Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine
|
|
- Heikki Petri Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Periodimenetelmä Virtaama Kiintoaine Paimionjoki Ainevirtaama t a 1
2 Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Lineaarinen interpolointi Virtaama Kiintoaine Paimionjoki Ainevirtaama t a 1
3 Rating curve -menetelmä Ainevirtaama t a 1
4 c = a + b/q c = a + b/q + cq Sjöblom (2009)
5 Virtaaman vaikutuksen suodattaminen Pitoisuuksien korreloidessa virtaaman kanssa, voidaan virtaamasta aiheutuvaa komponenttia arvioida eri tekniikoilla Non-parametric Mann-Kendall test Residuaalien tarkastelu Kiintoaineen suhde virtaamaan Paimionjoessa neljänä eri aikajaksona
6 Ravinteiden biologinen käyttökelpoisuus? Viikinmäen puhdistamo TP lähtevässä jätevedessä = 0,23 mg l 1 Käyttökelpoisuus: 0 100% Käyttökelpoinen P = 0 0,23 mg l 1 Kuvat: S. Knuuttila, J. Lehtoranta, S. Mitikka, SYKE
7 Biologisesti käyttökelpoinen P Käyttökelpoista mille? Levät pystyvät kasvamaan yli 17 puhtaalla P-yhdisteellä Aikajänne? P:n hydraulinen viipymä vesifaasissa P aktiivisena pohja-aineksessa Suoraan käyttökelpoinen P H 2 PO 4, HPO 2 4, PO 3 4 Potentiaalisesti käyttökelpoinen P (BAP, P aa ) P joka voi tulla luonnollisten fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten reaktioiden seurauksena sellaiseen muotoon, että levät tai muut vesien perustuottajat voivat käyttää sen hyväkseen PO 3 4 < P aa < TP Compton ym. (2000) 10 9 kg v 1 Geokemiallisesti aktiivinen P Kokonais-P 18,7 31,4 PO 3 4 < P geo < TP Geokemiallisesti aktiivinen P 3,4 10,1 PO 4 3 Pesuaine-P Na 5 P 3 O 10 Org.-P Fe~P Apatiitti Aika
8 Rivers Short hydraulic retention time Productive layer in lakes Bioassays mimic such conditions Retention and transformation? Sediments Anoxia, organic matter, sulphate Fe looses its ability to bind P
9 Potentiaalisesti leville käyttökelpoisen P:n vapautuminen Veden kemialliset ominaisuudet ph ionikoostumus ja ionivahvuus, erityisesti PO 4 fosfataasit Laskeutuminen ja muu poistuminen hiukkasten koko ja muoto vesistön morfometria/hydrologia Kuormituksen ajoittuminen? Epävarmuustekijöitä Vaihteleeko kyky käyttää eri P-muotoja levälajeittain/-suvuittain? Lisääkö levien suora kontakti maahiukkasiin P:n vapautumista? Bakteerit ja muut eliöt P:n vapauttajina? Fe:n pelkistyminen (burial of P)? P:n käyttökelpoisuus murtovedessä?
10 Dual-culture assay ph = 8 Modified from DePinto et al. (1981)
11 Ari Langi
12 Algal-available P (µg l 1 ) Ekholm P, Krogerus K Determining algal-available phosphorus of differing origin: Routine phosphorus analyses vs. algal assays. Hydrobiologia 492:29 42 Kokonaisfosforin käyttökelpoisuus r s = 0.391, p < n = 172 Bottom sediment TP: 162 µg l 1 P aa : 2 µg l 1 1: Total P (µg l 1 )
13 Algal-available P (µg l Liuenneen reaktiivisen P:n käyttökelpoisuus ) 1: DRP o-p (µg l 1 ) r s = 0.834, p < n = 172 Ekholm & Krogerus (2003)
14 Keskimääräinen leville käyttökelpoisen P:n osuus TP:sta Mean values and their 95% confidence limits. (Ekholm & Krogerus, 2003). Algal-available P (% of Tot-P) P-source ± CL Rural population 89 ± 6 Urban, biol. treated 83 ± 11 Dairy house 69 ± 32 Urban, biol. & chem. treated 36 ± 10 Field runoff 31 ± 8 Industrial effluent 30 ± Fish farms 29 ± 14 Large rivers 20 ± 8 Agricultural river 20 ± 3 Field soils 19 ± 4 Forest runoff 16 ± 8 Lake settling matter 7.9 ± 3.2 Lake bottom sediments 3.3 ± 1.4
15 Arvio leville käyttökelpoisen P:n kuormituksesta
16 Kemiallisia menetelmiä Hartsiuutto Rautaoksidiuutto Vuokko Puranen, Kemira Risto Uusitalo, MTT
17 Eri P-jakeiden kulkeutuminen koekentiltä Field Runoff Dissolved reactive P Particulate P Erosion (mm) (kg ha -1 ) (kg ha -1 ) (kg ha -1 ) Total Algal-available Redoxsensitive Aurajoki Jokioinen Lintupaju Uusitalo & Ekholm (2004)
18 Eroosioaines-P Maa-ainekseen P:sta % leville käyttökelpoiseksi hapellisissa oloissa (Uusitalo & Ekholm 2004) % vapautuu puskuroidulla ditioniitilla (Uusitalo ym. 2004) 44 % vapautuu mikrobiologisessa inkuboinnissa (Wahlström 2014, Lehtoranta ym. 2015) Hiiltä Ei hiiltä
19 Fosforin vapautuminen mikrobiologisessa inkuboinnissa P = 0.41 (1 e 0.89Carbon ) = 0.28
20 Ekholm P, Lehtoranta J Does control of soil erosion inhibit aquatic eutrophication? Journal of Environmental Management 93: )
21 Biologisesti käyttökelpoinen N Yleensä: N:n käyttökelpoisuus > P:n käyttökelpoisuus Levät voivat käyttää hyväkseen useita typpiyhdisteitä NO x -N, NH 4 -N, pienikokoiset orgaaniset yhdisteet, kuten urea NO x -N sitoutuu maahiukkasiin heikosti N huuhtoutuu maatalousalueilta pitkälti liuenneessa muodossa TN (NO x -N + NH 4 -N) = eloperäiseen ainekseen sitoutunut N Käyttökelpoisuus? Humukseen sitoutunut N melko inaktiivista Bakteerit voivat hyödyntää orgaanista N:ä UV hajottaa orgaanista ainesta
Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä
Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Petri Ekholm MaaMet-seminaari 9.5.2014 http://en.wikipedia.org/wiki/file:saint_isaac%27s_cathedral_in_spb.jpeg Sisältö Maatalous ravinnekuormittajana
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotLaskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi?
Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi? Johanna Laakso 1), Risto Uusitalo 2) ja Markku Yli-Halla 1) 1) Elintarvike-
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotKokemuksia automaattisista mittauksista
Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen
LisätiedotMaatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen
Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mennään? tapaaminen uusmaalaisille Itämerihaasteen toimijoille, Helsingin kaupungintalo
LisätiedotKemialliset vesiensuojelumenetelmät
Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Aaro Närvänen 07.03.2013 12.3.2013 1 Vesistöjen anemia PO 4 -P, P Lääkkeeksi + Fe 3+ tai Al 3+ Liuennut P Kiintoaine P Leville käyttökelpoinen P x Sedimentti P Fosforin
LisätiedotRavinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
LisätiedotRavinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )
Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi (2016 2019) Sari Väisänen, Markku Puustinen, Sirkka Tattari, Turo Hjerppe, Ahti Lepistö, Ilkka Sammalkorpi, Elina Röman,
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotMaatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotBioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
LisätiedotPeltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE
Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1 Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto
LisätiedotRaudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella
Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä
LisätiedotSekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia
Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotHumusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat
LisätiedotHelsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu
Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun
LisätiedotRinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon
Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon Sakari Pitkäjärvi Huittisten puhdistamo oy 1 1 Perinteinen rinnakkaissaostus Fosfori saostetaan jätevedestä kemiallisesti Esimerkiksi ferrisulfaattia
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Typen vapautumisen arviointi Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Miksi typpilannoitetaan? Vehnän sato (kg/ha) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Halutaan
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotKiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy
Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
LisätiedotEri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen seuranta MYTVAS 2
Maa- ja elintarviketalous 59 Maatalouden ympäristötuen seuranta MYTVAS 2 Osahankkeiden 2-7 väliraportit 2-23 Eila Turtola ja Riitta Lemola (toim.) Ympäristö Maa- ja elintarviketalous 59 176 s. Maatalouden
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä
LisätiedotRavinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Miten maaperä toimii? Kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden välinen
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotFOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN
FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN 1980 2020 Risto Saarinen Toimitusjohtaja Porvoon vesi Yhteenveto Fosforinpoisto osataan Suomessa Osaaminen ja tekniset ratkaisut ovat parantuneet On aika arvioida, tarvitaanko
LisätiedotTURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua
TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotJäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla
LIFE12 ENV/FI/597 2013-2017 Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla Marja Tiirola Limnologipäivät 10.4.2017 N-SINK o Reduction of waste water
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotHumus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset
Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen sisältö Taustaa humusaineista Tutkimusten
LisätiedotKosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla
Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa
LisätiedotPaimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä
Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotLiuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila
Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.
Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä
LisätiedotVesihuoltolaitos ympäristön suojelijana uusien haasteiden edessä
Vesihuoltolaitos ympäristön suojelijana uusien haasteiden edessä Prof. Riku Vahala, Aalto-yliopisto Tall Ships Race Kotkan meripäivät 2017 Meripäiväseminaari 14.7.2017 Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosvesien kulkeutuminen ja laimeneminen alapuolisessa vesistössä Markus Huttunen, Marie Korppoo ja Tapani Rousi 04.12.2018 Päämäärä Kaivosvesien kulkeutuminen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSaaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia
Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Johdannon sijaan: pohdintapähkinöitä Vanhasen hallitus
LisätiedotPeltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVirtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla
Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotKaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta
KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotLaitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013
Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotTYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA
TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja
LisätiedotTurvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotSuomen kosteikkoselvitys
Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari 18.4. 2012 Kosteikon
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet otettiin 17.-18.7.
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2017
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2017 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet otettiin 26.-27.9.
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotPeltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön
Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen
LisätiedotLuonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa
Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 9/2016, 22.9.2016 (5keukk). euruun Jaakonsuon jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana kaikilta osin huomattavasti paremmin kuin edeltävillä tarkkailukerroilla.
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin
LisätiedotVaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki
Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy 12.2.2018 Kokemäki S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden
Lisätiedot