtion konepajateollisuuden valm istusarvo nousi noin 2 miljoonaan m arkkaan. Sekä valtion että yksityisen konepajateollisuuden kokonaisarvo nousi yhteensä 13,279,611 3 k f, osottaen yli 21jo miljoonan ffmf eli lähes 24 /0 enenemisen edelliseen vuoteen verraten. Vuoden aikana valm istettiin yksityisissä konepajoissa muiden muassa 51 höyryvenettä, 45 lokomobiilia sekä 22 vesi- ja 106 maahöyrykonetta, ynnä 25 sahalaitosta ja 55 myllylaitosta paitsi 7,243 maanviljelys- ja 1,365 m eijerikalua. Nuo neljä viimeksi mainittua luokkaa eivät kuitenkaan ole täsmälleen ilmoitettuja, koska muutamat konepajat eivät tarkem m in spesifiseeraa tähän kuuluvia teoksiaan. Uutisrakennuksia on Uudenmaan läänissä tehty Pinjaisten ruukissa sekä K arkkilan ruukissa; edellisessä paikassa laajennettiin toollispaja, jälkimäisessä suurennettiin valimo. K arkkilassa suoritettiin myöskin vuoden aikana ensimmäinen suurempi taidevalanne-teos maassa, kun patsas valm istettiin Paeius elle. Turun ja Porin läänissä on Loimijoen naulatehtaaseen tehty lisärakennuksia; masuuni on Teijossa kokonaan uudestaan m uurattu ja hytti korjattu; uusi höyryllä käypä puusepänverstas on rakennettu Turun Kautateollisuusosakeyhtiön konepajaan; jota paitsi kaikellaisia lisärakennuksia on tehty Crichton & Kumpp., Turun Leikenaulatehtaassa sekä Matildan ja Normarkun ruukissa. U utisrakennukset Hämeen läänissä eivät ole olleet suuria. Viipurin läänissä on sitävastoin, niinkuin jo mainittiin, melkoisia rakennustöitä tehty Välimäen kaivosalueella Sortavalan pitäjässä. Suurimmat uutisrakennukset Kuopion läänissä on tehty Varkaudella ja V ärtsilässä, molemmissa paikoissa aikaisemmin sattuneen tulipalon johdosta. Kakennukset Varkauden ruukissa ovat koskeneet puutavarateollisuutta, jota siellä on harjoitettu kuusikehyksisessä sahassa siihen kuuluvine särmälaitoksineen y. m, jota vastoin Värtsilässä masuuni ynnä paja ja kaikki siihen kuuluvat laitokset kokonaan on uudestaan rakennettu toiseen paikkaan, kuin se, missä palanut sulatto sijaitsi. Neljässä muussa laitoksessa läänissä on myöskin uutisrakennuksia tehty, niinkuin tällaisia koskevasta taulusta käy esille. Vaasan läänissä on Inhan ruukissa rakennettu 3 kehyksinen höyrysaha ja alotettu uuden inartin- ja valssilaitoksen tekem istä, jossa tulee käytettäväksi vettä liikevoimana ja sahankarikkeita polttoaineena. Vanha vesisaha on vielä paikoillaan reservinä, mutta harkkohytti ja ahjopaja ovat puretut. Läänissä ovat myöskin lähelle Kokkolaa uuden konepajan valimoineen rakentaneet veljekset Friis, jotka om istavat konepajan Kalajoen pitäjässä Oulun läänissä. Vuoden aikana on tapahtunut kaksi suurempaa tulipaloa; osakeyhtiö Ilm a risen konepajassa lähellä Helsinkiä, 13 p. Huhtikuuta, jolloin suurin osa laitoksesta, paitsi valimo, hävitettiin; sekä P injaisten ruukissa, missä konepajakonttori ja varastom akasiini y. m. paloivat. Tapaturmia, jotka ovat kohdanneet työntekijöitä, on ilmoitettu ainoastaan 41, niiden joukossa ei yhtäkään, joka olisi tuottanut kuoleman. Työntekijöiden luku ruukkeissa ja konepajoissa nousi kuitenkin 8,918. Yli

7 vm Konepaja- ja rautatyöntekijöiden hyväksi perustettujen kassojen koko säästö vuoden lopussa nousi 353,434 osottaen 42,000 ffinf eli 13 % kasvam isen edelliseen vuoteen verraten. Useat melkoisen suuret laitokset ovat kuitenkin vielä ilman säästö- sekä muita kassoja, joiden kautta ne katsoisivat työntekijöidensä aineellista parasta taudin tai vanhuuden sattuessa. On tultu huomaamaan että meidän oloissa sellaisten kassojen aikaansaaminen etupäässä riippuu työnantajasta, jolla myöskin työntekijöiden ta atun aseman johdosta on välillinen hyöty näistä. Käsityöteollisuus, joka perustuu metallin jalostuttamiseen, ei ole otettu tähän tilintekoon, koska siihen kuuluvien tietojen hankkiminen, joita ei voida ko ota suorastaan ja jotka sentälulen saapuvat melkoista myöhemmin kuin tiedot ruukkeista ja konepajoista, olisivat viivyttäneet teoksen julkaisemista. Tähän kuuluva tilasto julaistaan vastedes. R audan ja rautatavaroiden vienti K eisarikuntaan on nykyisellä vuosikymm enellä noussut seuraaviin m ääriin: Vuonna 266, , ,000 70,000 60, ,000 Limiitti: määrä puiudissa Takkirautaa, tullitonta. Sulainpötkyjä, tullittomia. Kanki- ja lajirautaa ä.15 kop. tullia kullassa puudalta. Valintavaroita j arautatav. ä 20 kop. tullia kullassa puudalta. Koneita ja työkaluja ä 20 kop. tullia kullassa puudalta. Yhteensä puutaa >? ii 258, , ,301 40,750 7, , ii 267, , ,416 34,084 17, , ii ii 267, , ,648 50,369 17, , ii ii 267, , ,348 63,132 20, , ii ii 266, , ,002 66, , , ii ii 279, , ,922 66,406 37, ,362 Ivoko lim iittim äärä on siis viety ulos paitsi 33,636 puutaa ja limiittiä on siis k äy tetty suuremmassa m äärässä kuin m inäkään edellisenä vuotena. H elsingissä 14 p. Syyskuuta C. P. Solitander.

8 1 Kullanlmulitamot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa Oulun läänissä. T u o t teid en arvo H uuhtam ojen lukum äärä Huuhtamojen om istajien ja hoitajien lukum äärä T yöntekijöiden lu kum äärä P ä iv ä töiden H u u h d o ttu a m aata S aatua k u ltaa Sfnf mieh. naisia Y ht. m äärä m 3 gram. luku Ivalonjoen jo k i laaksossa In arin p itäjässä Suom en L a p is s a.. 31, ,338 5,000 9,926 Y hteensä edellisin ä vuosina ,293, , ,030 1,325, , , ,956 K eskim ääräinen h uuhtom isaika: 95 päivää.

9 2 Pitkärannan vaski- j a tinalaitokset vuonna Kaivokset. Työpäivien lukumäärä: porraksessa ä 9 1/, tim m ar.. 8,812 kaivoskujassa.. 1,61074 syvennyksessä.. 1,457 */4 nostam isessa 8.. 4,071*/4 veden nostam isessa 9 '/ V2 pajassa ,0827a koneen hoidossa ,4358/ kaikellaisissa töissä 11'/ 2.. 7,346 Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: porausvuoroa kohti... mkk. 3: 08 nostamisessa.... 2: 86 veden nostam isessa.. * 11 2: 81 höyrykoneen hoidossa. ' T) 1: 53 p a j a s s a... 2: 18 kaivossalvannassa... il 2: 24 kaikellaisissa töissä : 10 Porrattuja metriä: p o rra k s e s s a... 12,212,71 sy v e n n y k se ssä... 2,574,90 k a iv o s k u ja s s a... 3,382,70 Käytettyjä räjähdysaineita: d y n a m i i ttia... kgr 2,093,88 sytytinlankaa, renkaita ä 7,42 m etriä.. 1,784 '/2 n a lle ja... 19,584 Puiden m e n e k k i... :.. kuutiom etriä. 4,646 Saatu räjähdytettyä v u o r t a... dtn. 223,997,0 siitä n o s t e t t u ,663,1 Kilogrammalta dynamiittia saatu räjähdytettyä vuorta: porraksessa... dtn. 136 Kilogrammalta dynamiittia saatu ajamistulos: p itu u s m e tr iä... 0, 4 3 Kaikkiaan ajettu: p itu u sm e triä ,07 s y v y y s m e tr iä... 50,77 Valikoiminen. T yöpalkkoja... mkk. 23,790: 19 K u lje tu s...!» 8.035: 02 V alikoim isaineita : 87 K o n e k u s ta n n u k s ia... n 3,998: 02 1

10 Saatua malmia: Täydellisesti valikoittua vaskimalmia dtn. 49,455 Vaskimalmijauhoa dtn. 8,513 Hienoksi ' 4,602 II laji vaskimalmia 14,170 M u r u a... ' ,965 Tinavaskimalmia.. 17,106 Hienoksi valikoittaa murumalmia.. 3,523 Rautamalmia.. 30,702 Rautamalmijauhoa... dtn. 6,421 3 Liuvoitus märkää keinoa käyttämällä. Rouhiminen: rouhittua ja jauhennettua malmia... Tästä maksettuja työpalk koja.... Konekustannuksia.. 92,018 mkl k. 4,877: 17 7,333: 17 Pasuttaminen: Pasutettua malmia, ynns i suolaa... Kulutettu keittosuolaa. dtn. 111,488 16,143,4 rautaramua 4,159 puita... 6,659 kekäleitä. 43,172,3 Työpalkkoja ,839: 07 Käytettyjä kemikaalioita 6,484: 22 Saatua valkilipiätä... m3 11,348: 60 Lipiän vaskenpitoisuus, grammaa 29 litraa kohti. hopeanpitoisuus 0,042 Malmin vaskenpitoisuus paitsi suolaa % 3,60. Easartaminen ja puhdistaminen. Saatua kasari- ja k a rik e v a s k e a...dtn. 4,07l,7o Valmistettu puhdistettua v a s k e a ,642,88 Maksettuja ty ö p alk k o ja...mkk. 7,996: 30 Puiden m en ek k i... m3 4,169 Hopean valmistus. Rikkihopeaa, vastaava puhdasta h o p eaa... kgr. 450,8i Tinan valmistus. Huuhtominen: M aksettuja ty ö p a lk k o ja...mkk. 6,023: 80 saatu m a lm ija u h o a dtn. 540 Sulatus: M aksettuja t y ö p a l k k o j a mkk. 832: 30 saatu puhdistettua t i n a a dtn ,8073 Työväen sairaskassan toimi vuoden aikana käy esille seuraavasta: Kassan säästö vuodesta Smkk. 14,753: 74. Tuloja vuoden a i k a n a...,. 40,119: 51. Smkk. 54,873: 25.

11 4 Menoja vuoden aikana...srakk. 29,633: 58. Säästöä vuoteen ,239: 67. Smkk. 54,873: 25. tai l i s ä y s...smkk. 11,485: 93. Työntekijöiden luku on ollut suurempi kuin ennen lasinvalm istuksen laajentam i sen ja muiden rakennustöiden takia, tai keskim äärin yli 18 vuoden 795 henkeä vuosien välillä 85 henkeä. Koko ru u kin väestö voidaan katsoa nousevaksi vähän päälle henkeen. K aikki työntekijät kaikissa laitoksissa ovat vakuutetut tapaturmaa vastaan summasta, joka nousee 643,000: markkaan. Muutamia vähäpätöisiä tapaturm ia on vuoden aikana tapahtunut. Ruukilla on työntekijöitä varten pappi, lääkäri, sairaanhoitajatar ja kätilö ynnä sairastupa ja synnytyslaitos. Ruukin kaikkien teoksien arvo on seuraava: V a s k e a...mkk. 700,000: H o p e a a... 45,000: T i n a a... 43,500: 788,500: P u l l o j a ,000: Punamaalia ,300: eli yhteensä vähän päälle 1.5 miljoonan markan. Koko yhteinen kulutus kaikissa täkäläisissä laitoksissa, siis myöskin Lasitehtaassa ja Punam aalitehtaassa, seuraavia päälajeja, on ollut: P u ita.... m8 121,787 Glauberssuolaa. k g r 281,000 Puuhiiliä.. 1,971,3 Rautaramua.. n 416,045 Kivihiiliä... kgr 19,707 Takorautaa ,941 Koksia ,149 R autalevyjä... n 6,227 Jodkalium ia Teräslevyjä... n 14 K eittosuolaa.. 1,614,340 P orausterästä.. n 492 K vartsihiekkaa. 503,230 Vanhaa takorautaa Ruskokiveä.. 92,676 ja levyjä... il 79,088 Laitoksissa on: 10 Pasutusuunia 1 Survinlaitos 9 leimasimella 2 kaasunsynnyttäjää 2 Selityskonetta 3 Kuilu-uunia 2 Plannenahjoa 2 Sleipsiuunia 2 Pyörivää suppiloahjoa 1 Kupoliuuni 1 K aksinkertainen survinahjo 5 M alm inerottajaa 1 Nostopyörä

12 5 2 Liedekuoppaa 7 K iinteää höyrypannua 145 m8 tu- 4 L iederänniä lipinnalla 6 P y riittiallasta 4 Lokomobiilia 40 H P 1 Valaistusdynamo 1 V esiratas 25 H P 2 Kuulumyllyä 3 Suodattam ispaininta 5 Vuorenporauskonetta 1 Sem enttivaskipainin 1 Kompressori 1 Shapingkone 2 K ivenrouhinta 18 U uttam isallasta 6 Rouhinvalssilaitosta 14 Lyijyllä vuorattua allasta 2 Puunnostokonetta 10 Saostam isallasta 5 T urvekonetta 2 Porauskonetta 1 Pivoti 3 R autasorvinta 2 Kuivausuunia 2 K ierreleikkauskonetta 1 R ikkinatrium iuuni 2 Puusorvinta 1 Tinajauhon pasutusuuni 1 M erkelilevy 2 Tuliotinta 1 Keinotekoinen käytävä 2,5 km. 2 Happotornia pitkä 6 H öyrykonetta 166 H P 3 Täydellistä nostoi aitosta 2 Petroli moottoria 13 H P 7000 m etriä raitioteitä Kaivoksia Pitkärannassa: N:o 4 Omeljanoff, Kaivoskuilun syvyys '175 m. kalton mukaan 12 työntekijää. N:o 6 Klee, Kaivoskuilun syvyys 110 m. 1» ei yhtään työntekijää. N:o 3 Omeljanoff, Kaivoskuilun syvyys 80 m. T) li ei yhtään työntekijää. N:o 1 Omeljanoff, Kaivoskuilun syvyys 63 m. 1 ei yhtään työntekijää. N:o Edvard Meyer, Kaivoskuilun syvyys 130 m. 1 1 ei yhtään työntekijää. N:o 2 Meyer, Kaivoskuilun syvyys 20 työntekijää. 95 m. 1 v N:o 4 Meyer, Kaivoskuilun syvyys 56 m. 11 T) 6 työntekijää. N:o 5 Klee, Kaivoskuilun syvyys ei yhtään työntekijää. 75 m. 1 1 N:o 1 Schwartz, Kaivoskuilun syvyys 64 m. n 11 ei yhtään työntekijää. N:o 2 Schwartz, Kaivoskuilun syvyys 20 m työntekijää. N:o 1 Nikolaj, Kaivoskuilun syvyys 24 m työntekijää. N:o 2 Nikolaj, Kaivoskuilun syvyys 6 työntekijää. 27 m. 1 1

13 6 Välimäen rauta kaivos Impilahden pitäjässä ^Viipurin läänissä. Työntekijöiden luku keskim äärin Porattuja metriä k a iv a s k u ja s s a p orraksessa...2,400 syven n yksessä 1,315 3,745 m Kulutetty dynam iittia 276 kg p u i t a 413 m8 h i i l i ä 32 m3 T y ö p a lk k o ja...11,4615%: Yhteensä p ä iv ä t ö it ä... 11,265 Louhittua ja nostettua v u o r ta... 3,140 ton. Saatua valikoittua rautamalmia... 1,906 ton. Käypien kaivoskuilujen lu k u m ä ä rä... 6 kpl. 30, 28, 18 ja 10 metrin syvyisiä. Urakkapalkka poraustyössä: 3 tfmf m3 vuorta kohti; samoiu nostamisessa 50 ä 55 m3 kohti; s:n valikoimisessa 40 ä 45 fä. m8 kohti.

14 Järvi- ja Suomalminnosto vuonna Järv ie n luku jo ista m alm ia on noste ttu. K u sta n n u k set m alm inn o sto sta ja kuljetu k se sta R uukkeihin kulote ttu a ja o ste ttu a m alm ia Järv ien rannoille jä te tty ä m alm ia Y hteensä järv i- ja suom alm ia Mnf. d t d t d t Uudenmaan läänissä. K arkkilan r u u k k i ,017 Mikkelin läänissä. H aapakosken r u u k k i ,000 60,000 60,000 O ravin , , ,000 81, ,846 Kuopion läänissä. J y rk ä n r u u k k i ,025 40,000 40,000 K a rttu la n ,800 32,300 18,500 50,800 K uokkastenkosken ,035 79,270 79,270 M öhkön , ,750 11, ,900 Salahm in ,363 42, ,800 Juvankosken ,347 98,900 98,900 W ärt,siian ,500 53,800 48, , , ,620 78, ,322 Y hteensä , ,757 79, ,185

15 8 M asuuneja vuonna K u lut e t t u ' a 1 m i s t e t t u K otim aista U lkom aista P uuhiiliä P uita malmin kuivaamiseen V aluta k k i ra u ta a T akotakk irautaa Y hteensä Valinteoksia ta k k i ra u ta a Uudenmaan läänissä. K arkkilan ruukki Skogbyyn.. T rollshofdan.. Turun ja Porin läänissä. D aalin ru ukki... T eijon... Mikkelin läänissä. d t d t m3 m3 d t d t d t d t 4,700 16,497 51,300 1,359 8,500 18,250 1,567 8,307 25, ,567 8,423 25,417 4,700 67,797 28,109 1,567 33, ,407 65,290 42,078 23,095 13,879 1, ,347 1,380 36,722 20, ,368 36,974-1,896 54,233 1,380 57,509 H aapakosken ruukki 69,697 19, ,698 20,698 Kuopion läänissä. J y rk ä n ruukki K a rttu la n K uokkastenkosk. M öhkön Salahm in Juvankosken W ärtsilän 31,203 45,883 35, ,900 24,700 19, ,160 14,120 11,152 33,893 6, , ,700 2, ,430 16,845 13,050 10,733 1,730 3,507 1,810 9, ,506 6,398 3,877 13, ,563 16,845 13,383 46,414 8,128 7,406 15, ,797 93,369 7,194 49,105 68, ,588 Y hteensä 391, , ,491 7,858 73, ,848 2, ,202 Harkkouuneja vuonna P uhallusvuorokausien luku P anoksien lik im ääräinen suuruus H iiliä K u lu tettu Malmia Malmia Puuhiiliä hl kg d t m 3. M uistutuksia Waasan läänissä. K iim ingin r u u k k i ,400 2,000 H ark k o rau ta ta o ttu 600 desito n n ik si kankirau taa.

16 9 Masuuneja vuonna d. Teknillisiä tietoja. Päivä, jolloin ty ö u u n issa alkoi Puhallusvuorokausien luku vuon V alm istu s vuorok a u tta kohti H e n gen likim ääräinen läm pö H engen likim ääräinen paino H iilipanoksien suuruus A je ttu je n p a noksien koko luku T akkira u ta p ro se n tti m alm ista H iilenm e- no takkira u ta desito n n ia kohti d t C» m m m 3 hl Uudenmaan läänissä. K arkkilan ru u k k i... 27/ , ,98 1,387 33,3 8 Skogbyn... 3/, , ,00 5,988 51,05 7 T rollshofdan... V, , ,23 14,837 49, ,212 Turnn ja Porin läänissä. D aalin ruukki , ,2 19,247 56,24 6 T eijon... 19/ , ,4 12,131 49, ,378 Mikkelin läänissä. H aapakosken ruukki.. '% , ,4 13,632 30,0 9 Kuopion läänissä. Jy rk ä n ru ukki.... Vh 1894') ,8 kali 30 0,66 13,740 33,8 8 K a rttu la n.... 9/jo , ,33 7,727 36,73 8 K uokkastenkosken ruukki 26 e , ,33 8,364 37,7 8 M öhkön ruukki.... *»/ ,i ,52 22,293 38,7 7 Salahm in... 9/s , ,3 4,906 32,9i 7 Ju vankosken ruukki.. >»/, , ,6 3,750 38,97 6 W ärtsilän... 2% , l, 2 10,371 39,13 8 1,532 71,151!) sekä, puhalluksen p äättäm isen jälkeen, uudelleen 14/ u

17 10 R audanvalm istus ahjotaonnassa vuonna Työpäivien lukum äärä K u l u t e t t u T ak k ira u taa K o tim aista U lkom aista Ramua Y hteensä V a l m i s t e t t u Puuhiiliä Sulainpötkyjä K ankira u ta a Hienoa raut. 1 K aikenlaista ra u ta a Yhteensä valmista rautaa dt d t d t d t m 3 d t d t d t d t d t 7«hl 1]Polttohu vennus Hiilenmeno takkirauta dt. kohti Uudenmaan läänissä. P in jaisten ru ukki.. Y aakerin , ,374 2,683 3,950 1,840 4, , , j 8,3 K ellokosken... Ström forsin ,767 2, , ,344 2,349 2,390 1, , , M ustion , , , , , , , Turun ja Porin läänissä. L ein eperänja F redriksbergin ru u k it... K au ttu an ru ukki.. K irjakkal.sulatustaonn. s:n ly ö ttö tao n n assa. F ran ch e C om té taonn. N orrm arkun ruukki 540 1, , , ,662 2,514 1,583 2,314 9, , , ,220 1,646 1,114 2,206 2, , , , , , , , , , ,700 10,101 7,048 7, ,112 - Hämeen läänissä. Jo k io isten ruukki. H autakosken.. W ierun : , , ,368 2, , ,34^ ,121 1, , , ,276 2,880 3, ,627 Kuopion läänissä. J y rk ä n ruukki Waasan läänissä. K iim ingin ruukki.. K oskensaaren ruukki. O rism alan , , , , ,901 3,172 1,617 1,617 Y hteensä 3,753 12,619 24,114 2,326 39, ,172 7,04824, ,735 33,875 l) H arkkotaonnassa.

18 R audanvalm istus valssila ito k sissa vuonna a. Putlaus.. 11 Työpäivien lukum äärä T akkira u ta a K u. u t e t t u Y a m i 3 t e t t u Y hteensä tak k irau ta a Polttoaineita Kivihiiliä P u ita Millbaaria i Takkirautaramua Sulainp ötkyjä Muuta putlausrautaa d t d t d t d t m 3 d t d t d t d t d t Y hteensä Liikamäärä millbaareista Polttohnvennusprosentti Uudenmaan lä ä nissä. F iskarin ru ukki , , ,961 21, , , , ,961-21, ,451 Turun ja Porin läänissä. D aalin ruukki , , ,980 8,980 13,6 M atildan ruukki 233 7, ,997 6,086 6, ,956 11, , , ,086-15, ,936 Kuopion lään issä K a rttu la n ruukk. 65 3, ,972 3,872 3,376 3, ,376 11,5 Ju vankosken , ,113 10, , , ,8 W a r kauden 148 7, ,692 14,640') 2, ,361 6,123 - f 1,766 21,3 W ärtsilän 1,534 37,742 37,742 30,995 33,754 33, ,685 10,5 2,311 63, ,519 59,982 39,691 13, ,184 Y hteensä 12, ,249 2, , ,029 39,691 50,807 4,073 94,571 - ') Sahakarikkeita.

19 Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna b. H itsa a m in e n j a v a ls sa a m in e n. 12 T yövuorokausia Sulainp ö tk y jä Millb aaria K u 1 u t e t t u V a 1 m i s t e t t u Y hteensä M uuta ra u ta a ra u ta a Polttoaineita K ivihiiliä P u u hiiliä P u ita T avallista rautaa Vinkke- H ienoa li-pant- Levyjä turi- rautaa muoto- rautaa Yhteensä d t d t d t d t d t m 1 m 1 d t d t d t d t d t d t Takaisin saatua ram ua P olttohuvennus O o Polttoaineita 100 kg kohti valm ista ra u ta a Uudenmaan läänissä. F iskarin ru ukki ,684 2,412 2,255 29, ,702 20,076 1,416 1,054 22,546 3,212 12,92 0,3 m 3 K arkkilan , ,947 1,815 4,907 4,907 17,5 0,37 m s ,231 2,412 2, ,517 20,076 6,323 1,054 27,453 3,212 - Turun ja Porin läänissä. M atildan ru ukki ,761 1, ,445 4,250 6,502 6, ,47 65 kg Kuopion läänissä. Juvankosken ru ukki , ,500 3,732 11,454 11, ,6 0,33 m 3 W arkauden , ,357 4,920') 1, , ,s 1,8 m 3 W ärtsilän ,069 1,700 22,769 6,742 20, ,085 2,954 13,5 0,32 m ,139 25,207 2,280 41,626 15,394 33, , ,023 3,768 Y hteensä 1,341 51,131 28,759 5,479 85,369 4,778 8,517 15,394 60,079 6,383 1,085 1,431 68,978 7,209 U Sahakarikkeita.

20 13 V alurautalaitoksia vuonna a. Sulatus Siemensin-martinuunissa. T yövuorokausia Kalkkikiveä ja dolom iittia K u l u t e t t u V alm istettu P o ltto ain eita Turpeita P u ita K ivihiil. T akkirautaa' ja ta k k tr. ram ua R a u t a a Takorautaa ja takor. ram ua Uudenmaan d t m 3 m 3 d t d t d t d t d t d t d t d t d t d t d t läänissä. Ä m inneforsin ruukki , ,260 7, ') , ,i M uuta ra u ta a Yhteensä Rautamalmia V alanteita T eräsvalinteoksia Y hteensä j Saatu takaisin Polttohuvennus /o Turun ja Porin lään. D aalin ruuk ,574 10,729 22,342 11, ) 33,425 4,000 31,950 1,8353) 33, ,2 Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki , ,531 2,915 3, ,305 5, , ,s Y hteensä 565 2,155 2,574 16,623 2,104 35,517 22,330 3,038 57,965 4,856 53,899 1,853 55,752 1,329 ') 1,925 kg F es i; 9,063 kg FeM n. 2) ,600 ; 242,920 kg m alm ikuusoja. 3) siitä 1,114 d t takoalasim ia. Polttoaineen menekki 100 k g v alu rau taa k o h ti; Ä m inneforssissa 0,3»2 m 3; D aalinruukissa 0,o76 kg. kivihiiliä, 0,079 sy ltä p u ita ; W ärtsilässä 0.3 m 3. b. Valuraudan valssaaminen. Undenmaan läänissä. Ä m inneforsin ru ukki.... Turun ja Porin läänissä. D aalin r u u k k i... Kuopion läänissä. W ärtsilän r u u k k i... K u l u t e t t u P o ltto ain eita Kivihiillä P u ita V alante ita V a l m i s t e t t u T avallista ra u ta a L ev y jä Yhteensä d t m 3 d t d t d t d t 4,585 ') 15,332 5,790 6,124 11,914 2,744 4,4 20, ) 52,537 3) , ,5 Saatu takaisin Polttohuvennus % ,2 Y hteensä [ 20,427 5,565 74,165 59,031 6,633 65,664 5,269 ) S itäp aitsi 278 m 3 tu rp eita. 2) S iitä d t sulainpötkyjä. 3).15,603 d t tavall. rautaa, 10,251 d t hienoa rau taa, 71 d t m uotorautaa, 25,917 d t billetsiä, 695 d t vinkeli-, p a u ttu ri-ja m uotorautaa. Polttoaineen menekki 100 kg kohti v alm ista ra u ta a : Ä m inneforsissa kankir. v arten 0,ns m 3, lev y jä v arten 0,233 m 3; D alinruukissa 0,386 k g kivihiiliä; W ärtsilä ssä 0,32 m 3.

21 M usta- ja T ehdastaonta vuonna Ainera u ta a K u l u t e t t u Vr a 1 m i s t e t t u Polttoaineita K oksia ja kivihiiliä P uuhiiliä P u ita L apioita j a kihveleitä K irv ei Taikkoja H evo H evotä ja ja kuokkia kenkiä kengän sen Piiluja nauloja Takon auloja P u se r re ttu ja L ankanau lo ja ja leikenauloja M uita tak eita d t d t m 3 m 3 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 10 k g 10 kg d t Y hteensä Uudenmaan läänissä. P in jaisten ru ukki... 3,508 7, , ,400 5,500 2,036 V aakerin K ellokosken _ 3, S tröm forsin... 2,308 1, ,010 1, , ,013 M ustion Turun ja Porin läänissä. 6,349 7,089 2, ,110 6,200 4,800 16,870 10,160 4,514 D aalin r u u k k i , , L eineperän ruukki , K au ttu an K irjakkalan , , L oim ijoen n au lateh d as.. 14,007 3, ,290 21,360 13,265 N orrm arkun ruukki , W esikosken naulatehdas 2,087 1,550 15,430 1,543 T urun L eikenaulatehdas. 4,800 45,000 4,500 22,117 6,496 1, , ,950 66,360 6,375 20,187

22 Hämeen läänissä. Suom en sah an teräteh d as. Jokio isten ru u k k i.... W ienin ,834 1, , , , , ,357 1, , ,865 1,035 83,930 3, Wiipurin läänissä. P ero n n aulatehdas... 5,622 53,040 5,304 Kuopion läänissä. Jy rk ä n ru ukki M öhkön Salahm in Juvankosken , W arkauden , *) W ärtsilän , , , ,563 1,157 Waasan läänissä. In h an ruukki , K iim ingin , K oskensaaren ,800 1, , , , , ,200 1,400 1, ,900 1,410 Y hteensä 47,571 14,626 8,276 1,744 8,955 7,805 6,085 27,140 17, , ,290 53,040 37,973 42, *) S itäpaitsi ta k e ita korjauksia varten.

23 16 V alim oita vuonna Koksia K u 1 u t e t t u V a Imi s t e t t u K otim aista tak k i ra u ta a U lkom aista ta k k i ra u ta a Ram u- ta k k ira u ta a Y h teen sä tak k irau t. K onevalinteoksia K auppavalinteoksia K aikellaisia valinteoksia Y hteensä Ilmoitettu koksin m e nekki takkirauta dt kohti d t d t dt d t dt d t d t d t d t k g Uudenmaan läänissä. B erg g ren in konepaja Sillanrak. osakeyhtiön kon epaja... 2, ,550 1,400 4,180 4,000 4,000 F isk arin ru ukki ,572 1, , H elsingin L a iv a to k k a L aivavarvi K arkkilan ru ukki... 1,650 1,928 6, , , , O sakeyhtiö H m arin en J. D. S ten b erg & Poikain k o n e p a j a , ,320 1,200 1,200 Jo h n S tenbergin konepaja ,100 1, , M ustion ruukki Turun ja Porin läänissä. 5,805 3,038 12,667 4,262 19,967 4,741 8,416 6,101 19,258 - P o rin konepaja.... 1,238 3, , ,766 3, C richton & K um p. konep. 1, , ,495 1, , D aalin ru u k k i , ,949-2,275 2, L eineperän ruukki M atildan , ,222 2, , Teijon... 1,608 1, ,608 1,608 T urun R autateollisuus y h tiön konepaja.... 1, , ,071 3,900 3,900 T urun konepaja , T urun L eikenaulatehdas ,223 3,339 12,038 2,404 17,781 4,217 2,843 9,254 16,314 Hämeen läänissä. F o rssan konepaja ,020 1,020 1,000 1,000 _ Jok io isten ruu k k i T am pereen konepaja ,472 1,870 3,342 2, ,857 1,110 2,769 1,870 4,639 3, ,121 _

24 17 K oksia K u 1 u t e t t u V a Imi s t e t t u K otim. takiraut. j Ulkom. j tak irau t. Eam u- tak irau t. Y hteensä tak irau t. K one valinteok. Kauppa- j valinteok. Kaikell. 1 valinteok. d t d t d t d t d t d t d t d t d t d t Y hteensä Ilmoitettu koksinm. takkir. dt kohti Wiipurin läänissä. G ali enin konepaja ,970 1,096 3,484 2,748 2,748 W. G utzeit & K um pp.. k o n e p a ja K arh u lan k o n e p a ja ,385 1,845 3,257 2,265 2, Sum pulan ru u k k i ,326 1,244 1,244 1,951 1,363 3,735 3,499 8,597 5,013 1,670 6,683 Mikkelin läänissä. H aapakosken ruukki.. 1,026 5,998 5, ,415 5, L ehtoniem en konepaja , ,246 6, ,998 1,500 4,415 5,915 Kuopion läänissä. K uokkastenkosk. ru ukki Ju v an k o sk en ,127 2, , , W arkauden , ,651 2, , "VVartsilän , ,996 2, , ,446 6, ,824 4,837 1, ,200 Waasan läänissä. W aasan konepaja Oulun läänissä. V eljekset F riis'iu konepaj a , ,800 1, , O ulun 354 1, ,290 1,606 1, , , ,090 1,606 2,142 3,748 Y hteensä 17,935 21,573 34,667 14,519 70,759 26, ,734 64,099 Muist. V altio n rau tateid en konepajassa H an g o ssa on valim o, jo k a on to im ittan u t konepajan k o rjaustöitä. 3

25 18 Kai keltaisten rauta-aineiden kulutus konepajoissa vuonna K o tim aista Takorautaa U lkom aista Y h teen sä T e rä s tä Levyjä Vinkkelija pantturira u ta a d t d t d t d t d t d t Uudenmaan läänissä. B erggrenin, H e l s i n g i s s ä... Porvoon, P o r v o o s s a... S iltarak en n u s os. y h t. H elsin g issä. P iskarin, P o h jan p itä jä ssä.... h i e n o p a j a... K aasu teh ta an H elsingissä.... H elsin g in L a i v a t o k k a... L a iv a n v a r v i... K arkkilan, P y h äjärv en p itäjässä.. O sakeyhtiö Ilm arinen, H elsingissä. J. D. S tenberg & Poikain, H :gissä. Jo h n Stenbergin, H elsin g issä ,014 1, , ,006 1, , ,440 9,752 13, , Turun ja Porin läänissä. B jörkbodan, K em iön p itäjässä... P orin, P o r i s s a... C richton & K um pp. T u ru ssa... D aalin ruukki, K em iön p itäjässä.. M atildan ruukki, P erniön p itä jä ssä. T eijon ruukki, P erniön p itäjässä.. T urun R autateoll. y h tiö n T u ru ssa. T urun konepaja , ,302 3, , , , , ,613 5,773 8,386 1,093 7,584 1,727 Hämeen läänissä. F inlayson & K um pp., T am pereella. F o rssan, Tam m elan p itäjässä... T am pereen k o n e p a ja Wiipurin läänissä. G allenin, W iip u ris s a... P au l W ah l & K um pp. sähköosasto. G u tzeit & K um pp., K o tk assa... K arhulan, K ym in p itäjässä.... L appeen ran n an k o n e p a ja , ,

26 19 K otim aista Takorautaa U lkom aista Y h teen sä T e rä s tä L e vyjä V inkkeli j a pantturira u ta a d t d t d t d t d t d t Mikkelin läänissä. L ehtoniem en, Jo ro isten p itäjässä Kuopion läänissä. Juvankosken, N ilsiän p itä jä s s ä W arkauden, L ep p äv irran p itäjässä , W ärtsilän, T ohm ajärven p itäjässä , , Waasan läänissä. W aasan k o n e p a ja Oulun läänissä. V eljekset F riis in, K alajoen p itäjässä _ O ulun k o n e p a j a Y htensä 8,106 17,124 25,230 2,234 17,251 3,159 Valtionrautateiden konepajat. H a n g o s s a T u r u s s a W i i p u r i s s a ,776 K u o p i o s s a N ik o lain k au p u n g issa O u lu ss a ,803 Y hteensä koko m aassa 8,994 17,134 26,128 2,278 17,572 4,962

27 Valmistus konepajoissa vuonna Uudenmaan läänissä. B erggrenin, H e ls in g is s ä.. Porvoon, P o rv o o ssa... Siltaraken. os. y h t. H :gissä. P iskarin, P o jan p itäjässä. hienopaja... K aasu tehtaan, H elsin g issä. H elsingin L aiv ato k k a... L aiv av arv i.. K arkkilan, P y h äjärv. pljässä O sakeyht. Ilm arinen, H :gissä J.D.Stenberg& P:kain,H :gissä Jo h n Stenbergin, H :gissä. Turun ja Porin läänissä. B jörkbodan, K em iön p:jässä. Porin, P o r i s s a... C riohton & Kum pp., T urussa D aalin ruuk., K em iön p:jässä M atildan ruuk., Pern. p:jässä Teijon ruukki,p erniön p:jässä T urun rautateoll. yhtiö, T:sa T u ru n k o n e p a ja... Hämeen läänissä. F inlayson & K um pp., T:lla F orssan, T am m elassa... kp H ö y ry v en eitä ehv Höyrykoneista ovat yli 20 ehv. kpl. 1 4 kp. Lokomo biilej a ehv. kp H ö y rykoneita Höyrykoneista ovat yli 20 ehv. Höyry p annuj a I Työkoneita kp M aanviljelyskaluja M eijerikaluja 1Myllylaitoksia kp. i Sahalaitoksia kp. vesi- maa- M uita suurem pia tö itä ehv. kpl. ehv. kpl. kpl i 4 kpl. 3, kpl L äm pöjoht., ilm an v a ih to lalt., kassakaappeja, kassaholviovia, k alk e ll. levytöltä. y. m. T ransm lssioneja, korjauks. sahalaitoksiin, polttim oihin, myllylaitoksiin, seilulosateht. höyryven. y. m. S iltoja, lavetteja, so tatarp eita y. m. B yynilaltoksia, koneita, transm lssioneja y. m. 16,500 kg h ienotakelta. K alkeltaisia vesi-, lämpö-, j a k a a sn jo h ta ja ; korjaustöitä. 18 la iv a a tokattu j a k irja ttu, 15 höyryvenettft otettu slilpplin ja k o rjattu, sekä sitä p aitsi 30 höyryven. korjauksia. f 3 proom., 1 höyry veneen runko raudasta, korj. 89 höyrylaivaa, S m ajakkalaivaa, 8 torpedovenettä, otettu sliip. 87 höyryveu., 1 S m ajakkal., 3 torpedovenettä, 3 p erkausk., 4 proom. y. m. M aanvilj.- ja m eijerikaluja, P acia s en patsas valettu, y. m. 550 k p l. kym m enys- ja pöytävaakaa. Sahoja, m yll., tu rh iin., pnm pp., p ap eriteh t. kou., transm iss! oneja y. m. 130,760 Sm. edestä. A rm atuur., transm iss., höyrykon., petrooiim oottoreja. V alm istusarvo Sfin/C 82,735 85,200 1,908, , , , , ,211, ,952ind ,400ind , M eijeriastioita, raken.- ja levytakeita, keltav. ja nlkkel. töitä. 1 rautaproom u, höyryven.- ja sahalait. korjauksia. 115,000 kg touviainetta, 69,800 m eialu valinteoksia, m uita töitä 191,000 Sm. arvosta. M aa n v iljely si, takoalaim isla, uudest. rak. ja lisär. om. laitoks kp. buffertia valtiorautatellle, ankkurirautaa 800 ja pulttia 800 T urun ra n ta silla n rak e n t., takeita. 1,683 kg. 1 jä ä h d y ty sia ira, 1 vierrepannu, levysisterni, valurautapylv., hirsi- j a laukkuvau n o ja, k u tje ta sra u n a A uran sokuriteht., tak o ra u tak aa reja ja pylv äitä T aru n anteen kauppahalliin. 227, ,800, ,955 50, , , ,674,780 T am pereen konepaja K orjauksia puuvillatehtaassa. K orjauksia paperitehtaassa. 34 tu rb iin ia, 13 pum ppua, 119 läm pöpatter., transm iss., putkeja ak se lijo h t., sahoja, höyryven. ja teh d ask. korjauksia , , ,000 20

28 Wiipurin läänissä. G allenin, W iip u rissa.. P au l W a h l & K um pp., W iip. W. G u tzeit & K um pp., Kotk. K arhulan, K ym in p:jässä L appeen ran n an konepaja Mikkelin läänissä ind ind ind K orjanks. saha- ja m yllylaitoksiin, paperiteht., polttim oihin, panim oihin, höyryven., kone- ja höyrypann. 53 dynam okon., 80,500 kg accnm ulaatt. S äh k ö an n atu r., appara atteja, valaistuslaitoks. y. m. K orjauksia. f 2 tu rb., S defibipntk. 7 pahvikon. 1 pum pulla v aru st. veslp., \ 3 lajitielnkod. 2 oentrlppum p., 1 kuivauskone pahvia vart., v s kolterim yllyä, 1 puuuvillatehdas, transm lssioneja y. m. K oneenkorjanksia ja vesijohtoja , ,000 8, , L ehtoniem., Jo ro isten p:jässä K orjauksia y. m. 200,000 Kuopion läänissä. Sorsakosk., L eppävir. p:jässä H ienotakeita kaikellaisia. 38,000 Juvankosken, N ilsiän p:jässä 3 tu rb iin ia, 2 tn h o tlu ta, 1 pnhailnskone korjattu y n u ä uusi ,000 savupiippu levystä p u tlau su an e ih in. W arkauden, L eppäv. prjässä H öyryveneitä, höyryv. korjauks., saha* ja m yllylaitoksia. 549,990 W ärtsilän.t ohm ajärv p-.jässä 35 2 K orjauksia ja kaikellaisia valinteoksla. 40,000 Waasan läänissä ,990 W aasan konepaja tu rb iin ia y. m. 60,000 Oulun läänissä. V eljekset F riis in, O ulussa. O ulun k o n e p a ja M aanvilj.- ja m eijerikaluja, työkoneita, saha- ja m yllylaitoksia, terv ao u n eja, vailnteoksia. 8 iip p ak o n eita, hevoskiertoja y. m. 165, , ,846 Y hteensä 52 2, ö , ,24311,365 2ö 55-5,892 ind inc ind. Valtionrautateiden konepajat: H elsingissä, rau tateid en kalujen ko rjau k sia ja vaunujen u u d estaan rak en tam ista 1,361,012 H angossa, n 102,431 T urussa, k o rja ttu liikkuvia kaluja ja kalustoja eri o saistoissa sekä u u d estaan ra k e n n e ttu 30 lankkuvaunua ,202 W iipurissa, y> lokom otiiveja ja vaunuja, v alm istettu vekselejä, risteily jä, v astareeleja. vekselinasettajia, vetotankoja, välim atkatankoj a y- m.. 229,266 K uopiossa n sekä kaikellaisia tö itä erity isiä o sasto ja v a r t e n... 39,566 N ikolainkaup.,» 57,666 Oulussa,»» 75,417 2,000,560 Y tit<ien sä y k sity isissä ja v altio n konepajoissa 13,

29 22 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa: 9inf. Y hteensä SRnf B erg g ren in k o n e p a j a... S iltarakennusosakeyhtiön k o n e p a ja... K aasu tehtaan k o n e p a j a... H elsingin L aivatokka H elsingin L a i v a v a r v i... O sakeyhtiö Ilm arisen k o n e p a j a... J. D. S tenberg & P oikain k o n e p a ja... Jo h n S tenbergin k o n e t e h d a s V altio n rau tateid en k o n e p a ja... 82,785 1,908, , ,361,012 4,647,747 Porvoon kaupungissa: P orvoon k o n e p a j a... 85,200 Hangon kaupungissa: V altionrautateiden k o n e p a ja ,431 Raaseporin kihlakunnassa: In g o n p:jässä. W aakerin r u u k k i... K arjan M ustion... P o h jan P in jaisten... F isk arin... Ä m inneforsin... T enholan S kogbyn... T rollshofdan... 60,000 57, , ,390 2,274,508 Lohjan kihlakunnassa: P y h äjärv e n p itä jä ssä : K arkkilan r u u k k i ,278 Helsingin kihlakunnassa: T uusulan p itä jä ssä : K ellokosken r u u k k i... 75,000 Pernajan kihlakunnassa: Ström forsin p itä jä ssä : S tröm forsin r u u k k i ,000 Y hteensä 21 laitoksessa U udenm aan läänissä 7,920,164 Jä rv im a lm ia K arkkilan ruukkia v a r t e n... 7,024 Y hteensä U udenm aan läänissä 7,927,188

30 23 Turon ja Porin läänissä. Turun kaupungissa: W :m C richton & K um pp. k o n e p a ja... T urun R au tateo llisu u sy h tiö n konepaja... T urun konepajan o s a k e y h t i ö.... T urun n a u l a t e h d a s... V altionrautateiden k o n e p a ja... Y hteensä 1.800, , , , ,202 2,849,302 Porin kaupungissa: P orin konepaja ,000 Halikon kihlakunnassa: K em iön p:jässä: B jörkbodan r u u k k i... D aalin... P erniön M atildan... T eijon... K irjakkalan... Ulvilan kihlakunnassa: U lvilan p itäjässä: L eineperän r u u k k i... N orrm arkun N orrm arkun... E u ran K a u ttu a n , , ,980 2,044, ,000 Loimijoen kihlakunnassa: L oim ijoen p itä jä ssä : L oim ijoen n au lateh d as.... W esikosken , , ,675 Y hteensä 16 lailoksessa T urun läänissä 6,063,237 Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa: F inlayson & K um pp. k o n e p a j a... Suom en sah an teräteh taan o s a k e y h tiö... T am pereen p alttin a- ja rau tateo llisu u sy h tiö n konepaja , ,000 Pirkkalan kihlakunnassa: N okian k o n e p a ja ,000 Tammelan kihlakunnassa: Tam m elan p itäjässä: F o rssan rem o nttikonepaja... Jo k io isten kappelissa: Jo k io isten osakeyhtiön ra u ta te h d a s.. 100, , ,000 Hauhon kihlakunnassa: L open p itä jä ssä : R autakosken r u u k k i... 3,500 Hollolan kihlakunnassa: P adasjoen p itä jä ssä : W ieru n r u u k k i ,000 Y hteensä 8 laito k sessa H äm een läänissä 1,136,500

31 24 Wiipurin läänissä. Viipurin kaupungissa: G allenin k o n e p a j a... P au l W ah l & K um pp. s ä h k ö o s a s to... V altionrautateiden k o n e p a j a... Sfoif. Y hteensä 5%: ,266 1,189,266 Lappeenrannassa: L appeenrannan konepaja ,500 Kotkan kaupungissa: W. G utzeit & K um pp. k o n e p a ja... 23,000 Kymin kihlakunnassa: K ym in p itä jä ssä : K arh u lan k o n e p a j a ,000 Rauman kihlakunnassa: W iipurin p itäjässä: P ero n n a u l a t e h d a s ,200 Ayräpään kihlakunnassa: R audun pitäjässä: Sum pulan r u u k k i... 12,444 Salmin kihlakunnassa: Im pilahden p itä jä ssä : P itk äran n an v a s k i t e h d a s... W älim äen ra u ta k a iv o k s e t ,500 12, ,500 Y h teen sä 10 laitoksessa W iipurin läänissä. 2,640,910 Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa: P ieksäm äen p itä jä ssä : H aapakosken r u u k k i ,000 Rantasalmen kihlakunnassa: Jo ro iste n p itä jä ssä : L ehtoniem en konepaja ,000 Y h teen sä 2 laito k sessa M ikkelin läänissä 500,000 Järv im alm ia 2 ruukkia v arten 26 j ä r v e s t ä... 95,000 Kuopion läänissä. Kuopion kaupungissa: Y hteensä M ikkelin läänissä 595,000 V altionrautateiden k o n e p a ja ,566 Pielisjärven kihlakunnassa: N urm eksen p itä jä ssä : K uokkastenkosken r u u k k i ,630 Ilomantsin kihlakunnassa: T ohm ajärven p itä jä ssä : W ärtsilän r u u k k i... Ilom antsin M öhkön ,120,000

32 25 Kuopion kihlakunnassa: Sfafi Y hteensä Shy. K a rttu la n p itäjässä: K arttu lan r u u k k i ,750 Iisalmen kihlakunnassa: Iisalm en p itä jä s s ä : Jv rk ä n ru u k k i... Salahm in... N ilsiän Ju v an k o sk en ru u k k i... Rauta/ammen kihlakunnassa: L ep p äv irran p itäjässä: W ark au d en r u u k k i... Sorsakosken liienotaetehdas. 95,800 58, , , ,927 38, ,927 Y h teen sä 10 laito k sessa K uopion läänissä 2,753,543 Järvim alm ia 7 ruukkia v a rte n 143 jä r v e s tä ,627 Y hteensä K uopion läänissä 3,198,170 Waa8an läänissä. Nikolainkaupungissa: W aasan k o n e p a j a... V altio n rau tateid en k o n e p a j a... 60,000 57, ,666 Korsholman kihlakunnassa: Isonkyrön p itä jä ssä : O rism alan r u u k k i... 12,424 Kuortaneen kihlakunnassa: A htävän p itä jä ssä : In h an r u u k k i... 30,000 Laukaan kihlakunnassa: P etäjäveden p itäjässä: K oskensaaren r u u k k i... Saarijärven K iim ingin ,775 25, ,775 Y h teen sä 6 laito k sessa W aasan läänissä 304,865 Oulun läänissä. Oulun kaupungissa: O ulun k o n e p a j a... V altio n rau tateid en k o n e p a j a ,846 75, ,263 Sälöisten kihlakunnassa: K alajoen p itä jä ssä : V eljekset F riis in k o n e p a ja ,000 Lapinmaan kihlakunnassa: In a rin p itä jä ssä : 24 h u u h ta m o s s a... 31,765 Y hteensä 4 laitoksessa ja 24 h u u tam o ssa O ulun läänissä 508,028 Y hteensä valm istusarvo 70 y k sity isessä laitoksessa, 7 v altio n laito k sessa ja h u u h ta m o s s a... 22,373,