XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 11. V U O D E L T A EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA.. V U O D E L T A 894. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSÄ, OSAKEYHTIÖ W EILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG. 896.

2 SISÄLTÖ. Sivu. J o h d a n to V IX Vuorilaitoksia, ruukkeja ja konepajoja. K ullanhuuhtam ot Ivalonjoen varrella Suomen L a p i s s a... P itkärannan vaski- ja tin a la ito k se t... Järvi- ja S u o m a lm in n o sto... 6 Masuuneja, a. Valm istus ja k u l u t u s... 7 S:n b. Teknillisiä t i e t o j a... 8 H ark k o u u n eja... 9 Raudanvalm istus a h jo ta o n n a s s a...0 Raudanvalm istus valssilaitoksissa. a. P u t l a u s... S:n b. H itsaus ja v a lssa a m in e n... Valurautalaitoksia. a. Sulatus Siem ensin-m artinuunissa...3 S:n b. Valuraudan v a l s s a a m in e n...3 Musta- ja te h d a s t a o n ta... 4 V a l i m o i t a... 6 Tekoaineenkulutus k o n ep a jo issa...8 Valmistus k o n e p a jo is s a... 0 K atsaus valm istusarvoon vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a... Sum m ittainen katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukkeissa ja konepajoissa...6 Työntekijöiden ja väestön lukum äärä vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja konepajoissa. 7 Ilm oitettuja tapaturm ia ruukeissa ja konepajoissa... 9 Tehtyjä uutisrakennuksia ruukkeissa ja k o n ep ajo issa...30 Työväenkassoja ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a...3 E rityistietoja uunien, ahjojen, valssilaitoksien ja koneiden y. m. lukum äärästä ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a... 3 Tehtaita ja käsityölaitoksia metalliteollisuuden alalla. K atsaus tuotteiden m äärään ja laatuun sekä työväestöön käsityölaitoksissa ja teh taissa metalliteollisuuden alalla K atsaus tuotteiden arvoon tehtaissa ja teollisuuslaitoksissa m etalliteollisuuden alalla 43

3 Yleinen metalliteollisuuden yhteenasetus. Työntekijöiden lukum äärä ainoastaan ruukkeissa ja k o n e p a jo is s a Työntekijöiden lukum äärä sekä ruukkeissa ja konepajoissa että käsityölaitoksissa m etalliteollisuuden alalla...46 K atsaus tuotteiden arvoon m etalliteollisuuden a l a l l a Läänienm ukainen katsaus m etalliteollisuuteen kaupungeissa ja m aaseuduilla K atsaus m etalliteollisuuteen maan k a u p u n g e is s a...49 K atsaus m etalliteollisuuteen m a a se u d u illa...50 Otteita valtauskirjadiaariosta vuodelta Rahapaja vuonna Kontrollilaitos vuonna

4 Maan metalliteollisuuden tuotteiden arvo vuonna 894 nousi,647,7 Sfoy:,,030,834 ffinf.*) vastaan vuonna 893, ja osottaa siis että jonkinlainen, vaikka tosin vähäinen parannus valmistussuhteissa tähän kuuluvissa teollisuuden haaroissa on tapahtunut. Kultaa Ivalonjoesta saatiin 6,47 gr., 4,0 gr. vastaan edellisenä vuotena. Sen arvo teki 0,607 tfmf Kullanmäärä on siis aivan vähäpätöinen, mutta työ kaivospiireissä, joita omistaa ja ajaa rahvaanmiehet Lapissa, tarjoo kuitenkin tervetulleen työansion noin viidellekymmenelle työmiehelle ja heidän perheilleen näissä pohjoisissa, köyhissä seuduissa. Jokaista työmiestä kohti nousi kullan arvo 400 Jfaf ja päivätyötä kohti Jfof 6: 50 tahi melkein samaan määrään kuin edellisenä vuonna. Huuhtomista voitiin tavallisuuden mukaan harjoittaa ainoastaan neljännesosa vuotta, kunnes taas alkava pitkä talvi teki kaiken työn huuhtoränneissä mahdottomaksi seuraavan yhdeksän kuukauden aikana. Jos ilmasto olisi edullisempi, niin voitaisiin paljoa köyhempiäkin kullanpitoisia kerroksia huuhtoa kuin nyt. Hopeaa ja tinaa saatiin niinkuin ennen Pitkärannan vaskikaivoksista, vaikka vähemmässä määrässä kuin 893. Hopeata saatiin rikkihopean muodossa lisätuotteena vaskenkaivannassa; sen määrä on 8 77,54 kg puhtaana hopeana, ja sen arvo nousee lähes 5,000 9mf Tinantuotanto teki 3,39 kg, 6,799 kg vastaan edellisenä vuotena. Puhdistettua vaskea saatiin 33,u tonnia Pitkärannassa, joka on ainoa toimessa oleva vaskilaitos maassamme, siis vähän enemmän kuin 893, jolloin ainoastaan 79,4 tonnia kaivettiin ja sulatettiin. Järvimalmia nostettiin 7 järvestä 68,44,7 tonnia, josta kuitenkin ainoastaan 49,68, tonnia kuletettiin ruukkeihin, loput jätettiin järvien rannoille joksikin seuraavaksi vuodeksi. Kustannukset järvimalminnostosta ja kuletuksesta nousivat 395,0 y k f, joka summa, jaettuna koko nostettua malmimäärää kohti tekee 6 ifinf ja ruukkiin kuletettua määrää kohti 8 Sffof tonnilta, joka malmi keskimäärin sisältää noin 35 /0 rautaa. Takkiraudan tuotanto nousi,74,i tonniin, osottaen vähäpätöisen vähennyksen edelliseen vuoteen verraten, jolloin,356,4 tonnia sulatettiin. Tämä johtuu siitä että masuuni Oravin ruukissa on ollut toimettomana vuoden aikana ja että lisääntynyt puhallus muissa laitoksissa ei korvannut tätä. Vuoden aikana lope- *) Loppusumma on */a miljoonaa vähempi kuin 893 vuoden tilastossa on ilm oitettu, riippuen siitä, että koko valm istusarvo Pitkärannassa viime vuonna otettiin lukuun, vaikka ruukissa myöskin valm istetaan suuret m äärät lasitavaroita y. m., joiden tavarain arvo nyt jä te ttiin pois m etalli tilastosta.

5 VI tet.tiin pisin puhallusaika, joka tähän saakka masuunissa meidän maassa on kestänyt, kun Teijon masuunissa Marraskuun 8 päivänä puhallus päättyi. Uuni oli nimittäin tullut valmiiksi ja syöstetty p. Elokuuta 889 sekä siten pidetty lakkaamattomassa toiminnassa 5 vuotta kuukautta ja 0 päivää tahi, poisluettua muutaman päivän sulkemista,,885 vuorokautta. Puhalluksen päätyttyä havaittiin piippu olevan niin palanut että uuni oli kokonaan uudestaan rakennettava. Tätä pitkällistä puhallusta Teijon ruukissa on johtanut yhtiön taitava isännöitsijä herra C. H. Bäckström. Ikivanhaa harkkotaontaa harjoitetaan vielä Kiimingin ja Koskensaaren ruukkeissa, joissa kuitenkin harkkouuneja lienee jossain määrin laitettu uuden ajan mukaisiksi ja varustettu liikkuvilla pesillä. Tuotanto oli vähäpätöinen, nousten ainoastaan 47,3 tonniin takorautaa. Takoraudan valmistus franche-comte ahjoissa, putlaus- ja martinlaitoksissa nousi 4,646,g tonniin, josta 3,57 t. taottiin ahjoissa, 7,4,4 t. valssattiin putlauslaitoksissa ja 3,978,i t. martinlaitoksissa. Edellisenä vuonna valmistettiin noin 7 % vähemmän, tai ainoastaan,43l,i t. Lisääntyminen on tapahtunut yksinomaan putlaus- ja martinlaitoksissa, mutta sen sijaan on vähennys tapahtunut ahjomelloituksessa, missä valmistus vuonna 894 oli 8 % vähempi kuin 893. Suurimmat lisät tuottivat molemmat martinuunit Aminneforsissa ja Daalin ruukissa, jotka pidettiin jotakuinkin säännöllisessä toimessa koko vuoden ja jotka yhteensä valmistivat 3,835, t. pehmeää rautaa ja terästä. Millbaaria ja sulainpötkyjä valmistettiin Itä-Suomessa liikamäärä, yli oman kulutuksen,,36,o t., Keisarikuntaan vietäväksi. Koska limiitti tekee,84, t. sekä täydelleen on käytetty, löytyi siis melkoinen määrä mainittuja tavaroita varastossa edelliseltä vuodelta. Mustatakeiden valmistus lisääntyi 3,7,4 tonniksi, jota vastoin se oli ainoastaan,747,9 tonnia edellisenä vuotena. Karttuminen riippuu suurimmaksi osaksi naulanvalmistuksen lisääntymisestä. Varsinkin on hevosenkenkänaulojen valmistus enentynyt sen jälkeen kun Vesikosken tehdas Loimijoella rakennettiin; hevosenkenkänauloja valmistettiin nimittäin vuoden aikana 74,9 tonnia, 5,8 tonnia vastaan edellisenä vuonna. Enimmät valimot maassa ovat alaosastoja konepajoissa, ja on niiden tarkoituksena valmistaa raakoja tai puolivalmiita koneosia y. m. kaluja näille. Kuitenkin valmistetaan näissä valimoissa myöskin valinteoksia suoranaista myyntiä varten. Muutamat harvat valimot ovat itsenäisiä laitoksia, varustetut pienehköillä apukonepajoilla tavaran puhdistamista ja sievistämistä varten sekä valmistavat siis etupäässä valinteoksia myytäväksi. Kauppavalinteoksien valmistus nousi vuoden aikana,096,4 tonniin l,078,i tonnia vastaan vuonna 894; siis ainoastaan vähäinen lisäys tähän tavaralajiin katsoen, vaikka valimojen yltäyleinen valmistus melkoisesti lisääntyi, sillä tämä nousi 5,483,4 tonniin, jotavastoin se edellisenä vuonna teki 3,974,5 tonnia. Jos saapi arvostella konepajateollisuuden voimaisuutta saatujen arvo-ilmoituksien mukaan olisi se hiukan alenemaan päin vuoteen 893 verraten. Tuotteiden arvo teki nimittäin tasaisessa luvussa 8,9 5 milj. markkaa 9,3 4 milj. markkaa vastaan viimeksi mainittuna vuonna. Koko vähennys tulee Uudenmaan läänille, ja koskee etupäässä Helsingin laivatokkaa, jossa valmistusarvo aleni 850,000 markasta vuonna 893

6 markkaan vuonna 894. Tästä käy selville että konepajojen koko valmistusarvo ei ole sen suurempi kuin että siilien tuntuvasti vaikuttaa työn väheneminen tai lakkaaminen jossakin suuremmassa konepajassa. Maassa olikin ainoastaan kaksi konepajaa, joissa valmistusarvo oli l/ miljoonaa markkaa suurempi, nimittäin W:m Crichton & Kumpp. Turussa ja Sillanrakennusyhtiön Helsingissä. Varkauden konepajassa valmistettiin / miljoonan arvosta, mutta kaikissa muissa 30 konepajassa vähemmän. Vuoden aikana valmistettiin 3 höyry venettä ja 43 lokomobiilia sekä 8 vesi- ja maa-höyrykonetta ynnä 48 työkonetta. Sitä paitsi valmistettiin kokonaista 5,35 maanviljelys- ja,084 meijerikalua sekä 37 sahalaitosta ja 54 myllylaitosta. Tähän ei kuitenkaan ole luettu kaikkia maanviljelysja muita kaluja, koska yksityistietoja muutamista konepajoista puuttuu; ei edes ole ilmoitettu valmistettujen niittokoneiden lukua. Muista suuremmista vuoden aikana tehdyistä konepajatöistä mainittakoon lämpölaitoksia kirkkoihin y. m., kassakaappeja,,8 kymmenysvaakaa, joukko hiomakoneita paperitehtaihin, muutama kymmenkunta suurempia ja pienempiä turbiineja, suuri joukko dynamo- ja muita sähkökoneita y. m. Yllämainittuihin tietoihin ei ole luettu valtionrautateiden toiminta, joissa valmistusarvo teki,788,30 3 k f, josta,5,38 3 k f tulee tärkeimmän konepajan osalle Helsingissä. Se käsity ( teollisuus, joka kuuluu metalli tilastoon, on arvoltaan lisääntynyt ffinf edelliseen vuoteen verraten. Kulta- ja hopeatöiden valmistusarvo on noin 80,000 0fof suurempi kuin edellisenä vuotena, osottaen että yleisön ostokyky on parantunut. Karstojen valmistus on viimeisten vuosien kuluessa melkoisesti lisääntynyt; niitä valmistettiin vuonna 89 ainoastaan 6,500 ffinf arvosta, mutta ,750 &kf arvosta. Tämä teollisuus on vanhaa juurta maassa ja polveutuu ammattilaitoksen ajoilta, mutta sen on ollut vaikea viettää kituvaa elämää taistelussa tehdasteollisuuden kanssa, varsinkin senjälkeen kuin käsikarstojen käyttäminen on vähentynyt. Kuitenkin tuntuu tämä teollisuus olevan elpymässä päin uudelleen. Samanlaatuinen teollisuus ammattiajalta on ueulateollisuus, joka yhä edelleen vaikka vähäpätöisenä on säilyttänyt heikon jalansijan maassa, huolimatta kovasta kilpailusta ulkomaisen suurteollisuuden puolelta. Täällä tietysti ei valmisteta silmäneuloja, vaan nuppineuloja, hiusneuloja, sukkapuikkoja, koukkuja y. m. samankaltaisia tavaroita, ja joiden valmistus on pysynyt jotenkin muuttumattomana sekä paljoutensa että arvonsa puolesta viimeisen vuosikymmenen aikana. Työväestön luku on myöskin ollut noin 6 0 mieheen koko maassa. Mutta mahdottomalta ei näytä että tämäkin vanha teollisuus joskus voisi elpyä ja kohota rappiotilastaan parempaan asemaan, jos vaan työkykyä kannattaa tarvittava pääoma. Neulatehtaiden valmistusarvo teki 0,650 ffinf vuonna 894 7,770 Sfaf vastaan vuonna 893. TJutisrakennuksista, joita vuoden aikana on tehty, mainittakoon: Hevosenkenkätehdas rakennettu Strömforsin ruukkiin; Porin konepajaan on rakennettu höyryllä käypä puusepän verstas; Crichton & Kumpp. konepajaan Turussa on laitettu uusi vaskenvalajatehdas sekä höyrypannu- ja konerakennus. Daalin ruukissa on masuuni rakennettu uudestaan, ja siihen on laitettu uusi panossuu, uusi puhalluskone ja hengenvaristusuuni. Paja, joka paloi Normarkun ruukissa, on uudestaan rakennettu harmaakivestä. Puserrusnaulan valmistus Turun tehtaassa on melkoisesti lisääntynyt sen kautta että useita uusia koneita on hankittu. Sum- VII

7 VIII pulan ruukin konepaja on korjattu. Haapakoskessa on massuuniin hankittu hengenvaristaja ja malminkuivausuuni. Lehtoniemeen on saatu puusepänverstas. Sorsakosken hienotaetehdas on laajennettu. Koskensaaressa on nippupaja laajennettu; Veljekset Friisin konepajaan on laitettu puusepänverstas. Vihdoin on jotenkin laajaperäisiä uutislaitoksia alotettu Inhan ruukissa valuraudan- tai teräksen valmistusta varten; sen lisäksi on samassa tarkoituksessa tehty suunnitelmia ja kustannusehdotuksia Pankakosken ruukkia varten. Työväen hyväksi ovat sitä paitsi eri ruukkeissa rakennettu työväenasuntoja ja koulu- ja käsityöhuoneita. Lukuun ottamatta käsityölaitoksia ja kullanhuuhtamoja Ivalonjoen varrella, on maassa 67 metalliteollisuuslaitosta, joista l vaskilaitos, 36 rautaruukkia ja 30 konepajaa eli tehdasta. Useissa rautaruukkeissa on kuitenkin sen ohessa konepaja tai muita teollisuuslaitoksia, joita vähitellen on laajennettu, niin että varsinainen raudanvalmistus useassa ruukissa on vähäpätöinen muuhun toimintaan verraten. Samoin muutamat konepajoiksi nimitetyt laitokset eivät ole aijotut sellaista tointa varten, jota tavallisesti nimitetään n. s. konepajatyöksi, vaan sovitetut yhtä tai toista erikoisteollisuutta varten. Useassa tehtaassa on sitä paitsi useampia erilajisia laitoksia, niinkuin esim. Fiskarissa sekä rautaruukki, konepaja ja hienotaetehdas. Kun näitä kohtia ottaa huomioon, löytyy maassa: 5 naulatehdasta, josta lankanaulatehdas; hienotaetehdasta, joissa veitsiä ja muita hienotaetöitä valmistetaan; laitos, jossa valmistetaan työkaluja, niinkuin lapioita, kirveitä, taikkoja y. m.; laitosta hevosenkenkien konevalmistusta varten, toinen kuitenkin vastaiseksi rakennettavana; sekä muuta laitosta, joissa hevosenkenkänauloja koneella valmistetaan; sekä tehdas sahojen valmistusta varten. Varsinaisten konepajojen luku, niihin luettuna myöskin ruukkeissa olevat, nousee 3, joista 9 kaupungeissa ja maaseuduilla. Ainoastaan 4 konepajaa maalla on itsenäistä, jota vastoin 8 on yhteydessä rautaruukkien kanssa; kaupungeissa sitä vastoin ei ole rautaruukkeja. Pari konepajaa on rakennettu ainoastaan muiden teollisuuslaitoksien korjaustöitä varten ja valmistavat vähän tai ei ensinkään mitään tavaraa myytäväksi; niiden joukossa mainittakoon erityisesti Finlayson & Kumpp. isollainen konepaja, joka yksinomaan työskentelee Tampereen puuvillatehtaan hyväksi. Paitsi sitä omistaa valtiovarasto 7 konepajaa rautateiden korjaustöitä varten, jotka eivät ole luetut yllämainittujen konepajojen joukkoon, ja joissa työskennellään ainoastaan rautateiden hyväksi, paitsi että Hangon konepajalla on lupa valmistaa paikkakunnalla tarpeellisia tavaroita. Rautatehtaissa on 7 masuunia, 9 putlausuunia ja 3 martin- eli teräsuunia sekä 33 franche-comte ahjoa ja karkkouunia. Työntekijöiden luku ruukkeissa ja konepajoissa, siihen luettuna myöskin ne viisikymmentä miestä, jotka ovat harjoittaneet kullankaivamista, nousi 4,58. Useassa laitoksessa on koottu eri nimisiä kassoja työväen hyväksi. Näiden koko yhteinen rahasto teki 3,97 ipmf, kun lueta*an pois ne kassat, jotka ovat ilmoitetut Finlaysonin remonttipajalle Tampereella, se kun ei oikeastaan kuulu metalliteollisuuteen vaan puuvillatehtaalle kokonaisuudessaan. Tämä summa on suhteellisesti vähäpätöinen, kun ottaa huomioon että viimeksi mainituissa kassoissa yksistään on yhteensä,454,8 9mf Kuitenkin on myönnettävä että kassat melkoisesti ovat lisääntyneet sekä lukumäärään että rahamäärään nähden viimeisinä vuosina.

8 Käsityölaitoksia metalliteollisuuden alalla oli vuoden aikana,04, joista 5 kaupungeissa ja 59 maaseuduilla, ja oli niissä yliteensä,960 työntekijää. IX Vuoden aikana on 34 järveä. Kuopion ja Viipurin läänissä vallattu järvimalmia varten: 3 valtauskirjaa on annettu koskevat kullanpitoisia kerrokia Ivalonjoen varrella Lapissa sekä 7 valtauskirjaa koskevat rautavuorimalmia Sortavalan ja Salmin pitäjissä Viipurin läänissä. Rahapajassa lyötiin,64,000 kappaletta 5 pennin ja pennin rahaa, joiden yhteenlaskettu arvo on,50 &nf\ jota vastoin edellisenä vuonna lyötiin,946,000 kappaletta markan, 50 penuin ja pennin rahaa, joiden yhteinen arvo oli 478,000,%if Kontrollileimaaminen käsitti 9,579 gr kultaa ja 47,070 gr hopeaa, 6,060 gr kultaa ja 4,90 gr hopeaa vastaan edellisenä vuonna 893. Lisäys on siis melkoinen ja todistaa, niinkuin jo huomautimme, että yleisön ostokyky on lisääntynyt parempien raha-aikojen johdosta. Kontrollikokeiden luku on myöskin lisääntynyt niin että se nyt on,548 ollen edellisenä vuonna ainoastaan,35. Haudan ja rautatavaroiden vienti Keisarikuntaan on vuodesta 890 noussut seuraaviin määriin: Vuonna Limiittimäärä puudissa 66,667 33, ,000 70,000 60, ,000 Takkirautaa, tullitonta. Sulainpötkyjä, tullittomia. Kanki-j a lajirautaa ä 5 kop. tullia kullassa puudalta. Valintavaroita ja rautatav. ä 30 kop. tullia kullassa puudalta. K oneita ja työkaluja a 0 kop. tullia kullassa puudalta. Yhteensä puutaa. 890!) 58,37 33, ,30 40,750 7,66 789, ,000 33, ,46 34, ,3 89 n 67,000 3, ,648 50,369 7,938 85, ,000 3, ,348 63,3 0,86 874, ,744 3, ,00 66,04 38,8 889,080 Limiittimäärän rajaa on siten kaikissa luokissa, paitsi mitä koneihin tulee, saavutettu, niin lähelle kuin rajoitetun viennin yhteydessä oleviin hankaluuksiin nähden ylipäänsä voidaan vaatia. Helsingissä 896. C. P. S olitander.

9 j Kullanhuuhtam ot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa v Tuotteiden arvo Huuhtamojen lukum äärä Huuhtamojen omistajien ja hoitajien lukumäärä. Ty öntekij öiden lukum äärä! 3tn/C Miehiä Naisia Yhteensä Päivätöiden luku määrä H uuhdottua m aata m 3 Saatua kultaa gram maa Kultaa päivä- työtä kohden j gr. Oulun läänissä. Ivalonjoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suo-! men L apissa.... 0, , 6,803 6,47,07 l Y hteensä edellisiltä vuo-! silta ,7, ,498 03,97 396,559,9 3,590 70,69 00, ,030 Keskim ääräinen huuhtom isaika: /e ia/a 894.! "

10 Pitkärannan Vaski- ja Tinälaitokset 894. K aivokset: P äivätöid en lukum äärä: p o rra k sessa... ä 9 / tuntia,069 k a iv o s k u ja s s a... 9 '/,879 sy v en n y k se ssä... 9 l/a»,004'/ n o s t o s s a ,058/4 v ed en n o sto ssa... 9l/a 9003/4 pajassa... l l ^,06 koneen h o i d o s s a...,940 kaikellaisissa t ö i s s ä... ll* / 5,773/4 K eskim ääräinen ansio: porausvuoroa k o h d en...ifhf 3: 9 nostosta ä t u n t i a... 3: 60 v e d e n n o s to s s a... :70 höyrykoneen hoidossa... :05 pajassa... :8 k aivossalvannassa... :45 kaikellaisissa t ö i s s ä... :87 P orattu ja m etriä: p o r r a k s e s s a... 8,763,5 s y v e n n y k s e s s ä... 4,77,90 kaivoskujassa... 5,87,86 K äytettyjä räjähd ysaineita: dynam iittia...kgr. 3,7,4 sytytyslankaa, renkaita ä 7,4 m tr...,696 n a l l e j a kpl. 9,567 P uiden m e n e k k i...m8 4,784 Saatu räjähdytettyä v u o r t a...dtn 337,758,c Nostettu v u o r ta ,87,5 K ilogram m alta d yn a m iittia saatu räjähdytettyä vuorta porraksessa 3 K ilokram m alta d y n am iittia saatu ajam istulos: P itu u sm etriä... 0,39 Syvyysm etriä... 0, K aikkiaan ajettu: Syvyysm etriä... 49,7 P itu u sm etriä... 49,so

11 V a lik o im in e n : Maksettuja työpalk k oja.... ifmf 3,886:75 K u letu s 7,537:80 Valikoimisaineita... 48:75 K onekustan n uksia,45:37 Saatua m alm ia. Todellis, valikoitt. vaskimalm. dt 5,940 Vaskimalmijauhoa... dt 7,839 Hienoksi valikoittua malmia 3,934 II lajia vaskimalmia.. 36,937 Murua... 8,36 Tinahuuhtomalmia... 9,309 Hienoksi valikoitt. murumalm. 0,07 R autam alm ia... 96,943. L iu o itu s m ä r k ä ä k e in o a k ä y ttä m ä llä : R ouhim inen: rouhittua ja jauhennetua m a lm ia dt 0,858 tästä maksettuja ty ö p a lk k o ja...796: 30 k onekustan n uksia... 79:50 Pasuttam inen: pasutettua malmia ynnä s u o la a... dt 56,95 käytettyä keittosuolaa... 9,399 r a u ta r a m u a... 3,88,7 p u i t a...m3 9,947 työpalkkoja...9mfi 7,00: 85 käytettyjä k em ik alioita,785:97 Saatu: v a s k ilip iä tä... m8 9,637,9 lipiän v a s k e n p ito is u u s...grammaa 33,i litraa kohti h o p eanpito isu u s... 0,o74G malmin vaskenpitoisuus ilman s u o l a a...,4 % K a s a r ta m in e n j a p u h d is ta m in e n : Saatu kasari- ja karikevaskea...dt 4,,75 V alm istettu puhdistettua v a s k e a 3,33,4g M aksettuja työpalkkoja. tfmf 7506 P u id en m e n e k k i...m3 4,794 H o p e a n v a lm is tu s : R ikkivaskea vastaava puhdasta h o p e a a...kgr 877,54 T in a n v a lm is tu s : H uuhtom inen: maksettuja ty ö p a lk k o ja... &nf 586: 40 saatu m a lm ija u h o a... dt 3,75 Sulatus: maksettuja työp alk k oja... tfmf 09:9 saatu puhdistettua tinaa...kgr 3,93,39 3

12 4 Työväen sairaskassan toimi vuoden kuluessa käy selville seuraavasta esityksestä: Saldo säästöä edelliseltä vuodelta ,994:08 Tuloja vuoden k u lu e s s a ,903:5 Yhteensä $ k f 40,897: 59 Menoja vuoden kuluessa...$ h f 6,35: 66 Saldo säästöä vuoteen ,57:93- Yhteensä tfbnf 40,897:59 tahi liikamäärä vuodelta 894 (fm f. 3,577: 85 Työntekijöiden lukumäärä on keskimäärin ollut vähän suurempi kuin edellisenä vuonna eli yli 8 vuoden vanhoja henkeä 5 8 vuosien välillä.. 68 alle 5 v u o d e n ei yhtään. Koko väestö ruukilla nousee noin 3,300 henkeen. Ruukilla on työntekijöitä varten: pappi, lääkäri, sairaanhoitajatar, kätilö sekä sairastupa, synnytyslaitos ynnä kulkutautisairaala. Koko arvo ruukin yhteisistä teoksista nousee $mf.,70,000 josta 460,000 ffinf tulee vasken osalle, 5,000 hopean osalle, ja 0,000 3 k f tinan osalle, eli yhteensä 585,000 [fmf metalliteollisuuden osalle. Koko yhteenlaskettu kulutus kaikissa täkäläisissä laitoksissa (lasitehtaassa ja punamaalitehtaassa) seuraavia päälajeja on ollut: P u i t a... m3 03,583,9 Rautäramua.... kgr 388,70 Puuhiiliä ,75 Takorautaa, uutta.. 3,99,7 K i v i h i i l i ä... kgr 88,88 s:a vanhaa.. 0,330 K o k s i a 330,537 Rautalevyjä.... 3,850,4 Jodkaliumia 33,5 Teräslevyjä ,4 Keittosuolaa,939,898 Porausterästä ,75 Laitoksessa on: 0 Pasutusuunia Tuhotinta 3 Kuilu-uunia 6 Höyrykonetta, 66 hvm. Kaasugeneraattoria 5 Malminerottajaa Spleissiuunia 7 Kiinteätä höyrykattilaa 45 m tulipinn. Kupoliuuni 4 Lokomobiilia, joilla on yhteensä 40 hv. Kuivausuunia Vesiratas, 5 hv. Rikkinatriumiuuni Survinlaitos 9 leimasimella l Tinajauhon pasutusuuni Selityskonetta

13 5 Plannenahjoa Pyörivää suppiloalijoa Kaksinkertainen survinahjo Nostoratas Liejuhautaa 4 Liejuränniä, Valaistusdynamo, 50 lampulla Kuulamyllyä 5 Vuorenporauskonetta Kompressori Kivenrouhinta 6 Kouhinvalssilaitosta 0 Maljalaitosta Happitornia 8 Uuttamisallasta 4 Lyijyllä vuorattua allasta 0 Saostamisallasta 3 Suodattamispaininta Sementtivaskipainin Shapingkone Porauskonetta 3 Rautasorvinta Kierreleikkauskonetta Puusorvinta Merkelilevy Puunnostokone Keinotekoinen käytävä,,u km. pitkä. 5 Turvekonetta 3 Täydellistä nostolaitosta Pivoti Raitioteitä maan pinnalla 4,60 mtr. S:n kaivoksissa,40

14 6 Järvi- ja Suomalminnosto vuonna 894. Järvien luku, joista malmia on nostettu Kustannukset malmin nostosta ja kulotuksesta Ruukkeihin kulotettua ja ostettua malmia Järvien rannoille jätettyä malmia Yhteensä järvi- ja suom almia Sfaif. dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i...,050 7,675 7,675. Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki ,438 56,755 0,38 67,37 Oravin... 0,000 4,00 4,00 8 7, ,38 8,47 Kuopion läänissä. Jyrkän r u u k k i ,800 3,46 4,084 45,500 Karttulan ,07 74,65 74,65 Kuokkastenkosken ruukki... 46,77 43,546 37,000 80,546 Möhkön ,856 00,367 64,05 64,47 Salahmin... 5,69 36, ,400 Juvankosken ,9 89,408 3,076,484 V ärtsilän ,03 7,60 38,64 66, , ,078 79,73 58,80 Waasan läänissä. Kiimingin r u u k k i...,5 7,964 7,964 Koskensaaren...,00,00 660,860,54 0, ,84 Y hteensä 7 534,66 49,68 90,765 68,447

15 7 M asuuneja vuonna 894. a. Valmistus ja kulutus. Kulut ettu Valmi s t e t t u K otim aista malmia Ulkom aista malmia Puuhiiliä Puita malmin kuivaa. mlseen Valutakki rautaa Takotakkirautaa Valinteoksia Yhteensä takkirautaa dt dt m3 m3 d t dt dt d t Uudenmaan läänissä. K arkkilan ruukki 6,946,848,43,43 Skogbyn.. 4, ,0 8 7,38 Trollshofdan.. 38,58 4, ,43 6,946 5,95,888,43 6, ,09 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki... 6,99,8 7 3, ,68 Teijon... 4,395 5,90 0,50,6, ,38 7 3,353,355 4,779 Mikkelin läänissä. H aapakosken ruukki 45,806 5, ,05 4,784 3,889 Kuopion läänissä. Jy rkän ru u k k i.,. 3,778 9, ,994 8,80 K arttulan... 6,750,368 79,500,500 Kuokkastenk. ruukki 4,57,600,834 5, ,940 Möhkön ruukki.. 99,904 8,557,000 5,038 3, ,436 Salahmin.. 7,635 7,349 56,900 8,04 9,94 Juvankosken ruukki 96,09 3,700,373 36,600 36,60 W ärtsilän.96 7,89 j,40 4,330 5,97 4 9,769 38,80,00 8,079 59,5 84, ,98 Y hteensä 434,56 0,545 66,446 8,979 7,9 38,7,90,74

16 8 M asuuneja vuonna 894. b. Teknillisiä tietoja. Päivä jolloin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokau- Bicn,, lukum äärä vuonna Tuotannon arvo vuorokautta kohti Hengen lik i m ääräinen lämpö Hengen likim ääräinen paino Hiilipanoksien suuruus Takkirauta prosentti malmista Hiilenmeno takkirauta dtia kohti Ajettujen panoksien koko lukumäärä 894 dt c mm hl hl Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.. % ,i ,8, Skogbyn... % , ,378 49,7 7 Trollshofdan... V ,i 00 35,3,894 50, ,58 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki....»/u ,i ,858 5,5 6 Teijon.... % , ,,053 50, ,9 M ikkelin läänissä. Haapakosken ruukki, %, , 56 4,6 0,57 30,3 kylmänä Kuopion läänissä. kylmänä 30 6,6 4,30 37, 8 Jyrkän ruukki.... 3/ n ,4 Karttulan....!)/ , ,6 0,890 34,8 0 Kuokkastenkosk. ruukki % ,o ,3 9,450 38,33 8 Möhkön ruukki... 7/ , , 0,093 38,5 7 Salahmin.»/a ,i ,653 35,87 7 Juvankosken ruukki , ,796 38,04 6 Wärtsilän.. 9/ ,5 6,8 4 8 O o«r ,4

17 9 H arkkounneja vuonna 894. Puhallusvuorokausien lukum äärä Panoksien likim ääräinen suuruus Hiiliä Malm ia K ulutettu Malmia Puuhiiliä Valmistettu harkkorautaa. hl kg dt m8 dt M uistutuksia Waasan läänissä. Kiimingin ruukki ,365 H arkkorauta tao ttu 368 dt. kankirautaa. K oskensaaren ruukki , H arkkorauta tao ttu 05 dt. kankirautaa. Y hteensä ,

18 0 Raudan valmistus ahjotaonnassa vuonna 894. Työpäivien lukum äärä K u u t e t t u Takkirautaa Kotimaista Ulkomaista Ramua Yhteensä Puu- Kankihiiliä rautaa Sulainpötkyjä V a l m i s t e t t u Hien. raut. Kaikellaista rautaa Y hteensä valm ista rau taa dt dt dt dt m3 dt dt dt dt dt Vo hl II Polttohuvennus Hiilenmeno takki- rauta dt kohti Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki , ,570 4,050 4,708 4, ,4 V aakerin 6,8,8,790,96, Kellokosken,, 7 3, ,498,978 3,04-3,04 6 9,8 Ström forsin 45,487 59,646,50,04-4 3,465 0,3 Mustion 70,53 33,845,35, , 0 Turun ja Porin läänissä. Leineperän ruukki,330 4,79,7 90 6,37,663 3, ,733 Fredriksbergin 540,57 9,66,583 _,4 47,53 9,«K auttuan 35,77 75,946,800,689, ,6 K irjakkalan sulatusta on n assa. 80 8,736-8,736 4,74 7,905 7,905 5,3 lyöttötaonnassa. 57,057, _ , Franche Comte , Norm arkun ru u k k i ,8 K uuston 0,878,878,360,587, ,6 Hämeen läänissä.,379,849 3, ,685 9,73 7,905 5, ,909 - Jokioisten ruukki. 9,304,000 43,735,7,43,43 Rautakosken ,096, W ierun 40,435 3,648,080,35, Kuopion läänissä. 576,304 3, ,479 5,80 4,54 _ 4,54 Jyrk än ruukki _ Waasan läänissä. Inhan ruukki,530 75,705,57 _,430 -,430 Koskensaaren ,43, 9 0,055 - _,055 _ Orismalan , _ 873-0, , ,853 3,688 3,358-3,358 - Y hteensä 3,694 7,964,5,5 4,6 3,4 7,905 6, ,7 i l i i -

19 tl Raudan valmistus valssi laitoksissa 894. a. Putlaus. Työpäivien lukumäärä. Polttohuvennusprosentti. Takkirautaa i Kulutettu takkirautaa [ Yhteeusä Polttoaineita K ivih iiliä Puita S ~ j Millbaaria i Valmistettu Takkirautaramua Sulainpötkyjä [Muuta putlausrautaa ^Yhteensä i dt dt dt dt m d t dt dt dt dt Liikamäärä tahi vajaus omassa kulutuksessa. Uudenmaan läänissä. Fiskarin ruukki 89 5, ,076,777 3,740,97 50,0-6, ,8 K arkkilan 3, ,33 -,40 --,743,743-4,075 5, 4 8, ,309,777 5, ,765 Turun ja Porin läänissä.. Matildan ruukki ,54, ,93-6, ,5 -,790 5,4*) Kuopion läänissä. K arttulan ruk. 56 4, ,735 4,54 4,35 4,35,48 Juvankosk. 84 5, ,80 0,4,703 3,60 4, ,03 Varkauden 70 3,560,08 4, ) 3, ,588,0 + 4, ,86 V ärtsilän ,555 8,94 35, ,3 0 5, 60 73,705,533 75,38 69,638 44,64 4,5 7,588 66, ,63 Y hteensä,64 09,87 3,39 3,56,7779,730 44,64 45,8'8,485 98,345 ) Ramun polttohuvennus Matildan ruukissa 0,n /0. ) Sahakarikkeita.

20 Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 894. b. Hitsaaminen ja valssaaminen. Uudenmaan läänissä. Työvuorokausia K u e t e t t u V a m i s t e t t u Takai Viukke- sin Sulain- Mill- Polttoaineita M uuta Tavallista Levyjä turi-, Yhteensä li-pant- Yhteensä Hienoa saatua pötkyjä baaria rau taa rautaa K iv i Puuhiilirautaa rautaa rautaa muoto- ramua P uita hiiliä d t dt dt dt dt m3 m 3 d t dt dt dt d t dt Fiskarin ruukki ,04,998,446 8, ,38 9,4,435,4,970 3,09,0 - K arkkilan ,88 6,88,000 5,56 5,56 8,4 0,36 m ,860,998,446 35, ,38 9,4 6,996,4 7,53 3,09 - Polttohuvennus >%' Polttoaineita 00 kg kohti valmista rau t.; Turun ja Porin läänissä M atildan ruukki.. 5 8,990,05 0,05 4,805 5,745,909 7, kg Kuopion läänissä. Juvankosken ruukki 58 4, ,750 3,930,836), ,09 0,34 m 3 W arkauden ,05 8,90j 3, , 588 9,6,7 m3 YVärtsilän ,850 5,735 4,587 8, ,9 3,3 5 0,4 m 3 7 5,8 3,05;.40 48,590 3,930 6,35 3,977, ,959 4,460 Y hteensä,496 54,978 33,050 5,88 93,909 5,8,068 6,35 57,836 0, ,05 7,44 7,700 st x) Siitä,78 m3 sahakarikkeita. ) Sahakarikkeita.

21 V alurautalaitoksia vuonna 894. Työvuorokausia Kalkkikiveä a. Sulatus Siemensin-martinuunissa. Polttoaineita K ivihiiliä Puita K u u t e t t u V alm istettu j jturpeit. Rautaa Teräsvalinteoksia Takkirautaa ja takkirautaa Takorautaa ja takorautar. Rautam alm ia V alanteita Uudenmaan läänissä. dt dt m 3 m3 d t dt d t dt dt dt dt dt dt dt Äminneforsin ruukki , ,836 5,77 90') 4, ,60 3 3, ,5 Turun ja Porin läänissä. Daalin ru u k k i. 8, ,680 3, ,33,90 4,86,946 6,76 7 9,4 Kuopion läänissä. V ärtsilän ruuk ) ) Y hteensä ,359,495 5,836 9, ,665,57 5,367,959 40, Polttoaineen menekki 00 kg valurautaa kohti Äminneforsin ruukissa 0,46 m3; Daalin ruukissa 0,3 m 3 puita, 0,u hl turp eita; W ärtsilässä 0,ei hl sahajauhoja, 7,6 hl turpeita. ) FeMn 7,09 k g; FeSi,955 k g; sitäpaitsi 87 dt malmia. ) 4,600 kg; 00 kg; Silicium m anganirautaa 4,700 k g: rautam alm ia,90 dt. a) Sahakarikkeita. 4) FeMn 35 k g; FeSi 780 kg; H em atiittitakkirautaa 80 kg. Uudenmaan läänissä. Äminneforsin ruukki. Muuta rautaa Yhteensä b. Valuraudan valssaaminen. K u l u t e t t u Polttoaineita Kivihiiliä P uita V a l m i s t e t t u Valanteita Tavallista rau taa Levyjä Yhteensä dt m3 dt d t dt dt Y hteensä Saatu takaisin Saatu takaisin 3 3,897) 4,870 7,874 6,036 3, Polttohuven. /0 Polttohuvennus O O Turun ja Porin läänissä. D aalin ruukki.... 8,340 6,976 7, ) 4,44,485 5 Kuopion läänissä. W ärtsilän ruukki ),95,057 37'*) Y hteensä 8,340,477 44,075 33, ,78,045 Polttoaineen menekki 00 kg. valm ista rautaa kohden; Äminneforsissa 0,m m3; D aalin ruukissa 34,5 kg hiiliä, 0,8 m3 puita; V ärtsilässä 0,4 m 3 puita,,7 hl. turpeita. ) Sitäpaitsi 5 m3 turpeita. ) Siitä 4,60 dt hienoa rautaa;,485 dt billetsiä; 30 dt vinkkeli- ja pantturirautaa, 77 dt m uotorautaa. 8) Sitäpaitsi 35 m3 tu rp eita; 986 m3 sakakarikkeita. 4) Siitä 45 d t hienoa rautaa; d t lankkupihakiskoja.

22 M usta- ja T ehdastaonta vuonna 894. K u l u t e t t u V a m i s t e t t u Ainerautaa K oksia ja Kivih. Polttoaineita Puuhiiliä Puita Lapioita ja K ihveleitä K irveitä ja P iilu ja Taikkoja ja Kuokkia H evosen kenkiä H evosenkengän nauloja Takonauloja. Puserrettuja nauloja Leikenaulojaja Lan- kanauloja Muita takeita dt dt m3 m 3 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Y hteensä Uudenmaan läänissä. Pinjaisten r u u k k i... Vaakerin... K ellokosken,... Strömforsin... Mustion... 3, , , SOO 6,000 90,680, , ,000, ,590 6,48, ,830 8,70 3,0 7,000,55 5,65 3,89 Turun ja Porin läänissä. Daalin r u u k k i... Leineperän.... Kauttuan,,... Kirjakkalan... Loimijoen n a u la te h d a s... Vesiko sken... Turun leik en aulateh d as ,349,05,05,53, , , ,36 4,56 9,983 6,00,60 33,80 3,38 3,39 4,448, ,00,60 85,36 47,796 5,0 5,650

23 Hämeen läänissä. Suomen s a h a te rä te h d a s... Jokkioisten r u u k k i... Rautakosken... Vierun , , ,30,075 0, ,40,330 59,30,075,88 7,735, , Wiipurin läänissä. Peron n au lateh d as... 4, ,380 3,938 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki Möhkön Salahmin Juvankosken ~ 5, W ärtsilän , VVaasan läänissä. Inhan r u u k k i ,60 46 Koskensaaren _ , , , , , Yhteensä 34,888,65 6,369,80 8,786 9,443 4,065 8,640 7,490 5,46 44,446 89,5 5,59 3,74 5

24 6 V alim olta vuonna 894. ; Koksia K u Lute t t u V a Im i s t e t t u K otim aista takkirautaa Ulkom aista takkirautaa Y hteensä takkirautaa Eamutakkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikellaisia valinteoksia Y hteensä Ilmoitettu koksin menekki takkir. dt kohti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Uudenmaan läänissä. Berggrenin konepaja Porvoon Sillanrakennus osakeyhtiön konepaja...., ,60,690,500,500 Fiskarin ruukki , ,333 H elsingin Laivatokka , L aivavarvi Karkkilan ruukki..,70,850 3,664; 335 5,849 5,500 5,500 0 Lindelöfin konepaja , J. D. Stenberg & Poikain k o n e p a j a ,386 90,586,58,58 John Stenbergin konepaja Mustion ruukki ,83,873,895,004 6,77 5, ,747 5,48 Turun ja Porin läänissä. Porin konepaja....,056 3, , ,437 3,0 3! Crichton & kumpp. konep ,57 95, , Daalin ruukki ,333 67,0,705,705 0 Leineperän ruukki Matildan ,50 38,758,660 30,690 3 Teijon... 60,36 40, ,30,90 7 Turun Bautateoll. yhtiön k o n e p a j a...,4 3,408 3,430 3,000 3,000 Turun konepaja ,63,585,79,95 4,779 3,353,570 7,330 3,53 Hämeen läänissä. Forssan konepaja ,00,000,000 Jokioisten ruukki Tampereen konepaja.. 864, ,400 3, ,456 30,4 3,398,56 4,654 4, ,607

25 7 Koksia K u lute t t u V a imi stet t u Kotim aista takkirautaa Ulkom aista takkirautaa! Y hteensä takkirautaa Eamutakkirautaa Konevalinteoksia Kauppa-!valinteoksia Kaikellaisia valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Yhteensä Ilmoitettu koksin menekki takkir. dt kohti Wiipurin läänissä. Gallenin konepaja... Gutzeit & Kumpp. konep. K arhulan Surnpulan ruukki ,0,50, ,4,3,580, ,0,50, ,890,50,474,8,54,94 6,70 4,307,550 5,857 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. Lehtoniem en konepaja.,403 6,550 6, , _ 6, ,543 7,50 0 7,70,7 5,5 6,53 Kuopion läänissä. Juvankosken ruukki.. V arkauden Värtsilän.. 30,454, ,390 33, ,505, ,453 45,53 358,890, , , ,849 3,460, ,6 3 7 Waasan läänissä. VVaasan konepaja Oulun läänissä. Veljekset Friisin konep ,400,00,00 5 Oulun konepaja ,43 6, ,098 7,765 70, , ,098,7,965 Yhteensä 4,37,88 3,895 0,00 59,787 3,495 0,964 0,375 54,834 M ttid. Valtionrautateiden konepajoissa H elsingissä ja H angossa on valim oita, jotka toim ittavat mainittujen konepajojen korjaustöitä. 3

26 8 Kaikellaisten rauta-aineiden kulutus konepajoissa vuonna 894. K otim aista Takorautaa Ulkom aista Yhteensä Terästä Levyjä Vinkkeli- ja pantturirautaa dt dt dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. Berggrenin H elsingissä Porvoon P o rv o o s s a Sillanrak. os. yhtiön H elsingissä ,864 6,07 Fiskarin Pohjan p itä jä ssä h i e n o p a j a K aasutehtaan H elsingissä H elsingin L a iv a to k k a ,006 6 L a i v a v a r v i K arkkilan P yhäjärven pitäjässä. 3,57 3, Lindelöfin H e ls in g issä J. D. Stenberg & Poikain Helsing John Stenbergin H elsing ,484 6,66, ,3 379 Turun ja Porin läänissä. Björkbodan Kemiön p itä j t Porin P o r i s s a , Criehton & Kumpp. T urussa , Daalin ruukki Kemiön pitäj M atildan ruukki Perniön Teijon ruukki Turun rautateoll. yhtiön Turussa.. 3,8 3, T urun konepaja ,983 4,47 6, , Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tam pereella Forssan konepaja Tammelan pitäj Tampereen konepaja

27 9 K otim aista Takorautaa Ulkomaista Yhteensä T erästä Levyjä Vinkkeli- ja pantturirau taa Wiipurin läänissä. Gallenin, W iipurissa... P. W ahl <fc Kumpp., sähköosasto.. Gutzeit & Kumpp., K otkassa... Karhulan, Kymin p itäj... Sumpulan, Raudun... Lappeenrannan k o n e p a ja... Mikkelin läänissä. Lehtoniemen, Joroisten pitäj.... dt d t dt dt dt dt , , Kuopion läänissä. Juvankosken, Nilsiän pitäj... W arkauden, Leppävirran pitäj... W ärtsilän, T o h m a jä rv e n... Waasan läänissä. W aasan k o n e p a ja , , , Oulun läänissä. Veljekset Friis'in, Kalajoen pitäj Oulun konepaja Y hteensä yksityis, konepajoja 9,3,03,343,476 3,038,3 Valtion rautateiden konepajat. H a n g o s s a T u r u s s a W i ip u r is s a ,737 K u o p i o s s a Niko tain kaupungissa Oulussa ,50 Y hteensä koko maassa 9,984,034,08,53 3,304 4,373

28 Uudenmaan läänissä. H öyryveneitä Näistä höyry veneistä ovatyli 0ehv. Lokomöbiilej a Valmistus Konepajoissa vuonna 894. vesii i H öyrykoneita Valm istusarvo maa- Työkoneita I, Hyörypannuja! Hyörykoncista ovat yli 0 ehv. Maanviljelyskaluja M eijerikaluja I Sahalaitoksia j Myllyjä kp. ehv. kp. kp. ehv. kp. ehv. kp. ehv. kp. kp. k p. kp. kp. kp. kp. M uita suurempia tö itä Berggrenin, Helsing S U tcm e ja, lä m p ö jo h t., ilm a o v a ih to la it., kassakaappeja, kassa- 80,00 Porvoon, Porvoossa... 6 Transm issioneja, k o rj. h ö yryko n e ih in, sahalaitoksiid, p o lttim o t- 83,000 bio, sellulosateht., m eijereihin y. m. Sillanrak.os.yht., Helsing H ö yryp a n n u ja, höyrykoneita, h ö yryveneitä, la v e tte ja ja sota- 890,000 ta rp e ita y. m. Fiskarin, Pohjan pitäj... i, Transm issioneja, k o rj. 8 vesi-, 3 m aahöyrykon., sahoja, valssila ito k s ia y. m. 350,000 hienopaja.... 5,000 kg hienota keita. Kaasutehtaan, Helsing l -- 5 s is te rn iil, 6 suodinta levyista, a k s e lijo h t., to rv ijo b to ja kaasun ja v e ttä varten H elsingin L aivatokka laivaa to k a tta ja k o rja ttu, 9 h ö yryven. o te ttu s liip p iin ja k o rja ttu sekä 8 h ö yryven. korjausta. Helsingin Laivavarvi Otettu sliippiin 39 höyryven. majakkalaiv., 4 torptveo., ruoppauskon., 4 proom ua, k o rj. 7 h ö y ry l. 8 m a ja k k a l.. lo to rp.v. 50,000 Karkkilan, Pyhäjärven pitäj Niluokoo., höyrypatoja, vedeuliimm ittiijiä, maidonkoettelijoita. 300,000 Lindelöfin, H elsingissä ,8 kym m enysvaakaa. 05,000 J.D. Stenberg & Poik.Helsing Teriisproom u h ö y ry k o n. varust. ilm ad pannua, kaksoispro p e lle ri vene p a n n u lla varust. ilm a n ko n e tta y. m. John Stenbergin, Helsing A rm a tu ri, T ransm issioueja ja ko tja u k s., knpp. 5 ehv. petroh m ot T urun ja P o rin läänissä , ,983,00 Björkbodan, Kemiön pitäj. - - Rakennus- ja L e T jia k e lta. 05,400 Porin, Porissa,., rautaproom u, 4 höyrypum ppua, h ö y ry v in tta ri, 3 levysis- 60,000 te rn in, ko rja u ksia. Orichton & Kumpp., Turussa ihv 6-6i3,770ihv 6 7 K öysia ln e ttn 50 d t. m e ta lliv a lin te o k s ia 86 d t. y. m.,600,000 Daalin ruuk., Kemiön pitäj. - Koneenosia, tahkoalaislm ia, korj. ja llsärakenn. omissa laitoks. 76,000 M atildan Perniön , Höyrykoneen asettaminen Strömsholman höyrykoneeseen, korj. 00,000 Teijon Perniön k g ta keita. 40,000 Turun Bautateoll. yht. T:ssa _ ,000 Turun k o n ep a ja M onell. tö itä paikkakunnan te o ll. la ito k s iin. 40,000 Hämeen läänissä. 6 7,745 ihv ,770ihv , ,066,400 K o rja u ksia tehtaassa. Finlayson & Kumpp., T reellä Forssan, Tammelassa... Tam pereen konepaja kp. «U ogerln patent. hiom apaim inta» h io m a koneita v a rte n, 9 lu rh., 4 jo h to k ls k o a to rv illa ja transm iss. v a ru s t., suurem paa käsipyörää, 499 läm pöpatteriaa. 50,000 60, ,66 _ _ 570,66 b O

29 Wiipurin läänissä. Gallenin, W iipurissa... 60ihv 70ibv ihv K o rja u k s ia sahoissa, polttim o issa, p a p e rite h t. y. m. 400,000 Paul W ahl & K:o W iipurissa dyn a m o ko n., 879 d t acco m u la a tto r., sfihköarm aturi, appa- 75,000 ra a ttila u to ja, valaistu sla ito ks. y. m. W. Gutzeit & K:o, K otkassa I 0, Karhulan, K ym in pitäj patent. la jitte lu k o n. d e fib ito rv i, 3 eentrifugallpum p., hy- 350,000 d ra u l. p a in in, S kutvauskon. p a p p ia v ä ri., transm issioneja. Sumpulan, Haudun pitäj. K a ik e lla is ia m o a u vllje lyskalu ja. 45,000 Lappeenrannan konepaja - - Rakenn. takeita, tovrijohtoja, koneenkorjm ksia. 8, ihv 70ihv ,098,600 Mikkelin läänissä. 475 ihv Lehtoniemen, Joroisten p:ä K orjauksia y. m Kuopion läänissä. Sorsakosk, L eppävirran p:jä H fenoiafceita. 5,500 _ Juvankosk., Nilsiän pitäj ,000 W arkauden, Leppävirr. p:jä Työkonetta, m a a n vilj. ka lu ja, saha- ja m y lly la it., ko rjauksia. 500,000 W ärtsilän, Tohmajärven p:jä T u rb iin e ja, k o rja u ksia o m iin la ito k s iin. 40,000 Waasan läänissä ,500 W aasan konepaja, v e s itu rb iin ia y. m. 38,500 Oulun läänissä. V eljekset Friis'in, Oulussa Työkoneita, m aanvilj. kaluja, m eijerikal. saha-, m yllylait. y. m. 40,000 Oulun k o n e p a ja , ,000 Y hteensä yksit, konepajoissa 3, ; 30, ,35, ,957, ,905 ihv + 4,040 ihv ihv Valtion rautateiden konepajat: H elsingissä rautateiden kalujen korjauksia ja vaunujen uudestaan rak e n tam ista... Turussa rautateiden kalujen korjauksia... W iipurissa ; valmist. vekselejä, risteilyjä, vastakiskoja, vekselinasettajia, vetokankeja, välim atkakankeja y. m. Kuopiossa eri osastoja v a r t e n... Nikolainkaupungissa... Oulussa rautateiden...,5,38 0,40 66,75 53,4 6,368 70,656,788,30 Maan yksityisten ja valtion konepajojen yhteinen valm istusarvo 0,745,668;

30 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna bif. Y hteensä Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa. B erggrenin k o n e p a ja... I Sillanrakennusosakeyhtiön k o n e p a j a...! K asuutehtaan k o n e p a j a... H elsingin L a iv a to k k a... 5 H elsingin L a iv a v a r v i...'... L indelöfin k o n e p a j a : J. D. Stenberg & Poikain konepaja... John Stenbergin k o n e t e h d a s... V altionrautateiden konepaja... 80, ,5,38 3,475,58 Porvoon kaupungissa. Porvoon k o n e p a j a... 83,000 i Hangon kaupungissa. V altionrautateiden konepaja ,584 Raaseporin kihlakunnassa. Ingon pitäjässä: W aakerin r u u k k i... K arjan M ustion... Pohjan Pinjaisten... Fiskarin... Äminneforsin... Tenholan Skogbyn... Trollshofdan... 59,83 60, ,775 78,750,093,338 Lohjan kihlakunnassa. Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan r u u k k i ,454 Helsingin kihlakunnassa. Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i... 90,000 Pernajan kihlakunnassa. \ Ruotsinpyhtään pitäjässä: Ström försin r u u k k i... 85,000! Y hteensä laitoksessa Uudenmaan läänissä 6,34,958 j Järvim alm ia Karkkilan ruukkia v a r t e n...,050 Y hteensä U udenm aan läänissä 6,37,008

31 3 Sfaf. Y hteensä.9ht/c Turun ja Porin läänissä. Turun kaupungissa. W:m Crichton & Kumpp. k o n e p a j a... Turun Rautateollisuusosakeyhtiön k o n e p a j a... Turun konepajan osakeyhtiö... :... Turun n a u la te h d a s... V altionrautateiden k o n e p a j a...,600, ,38 0,40,437,558 Porin kaupungissa. Porin k o n e p a j a ,000 Halikon kihlakunnassa. Kemiön pitäjässä: Björkbodan ru u k k i... Daalin... Perniön Matildan K uuston... Teijon... Kirjakkalan... 05, ,776 34, ,500,59,676 Ulvilan kihlakunnassa. Ulvilan pitäjässä: Leineperän ruukki... Normarkun Norm arkun... Euran K auttuan... 5,685 4,870 45,000 0,555 Loimijoen kihlakunnassa. Loimijoen pitäjässä: Loimijoen naulatehdas...' W esikosken n a u l a t e h d a s ,940 6, ,780 Y hteensä 7 laitoksessa T urun läänissä 4, Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa. Finlayson & Kumpp. k o n e p a j a... Suomen Sahanterätehtaan o sa k e y h tiö... Tam pereen palttina- ja rautateoll. yhtiön konepaja.... Tammelan kihlakunnassa. Tammelan pitäjässä: Forssan rem o n ttik o n e p a ja... Jokioisten kappelissa: Jokioisten kartanon osakeyht. räutatehd. 50,000 40, ,66 550,66 60, , ,000 Hauhon kihlakunnassa. Lopen pitäjässä: Rautakosken r u u k k i... 9,000 Hollolan kihlakunnassa. Padasjoen pitäjässä: W ierun r u u k k i... 4,000 Y hteensä 7 laitoksessa Hämeen läänissä,048,66

32 4 Wiipurin läänissä. ftn f Yhteensä Wüpurin kaupungissa. Gallenin k o n e p a j a Paul W ahl & Kumpp. konepajan sähköosasto... W altionrautateiden k o n e p a ja ,75 84,75 Lappeenrannan kaupungissa. Lappeenrannan k o n ep a ja ,600 Kotkan kaupungissa. W. G utzeit & Kumpp. k o n e p a ja... 0,000 Kymin kihlakunnassa. Kymin pitäjässä: K arhulan konepaja., Rannan kihlakunnassa. W iipurin pitäjässä: Peron N a u la te h d a s... 97,000 Ayräpään kihlakunnassa. Raudun pitäjässä: Sumpulan r u u k k i... 45,000 Salmin kihlakunnassa. Impilahden p itä jä ssä : Pitkärannan v a s k i l a i t o s ,000 Y hteensä 9 laitoksessa W iipurin läänissä,047, Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa. Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken r u u k k i... 6",000 Rantasalmen kihlakunnassa. Joroisten pitäjässä: Lehtoniemen k o n ep a ja... 75,000 Y hteensä laitoksessa Mikkelin läänissä 435,000 Järvim alm ia ruukkia varten 8 j ä r v e s t ä... 7,438 Y hteensä Mikkelin läänissä 506,438 Kuopion läänissä. Kuopion kaupungissa. W altionrautateiden konepaja... 53,4 Pielisjärven kihlakunnassa. Nurm eksen pitäjässä: Kuokkastenkosken ru u k k i... 7,554 Ilomantsin kihlakunnassa. Tohmajärven pitäjässä: W ärtsilän r u u k k i... Ilom antsin Möhkön r u u k k i , ,000,35,000

33 5 Kuopion kihlakunnassa. K arttulan pitäjässä: K arttulan r u u k k i... 3mf. Yhteensä Sfaf 38,000 Iisalmen kihlakunnassa. Iisalmen p itä jä ssä : Jyrkän r u u k k i... Salahmin ruukki..,... Nilsiän Juvankosken ru u k k i... Rautalammen kihlakunnassa. Leppävirran pitäjässä: AVarkauden r u u k k i... Sorsakosken hienotaetehdas... Y hteensä 0 laitoksessa Kuopion läänissä Järvim alm ia 7 ruukkia varten 4 jä r v e s tä... Y hteensä Kuopion läänissä Waasan läänissä. Hikolainkaupungissa. AVaasan k o n e p a j a... V altionrautateiden k o n e p a j a... 0,500 73, , ,689 5,500 38,500 6,368 66,088 73,89 3,000,97 448,586 3,449,558 99,868 Korsholman kihlakunnassa. Isonkyrön pitäjässä: Orismalan r u u k k i... Kuortaneen kihlakunnassa. Ähtävän pitäjässä: Inhan ru u k k i... Laukaan kihlakunnassa. Petäjäveden pitäjässä: Koskensaaren r u u k k i... Saarijärven Kiimingin... Y hteensä 6 laitoksessa AVaasan läänissä Järvim alm ia kahta ruukkia v a r t e n... Y hteensä AVaasan läänissä Oulun läänissä. Oulun kaupungissa. Oulun k o n e p a ja... V altionrautateiden k o n e p a j a... Satoisten kihlakunnassa. Kalajoen pitäjässä: Veljekset Friis in k o n e p a ja... 80,000 9,04 70,000 70,656,000 6,500 89,04 7,57,54 74,4 40,656 40,000 Lapinmaan kihlakunnassa. Inarin pitäjässä h u u h t a m o a... 0,607 Y hteensä 4 laitoksessa ja huuhtam ossa Oulun läänissä 40,63 Yhteensä valm istusarvo 70 yksityisessä laitoksessa, 7 j valtionlaitoksessa ja h u u h ta m o s s a... 8,870,467

34 6 Summittainen katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukkeissa ja konepajoissa vuonna 894. Puita Puuhiiliä K ivihiiliä Koksia T a k k i i a u t a a K otim aista Hlkom. Hamua Y h teensä m 3 m 3 dt dt dt dt dt dt Uudenmaan läänissä... 79,8 45,903 7,306 8,507 46,06 9,36 3,653 79,075 Turun ja Porin läänissä.. 83,39 34,90 8,47 7,434 3,837 7,069 3,637 54,543 Hämeen 4,0 8,47 0,63,304 6,636,94 0,34 W iipurin, ,50 4,998,570,559,94 7,053 Mikkelin 3, ,543 7,50 0 7,70 Kuopion 30,6 8,36,765,409 69,6 8,360 7,650 W aasan,60 8, , ,503 Oulun, , ,944 Y hteensä 45,977 6,353 5,399 7,009 50,343 7,63 6,06 38,7

35 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja konepajoissa vuonna Yli 8 vuoden Suomal. 5 8 vuosien välillä Suomal. Ulkomaal. Ulkomaa!. A lle 5 vuoden Suomal.! Y hteensä Ruukin koko väestö tekee Uudenmaan läänissä. B erggren in konepaj a Pinjaisten r u u k k i Porvoon k o n e p a j a Sillanrakenn. osakeyhtiön konepaja Vaakerin r u u k k i Fiskarin ,46 K aasutehtaan k o n e p a j a H elsingin L a iv a to k k a L a i v a v a r v i K arkkilan r u u k k i Lindelöfin k o n e p a ja Kellokosken r u u k k i Skogbyn I. D. Stenberg & Poikain konepaja John Stenbergin Ström forsin r u u k k i M ustion Trollshofdan Äminneforsin mrun ja porin manissa., ,63 4,65 Björkbodan r u u k k i Porin k o n ep aja Crichton & Kumpp. konepaja Daalin r u u k k i ,050 Leineperän r u u k k i K auttuan Kirj akkalan Loimijoen n a u la te h d a s M atildan r u u k k i Norin arkun r u u k k i K uuston Teijon Vesikosken n a u la te h d a s T urun Rautateoll. yht. konepaja Turun k o n e p a j a Turun n a u la te h d a s Hameen läänissä., ,674 4,074 Finlayson & Kumpp. konepaja ,6 Suomen sahanteräteht. konepaja Forssan konepaja Jokioisten ru u k k i Rautakosken ru u k k i Tampereen palttina- ja rautateoll. yht. k o n e p a j a _ Vierun r u u k k i ,530

36 8 Yli 8 vuoden Suomal. 5 8 vuoden välillä Suomal. Ulkomaal. Ulkomaal. Alle 5 vuoden Suomal. Y hteensä Ruukin koko väestö tekee Wiipurin läänissä. Gallenin k o n e p a j a... Paul W ahl & Kumpp. konepaja. G utzeit & kumpp.... K arhulan k o n e p a ja... Peron n a u l a t e h d a s... Pitkärannan r u u k k i... Sumpulan... Lappeenrannan k o n e p a ja... Mikkelin läänissä. Haapakosken ru u k k i... Lehtoniemen k o n e p a ja... Kuopion läänissä. Jyrkän r u u k k i... K arttulan... Kuokkastenkosken r u u k k i... Möhkön... Salahmin... Sorsakosken h ie n o ta e te h d a s... Juvankosken ruukki... W arkauden... W ärtsilän... Waasan läänissä. Inhan r u u k k i... Kiimingin r u u k k i... Koskensaaren r u u k k i... Orismalan... W aasan k o n ep a ja... Oulun läänissä. Veljekset F riis in k o n e p a ja... Oulun... Kullanhuuhtam oissa Inarissa.... Valtionrautateiden konepajoissa. H e ls in g is s ä... H a n g o ss a... T u r u s s a... W i i p u r i s s a... K uopiossa... N ikolainkaupungissa... O u l u s s a ') , , ,3 4, , ,350 50,404 4, ) Y hteensä 6, ,488,87 *) Siihenluettu sahan väestö ja 40 lasta. ) Suuri maanviljelys.

37 Ilmoitettuja tapaturmia ruukkeissa ja konepajoissa vuonna Uudenmaan läänissä. Lindelöfin k o n e p a j a... Äminneforsin r u u k k i... Kaksi tapaturm aa. Kaksi vähempää tapaturm aa. Turun ja Porin läänissä. Björkbodan r u u k k i... 6 vähempää tapaturm aa. Crichton & Kumpp. konepaja. V askisepänverstas palanut. K auttuan ru u k k i... Päärakennuksen konttorikylkirakennus paloi 4 p. tammikuuta. Loimijoen n a u l a t e h d a s... Työmies loukannut molempia käsiään. Vahinko ohimenevää laatua. Kuopion läänissä. K arttulan r u u k k i... Mies hukkunut kun jää oli heikkoa; mies kuollut putoam isen johdosta. Möhkön... pienempää haavavammaa. Salahmin... 8 vuotias ty ttö hukkunut. Varkauden... Työmies loukannut itsensä sahajauhonostokoneessa, jonka johdosta hän kuoli. VVartsilän vähempää haavavammaa. Waasan läänissä. Inhan r u u k k i... Ruukki (Kankirauta- ja teollisuuslaitos) paloi syyskuun päivänä. Oulun läänissä. Oulun k o n e p a ja... 4 vähempää vammaa. Valtionrautateiden konepajat. H elsin g issä... V iip u r is s a... K u o p io s s a... 5 tapaturm aa. Työmies taittanut toisen jalkansa; työmies menettän y t sormen. työm iestä loukannut yhden sorm en; työm ies loukannut päätänsä; työmies m usertanut oikean kätensä.

38 30 Tehtyjä uutisrak ennuksia ruubkeissa ja konepajoissa vuonna 894. Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.... Työväen asuntoja ja sauna sekä lisärakennuksia konepajaan. Ström forsin.... Teollisuuspaja uudestaan rakennettu; rakennettu hevosenkenkätehdas, joka on parilla pieniä valsseja, 5 painimella, 3 heijarilla ja saksilla varustettu. Turun ja Porin läänissä. Porin konepaja.... H öyryllä käypä puusepänverstas ynnä kokoonpanoverstas pystypuista, levykatolla varustettu. Crichton & Kumpp. konep. U usi vaskisepänverstas sekä h ö y ry p an n u -ja konerakennus; laivanrakennusalusta. Daalin r u u k k i... Masuuni p a ra n n e ttu ja varustettu uudella puhalluskoneella ja hengen varistusuunilla. K auttuan ruukki.... Uusi konttorikylkirakennus. N orrm arkun ru u k k i... U usi paja harm aasta kivestä galv. levykatolla varustettu, ynnä pyöräpesä, jotka palon jälkeen 9/ n93 valm istuivat 7/994. Turun konepaja... Työväenasunto 8 suojalla varustettu. Turun naulatehdas... 6 u u tta konetta laadittu puserrus naulojen valm istusta varten. Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. konep. uutisrakennusta ja lisärakennus. Wiipurin läänissä. G utzeit & Kumpp. konep. Konepajaan kuuluu suuri höyrysaha, johon kaksoiskehys vuo- ; den aikana on hankittu, jo tta saha n y t on 8 kehyksinen. : Sumpulan ruukki.... K onepaja korjattu, levynleikkauskoneella v aru stettu ;ja aidattu. Mikkelin läänissä. H aapakosken ruukki.. H engenvaristusuuni kaasua varten; m alm inkuivausuuni; hengen varistusuuni-rakennus tiilestä, m alm innostolaitos; n. s. paternoster laitos; kuivausuuni valimoa varten; työ- I ; väenasunto ja sairastupa vuoteella. Lehtoniem en k o n ep aja.. Puusepänverstas. Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki.... Uusi hiiliuuni. K arttulan.... K äsityökouluhuone; 500 m etriä raitiotietä. K uokkastenkosken ruukki Suurehko sauna; öljy- ja kalustomakasiini.! Möhkön j Yksikehyksinen saha; lastauslotjaa.! Sorsakosken hienotaetehd. U usi paja tiilestä, asfalttikatolla varustettu. Juvankosken ruukki. K aksi u u tta hiiliuunia ja pienempi työväenasunto. V ärtsilän kasarm irakennus, 6 huoneella ia ulkohuoneet; palokalustovaja, riihirakennus, jääkellari, uusi ajotie Juvanjoen m-,... poikki ruukin kohdalla. W aasan läänissä. K oskensaaren ruukki.. Nippupaja pidennetty ja lisätty kahdella ahjolla, naulavasara j ja kihvelipainin. Inhan [ A lotettu uusien laitoksien rakentam ista tiilestä palaneiden j sijaan. Oulun läänissä. V eljekset F riisin konepaja P uusepänverstas; työväen asunto; sähkövalaistusta toimeenpantu.

39 Työväen kassoja ruukkeissa ja konepajoissa vuonna Uudenmaan läänissä. Köyhäinkflssa Sairaskassa Säästökassa Koulukassa Smf Sfoifi Sfinf. Pinjaisten r u u k k i...,068,70 Yaakerin...,37,55 Fiskarin... 5,99 8,577,635 K aasutehtaan k o n ep aja...,75 H elsingin L a i v a t o k k a... 5,39 K arkkilan ruukki ,0,40 Stenberg & Poikain konepaja... -,500 Ström forsin r u u k k i...,300 4,05 39,586 8,577 5,030 Turun ja Porin läänissä. Porin k o n e p a ja Crichton & Kumpp. konepaja 6,565 Haalin r u u k k i...,800 6,493 6,955 Leineperän r u u k k i... 0,000 Matildan... -,845 Norm arkun... 0,000 3,845 9,965 6,493 6,955 Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. konepaja *).. 0,475,333,653 Jokioisten r u u k k i ,37 Tampereen k o n e p a ja... 33, ,30,333,653 Wiipurin läänissä«g utzeit & Kumpp. konepaja....,900 Pitkärannan r u u k k i... 40,900 Mikkelin läänissä. 43,800 Haapakosken ru u k k i... -,00 Lehtoniemen k o n e p a ja...,500 Kuopion läänissä. 3,600 K arttulan r u u k k i...,000 Kuokkastenkosken ru u k k i... 4,083 Möhkön...,3 0,479 W arkauden... 6,40 9,389 W ärtsilän... 8,93 3,554 33,560 Oulun läänissä. 7,333 5,056 48, Veljekset F riisin konepaja Oulun k o n ep aja..., , Valtionrautateiden konepajat. W iipurissa Y hteensä 53,975 8,85,407,63,985 *) Puuvillatehtaan.

40 3 33 E r ity istie to ja u u n ien, a h jo jen, v a ls s ila ito k sie n k o n e p a jo issa j U u d e n m a n ä a n i s s ä! Berggremn konepaja Pinjaisten ruukki Porvoon konepaja Sillanrak. os.yht. konep. vaakerin ruukki Fiskarin ruukki IKaasutehtaan konepaja Helsingin L aivatokka Helsingin L aivavarvi Skogbyn ruukki Kellokosken ruukki IOsakeyhtiö Ilmarisen konep Karkkilan ruukki John Stenbergin konep. J. D. Stenberg & K um pp. konepaja Strömforsin ruukki I Mustion ruukki Trollshofdan ruukki Äminneforsin ruukki j a k o n e id e n y. m. lu k u m ä ä r ä stä r u u k k e issa ja v u o n n a 894. Porin konepaja Björkbodan ruukki Turun ja Porin lääniä s ä Häme e n läänissä Daalin ruukki Crichton & Kumpp. konepaja Leineperän ruukki Kauttuan ruukki Kiijakkalan ruukki Loimijoen naulatehdas Matildan ruukki Normarkun ruukki! Kuuston ruukki Teijon ruukki Wesikosken hevosenkenkänaula-tehdas Turun R autateoll. yhtiön konepaja Turun konepaja Turun Naulatehdas Finlayson & Kumpp. konepaja Forssan konepaja Suom. S ahanteräteht. osakeyhtiö Jokioisten ruukki Nokian konepaja Onkiniemen konepaja Hautakosken ruukki Tampereen konepaja Vierun ruukki i i M a s u u n e ja... P a s u tu s u u n e ja H engenvaristusuun. m asuuneja v arten H a rk k o u u n e ja... b H iiliu u n e ja... 6 Puunkuivausuunej a K aasunsynnyttäjiä... 8 M a r tin u u n e ja... 9 P u tla u s u u n e ja H its iu u n e ja... 3 M L evynlieskauuneja rautate h t... i Lieskauunejakonep. varten 7 3 P r. Com te (saksal.) ahjoja K u p o liu u n e ja... _ K u iv au su u n eja D e eg elin su la tu su u n eja S 7 P a ja - a h jo ja i «H ehku-uuneja nauloja y. m. v a r te n... _ 9 H öyryvasaroita.... _ V esivasaroita, tako... _ -- V esivasaroita, su latu s.. N ippuvasaroita N au lav asaro ita V ieteri- ja ilm avasaroita. 5 - _ _ 5 Puhalluskoneita T u h o t tim ia H ö y r y k o n e ita niiden e. h v n. 35 _ 8 K iinteitä höyrypannuja e. hv. varten n.45 _ 5 9 Lokom ohiileja V e s ir a tta ita niiden e. h v _ T urbiineja _ _ 4 _ 4 niiden e. h v _ 65 _ _ 50 3 Järeä-(luupi) valssilaitoks. tu o lip a ria K ankirautavalssilaitoksia. tu o lip a ria _ 34 H ienovalssilaitoksia... tu o lip a ria L evyvalssilaitoksia... tu o lip a ria Levynleikkauskoneita.. 37 L äkkisepän y. m. koneita 5 38 H evosenkenkäkoneita S v ik ld k o n e ita N a u la k o n e ita... 4 H evosenkenkänaulakon.. 4 N iittausnaulakoneita i i i i _ _ i _ n _ _ _ _ _ _ _ _ _

41 34 E rity istieto ja «im ien, ah jojen, v a Issila ito k sien k o n e p a jo issa V i i p u r i n Pitkärannan ruukki Gutzeit & Kumpp. I konepaja j j Gallénin konepaja j Karhulan ruukki l ä ä n i s s e i Peron naulatehdas j Sumpulan ruukki Paul Wahl & Kumpp. konepaja ; Lappeenrannan k. p. Mikkelin läänissä Haapakosken ruukki j Oravin ruukki j j Lehtoniemen ruukki j ja k o aem er y. m«lukium äätfästä m u k k e is s» ja TttiMuia 894. Jyrkän ruukki Kuopion läänissä Karttulan ruukki j Höhkön ruukki Kuokkastonkosken ruukki Salahmin ruukki Juvankosken ru u k k i Sorsakosken hienotaetehdas Warkauden ruukki Wärtsilän ruukki W aasan läänissä [ Inhan ruukki Kiimingin ruukki Koskensaaren ruukki J Orismalan ruukki [ Waasan konepaja Oulun läänissä j Veljekset F riis in k. p, Oulun konepaja V altionrautateiden k. P * Helsingissä Hangossa j Turussa Wiipurinsa K uopiossa N ikolainkaupungissa Oulussa Y hteensä 35 M a s u u n e ja... i P a s u t u s u u n e j a H e n g e n v a ris tu s u u n e ja... i 8 6 Puunkuivausuuneja K a a s u n sy n n y ttä jiä H a r k k o u u n e j a... H iiliu u n e ja... 8 M a rtin u u n e ja... 9 P u tlau su u n eja H i t s i u u n e j a Levynlieskauuneja rau tateht. v arten.... L ieskauuneja konepajoja v a r te n... 3 P r. Comté (saksal.) a h jo ja... 4 K u p o liu u n e ja... i 3 5 K u iv a u s u u n e ja... 4 i i D e e g e lin s u la tu s u u n e ja b 6 7 P aja -a h jo ja... 8 H ehku-uuneja... 9 H ö y ry v a s a ro ita... 0 V esivasaroita, t a k o -... V esivasaroita, s u l a t u s -... N ip p u v a s a ro ita... 3 N a u la v a s a r o ita... 4 V ieteri- ja ilm a v a s a r o i t a... 5 P u h a llu s k o n e ita... 6 T u h o ttim ia... 7 H ö y ry k o n e ita niiden e. h v o 8 8 K iinteitä h ö y ry p a n n u ja e. hv. v a r t e n b 8 9 Lokom obiilejä ; 30 V e s i r a t t a i t a... 4 niiden e. h v T u r b iin e ja... niiden e. h v Ib 3 Järeä- (luupi) v a ls s ila ito k s ia... t u o l i p a r i a K a n k ira u ta v a ls s ila ito k s ia... t u o l i p a r i a H ie n o v a ls s ila ito k s ia... t u o l i p a r i a L evyvalssilaitoksia... t u o l i p a r i a L ev ynleikkauskoneita Läkkisepän y. m. k o n e i t a H ev o se n k en k äk o n eita S v ik k ik o n eita N aulakoneita... 4 H e v o se n k e n g än n a u la k o n e ita... 4 N iittausnaula- ja m utterik o n eita _ 3 i _ _ i 33 3 ; i 63 4 : _ i i 8 ' -- _ ' _ _ : _ 3 _ _ - -- _ _ _ _ ; 3 3 _ _ : ,30 4 _ _ : _ ,366 _ > : _ _ _ 3,76 _ _ 7 8 6, 70 3 _ _ 50 _ , _

42 36 37 E r ity istie to ja u u n ien, ah jojen, v a lssila ito k sie n k o n e p a jo issa ja k o n e id e n y. m. lu k u m ä ä r ä stä r u u k k e issa ja v u o n n a 894. U u d e n m a a n ä ä n i s ä ä T u r u n j a P O r i ä ä n i s s ä H ä m e e n l ä ä n i s s ä Wierun ruukki Tampereen konepaja Rautakosken ruukki Onkiniemen konepaja j Nokian konepaja i Jokioisten ruukki Forssan konepaja Suomen sahanteräteht. os. y h t..finlayson & Kumpp. k. p. [ Turun naulatehdas Turun konepaja Turun rautateoll. yhtiön konepaja Vesikosken hv. kenkänaulatehdas Teijon ruukki Kuuston ruukki Norrmarkun ruukki Matildan ruukki Loimijoen naulatehdas Kirjakkalan ruukki Kauttuan ruukki Leineperän ruukki Daalin ruukki Crichton & Kumpp. k. p. Porin konepaja Björkbodan ruukki Äminneforsin ruukki Trollshofdan ruukki Mustion ruukki Strömforsin ruukki j John S tenberg in k. p. J. D. Stenberg & Poikain konepaja i Skogbyn ruukki Kellokosken ruukki Lindelöfin konepaja Helsingin Laivavarvi Karkkilan ruukki Helsingin Laivatokka ] Kaasutehtaan konepaja Fiskarin ruukki Vaakerin ruukki (Sillanraken. os. yht. k. p j Porvoon konepaja Pinjaisten ruukki B erggren in konepaja 43 L anganvetokoneita V e sim y lly jä... _ -- _ H ö y r y m y lly jä D ynam okoneita.... _ - -- lam ppuja v arten... _ _ 30 _ 50 _ K o lle rim y lly jä... _ V alim okaavakoneita _ 49 Sorvauskoreita m etalleja v a r t e n Sm ergelikoneita I H io m a k o n e ita _ 8. _. 5 R audanhöyläyskoneita.. 3 _ P o r a u s k o n e ita _ 0 5 _ 54 Silinteriporauskoneita _ _ P y s ty h ö y liä _ Sentrauskoneita P uhdistuskoneita..,. 58 J y rs ik o n e ita _ 4 _ K ie r r o k o n e ita... 4 _ O Lävistys-j. Leikkauskoneita P u serrin k o n eita L evyntaivutuskoneita.. 3 _ _ - 63 Levynoj ennuskoneita 64 N aulanniittauskoneita.. _ _ _ 65 H ydraulisia koneita... _ - 66 Sirkkelisahoj a rautaa varten 67 Sirkkelisahoja puuta varten _ P u u s a k s e j a... - _ 69 K e h y ssah o ja... _ V an n esa h o ja... _ 3 _ 7 H öyläyskoneita p u u ta vart. 5 3 _ -- 7 Sorvauskoneita puuta vart P onttaus- ja m uita puutyökoneita N osto-j a juoksuranoja ynnä nostolaitoksia.... _ _ 6_ M a s to ra n o ja... _ - 76 Laivasliippejä ja alustoja _ Laivasliippejä, ru lla -... _ _ T u r v e k o n e i t a Raitioteitä, m etriä.. _,00 _ 5,500 _ _ 80 K uivatokka, laskuportilla v a ru st... S itäpaitsi lö y ty y : Sillanrakennusyhtiön konepajassa 4 k o n etta rataskiskoja varten; Tam pereen konepajassa pum ppua, m etallilastu sep a raatto ri; F inlayson & K u m pp. konepaja joissa on 8 kappaletta,000 ehv. höyrypannua ja 5 turbiinia, joiden ehv. on,780 ja on 43 _ r b _ 46 _ _ _ _ _ _ _ _ _ 4 _ _ _ _ 6 4 _ _ y _ -- _ _ 3 6 _ _ 69 3 _ _ _ _ b _ (54 -, K aasu teh taan konepajassa torvenojennuskone; Am inneforsissa sentrifugaalipum ppu; su o rittaa korjauksia puuvillatehtaassa, jo ta k ä y ttä ä 6 höyrykonetta, joiden ehv. on,789 ja varu stettu dynamolla,705 lam ppua varten.