Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Transkriptio

1 Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet Levien määrä o Ekologinen luokittelu 1

2 Itämeri on ainutlaatuinen koska o Maailman toiseksi suurin murtovesiallas o Matala suljettu meri, stagnaatio o Nuori meri o Vuodenaikaisuus (jää, lämpötilakerrostuneisuus) Itämeri-kalvosarja: Furman E., Salemaa, H., Välipakka, P

3 Itämeri-kalvosarja: Furman E., Salemaa, H., Välipakka, P. o Valuma-alue n. 1.7 milj. km 2 o Asukastiheys n. 85 milj. o Maa- ja metsätaloutta, teollisuutta o Yksi maailman saastuneimmista alueista Etunimi Sukunimi 3

4 Andersen ym. 2010, HELCOM 2009 Itämeren rehevöityneisyys-aste o Koko Itämeri rehevöitynyt o Heikoimmassa kunnossa ovat mm. Varsinaisen Itämeren alueet, Suomenlahti ja Riianlahti Drogdenin kynnys Darssin kynnys

5 Merialueen tilaa tarkkaillaan seurantaohjelmien avulla Velvoitetarkkailun perusohjelma: o o o o o Kemiallinen, fysikaalinen ja hygieeninen tarkkailu Kasviplanktonseuranta Pohjaeläinseuranta Lahtivesien tarkkailu Alg@line jatkuvatoiminen seuranta Määrävuositarkkailut: o Määrävuosittain tehtäviä laajempia tarkkailuja. Esim. pohjaeläimet, kasviplankton, eläinplankton, veden kem., fys. ja hyg. laadun laaja tarkkailu Omat tarkkailut: o o o Lahtivedet Akvaattiset vieraslajit Töölönlahden seuranta

6 Knaperskär Katajaluoto Länsi-Tonttu 6

7 Jätevedenpuhdistuksen kehitys pääkaupunkiseudulla Knaperskärin tunneli Fosfori, typpi ja BHK mereen Helsingistä ja Espoosta Fosforin poisto Suomenojalla 1600 Katajaluodon tunneli Typen poisto Fosforin poisto Helsingissä kg fosforia d Biologinen puhdistus Suomenojalla Biologinen jälkikäsittely Helsingissä kg typpeä d -1, kg BHK d Fosfori Typpi BHK

8 Ulkoinen ravinnekuormitus Helsingin merialueella

9 Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden suolapitoisuuden heilahtelut SYKE, Merikeskus

10 vaikuttavat myös happitilanteeseen erityisesti Suomenlahden osalta SYKE, Merikeskus Etunimi Sukunimi 10

11 Suolaisuuden kehitys ulkosaaristossa suhteessa syvyyteen ja aikaan

12 Happipitoisuuden kehitys ulkosaaristossa suhteessa syvyyteen ja aikaan Vähähappisuuden raja 2.8 mg l

13 Sisäinen kuormitus o Pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden (fosfori) vapautuminen veteen o Vapautumista tapahtuu hapettomissa oloissa o Määrät suuria verrattuna ulkoiseen kuormitukseen o Merkittävin Suomenlahden rehevyyttä säätelevä tekijä Päivi Munne

14 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kevätkukinta Sinileväkukinnat Intensiivisyys vaihtelee Yleensä myrkyllisiä lajeja piilevät ja panssarisiimalevät valon määrä kasvaa, paljon ravinteita jää sinilevät valon määrä vähenee lämmin vesi vähän ravinteita (kumpuamiset) jää

15 Liukoiset ravinteet sekoittuvassa kerroksessa NO 3 -N, NO 2 -N, NH 4 -N o Leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa olevat ravinteet o Liukoisia ravinteita kertyy veteen talvella ja ne käytetään keväällä levätuotantoon o Kesällä liukoisten ravinteiden kierto nopeaa PO 4 -P 15

16 Kokonaisravinteet sekoittuvassa kerroksessa o Käsittää mm. kasvi- ja eläinplanktoniin sekä muihin hiukkasiin sitoutuneet että liukoiset ravinteet o Kehittyivät pitkän ajan keskiarvojen mukaan keväällä keskimääräistä alhaisempia arvoja Outlier?

17 Kasviplankton o Ulkosaariston levämäärä alkukesällä keskimääräistä alhaisempi ja kesällä korkeampi panssarisiimalevien ja sinilevien runsas esiintyminen o Kuvastaa Suomenlahdelle tyypillistä tilannetta 17

18 VPD hyvä tila a-klorofyllin määrä ulkosaaristossa heinä-syyskuussa 18

19 Ekologinen luokittelu Chl-a, näkösyvyys & ravinteet Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Helsinki