PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017

Transkriptio

1 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 217 Marjut Mykrä Pietarsaari 218

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tarkkailun peruste Aineistot ja menetelmät Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA KUORMITUS Jätevesikuormitus Lämpökuormitus Luodon-Öjanjärvi MERIALUEEN VEDENLAATU Vedenlaatu talvella Veden laatu avovesiajalla Perifytonkasvatuksen tulokset Veden laadun muutokset Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit KALATALOUSTARKKAILU KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pohjaeläinseuranta vuonna Lämpötilakartoitukset Mässkärin luontoasema Pörkenäsin leirikeskus Sedimenttiselvitys Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu TIIVISTELMÄ VIITTEET LIITTEET Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ;

4 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET JOHDANTO 1.1 Tarkkailun peruste 2 Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa ja paperitehtaiden, BillerudKorsnäs Finland Oy:n sekä muiden yksiköiden jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama Oy osallistuu yhteistarkkailuun. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä ( ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa ( ). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 aineistoa) Purkuputket / Utläppsrör: A Pietarsaaren Vesi/ Jakobstads Vatten B Alholmens Kraft C UPM Kymmene D Satama/ Hamnen E Mässkär luontoasema/ Mässkär naturstation F Pörkenäs leirikeskus / Pörkenäs lägergård Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat taulukossa 1 lueteltuihin Länsi Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen, Länsi Suomen ympäristölupaviraston (LSY) ja Vaasan hallinto oikeuden (VHO) päätöksiin. Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 217 vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle (Aaltonen 28), jonka Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU 25 Y 524(121) ( ) ja Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 22 ( ). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 28 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteen

5 3 ottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 217 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), pohjaeläintarkkailu (kpl 6.2), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl 6.3), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.4) ja Pörkenäsin leirikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl 6.5). Lisäksi kappaleessa 6.6 referoidaan Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellisen jälkitarkkailun vuoden 217 tuloksia (Keränen 217). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Luettelo tarkkailussa käytetyistä analyysimenetelmistä on liitteenä 11. Taulukko 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden lupapäätökset. Toimija Lupa Pietarsaaren kaupunki/ LSSAVI/74/4.8/211 ( ) lupamääräykset 1) 14) ja 16) Pietarsaaren Vesi UPM Kymmene Oyj, sis. BillerudKorsnäs LSY 85/23/1 ( ) lupamääräys 4) VHO 282/4/511 ( ) OSTP Finland Oy Ab LSSAVI/18/4.8/ lupamääräykset 1) - 4) sekä 14) ja 17) Alholmens Kraft Oy Ab LSSAVI/75/4.8/211 ( ) lupamääräykset 16) ja 49) VHO 237/16/5399 ( ) Pietarsaaren Satama Oy LSSAVI/6628/214 ( ) lupamääräykset 17), 18 ja 21) Liikenneviraston Länsi- Suomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama Oy ESAVI/187/4.9/21 lupamääräys 1), LSSAVI/117/4.9/211, EPOELY/35/7.4/21, Dnro POHELY/1822/5723/211, VHO nro 11/42/2, VHO nro 11/757/2 1.2 Aineistot ja menetelmät Vuoden 217 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1, liite 1) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (liite 2) 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta; liite 3); Luodonjärven ainevirtaamien laskennassa hyödynnetty myös Luodon-Öjanjärven yhteistarkkailun tuloksia pisteiltä L5 ja L6A Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 5) 1 perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 7 havaintoalueella (liite 4) vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista (liite 6) vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta (liite 7) ja leväseurannasta (liite 8) vuosittaisen pohjaeläinseurannan tulokset (liite 9) vuonna 217 toteutetun sedimenttiselvityksen tulokset. Mässkärin luontoaseman jätevesinäytteiden analyysitulokset vuonna 217 (liite 13) Lisäksi raporttiin on liitetty OSTP:n kuormitustiedot vuosina (liite 1). Pietarsaaren edustalle on vuonna 24 laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. 24), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ja Kalliolinna 211).

6 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit 4 Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 29). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 215 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) (Vuori ym. 29). Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaaliskemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Luokittelukriteereitä on päivitetty (Aroviita ym. 212) vuonna 28 valmistuneen ensimmäisen luokittelukierroksen (Vuori ym. 29) jälkeen. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI-ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a- klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään kesän (heinä-elokuu + syyskuun 1. viikko) näkösyvyyttä ja kokonaisravinteita (typpi ja fosfori). Uusin pintavesien ekologisen tilan arvio valmistui vuonna 213. Perämeren rannikkovesien tilaa on käsitelty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 221 (Westberg & Lax 216). Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 218). 2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 214 lopulla. Vuoden 215 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Kallanin sääasema oli suurimman osan vuodesta 217 poissa käytöstä ja sen tilalla on tässä raportissa käytetty Kokkolan Tankarin lämpötiloja. Vuoden 217 kokonaissadanta (532 mm) Kokkolan Hollihaassa oli lähellä vertailujakson ( ) sademäärää (544 mm). Tammi-helmikuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Myös loppukevät ja alkukesä olivat hieman normaalia kuivempia. Huhtikuu oli puolestaan selvästi normaalia sateisempaa. Myös lokakuussa satoi normaalia enemmän. Muina kuukausina sademäärät olivat melko lähellä normaalia (kuva 2). Vuoden keskilämpötila (3,7 C) oli Kruunupyyssä edellisvuotta puoli astetta alhaisempi ja lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (3,4 C). Talvi 216/217 ja alkukevät 217 olivat vertailujaksoa lauhempia mutta loppukevät sekä kesä normaalia viileämpiä. Alkusyksyn lämpötilat vastasivat keskimääräistä, loppusyksy ja alkutalvi olivat lauhempia. Kokkolan Tankarissa oli alkukesää lukuun ottamatta koko vuoden lämpimämpää kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella Pietarsaaren edustalla (satama) noin viisi kuukautta, eli yhtä pitkä kuin vertailujaksolla. Ulompana rannasta jääpeitteinen aika oli lähes kuukauden jaksoa lyhempi (taulukko 2).

7 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5 mm 8 Sadanta/ Nederbörd Korplax / Hollihaka (215-) Hollihaka mm 8 C 2 Lämpötila/ Temperatur Kruunupyy 217 Kokkola Tankar 217 Kruunupyy I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII summa Kuukausi/ Månad Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta 217 Hollihaassa sekä jakson keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Kokkolan Tankarissa 217 sekä jakson keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 218). -1 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka. Kuukausi/ Månad Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 218) ja vertailujaksolla (Seinä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo , min = pienin ja max = suurin jaksolla ) Paikka Talvi A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s, Storströmmenin 1 m 3 /s ja Bågastin virtaama 2 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5 1 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä cm (N 6). m 3 /s 1 Luodonjärven juoksutukset 217 Avtappningingar från Larsmosjön 217 Kalatiet/ Fisklederna 17 cm 8 Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet Gertruds 17 Hästgrundet I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuvat 4 ja 5. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 217 (UPM Kymmene 217a) ja vertailujaksolla sekä meriveden pinnankorkeus (MW217) Pietarsaaren satamassa vuonna 217 (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 218). -6 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 217a, kuva 4). Meriveden korkeuden vaihtelut (Pietarsaaren satama, MW217) vuonna 217 on esitetty kuvassa 5. Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna 217 3, m 3 /s, mikä on vain hieman enemmän kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso , 29,1 m 3 /s). Juok-

8 6 sutus mereen jakautui siten, että Gertrudsista juoksutettiin keskimäärin 12,1 m 3 /s (n. 41 %) ja Hästgrundetista 17,7 m 3 /s (n. 59 %). Syynä Gertrudsin Hästgrundetia pienempiin juoksutuksiin on Gertrudsin säännöstelyluukku 1 nostokiskon vioittuminen. Gerdrudsin säännöstelyluukku 2:hta ei käytetty ollenkaan kesäaikana, koska luukun aukeaminen haittaa luukun läheisyydessä sijaitsevan venesulun käyttöä voimakkaan virtaaman vuoksi (Pietilä 218). Luodonjärven juoksutukset olivat toukokuussa ja syys-lokakuussa vertailujaksoon ( ) nähden runsaita. Kevättulva ajoittui vasta toukokuuhun. Helmikuussa, heinä-elokuussa sekä etenkin marraskuussa juoksutettiin normaalia vähemmän. Muina kuukausina juoksutukset vastasivat pidemmän ajan keskiarvoa. 3. KUORMITUS Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 217 oli AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 92 % eli t valkaistiin. Sellua tuotettiin hieman edellisvuotta enemmän. Lisäksi BillerudKorsnäs Finland Oy valmisti paperia ja kartonkia yhteensä tonnia, eli enemmän kuin vuonna 216. Walki Oy:n kokonaistuotanto oli tonnia, mikä oli hieman (7 %) edellisvuotista suurempi. UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD:lle 7 t O 2/d (6 t/d), fosforille 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX:lle 6 kg/ d (5 kg/d). UPM:n (217b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu fosforikuormitus laski edellisvuodesta (kuva 6). Myös COD- ja typpikuormat olivat aavistuksen edellisvuotta alhaisempia. AOX-, BOD- ja kiintoainekuormat vastasivat melko lailla edellisvuoden kuormitusta. Fosforikuormitus vaihteli välillä kgp/d. Suurinta kuormitus oli heinäkuussa ja pienintä tammi helmikuussa. Koko vuoden keskiarvo (23 kg P/d) oli hieman pienempi kuin edellisen 5-vuotisjakson (21 214: 26 kg/d) keskiarvo. Kaikki UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna 217. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 3 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu typpikuormitus oli hieman suurempi ja kiintoainekuormitus puolet pienempi kuin vuonna 216. Myös fosfori- ja BODkuormat olivat hieman edeltävää vuotta pienemmät (kuva 6). Alhedan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaehdot jäivät osittain täyttymättä vuosineljänniksillä 1, 2 ja 4. Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 95 %, BOD 7(ATU) 95 %, COD Cr 88 % ja fosfori 97 %. Typpireduktio oli vuoden keskiarvona 22 % (Sillanpää & Aaltonen 218).

9 7 OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin 28 tonnia vuodessa (kapasiteetti noin 35 t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 27 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostuu noin m 3 /kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 21). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon (3 kg/a). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormitukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 217 (taulukko 3). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 1. OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 217 toteutuneet pitoisuudet ja kuormi- Taulukko 3. tukset. Pitoisuusraja Tutetutunut pitoisuus 1. vuosineljännes 217 Tutetutunut pitoisuus 2. vuosineljännes 217 Tutetutunut pitoisuus 3. vuosineljännes 217 Tutetutunut pitoisuus 4. vuosineljännes 217 Kuormitus raja-arvo Tutetutunut kuormitus 217 Metalli (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (kg/a) (kg/a) Kromi,5,18,32,42, ,92 Nikkeli,5,3,15,3, ,45 Lyijy,5 25 Kadmium(liuk),1,16,6,465,7,5,6 Kupari,2,1,14,7,13 ei raja-arvoa,21 Fluoridi ei raja-arvoa 1, 59,6 12,2 9, ph ei raja-arvoa 9,5 9,3 1,1 1,2 ei raja-arvoa - Kok-N ei raja-arvoa Pietarsaaren satama Oy:n laitureiden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily- /sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen neljän purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 214). Vuodesta 29 lähtien hulevesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Mereen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 217 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydessä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu. Vuonna 27 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on 5 mm vuosisadannalla noin 12 kg N/a, 9 kg P/a ja 1 4 kg kiintoainetta/a (Kujala 212). Sataman saniteettivedet on viemäröity ja johdetaan satama-alueelta jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien mereen aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) noin 9 98 % ja fosforikuormituksesta 91 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (32 %), kaupungin (63 %) ja OSTP:n (5 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 198-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 212 lähtien se kääntyi hetkellisesti lievään nousuun. Vuosien perusteella kuormitus on jälleen laskussa. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on aiemmin ollut havaittavissa aleneva suuntaus, mutta COD:n osalta on kuormitustaso pysynyt melko samana viimeiset kahdeksan vuotta ja BOD:n osalta viimeiset neljä vuotta. Typpikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa (kuva 6).

10 t/d 4,5 UPM Kymmene BOD 7 Pietarsaari / Jakobstad t/d 7 UPM Kymmene COD Pietarsaari / Jakobstad 4 3,5 3 2, ,5 1, kg/d 7 Fosfori / Fosfor UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad kg/d 1 Typpi / Kväve UPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad t/d 6 5 Kiintoaine / Fastsubstans UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad Kuva 6. Jätevesikuormitus vuosina Pietarsaaren Veden lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 1 mg/l, 95 %, COD Cr 7 mg/l, 9 %, kok-p,3 mg/l, 95 % ja kiintoaine 2mg/l, 9 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 7 t O 2/d (6 t/d), fosfori 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX 6 kg/ d (5 kg/d). 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 217 sähköä (484 GWh/v), kaukolämpöä (227 GWh/v) ja prosessihöyryä (224 GWh/v) yhteensä 935 GWh/v (3 366 TJ/v). Polttoaineiden energiasisältö oli noin TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (23 %), kivihiiltä (13 %), puuta (56 %), yhdyskuntajätettä (REF 4,7 %), 12 bar höyryä (1,5 %) sekä öljyä (1,4 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus oli lähes selvästi pienempi kuin edellisvuonna (216: 21 %), muiden polttoaineiden osuus kasvoi hieman. Vuonna 217 voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli käyntituntia mikä oli hieman yli 5 tuntia vähemmän kuin vuonna 216. Vuonna 217 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli TJ (kuva 7) eli 33 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Vuonna 217 jäähdytysvettä käytettiin 175 milj m 3 eli keskimäärin 5,6 m 3 /s (lupa 7,2 m 3 /s). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli suurimmillaan tammikuussa, + 1,8 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C). Pidempiä käyttökatkoksia oli useita: , , , , Lisäksi oli useita lyhyempiä toimintakatkoksia. Huhtikuussa ei lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Palomäki 218). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 7). Vuonna 217 UPM Kymmenen lämpökuorma oli TJ ja Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma 3 TJ (Palomäki 218).

11 TJ/ a 14 Lämpökuorma/ Värmebelastning Alholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi Kuva 7. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnevirtaama vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva ainevirtaama on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 217 edellisvuotta alhaisemmat johtuen pienemmästä virtaamasta (kuva 8). kg/d 3 Merialueelle tuleva fosforivirtaama Fosforflöde till havsområdet Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön kg/d 7 Merialueelle tuleva typpivirtaama Kväveflöde till havsområdet Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina Järvestä mereen juoksutettu fosforivirtaama oli vuonna 217 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna 131 kg/d, mikä on lähes saman verran kuin päättyvällä tarkkailujaksolla (28 217) keskimäärin (129 kg/d). Edeltävään vuoteen nähden fosforikuormitus oli selvästi pienempi. Myös typpivirtaama (2 543 kg/d) oli edellisvuotta (4 11 kg/d) selvästi pienempi ja viidesosan tarkkailujakson keskiarvoa (28 217: kg/d) pienempi. Vuonna 217 Luodonjärven fosforivirtaama oli yli viisinkertainen ja typpivirtaama lähes nelinkertainen jätevesikuormaan verrattuna (kuva 8, taulukko 4). kg/d Fosforikuormitus / Fosforbelastning 217 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad kg/d 1 Kuva 9. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna Typpikuormitus / Kvävebelastning 217 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad

12 1 Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 217 noin 16 % fosforin osalta ja 21 % typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli pienimmillään toukokuussa (P: 6 %, N: 7 %). Suurimmillaan jätevesien osuus oli heinä-elokuussa (P: 7 75 %, N: %), jolloin Luodonjärvestä virtasi vettä ainoastaan kalateiden kautta (kuva 9). Taulukko 4. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 217. Muuttuja UPM Pietarsaari yht./tills. Järvestä Lähialue**) kg/d (217) Kymmene Jakobstad 217 Från sjön Närområdet BOD CODCr tot-p 23 2, tot-n 248* vesimäärä m 3 /d , *) UPM + OSTP **) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård/ Närområdet + större bäckar och Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 1998). 4. MERIALUEEN VEDENLAATU 4.1 Vedenlaatu talvella 217 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeammat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Talvinäytteet otettiin Jäätilanne oli melko hyvä ja sulaa oli vain Leppäluodon edustalla ja Stora Grundörenin ja Luodon välisessä salmessa. Jään puuttumisen vuoksi näytteet jäi ottamatta pisteeltä P53 sekä uloimmalta pisteeltä P75. Pisteen P55 näyte otettiin ohuen jään vuoksi noin 2 m havaintopaikalta länteen. Jäte- ja jokivesien leviäminen on esitetty kuvassa 1 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat helmikuussa 217 normaalia pienemmät (kuva 4). Gerdrudsin tulvaluukku oli kiinni helmi-maaliskuussa yhteensä 22 päivää, näytteenoton toisena päivänä virtaama oli Gertrudsin tulvaluukusta keskimäärin 17 m 3 /s. Hästgrundetin tulvaluukku oli helmimaaliskuussa kiinni yhteensä 25 päivää, myös näytteenottopäivinä luukku oli suljettuna. Näytteenottoja edeltävänä päivänä oli juoksutettu keskimäärin 8 m 3 /s. Kalateiden juoksutus oli helmi-maaliskuussa melko tasaista (Gertruds: -7 m 3 /s; Storströmmen: 1, m 3 /s). Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät vuonna 217 melko samassa laajuudessa kuin vuonna 216. Vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Pisteillä P65, P71 ja Mässkärin luontoaseman havaintopisteellä (MÄ1) vaikutukset näkyivät lievästi. Pisteillä P64 ja P73 ei vaikutuksia ollut havaittavissa. Gertrudsin tulvaluukusta juoksutettujen järvivesien vaikutukset näkyivät selvästi Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78) pinnanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena ja kohonneena väriarvona sekä korkeampina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Vesi oli pinnassa myös lievästi hapanta. Kerrostuneisuus oli selvä muillakin sisäsaariston pisteillä (P51, P52, P54, P55, P66 ja P67), joissa pintaveden johtokyky oli alusvettä pienempi ja typpi- ja rautapitoisuudet suurempia. Väriarvot olivat koholla

13 11 pinnassa koko sisäsaaristossa aina Ådön Hälsingön välille asti. Luodonjärven vesi ei ollut maaliskuussa 217 erityisen hapanta (ph 6,3 6,6), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalta (P53) ei ole tuloksia, mutta tästä hieman pohjoiseen veden hygieeninen tila oli hyvä (P54: enterokokit pmy/1 ml). Vanhansataman perukassa hulevesien vaikutusalueella (P51) sekä tästä pohjoiseen (P52) esiintyi jonkin verran hygieniaindikaattoribakteereita (P51: 36 pmy/1 ml, P52: 2 pmy/1 ml). Havaintopaikat P64, P65, P73 ja P75 edustavat referenssialuetta. Pisteillä P65 sekä P71 oli havaittavissa lievä jäte- ja järvivesien vaikutus mutta pisteillä P64 ja P73 ei vaikutuksia ollut havaittavissa (kuva 1). Jäänalainen happitilanne oli tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti 61 9 %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Vanhansataman perukassa (P51) happitilanne oli pinnassa välttävä (5 %) mutta pohjassa happitilanne oli selvästi parempi (79 %). Pisteellä P78 oli pinnanläheinen happitilanne välttävän ja tyydyttävän rajalla (59 %). Kuva 1. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 217 (kaikilta pisteiltä ei ole näytteitä huonon jäätilanteen vuoksi). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa.)

14 Veden laatu avovesiajalla 217 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella ( ) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden normaali. Luodonjärven juoksutukset olivat toukokuussa (Hästgrundet 47 m 3 /s, Gertruds 37 m 3 /s) selvästi keskimääräistä suurempia. Näytteenottoaikoihin Gerdrudsin patoluukut olivat kuitenkin kiinni, Hästgrundetin tulvaluukuista toinen oli auki ja toinen kiinni. Veden pintalämpötilat vaihtelivat 4 7 C välillä ja heikkoa lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa vasta osassa syvemmistä pisteistä. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät merialueella edellistä vuotta hieman lievempänä. Luodonjärven vesien vaikutus näkyi Hästgrundetin edustalta (P55) aina Hälsingöfjärdenille (P66) saakka ruskeana (11 15 mgpt/l) ja paikoin muuta merialuetta sameampana (2,8 4,7 FTU) pintavetenä. Gertrudsin edustalla järvivesiä oli selvästi havaittavissa koko vesipatsaassa Kackursfjärdenillä (P79: väriarvo 16 mgpt/l). Tätä pohjoisempana sijaitsevalla näytepisteellä olivat vaikutukset selvästi vähäisemmät ja näkyivät lähinnä pinnanläheisessä vedessä. Kaupungin läpi tulevan kanaalin vaikutukset näkyivät pisteillä P51 ja P52. Jäteja järvivesien vaikutusalueella olivat veden ravinne- ja rautapitoisuudet koholla paikoin koko vesipatsaassa. Myös sähkönjohtavuus oli järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla pintavedessä muuta merialuetta pienempi. Näkösyvyys oli vaikutusalueella 1,1 2, m, saariston ulko-osissa (P64, P65, P71) 2,3 3,9 m ja ulkomerellä (P73, P75) 3,6 5, m. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet saariston sisäosissa yli 5 µg/l (maks P66: 8, µg/l). Pisteeltä P62 ulkomerelle klorofyllipitoisuudet olivat 2,3 3,7 µg/l. Ammonium- ja nitraattityppeä oli mitattavia pitoisuuksia lähes kaikilla pisteillä, eniten jäte- ja järvivesien vaikutusalueilla. Uloimmalla pisteellä (P75) oli ammoniumtypen pitoisuus koko vesipatsaassa alle määritysrajan (< 3 µg/l). Suolistoperäisten bakteerien määrät kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla olivat pieniä. Merivesi oli elokuussa ( ) lämpötilakartoituksen tulosten perusteella lämpimintä Leppäluodon pohjoispuolella (max 18,2 C). Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat vaihtelivat 15,5 17,9 asteen välillä. Selvä lämpötilakerrostuneisuus oli havaittavissa ainoastaan Fallskäretin luona. Vesistötarkkailussa lämpötilakerrostuneisuutta havaittiin Orrskärsfjärdenillä (P79), jossa pohjan happitilanne oli heikentynyt (hapen kyllästys-% 51). Patoluukut olivat olleet kiinni kesäkuun puolivälistä alkaen ja tarkkailualueen yleisilme oli melko mereinen. Leppäluodon edustalla oli pintavesi hieman muuta merialuetta ruskeampaa (74 97 mg Pt/l). Muuten tarkkailualueella veden väri vaihteli pinnassa välillä mg Pt/l. Orgaanisen hiilen (TOC) sekä raudan ja ravinteiden pitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella kohonneet pintavedessä ja paikoitellen koko vesipatsaassa. Vesi oli myös lievästi sameaa. Näkösyvyys oli elokuussa koko tarkkailualueella edellisvuotta parempi: lähialueella sekä sisäsaaristossa 1,2 2,4 m ja saariston ulko-osissa sekä meripisteillä 3,6 7,5 m. Klorofyllipitoisuudet olivat vaikutusalueella lievästi rehevällä tasolla (5,7 9,5 µg/l). Korkeimmillaan pitoisuudet olivat teollisuuden jäähdytys- ja jätevesien purkualueen edustalla (P55). Lähirannikon purkualueilla esiintyi vähäisiä määriä bakteereita (1-2 pmy/1 ml). Myös Mässkärissä bakteereita oli hyvin vähän (8 pmy/1 ml). Uloimmilla pisteillä (P64, P73 ja P75) vesi oli koko vesipatsaassa tasalaatuista ja pitoisuudet pieniä. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun puolivälissä (11.8.) ottamassa näytteessä (P64, 1m) sameus (2,1 FTU) väriarvo ja typpipitoisuus olivat suurempia kuin yhteistarkkailun elokuun näytteessä, muutoin tulokset olivat melko samanlaiset (liitteet 2 ja 5). Lokakuun kierroksen aikoihin ( ) vesipatsas oli jäähtynyt ja lähes tasalämpöinen (noin 7 8 C) ja varsin tasalaatuinen. Syys-lokakuu oli hieman normaalia sateisempaa ja Hästgrundetin patoluukut pääosin auki. Gertrudsin patoluukut olivat kuitenkin lähes koko syyskuun sekä lokakuun alun kiinni. Kalateistä oli juoksutettu tasaisesti alkusyksyn. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät muuta merialuetta selvästi ruskeampana ja rauta- ja ravinnepitoisempana vetenä Hästgrundetia lähimmillä pisteillä (P55 ja

15 15./ / / / P54) sekä tästä pohjoiseen (P67 ja P66), Luodonjärven vaikutukset myös Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78). Näillä alueilla myös sähkönjohtavuus oli muita alueita alhaisempi. Muualla tarkkailualueella vallitsi melko mereiset olosuhteet ja veden väriluku oli mg Pt/l. Näkösyvyys vaihteli sisäsaariston 1,2 2,8 ja pisteen P62 3,2 metriin. Pisteille P73 ja P75 ei lokakuun kierroksella kovan tuulen ja aallokon vuoksi päästy. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat Vanhasatamalahden (P51) 1,5 µg/l:sta Ådön länsipuolen (P71) 3,6 µg/l:aan. Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (1 19 pmy/ 1ml). Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P52, P54, P62, P64 ja P67) Kuvissa on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuden vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havaintopaikoilla P52, P54, P62, P64 ja P67. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset. Alueelliset erot ulko- ja sisäpisteiden välillä olivat selvät, sillä patoluukut olivat kiinni lähes koko kesän. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät aiempien vuosien tapaan pienempänä näkösyvyytenä (kuva 11), kohonneina sameus- ja väriarvoina (kuvat 12 ja 13) sekä kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P54) ja siitä pohjoiseen (P67) (kuvat 14 ja 15), jätevesien vaikutukset myös purkualueesta etelään (P52). Vaikutukset ulottuivat näkösyvyyden ja klorofyllipitoisuuden perusteella kesän alussa osittain Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikalle P64. Myös Korkeimmat väriarvot mitattiin heinäkuun alkua lukuun ottamatta pisteeltä P54, jossa myös kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat pääaisassa korkeimmat (kuvat 13 15). Pienimmät ja tasaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä P64. Klorofyllin maksimipitoisuudet (max. 11,3 µg/l) mitattiin lähes kaikilla pisteillä heinäkuun alussa. Myös pisteellä P64 havaittiin tuolloin havaintopisteelle poikkeuksellisen korkea pitoisuus (kuva 16). Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P54) 69 µg/l:sta (syyskuun loppu) ulkopisteen (P64) 5, µg/l:aan (syyskuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pisteillä 1 µg/l:sta (lokakuu) 22 µg/l:aan (syyskuu) (kuvat 14 ja 15). m 5, Näkösyvyys/ Siktdjupet P52 P54 P62 P64 P67 4, 3, 2, 1,, Kuva 11. Pietarsaaren edustan meriveden näkösyvyys pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. (Pisteen P64 näkösyvyys (2,2 m) ei kuvaajassa, tulos mahdollisesti virheellinen)

16 15./ / / / / / / / / / / / FTU 8 Sameus P52 P54 P62 P64 P Kuva 12. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. mg Pt/l 25 Väri/ Färg (komparaattori) P52 P54 P62 P64 P Kuva 13. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. µg/l 7 kok - P/ tot - P P52 P54 P62 P64 P Kuva 14. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217.

17 15./ / / / / / / / µg/l 14 kok - N/ tot - N P52 P54 P62 P64 P Kuva 15. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. µg/l 12 a - klorofylli/ a - klorofyll P52 P54 P62 P64 P Kuva 16. Pintaveden ( 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 217 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 17. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko 5, Aaltonen & Kyröläinen 1986), kun taas ekologisessa luokittelussa (kpl 4.5) käytetään heinä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 212). Taulukko 5. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Kyröläinen 1986). Luokka a-klo µg/l Erittäin rehevä > 1 µg/l Hyvin rehevä 3 1 µg/l Rehevä 1 3 µg/l Lievästi rehevä 5 1 µg/l Rehevöitymässä 2 5 µg/l Karu < 2 µg/l

18 16 Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: rehevöitymässä ja lievästi rehevä. Klorofylliarvot olivat vuonna 217 koko Pietarsaaren edustan merialueella edellisvuotta alhaisempia. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön itäpuolelle ja pohjoisessa Kackursfjärdenille. Pisteet P62, P64, P65, P71, P73, P75 ja P78 kuuluivat luokkaan rehevöitymässä. Orrskärsfjärdenin piste (P78) oli lähellä lievästi rehevän rajaa. Kuva 17. Avovesiajan 217 a- klorofylliin perustuva rehevyysluokittelu koko kesän (toukolokakuu) keskiarvojen perusteella. Intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67, 79 (n = 9). Muilla pisteillä n=3. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa) 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 217 Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 1 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m 2 ) ja kiintoaine (mg/m 2 ). Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin lämpökuorman vaikutuksia. Kasvatuskokeen avulla saadaan yleensä eroteltua lämpökuormituksen vaikutusalue melko selkeästi, mutta koe on hankalasti toistettavissa, minkä vuoksi havaintopaikkojen tuloksia voidaan luotettavasti verrata keskenään vain yhden kasvatusjakson ajalta. Vuoden 217 tuloksia on havainnollistettu kuvassa 18. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit sekä tulokset ilmenevät liitteestä 4. Havaintopaikan P1 (Pörkenäs) levyteline oli kadonnut, joten paikalta ei ole tuloksia. Jäähdytys- ja jätevesien vaikutus perifytonin kasvuun oli vuonna 217 selvä. Kasvatusjakson aikana järvivesien vaikutus oli pieni, sillä Luodonjärvestä virtasi vettä ainoastaan kalateiden kautta. Lisäksi patoluu-

19 kut olivat olleet kiinni kesäkuun puolivälistä saakka. Leväkasvu oli Alholmens Kraftin ja UPM:n jäte- ja jäähdytysvesien purkualueella monikymmenkertainen suhteessa vertailualueisiin (Ådö ja Mässkär). Sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli vertailualueiden tasoa (kuva 18). a-klo µg/m Perifyton Klorofylli-a Kiintoaine Ka mg/m AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär Pörkenäs Kuva 18. Perifytonkasvatuskokeen tulokset Pietarsaaren merialueella kesällä Veden laadun muutokset Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, kok-n, a-klorofylli) muutokset jaksolla intensiiviseurannan pisteillä P52, P54, P62, P64, P67 ja P75 on esitetty kuvissa erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havaintopaikan P75 tulokset on korvattu talvella 2, 21, 25 ja 27 pisteen P77 tuloksilla, talvella 29 pisteen P78 ja talvella 21 ja 217 pisteen P73 tuloksilla. Talvella 211 havaintopaikka P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina ja 216 havaintopaikan P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 ei kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P75, koska alueella on talvella selvästi järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepitoisuuksissa. kyll/mätt % 11 Happi/ Syre Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 19. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvina

20 HAPPI 2-luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 217 hapen kyllästysaste oli Lillgrundetissa (P67) (kuva 19) ja tätä pohjoisemmilla havaintopisteillä (P66, P78 ja P79; liite 2.1) tyydyttävä (5 74 %). Myös pisteellä P55 happikyllästys oli pinnassa tyydyttävä (74 %). Muilla havaintopisteillä happitilanne oli hyvä (8 89 %). mg Pt/l 21 Väri/ Färg Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori) P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori) mg Pt/l 21 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 2. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan VÄRI Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Luodonjärven vesien vaikutusalue ulottui talvella 217 väriarvojen perusteella selvästi Ådön - Hälsingön väliselle alueelle (P62) asti (kuva 2). Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä (P52, P54 ja P67), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P64 ja P75) väriarvot ovat alhaiset (217: ka 18 ja 13 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Väriarvot olivat vuonna 217 etenkin sisäpisteillä edellisvuotta pienempiä (kuva 2).

21 Fosfori/ Fosfor µg/l 1 Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m µg/l 1 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 21. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan FOSFORI Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuudet ovat pääasiassa olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75/korvaava). Purkupaikkojen läheisillä pisteillä vuodesta 212 alkanut nouseva suuntaus fosforipitoisuudessa taittui vuonna 217, jolloin pitoisuudet olivat koko merialueella selvästi edellistä talvea pienemmät (kuva 21). Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pisteillä koko 2-luvun tasaisina. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) muutaman viimevuoden aikana havaittavissa ollut lievä nouseva trendi palasi vuonna vuoden takaiselle tasolle. Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin 1 µg/l:n tasolle pisteillä P64 ja P75 (kuva 21).

22 µg/l Typpi/ Kväve Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P75 µg/l Avovesi/ Öppet vatten 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P75 Kuva 22. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan TYPPI Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ulkomerellä. Talvella 217 typpipitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella (P52, P54 ja P67) edeltävää vuotta matalampia ja välillä µg/l (kuva 22). Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) typpitasot ovat keskimäärin noin 6 1 µg/l, ja pitoisuudet laskevat ulospäin mentäessä 2 4 µg/l:aan. Sekä purku- ja vaikutusalueella että ulommilla pisteillä viimeisimmät vuodet nousussa olleet keskimääräiset pitoisuudet olivat vuonna 217 selvästi edellistä vuotta pienemmät (kuva 22). KLOROFYLLI 2-luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P52, P54 ja P67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten vaihteluilla on suuri merkitys näiden havaintopaikko-

23 jen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikkojen P52, P62, P64 ja P75 klorofyllipitoisuuksissa on 2-luvun alkupuolella havaittavissa laskeva suuntaus joka näyttäisi kuitenkin viime vuosina pysähtyneen (kuva 23). Havaintopaikan P75 klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet lähellä taustapitoisuuksia. Pisteiden P52, P54 ja P67 arvot heittelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipisteillä P54 ja P67 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet vuosina 213 ja 214, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 217 klorofyllin keskipitoisuudet laskivat hieman kaikilla pisteillä vuodesta 216. Järvivesiä juoksutettiin kesäelokuussa lähinnä kalateiden kautta. µg/l 25 a-klorofylli/ a-klorofyll Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 23. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan (intensiiviseurannan tulokset 9-16/ vuosi). 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 217 sekä vuosien vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Tarkastelussa on käytetty loppukesän ( ) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia sekä näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatua on verrattu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkien erinomainen huono luokkarajoihin (ks. taulukko 6). Luodonjärven osalta on tehty vuosien 217 ja 216 vedenlaatuaineistosta vastaava parametrikohtainen tarkastelu kuin rannikon havaintopisteille. Luodonjärvi on keinotekoinen vesimuodostuma, joka on kuitenkin ekologista luokittelua varten tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh). Järvien luokittelumuuttujat ja -periaatteet poikkeavat rannikon luokittelusta. Järvien luokittelussa käytetään kasvukauden (kesä-syyskuu) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia. Havaintopaikkojen vedenlaatu on luokiteltu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkiin erinomainen huono (ks. taulukko 6). Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 218, taulukko 1).

24 22 Taulukko 6. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 212). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet, MRh = Matalat runsashumuksiset järvet. LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle yli 2 Kok-P Ps 9 alle yli 27 Kok-N Pu 225 alle yli 4 Kok-N Ps 26 alle yli 42 NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 kok-p MRh 2 alle yli 75 Kok- N MRh 51 alle yli 12 a-klo MRh 8,5 alle 13,5 13, yli 1 NS MRh ei vertailuarvoa Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 217 sekä jaksolla Vuosi 217 Vuosi 217 oli vedenlaadultaan osittain edeltävää vuotta hieman parempi. Verrattuna viiden vuoden ( ) keskimääräisiin vedenlaatuluokkiin oli vuoden 217 tilaluokka usealla pisteellä samaa tasoa tai jopa hieman parempi. Ainoastaan Ådön länsipuolen pisteellä P71 oli tilaluokka keskimääräistä huonompi (taulukko 7). Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikoista Vanhasatamanlahden piste (P51) sekä Hälsingöfjärdenin piste (P66) sijoittuivat vuoden 217 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan tyydyttävä. Pisteet P52 ja P53 olivat luokassa välttävä. Piste P61 oli luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalla ja loput pisteet (P54, P55, P78 ja P79) välttävä / huono -rajalla. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopisteistä P62 ja P71 sijoittuivat vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä. Piste P64 sekä Örenin itäpuolen piste P65 olivat luokassa hyvä ja uloimmat havaintopisteet (P73 ja P75) luokassa erinomainen (taulukko 7, kuva 24). Luodonjärven havaintopisteistä Gerdrudsin piste (L5) luokittui vuoden 217 vedenlaatuaineiston perusteella luokkaan hyvä. Lammassaaren salmen piste (L6A) oli luokassa tyydyttävä. Luodonjärven vesi on hyvin ruskeaa, mikä rajoittaa kasviplanktontuotantoa järvessä. Siksi a-klorofyllipitoisuus osoittaa Luodonjärvessä selvästi parempaa tilaluokkaa kuin ravinnepitoisuudet. Taulukko 7. Vuoden 217 vedenlaatutulosten (n=havaintokertojen määrä) perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson vedenlaadun luokka. Tyyppi/ 217 Vedenlaatu Piste vesimuodostuma n tot-p tot-n a-klo NS Vedenlaatu Ps Prs edusta ,4 2, T V/Hu 52 Ps Prs edusta ,7 1,7 V V/Hu 53 Ps Prs edusta ,4 1,6 V V/Hu 54 Ps Prs edusta , 1,3 V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta ,5 1,2 V/Hu V/Hu 61 Ps Prs edusta ,9 2, T/V T/V 62 Pu Kallan ,1 2,3 T T 64 Pu Kallan ,8 4,1 H H 65 Pu Kallan ,1 3,6 H H 66 Ps Prs edusta ,7 1,7 T V 67 Ps Prs edusta ,2 1,5 V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan ,3 2,6 T H 73 Pu Ukpyy ulko ,6 6, E E 75 Pu Kallan ,7 7,5 E E 78 Ps L-saaristo ,7 2,4 T T/V 79 Ps Prs edusta ,5 1,8 V V L5 Mrh/ Luodonjärvi ,5 H T L6A Mrh/ Luodonjärvi ,2 T V

25 23 Jakso Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P73 ja P75 sijoittuvat jakson aineiston perusteella luokkaan erinomainen. Pisteet P64, P65 ja P71 kuuluvat luokkaan hyvä ja havaintopiste P62 luokkaan tyydyttävä. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopisteistä suurin osa (P51, P52, P53, P54, P55 ja P67) on yhteistarkkailuaineiston perusteella luokkien välttävä ja huono rajalla. Pisteet P61 ja P78 sijoittuvat luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalle ja pisteet P66 ja P79 kuuluvat luokkaan välttävä (taulukko 8, kuva 24). Vuosina 215 ja 216 Luodonjärven runsaat juoksutukset heikensivät sisemmän rannikkoalueen, ja vuonna 216 myös ulkosaariston, havaintopaikkojen vedenlaatua. Vuonna 217 vettä juoksutettiin tarkastelujaksolla ainoastaan kalateiden kautta, minkä johdosta ravinnepitoisuudet olivat alhaisempia ja näkösyvyydet parempia kuin vuonna 216. Pisteiden P51, P53, P55, P61, P65, P66, P71 ja P78 vedenlaatuluokka perustuu joinakin vuosina vain yhteen tulokseen. Muiden osalta aineisto on laajempi (n. 6 havaintokertaa/vuosi) (liite 12). Taulukko 8. Vedenlaatuaineiston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina ja Luodonjärven havaintopisteillä vuosina sekä jakson luokitus. Piste Tyyppi/ vesimuodostuma Jakso Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu T V/Hu 52 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V V/Hu 53 Ps Prs edusta V/Hu V V V/Hu V V/Hu 54 Ps Prs edusta Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 61 Ps Prs edusta T/V V V T T/V T/V 62 Pu Kallan T T T V/Hu T T 64 Pu Kallan H H H T H H 65 Pu Kallan E/H H H T/V H H 66 Ps Prs edusta V Hu V V/Hu T V 67 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan H H H V T H 73 Pu Ukpyy ulko E/H E E E E 75 Pu Kallan E/H E E E E 78 Ps L-saaristo T T/V V/Hu V/Hu T T/V 79 Ps Prs edusta V V V/Hu V/Hu V V L5 Mrh/ Luodonjärvi T/V H T L6A Mrh/ Luodonjärvi V T V Pietarsaaren edustalla ekologisen luokittelun vedenlaatuparametreja ja luokkarajoja käytettäessä ongelmana on, että Luodonjärven vesien ajoittain merkittävän vaikutuksen johdosta Pietarsaaren edustaa voisi lähirannikon osalta luonnehtia suistomaiseksi alueeksi. Luokittelussa ei kuitenkaan ole omia luokitteluperiaatteita ja raja-arvoja suistoalueille. Pohjaeläinaineiston perusteella Pietarsaaren edustan merialueen tila on selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Pohjaeläimistö sijoittui ekologisen luokituksen mukaisen BBIindeksin perusteella vuonna 217 havaintopaikasta riippuen hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Myös vuosina pohjaeläimistön tila on ollut pääasiassa hyvä tai erinomainen (s. 29). Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa rannikko- ja sisävesien ekologisen tilan vahvistetussa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan. Vesimuodostumat Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko olivat hyvässä tilassa ja Luodonjärvi tyydyttävässä tilassa (Westberg & Lax 216; Bonde ym. 216). Kokonaisarvio perustuu vuosien aineistoon painottaen biologisia parametreja.

26 24 Kuva 24. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 212) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 217 ja jakson aineistojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa) 5. KALATALOUSTARKKAILU Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 217 (Wistbacka 218, liite 6). Vuonna 217 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 534 henkeä, joista 35 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia (Wistbacka 218). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 18, Eugmossa 5, Vestersundsbyssä 11 ja Pörkenäsissä 1. Pyydyksinä käytettiin edelleen selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko 4 5 mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin mm. siikaloukuilla, maderysillä, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla (liite 6). Kokonaissaalis oli vuonna 217 noin kg eli enemmän kuin edellisenä vuonna (216: 147 kg). Vuonna 217 ei toteutettu hoitokalastusta, mutta rehukeittiöiden kiinnostus rehukalasta lisäsi lahnan ja särjen kalastusta alueella. Lahna oli viime vuosien tapaan yleisin saalislaji (kuva 25, taulukko 9) ja sen saalismäärä kasvoi edellisvuodesta kolmanneksella. Lahnan jälkeen seuraavaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat silakka ja siika, joiden molempien saalis kasvoi hieman edellisvuodesta. Myös särki, lohi- ja madesaaliit kasvoivat. Eniten kasvoi särkisaalis (+ 65 %). Lohi- ja madesaaliit kasvoivat noin kolmanneksella. Taimenen, säynävän, hauen ja kuhan saaliit pienenivät. Suurinta muutos oli säynävän osalta, jonka saalis väheni puoleen edellisvuodesta (Wistbacka 218).

27 25 Taulukko 9. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) (Wistbacka ). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 25 asti ryhmään muut. Saalis/ Fångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös särki/mört säynävä/id muut/övrigt Totalt kg/v 225 Kalasaalis / Fiskfångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt Kuva 25. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella (Wistbacka ). Ryhmä muut sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin. 6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Caféranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/28). Näytteenottojen yhteydessä EUrannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 217 Ådön kalasatamassa ei havaittu sinilevää (Liite 8).

28 Pohjaeläinseuranta vuonna 217 Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (218) raportoimista tuloksista Menetelmät Näytteet otettiin Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia 576. Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala 246 m 2 ) viisi nostoa per paikka. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä,5 ja 1, mm kaksoisseulalla ja seulojen tulokset yhdistettiin. 1 mm seuloksesta poimittiin eläimet valoluupin avulla elävinä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta ja,5 mm seulos säilöttiin 7 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienien lajien biomassa arvioitiin niiden lasketun tilavuuden perusteella Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Näytteenottopaikoilta tavattiin vuonna 217 kaiken kaikkiaan 16 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Paikkakohtainen vaihtelu oli 7 11 lajia/ryhmää. Harvasukasmatoja (Oligochaeta), valtalajina Potamothrix hammoniensis, esiintyi vuonna 217 kaikilla asemilla, kuten monesti aikaisempina vuosina. Limnodrilus hoffmeisteri esiintyi valtalajina sisäsaariston pisteellä P54. Vuonna 212 ilmestynyttä Naididae -heimoon kuuluvaa lajia Paranais frici ei enää tavattu näytteistä. Laji on Itämeressä tulokaslaji, mutta ilmeisesti harmiton (Ljungberg ym. 211). Liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla näytteenottopaikoilla. Valtalajina ne olivat sekä yksilömääriltään että biomassaltaan asemilla 53, 62 ja 65. Alhaisen suolapitoisuuden takia sietokykynsä rajoilla elävää Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) havaittiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren edustalla vuonna 29 ja sitä tavattiin edelleen ulkosaariston näytteenottopaikalla 65. Surviaissääsken (Chironomidae) toukkia oli vuonna 217 hyvin vähän ja kaikki Procladius -suvun toukkia. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia ei havaittu ollenkaan vuonna 217. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) (Vuori ym. 29) esiintyi Pietarsaaren edustalla kaikilla pisteillä ja erityisen runsaasti pisteellä 78. Valkokatkaa (Monoporeia affinis) ja kilkkiä (Saduria entomon) ei tavattu vuonna 217. Pohjaeläinten yksilömäärät näytteenottopaikoilla vaihtelivat noin yks/m 2 välillä ja biomassat,6 2,5 g/m 2 välillä (kuva 26, liite 9). Kokonaisyksilömäärä oli selvästi suurin näytteenottopaikalla 78, jossa oli lukumääräisesti paljon raakkuäyriäisiä. Suurin biomassa oli paikalla 65, jossa pohjaeläimistö koostui melkein kokonaan liejuputkimadoista. Kuva 26. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m 2 ) ja biomassat (g/m 2 ) Pietarsaaren edustan näytteenottopisteillä vuonna 217. (Nyman 218)

29 27 Havaintopaikat 53 ja 71 ovat olleet mukana tarkkailussa vuodesta 212. Paikan 53 lähistöllä on tehty ruoppaustöitä vuosina Vuonna 217 yksilömäärä oli pisteellä jonkin verran suurempi kuin edellisinä vuosina johtuen lähinnä liejuputkimatojen määrästä, ja pohjaeläimistö on ilmeisesti vakiintumassa ruoppauksien jälkeen. Näytteenottopaikalla 54 vuonna 212 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros ei ollut enää selvästi vuonna 217 havaittavissa, kuten ei edellisvuonnakaan. Yksilömäärä oli vuosien kaltainen, mutta biomassa jonkin verran pienempi johtuen pienikokoisten liejuputkimatojen suuresta määrästä. Näytteenottopaikka 62 sijaitsee ulkosaariston syvänteessä laivaväylällä, missä ruopattiin vuonna 215. Paikan pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä on pysynyt melko tasaisena, joskin koostumus on vaihdellut. Varsinkin liejuputkimatojen määrän vaihtelut ovat vaikuttaneet biomassan huomattaviin vaihteluihin. Harvasukasmatojen viime vuosien vähentyminen jatkui myös vuonna 217, jolloin niiden osuus yksilömäärästä ja biomassasta oli varsin vaatimaton. Luodon saaristossa sijaitsevan näytepaikan 65 kokonaisyksilömäärä oli jonkin verran suurempi mutta biomassa pienempi kuin edellisinä vuosina johtuen pienikokoisista liejuputkimadoista. Vuosista lähtien suuri osa yksilömäärästä ja biomassasta on ollut liejuputkimatoja. Ulkosaariston näytteenottopaikan 71 pohjaeläimistö on aiemmin koostunut lähinnä harvasukasmadoista ja isokokoisista Chironomus -toukista. Chironomus -toukkia ei ollut vuonna 217 ollenkaan, myös harvasukasmatoja ja raakkuäyriäisiä oli vähemmän kuin aikaisemmin. Näytteenottopaikka 78 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen. Yksilömäärä kasvoi vuonna 217 edellisvuoteen verrattuna johtuen raakkuäyriäisten suuresta määrästä. Biomassa oli edellisvuotta pienempi Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 212 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 212) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla eikä merkittäviä muutoksia ainakaan huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Vuoden 217 aineiston perusteella vesimuodostumien Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo näytteenottopaikat sijoittuivat luokkaan hyvä ja vesimuodostuman Kallan havaintopaikat luokkaan erinomainen (taulukko 1). Taulukko 1. Pietarsaaren edustan vuosien pohjaeläinaineistosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä. Vuosi Asema Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta 53 54,71,76,76,61,53,66,89 H H H H T H H,6,52,48,95,58 1,3,48,4,61,63 H T T H H E T T H H Vesimuodostuma Kallan,77,72,67 1,51,98 1,4 1,35 1,47 1,46 1,7 62 H H H E E E E E E E 1,37 1,44 1,9 1,68,81,7 1,12,91 1,7,86 65 E E E E H H E H E H,73 1,9 1,9 1,9,95 1,13 1,24 71 H E E E E E E Vesimuodostuma Luodon saaristo 1,,92,76,95,92,9,89,92,95,95 78 E H H H H H H H H H Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkeita yleistyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu sama huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvoissa on lisäksi satunnaisvaihtelua, joka kytkeytyy eläinten epätasaiseen jakautumiseen näytteenottopaikoilla ja havait-

30 28 tujen yksilömäärien satunnaishajontaan. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kokonaisten vesimuodostumien useamman vuoden havainnoista lasketuissa indeksiarvoissa virheet tasoittuvat jonkin verran ja voivat siten varmemmin ilmaista vesialueen tilaa. Vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelu tehdään kuitenkin viranomaisten taholta vesienhoidon suunnittelun yhteydessä, seuraavan kerran syksyllä Lämpötilakartoitukset Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 217 maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Palomäki 218). Vuoden 217 kartoitustuloksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu ) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä. Maaliskuun 217 havaintoajankohtana jäähdytyskanavan edusta oli sula kuten myös satama ja laivaväylä Ådön ohitse avomerelle. Tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat,1 2,5 asteen välillä. Lämpimintä vesi oli purkupaikan pohjoispuolella, purkupaikan edustalta ei ole tulosta. Alholmens Kraftin voimala oli poissa käytöstä suurimman osan maaliskuuta, joten maaliskuun lämpökuorma tuli pääosin UMP-Kymmenen tehtaalta. Lämpimien vesien vaikutusvyöhyke ulottui noin kilometrin etäisyydelle purkukanavan suulta pohjoiseen Risöhällenin suuntaan. Purkukanavan lähistöllä vedet olivat hieman lämpimämpiä pinnassa kuin pohjassa. Luodonjärven makeavesivaikutus näkyi pintavesissä ainoastaan Kackursfjärdenillä, jossa pohjan tuntumassa oli kuitenkin hieman suolaisempaa vettä. Syvemmissä vesikerroksissa vedet olivat muilla alueilla suolaista murtovettä. Toukokuussa 217 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 4,8 8,5 asteen välillä. Korkein lämpötila mitattiin purkukanavan edustalta. Toukokuussa vedet olivat heikosti kerrostuneet ja jäähdytysvesien vaikutukset olivat hyvin lieviä ulottuen purkukanavan edustalta muutaman sadan metrin päähän. Luodonjärven vaikutus näkyi pinta- ja alusvedessä Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetissa. Elokuussa 217 tarkkailualueen vedet olivat noin 1 2 astetta vertailujaksoa kylmempiä ja havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat 15,5 18,2 C välillä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pintavedessä noin kilometrin purkukanavan suulta pohjoiseen, mutta pohjan läheisessä vedessä ei esiintynyt ollenkaan lämpimiä jäähdytysvesiä. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli elokuussa vähäistä, vaikkakin Fallskärletin luona oli pohjanläheinen vesi huomattavasti pinnanläheistä vettä kylmempää. Makeavesivaikutusta ei ollut havaittavissa. Lokakuussa 217 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi noin 1 2 astetta vertailujaksoa kylmempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat välillä 6,2 7,9 C. Korkeimmat lämpötilat mitattiin purkukanavan edustalta. Lämpötilaerojen perusteella jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui pintavedessä purkukanavan edustalle alle 1 km 2 alueelle, eikä vaikutuksia esiintynyt syvemmissä vesikerroksissa. Lokakuun havaintopäivinä Gertrudin ja pääosin myös Hästgrundetin patoluukut olivat kiinni ja vedet olivat suolaisia murtovesiä kaikilla havaintopaikoilla. 6.4 Mässkärin luontoasema Jätevedenpuhdistamo Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 25 m 3 /v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan ( LSSAVI/58/4.8/21) perusteella vaihdellut välillä,14 1 kg P/ vuosi. Lupaehdot astuivat voimaan vuonna 213. Luparajat ovat kiintoaineelle 9 %, 35 mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7ATU) 9 %, 3 mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr) 75 %, 125 mg/l ja kokonaisfosforille 3 mg/l. Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistötarkkailu voidaan lopettaa. Vesistötarkkailua jatkettiin kuitenkin vielä vuonna 217. Jätevesinäytteitä

31 29 otettiin vuonna 217 yksi, syyskuussa 5.9. Tuolloin lähtevän veden luparajat (BOD 7ATU 9 % ja 3 mg/l; kok-p 9 % ja 3 mg/l; COD Cr 75 % ja 125 mg/l; kiintoaine 9 % ja 35 mg/l) saavutettiin muilta osin, paitsi fosforin osalta (66 % ja 6,2 mg/l) (liite 13). Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhteistarkkailun yhteydessä (14.3. ja 16.8.) ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liitteet 2.1 ja 2.3). Mässkärin edustalla oli maaliskuussa 217 havaittavissa lähinnä lieviä järvivesien ja rannikon jätevesien vaikutuksia. Näiden vaikutukset olivat selvästi havaittavissa pisteen P62 tuloksissa (liite 2.1). Veden väri oli Mässkärin edustalla pinnassa 7 mg Pt/l. Myös pinnanläheiset ravinnepitoisuudet (NH4-N µg/l: 1; kok-n: 65 µg/l; kok-p: 16 µg/l) olivat pohjaan nähden koholla. Happitilanne oli hyvä (84 9 kyll-%) eikä vedessä esiintynyt bakteereja. Elokuussa vesi oli lähes kirkasta (1,2 1,4 FTU) ja lähes väritöntä (17 19 mg Pt/l). Ravinnepitoisuudet olivat alueelle ominaisella tasolla (Kok-N: µg/l, Kok-P: µg/l). Myös hygieeninen tila oli purkualueella hyvä (enterokokit 4-8 pmy/1ml). 6.5 Pörkenäsin leirikeskus Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jätevedet, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 212 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 7-pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Sitä ennen (26 211) jätevedet puhdistettiin UPO-Metoxy pienpuhdistamolla. Ympäristölupa (LSSAVI/229/4.8/21) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkeimman käyttöasteen aikaan. Tarkkailua suorittaa Eurofins Ahma Oy ja vuoden 217 tulokset on raportoitu erikseen (Rinta-Piirto 218). Vuonna 217 laitoksella käsiteltiin noin 1 18 m 3 jätevettä. Vuonna 217 pienpuhdistamon tarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Ahma Ympäristö Oy, ) mukaisesti ympäristöluvan määräämää tarkkailutiheyttä noudattaen (2 näytekertaa/v). Vuonna 217 tarkkailunäytteet otettiin kesäkuussa (27.6.) ja syyskuussa (6.9.) (Rinta-Piirto 218). Puhdistamon toiminta oli vuonna 217 hyvää, vaikka toiminnassa oli kesällä ongelmia prosessissa olevan lietekannan kuolemisen vuoksi. Lupaehdot saavutettiin BOD 7ATU:n (96,6 %), kiintoaineen (9,5 %) ja COD:n (9,8 %) puhdistustehojen osalta. Vesistökuormitukset pienenivät kaikilta osin edellisvuodesta. Kokonaisfosforikuorma oli,13 kg/d, kokonaistyppikuorma,31 kg/d ja BOD-kuorma,83 kg/d. Vesistötarkkailussa (27.6. ja 6.9.) jätevedenpuhdistamon vaikutuksia ei havaittu. Veden laatu oli verraten hyvä: happitilanne oli koko vesipatsaassa erinomainen (92 1 kyll-%) ja kokonaisfosfori- (<5 17 µg/l) ja a-klorofyllipitoisuudet (2, 8,3 mg/l) olivat karulla/lievästi rehevän veden tasolla. Kesäkuussa vesi oli lievästi sameaa, syyskuussa sameusarvot olivat alhaisia. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Rinta-Piirto 218). 6.6 Sedimenttiselvitys 217 Vuonna 217 toteutettiin erillisselvityksenä Pietarsaaren edustan sedimenttiselvitys. Selvitys tehtiin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman ohjelman (Mykrä & Aaltonen 217) mukaisesti kuudelta havaintopisteeltä: P1, P2 ja P4 sekä vedenlaadun seurantapisteet P67, P78 ja L11 (Luodonjärvi) (taulukko 11, liite 14). Sedimenttinäytteistä tutkittiin metallien (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb) kokonaispitoisuudet sekä fluoripitoisuudet. Lisäksi määritettiin haihdutus- ja hehkutusjäännös, kuiva-ainepitoisuus, typpi, fosfori ja rauta. Selvityksen tuloksista on laadittu erillinen kooste (Palomäki 217), joka sisältää myös sedimenttinäytteiden tutkimustodistukset. Kaupungin ja teollisuuslaitosten purkupaikkojen läheisyydessä on sedimenttien metalli- ja fluoripitoisuuksia tutkittu aiemmin vuosina 23 (Salonen 24) ja 27 (Salonen 28). Tuolloin näytteet otettiin neljältä havaintopaikalta (P1-P4). Sedimentin kloorifenoleita on kartoitettu vuosina 1987, 199, 1997,

32 3 21 ja 27. Vuosina 21 ja 27 kloorifenolien summa oli kaikissa näytteissä alle käytetyn analyysimenetelmän määritystarkkuuden (< 5 μg/kg). Analyysi jätettiin pois vuoden 217 selvityksestä. Taulukko 11. Sedimenttiselvityksen havaintopisteet vuonna 217. Havaintopisteet Koordinaatit (EETRS-TM35FIN) N E Jäte- ja järvivesien vaikutusalue P1: UPM Kymmene/ Alholmens Kraft purkualue P2: Pietarsaaren kaupungin puhdistamon purkualue P67: Lillgrundet, vedenlaatupiste Vertailupiste, merivedet P4: Örenin kaakkoispuoli Vertailupiste, järvivedet P78: Orrskärsfjärden, vedenlaatupiste Luodonjärvi L11: Luodonjärvi, Admiral Tulokset ja niiden tarkastelu Vuosi 217 Sedimentin kuiva-ainepitoisuus oli vuonna 217 pistettä P4 lukuun ottamatta melko pieni ja vaihteli %. Vertailuaseman P4 kuiva-ainepitoisuus (49 %) oli tätä selvästi suurempi ja näytteen orgaanisen aineen osuus, jota hehkutusjäännös käänteisesti kuvaa, muita pienempi (kuva 27) (Palomäki 217). % Hehkutushäviö mg/kg ka Fluori P1 P2 P67 P4 P78 L11 P1 P2 P67 P4 P78 L11 Kuva 27. Pietarsaaren merialueen sedimentin hehkutushäviöt ja fluoripitoisuudet vuonna 217. Metalleista kadmium-, kromi-, kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet olivat vertailuaseman P4 näytteessä pienempiä kuin muiden havaintoasemien vastaavat pitoisuudet (kuva 28). Samoin typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat pisteellä P4 muita asemia pienempiä (kuva 29). Fluoripitoisuudessa ei ollut merkittäviä eroja merihavaintoasemien välillä, mutta Luodonjärven aseman sekä järviveden vaikutusten vertailuaseman P78 pitoisuudet olivat selvästi meriasemia suuremmat (kuva 27). Pisteiden L11 ja P78 ainepitoisuudet olivat yleisestikin meriasemia korkeammat. Kadmiumin pitoisuus oli asemalla P1 selvästi suurempi kuin muilla havaintoasemilla (Palomäki 217).

33 31 Cr, Cu, Ni, Pb mg/kg ka. Metallit 4 35 Kromi Kupari Lyijy Nikkeli mg/kg ka. 3 2,5 2 1,5 1,5 Kadmium P1 P2 P67 P4 P78 L11 P1 P2 P67 P4 P78 L11 Kuva 28. Pietarsaaren merialueen sedimentin raskasmetallipitoisuudet vuonna 217. P, N mg/kg ka. Fosfori ja typpi 6 Fosfori 5 Typpi Fe mg/kg ka Rauta P1 P2 P67 P4 P78 L11 P1 P2 P67 P4 P78 L11 Kuva 29. Pietarsaaren merialueen sedimentin fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet vuonna 217. Kadmiumia lukuun ottamatta kaikkien raskasmetallien pitoisuudet alittivat vuonna 217 luonnontilaiseksi katsottavan sedimentin pitoisuusrajan. Havaintopaikalla P1 kadmiumin pitoisuus (2,7 mg/kg ka.) oli selvästi ja muilla havaintopaikoilla jonkin verran luonnontilaista korkeampi. Ainoastaan vertailuasemalla P4 kadmiumpitoisuutta voidaan pitää luonnontilaisena. Vertailuarvoina on käytetty sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (215) taustapitoisuuksia. On huomattava, että ohjeen arvot on annettu ns. normalisoidulle sedimentille, joten normalisoimattomien tulosten ollessa kyseessä vertailu on suuntaa antava (Palomäki 217). Vertailuaseman P4 tulosten vertailukelpoisuutta heikentää se, että mineraaliaineksen osuus oli siellä suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Raskasmetallit sitoutuvat sedimentin orgaaniseen ainekseen. Aseman pienet pitoisuudet johtunevat muita asemia suuremmasta etäisyydestä kuormituslähteisiin, mutta myös orgaanisen aineksen vähäisestä määrästä (Palomäki 217). Vertailu aiempiin tuloksiin Havaintoasemien P1, P2 ja P4 osalta raskasmetallien ja fluorin pitoisuuksia verrattiin myös vuosien 23 ja 27 tuloksiin ( 5 cm näyte). Kadmiumin pitoisuus oli muihin vuosiin verrattuna suurin vuoden 27 tutkimuskerralla kaikilla kolmella havaintoasemalla, ja pienentyi selvästi vuonna 217 asemilla P2 ja P4. Aseman P1 pitoisuus oli kaikkina tutkimusvuosina korkein eikä merkittävää pitoisuusmuutosta aiempiin vuosiin ollut vuonna 217 havaittavissa (kuva 3) (Palomäki 217). Kromipitoisuus oli vuosina 23 ja 27 suurin asemalla P2, mutta pienentyi noin puoleen vuonna 217. Muilla havaintoasemilla ero vuosien 27 ja 217 välillä oli melko pieni (kuva 3) (Palomäki 217).

34 32 mg/kg 4 Cd, pintasedimentti mg/kg 4 Cr, pintasedimentti 3, , , ,5 5 P1 P2 P4 P1 P2 P4 Kuva 3. Pietarsaaren merialueen pintasedimentin kadmium- ja kromipitoisuudet vuosina 23, 27 ja 217. Kuparipitoisuus pienentyi jonkin verran vuonna 217 verrattuna aikaisempiin vuosiin havaintoasemilla P1 ja P2. Vertailuasemalla P4 pitoisuus oli pieni eikä merkittäviä muutoksia vuosien välillä ollut havaittavissa (kuva 31) (Palomäki 217). Nikkelipitoisuus kasvoi vuonna 27 verrattuna vuoteen 23 asemilla P1 ja P2, mutta pienentyi taas selvästi vuoden 217 näytteissä. Aseman P4 pitoisuudet olivat pieniä kaikkina tutkimusvuosina (kuva 31) (Palomäki 217). Lyijypitoisuudet olivat kaikilla havaintoasemilla varsin pieniä ja vuosien välillä havaittu vaihtelu saattaa selittyä satunnaisvaihtelulla. Pitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla havaintoasemilla vuonna 217 suurempia kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 27 (kuva 31) (Palomäki 217). Fluorin osalta vertailuun otettiin vain vuodet 27 ja 217, koska vuoden 23 tulokset olivat lukuarvoiltaan kolme kertaluokkaa suurempia kuin myöhempinä tutkimusvuosina. Tulosten erot saattavat selittyä analyysimenetelmän vaihtumisella. Fluoripitoisuus oli asemalla P1 vuonna 217 noin kaksinkertainen verrattuna vuoteen 27. Muilla havaintoasemilla pitoisuus oli pienentynyt (kuva 31) (Palomäki 217). mg/kg 4 Cu, pintasedimentti mg/kg 35 Ni, pintasedimentti P1 P2 P4 P1 P2 P4 mg/kg 25 Pb, pintasedimentti mg/kg 1,2 Fluori, pintasedimentti ,8,6,4 5,2 P1 P2 P4 P1 P2 P4 Kuva 31. Pietarsaaren merialueen pintasedimentin kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet vuosina 23, 27 ja 217 sekä fluoripitoisuus vuosina 27 ja 217.

35 Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu 217 Seuraavassa on referoitu Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjittämisen ( ) kalataloudellista tarkkailua vuonna 217 (Keränen 217). Tarkkailua on toteutettu osittain osana Pietarsaaren edustan yhteistarkkailua. Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman päivätyllä (POHELY/1822/5723/211) ja meriläjitysalueen tarkkailuohjelman päivätyllä (POHELY/1822/5723/211) päätöksellä. Vuosi 217 oli kalataloudellisen tarkkailun kuudes vuosi ja jälkitarkkailun ( ) toinen vuosi. Tarkkailuun sisältyi siian poikasnuottaukset, verkkokoekalastukset ja silakan poikaspyynnit. Verkkokoekalastuksia on tarkkailussa tehty viidellä alueella (lähialueet Gräggören ja Risöhällen, sisäsaariston Hälsingöfjärden ja ulkosaaristossa sijaitseva Aligrundet sekä meriläjitysalueen läheinen alue). Kokonaissaaliiden perusteella suurimmat ruoppausten aikaiset muutokset kalastossa tapahtuivat Gräggörenillä, jossa särki- ja ahvenkannat runsastuivat. Vuoden 217 jälkitarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto on palautumassa tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista. Gräggörenin kokonaissaalis ei vuonna 217 ollut enää verkkokoekalastusten suurin, vaan suurin saalis saatiin Risöhällenistä. Muilla koeverkkopyyntialueilla kuin Gräggören ei ruoppaus- tai jälkitarkkailuvuosina ole havaittu ruoppauksiin tai läjitykseen liittyviä kalakantamuutoksia. Siian poikasnuottausten ( ) tuloksien perusteella siian lisääntyminen ei ole suuresti häiriintynyt ruoppauksista. Kevään 217 siianpoikassaalis oli hyvä ja poikasia saatiin kaikilta koealoilta. Aiempina vuosina paras siianpoikasalue on ollut Västra Ådö, mutta vuonna 217 lukumääräisesti suurin saalis saatiin aivan ruopatun laivaväylän tuntumassa sijaitsevalta Rödhällanilta. Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1,8 km meriläjitysalueen itäpuolella. Alueelta ei ole ennakkotarkkailutuloksia. Saalista ei saatu vuonna 217, kuten ei aiempinakaan vuosina. Myöskään tarkkailualuetta matalammalta vertailualueelta ei saatu kaloja. Alue ei ilmeisesti ole silakan lisääntymisaluetta. 7. TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 217, joka oli tarkkailujakson viimeinen vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2). Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo ei saavuttanut täysin ympäristölupaehtoja 1., 2. ja 4. vuosineljänneksellä. UPM Kymmene Oyj:n, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna 217. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 95 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) 9 98 % tuli UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta oli vuonna % fosforista ja 32 % typestä. Fosforikuormituksesta 9 % ja typpikuormituksesta 63 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 5 % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä. Jätevesikuormitus oli orgaanisen kuormituksen (BOD ja COD) ja typpikuormituksen osalta edellisvuoden tasolla ja fosforin osalta hieman pienempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä merialueelle tulvaluukuista ja kalateistä touko- ja syys-elokuussa keskimääräistä enemmän, helmikuussa ja kesällä keskimääräistä vähemmän. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat vuonna 217 edellisvuotta selvästi alhaisemmat. Järvivesien osuus oli fosforin osalta noin 5-kertainen ja typen osalta lähes nelinkertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna.

36 34 Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset sekä ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 217 melko samalla laajuudella kuin edellistalvena, selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Uloimmilta pisteillä (P64, P73) vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 217 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi selvästi Hästgrundetin edustalta Hälsingöfjärdenille ruskeana ja paikoin muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Pohjoisessa järvivesiä oli havaittavissa koko vesipatsaassa Kackursfjärdenillä, tätä pohjoisempana vaikutukset olivat selvästi vähäisemmät. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonneina sameus- ja väriarvoina sekä ravinnepitoisuuksina lähirannikolla. Näkösyvyys oli koko tarkkailualueella edellisvuotta parempi. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kahteen rehevyysluokkaan. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön itäpuolelle ja pohjoisessa Kackursfjärdenille. Tätä ulommat pisteet luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli runsainta Alholmens Kraftin ja UPM:n jäähdytys- ja jätevesien purkualueella. Sataman edustalla ja kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli vertailualueiden tasoa. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietarsaaren edustan vedenlaatuaineistoa (vuodet ) on verrattu havaintopaikkakohtaisesti vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen vedenlaatuparametreihin. Vuoden 217 vedenlaatuparametrien perusteella Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat enimmäkseen luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin erinomainen-tyydyttävä. Myös Luodonjärven havaintopisteiden (L5 ja L6A) vedenlaatua verrattiin ekologisen luokituksen parametreihin. Gertrudsin tulvaluukkujen läheinen piste sijoittui vuoden 217 vedenlaatuaineistolla luokkaan hyvä ja Hästgrundetin läheinen piste L6A luokkaan tyydyttävä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa pintavesien ekologisen tilan kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan ja Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko hyvään tilaan. Luodonjärvi oli tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 217 olivat lahna, silakka ja siika. Kokonaissaalis kasvoi edellisvuodesta johtuen osittain rehukeittiöiden kiinnostuksesta rehukalaan ja sitä kautta lahnan ja särjen kalastuksen lisääntymisestä. Myös silakan, siian, lohen ja mateen saaliit kasvoivat vuoteen 216 verrattuna. Verkot olivat yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa olleilla paikoilla pohjaeläimistö oli vuonna 217 lajistoltaan pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Raakkuäyriäisiä (Ostracoda), harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla asemilla. Surviaissääsken (Chironomidae) toukkia oli vuonna 217 hyvin vähän. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus - surviaissääskien toukkia ei havaittu ollenkaan vuonna 217. Ekologisen luokituksen mukaisen BBIindeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli koko alueella hyvä-erinomainen eli selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Kesällä 217 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei havaittu kesällä 217 sinileväesiintymiä. Vuonna 217 toteutettiin erillisselvityksenä sedimenttien metalli- ja fluoripitoisuuksien kartoitus kuudella havaintopisteellä, joista yksi sijaitsi Luodonjärven puolella (L11). Kadmiumia lukuun ottamatta kaikkien raskasmetallien pitoisuudet alittivat vuonna 217 luonnontilaiseksi katsottavan sedimentin pitoisuusrajan. Kadmiumpitoisuus oli jäte- ja jäähdytysvesien purkualueella (P1) selvästi suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Fluoripitoisuudessa ei ollut merkittäviä eroja merihavaintoasemien välillä, mutta Luodon-

37 35 järven aseman (L11) sekä järviveden vertailuaseman (P78) pitoisuudet olivat selvästi meriasemia suuremmat. Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppausten ja meriläjityksen kalataloudellinen jälkitarkkailu jatkui vuonna 217. Vaikutustarkkailussa ruoppaus ja läjitystöiden vaikutuksia on havaittu kalastossa ainoastaan Gräggörenillä. Vuoden 217 jälkitarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto on palautumassa tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista. VIITTEET Aaltonen E K 28: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen E K & Kalliolinna M 211: Pietarsaaren merialueen tila jakson velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari 211. Aaltonen E K, Kalliolinna M & Salonen H 1998: Pietarsaaren merialueen tila Osat I IV. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K M 212: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arvioin perusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s. Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 218: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 216. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 218: Jääpäivien lukumäärä talvella 216/217. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 218: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 217. (Sähköposti ) Keränen J 217: Pietarsaaren Satama. Pietarsaaren satama ja väyläruoppauksien kalataloudellinen jälkitarkkailu 217. Pöyry Finland Oy. 2 s + liitteet. Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A 24: Bothnian Bay 3 D water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s. Kujala N 212: Pietarsaaren satama, vuosiyhteenveto 211. Kujala N 214: Pietarsaaren Sataman hule ja sadevesijärjestelmien täsmennys (s posti ) Ljungberg R, Pikkarainen A, Lehtiniemi M & Urho L 211: Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen ympäristö 1/211. Mykrä M & Aaltonen E K 217: PIETARSAAREN EDUSTAN MERIALUEEN TARKKAILUT/ Sedimentti ja limakotiloselvitykset 217. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Nyman C 218: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta vuonna 217. Moniste 9 s + liitteet. Palomäki A 217: Pietarsaaren merialueen tarkkailut. Sedimenttiselvitys vuonna 217. Nab Labs Oy, Palomäki A 218: Oy Alholmens Kraft Ab. Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialueella vuonna 217. Eurofins Nab Labs Oy, Tutkimusraportti 91 / 218. Perus J & Österberg M 212. BBI excel makron opas (v. lokakuu 212). Pietilä T 218: Teuvo Pietilä, UPM Pietarsaari, henkilökohtainen tiedonanto, sähköposti Rinta Piirto S 218: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin leirikeskusten jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto 217. Eurofins Ahma Oy, Salonen H 1998: Pietarsaaren merialueen kloorifenolitutkimuksen tulokset Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy, Kaustinen. Moniste 6 s. Salonen H 24: Pietarsaaren merialueen sedimenttitutkimus kesällä 27. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy, Kaustinen. Moniste 3 s. + liitteet. Salonen H 28: Pietarsaaren merialueen sedimentti ja limakotilotutkimuksen tulokset 27. Nablabs Oy, Kaustinen. Moniste 1 s + liitteet. Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella Finnish Marine Research. N:o s. Helsinki 1991.

38 36 Sillanpää T & Aaltonen 218: Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti 217. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari s + liitteet. UPM Kymmene Oyj 217a: Luodon Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 217. UPM Kymmene Oyj 217b: Kuormitusraportit 217. Westberg V & Lax H J (toim.) 216: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 221. Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Raportteja Wistbacka B 218: : Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu Vuori K M, Mitikka S & Vuoristo H 29: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 29. LIITTEET 1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo 2 Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta) 4 Perifytontulokset 5 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen vuoden 217 tulokset pisteeltä P64 6 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 217 (Norra svenska fiskeområdet) 7 Uimarantojen valvontatulokset Levähavainnot Ådön kalasatamassa Pohjaeläintuloskooste vuodelta 217 (Curt Nyman 218) 1 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina NabLabs Oy: analyysimenetelmät 217/ Pietarsaaren merialue 12 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina Mässkärin luontoaseman jätevesinäytteiden analyysitulokset Sedimenttiselvityksen havaintopaikat vuonna 217 (kartta).

39 Liite/ Bilaga 1 Havaintopaikkaluettelo, Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu Tunnus ja nimi/ Kod och namn ID tunnus (Vesla) YK pohj. YK itä Näytesyvyys, m kartoituskierrokset*) HUOM **) P 51, Vanha Hamina/ Gamla Hamn , ja pintavesi bakteerit P 52, Alholmsfjärden , 1 intensiivipiste, ja pintavesi bakteerit P 53, Gräggören , 5, ja pintavesi bakteerit P 54, Risöhäll = Sandgrundet , 1 intensiivipiste, ja pintavesi bakteerit P 55, Svinören , 1 P 61, Rajstall , 1 P 62, Ådön Gräsgrundet , 5, 1, 1 intensiivipiste P 64, Nygrundet Mässkär , 5, 1, 15, 1 intensiivipiste P 65, Ören Ripgrundet , 5, 1, 1 P 66, Hälsingöfjärden , 1 P 67, Lillgrundet , 1 intensiivipiste P 71, Truthällan , 5, 1 P 73, Fäboda 3 km W , 5, 1 P 75, Kallan 2,5 km W , 5, 1, 15, 1 P 78, Orrskärsfjärden , 5, 1 P 79, Kackursfjärden , 1 intensiivipiste L 5, Larsmosjön, Gertruds , 1 intensiivipiste L 6A, Fårholmsströmmen , 1 intensiivipiste *) Kartoituskierroksen näytteenottosyvyydet: taulukon mukaiset näytesyvyydet + avovesiajalla 2 m **) Intensiivikierroksella näytteet 1 m + 2 m Analyysivalikoimat: Kartoituskierrokset (yhteensä 4 kertaa: helmi maaliskuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) - 1m ja 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, O 2 + kyll % (maalis ja elokuu), väri (komparaattori), sameus, kok N, NO 2+3 N ja NH 4 N, kok P ja PO 4 P, TOC, Fe - Välisyvyyksien näytteet: lämpötila, johtokyky/ salin (talvella kokonaisravinteet) - 2 m kokoomanäytteet: avovesiajalla a klorofylli - Pintavesinäytteet (P51, 52, 53 ja 54): fekaaliset streptokokit eli enterokokit Intensiivikierrokset (yhteensä 6 kertaa avovesiajalla: kesäkuu 1, heinä elokuu yhteensä 4, syyskuu 1) - 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, väri (komparaattori), sameus, kok N, NO 2+3 N, NH 4 N, kok P ja PO 4 P - 2 m näytteet: a klorofylli

40 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.1 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Maaliskuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhteistyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P ,6 3,,52,4 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,5 4,,44,8 KiKa P53, Gråggören P ? KiKa Piste avovedessä ja lähistön jää heikkoa,näytteitä ei voitu ottaa Näytteenottaja Lisätiedot P54, Risöhäll=Sandgrund Koordinaatit P ,8 4,,3,1 KiKa P55, Svinören P ,9 4,1,14,1 KiKa Näytteet otettu pisteeltä 2 m länteen ohuen jään vuoksi. P61, Rajstall P ,1 4,5,38,3 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,4 15,,22, KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,8 18,,32,1 KiKa P65, Ören-Ripgrund P ,9 13,,3,4 KiKa P66, Hälsingöfjärden P , 3,2,49,4 KiKa P67, Lillgrundet P ,7 2,9,45,5 KiKa P71, Truthällän P ,7 9,5,33, KiKa P73, Fäboda P ,8 12,,25,3 KiKa P75, Kallan P ? KiKa Piste avovedessä,näytteitä ei voitu ottaa. P78, Orrskärsfjärden P ,1 11,,16, KiKa P79, Kackursfjärden P ,8 4,7,28,5 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 7,2,25,3 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A , 2,7,, KiKa Mä1, Mässkär N Mä ,1 5,7,44,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm, cm Lämpötila ast. C1-3 ast. C ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 3-4 m/s 6-9 m/s Tuulen suunta S S Pilvisyys 4-8/8 8/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

41 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.1 Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhteistyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttäm ittaus 25813: :1996 ISO 727-1: :1994 SFS 321: :212, komparaattori :2 Laskettu sähkönjohtav :98 uudesta 1:213 1: :1996 1:213 1: :1997 * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m ,1 36 P51 1m ,,8 7,2 5 3, ,9 8 2, ,8 86 P51 2m ,,8 11,4 79 1, ,2 35 2, ,9 28 P52,1m ,1 2 P52 1m ,,7 11,6 81 1, ,2 8 2, ,9 48 P52 3m ,,7 11,8 82, ,4 3 2, ,6 16 P53,1m z P53 1m z P53 5m z P53 9,1m z P54,1m ,1 P54 1m , 2,7 1,9 8 4, 262 7,2 18 1, ,6 1 2 P54 2,7m , 1,5 11,7 83 1, 515 7,3 5 2, ,6 33 P55 1m , 3,2 9,9 74 4, ,2 18 1, ,7 1 3 P55 3,2m ,1 1, 12,4 87, ,4 45 2, ,1 31 P61 1m , 1,2 11,4 8 1, ,2 9 2, ,5 67 P61 3,8m ,5,5 12,3 85, ,4 3 3, ,2 15 P62 1m ,,7 11,6 81 2, ,2 1 1, ,3 8 P62 5m , -, P62 1m , -,1 565 P62 13,7m , -,1 12,6 86, ,5 2 3, ,6 53 P64 1m , -,1 13,1 89, ,6 2 3, ,9 63 P64 5m , -, P64 1m , -,1 563 P64 15m , -,1 559 P64 16,7m , -,1 13,2 9, ,6 15 3,12 28 < ,1 25 P65 1m ,,1 12, 82 1, 46 7,3 8 2, ,8 48 P65 5m ,, P65 1m ,, 565 P65 12,6m , -,1 13,1 89, ,6 2 3, < 2 5,8 36 P66 1m , 1,1 1, 7 1, , 12 1, ,2 1 1 P66 2,1m ,2 1,6 1,4 74 1, ,2 8 2, ,2 44 P67 1m , 1,8 1,3 74 2, ,1 13 1, ,4 1 P67 2,1m ,9 1,7 11,4 81 1,4 43 7,3 9 2, ,8 54 P71 1m ,,4 12,7 88, ,4 5 2, ,7 31 P71 5m ,, P71 7,5m ,5, 12,8 88, ,6 2 3, ,6 64 P73 1m , -,1 13, 88, ,6 2 3, ,4 51 P73 5m , -, P73 1m , -,1 12,9 88, ,6 2 3, , :9

42 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.1 Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhteistyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttäm ittaus 25813: :1996 ISO 727-1: :1994 SFS 321: :212, komparaattori :2 Laskettu sähkönjohtav :98 uudesta 1:213 1: :1996 1:213 1: :1997 * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P75 1m z P75 5m z P75 1m z P75 15m z P75 19m z P78 1m ,,7 8,5 59 3, 71,6 6,5 14 <, ,9 1 8 P78 5m ,, P78 1m ,,5 1,8 75, ,3 25 3, ,4 14 P79 1m , 1,2 8,6 61 3,2 12,8 6,4 2 <, , 1 9 P79 3,2m ,7 1, 9,9 7, ,1 6 2, ,7 48 L5 1m ,,8 11,1 78 1,8 8,6 6,6 12 <, , 1 L5 5m ,2 3,2 4,1 31 5,6 12,6 6,3 24 <, ,2 2 8 L6A 1m ,,7 1,1 7 5, 9,4 6,6 13 <, ,7 1 7 Mä1 1m ,,1 12,2 84 1,1 45 7,3 7 2, Mä1-1m ,7, 13,1 9, ,6 25 3, :9

43 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.2 TUTKIMUSTODISTUS 214E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Toukokuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P ,5 2,5 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,9 4,1 KiKa P53, Gråggören P ,6 13,5 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,1 3,6 KiKa P55, Svinören P ,1 3,9 KiKa P61, Rajstall P ,6 3,8 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P , 14,5 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,9 17,6 KiKa P65, Ören-Ripgrund P ,8 12,8 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,2 2,7 KiKa P67, Lillgrundet P ,3 2,4 KiKa P71, Truthällän P ,3 8,7 KiKa P73, Fäboda P ,6 11,3 KiKa P75, Kallan P , 2,1 KiKa P78, Orrskärsfjärden P ,5 1,6 KiKa P79, Kackursfjärden P ,1 4,3 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L , 7,2 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A , 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm, cm Lämpötila 2-4 ast C 4-7 ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin toinen patoluukku auki, toinen kiinni, Gertrudin molemmat patoluukut kiinni Tuulen nopeus 5-1 m/s 2-4 m/s Tuulen suunta N SW Jakelu: Pilvisyys 2-4/8 1/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

44 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 214E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämit taus 727-1: :1994 SFS 321: :212 SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtavuudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1: :1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m ,1 1 P51 1m , 6,6 3,9 38 7,6 93 2, P51 2m ,5 6, ,6 94 2, ,1 88 P51-2m ,7 P52,1m ,1 2 P52 1m , 5,4 2, ,5 84 2, ,6 57 P52 3m ,1 5,4 2, ,5 83 2, ,5 56 P52-2m ,1 P53,1m ,1 5 P53 1m , 5,7 2, ,3 87 1, ,4 73 P53 5m , 3,8 544 P53 9,1m ,5 3,6, ,7 16 1, < 2 5,4 78 P53-2m ,6 P54,1m ,1 2 P54 1m , 6,4 3,5 23 7,2 12 1, ,7 1 P54 2,7m ,6 6,3 3, ,2 11 1, ,7 94 P54-2m ,3 P55 1m , 6,8 4, , 15 <, P55 3,2m ,9 5, ,4 61 2, ,5 44 P55-2m ,5 P61 1m , 5,8 3, ,5 93 1, ,3 72 P61 3,8m ,8 5,7 3, ,5 89 1, ,4 71 P61-2m ,2 P62 1m , 5,1 1, ,6 68 2, ,9 4 P62 5m , 3,9 532 P62 1m , 3,5 552 P62 13,7m ,5 3,5, ,7 19 3, < 2 14,7 67 P62-2m ,7 P64 1m , 3,8, ,8 23 2,99 29 < < 2 14,5 81 P64 5m , 3,4 547 P64 1m , 3,3 552 P64 15m , 2,8 559 P64 16,7m ,6 2,8, ,7 14 3, < 2 14,5 44 P64-2m ,8 ISO 11885:9

45 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 214E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämit taus 727-1: :1994 SFS 321: :212 SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtavuudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1: :1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P65 1m , 4,6, ,7 34 2, < 2 15,2 18 P65 5m , 4,2 524 P65 1m , 4,1 543 P65 12,6m ,8 4, ,7 22 2,99 3 < < 2 14,8 8 P65-2m ,2 P66 1m , 7 3, ,2 12 <, ,6 1 1 P66 2,1m ,7 7 3, ,2 12 <, ,6 1 1 P66-2m , P67 1m , 6,2 2,8 26 7,1 11 1, ,3 1 P67 2,1m ,4 6,2 2,8 27 7,2 12 1, ,1 1 P67-2m ,1 P71 1m , 4,8, ,7 54 2, ,1 29 P71 5m , 3,8 53 P71 7,5m ,7 3,7, ,7 21 2, < 2 14,8 9 P71-2m ,1 P73 1m , 4,2, ,8 28 2, < P73 5m , 3,8 531 P73 1m ,3 3,3, ,7 19 3, < 2 14,8 74 P73-2m ,3 P75 1m , 2,8, ,8 14 3,31 27 < < 2 14,4 39 P75 5m , 2,9 558 P75 1m , 2,6 561 P75 15m , 2,4 562 P75 19m ,1 2,4, ,8 13 3,11 27 < < 2 14,4 32 P75-2m ,4 P78 1m , 7,1 1, ,5 72 2, ,6 45 P78 5m , 5,4 495 P78 1m ,6 4,4, ,6 22 2, < 2 15,2 11 P78-2m ,8 P79 1m , 6,7 3,8 12,1 6,8 16 <, ,8 1 6 P79 3,2m ,3 6,4 3,9 12,1 6,8 16 <, ,7 1 6 P79-2m ,7 L5 1m , 5,8 3,9 7,1 6,7 15 <, L5 5m ,2 5,8 4 7,1 6,7 16 <, ,1 1 7 L5-2m ,6 L6A 1m , 6,4 5 7,1 6,6 17 <, ,6 1 8 L6A -2m ,6 ISO 11885:9

46 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.3 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Elokuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P , 2,9 sbi P52, Alholmsfjärden P ,8 4,2 sbi P53, Gråggören P ,6 13,3 SBi P54, Risöhäll=Sandgrund P ,5 4, SBi P55, Svinören P ,2 4,3 sbi P61, Rajstall P , 4,4 sbi P62, Ådön-Gräsgrundet P ,2 14,4 sbi P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 17,5 SBi P65, Ören-Ripgrund P ,6 12,8 SBi P66, Hälsingöfjärden P ,7 3,1 SBi P67, Lillgrundet P ,6 3, SBi P71, Truthällän P ,6 8,9 SBi P73, Fäboda P , 11,5 SBi P75, Kallan P ,5 2, SBi P78, Orrskärsfjärden P ,4 1,8 SBi P79, Kackursfjärden P ,4 4,7 SBi L5 Luodonjärvi (Gertruds) L , 7,6 SBi L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,7 SBi Mä1, Mässkär N Mä ,5 5,7 sbi Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm, cm; Luodonjärven korkeus cm Lämpötila ast C ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 2-4 m/s 1-4 m/s Tuulen suunta SW S Jakelu: Pilvisyys 5-7/8 3-6/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

47 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.3 Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus 25813: : 1993 ISO 727-1: : 1994 SFS 321: :212 SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO :1998 1:213 1: :1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m ,1 1 P51 1m , 15,5 1,3 13 1, ,9 25 3, < 2 8,3 15 P51 2m ,9 15,3 9,9 99 1, , 26 3, < 2 8,3 15 P51-2m ,4 P52,1m ,1 1 P52 1m , 15,3 9,7 97 1, ,9 25 3, ,4 16 P52 3m ,2 15,1 9, ,8 25 3, ,8 17 P52-2m ,4 P53,1m ,1 2 P53 1m , 15,7 8,9 9 2, ,7 39 2, ,8 29 P53 5m , 15,7 542 P53 9,1m ,3 15,4 8,8 88 2, ,7 26 3, ,9 26 P53-2m ,4 P54,1m ,1 2 P54 1m , 17,1 8,7 9 2, ,7 74 2, ,9 5 P54 2,7m , 15,3 8,8 88 1, ,8 31 3, ,2 25 P54-2m ,1 P55 1m , 18,5 8,6 92 2,8 46 7,6 97 2, ,4 6 P55 3,2m ,3 15, , ,8 36 2, ,4 28 P55-2m ,5 P61 1m , 15,6 9,3 93 1,8 55 7,8 26 3, ,8 17 P61 3,8m ,4 15,5 9,1 91 2,2 55 7,8 29 3, ,7 18 P61-2m ,9 P62 1m , 15,6 9,3 94 1, ,8 22 3,4 26 < < 2 6,9 12 P62 5m , 15,4 552 P62 1m , 15,4 551 P62 13,7m ,4 15,4 9,1 91 1, ,8 22 3, ,5 12 P62-2m ,3 P64 1m , 15,9 9,4 95, ,9 12 3,13 23 < < 2 6,4 2 P64 5m , 15,8 567 P64 1m , 15,4 567 P64 15m , 15,2 567 P64 16,7m ,5 15,1 9,3 92, ,8 15 3, < 2 6,1 32 P64-2m ,4 P65 1m , 15,9 NA NA, ,9 14 3,12 22 < < 2 6,1 4 P65 5m , 15,5 566 P65 1m , 15,4 566 P65 12,6m ,8 15,4 9,1 91 1, ,9 15 3, P65-2m ,1 1484: 1997 ISO 11885:9

48 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.3 Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus 25813: : 1993 ISO 727-1: : 1994 SFS 321: :212 SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO :1998 1:213 1: :1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P66 1m , 16,4 8, ,7 44 2, ,2 23 P66 2,1m ,1 16,3 8,7 89 2,2 55 7,7 46 2,76 34 < ,6 24 P66-2m ,7 P67 1m , 16,1 9, ,8 36 2, P67 2,1m , 15,9 9,3 94 2, ,8 38 2, ,3 22 P67-2m ,7 P71 1m , 15,5 9,2 92 1, ,8 19 3, < 2 6,8 98 P71 5m , 15,4 558 P71 7,5m ,9 15,3 8,9 89 1, ,8 18 3, ,9 12 P71-2m ,3 P73 1m , 15,8 9,3 94, ,9 13 3,13 2 < < 2 5,8 13 P73 5m , 15,5 569 P73 1m ,5 15,5 9,1 91, ,9 11 3, < 2 5,3 17 P73-2m ,6 P75 1m , 15,3 9,3 93, ,9 11 3, < P75 5m , 14,9 557 P75 1m , 14,9 557 P75 15m , 14,9 557 P75 19m , 14,9 9,3 92, ,9 1 3, < 2 5,1 6 P75-2m ,7 P78 1m , 16 8,7 88 1, ,7 45 2, < P78 5m , 13,3 548 P78 1m ,8 8,4 6, 51 5,8 58 7,3 49 3, ,1 7 P78-2m ,7 P79 1m , 16,3 8,6 88 1, ,8 49 2, ,3 26 P79 3,2m ,7 16,4 8,2 84 1, ,7 5 2, ,2 26 P79-2m ,6 L5 1m , 17, ,7 8,6 7, < ,4 2 8 L5 5m ,6 17,1 7,8 8 4,6 8,5 6, < ,6 2 5 L5-2m ,6 L6A 1m , 16, ,3 9,1 7, ,9 5 8 L6A -2m ,7 Mä1 1m , 15,7 9,5 95 1, , , < 2 88 Mä1-1m ,7 15,4 9,1 92 1, , ,6 23 < < 2 12 Mä1-2m ,3 1484: 1997 ISO 11885:9

49 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.4 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Lokakuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P ,3 3,2 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,7 4,5 KiKa P53, Gråggören P ,8 13,6 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,2 4,4 KiKa P55, Svinören P ,2 4,7 KiKa P61, Rajstall P ,6 4,7 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,2 15, KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,2 18,2 KiKa P65, Ören-Ripgrund P , 13,3 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,6 3,4 KiKa P67, Lillgrundet P ,4 3,3 KiKa P71, Truthällän P ,8 9,4 KiKa Näytteenottaja Lisätiedot P73, Fäboda P KiKa Näytteitä ei voitu ottaa kovan tuulen ja P75, Kallan P KiKa aallokon vuoksi (1-11 m/s) P78, Orrskärsfjärden P ,5 11, KiKa P79, Kackursfjärden P ,5 5, KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L , 7,8 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,1 2,8 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Meriveden korkeus cm, cm; Luodonjärven korkeus cm Lämpötila 7-9 ast C 5 ast C Arja Palomäki Hästgrundetin patoluukut: toinen auki, toinen kiinni; molemmat kiinni. Tuulen nopeus 4-9 m/s 4-8 m/s ympäristöasiantuntija Gertrudin molemmat patoluukut kiinni. Tuulen suunta S-SW NW Pilvisyys 6-8/8 3/8 Jakelu: Tihkusade UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

50 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämittaus ISO 727-1: : 1994 SFS 321: :212 SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtavuudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1: :1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m ,1 13 P51 1m , 7,4 1,7 54 7,5 38 2, ,6 31 P51 2m ,2 7,4 1,8 54 7,6 38 2, ,3 3 P51-2m ,5 P52,1m 373-1,1 19 P52 1m , 7,5 1, ,5 27 2, ,4 18 P52 3m ,5 7, ,6 26 2, ,1 18 P52-2m ,5 P53,1m ,1 2 P53 1m , 7,7 1, ,6 19 2, ,1 2 P53 5m , 7,7 528 P53 9,1m ,6 7,7, ,6 3 3, ,4 11 P53-2m ,8 P54,1m ,1 6 P54 1m , 8,1 4,5 21 7,3 16 1, P54 2,7m ,4 8 3, ,3 96 1, ,4 9 P54-2m ,2 P55 1m , 7,4 4, ,2 14 1, P55 3,2m ,7 8,1 1,9 47 7,4 57 2, ,9 34 P55-2m ,9 P61 1m , 7,6, ,6 31 2, ,2 21 P61 3,8m ,7 7,7, ,6 28 2, < 2 7,1 17 P61-2m ,9 P62 1m , 7,6, ,6 25 2, < 2 6,6 13 P62 5m , 7,6 539 P62 1m , 7,6 542 P62 13,7m , 7,7, ,5 14 3, < P62-2m ,9 P64 1m , 7,6 1, ,7 24 2, < 2 6,5 16 P64 5m , 7,6 536 P64 1m , 8,2 547 P64 15m , 8,3 548 P64 16,7m ,2 8,3 1, ,7 16 3, < P64-2m , :9

51 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämittaus ISO 727-1: : 1994 SFS 321: :212 SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtavuudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1: :1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P65 1m , 7,7 1, ,7 24 2, < 2 6,3 14 P65 5m , 7,8 543 P65 1m , 7,9 546 P65 12,6m ,3 7,9 1, ,7 19 3, < P65-2m ,5 P66 1m , 7,3 1, ,5 85 1, P66 2,1m ,4 7,2 1, ,5 84 1, ,9 79 P66-2m ,9 P67 1m , 7,7 3,2 36 7,4 11 1, ,8 1 2 P67 2,1m ,3 7,7 3,2 39 7,4 11 1, ,6 1 1 P67-2m ,2 P71 1m , 7,4 2,2 53 7,6 31 2, ,6 16 P71 5m , 7,3 529 P71 7,5m ,4 7,4 2, ,7 27 2, ,5 16 P71-2m ,6 P73 1m z P73 5m z P73 1m z P73-2m z P75 1m z P75 5m z P75 1m z P75 15m z P75 19m z P75-2m z P78 1m , 7,8 1, ,6 5 2, ,6 47 P78 5m , 7,8 531 P78 1m , 7,9, ,5 17 3, < 2 6,5 79 P78-2m ,6 P79 1m , 7,8 2,1 28 7,3 11 1, P79 3,2m , 7,8 2, ,3 12 1, P79-2m ,8 L5 1m , 7,7 3,5 9,2 6,8 2 <, ,3 3 L5 5m ,8 7,7 3,6 9,2 6,8 21 <, L5-2m ,7 L6A 1m , 7,1 5,4 9,9 6,7 2 <, ,9 2 1 L6A -2m , :9

52 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.1 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 25 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,2 4,2 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,2 4, KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,6 14,6 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,9 18,1 KiKa P67, Lillgrundet P ,3 2,9 KiKa P79, Kackursfjärden P ,1 4,7 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,1 7,5 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus +18 cm, Luodonjärven vedenkorkeus +18 cm Lämpötila ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 2-4 m/s Tuulen suunta NW Jakelu: Pilvisyys 5-7/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

53 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.1 Pietarsaaren merialue Viikko 25 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Sameus Sähkönjohtavuus, 25 C Kenttämitt aus 727-1: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321: :212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO :1998 1:213 Nitriitti- ja nitraattitypen summa 1: :1997 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m ,3 P52 1m , , P54-2m ,5 P54 1m , 18, ,8 1 1, P62-2m ,5 P62 1m , 15,3 2, ,7 4 2, P64-2m ,6 P64 1m , 13,7 1, ,86 25 < < 2 P67-2m ,4 P67 1m , 16,4 2, ,8 65 2,32 35 < P79-2m ,4 P79 1m , 17,9 2,6 85,4 7,2 13 <, L5-2m , L5 1m , 17,3 3,4 7,6 6,9 16 <, L6A -2m ,8 L6A 1m , 18,5 4,9 9,5 6,8 21 <, Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori 1:213

54 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.2 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 27 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,8 4,2 KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P ,3 4,1 KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P ,3 14,9 KaK P64, Nygrundet-Mässkär P ,3 18, KaK P67, Lillgrundet P ,4 2,9 KaK P79, Kackursfjärden P , 4,6 KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 7,3 KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,6 KaK Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus +17 cm, Luodonjärven vedenkorkeus +15 cm Lämpötila ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 2-4 m/s Tuulen suunta E Jakelu: Pilvisyys 3-6/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

55 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.2 Pietarsaaren merialue Viikko 27 UPM Kymmene Oyj, Pietarsaari 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Sameus Sähkönjohtavuus, 25 C Fosfaattifosfori Kenttämittaus ISO 727-1: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321: :212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO :1998 1:213 Nitriitti- ja nitraattitypen summa 1: :1997 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m ,9 P52 1m , 11,3 1, ,7 29 2, < 2 P54-2m ,9 P54 1m , 15,5 2,3 45 7,7 73 2, P62-2m ,9 P62 1m , 13,7 1, ,9 23 2, < 2 P64-2m ,3 P64 1m , 13,7, ,9 21 2, < 2 P67-2m ,7 P67 1m , 17,3 2, ,7 81 2, P79 1m , 18,9 1, ,2 11, P79-2m ,8 L5 1m , 18,8 3,3 8,1 6,9 16 <, L5-2m ,8 L6A 1m , 19,5 5,2 9,5 7,1 2 <, L6A -2m ,1 Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori 1:213

56 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.3 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 29 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,1 4,3 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,3 4,1 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,8 14,6 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,8 17,6 KiKa P67, Lillgrundet P ,6 3, KiKa P79, Kackursfjärden P ,5 4,7 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,1 7,6 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm, cm. Luodonjärven vedenkorkeus cm Lämpötila ast C 12 ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 4-1 m/s 1 m/s P Tuulen suunta N N Jakelu: Pilvisyys 8/8 7/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

57 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.3 Pietarsaaren merialue vk 29 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämit taus 727-1: :1994 SFS 321: :212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m ,7 P52 1m , 15, ,7 35 2, P54-2m , P54 1m , 16,1 4,8 48 7,7 66 2, P62-2m ,6 P62 1m , 15,6 3, ,6 35 2, P64-2m ,3 P64 1m , 14,6 1, ,6 18 3, P67-2m ,6 P67 1m , 16,2 2, ,6 54 2, P79-2m ,2 P79 1m , 16,3 1, ,5 1 1, L5-2m ,3 L5 1m , 16,9 3,4 8,1 6,9 16 <, L6A -2m ,7 L6A 1m , 17,1 7,4 9,7 7, 23 <,

58 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.4 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 31 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkö- syvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,6 4, KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P , 3,8 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,7 14,4 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P , 17,6 KiKa P67, Lillgrundet P ,4 2,8 KiKa P79, Kackursfjärden P ,7 4,6 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L , 7,3 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus +7 cm. Luodonjärven vedenkorkeus +16 cm Lämpötila ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 1-2 m/s P Tuulen suunta S Jakelu: Pilvisyys 7-8/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

59 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.4 Pietarsaaren merialue vk 31 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämit taus 727-1: :1994 SFS 321: :212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m ,6 P52 1m , 16,5 2, ,8 27 3, P54-2m ,3 P54 1m , 19 3, ,7 96 2, P62-2m ,9 P62 1m , 16,8 1, ,8 18 3, < 2 P64-2m ,8 P64 1m , 15,9, ,7 15 3, < 2 P67-2m ,6 P67 1m , 18,1 2, ,8 53 2,74 4 < P79-2m , P79 1m , 18,8 1,6 29 7,5 85 1, L5-2m ,1 L5 1m , 19,3 3,6 8,3 6, < L6A -2m ,9 L6A 1m , 19,4 7,7 9,3 7,

60 Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Luodonjärven korkeus cm Lämpötila ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 6-8 m/s Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.5 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 35 Tilaaja: Pietarsaaren merialueeen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,2 4,3 ArK P54, Risöhäll=Sandgrund P ,2 4,1 ArK P62, Ådön-Gräsgrundet P ,3 14,7 ArK P64, Nygrundet-Mässkär P ,1 17,8 ArK P67, Lillgrundet P ,7 3, ArK P79, Kackursfjärden P ,2 4,7 ArK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,2 7,6 ArK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A , 2,7 ArK Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja

61 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.5 Pietarsaaren merialue vk 35 Pietarsaaren merialueeen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus 727-1: :1994 SFS 321: :212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m , 11,8 1, ,7 24 3, P52-2m ,2 P54 1m , 14,4 5, ,7 9 2, P54-2m , P62 1m , 12,3, ,8 16 3, < 2 P62-2m ,6 P64 1m , 11,7, ,8 12 3, < 2 P64-2m ,8 P67 1m , 13, ,8 66 2, P67-2m ,1 P79 1m , 13,4 1, ,7 68 2, P79-2m ,2 L5 1m , 13,5 3,7 8,8 7, 17 <, L5-2m ,1 L6A 1m , 12,8 7,2 12,9 7,1 23 <, L6A -2m ,1

62 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.6 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 38 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,4 4,2 HIm P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 4, HIm P62, Ådön-Gräsgrundet P , 14,7 HIm P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 17,8 HIm P67, Lillgrundet P , 11,8 HIm P79, Kackursfjärden P ,8 4,7 HIm L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,1 7,7 HIm L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7 HIm Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Luodonjärven korkeus cm, meriveden korkeus +12 cm Lämpötila 9 ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 1-4 m/s Tuulen suunta S Jakelu: Pilvisyys 8/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

63 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.6 Pietarsaaren merialue vk 38 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus ISO 727-1: :1994 SFS 321: :212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta :1998 1:213 1: :1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m , 1,8 2,4 49 7,6 81 2, P52-2m ,3 P54 1m , 11,8 6,2 55,7 7,2 2 <, P54-2m , P62 1m , 1,8 1,5 49 7,6 45 2, P62-2m ,3 P64 1m , 1,9, ,7 13 2, < 2 P64-2m , P67 1m , 11,8 4, ,4 16 <, P67-2m ,7 P79 1m , 11,7 1, ,4 86 1, P79-2m ,7 L5 1m , 12,1 3,2 8,8 6,9 18 <, L5-2m ,7 L6A 1m , 11,5 6 8,7 6,9 19 <, L6A -2m ,4

64 Liite/ Bilaga 4 TUTKIMUSTODISTUS 217E Tarkkailu: Pietarsaaren merialueen perifyton Tarkkailukierros: Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot Ådo A Ådo A ,5 KiKa Ådo B Ådo B ,7 KiKa Kackurinlahti A Kack A ,7 KiKa Kackurinlahti B Kack B ,8 KiKa Alholmenskraft B Alho B ,9 KiKa UPM Kymmene C UPM C ,6 KiKa Satama D Sat D ,7 KiKa Kaupunki A Kau A ,8 KiKa Mässkär E Mäss E ,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin Arja Palomäki Taustatiedot: ympäristöasiantuntija meriveden korkeus +7 cm lämpötila C pilvisyys 8/8 tuulen nopeus -1 m/s Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

65 Liite/ Bilaga 5 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset 217/ Vattenanalyser av NTM centralen i Södra Österbotten 217 (haettu ) P 64 Pietarsaaren edusta Näytepvm Syvyys Kok.syv. Näkösyv. lämpötila ph Sähkönj. Salin. Happi Happi Sameus Väri kok N NH 4 N NO 2+3 N kok P PO 4 P TOC SIO 2 klorof. m m m C ms/m kyll.% mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l ,6 2,5 18,2 7,7 51 2,8 96 8,9 2, ,4 6,9 1, , ,7 1, , ,6 1 5, ,6 13,8 7, , ,2 1, ,6 2, ,6 3,2 12,6 7,8 53 2,8 94 9,9 1, ,1 1 8,4 2, ,6 12,4 54 2,9 93 9,9 1, ,6 11,4 58 3,1 93 1,1,7 5, ,6 9,5 7,6 59 3,2 88 9,9, , ,6 4,6

66 Liite/ Bilaga 6 FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 217; statistik uppsamlad från delägarlagen VESTERSUNSBY Fångster 217 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT 216 sik lax gädda 4252, abborre öring lake 4593, nors strömm gös siklöja id braxen mört övrigt ål 1 harr totalt Kommentarer till årets statistik: Braxen fångsten: Foderkören ger bra pris på foderfisk, - så fiskarna har igen börjat öka sitt fiske efter braxen o mört strömmingsfångsten: Fångsten härstammar från EN (1 st) kommersiell fiskare i Larsmo ANVÄNDA REDSKAP 217 Vestersundsby Larsmo ** Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs Nät: < 4 mm 33** 1 x x 5 Nät: 4 5 mm maskstorlek 185 ** 54 x x 1 65 Nät: > 5 mm maskstorlek 55 ** 11 x x 2 Strömm fällor 2 ** Sikfällor/Laxryssja 22 ** 6 x x 6 Lakryssjor 61 ** 32 x x Gäddsaxar 4 ** Katsor x 25 x x 1 Kastspön x 2 x x 1 Lakkrokar Sikkrokar metspön x 5 x x 25 ** yrkesfisket x=används ANTAL FISKARE 217 Fritidsfiskare Kommersiella f Totalt 217 Totalt 216 Larsmo by Eugmo by Vestersundsby V:fiskargille Kyrkoby Pörkenäs

67 Liite/ Bilaga 7 Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 217/ Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 217 Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 217/ Yleisten uimarantojen veden laatu 217 Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Lähde: (luettu ) Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Enterokit Sinilevä- Obs Bedömning pvm MPN/ 1 ml cfu/ 1 ml havainto Huom Arvio Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/28) < 5 < 2 Bosund/ Brännbacka < 1 ei ei ok ei ei ok < 1 < 1 ei ei ok Kackur ,7 2 < 1 ei ok ,3 4 < 1 ei ok ,5 1 < 1 ei ok Sonamo ei ei ok < 1 1 ei ei ok < 1 1 ei ei ok Kittholmen* < 1 ei ei ok FI ei ei ok ei ei ok < 1 ei ei ok Lillsand/ Pikkuhiekka* < 1 < 1 ei ei ok FI < 1 < 1 ei ei ok < 1 ei ei ok < 1 ei ei ok Storsand/ Isohiekka < 1 ei ok , ei ok ,3 1 < 1 ei ok Fäboda Cafestrand* < 1 < 1 ei ei ok FI < 1 ei ei ok < 1 < 1 ei ei ok ei ei ok * Klassificerad som EU strand, d.v.s. > 1 besökare / dag vid högsäsong * Luokiteltu EU-rannaksi eli > 1 kävijää/ päivä sesonkiaikan Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/28 vaatimukset. ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr 354/ 28. Kursiivi: Tulos ei täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven. OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.

68 Liite/ Bilaga 8 Algobservationer 217 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram. Levähavainnot 217 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavainto-ohjelmaan. Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama Period / Ajanjakso Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin Vecka Viikko Blågröna alger Sinilevää Bedömningsskala / Arviointiasteikko 3 = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää 2 = Rikligt med alger / Runsaasti levää 3 = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja Observatörer / Havainnoitsijat: Esa Koskela Lähde: Järviwiki, (luettu )

69 Liite/ Bilaga 9 Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinten yksilömäärien keskiarvot ja lajiluvut sekä biomassojen (märkäpaino) keskiarvot vuonna 217. (Nyman 218) Lajiluvussa ei ole otettu huomioon lajilleen määrittämättömiä harvasukasmatoja, Oligochaeta indet. Määrittämättömät madot ovat todennäköisesti samoja lajeja kuin määritetyt madot. (Nyman 218) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi siltti lieju lieju siltti lieju lieju Näytteenoton syvyysväli 8,8 9,2 3,6 3,6 14,4 14,5 14,5 14,5 8,4 8,4 9,8 9,8 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² Hydra TURBELLARIA Cyanophthalma obscura NEMATODA Marenzelleria Manayunkia aestuarina 49 OLIGOCHAETA indet Limnodrilus hoffmeisteri 455 Potamothrix hammoniensis Chaetogaster diaphanus 8 24 ACARINA 8 Cladocera 24 OSTRACODA COPEPODA Chaoborus flavicans 24 Procladius Ceratopogonidae 8 Summa Lajiluku (excl. Oligochaeta indet.) Märkäpaino Paikan nimi Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² Hydra,3,2,1 TURBELLARIA,5,1,11 Cyanophthalma obscura,93,2,21,149,116,152 NEMATODA,2,2,6,1 Marenzelleria 1,415,569,485 2,291,198,18 Manayunkia aestuarina,11 OLIGOCHAETA,83,524,5,7,647,251 ACARINA,1 Cladocera,2 OSTRACODA,29,95,17,2,76,363 COPEPODA,1,2,2,1,2,4 Chaoborus flavicans,13 Procladius,5,24,2,67,11 Ceratopogonidae,7 Summa 1,635 1,392,63 2,55 1,19 1,64

70 Liite/ Bilaga 1 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina Belastning från OSTP Finland Oy Ab under åren t/vuosi 6 kok-n kg/vuosi 1 8 Fluoridi Luparaja 18 kg/a Tavoitearvo 3 t/a kg/vuosi 3 Cr kg/vuosi 18 Ni 25 Luparaja 25 kg/a Luparaja 16 kg/a kg/vuosi 3 Pb kg/vuosi 2,5 Cd 25 Luparaja 25 kg/a 2 Luparaja 2 kg/a 2 1, ,5 liukoinen Cd Luparaja,5 kg/a kg/vuosi 3 Cu 2,5 2 1,5 1,

71 Liite/ Bilaga 11 MENETELMÄLIITE Pietarsaaren merialueen tarkkailu 217 Määritysraja Analyysi Akkreditointi Yksikkö Menetelmä Mittausepävarmuus Enterokokit (36 C 2 vrk) kpl/1 ml :2,5-3, ±,3, * Fe (ICP-MS) µg/l :5,5 > 3 ±1 % 5-2 ± 3, * Fe (ICP-OES) µg/l 11885:9 5 > 2 ±15 %,1-5 mg/l ±,4 mg/l, * Happi mg/l 25813:1993,1 >5 mg/l ±8%,5-4 mg/l ±,3 mg/l, * Kiintoaine mg/l 872:25,5 >4 mg/l ±15% 1-4 µg/l ±,4 µg/l, * Klorofylli-A µg/l SFS 5772: >4 µg/l ±1 % Sis. men. A14, 5-1 ±15, * Kok. N µg/l perustuu :98 5 >1 ± 15% 3-15 ±1,5, * Kok. P µg/l Sis. men. J-4 3 >15 ±1 % 3-15 µg/l ±2 µg/l, * NH4-N µg/l Sis. menj-46 3 >15 µg/l ±15% 2-2 µg/l ±2 µg/l, * NO2,3-N µg/l 13395:1996 () 2 >2 µg/l ±1% ph * 1523:212,2 2-2 µg/l ±2 µg/l, * PO4-P µg/l Sis. men. J-41 2 >2 µg/l ±1% Saliniteetti ppt Laskettu sähkönjohtavuudesta Sameus * FTU 727:2,1 Sähkönjohtavuus * ms/m 27888,1 TOC * mg/l 1484:1997,4 * Väri komp. mg Pt/l 7887:212 5,1-1 FTU ±,1 FTU, >1 FTU ±15 %,1-1 ms/m ±,2 ms/m, >1 ms/m ±5%,4-2 ±,2, >2 ±1 % 5-5 mgpt/l ±5 mgpt/l, 5-1 ±1, >1 mgpt/l ±1% Eurofins Nab Labs Oy Business ID: Survontie 9 D FI-45 JYVÄSKYLÄ

72 Liite/ Bilaga 12 Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 212) mukaiset parametrikohtaiset vedenlaatuluokat Pietarsaaren edustan ja Luodonjärven havaintopisteillä vuosina N = kokonaistyppi, P = kokonaisfosfori, NS = näkösyvyys ja chl = a klorofylli. Tyyppi/ Piste vesimuodostuma P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS 51 Ps Prs edusta ,5 1, ,5 1, ,7 1, ,6 1, ,4 2, 52 Ps Prs edusta , 1, ,5 1, ,3 1, ,1 1, ,7 1,7 53 Ps Prs edusta , 1, ,1 1, ,6 1, , ,4 1,6 54 Ps Prs edusta ,3 1, , 1, ,9 1, ,1, , 1,3 55 Ps Prs edusta ,4, , 1, ,9 1, ,8, ,5 1,2 61 Ps Prs edusta ,5 1, ,5 1, ,2 1, ,2 1, ,9 2, 62 Pu Kallan ,5 2, , 3, ,7 2, ,2 1, ,1 2,3 64 Pu Kallan ,6 4, ,6 5, , 4, ,4 3, ,8 4,1 65 Pu Kallan ,3 3, ,6 4, , 3, , ,1 3,6 66 Ps Prs edusta ,3 1, ,, , 1, , ,7 1,7 67 Ps Prs edusta ,1 1, ,8 1, ,2 1, ,7, ,2 1,5 71 Pu Kallan ,6 3, , 4, ,7 3, ,5 1, ,3 2,6 73 Pu Ukpyy ulko ,7 6, 1 2 1,6 6,6 8 26,5 5, ,6 6, 75 Pu Kallan 8 3 1,8 5, ,5 5, ,2 6, ,7 7,5 78 Ps L saaristo ,6 2, ,7 1, ,7 1, ,6, ,7 2,4 79 Ps Prs edusta ,8 1, ,3 1, ,7 1, ,7, ,5 1,8 Tyyppi/ Piste vesimuodostuma P N Chl P N Chl L5 Mrh/ Luodonjärvi , ,5 L6A Mrh/ Luodonjärvi , ,2 217 Parametri Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok P Pu alle yli 2 Kok P Ps alle yli 27 Kok N Pu alle yli 4 Kok N Ps alle yli 42 NS Pu yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a klo Pu alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a klo Ps alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16

73 Liite/ Bilaga 13 Tutkimustodistus (1) Förening Mässkärs Lotsstation r.f. c/o Anders Boström 686 Pietarsaari Näytetiedot Näyte Jätevesi Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite Yhteyshenkilö Sinikka Hannila ei saatetta mukana, pulloissa ei tietoa kumpi on tuleva kumpi lähtevä, ulkonäön perusteella määritelty kumpi on kumpi Analyysi Menetelmä Yksikkö Jätevesi tuleva Kiintoaine (GF/A) * 872:25 mg/l Alkaliniteetti * Sis. men. MO-VESI-235, mmol/l 11 6,8 237 (ph 4,5, 4,2) ph-arvo, 25 C * SFS 321:1979 6,8 7,6 Kokonaistyppi * :1998 mg/l Ammoniumtyppi * 1:213 mg/l Nitraattityppi * 13395:1997 mg/l,81 7,7 Fosfori, liuk.,45 µm * 1:213, mg/l 13 6,1 suodatus,45 µm Kokonaisfosfori * 1:213 mg/l 18 6,2 BOD7 ATU * :1998 mg/l CODCr * SFS 554:1988 mg/l *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Mittausepävarmuus ilmoitetaan pyydettäessä Jätevesi lähtevä Sinikka Hannila Kemisti Jakelu anders@bostlaw.com; Eeva-Kaarina Aaltonen; Kari Saari; masskar@masskar.fi Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI

74 Liite/ Bilaga 14 Pietarsaaren edustan sedimenttiselvityksen havaintopisteet vuonna 217. Piste 64 on vertailupisteen P4 varapiste. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa)

75