NIVALAN KAUPUNGIN URHEILUPUISTON ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: NIVALAN KAUPUNKI PÄIVITÄ EHDOTUKSESTA KARTTA KANTEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Käsittelyvaiheet Vireilletulokuulutus Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kaupunginhallitus Hyväksyminen, kaupunginvaltuusto vaihe päiväys ASEMAKAAVAN MUUTOS

3 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Tehtävä TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos LÄHTÖKOHDAT Tavoitteet Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Asemakaavan perusselvitykset Meluselvitys Katusuunnitelma ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt S w e c o Y m p ä r i s t ö Oy Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w w w. s w e c o. f i etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 5.3 Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaiheen kuuleminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutoksen suhde Nivalan yleiskaavaan Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Sosiaaliset vaikutukset ja palvelujen saavutettavuus Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Ote voimassa olevasta asemakaavasta Meluselvitys Luonnosvaiheen vastineet saatuihin lausuntoihin Ehdotusvaiheen vastineet saatuihin lausuntoihin Kartat: Asemakaavakartta 1: Tämä kaavaselostus liittyy päivättyyn asemakaavakarttaan. ASEMAKAAVAN MUUTOS

5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

6 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nivalan kaupungin keskustan kaakkoispuolella Haapajärventien varrella. Suunnittelualue rajautuu koillisessa Haapajärventiehen ja etelässä Kydöntiehen, lännessä Kalliontie Pirttirannantie kulkee suunnittelualueen halki. Suunnittelualue on laajuudeltaan noin 17 ha. Suunnittelualueella sijaitsee Lehtolantien pohjoispuolella uima-, jää- ja keilahalli paikoitusalueineen. Lehtolantien eteläpuolelle on vastikään rakennettu jalkapallokenttä ja pesäpallokenttä sekä pysäköintialueita, urheilukenttää varten varatulla alueella on avoin peltoaukea. Kalliontien Pirttirannantien länsipuolella on pääasiassa teollisuusrakentamista sekä rakentamatonta viheraluetta. 1.2 Tehtävä Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Nivalan kaupungin urheilupuiston alueelle. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa liikuntakeskuksen ja urheilupuiston vetovoimaisuutta ja toimivuutta. Suunnittelutyössä huomioidaan liikuntakeskuksen laajenemismahdollisuudet, uudet liikenneväyläjärjestelyt sekä muut alueelle laaditut suunnitelmat. Samanaikaisesti asemakaavan laatimisen yhteydessä laaditaan alueen katusuunnitelmaa. Suunnittelualueen sijainti. 1 (36)

7 Suunnittelualueen rajaus. 2 (36)

8 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on päättänyt kaavan vireilletulosta Vireilletulosta on ilmoitettu Nivalan kaupungintalon kaavoitustoimen ilmoitustaululla kaupungintalon aukioloaikoina sekä internetissä osoitteessa Asemakaavaluonnos oli nähtävillä MRL 62 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan Nivalan kaupungintalon kaavoitustoimen ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Kaavaluonnoksesta annettiin 7 lausuntoa, mielipiteitä ei tullut. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti välisen ajan Nivalan kaupungintalon kaavoitustoimen ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Kaavaehdotuksesta annettiin 5 lausuntoa, mielipiteitä ei tullut. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen x.x.2019 x Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen x.x.2019 x 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaava mahdollistaa Nivalan urheilupuiston yleissuunnitelman toteuttamisen. Samanaikaisesti asemakaavan laatimisen yhteydessä laaditaan alueen katusuunnitelma. Pirttirannatien Kalliontien linjaus siirtyy liikenteen ja katualueiden yleissuunnitelman mukaisesti. Lehtolantien risteykseen varataan tilaa kiertoliittymälle. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Kortteli 124 varataan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Autopaikkojen korttelialue (LPA-1) muuttuu korttelin sisäiseksi pysäköintialueeksi (p). Korttelissa 131 ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten (TY-3) muuttuu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Palstaviljelyalue (RP-1) ja osa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (AL) muuttuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR). 3 (36)

9 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa liikuntakeskuksen ja urheilupuiston vetovoimaisuutta ja toimivuutta. Suunnittelutyössä huomioidaan liikuntakeskuksen laajenemismahdollisuudet, uudet liikenneväyläjärjestelyt sekä muut alueelle laaditut suunnitelmat. Samanaikaisesti asemakaavan laatimisen yhteydessä laaditaan alueen katusuunnitelmaa, ja kaavaprosessissa on tarkoitus yhdistää molempien suunnitelmien suunnitteluvaiheet mm. nähtävillä olojen osalta. Suunnittelualueella voimassa olevassa asemakaavassa on esitetty Haapajärventien länsipuolen korttelialueita liikunta- ja virkistyspalveluille. Aluetta on tutkittu tarkemmin Kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessa (Kaapo) -hankkeen yhteydessä keväällä Hankkeessa on tarkasteltu korttelialueille sijoitettavia toimintoja ja laadittu alueelle ideasuunnitelma, jossa tavoitteena on ollut kahden tontin potentiaalin maksimointi urheiluaktiviteetteihin ja laajaa urheilupuistoa yhdistävän ilmeen suunnittelu. Suunnitelmassa on huomioitu myös alueen merkitys Haapajärventielle näkyvänä maamerkinomaisena kokonaisuutena. Kaapo-hankkeessa laaditun liikuntakeskuksen alueen suunnitelman pohjalta on laadittu syksyllä 2017 liikuntakeskuksen alueen liikenteen ja katualueiden yleissuunnitelma. Suunnitelman on laatinut Sweco Ympäristö Oy. Suunnitelmassa Kalliontien Pirttirannantien linjausta on siirretty länteen, mikä mahdollistaa liikuntakeskuksen laajenemisen. Asemakaavan muutos tukeutuu Kaapo-hankkeen yhteydessä laadittuun urheilupuiston suunnitelmaan sekä liikenteen ja katualueiden yleissuunnitelmassa esitettyihin katulinjauksiin. Kaavamuutoksen suunnittelu ja alueen katusuunnittelu tehdään samanaikaisesti rinnakkain. Pirttirannantien länsipuolella sijaitsevan korttelin keskiosiin (pääasiassa voimassa olevassa asemakaavassa palstaviljelyalueeksi (RP-1) merkitylle alueelle) varataan rivitalojen korttelialue, johon voidaan sijoittaa osittain asuntolatoimintaa. Alueen kaakkoiskulmaan Haapajärventien ja Kydöntien väliin suunnitellaan asemakaavassa kevyen liikenteen väylä. 4 (36)

10 Nivalan urheilupuiston yleissuunnitelma (Kaapo-hanke) 5 (36)

11 Liikuntakeskuksen alueen liikenteen ja katualueiden yleissuunnitelma (Sweco Ympäristö Oy) 6 (36)

12 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Nivalan keskustaajaman kaakkoisosassa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja luoteessa taajaman keskusta-alueen kaakkoislaidalla sijaitseviin koulukortteleihin, lännessä ja etelässä asuinalueisiin. Alueen luoteispuolella on teollisuusrakennusten korttelialueita. Koillisessa suunnittelualue rajautuu taajaman ohi kulkevaan valtatiehen, Haapajärventiehen. Suunnittelualueen halki kulkee kaakko-luodesuuntainen taajaman sisäinen päätie, Kalliontie Pirttirannantie, joka kaartuu suunnittelualueen poikki johtavan Lehtolantien risteyksen kohdalta kohti etelää. Suunnittelualue on Nivalan taajamaa. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sen luoteispuolella Kalliontien varrella sijaitsee valtaosa Nivalan kaupallisista ja kunnallisista palveluista. Alueen luoteispuolella sijaitsevat mm. Nivalan lukio ja Niva-Kaijan koulu, alueen itäpuolella Haapajärventien toisella puolella on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Nivalan Ammattiopisto. Viereisellä korttelialueella suunnittelualueen pohjoispuolella on Nivalan paloasema. Suunnittelualueella on jo ennestään liikuntapalveluita. Alueen pohjoisosassa Lehtolantien pohjoispuolella sijaitsevat jäähalli, uimahalli, kuntokeskus ja keilahalli. Suunnittelualueen eteläosaan on rakennettu jalkapallokenttä ja pesäpallokenttä. Alueelle suunnitelluista pysäköintialueista osa on jo toteutettu. Haapajärventien varressa sijaitseva suunnittelualue näkyy hyvin taajaman ohikulkutielle ja toimii maamerkinomaisena alueena taajamaan Haapajärven suunnasta saapuville. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 17 ha Luonnonympäristö Suunnittelualueen pohjoisosa on jo entuudestaan rakennettua aluetta. Alueen eteläosa on vanhaa viljelysaluetta. Alueen lounaisosassa Pirttirannantien länsipuolella on metsäistä viheraluetta ja umpeen kasvavaa vanhaa peltoaluetta. Suunnittelualueelle ei ole tehty asemakaavan muutoksen yhteydessä luontoselvitystä. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelman kohteita tai Natura-alueita. Alueelta ei ole havaintoja uhanalaisista tai muista huomionarvoisista lajeista. Alueella ei ole luonnonympäristöä, joten vesilain, luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia kohteita ei ole, ei myöskään uhanalaisia luontotyyppejä. Tiedot uhanalaisista lajeista on tarkastettu UHEX-rekisteristä Tarkistuksen mukaan suunnittelualueella tai sen lähituntumassa ei ole tiedossa lajipaikkoja. 7 (36)

13 3.2.2 Maisemarakenne ja maisemakuva Nivalan taajama sijaitsee Pohjanmaan maisemamaakunnan alueella, Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon maisemaseudulla. Maisemaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat suurehkot joet ja selvärajaiset jokilaaksot sekä niiden väliin rajautuvat karut ja soiset selännealueet. Asutus ja viljelysalueet keskittyvät jokien varsille. Kalajokilaaksossa Nivalan seudulla vanhat, edelleen viljelyksessä olevat peltoalueet reunustavat jokea yhtenäisenä leveänä nauhana. Maisema avautuu laajana ja silmänkantamattomiin jatkuvana. Asutus keskittyy jokilaakson reuna-alueille. Nivalan taajama sijaitsee jokilaaksossa Pidisjärven koillisrannalla matalalla moreeniselänteellä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Nivalan taajamaa ympäröi Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka ulottuu Kalajokilaaksoa myötäillen Ylivieskasta Haapajärvelle saakka. Maisema-alueen keskuksena erottuva Nivalan taajama rajautuu kuitenkin maisema-alueen ulkopuolelle. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Valtioneuvoston periaatepäätös Nivalan taajama ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. 8 (36)

14 Arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin pohjalta valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettu maisema-alue Kalajokilaakson kulttuurimaisemat, MAPIO-työryhmän ehdotus, Nivalan taajama ei kuulu maisema-alueeseen. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suunnittelualue ei sijaitse maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Maisemarakenne Kalajokilaakso on leveä ja laakea. Maisema on loivapiirteistä, lähes tasaista. Nivalan taajaman länsipuolella jokilaakson leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä. Jokilaaksoon on kerrostunut laajalle alueelle hienojakoisia maalajeja. Laaksoa rajaavat karut, kiviset moreenimaat. Joen eteläpuolella selännealueet ovat selvärajaisemmat ja korkeammalle kohoavat kuin joen pohjoispuolella. Nivalan taajama sijaitsee Kalajokilaaksossa matalalla selänteellä. Maasto laskee taajaman alueella loivasti lounaaseen kohti Pidisjärveä. Suunnittelualue sijaitsee taajaman kaakkoisosassa. Korkeuserot ovat suunnittelualueella vähäiset, lähes olemattomat. 9 (36)

15 Suunnittelualueen sijainti maisemassa. (Google Maps 2018) Topografia Suunnittelualue on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista aluetta. Maisemassa erottuvat tiet, jotka kulkevat matalilla penkereillä ympäröivää maanpintaa ylempänä. Lehtolantien, Haapajärventien, Kydöntien ja Pirttirannantien rajaama alue on vanhaa peltoaluetta. Vinovalovarjoste Nivalan keskustasta. (MML Paikkatietoikkuna.) 10 (36)

16 Maaperä Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa pintamaalajiltaan hiesua, pohjamaalajiltaan savea. Alueen pohjoiskärjessä ja Pirttirannantien länsipuolella on hienoainesmoreenia. Alueen maaperä. Oranssilla värillä on esitetty hienoainesmoreeni, sinisellä maaperä, jossa pintamaalajina on hiesu ja pohjamaalajina savi. (Kartta maaperä 1: GTK Maankamara). Maisemakuva Suunnittelualue on maisemaltaan taajamaympäristöä. Suunnittelualuetta ympäröivät rakennetut alueet. Maisemakuvaa hallitsevat suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevat liikuntakeskuksen kookkaat rakennukset, jäähalli ja uimahalli. Ne ovat alueelle leimaa-antavia merkkirakennuksia, joiden ympärille urheilupuisto on alkanut rakentua. Rakennukset erottuvat maamerkkirakennuksina ohi kulkevalle Haapajärventielle. Suunnittelualueen eteläosa, jota rajaavat Lehtolantie, Haapajärventie, Kydöntie ja Pirttirannantie, on vanhaa peltoaluetta, joka on alkanut rakentua alueelle laaditun yleissuunnitelman pohjalta urheilupuistoksi. Pirttirannantien länsipuolella on peltoaluetta, joka on tien varressa alkanut kasvaa umpeen. 11 (36)

17 3.2.3 Rakennettu ympäristö Nivalan keskustan kaakkoisreunalla sijaitseva suunnittelualue liittyy osaksi taajamaa. Suunnittelualueen pohjoisreunalla Kalliontien varressa on Nivalan paloasema. Kalliontien länsipuolella on pienteollisuusrakennuksia. Suunnittelualueen kohdalla Haapajärventien itäpuolella sijaitsee Nivalan Ammattiopiston rakennusten muodostama laaja kokonaisuus. Etelässä ja lounaassa suunnittelualueen ympärillä on erillispientalojen ja rivitalojen muodostamia asuinalueita. Rakennukset ovat peräisin pääasiassa 1900-luvun jälkipuoliskolta ja 2000-luvun alusta. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä edustavia alueita tai kohteita. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (MRKY 2015) Suunnittelualueella ei ole maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä edustavia alueita tai kohteita. Alueen tuntumassa sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat kohteet Nivalan työväentalo Kineva ja Nivalan kotiseutumuseo Katvala. Kohteet sijaitsevat kuitenkin selvästi suunnittelualueen ulkopuolella. (kuva KIOSKI 2.0-sovellus, Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) Paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole paikallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä edustavia alueita tai kohteita. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on keskitetyn vesihuollon piirissä. 12 (36)

18 Idässä suunnittelualuetta rajaa Haapajärventie (valtatie 27). Vilkkaasti liikennöity valtatie johtaa Iisalmesta Haapajärven, Nivalan, Ylivieskan ja Alavieskan kautta Kalajoelle. Se on Kalajokilaakson taajamia toisiinsa yhdistävä päätie. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Alue tukeutuu kaupunkikeskustan palveluihin Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä löytöpaikkoja. Tiedot on tarkistettu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä Maanomistus Kaavamuutosalue on pääosin Nivalan kaupungin omistuksessa. Asemakaava-alueen pohjoiskärjessä sijaitsevalla korttelialueella (voimassa olevassa asemakaavassa TY-3) maanomistaja on yksityishenkilö. 13 (36)

19 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eli VAT:t ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava tavoitteet huomioon toiminnassaan ja edistettävä niiden toteuttamista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhteen. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen. Valtioneuvoston päätös on tullut voimaan Keskeiset teemat uusissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ovat toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen, tehokas liikennejärjestelmä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö, elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - luodaan edellytykset alueiden ja yhdyskuntien kehittymiselle elinvoimaisina, vahvuuksia ja voimavaroja tehokkaasti ja kestävästi hyödyntäen - edistetään monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta - vastataan väestö- ja työpaikkakehityksen edellyttämiin tarpeisiin, luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle ja mahdollistetaan eri väestöryhmien tarpeita vastaava asuntotarjonta - luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen - edistetään saavutettavuutta, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sekä viestintään ja liikkumiseen liittyvien palveluiden kehittämistä 2. Tehokas liikennejärjestelmä - edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta - edistetään vähähiilisyyttä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin - ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja, jätetään riittävät suojaetäisyydet, tai riskit hallitaan muulla tavoin - suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, alueet tai toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle häiriintyvistä kohteista 14 (36)

20 - otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - huolehditaan luonnon- ja kulttuuriympäristöistä kestävällä tavalla, mikä on elinkeinojen, väestön hyvinvoinnin ja alueiden identiteetin kannalta tärkeää - otetaan huomioon valtakunnalliset inventoinnit - huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta - edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä - huolehditaan virkistysalueiden riittävyydestä ja viheralueverkoston jatkuvuudesta - luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle ja edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä - huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden säilymisestä - huolehditaan saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytysten ja niille tärkeiden alueiden säilymisestä (ei koske tätä aluetta) 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto - varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon tarpeisiin, huolehditaan kuljetusten ja varastoinnin toimivuudesta - sovitetaan tuulivoimarakentaminen ympäröivään maankäyttöön, minimoidaan tuulivoimaloista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia sijoittamalla voimalat suuriin yksiköihin - turvataan merkittävien voimajohtojen ja kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet, voimajohtojen linjauksissa hyödynnetään olemassa olevia johtokäytäviä 4.2 Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vastikään uudistettu kolmessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettu , kaava on saanut lainvoiman Kaavassa käsiteltäviä teemoja ovat energiantuotanto ja -siirto, kaupan palvelurakenne, luonnonympäristö, liikennejärjestelmä ja logistiikka. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja saanut lainvoiman Siinä käsiteltäviä teemoja ovat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailualueet, seudulliset ampumaradat ja materiaalikeskukset sekä puolustusvoimien alueet. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja määrätty tulemaan voimaan maakuntahallituksessa maankäyttöja rakennuslain 201 :n nojalla. Kaavassa käsiteltäviä teemoja ovat pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, tuulivoima-, suoalueiden ja verkostojen 15 (36)

21 tarkistukset, Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset sekä Oulun seudun liikenne ja maankäyttö. Vahvistetussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. Taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Maankäyttöratkaisuissa tulee pyrkiä hyvään energiatalouteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kannalta edulliset vyöhykkeet taajamarakenteen kehittämisen perustaksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat sekä varautua sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Suunnittelualue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-6, Kalajokilaakso. Merkinnällä mk osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteiden mukaan alueita kehitetään jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureittien kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Kalajokilaakson alueella (mk-6) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota Kalajoen vedenlaadun parantamiseen. 16 (36)

22 Suunnittelualuetta rajaa valtatie (vt) Haapajärventie. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti taajamien, kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. Nivalan taajamaa ympäröi Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelualue ei kuitenkaan kuulu maisema-alueeseen. Jokilaaksoa myötäillen Nivalan taajaman sivuitse kulkee viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreittejä ja niihin liittyviä pienialaisia virkistysalueita. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Nivalan taajama on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueeksi määritellyn alueen lähituntumassa. Suunnittelumääräysten mukaan kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelualueen sivuitse kulkee valtatie (vt) Haapajärventie. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti taajamien, kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. Nivala kuuluu Oulun eteläisen alueen kaupunkiverkkoon (kk-3). Merkinnällä osoitetaan maakunnan eteläosan maaseutukaupunkien verkko, joka muodostaa Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinalueen. Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen, liikenteen ja virkistystoimintojen sijoittelussa on pyrittävä tehostamaan verkostokaupungin olemassa olevien yhdyskuntien alueiden käyttöä kuntien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla. Alueen kaupunkikeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka tulee sijoittaa siten, että ne ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Taajama-aluetta ympäröi suoja-alue/lentoliikenteen varalaskupaikka (sv-3). Lisämerkinnällä -3 osoitetaan aluetta, jolla on voimassa lentoliikenteen varalaskupaikasta johtuvia 17 (36)

23 rajoituksia. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen varalaskupaikasta johtuvat maankäytön rajoitukset. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 864/ mukainen lausunto Trafilta. Nivalan taajama kuuluu mineraalivarantoalueeseen (ekv-1). Merkinnällä osoitetaan sellaisia vyöhykkeitä, joissa on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Lisämerkinnällä -1 osoitetulla mineraalipotentiaalivyöhykkeellä on erityistä yhteensovittamisen tarvetta esimerkiksi asumisen, matkailun tai muun merkittävän alueellisen erityispiirteen kanssa. Kehittämisperiaatteiden mukaan alueen mineraalivarojen hyödyntämistä edistettäessä sovitetaan toiminta yhteen muun maankäytön kanssa, ja otetaan huomioon mineraalivarojen hyödyntämisen ympäristövaikutukset sekä alueiden erityispiirteet. Ote maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto, epävirallinen yhdistelmäkartta). 4.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Nivalan yleiskaava (hyväksytty , täytäntöön pantu ). Yleiskaavassa Haapajärventien, Kydöntien, Kalliontien ja Lehtolantien väliin rajautuva alue on määritelty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Alueella sallitaan virkistys- ja urheilutoimintaa palvelevaa rakentamista. 18 (36)

24 Lehtolantien pohjoispuolella on julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), joka suunnittelualueen pohjoisosassa rajautuu keskustatoimintojen alueeseen (C). Keskustatoimintojen alue varataan keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa alueelle saa sijoittaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön. Suunnittelumääräysten mukaan asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisiä kaupunkitiloja ja virkistävää kaupunkimiljöötä sekä kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän kaupunkikuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat. Kalliontien länsipuolella suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C). Kalliontien varrella on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja asuntoaluetta (A). Asuntoalue varataan pääasiassa asuinrakentamiseen. Alueelle voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueelle ei saa rakentaa uusia maatalouden tuotantorakennusten laajennuksia tai uudisrakennuksia. Nykyisten maatalouden tuotantokeskusten laajentamiset tulee tutkia tapauskohtaisesti. Alueen rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen sekä ympäröivään peltomaisemaan. Asuntoalueen halki kulkee virkistysalue (V), joka on osa viheralueiden verkostoa. Alue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittua virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Pääteitä, Haapajärventietä, Kydöntietä, Kalliontietä ja Lehtolantietä, reunustavat kevyen liikenteen reitit. Yleiskaavassa annettujen yleisten määräysten mukaan tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää kevyen liikenteen verkon kokonaisvaltaista kehittämistä, jatkuvuutta ja viihtyisyyttä sekä lisätä kevyen liikenteen houkuttelevuutta kaupungin sisäisessä liikenteessä. 19 (36)

25 Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (Nivala, karttapalvelu). 20 (36)

26 4.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaikkiaan seitsemän asemakaavaa. Urheilupuiston alueella on voimassa Urheilupuiston asemakaavan muutos vuodelta Suunnittelualueeseen kuuluvilla tiealueilla on voimassa Kalliontien, Asematien, Lehtolantien ja Pirttirannantien asemakaavan muutos vuodelta Lehtolantien pohjoispuolella korttelissa 124 on voimassa Raitalan rakennuskaavan muutos vuodelta Korttelissa 123 on voimassa korttelin 123 asemakaavan muutos vuodelta Kalliontien Pirttirannantien länsipuolella on valtaosalla aluetta voimassa Tarhin rakennuskaavan muutos ja laajennus vuodelta Kalliontien varressa korttelissa 131 on voimassa korttelin 131 rakennuskaavan muutos vuodelta 1984 ja yhdellä tontilla korttelissa 205 Keskustan, Tarhin ja Mäntylän osaalueiden rakennuskaavan muutos vuodelta Urheilupuisto on määritelty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU), jolle saa rakentaa urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Asemakaavassa on määritelty korttelialueelle rakennusoikeudeksi kerrosalaneliömetreinä ja 220. Suunnittelualueen halki kulkevat tiet, Kalliontie Pirttirannantie ja Lehtolantie, ovat katualueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa Lehtolantien pohjoispuolella sijaitsevan korttelialueen 124 koillis- ja kaakkoisosat on määritelty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Korttelialueella on rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä Kalliontien puolella korttelin länsilaidalla on autopaikkojen korttelialue, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille (LPA-1). Kaavamääräysten mukaan uudisrakennusten tai olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten sopeutumiseen taajamakuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee kooltaan, muodoltaan ja materiaaliltaan muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Alueen rakennuspaikalla tulee säilyttää tai istuttaa vähintään yksi puu rakennuspaikan pinta-alan 100 neliömetriä kohti. Suunnittelualueen pohjoislaidalla korttelissa 123 sijaitseva viheralue on määritelty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Suunnittelualueella Kalliontien Pirttirannantien länsipuolella tietä rajaavat liike- ja toimistorakennusten (K), asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten (TY-1, TY-3) korttelialueet. Ko. korttelialueilla tehokkuusluku e=0,40 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Kalliontie Pirttirannantie länsipuolella Lehtolantien kohdalla on osaksi alueen viheralueverkostoa liittyvä palstaviljelyalue (RP-1). Sen etelälaidalla kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, jolla huoltoajo on sallittu. Kydöntien risteyksen eteläpuolella Pirttirannantien länsipuolella on Puisto (VP), joka kuuluu alueen viheralueverkostoon. 21 (36)

27 Ote voimassa olevasta asemakaavasta (Nivala, karttapalvelu). 4.5 Rakennusjärjestys Nivalan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan Asemakaavan perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot on saatu pääosin Nivalan kaupungilta. 22 (36)

28 4.6.1 Meluselvitys Asemakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys. Tavoitteena on ollut selvittää tieliikenteen melun vaikutuksia ja melulta suojautumisen tarvetta asemakaavamuutosalueella ja erityisesti alueelle suunnitellulla rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialueella. Meluselvityksen on tehnyt Sweco Ympäristö Oy. Selvitys on erillisenä raporttina tämän kaava-aineiston liitteenä. Selvityksessä on tarkasteltu kahta eri liikennemäärävaihtoehtoa, nykytilannetta (tiedot vuodelta 2016) sekä ennustetilannetta vuodelle Melumallinnuksessa mukana olevat rakennukset ja tielinjaukset ovat molemmissa liikennemäärävaihtoehdoissa asemakaavamuutoksen jälkeisen tilanteen mukaiset. Liikennemelumallinnuksessa käytetyt tieliikenteen (2016/2030) lähtötiedot. Meluselvityksen loppupäätelmien mukaan tieliikenteestä aiheutuva melu ei aiheuta estettä toteuttaa suunniteltuja rakennuksia asemakaava-alueella. Niin nykyisillä kuin ennustevuoden 2030 liikennemääristä aiheutuva melu alittaa melun päivä- ja yöajan ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla. Uudet suunnitellut rakennukset suojaavat piha-aluetta melulta, mikä osaltaan pienentää meluhaittaa piha-alueella. Liikennemelumallinnus nykytilanteen (vuoden 2016) liikennemäärillä päiväajalle sekä ennustetilanteen melumallinnus vuoden 2030 liikennetiedoilla päiväajalle. 23 (36)

29 4.7 Katusuunnitelma Asemakaavamuutoksen suunnittelutyö on tehty rinnan samalle alueelle tehtävän katusuunnittelun kanssa. Katusuunnittelun laadinnasta on vastannut Sweco Ympäristö Oy. Asemakaavan muutos ja katusuunnitelma tukeutuvat liikuntakeskuksen alueelle laadittuun urheilupuiston suunnitelmaan sekä sen pohjalta syksyllä 2017 laadittuun liikuntakeskuksen alueen liikenteen ja katualueiden yleissuunnitelmaan. Katualueiden yleissuunnitelmassa nykyisen Kalliontien Pirttirannantien linjausta on siirretty länteen, mikä mahdollistaa liikuntakeskuksen laajenemisen. Olemassa olevien teiden, Kalliontien Pirttirannantien ja Lehtolantien, risteysalueelle on suunniteltu kiertoliittymä, joka sujuvoittaa liikennettä alueella. Katusuunnitelmassa Kalliontien Pirttirannantien linjauksen siirto on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena on toteuttaa Kalliontien uusi linjaus Lehtolantien risteysalueen pohjoispuolella, toisessa vaiheessa kiertoliittymä ja Pirttirannantien uusi linjaus. Katusuunnitelma, Sweco Ympäristö Oy. 24 (36)

30 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on käynnistetty tammikuussa Kaavamuutos on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tiivis vuorovaikutus kaavan laatijan ja osallisten välillä on perusta työn onnistumiselle. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kaupungin asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Nivalan kaupunki tiedottaa kaavatyön vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisista kuulutuksella, joka julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla, Nivala-lehdessä sekä kaavoituspalveluiden verkkosivuilla. Kaava-aineistot ovat nähtävillä teknisen toimen ilmoitustaululla sekä kaavoituspalveluiden verkkosivuilla. Tässä hankkeessa keskeisiä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat, yritykset ja toimijat Nivalassa toimivat urheiluseurat Lähialueen maanomistajat, asukkaat ja yritykset Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto 5.3 Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä asemakaavan muutoksen luonnos- että ehdotusvaiheessa. 5.4 Luonnosvaiheen kuuleminen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä MRL 62 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin 7 lausuntoa. Mielipiteitä ei tullut. 25 (36)

31 Lausuntojen pohjalta alueelle on laadittu meluselvitys, jossa on selvitetty tieliikenteen melun vaikutuksia ja melulta suojautumisen tarvetta asemakaavamuutosalueella ja erityisesti alueelle suunnitellulla rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialueella. Meluselvityksessä alueelle on laadittu melumallinnus nykytilanteen (2016) sekä ennustetilanteen (2030) pohjalta. Melumallinnuksessa mukana olevat rakennukset ja tielinjaukset ovat asemakaavamuutoksen jälkeisen tilanteen mukaiset. Meluselvityksen loppupäätelmissä todetaan, että tieliikenteestä aiheutuva melu ei aiheuta estettä toteuttaa suunniteltuja rakennuksia asemakaava-alueella. Lausuntojen pohjalta asemakaavaan ja selostukseen on tehty täydennyksiä ja tarkennuksia. Asemakaavaan on merkitty olemassa oleva puistomuuntamo ja varaus puistomuuntamolle. Selostukseen on täydennetty tietoja koskien asemakaavan muutoksen suhdetta alueella voimassa olevaan yleiskaavaan, suunnittelualueella sijaitseviin uhanalaisiin lajeihin (alueella ei ole havaintoja uhanalaisista lajeista) sekä alueen lähituntumassa sijaitseviin kulttuurimaiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteisiin ja -alueisiin. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen rakennussuunnitelmat ovat edenneet asemakaavassa esitetyllä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialueella. Korttelin suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Korttelialue on päivitetty asemakaavaehdotukseen olemassa olevien suunnitelmien mukaiseksi. Suunnitelmissa rakennusten ja pysäköintialueiden sijoittuminen on asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen muuttunut. Rakentamisen määrä, tehokkuusluku ja rakennusten korkeudet ovat samat kuin asemakaavaluonnoksessa. Meluselvityksessä on tarkasteltu tiemelun vaikutuksia päivittyneen korttelisuunnitelman pohjalta. Korttelisuunnitelma, Jorma Paloranta Oy. 26 (36)

32 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue luonnosvaiheen kaavaratkaisussa. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan on tehty tekninen korjaus: Kalliontien varressa tien länsipuolella AR-korttelialueen pohjoislaidalla sijaitseva tontti, josta osa jää kaavamuutoksessa tiealueelle, on otettu mukaan kaava-alueeseen. Kaava-alueen rajaus on muutettu tontin rajojen mukaiseksi. Tontti on merkitty kaavaan suojaviheralueeksi (EV). 5.5 Ehdotusvaiheen kuuleminen Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 :n sekä MRA 27 :n mukaisesti välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin 5 lausuntoa. Mielipiteitä ei tullut. Lausunnoissa ei esitetty huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavaratkaisuun ei ollut tarpeen tehdä lausuntojen pohjalta muutoksia. 27 (36)

33 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Asemakaavamuutoksen suhde Nivalan yleiskaavaan Suunnittelualueella on voimassa Nivalan yleiskaava, joka on hyväksytty Perusperiaatteiltaan asemakaavan muutos toteuttaa voimassa olevaa yleiskaavaa mm. liikenteen, virkistyksen ja rakentamisen osalta. Asemakaavassa osoitetuilla ratkaisuilla ei vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista. Yleiskaavasta poikkeamisen perusteena on urheilualueen kehittäminen alueelle laadittujen suunnitelmien pohjalta. Yleiskaavan vahvistamisen jälkeen on tullut tarve kehittää Liikuntakeskus oy:n toimintaa. Alueelle Kaapo-hankkeen yhteydessä vuonna 2017 laaditussa Nivalan urheilupuiston yleissuunnitelmassa Kalliontien Pirttirannantien linjausta on esitetty siirrettäväksi länteen, mikä mahdollistaa liikuntakeskuksen laajenemisen. Urheilupuiston yleissuunnitelmaan pohjautuen alueelle laaditussa liikenteen ja katualueiden yleissuunnitelmassa on esitetty tien siirto länteen ja uudet liikennejärjestelyt alueella. Kalliontien Pirttirannantien ja Lehtolantien risteysalueelle on suunniteltu kiertoliittymä. Samaan aikaan asemakaavamuutoksen kanssa alueelle laaditaan liikenteen ja katualueiden yleissuunnitelman pohjalta katusuunnitelma. Katusuunnitelmassa alueelle suunnitellaan kevyen liikenteen väylät, mikä parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Kalliontien ja Lehtolantien risteykseen rakennettava kiertoliittymä parantaa risteysalueen turvallisuutta, kun ajoneuvojen nopeudet laskevat. Asemakaavan muutoksella urheilualueen toiminnallisuutta parannetaan mahdollistamalla Kaapo-hankkeessa suunniteltujen toimintojen keskittäminen alueelle. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi mm. urheilukenttä siinä vaiheessa, kun nykyinen Tuiskulassa sijaitseva urheilukenttä on elinkaarensa päässä. Suunnittelualueelle mahdollistetaan myös asuinrakentamista, joka suunnitteluhetkellä tulisi palvelemaan koulutuskuntayhtymä Jedua, Nivalan vuokrakotia sekä Liikuntakeskusta. 6.2 Aluevaraukset VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Suunnittelualueen eteläosa eli Haapajärventien, Lehtolantien, Pirttirannantien ja Kydöntien rajaama alue on varattu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle sijoittuvat urheilukenttä, jalkapallokenttä ja pesäpallokenttä. Niistä jalkapallokenttä ja pesäpallokenttä on jo toteutettu. Kaavassa varaudutaan urheilukentän rakentamiseen tulevaisuudessa. Alueelle voidaan sijoittaa myös pienempiä pelikenttiä, kuten tennis- ja sulkapallokenttiä tms. Urheilukenttien katsomot ja muut rakennukset ja rakennelmat on osoitettu ohjeellisina rakennusaloina. Korttelialueella tehokkuus e=0.20, suurin sallittu kerrosluku on II. 28 (36)

34 Tehokkuusluku mahdollistaa noin k-m2 rakentamisen. Rakennusoikeus mahdollistaa esimerkiksi jalkapallokentän kattamisen. Pysäköintialueet on osoitettu ohjeellisina. YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Suunnittelualueen pohjoisosassa Lehtolantien pohjoispuolella sijaitseva alue on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi. Korttelialueella sijaitsevat ennestään jäähalli sekä uimahalli, kuntokeskus ja keilahalli. Korttelialueelle on varattu tilaa urheilutoimintaa palvelevaa uudisrakennusta varten. Rakennusala on esitetty ohjeellisena. Uudisrakennuksen suunnittelussa tulee huomioida kevyen liikenteen yhteyden jatkuminen urheilupuiston eteläosasta Lehtolantien yli urheilupuiston pohjoisosaan. Korttelialueella tehokkuus e=0.40, suurin sallittu kerrosluku on II. Pysäköintialueet on osoitettu ohjeellisina. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Pirttirannantien länsipuolelle on suunniteltu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Kortteliin voidaan sijoittaa ammattiopiston opiskelijoille tarkoitettuja oppilasasuntoloita. Asuntolarakennuksia voidaan hyödyntää myös majoitusrakennuksina esimerkiksi urheilutapahtumien aikana. Korttelialueen suunnitelma on tarkentunut kaavaluonnoksen jälkeen. Kaavaehdotukseen kortteli on päivitetty uuden suunnitelman mukaiseksi. Korttelialueella rakennusoikeus on 2000 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennukset rajaavat keskelleen suojaisia piha-alueita. Pihaa rajaavat koillisessa ja idässä kaksikerroksiset rakennukset, lounaassa yksikerroksinen rakennus. Pihan keskellä on yhteistiloja ja väestönsuoja. Luonnosvaiheen jälkeen tarkentuneessa suunnitelmassa kortteliin on varattu tilaa 55 autopaikalle. Autopaikat sijoittuvat korttelin luoteiskulmalle. Pysäköintialuetta jakavat osiin puurivistöt. Autopaikat on ositettu asemakaavassa ohjeellisina. Asuinrakennusten korttelialueelle johtaa kiertoliittymän pohjoispuolelta kevyen liikenteen yhteys. KTY Toimitilarakennusten korttelialue 29 (36)

35 Kaava-alueen pohjoiskärjessä sijaitseva tontti on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Korttelialueen tehokkuus e=0.40 ja suurin sallittu kerrosluku II säilyvät samoina kuin korttelissa entuudestaan voimassa olevassa asemakaavassa. VP Puisto Pirttirannantietä rajaavat viheralueet on varattu puistoksi. p Pysäköimispaikka Laajimmat pysäköintiä varten varatut alueet sijoittuvat keskeisesti jäähallin ja Kalliontien väliin sekä Lehtolantien eteläpuolelle pesäpallokentän ja urheilukentän pohjoispuolelle. Alueen etelälaidalla kulkevan Kydöntien varrella on kaksi jo toteutettua pysäköintialuetta. Pysäköintialueet tulee suunnitella ilmeeltään vehreiksi ja rajata niitä esimerkiksi valaistuksella ja istutuksilla, jotta ne sulautuvat osaksi puistomaista kokonaisuutta. Pysäköinti tulee toteuttaa vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan keskeisesti sijoittuvat laajat pysäköintialueet. Pienet Lehtolantien ja Haapajärventien risteysalueen tuntumaan sijoittuvat pysäköintialueet toteutetaan vasta toissijaisesti, siinä vaiheessa jos pysäköinnin laajentamiselle tulee tarvetta. Näiden alueiden laadukkaaseen toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: ne sijaitsevat tärkeällä ja näkyvällä paikalla keskeisen risteysalueen tuntumassa. Pysäköimispaikat on osoitettu korttelialueilla ohjeellisina. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alueella sijaitsee olemassa oleva puistomuuntaja. et Puistomuuntamon sijoitusalue Alue on varattu puistomuuntamon sijoittumista varten. Vähimmäisetäisyydet alueelle sijoitettavasta puistomuuntamosta lähimpiin rakennuksiin tulee olla vähintään 8 m. EV Suojaviheralue 30 (36)

36 Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan on tehty tekninen korjaus: Kalliontien varressa tien länsipuolella AR-korttelialueen pohjoislaidalla sijaitseva tontti, josta osa jää kaavamuutoksessa tiealueelle, on otettu mukaan kaava-alueeseen. Kaava-alueen rajaus on muutettu tontin rajojen mukaiseksi. Tontti on merkitty kaavaan suojaviheralueeksi (EV). 6.3 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Asemakaavan muutoksen toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL 9, MRA 1 ). Suunnittelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ensisijaisesti suunnittelualueen välittömään lähiympäristöön. Todennäköisesti merkittävimpiä ovat vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, asuinympäristöön, virkistykseen, palveluihin ja liikenteen toimivuuteen. Asemakaavamuutoksen suunnittelutyöstä sekä sen kanssa samaan aikaan tehtävästä alueen katusuunnitelman laatimisesta vastaa Sweco Ympäristö Oy, Oulu Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutosalue sijaitsee Nivalan taajaman kaakkoislaidalla, keskeisellä paikalla Haapajärventien varrella. Laajan ja monipuolisen urheilupuiston rakentaminen täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta. Urheilualue sijoittuu taajaman palveluiden yhteyteen. Urheilualueen ja sen viereen sijoittuvan asuinkorttelin rakentaminen tiivistää taajamarakennetta Sosiaaliset vaikutukset ja palvelujen saavutettavuus Taajaman reunalla asuinalueiden keskellä sijaitseva urheilualue on hyvin saavutettavissa. Alueesta rakentuu monipuolinen urheilupuisto, joka palvelee kaiken ikäisiä ja kaikenlaisia käyttäjiä, mikä lisää asukkaiden viihtymismahdollisuuksia Vaikutukset liikenteeseen Urheilupuiston käyttö aiheuttaa alueelle ja sen ympäristöön liikennettä. Kiertoliittymän rakentaminen Lehtolantien sekä Pirttirannantien Kalliontien risteykseen sujuvoittaa autoliikennettä ja lisää turvallisuutta, kun ajonopeudet pienenevät. Taajaman reunalla asuinalueiden keskellä sijaitseva urheilualue on hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen keinoin. Kaavassa on kiinnitetty huomiota kevyen liikenteen yhteyksien sujuvuuteen. Uusien kevyen liikenteen reittien rakentaminen parantaa liikenneturvallisuutta. Pysäköintiä varten on varattu runsaasti tilaa alueelle. Pysäköintialueet sijoittuvat alueelle keskeisesti, mikä helpottaa ja tehostaa niiden käyttöä. Pysäköintialueet tulee suunnitella 31 (36)