Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Transkriptio

1 Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto

2 Peltojen kipsikäsittely Aiempien tutkimusten perusteella kipsi vaikuttaa lupaavalta keinolta vähentää maatalouden fosforihuuhtoumaa Vaikuttaa nopeasti Maa-ainekseen sitoutuneen ja liuenneen fosforin sekä orgaanisen hiilen kulkeutuminen vesistöihin vähenee Kustannustehokas suhteessa muihin maatalouden vesiensuojelukeinoihin Kipsiä hyvin saatavilla ja sen käyttö tukee kiertotaloutta Ei vie viljelyalaa tai laske satoja Kuvat: Pasi Valkama, VHVSY

3 Kipsistä Saaristomeren pelastaja? Kipsi laskee fosforin huuhtoumaa noin 48 % Kipsin käyttö laskisi Saaristomeren kuormitusta 30 % (100 t) Kustannukset alhaiset verrattuna nykyisiin keinoihin 4 tonnia/ha riittää ja vaikutus kestää 4-5 vuoden ajan Kuva: Pirjo Ferin

4 Lisätietoa tarvitaan Kuinka sujuvaa kipsin käyttö on viljelijän näkökulmasta? Miten kipsin kuljetus tilalle ja sen levittäminen onnistuvat parhaiten? Miten kipsi vaikuttaa peltomaahan? Millaiset vaikutukset kipsin käytöllä on vesistöön ja sen eliöstöön? Miten viljelijät omaksuvat kipsin käytön, entä hyväksyvätkö kansalaiset? Kuva: Sakari Alasuutari

5 SAVE-hankkeen tavoitteena Toteuttaa laajamittainen kipsinlevityspilotti yhteistyössä viljelijöiden kanssa Yhteensä 2000 ha peltoalaa, mahdollisimman yhtenäisenä alueena Laatia suunnitelma kipsin käytölle Etelä- Suomessa Laatia ehdotus kipsin sisällyttämiseksi maatalouden ympäristötukijärjestelmään

6 Pilottialue Suunniteltu pilottialue ulottuu Liedon, Paimion ja Auran alueelle Vertailualueena Savijoen valuma-alueen yläosa Kokonaispinta-ala 15 km 2 Yhteensä 590 ha peltoa Kipsinlevityksen koealueena Savijoen valuma-alueen keskiosa Kokonaispinta-ala 67 km 2 Yhteensä 2850 ha peltoa

7 Hankkeessa mukana SAVE on Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen hanke SAVE saa rahoitusta Ympäristöministeriöltä ( ) Kipsipilotti on myös osa EU Central Baltic -ohjelman rahoittamaa NutriTrade-hanketta ( ), jossa mukana John Nurmisen säätiö, Luonnonvarakeskus ja Ruotsin maatalousyliopisto (SLU) YARA antaa hankkeelle puolet levitettävästä kipsistä maksutta Yhteistyökumppaneina myös mm. Var-ELY, MTK, SLC, BSAG

8 Kuvat: Petri Ekholm, Pasi Valkama Kipsi eli kalsiumsulfaatti (CaSO 4 2H 2 O) Hankkeessa levitettävä kipsi on peräisin YARA:n Siilinjärven tehtaalta Kipsiä muodostuu lannoiteteollisuuden sivutuotteena Siilinjärven kipsi on puhdasta, ei sisällä raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita

9 Pilottialue ja mitä siellä tutkitaan Savijoen yläosa Ei kipsiä (vertailualue) Seurattu pitkään Savijoen keskiosa Alue, jolla kipsiä levitetään Seuranta aloitettu joulukuussa 2015, anturit asennettu helmikuussa 2016 Savijoen vedenlaatua seurataan Jatkuvatoimisin anturein Vesinäytteillä Peltojen maaperää tutkitaan Viljavuusanalyyseillä Viljelijähaastatteluin Savijoen ylä- ja keskiosan valumaalue. Valuma-alue on määritetty korkeusmallin avulla. Sulfaatin vaikutus jokiekologiaan Sulfaatin pitoisuus jokivedessä määritetään Toksisuustestejä laboratoriossa vuollejokisimpukalla ja isonäkinsammalella

10 Automaattinen vedenlaadun seuranta Tunnittain veden Pinnankorkeus, lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, liuennut orgaaninen hiili Sameusstandardeja laboratoriossa 0 FTU 10 FTU 100 FTU 1000 FTU Valokuva: Timo Vänni ja Teemu Näykki (SYKE) Kipsialue Vertailualue

11 Hankkeen vaiheet Yhteydenotot viljelijöihin Tilakäynnit Lohkokohtaiset tarkastelut Sopimukset kipsin levittämisestä Kipsin toimitus ja levittäminen syksyllä 2016 Tutkimusaineiston kerääminen, tulosten analysointi Suunnitelma ja ehdotus kipsin käytölle tulevaisuudessa Tiedotus hankkeen edetessä

12 Seuraa hankkeen etenemistä NutriTrade-hanke TULOSSA: SAVE-hankkeen nettisivut Vedenlaadun seuranta Blogi, jossa avataan kipsiin liittyviä kysymyksiä syvemmin Hankkeen kuulumiset TULOSSA: Uutiskirje, ilmestyy joka toinen kuukausi Uutiskirjeen voi tilata ottamalla yhteyttä Eliisaan eliisa.punttila (a) helsinki.fi (tai myöhemmin nettisivujen kautta)

13 Kuva: Riku Lumiaro Kiitos! Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto, p , markku.ollikainen (a) helsinki.fi Petri Ekholm, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, p , petri.ekholm (a) ymparisto.fi Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto, p , eliisa.punttila (a) helsinki.fi Samuli Puroila, tutkija, Helsingin yliopisto, samuli.puroila (a) helsinki.fi

14 Aiheeseen liittyvää lukemista Aura E, Saarela K, Räty M Savimaiden eroosio. MTT:n selvityksiä 118. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. Chen D, Szostak P, Weic Z, Xiaod R Reduction of orthophosphates loss in agricultural soil by nano calcium sulfate. Science of the Total Environment 539, Ekholm P, Valkama P, Jaakkola E, Kiirikki M, Lahti K, Pietola L. 2012, Gypsum amendment of soils reduces phosphorus losses in an agricultural catchment. Agricultural and Food Science 21: Ekholm P, Jaakkola E, Kiirikki M, Lahti K, Lehtoranta J, Mäkelä V, Näykki T, Pietola L, Tattari S, Valkama P, Vesikko L & Väisänen S The effect of gypsum on phosphorus losses at the catchment scale. The Finnish Environment 33/2011. Finnish Environment Institute, Helsinki. Iho A, Lankoski J, Ollikainen M, Puustinen M, Arovuori K, Heliölä J, Kuussaari M, Oksanen A, & Väisänen S Tarjouskilpailu maatalouden vesiensuojeluun ja luonnon-hoitoon: järjestelmän kehittely ja pilotointi. TARVEKE-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti Iho A, Lankoski J, Ollikainen M, Puustinen M & Lehtimäki J Agri-environmental auctions for phosphorus load reduction: experiences from a Finnish pilot. Australian Journal of Agricultural and Resource Economics, 58, Iho A, Laukkanen M Gypsum amendment as a means to reduce agricultural phosphorus loading: an economic appraisal. Agricultural and Food Science 21: Uusitalo R, Ylivainio K, Rasa K, Kaseva J, Pietola L, Turtola E, Gypsum effects on the movement of phosphorus and other nutrients through undisturbed clay soil monoliths. Agricultural and Food Science 21: Ylirenko M, Rasa K Kipsikokeilu TEHO-hankkeessa. TEHO-hankkeen julkaisuja 1/2011, s. 34. Toim. Kulmala A.