Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2006

Transkriptio

1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2006 Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2007

2 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2006 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 1 2 Sääolot ja hydrologia 3 3 Kuormitus Jätevesikuormitus Lämpökuormitus Luodon-Öjanjärvi 8 4 Merialueen vedenlaatu Vedenlaatu vuonna Vedenlaadun muutokset Lämpötila- ja jääkartoitusten tulokset 18 5 Pohjaeläinnäytteet Menetelmät Lajisto Yksilötiheydet ja biomassat 20 6 Kalataloustarkkailu 21 7 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset 22 8 Tiivistelmä 22 Lähdeluettelo Liitteet 1-9 Kansikuva: Pietarsaari, Vanha Satama 2007 (Foto: Eeva-Kaarina Aaltonen)

3 Liite/ Bilaga 1 1 Tarkkailun peruste 1.1 Yleistä Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden sekä muiden yksiköiden jätevedet. Oy JA-RO Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet samoin kuin Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin Länsi- Suomen vesioikeuden (LSVEO), Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) sekä vesiylioikeuden (VYO) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin: * Pietarsaaren kaupunki LSVEO 102/1994/ 3 lupaehdot 8) ja 10) VYO 1995/ 70 ( ) * UPM Kymmene Oyj LSY 85/2003/ 1 lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 ( ) * Oy JA-RO Ab LSVEO 101/1993/3 lupaehto 6) VYO 194/ 1994 * Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/ 2000/3 lupamääräykset C1 ja C3 VHO 01/ 0142/ 4 Merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailussa on noudatettu Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen laatimaa ohjelmaa jaksolle (Aaltonen 2002), jonka Länsi- Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään (LSU-0898YO ) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään (2583/ 5723/ 2002). Tähän raporttiin on koottu vuoden 2006 tarkkailujen tulokset: 1 talvinäytteenotto 22 pisteeltä (kuva 1) 3 avovesiajan näytteenottoa 22 pisteeltä 12 avovesiajan näytteenottoa 5 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä pohjaeläinnäytteiden tulokset 4 alueelta vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta Analyysitulokset ovat yhteenvedon liitteinä 2 (laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu), Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset liitteenä 4 ja pohjaeläintulokset liitteenä 5. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wistbacka 2007) ja ne ovat liitteenä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liitteenä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Mässkärin luotsiaseman tarkkailusta on tehty erillinen yhteenveto (Vesisenaho & Keränen 2007). Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy, luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liitteenä 9. Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.

4 2 Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialueen kuormittajat ja havaintopaikat. (A= Pietarsaaren kaupunki, Alhedan puhdistamo, B= Alholmens Kraft Oy ja C = UPM Kymmene Oyj sekä Oy Jaro Ab).

5 3 Vuonna 2006 tehtiin perifyton- ja kasvillisuusselvitys Alholmens Kraftin jäähdytysvesien vaikutusalueella (Keränen 2006). Pietarsaaren edustalle valmistui vuonna 2004 Perämeri Life hankkeen yhteydessä laadittu rehevöitymismalli (Korpinen ym 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Mallia hyödynnettiin vuoden 2006 alussa laaditussa selvityksessä kuormitusmuutosten vaikutuksesta rehevöitymiseen (Kiirikki 2006). Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty laaja yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ym. 1998). 2 Sääolot ja hydrologia Vuoden 2006 sademäärät (Kokkola/ Korplax) ja keskilämpötilat (Kruunupyy) Ilmatieteen laitoksen lähimmiltä säähavaintoasemilta ja vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3. Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 1 (Merentutkimuslaitos). Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudsista ilmenevät kuvasta 4. Luodon-Öjanjärven ja meriveden korkeuden vaihtelut Pietarsaaren satamassa on esitetty liitteessä 1. Vuoden 2006 kokonaissadanta (493 mm) Kokkolan Korplaxissa oli normaalia vähäisempi (521 mm). Huhti-, loka- ja joulukuu olivat erittäin runsassateisia, kun taas kesäkuukaudet olivat hyvin vähäsateisia (kuva 2). Vuoden keskilämpötila oli Kruunupyyssä 1,8 C lämpimämpi kuin vertailujaksolla, eli kuukauden keskilämpötilat olivat pääsääntöisesti 1 2 astetta vertailujaksoa korkeampia. Erityisen lämpimiä olivat tammi-, elo- ja joulukuu, jolloin lämpötila oli 4 8 C normaalia lämpimämpi. Maaliskuu oli selvästi (5,0 C) vertailujaksoa kylmempi. Ilman lämpötila oli kevät- ja alkukesää (huhti-heinäkuu) lukuun ottamatta korkeampi Kallanissa kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Jäätalvi oli rannikon lähellä normaalia, saaristossa noin viikkoa normaalia lyhyempi ja ulkomerellä vajaat 2 viikkoa normaalia lyhyempi. Jääpeitteen kesto oli Pietarsaaren satamassa vajaat 5 kuukautta, Ådöskatanilla noin 4 kuukautta ja Mässkärin länsipuolella noin 3 kuukautta. Pysyvä jääpeite muodostui Mässkärin sisäpuolelle joulukuun puolivälissä ja ulommille alueille vasta tammikuun loppupuolella. Jäät lähtivät normaaliaikaan huhti - toukokuun vaihteessa. Taulukko 1. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella 2005/ 2006 (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) ja vertailujaksolla (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla ) (Seinä & Peltola 1991 ja Eriksson 2007). Paikka Talvi 2005/ A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär Mässkär, 2 - W Mässkär, 5 - W Mässkär, 10 - W

6 Sadanta/ Nederbörd mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 2. Kuukausisadanta Kokkolan Korplaxissa vuonna 2006 sekä vertailujakson keskiarvot (Ilmatieteen laitos 2006). Lämpötila/ Temperatur O C Kruunupyy 2006 Kallan I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 3. Kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Kallanissa vuonna 2006 sekä vertailujakson keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos 2006).

7 5 Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudsissa ja Strorströmmenissä on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien keskivirtaama on 5 m 3 /s ja Storströmmenin 1 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5-10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä cm (N 60 ). Luodon-Öjanjärven vedenpinnan korkeus ja juoksutukset vuonna 2006 ilmenevät liitteestä Luodonjärven juoksutukset 2006 Avtappningingar från Larsmosjön 2006 m 3 /s Hästgrundet 06 Gertruds 06 Kalatiet/ Fiskleder I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 4. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2006 (UPM Kymmene 2006) ja jaksolla (Rantala 1987). Vuoden 2006 virtaamassa on eritelty Hästgrundetin, Gertrudsin ja kalateiden juoksutukset. Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja luukkujen aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2006, kuva 4). Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna ,9 m 3 /s, eli noin viidenneksen pienempi kuin vertailujakson virtaama (31,3 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 11,5 m 3 /s (46 %), Gertrudsin tulvaluukuista 9,1 m 3 /s (36 %) ja kalateistä yhteensä 4,3 m 3 /s (17 %). Luodonjärvestä juoksutettiin vuoden 2006 huhtikuussa hieman ja joulukuussa selvästi normaalia enemmän vettä mereen, kun taas talven ja kesän juoksutukset olivat poikkeuksellisen pienet. Kesän vähäsateisuuden seurauksena Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukut olivat suljettuina kesäkuun puolestavälistä lokakuun loppuun ja kalatietkin heinäkuun alusta syyskuun loppuun. Kuukauden suurin keskivirtaama mitattiin joulukuussa.

8 3 Kuormitus 6 Pietarsaaren edustalle tulee jäte- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivaluma-alueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmenen tehtailta ja Pietarsaaren kaupungin jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luotsiaseman puhdistamoilta. Oy Jaro Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. Jätevesikuormituksen kehittyminen näkyy kuvasta 5. Luodon-Öjanjärvestä juoksutettujen vesien ja jätevesien aiheuttama kokonaiskuormitus vuonna 2006 näkyy taulukosta 2 ja kuormituksen vaihtelu vuosina kuvasta 6. Merialueen ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausitasolla vuonna 2006 näkyy kuvasta Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto oli vuonna AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 94 % valkaistiin. Lisäksi valmistettiin tonnia voimapaperia ja noin tonnia teollisuuskääreitä. Mäntyöljyä valmistettiin tonnia ja tärpättiä 948 tonnia. Vuosi 2006 oli uuden talteenottolinjan ensimmäinen täysi tuotantovuosi ja selluntuotanto nousi noin viidenneksen suuremmaksi kuin edellisinä vuosina. Puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM:n puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu kiintoaineen, orgaanisen aineen ja kokonaistypen kuormitus oli tuotannon lisäyksestä huolimatta vain hieman suurempi kuin edellisvuonna. Mereen johdettu fosforikuormitus oli jopa edellisvuotista pienempi (kuva 5). AOX-kuormitus oli keskimäärin 380 kg/d eli noin 25 % isompi kuin vuonna BOD:lle ja COD:lle lasketut ominaiskuormitusluvut olivat hieman pienempiä, ravinteiden samaa tasoa ja AOX:lle laskettu ominaiskuormitusluku hieman isompi kuin edellisenä vuonna. UPM:n ympäristöluvan mukaiset lupaehdot täyttyivät vuonna 2006 kaikilta osin. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (yht as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman satama-altaassa (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten talousjätevedet. Vesistöön johdettu kuormitus oli BOD:n, COD:n ja fosforin osalta pienempi ja typen osalta yhtä suuri kuin vuonna Lupaehdot saavutettiin pientä fosforipoikkeamaa (1/ 2006) lukuun ottamatta kaikilla vuosineljänneksillä (kuva 5). Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 94 %, BOD 7 96 %, COD Cr 92 % ja kok-p 94 %. Kokonaistypen reduktio oli keskimäärin 36 %. Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) % ja fosforikuormituksesta 84 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (52 %), kaupungin (35 %) ja Jaron (13 %) kesken.

9 7 BOD 7 t/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad COD t/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad Fosfori / Fosfor kg/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad Typpi / Kväve kg/d UPM Kymmene Jaro Pietarsaari / Jakobstad Kuva 5. Jätevesikuormitus vuosina UPM Kymmenen ja Jaron typpikuormitukset on eritelty. (Kaupungin lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 20 mg/l, 90 % ja kok-p 0,7 mg/l, 90 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2 /d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 70 t O 2 /d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d). 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2006 sähköä (1 700 GWh/v), kaukolämpöä (250 GWh/v) ja teollisuushöyryä (100 GWh/v). Vuosi 2006 oli voimalaitoksen viides kokonainen toimintavuosi. Polttoaineina käytettiin puuta (10 %), turvetta (53 %), hiiltä (27 %) ja kotitalousjätteestä valmistettuja pellettejä (2 %) sekä öljyä (0,1 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Vuoteen 2005 verrattuna puun osuus oli pienentynyt sekä turpeen ja kivihiilen osuudet lisääntyneet. Voimalaitoksen (AK 1 ja AK 2) käyntiaika oli vuonna tuntia ja polttoaineiden energiasisältö noin TJ. Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli vuonna TJ eli vajaa puolet polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Jäähdytysvettä käytettiin vuonna 2006 keskimäärin 6,3 m 3 / s (lupa 6,7 m 3 /s). Mereen johdetun jäähdytysveden lämpötila oli viikkokeskiarvoksi laskettuna lämpimintä heinäkuussa + 29,4 C (lupa + 33 C) ja lämpötilanousu oli yleensä C, suurimmillaan maaliskuussa + 13,3 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C) (Keränen 2007). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä. UPM Kymmenen lämpökuorma oli vuonna 2006 noin TJ, Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon arviolta 14 TJ ja Luodonjärvestä tuleva luonnonmukainen lämpökuorma 120 TJ (Keränen 2007).

10 8 Merialueen lämpökuorma/ Havsområdets värmebelastning TJ L-Öjärvi/sjön Alheda UPM Oyj AK Oy Kuva 6. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Järvestä mereen kohdistunut ravinnekuorma oli samaa tasoa kuin 2000-luvun alussa keskimäärin (kuva 7). Koko vuoden keskiarvoksi laskettuna järvestä tullut fosforikuormitus oli vuonna kg P/ d ja typpikuormitus oli vuositasolla kg N/ päivä eli noin kolminkertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna (taulukko 2). Taulukko 2. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna Muuttuja UPM Jaro Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue*) kg/ d Kymmene Jakobstad 2006 Från sjön Närområdet BOD COD Cr tot-p 23,4 4,4 27, tot-n vesimäärä ,2 x m 3 /d *) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym 1998)

11 9 Merialueelle tuleva fosforivirtaama Fosforflöde till havsområdet Merialueelle tuleva typpivirtaama Kväveflöde till havsområdet kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön Kuva 7. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta oli vuonna 2006 suurimmillaan (lähes 100 %) juoksutusluukkujen ollessa kiinni heinä- lokakuussa ja pienimmillään (6-10 %) suurten virtaamien aikaan huhtikuussa ja joulukuussa (kuva 8). Fosforikuormitus / Fosforbelastning 2006 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön Typpikuormitus / Kvävebelastning 2006 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva ravinnekuormitus (fosfori ja typpi) kuukausikeskiarvoina vuonna Merialueen vedenlaatu 4.1 Veden laatu vuonna 2006 TALVI Jäte- ja jokivesien leviäminen jään alla on esitetty kuvassa 9 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä fosforin ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Jään alle muodostuu selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta juuri näiden tekijöiden suhteen. Pintaveden (1 m) pharvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeaa ja kokonaisfosforin ja orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueita ei aina voida erottaa toisistaan. Luodonjärvestä juoksutettiin talvella 2006 vesiä merialueelle sekä Hästgrundetista että Gertrudsista ja kalateistä sangen niukasti. Gertrudsin ja Hästgrundetin tulvaluukuista juoksutettiin tammi-maaliskuussa keskimäärin 3 m 3 /s ja kalateistä yhteensä noin 7 m 3 /s, josta 6 m 3 /s juoksutettiin Gertrudin kalatien kautta.

12 10 Alueen eteläosassa järvivesien vaikutus pintavedessä näkyi ja otetuissa näytteissä tavallista vähäisemmässä määrin, mikä johtui pienistä juoksutuksista. Kackurinlahdella (P 79) ja Fallskäretin pohjoispuolella (P 78) järvivesien vaikutus näkyi normaalilla tavalla, koska Gertrudsin kalatie oli auki koko talven. Jätevesien ja järvivesien yhteisvaikutus näkyi pintavedessä (1 m) purkualueilta pohjoiseen (P 67) sekä Ådön ja Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa (P 66). Uloimmilla havaintopaikoilla (P74-77) vesi oli tasalaatuista merivettä. Jäänalaisen vesikerroksen (1 m) happitilanne oli hyvä (kyllästysprosentti %) lähes koko alueella sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Happitilanne oli tyydyttävä (kyllästysaste %) vain joillakin totutuilla paikoilla (Vanhansatamanlahti, Hälsingön sisäpuoli ja Lillgrundetin ympäristö (P 67) sekä Kackurinlahti). Ulompana pintaveden happitilanne oli hyvä (yli 80 %). Huhtikuun alussa tehdyn lämpötila- ja happikartoituksen tulosten perusteella pintaveden happitilanne oli pääosin tyydyttävä, paikoittain vain välttävä koko tutkimusalueella (Keränen 2007). Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa AVOVESIAIKA Laajat näytteenottokierrokset (koko alue) Toukokuun näytteenottokierroksella ( ) huhti-toukokuun runsaiden juoksutusten (keskimäärin yhteensä yli 100 m 3 /s) ja jätevesien vaikutukset näkyivät saaristossa ja Ådönniemen sisäpuolisella alueella koko vesipatsaassa tai vähintään pintavedessä. Ulompana vaikutukset rajoittuivat pintaveteen ja yli viiden metrin syvyydessä vesi oli

13 11 lähes puhdasta merivettä. Järvi- ja jätevesien vaikutusalueella veden suolaisuus ja pharvo oli alentunut, vesi oli ruskehtavaa, sekä ravinne- ja TOC-pitoisuudet hieman kohonneet. Uloimmilla havaintopaikoilla (P 74-77) vesipatsas oli lähes tasalaatuinen eikä makeiden vesien vaikutuksia ollut havaittavissa. Pintaveden lämpötila vaihteli lähipisteiden noin 10 C:sta uloimpien pisteiden alle 4 C:een. Ulkopisteillä vesi oli kerrostunut ja veden lämpötila pohjan lähellä paikoin vielä alle 2 asteista. Näkösyvyys oli pienimmillään (0,8 1,2 m) purkualueella ja siitä pohjoiseen sekä Kackurinlahdella ja suurimmillaan (5,5 m) ulkomeren havaintopaikoilla P 74 ja 75. Epäorgaanisia fosfori- ja typpiyhdisteitä oli lähialueilla ja saaristossa talven jäljiltä vielä mitattavia määriä, mutta uloimmilla pisteillä kevään ensimmäinen levätuotantopiikki oli kuluttanut ammoniumtypen ja fosfaattifosforin alle määritystarkkuuden. Nitraattipitoisuudet olivat koko alueella hyvin mitattavalla tasolla. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 2 11 µg/l osoittaen sangen suuria eroja sisä- ja ulkoalueiden levätuotannon välillä. Heinä- elokuun vaihteessa ( ) pintaveden lämpötila oli lähipisteillä 20 C molemmin puolin ja ulkopisteillä noin 5 C kylmempää. Vesipatsas oli selvästi kerrostunut siten, että vesi oli 10 m syvyydessä ja sitä syvemmällä alle 10 C, uloimmilla paikoilla jopa alle 5-asteista. Hästgrundetin ja Gertrudsin luukut olivat olleet kiinni kesäkuun puolivälistä ja kalatiet heinäkuun alusta, joten makeiden vesien vaikutusta ei ollut havaittavissa. Pintaveden väri sekä ravinteiden, raudan ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuudet olivat jätevesien vaikutusalueella kohonneet. Vaikutukset laimenivat tasaisesti purkualueelta ulospäin sekä saaristoon. Myös Vanhansatamanlahdella (P 51 ja P 52) vesi oli ruskehtavaa ja ravinnepitoisuudet kohonneet. Merivesi oli tasalaatuista ja pitoisuudet alhaiset yli 5 m syvyydessä ja uloimmilla havaintopaikoilla koko vesipatsaassa. Luodonjärven vesien laimentavan vaikutuksen puuttuessa erot lähi- ja ulkopisteiden välillä olivat hyvin selvät. Purkualueiden lähellä ja siitä pohjoiseen (P 54, P 55 ja P 67) näkösyvyys oli alle 2 m ja klorofyllipitoisuus yli 10 µg/l ja ilmentäen rehevyyttä samoin Vanhansatamanlahdella (P 51 ja 52). Ulkopisteillä klorofyllipitoisuudet olivat karulla tasolla (< 2 µg/l), vesi erittäin kirkasta ja näkösyvyys laajalla alueella 5 7,5 m (P 64, ja 84). Fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä oli läpi kesän mitattavia pitoisuuksia ja nitraattipitoisuudet olivat alle määritystarkkuuden. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tuloksissa pisteillä P 62 ja P 64 fosfaattifosforia oli vain 1 µg/l (liite 4). Lokakuun alussa ( ) vesipatsas oli tasalämpöinen (10-12 C). Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikan edustalla (P 54 ja 55) vesi oli muutaman asteen lämpimämpää (13 15 C). Sekä tulvaluukut että kalatiet olivat edelleen suljettuina kuivuuden jatkuttua koko syyskuun ja vielä lokakuun loppupuolelle asti. Merivesi oli suolaisuudeltaan pinnasta pohjaan tasalaatuista. Ravinne-, rauta ja TOC-pitoisuudet olivat isommat kuin heinäelokuun kartoituskierroksella. Klorofyllipitoisuudet olivat koko alueella sangen pieniä, siten, että ulkopisteillä mitattiin noin 2 µg/l ja lähipisteillä 4 5 µg/l. Vanhansatamanlahden perukassa pitoisuus oli < 10 µg/l. Näkösyvyys oli lähialueilla alle 2 m ja ulkoalueilla 6 7 m osoittaen veden olleen siellä poikkeuksellisen kirkasta. Marras-joulukuun runsaat sateet aiheuttivat voimakkaan happamuus- ja metallihuuhtoutuman Luodon-Öjanjärven valuma-alueelta järveen, jossa ph-arvot laskivat pahimmillaan tasolle 4,4 4,9. Vaikutukset eivät näkyneet merialueen tarkkailussa.

14 12 Intensiivinäytteenotto (P 52, 54, 62, 64 ja 67) Kuvassa 10 on esitetty veden värin ja TOC-pitoisuuden sekä kuvassa 11 veden kokonaisravinteiden ja a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta marraskuuhun pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67. Jätevesien lähivaikutusalueella (P 54) ja siitä pohjoiseen (P 67) meriveden laatu vaihtelee voimakkaimmin ja nämä alueet erottuvat muista alueista. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttivat kesän mittaan jätevesien johtaminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Vähäsateisuudesta johtuen Luodon-Öjanjärven juoksutusluukut ja kalatiet olivat kiinni lähes koko kesän eikä järvivesien vaikutusta siten ollut heinäkuun alun jälkeen, mikä näkyy erityisesti veden väri- ja typpipitoisuuksissa. Väri/ Färg (spektrofotometri) mg Pt/ l 250 P52 P54 P62 P64 P TOC mg/ l 21 P52 P54 P62 P64 P Kuva 10. Pintaveden (0-2 m) väriarvot (mg Pt/l) ja TOC-pitoisuudet (mg/l) pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2006.

15 13 kok - P/ tot - P µg/ l P52 P54 P62 P64 P kok - N/ tot - N µg/ l P52 P54 P62 P64 P µg/ l 15 a - klorofylli/ a - klorofyll P52 P54 P62 P64 P Kuva 11. Pintaveden (0 2 m) kokonaisfosforin ja typen sekä a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2006.

16 14 Järvi- ja jätevesien vaikutukset ulottuvat ajoittain intensiiviseurannan uloimmalle pisteelle (P 64) asti, mutta eivät koko tarkkailun uloimmalle havaintopaikalle P 75. Kesällä 2006 jätevesien vaikutukset rajoittuivat purkupaikkojen edustalle ja saaristossa pohjoiseen. Sisä- ja ulkopisteiden väliset erot olivat selvät, koska järvivedet eivät levinneet saaristoon. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat koko kesän ajan tavallista enemmän etenkin purkualueiden lähellä. Maksimipitoisuudet nousivat lähipisteillä jopa yli 30 µg/l:aan ja ulkopisteilläkin lähelle 10 µg/l. Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 2006 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 12, johon on edellisvuosien tapaan merkitty kaikilta pisteiltä kolmen havaintokerran klorofyllipitoisuuksien keskiarvot, maksimiarvot ja keskiarvopitoisuuksien perusteella arvioidut rehevyysluokat (luokitus Aaltonen & Kyröläinen): Luokka a-klo µg/l Luokka a-klo µg/l - erittäin rehevä >100 - lievästi rehevä hyvin rehevä rehevöitymässä rehevä karu < 2 Kuva 12. a-klorofyllin maksimija keskiarvopitoisuudet (µg/l) ja keskiarvojen (n=3) perusteella arvioidut rehevöitymisvyöhykkeet kesällä Ylimpänä maksimipitoisuus, alla keskipitoisuus ja suluissa intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67; n = 12) Keskiarvojen perusteella tarkkailualue jakaantui kolmeen rehevyysluokkaan: purkualueet ja niiltä länteen ja pohjoiseen ulottuva saaristoalue sekä Kackurinlahti sijoittuivat luokkaan lievästi rehevöitynyt. Luokkaan rehevöitymässä kuuluva alue ulottui ulkosaaristoon ja uloimmat pisteet luokiteltiin karuiksi. Pienimmät klorofyllipitoisuudet (ka 1,7 2,0 µg/l) mitattiin uloimmilta havaintopaikoilta (P 74 75) ja suurimmat yksittäiset pitoisuudet (11-15 µg/l) jätevesien vaikutusalueella havaintopaikoilta P 54 ja 67. Lievästi rehevöitynyt alue oli edellisvuotista laajempi ja erot purkualueen ja uloimpien pisteiden välillä olivat edellisvuotista isommat.

17 15 Perifytonselvityksen perusteella leväkasvusto oli Alholmens Kraftin ja UPM:n purkukanavan suulla moninkertaista suhteessa vertailualueisiin. Kaupungin jätevesien vaikutusalue erottui Stockholmenin ja Bäckgrundetin saarten ja Luodonjärven vaikutusalue Hällön ja Hästgrundetin ympäristössä. Päällyskasvustorehevyys väheni sangen pian kauemmas mentäessä (Keränen 2006). Virkistyskäyttöluokitus Vuosien vedenlaatuaineistojen perusteella tehdyssä virkistyskäyttöluokituksessa (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu 2004) purkualueet ja linjan Ådö Hälsingö Fallskäret itäpuolinen sisäsaaristo sijoittuvat luokkaan tyydyttävä, kapea kaistale Ådön länsirannalta Örenin ja Tolvmansgrundetin ulkopuolelle luokkaan hyvä ja uloin alue luokkaan erinomainen. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset Länsi-Suomen ympäristökeskus otti näytteet kahdelta havaintopaikalta (P62 ja P64) maaliskuussa ja elokuussa. Tulokset on taulukoitu liitteeseen Veden laadun muutokset Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, klorofylli) muutokset jaksolla intensiiviseurannan pisteillä 54, 62, 64, 75 on esitetty kuvissa erikseen talven ja avovesiajan osalta. HAPPI (kuva 13) Jäänalaisessa happitilanteessa havaittiin selvä ja pysyvä muutos parempaan talvella 1986, jolloin UPM:n aktiivilietelaitos otettiin käyttöön. Tätä ennen happitilanne oli vaihdellut etenkin pisteillä 62 ja 64 huomattavasti ja kyllästysaste oli Mässkäriin asti alle 50 %. Nykytilanne on vakiintunut koko alueella, siten että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2006 hapen kyllästysasteen vaihteluväli pintavedessä oli koko tarkkailualueella % eli happitilanne oli paikoin tyydyttävä, mutta pääsääntöisesti hyvä. Heikoin happitilanne oli Vanhansatamanlahden perukassa (P 51). kyll/mätt % 110 Happi/ Syre Talvi/ Vinter 1 m Kuva 13. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvina (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001 ja 2005 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996,1997 ja 1998 P 74 tuloksia).

18 16 VÄRI (kuva 14) Talven väriarvot vaihtelevat hyvin voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Väriarvot ovat olleet 1990-luvun alun jälkeen melko vakaat vain uloimmalla havaintopaikalla (P 75). Juoksutukset Luodonjärvestä olivat talvella 2006 sangen vähäiset ja painottuivat Gertrudsin kalatiehen, mikä näkyy havaintopaikkojen P78 ja 79 veden väriarvoissa (liite 2.3), jotka oli yhtä suuret kuin Hästgrundetin juoksutusluukkujen ja UPM:n jätevesien purkualueilla (P 54: 238 mg Pt/l). Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen välittömässä läheisyydessä (P 54), missä vesi on myös selvästi ruskeampaa ( mg Pt/l) kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P 64 ja 75) väriarvot ovat toukokuuta lukuun ottamatta alhaiset (<40 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. mg Pt / l 400 Väri/ Färg Talvi/ Vinter 1 m mg Pt/ l 400 Väri/ Färg Avovesi/ Öppet vatten 0-2 m/ 1 m Kuva 14. Veden värin vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvina

19 17 FOSFORI (kuva 15) Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Pitoisuuksissa on laskeva suuntaus ja vaihteluväli on pienentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pitoisuudet ovat olleet melko tasaisen pienet vain uloimmalla havaintopaikalla (P 75). Juoksutukset Luodonjärvestä olivat talvella 2006 sangen vähäiset ja painottuivat Gertrudsin kalatiehen. Tämä näkyy Kackurinlahden havaintopaikkojen veden fosforipitoisuuksissa (P 78: 29 µgp/l ja 79: 33 µgp/l), jotka olivat samaa tasoa kuin Hästgrundetin juoksutusluukkujen ja UPM:n jätevesien purkualueilla (P 54: 27 µgp/l). Myös avovesikauden fosforipitoisuuksissa on laskeva suuntaus. Vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P 54) fosforitaso erottuu selvästi muita korkeampana (noin 30 µg P/l). Fosforipitoisuus alenee ulospäin mentäessä alle 10 µg P/l: aan (P75). µg/l 100 Fosfori/ Fosfor Talvi/ Vinter 1 m µg/l 100 Fosfori/ Fosfor Avovesi/ Öppet vatten 0-2 m/ 1 m Kuva 15. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvella ja avovesiaikaan (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001 ja 2005 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996, 1997 ja 1998 P 74 tuloksia).

20 KLOROFYLLI (kuva 16) 18 Merialueen rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevöityminen lisääntyi luvun puolivälistä lähtien kaikilla intensiiviseurannassa olevilla pisteillä ja samalla alueiden väliset erot pääsääntöisesti kasvoivat. Vuoden 1998 jälkeen erot lähija ulkoalueiden välillä ovat edelleen lisääntyneet ja rehevöitymiskehitys näkyy erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P 54, 67). Yhtenä osatekijänä ovat Luodon- Öjanjärven juoksutusten suuret vaihtelut. Järvivesien juoksutus tulvaluukuista lopetettiin kesäkuun alkupuolella, minkä jälkeen ne avattiin vasta marraskuussa syyssateiden alettua. Myös kalatiet olivat suljettuina heinäkuusta syyskuuhun. Näin jätevesien vaikutusalue rajoittui purkupaikkojen läheisyyteen ja klorofyllipitoisuudet olivat ulompana sangen pieniä. Tilanne oli samankaltainen vähäsateisina vuosina 2002 ja 2003, jolloin järvivesien juoksutus oli vähäistä. µg/l 14 Pietarsaaren merialue/ Jakobstads havsområde a - klorofylli/ klorofyll rehevä/ eutrof lievästi rehevä/ måttligt eutrof rehevöitymässä/ pä väg att eutrofieras karu/ karg Kuva 16. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 avovesiaikaan (intensiiviseurannan tulokset, n = 11 16/ vuosi). 4.3 Lämpötila- ja jääkartoitusten tulokset Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien leviämiskartoitus tehtiin huhti-, kesä, elo- ja lokakuussa. Kartoituksessa selvitettiin veden lämpötila, happikyllästys ja johtokyky sekä talvella jään paksuus (Keränen 2007). Alholmens Kraftin jäähdytysvedet nostivat veden lämpötilaa purkualueen lähimpien havaintopisteiden P 54 ja 55 lisäksi myös virtaussuunnassa kauempana sijaitsevilla pisteillä P 66 ja 67 sekä Kackurinlahden havaintopaikoilla (P 78 ja 79). Näillä alueilla myös meriveden suolaisuus (johtokyky) on alentunut ja happitilanne heikentynyt.

21 19 Huhtikuun alussa jäätilanne oli huono noin Alholmenin pohjoispuolella purkualueen tuntumassa (2 km 2 ) eikä mittauksia siten voitu tehdä lähimmiltä havaintopaikoilta. Lauhdevesien vaikutukset näkyivät 0,5 1,5 astetta korkeampina lämpötiloina erityisesti purkualueen lähellä sekä siitä pohjoiseen Risön, Lillgrundetin ja Hälsingön suuntaan. Happitilanne oli koko Ådön-Hälsingön sisäpuolisella alueella enimmäkseen tyydyttävä, mutta paikoin vain välttävä. Makeiden vesien vaikutus näkyi koko kartoitusalueella pintaveden alentuneena suolaisuutena. Kesäkuun puolivälissä tarkkailualueen vedet olivat 4 7 astetta lämpimämpiä kuin vuosina keskimäärin, mihin vaikuttanee eniten 2 3 viikkoa myöhempi ajankohta. Jäähdytysvesien vaikutusalue jäi suppeaksi. Happitilanne oli kartoitusalueella hyvä ja pintaveden suolaisuus selvästi alentunut. Elokuussa merivesi oli koko tarkkailualueella tavallista viileämpää ja korkeimmat lämpötilat n 19 C mitattiin Kackurinlahdella sangen kaukana purkualueesta, missä veden lämpötila oli C. Lämpötilavaihtelu oli paikoin sangen jyrkkää. Kartoitusalueella happitilanne oli hyvä eikä suolaisuus ollut juurikaan alentunut. Kuivan kesän aikana juoksutukset Luodonjärvestä olivat minimissään. Myös lokakuussa vesi oli keskimääräistä kylmempää eli noin 5-8 C ja lauhdevesien vaikutukset rajoittuivat erittäin suppealle alueelle. Hapen kyllästysaste oli edelleen hyvällä tasolla ja veden suolaisuus meriveden tasolla, koska pitkään vaivanneen kuivuuden vuoksi Luodonjärven juoksutusluukut olivat vielä lokakuun loppuun asti suljettuina. 5 Pohjaeläinnäytteet 5.1 Menetelmät Vuoden 2006 pohjaeläinnäytteet otettiin marraskuun alussa pisteiden P 54, 62, 65 ja 78 ympäristöstä. Piste 65 on ollut mukana tarkkailussa vuodesta 1998 lähtien, jolloin se korvasi aiemman pisteen P 79. Kultakin alueelta (noin 200 m x 200 m) otettiin tasavälein 10 nostoa Ekman-noutimella. Kukin nosto seulottiin välittömästi 0,5 mm metalliverkolla varustetulla sankoseulalla. Eläimet poimittiin ja mitattiin elävinä laboratoriossa. Punnitus tehtiin pintakuivatuksen jälkeen. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Aineiston on käsitellyt Hannu Salonen (2007) ja tulokset on koottu tämän raportin liitteeseen 5. Yksilömäärät ja biomassat vuodesta 1989 esitetään kuvissa 17 ja Lajisto Pohjaeläinlajisto oli edellisvuosien kaltainen, mutta lajeja oli jälleen aiempaa vähemmän. Kaikilta näytealueilta tavattiin surviaissääsken toukkia (Chironomidae, Tanypodinae), joka oli yleisin ryhmä. Pisteiden 54, 62 ja 78 alueilta tavattiin näiden lisäksi vain joitakin satunnaisia viherlimamatoja (Prostoma obscurum), harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja sulkasääsken toukkia (Chaoborus). Pisteen 65 ympäristössä tavattiin näiden lisäksi myös kilkki (Mesidotea entomon) ja edellisvuoden tapaan myös järvisimpukka (Anodonta sp). Alueella esiintyi kaiken kaikkiaan 7 pohjaeläinlajia tai -ryhmää. Vuonna 2002 uutena lajina tavattua tulokaslajia, amerikan monisukasmatoa (Marenzelleria viridis) ei vuonna 2006 tavattu lainkaan.

22 Yksilötiheydet ja biomassat Pohjaeläinten yksilötiheydet olivat erittäin pieniä ja havaintoalueiden väliset erot olivat vähäiset ( kpl/ m 2, kuva 17). Muutoksia edellisvuosiin verrattuina ei juurikaan havaittu. Pohjaeläinten biomassa oli kaikilla havaintopaikoilla selkeästi edellisvuotta alhaisempi (0,07 0,77 g/m 2 ) (kuva 17). Yksilömäärät/ Individantal kpl, st/m Biomassa g/m Kuva 18. Pohjaeläinten yksilötiheydet kpl/m 2 ) ja biomassat (g/ m 2 ) pisteillä P 54, 62, 65 ja 78 vuosina (P 65 tullut ohjelmaan vuonna 1998, jolloin P 79 jäi pois).

23 6 Kalataloustarkkailu 21 Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn, Kyrkobyn, Pörkenäsin, Larsmon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2006 (Wistbacka 2007, liite 6). Alueella kalastaneiden lukumäärä oli vuonna henkeä, joista Pohjanmaan TE-keskuksen tilastojen mukaan 47 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia. Läänikohtainen viehelupa on vähentänyt erityisesti virkistyskalastajien tarvetta lunastaa kalastuslupa kalastuskunnilta, joiden tilastoissa muutos näkyy kalastajien lukumäärän vähentymisenä vuoden 1997 jälkeen. Pyydyksinä käytettiin lähinnä mm verkkoja. Lisäksi kalastettiin pikkurysillä, siikaloukuilla, hauki- ja madekoukuilla, saksilla sekä vapakalastusvälineillä ja katiskoilla. Vuonna 2006 oli käytössä enemmän verkkoja ja heittovapoja sekä vähemmän rysiä, koukkuja ja saksia kuin edellisvuonna (taulukko 4). Taulukko 4. Pietarsaaren ja Luodon merialueella käytetyt pyydykset vuosina (Wistbacka ). Pyydys Kappaletta vuosi Verkot Rysät Siikaloukut Koukut&sakset Nuotat Pitkäsiimat Heittovavat Katiskat Taulukko 5. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalansaaliit (Wistbacka ). Laji Saalis kg Vuosi siika lohi taimen silakka made ahven hauki lahna särki kuha ***) säyne kuore muut lajit yht

24 22 Yleisin saalislaji vuonna 2006 oli jälleen siika, jonka osuus kokonaissaaliista oli neljännes. Lahnan osuus (17 %) oli noussut, kun taas silakan osuus saaliista oli pudonnut edellisvuoden yli 30 %:sta 15 %:iin. Myös lohi-, ahven- ja haukisaaliit olivat jonkin verran pienemmät, sen sijaan taimen-, kuha- ja madesaaliissa oli hieman kasvua edellisestä vuodesta. Saaliin kokonaismäärä oli vuonna 2006 noin kg eli reilun kymmeneksen ( kg) pienempi kuin edellisenä vuonna (taulukko 5). 7 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa ja Pikkuhiekan ranta Fäbodassa ovat ns EU-rantoja, joita valvotaan tarkemmin kuin muita rantoja. Uimavesi täytti kesällä 2006 kaikilla rannoilla voimassa olevat laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset 292/ 1966 ja 41/ 1999). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Malmin terveydenhuoltoalueen terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Paikalla ei ollut havaittavia leväesiintymiä kesällä Yhteenveto havainnoista on liitteenä 8. 8 Tiivistelmä Tähän yhteenvetoon on koottu Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, Oy JA-RO Ab ja Pietarsaaren kaupunki sekä vuoden 2002 alusta myös Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2). Pietarsaaren merialueen veden laatuun vaikuttavat massa- ja paperiteollisuuden (UPM Kymmene Oyj) sekä asutuksen (Pietarsaari lähiympäristöineen) jätevesikuormituksen ohella Alhomens Kraft Oy:n jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset vedet. UPM:n ja kaupungin jätevedenpuhdistamot toimivat vuonna 2006 hyvin ja kaikki lupaehdot saavutettiin. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 96 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) % tulee UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta on suhteessa hieman pienempi ja oli vuonna % fosforista ja 52 % typestä. Typpikuormituksesta tuli 35 % kaupungin puhdistamolta ja 13 % Oy Jaro Ab:ltä. Luodonjärvestä ei juoksutettu vettä mereen kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana lainkaan. Juoksutukset olivat myös alkuvuodesta sangen vähäiset. Huhtikuun sekä marras-joulukuun juoksutukset olivat runsaat. Järvivesien aiheuttama ravinnekuormitus oli koko vuotta tarkasteltaessa noin kolminkertainen jätevesien ravinnekuormitukseen verrattuna ja se jakautui hyvin epätasaisesti. Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet kerääntyvät rannikolla muutaman metrin paksuiseksi kerrokseksi lähelle pintaa. Jään alle muodostuu

25 23 lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset vaihtelut. Myös eri vuosien väliset erot ovat selvät. Jätevesien vaikutusalue rajoittui talvella 2006 lähelle purkualueita, koska Hästgrundetista juoksutettiin tammi-maaliskuussa erittäin vähän vesiä mereen. Gertrudin kalatiestä juoksutetut järvivedet levisivät Kackurinlahdelta Luodon saariston pohjoisosiin. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat ja tasaisemmat. Järvi- ja jätevesien leviäminen saaristoon näkyi pintavedessä lievästi alentuneina johtokyky- ja näkösyvyysarvoina sekä veden ruskeana värinä ja kohonneina ravinnepitoisuuksina alkukesällä. Kesä- lokakuussa ei juoksutettu lainkaan järvivesiä, joten jätevesien vaikutukset rajoittuivat purkualueelle ja siitä pohjoiseen. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialueen rehevyys sijoittui kolmeen rehevyysluokkaan. Purkupaikkojen lähialueet ja lähes koko saaristo luokiteltiin lievästi reheväksi. Ulkosaaristo sijoittui luokkaan rehevöitymässä ja uloimmat havaintopaikat luokkaan karu. Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutukset näkyivät purkualueen pohjoispuolella talvella 3-6 C lämpimämpänä vetenä. Jäätilanne oli purkualueilla heikompi kuin vertailujaksolla. Avovesiajalla lämpövaikutus oli pienempi. Pohjaeläimistö oli niukkalajinen. Yksilötiheydet ja biomassat olivat erittäin pieniä. Kaikkien pisteiden pohjaeläimistö oli tyypillinen jossain määrin likaantuneille ja rehevöityneille vesialueille. Lajistossa esiintyy kaikilla havaintopaikoilla myös huonoja olosuhteita sietäviä lajeja, kuten Chironomus plumosus- ryhmä ja harvasukasmadot. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit alueella olivat silakka, siika, lohi, lahna, hauki, ahven ja made, joiden yhteenlaskettu saalis oli yli 90 % kokonaissaaliista. Kokonaissaalis oli vajaat kg, mikä on reilun kymmeneksen edellisvuotista pienempi. Siika oli edellisvuosien tapaan yleisin saalislaji. Silakkasaaliit olivat pienemmät ja lahnasaaliit selvästi isommat kuin edellisenä vuonna. Alueella sijaitsevien yleisten uimarantojen vesi täytti kaikilla tarkastuskerroilla sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei ollut havaittavia leväesiintymiä kesällä Liitteet 1 Meriveden pinnankorkeus Pietarsaaren satamassa Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta) 4 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset Pohjaeläintulokset Kalastuskuntakohtaiset tiedot Uimarantojen valvontatulokset Levähavainnot Ådön kalasatamassa Nab Labs Oy: Analyysimenetelmät/ Pietarsaaren merialue

26 24 Lähdeluettelo Aaltonen, E - K. 2002: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen, E - K, Kalliolinna, M. ja Salonen H. 1998: Pietarsaaren merialueen tila Osat I IV. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen Eriksson, P. suullinen tiedonanto 2007: Jääpäivien lukumäärä talvella 2005/06. Merentutkimuslaitos. Jääpalvelu. Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaus 1-12/ Keränen, J. 2006: Pietarsaaren merialueen perifyton- ja kasvillisuusselvitys s + liitteet. Pöyry Environment Oy - Kaustinen. Keränen, J. 2007: Alholmens Kraft Ab:n vesistötutkimukset Pietarsaaren merialueella s + liitteet. Pöyry Environment Oy - Kaustinen. Kiirikki, M. 2006: Pietarsaaren edustan ekosysteemimallilla lasketut skenaariot jätevedenpuhdistamon kuormituksen muutosten vaikutuksista. 6 s. Luode Consulting Oy. Espoo Korpinen, P., Kiirikki, M., Lauri, H. & Inkala, A. 2004: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s. Merentutkimuslaitos 2007: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla Rantala, A. 1987: Luodon-Öjanjärven vedenkorkeuksien tarkistaminen. Moniste. Kovy 3 s. + liitteet. Salonen, H. 2007: Pietarsaaren merialue - pohjaeläintutkimus syksy s. Nab Labs Oy - Kaustinen. Seinä, A. ja Peltola, J. 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella Finnish Marine Research. N:o s. Helsinki UPM Kymmene Oyj 2006: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset Virtaamat korjattu huhtikuussa 2007 Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa. Vesisenaho, P. ja Keränen, J. 2007: Mässkärin luotsiaseman jätevedenpuhdistamon kuormitusja vesistötarkkailu s - liitteet. Pöyry Environment Oy Kaustinen. Wistbacka, B : Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu.

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76