Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti"

Laura Rantanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy L U O D E C O N S U L T I N G O Y, O L A R I N L U O M A 1 5 B, FI- 22 E S P O O

2 Vedenlaatu Tutkimusalueen jokien vedenlaatua mitattiin Kuvan 1 mukaisille paikoille asennettujen Luodemittausasemien avulla. Asemien antureina käytettiin YSI-sondeja ja STS-pinnankorkeusantureita.

2 2 Vedenlaatu Tutkimusalueen jokien vedenlaatua mitattiin Kuvan 1 mukaisille paikoille asennettujen Luodemittausasemien avulla. Asemien antureina käytettiin YSI-sondeja ja STS-pinnankorkeusantureita. Asemat lähettivät kerran tunnissa mitatut tulokset Luoteen Datapalveluun ( Luoteen asemapäivystäjä tarkasti mittaustulokset kaksi kertaa päivässä. Asemat huollettiin viikoittain. Asemien huoltolokien sisältö on esitetty Liitteessä 1. Mittausjakson päätyttyä tuloksille tehtiin laadunvarmennus, jonka yhteydessä yksittäisten roskien, kotiloiden ja antureihin takertuneiden kasviosien aiheuttamat häiriöt poistettiin aineistosta. Mitatut sameus, A-klorofylli, johtokyky, happi, ph ja lämpötila-arvot täyttivät hyvälaatuisen mittausaineiston tunnusmerkit. Hapetus-pelkistys -potentiaali (ORP) tulokset ovat herkkiä pintojen likaantumiselle eikä antureissa ole automaattista puhdistusta. ORP-tuloksia voi pitää lähinnä suuntaa-antavina. Mittaustulokset on esitetty Kuvissa 2-8. Mittaustulokset on toimitettu tilaajalle tämän raportin yhteydessä Excel-taulukoina. Sameuden perusteella voidaan tehdä arvio partikkeleihin sitoutuneesta fosforista, jos käytettävissä on edustavia laboratoriotuloksia kokonaisfosforista ja liukoisesta fosforista. Teuronjoesta oli käytettävissä yksi laboratorioanalyysi kesältä 211. Näytteen sameus oli 4 NTU, kokonaisfosfori 23 ug/l ja fosfaattifosfori 8 ug/l. Tulosten perusteella yhtä sameusyksikköä vastaa (23-8)/4= 3,75 ug/l partikkeleihin sitoutunutta fosforia. Jos oletetaan että fosfaattifosforin määrä pysyy vakiona 8 ug/l niin totaalifosforille voi käyttää regressioyhtälöä Ptot = 3,75 * Turb + 8. Laskennalliset kokonaisfosforipitoisuudet on liitetty Teuronjoen mittaustulokset sisältävään Excel-taulukkoon. Keskimääräinen pitoisuus mittausjakson aikana oli 22 ug/l. Kuva 1. Tuuloksen mittauspaikat syksyllä 211: 1. Teuronjoki, 2. Ormijoki, 3. Pohjoistenjoki.

Asemien huoltolokien sisältö on esitetty Liitteessä 1.

3 3 Huomioita mittaustuloksista Sameus: Pohjoistenjoen korkeammat lukemat johtuvat todennäköisesti pohjan eroosiosta. Eroosioainesta havaittiin paljon tehdyn huoltokäynnin yhteydessä. Ennen huoltoa sameusanturi oli osittain hautautunut liejuun. A-klorofylli: Teuronjoen muista mittausasemista poikkeava paikallinen leväkukinta koostuu havainnoista, joiden hajonta on selvästi muuta aineistoa suurempi. Suuri hajonta viittaa siihen että kukinta on koostunut suurista partikkeleista, joita voivat olla esimerkiksi sinilevähiukkaset tai pienikokoiset suspendoituneet putkilokasvit kuten limaskalajit. Johtokyky: Teuronjoen muita havaintoja pienemmät lukemat ja johtuvat sadeveden johtokykyä alentavasta vaikutuksesta. Sama ilmiö näkyy heikompana myös muilla asemilla. Happi: Happipitoisuudessa näkyy myöhäisestä ajankohdasta huolimatta vielä perustuotannon aiheuttama vuorokausirytmi. Ormijoen happipitoisuus oli keskimäärin noin 1 mg/l alhaisempi kuin muilla mittausasemilla. Kaikkien asemien happipitoisuus nousi mittausjakson aikana veden lämpötilan laskiessa. ph: Ph:n vaihtelu oli kaikilla mittausasemilla hyvin vähäistä. Vesi oli käytännössä neutraalia, ph 7. Lämpötila: Jokivesien lämpötila laski kuukauden mittausjakson aikana keskimäärin kuudella asteella. Ormijoen lämpötila oli koko mittausjakson ajan 1,5-2, astetta Teuronjokea lämpimämpää. ORP: Varsinkin Teuronjoen tuloksissa näkyy voimakkaasti manuaalisen puhdistuksen vaikutus anturin lukemaan. 25 Sameus [NTU] Kuva 2. Tuuloksen mittausasemien sameus syksyllä 211. A-klorofylli [ug/l] Kuva 3. Tuuloksen mittausasemien a-klorofylli syksyllä 211.

koostuu havainnoista, joiden hajonta on selvästi muuta aineistoa suurempi.

4 Johtokyky [us/cm] Kuva 4. Tuuloksen mittausasemien johtokyky syksyllä Happi [mg/l] Kuva 5. Tuuloksen mittausasemien happipitoisuus syksyllä ph Kuva. Tuuloksen mittausasemien ph syksyllä 211.

9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 5. Tuuloksen mittausasemien happipitoisuus syksyllä 211.

5 Lämpötila [ C] Kuva 7. Tuuloksen mittausasemien lämpötila syksyllä ORP [mv] Kuva 8. Tuuloksen mittausasemien ORP syksyllä 211. Virtaama Tutkimusalueen jokien virtaamia käytiin siivikoimassa kolmena päivänä akustisella siivikolla (Sontek FlowTracker). Laitteisto laskee joen virtaaman automaattisesti siivikointitulosten perusteella (Taulukko 1). Kukin joista siivikoitiin kahteen kertaan. Pohjoistenjoen kolmantena siivikointituloksena käytettiin Ormijoen ja Teuronjoen tulosten summaa. Virtaamien ja pinnankorkeuksien avulla Pohjoistenjoelle ja Teuronjoelle laadittiin purkautumiskäyrät (Kuva 9), joiden avulla jokivirtaama voidaan laskea pinnankorkeuden perusteella. Ormijoelle ei pystytty laatimaan purkautumiskäyrää, koska mittauspisteen alapuolella sijaitsevat patoluukut avattiin mittausjakson aikana. Tästä syystä Ormijoen virtaamana käytettiin Pohjoistenjoen ja Teuronjoen virtaamien erotusta. Laskennassa oletettiin mittauspisteiden väliseksi viiveeksi 1 tunti (Kuva 1). Ormijoella pinnankorkeus on kiinnitetty padon harjaan, Pohjoistenjoella sinne asennettuun asteikkoon ja Teuronjoella rumpuputken yläreunassa olevan pultin aluslevyyn.

Laitteisto laskee joen virtaaman automaattisesti siivikointitulosten perusteella (Taulukko 1). Kukin joista siivikoitiin kahteen kertaan. Pohjoistenjoen kolmantena siivikointituloksena käytettiin 2.9.

6 Virtaama [l/s] Virtaama [l/s] Taulukko 1. Siivikoidut jokivirtaamat mittausjakson aikana. Pohjoistenjoen tuloksena on käytetty Ormijoen ja Teuronjoen tulosten summaa. Joki Pvm Pinta (cm) Virtaama (l/s) Teuronjoki ,9 19, Teuronjoki , 28,4 Ormijoki ,2 95, Ormijoki ,9 287,8 Pohjoistenjoki ,3 24, Pohjoistenjoki ,8 39,7 Pohjoistenjoki ,5 55, 55 Pohjoistenjoki 3 Teuronjoki y = -,4484x ,43x ,1 1 5 y = 21,19x , Pinta [cm] Pinta [cm] Kuva 9. Siivikoitujen virtaamien perusteella laaditut purkautumiskäyrät Pohjoistenjoelle ja Teuronjoelle. Pohjoistenjoki [l/s] Teuronjoki [l/s] Ormijoki (laskennallinen, 1 h viive) [l/s] Kuva 1. Jokivirtaamat Tuuloksen mittausasemilla syksyllä 211.

1.211 73,5 55, 55 Pohjoistenjoki 3 Teuronjoki 5 25 45 2 4 35 15 3 25 y = -,4484x 2 + 82,43x - 3133,1 1 5 y = 21,19x + 1848,4 2 2 4 8 7 72 74 7 Pinta [cm] -81-8 -79-78 -77-7 -75-74 Pinta [cm] Kuva 9.

7 7 Liite 1. Asemien huoltotiedot Teuronjoki : Asema haettu huoltoon. Luode/Lari :25 15:55 puhdistus. Pinta -74 cm : :4 puhdistus. Pinta -78 cm : puhdistus ja pirtupesu. Pinta -7 cm, akku 12,82 V : Klo 11.4 Putsattu laite ja anturit. Tarkistettu pyyhkimet. Lari/Luode :2 Huonot chl-havainnot poistettu. Luode/Mikko : YSIn putsaus, laite oli puhdas. Pinta 1:45-78 cm, 13: -78 cm : asennettu. Pinta siltarummun yläpinnasta, keskikohdan oikealla puolella sijaitsevan mutterin kohdalta klo cm. Luode/Mikko ja Ari Ormijoki : Asema haettu huoltoon. Luode/Lari :38 13:5 puhdistettu : :25 puhdistus. Pinta +4 cm : puhdistus ja pirtupesu. Muutoin puhdas paitsi antureissa yksi kotilo sekä toukkia. Pinta 5,5 cm, akku 12,77 V. Toinen patoluukku auki : YSIn huolto. Laite muuten puhdas, mutta mittapäissä oli kotiloita. Pinta 13:5 + cm, 14:35 + cm : asennettu. Pinta patoaukon keskikohdasta klo cm. Luode/Mikko ja Ari Pohjoistenjoki : Asema haettu huoltoon. Luode/Lari :37 Puhdistettu 12:2.Pinta 74 cm :5 Poistettu epäpuhtauksien aiheuttamia CHL-virhelukemia :19 Asennettu vedenkorkeusasteikko asemasta ylävirtaan, oikealle rannalle. Pinta 12:15 +8 cm. Puhdistus 12: : poistettu sameusanturin virheellisiä lukemia : puhdistus ja pirtupesu. Kiintoainetta ja hieman rihmoja myös anturissa. Akku 1,5 V : :5 YSIn huolto : asennettu joen yli kaatuneen lepän ylävirran puolelle. Pintaa ei ole sidottu kiintopisteeseen. Luode/Mikko ja Ari

Luode/Mikko 21.9.211 9:27 2.9.211 YSIn putsaus, laite oli puhdas. Pinta 1:45-78 cm, 13: -78 cm. 1.9.211 9:4 14.9. asennettu.

Samankaltaiset tiedostot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN