RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki Nro

2 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014)

3 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys 1. VESISTÖTARKKAILUN PERUSTE AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusalue Veden laadun tutkimus KUORMITUS Jätevesikuormitus Kalankasvatus Hajakuormitus SÄÄTIEDOT JA MERIVEDEN KORKEUS Sää Meriveden korkeus VEDEN LAADUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Lopputalvi ( ) Alkukesä ( ) Keskikesä ( ) Loppukesä ( ) Alkusyksy ( ) Kesäkauden keskiarvot Loppusyksy ( ) KASVIPLANKTONIN BIOMASSA JA LAJISTO TIIVISTELMÄ KIRJALLISUUS... 61

4 4 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Liitteet Liite 1. UPM-Kymmene Oyj:n ja Metsä Fibre Oy:n jätevesikuormitus v Liite 2. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikat Liite 3. Vesinäytteiden analyysitulokset Jakelu Forchem Oy UPM-Kymmene Oyj/Seija Vatka UPM-Kymmene Oyj/Eerik Ojala Rauman kaupunki/tekninen virasto/rauman vesi Rauman kaupunki/tekninen virasto/ympäristönsuojelu Rauman kaupunki/ympäristölautakunta Raumanmeren kalastusalue/c/o Marjo Aikko Ilmatieteen laitos/jäätutkimus ja -palvelu Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/harri Helminen Sähköpostitse: Forchem Metsä Fibre Metsä Fibre Metsä Fibre Metsä Fibre UPM-Kymmene UPM-Kymmene Rauman Rauman Velhonveden-Ruotsinveden Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Kannen kuva: Janne Sinervo Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 5 (61) 1. VESISTÖTARKKAILUN PERUSTE Rauman edustan merialueella on tehty tarkkailututkimuksia Rauman kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n (aikaisemmin Oy Rauma-Repola Ab, sitten Yhtyneet Paperitehtaat Oy Rauman Paperi) jätevesien vaikutuksista merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen jo vuodesta 1969 lähtien. Vuodesta 1996 tarkkailuun on kuulunut myös Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä-Fibre Oy Rauman tehdas). Rauman metsäteollisuuden ja Rauman kaupungin jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa metsäteollisuuden puhdistamolla. Yhdyskuntajätevesien sisältämät ravinteet korvaavat yhteispuhdistuksessa metsäteollisuuden jätevesien puhdistukseen tarvittavia lannoiteravinteita ja kuluvat suureksi osaksi biologisen puhdistusprosessin ylläpitämiseen. Yhteispuhdistuksen avulla pyritään pienentämään etenkin mereen tulevaa typpikuormitusta. Yhteispuhdistus alkoi huhtikuussa Rauman kaupungin Maanpäänniemen puhdistamo sai kesällä 2010 luvan ( , Dnro LSY-2007-Y-199), joka koskee Rauman kaupungin (Kodisjoki mukaan lukien), Eurajoen ja Lapin kuntien alueilta viemäröitävien jätevesien sekä sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien lupamääräysten mukaista käsittelyä ja johtamista Rauman metsäteollisuuden puhdistamolle tai poikkeustilanteissa Rauman kaupungin Maanpäänniemen puhdistamolta suoraan mereen. Lupamääräysten mukaan suoraan mereen johdettavan jäteveden käsittelyn tavoitteena on oltava mahdollisimman hyvä käsittelytulos ja luvassa mainittujen tavoitearvojen saavuttaminen. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus) hyväksymällä tavalla metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolta johdettujen päästöjen vaikutustarkkailun yhteydessä. Rauman metsäteollisuuden teollisuusjätevedet sisältävät UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan ja Metsä-Fibre Oy Rauman tehtaan sekä Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon jätevedet. Kesäkuussa 2010 tuli voimaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama lupapäätös Dnro LSY-2004-Y-356. Luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti laajennetussa ja tehostetussa puhdistamossa tai vähintään vastaavalla, lupamääräysten mukaisen käsittelytuloksen saavuttamiseksi tarvittavalla tavalla eikä mereen johdettava jätevesi saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Tarkkailututkimuksen kustantavat Rauman kaupunki ja UPM-Kymmene Oyj Rauma. Haapasaarenveden veden laadun seurannan kustantaa Rauman kaupunki. Kylmäpihlajalta (435) ja maalis- ja elokuussa myös Rounakarin (395) ja Järviluodon luoteispuolen (385) havaintopaikoilta tehtiin ohjelmaan kuulumattomia määrityksiä (silikaatti, saliniteetti ja TOC), joiden tilaajana ja kustantajana oli Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman edustan merialueen tarkkailun tavoitteena on fysikaalis-kemiallisin tutkimuksin tarkkailla jätevesien laimenemista ja leviämistä sekä vaikutuksia merialueen happija ravinnetalouteen. Jätevesien hygieenisiä vaikutuksia tarkkaillaan suolistoperäisten ja lämpökestoisten kolimuotoisten sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrityksin. Jätevesien rehevöittäviä tai muita haitallisia vaikutuksia merialueen luonnontalouteen

6 6 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) selvitetään jokavuotisin kasviplanktontutkimuksin sekä määrävuosin tehtävin pohjaeläintutkimuksin. Tarkkailun tarkoituksena on myös tuottaa tutkimustietoa merialueen ekologisen tilan ja sen muutosten arvioimiseksi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ohjeistuksella uutta tarkkailuohjelmaluonnosta (Turkki 2013, ). Ohjelmasta ei ole tullut virallista hyväksymispäätöstä ELY-keskukselta. Vuonna 2014 tehtiin veden laadun tutkimusten lisäksi makrofyyttiseuranta, jonka toteutti Varsinais-Suomen Vesistösaneeraus Oy. Makrofyyttiseurannan tulokset on raportoitu erikseen (Vahteri & Savoila 2015). Jätevesien vaikutuksia Rauman edustan merialueen kalastoon ja kalatalouteen tarkkaillaan kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tämä raportti käsittelee vuonna 2014 tehtyjen tarkkailututkimusten tuloksia ja tulosten tulkinnalle tarpeellisia taustatietoja. Niiden perusteella esitetään arvio merialueen tilasta ja käyttökelpoisuudesta sekä näiden kehityksestä viime vuosina. Raportissa verrataan myös vuoden 2014 kesäkauden keskimääräisiä tuloksia pintavesien ekologisen luokituksen luokkarajoihin. Tietoja ja arvioita veden tilasta ja laadusta on esitetty tarkkailun väliraporteissa, joiden tieto on sisällytetty nyt laadittavaan vuosiyhteenvetoon. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. Tutkimusalue Rauman edustan merialue on melko avointa sisäsaaristoa, jossa veden keskisyvyys on 5 7 metriä ja suurimmat syvyydet 15 metriä. Saaristovyöhyke on verraten kapea, ja avomeren vaikutus tuntuu sen vuoksi voimakkaana rannikon lähivesiin asti. Meriveden virtauksilla on huomattava merkitys jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle. Rauman edustalla kulkee hidas rannikon suuntainen päävirtaus pohjoiseen keskimäärin nopeudella 2 cm/s. Tämän ohella esiintyy saariston syvimpiä uomia pitkin suuntautuvia paikallisia virtauksia etelään ja pohjoiseen. Veden vaihtuvuus avovesikautena on merialueella verrattain hyvä. Idänpuoleiset tuulet aiheuttavat lisäksi pintakerroksen veden virtauksen avomerelle, jolloin koko merialueen vesimassa vaihtuu lyhyessä ajassa syvän veden kumpuamisen seurauksena. Merialueelle purkautuu makeita vesiä hyvin vähän, joten maa-alueilta luontaisesti tai hajakuormituksena huuhtoutuvat ainemäärät ovat pieniä. Sirppujoen ja Lapinjoen vesistöalueiden väliin jäävä valuma-alue on 577 km 2, sen järvisyys 2,5 % ja peltoprosentti 16. Kukolanlahteen ja Unajanlahteen purkautuu viljelyksiltä ja metsäalueilta vettä tuovia ojia. Ympäristöhallinnon laatiman pintavesien ekologisen tilan luokittelun perusteella Selkämeren rannikkovesistä ja mm. Rauman edustan merialueesta suurin osa on luokiteltu hyvään luokkaan. Rauman edustan sisimmät vesialueet ovat tyydyttävään tilaan kuuluvia vesimuodostumia.

7 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 7 (61) 2.2. Veden laadun tutkimus Merialueen tilaa ja veden laatua tutkittiin 13 havaintopaikassa (kuva 1, liite 2) kuusi kertaa vuoden aikana (maalis-, kesä-, heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa). Tarkkailuun on lisätty kesäkuusta 2006 lähtien Rauman kaupungin ympäristönsuojelutoimiston tilaamana Haapasaarenveden havaintopaikka (HAAP), jota tarkkaillaan Rauman merialueen tarkkailujen yhteydessä. Vertailualueina käytettiin havaintopaikkaa 435 (Kylmäpihl. lä) avomerellä ja havaintopaikkaa Pran 310 Truutinpauha Pyhärannan edustalla ( ). Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hoitama veden laadun intensiiviseuranta Truutinpauhan havaintopaikassa päättyi vuoden 1999 lopulla ja vuodesta 2001 lähtien havaintopaikka liitettiin osaksi Pyhämaan kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailua. Tutkitut suureet ja niiden tulokset on esitetty liitteessä 3. Tuotantokerroksen patsasnäytteistä havaintopaikoissa 335, 350, 360, 365, 385, 395, 430, 435 ja 440B määritettiin kasviplanktonin biomassa ja lajisto havaintopaikoittain heinä- ja elokuussa. Yhteensä siis 18 näytettä. Toukokuussa 2006 vaihtoi kiintoainemääritysmenetelmän Sartorius 0,65 toiseen eli Nuclepore 0,4 -menetelmään, koska Sartorius-suodattimien maahantuonti päättyi. Menetelmät eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2014 kiintoainepitoisuuksia voi suoraan verrata ainoastaan vuosien kiintoainepitoisuuksiin. Rauman talvitutkimuksen ( ) näytteet otettiin avovedestä veneellä. Uloimmalla merialueella Kylmäpihlajan länsipuolella oli edeltäneen yön kovien tuulien seurauksena suuria maininkeja. Heinäkuun tarkkailukerralla ( ) kenttähavaintojen mukaan aallonmurtajan sisäpuolella (350) vesi oli ruskeaa. Pisteeltä 385 pisteelle 350 vedessä oli havaittavissa pieniä rihmalevälauttoja. Järviluodon luoteispuolella (385) vesi oli rusehtavaa ja Haapasaarenvedellä (HAAP) oli havaittavissa levää (1). Edelleen elokuussa ( ) Haapasaarenvedellä oli kenttähavaintojen mukaan vesimassassa selvästi levää. Tarkkailussa käytetään vesi- ja ympäristöhallinnon hyväksymiä näytteenotto- ja analyysimenetelmiä (SFS-standardit, Kettunen 2008, Mäkelä ym. 1992). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Kasviplanktonnäytteet analysoi biologi Sanna Autio käänteismikroskoopilla. Näytteistä määritettiin lajitasolla kasviplanktonin biomassat ja yksilömäärät laajan kvantitatiivisen menetelmän (Järvinen ym. 2011) mukaisesti. Tulokset talletettiin ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin.

8 8 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014)

9 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 9 (61) 3. KUORMITUS 3.1. Jätevesikuormitus Rauman kaupungin biologis-kemiallisesti käsitellyt jätevedet johdettiin maaliskuun 2002 loppuun asti Maanpäänniemessä sijaitsevalta puhdistamolta mereen Maanpäänniemen ja Järviluodon välisen aallonmurtajan sisäpuoliselle alueelle. Samalle alueelle Sampaanalanlahden edustalle johdetaan myös metsäteollisuuden (Metsä-Fibre Oy:n selluloosatehdas, UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas sekä Forchem Oy:n mäntyöljytislaamo) biologisesti puhdistetut jätevedet (kuva 1). Huhtikuun alusta 2002 jätevedet on johdettu yhteiskäsittelyyn metsäteollisuuden puhdistamoon. Yhteispuhdistuksen avulla pyritään pienentämään etenkin mereen tulevaa typpikuormitusta. Lupaehtojen mukaan Maanpäänniemen puhdistamolla voidaan edelleen käsitellä kemiallisesti tai vastaavalla tavalla sellaiset virtaamahuiput, joita ei voida saavutettava puhdistustulos huomioon ottaen, käsitellä tarkoituksenmukaisesti metsäteollisuuden puhdistamolla. Raumalla toimivan kemiallisen metsäteollisuuden kuitupitoiset jätevedet on käsitelty vuodesta 1975 alkaen mekaanisesti. Vuodesta 1986 lähtien on puolet jätevesistä ja syyskuusta 1991 lähtien kaikki jätevedet käsitelty myös biologisesti. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n selluloosatehtaan toiminta päättyi vuoden 1991 lopussa, mikä yhdessä puhdistamoinvestoinnin kanssa pienensi selvästi mereen johdettavaa jätekuormaa. Oy Metsä-Rauma Ab:n (vuodesta 2001 Oy Metsä-Botnia Ab, nyk. Metsä-Fibre Oy) selluloosatehdas käynnistyi maaliskuussa 1996, mikä lisäsi mereen tulevaa kuormitusta. Mereen johdettava jätevesikuormitus pieneni kuitenkin uudelleen huhtikuussa 2002, kun Rauman kaupungin asutusjätevesien puhdistus lisättiin osaksi metsäteollisuuden jätevesien puhdistusta. Yhteispuhdistusta kokeiltiin aluksi viiden vuoden koejakson aikana. Metsäteollisuuden jätevesien typestä on arvioitu olevan leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa alle 10 %, Maanpäänniemen puhdistamon jätevesissä on käyttökelpoista typpeä 95 % kokonaistypestä (Jumppanen 1998). Puhdistetussa jätevedessä epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet jopa alle määritysrajan (Vatka 2005). Keväällä 2007 metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön laajennus, joka mahdollistaa jätevesien tehokkaamman puhdistuksen. Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman tehtaalla siirryttiin kesäkuussa 2007 valmistamaan ECF-(elemental chlorine free) valkaistua sellua. Valkaisumuutos nostaa COD- ja AOX-päästöjä mutta on muuten ympäristövaikutuksiltaan vähemmän haitallinen kuin aiemmin käytetty TCFvalkaisu, jonka käytöstä aiheutuu ECF-valkaisuun verrattuna moninkertaisesti kloorautuneita orgaanisia yhdisteitä. Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä-Fibre Oy) ja UPM- Kymmene Oyj sekä Rauman kaupunki tekivät uuden jätevesien yhteiskäsittelysopimuksen Rauman ja Eurajoen yhdyskuntajätevesien käsittelystä Rauman metsäteollisuuden jätevesien biologisessa puhdistamossa. Sopimuksen tavoitteena on mahdollisimman hyvä kokonaispuhdistustulos. Huhtikuussa 2013 suljettiin yksi UPM:n paperikoneista, jonka jälkeen tehtaaseen kuuluu kolme paperikonetta. Vuonna 2014 Rauman kaupungin jätevedet johdettiin lähes kokonaisuudessaan (n. 100 %) metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Maanpäänniemen puhdistamolta johdettiin mereen kemiallisesti puhdistettua vettä vain 70 m 3. Mereen johdettu kuorma oli poikkeuksellisen alhainen. Talvi oli vähäluminen, joten keväällä ei syntynyt sula-

10 10 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) misvesiä eikä vuoden aikana ollut pitkiä tai rankkoja sadejaksoja, jotka olisivat aiheuttaneet kuormitusta. Samoista syistä ohitukset viemäriverkostossa olivat erittäin vähäisiä. Vesistökuormitus oli em. syistä johtuen selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin; BOD, ravinne- ja kiintoainekuormitukset olivat kaikki alle 0,1 kiloa vuorokaudessa (taulukko 1). Fosforille ja kiintoaineelle on asetettu tavoitearvot ja ne saavutettiin. Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle johdettiin UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan, Metsä Fibre Oy:n Rauman tehtaan ja Forchem Oy:n jätevedet sekä pääosa Rauman kaupungin jätevesistä. Ne käsiteltiin biologisesti ja johdettiin Sampaanalanlahden edustalle (kuva 1). Yhteispuhdistamo toimi kesän ajan tauotta, vaikka paperitehtaalla oli reilun viikon mittainen seisokki juhannuksen aikoihin. Puhdistamolla oli elokuussa lyhytaikainen häiriö sähkökatkoksesta johtuen, jonka seurauksena osittain puhdistamatonta jätevettä (etuselkeyttimen kirkaste) meni 22 minuutin ajan mereen. Ympäristövaikutukseltaan päästö oli pieni. Paperitehtaan jouluseisokin aiheuttaman kuormitusvaihtelun johdosta ravinnekuormat olivat joulukuussa normaalia suuremmalla tasolla. Koko vuoden 2014 puhdistustulos oli hyvä ja alitti luparajat. Yhteispuhdistamon koko vuoden kuormitus mereen oli BOD 7 -kuormituksen osalta yli 30 % pienempi mutta fosforin osalta 27 % ja typen osalta 15 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kiintoainekuormitus oli samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2014 merialueen fosforikuormitus oli 26 % ja typpikuormitus 13 % edellisvuotta suurempi (taulukko 2, kuva 2). BOD 7 - kuormitus oli puolestaan 37 % ja kiintoainekuormitus 6 % vuotta 2013 pienempi. Vuosien keskimääräiseen verrattuna typpikuormitus oli 16 %, kiintoainekuormitus 28 % ja BOD 7 -kuormitus 41 % pienempi. Fosforikuormitus vastasi vuosien keskimääräistä kuormitusta. 90-luvun loppupuoleen ( ) verrattuna, jolloin yhteispuhdistus ei vielä ollut käytössä, vuoden 2014 BOD 7 - ja kiintoainekuormitukset olivat lähes 60 % ja typpikuormitus 37 % pienempi. Fosforikuormitus sen sijaan oli 51 % vuosien keskimääräistä suurempi. TAULUKKO 1. Rauman merialueen jätevesikuormitus vuonna 2014 (suluissa vuosi 2013). BOD 7 Fosfori Typpi Kiintoaine AOX kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Rauman kaupunki* <0,1(8,6) <0,1(0,34) <0,1(5,4) <0,1(12) - (-) Oy Metsä-Botnia Ab ja UPM-Kymmene Oyj ja Rauman kaupunki 511(770) 36,3(28,5) 326(283) 1500(1550) 190(210) Yhteensä 511(779) 36,3(28,8) 326(288) 1500(1562) 190(210) * Kokonaismäärä 3,992 milj. m 3, josta lähes kaikki (lähes 100 %) johdettiin yhteispuhdistukseen. TAULUKKO 2. Rauman merialueen jätevesikuormitus vuosina keskimäärin vuorokaudessa. Viisivuotiskausilta keskiarvo ja suluissa keskihajonta BOD 7 t/d 5,5 (7,5) 1,14 (0,52) 1,47 (0,81) 1,4 (0,3) 0,7 0,7 0,7 0,8 0,5 Fosfori kg/d 37 (26) 24 (7) 36 (8) 44 (8) 36 42,5 34,4 28,8 36,3 Typpi kg/d 370 (100) 520 (150) 530 (200) 430 (40) Kiintoaine t/d 2,5 (1,9) 3,5 (1,3) 3,8 (2,0) 3,1 (0,6) 1,7 2,2 1,8 1,6 1,5

11 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 11 (61) BOD 7 kg/d BOD7, kg/d typpi, kg/d typpi ja fosfori kg/d fosfori, kg/d KUVA 2. Rauman merialueen jätevesikuormitus vuosina keskimäärin vuorokaudessa Kalankasvatus Rauman edustan merialueella on toiminut kaksi kalankasvattamoa. Rauman Lohi Oy on tuottanut kirjolohta merialueen pohjoisosassa Nurmeksen ja Heinäsen saarten välisellä vesialueella sijaitsevassa kasvattamossa. Rauman Lohi Oy:n toiminta päättyi vuoteen Virtasen merikasvattamo on sijainnut merialueen eteläosassa Kukolanlahdessa Pyhärannan kunnan alueella. Virtasen kasvattamo ei tiettävästi ole kasvattanut kalaa vuoden 2000 jälkeen. Kalankasvattamoiden osalta tarkkailututkimukset loppuivat niiden viimeisenä toimintavuotena Hajakuormitus Rauman edustan merialueelle tulee verraten vähän valumavesiä mantereelta eikä hajakuormituksella ole merialueen veden laatuun yleisesti merkittävää vaikutusta. Unajanja Kortelanlahtiin laskevan Unajanjoen ravinnevirtaamia on arvioitu mm. merialueen tarkkailututkimuksen vuoden 1998 vuosiraportissa. Ravinnevirtaamat ja -valumat vaihtelevat suuresti vuosittain sademäärän ja sen ajallisen jakautuman sekä pintavalunnan mukaan. Eurajoen virtaama oli suurimmillaan tammikuussa. Myös maalis- ja marraskuussa virtaamat olivat muihin kuukausiin verrattuna hieman kohonneita. Touko lokakuussa virtaamat olivat erittäin pieniä myös aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2014 keskivirtaama (5,1 m 3 /s) oli hieman pienempi kuin vuoden 2013 keskivirtaama (6,4 m 3 /s) ja alle puolet vuoden 2012 virtaamasta (12,5 m 3 /s). Vuoden 2014 virtaama oli lähes 40 % pienempi kuin 2000-luvun aiempi ( ) keskimääräinen virtaama (8,3 m 3 /s) tai vuosien keskimääräinen virtaama (8,2 m 3 /s). Eurajoen vedessä

12 12 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) kulkeutui mereen 8,4 tonnia fosforia, 408 tonnia typpeä ja tonnia kiintoainetta. Jokiveden kuljettama ravinnemäärä oli selvästi tavallista pienempi; fosforin osalta kuormitus oli 65 % ja typen osalta 36 % normaalia pienempi. Aikajaksolla Eurajoki kuljetti mereen vuosittain keskimäärin 23,9 tonnia fosforia ja 640 tonnia typpeä (Sarvala ym. 2005). 4. SÄÄTIEDOT JA MERIVEDEN KORKEUS 4.1. Sää Talvi 2013/2014 alkoi Ilmatieteen laitoksen säätietojen mukaan hyvin lauhana. Joulukuu 2013 ja tammikuun 2014 alku olivat hyvin lauhoja ja sateisia, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Tammikuun puolivälissä säätyyppi muuttui talvisemmaksi ja tammikuu oli keskimäärin lähes kolme astetta normaalijaksoa ( , taulukko 3) kylmempi. Helmikuu oli puolestaan poikkeuksellisen lämmin; lähes kuusi astetta tavanomaista lämpimämpi. Myös maaliskuu oli useita asteita tavallista lämpimämpi ja kuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Alkuvuoden sademäärät olivat pieniä. Edelleen huhtikuun sademäärä oli selvästi tavanomaista pienempi mutta keskilämpötila reilun asteen tavallista korkeampi, etenkin kuun lopulla oli päivisin kesäisen lämmintä. Toukokuun alussa sää viileni, mutta kuun puolivälin jälkeen oli helteistä, kunnes kuun lopulla sää muuttui taas koleaksi. Toukokuun keskilämpötila oli reilun asteen tavallista korkeampi ja sademäärä vastasi tavanomaista. Kesäkuun alussa sää oli kesäisen lämmin mutta loppupuolella poikkeuksellisen kolea, sillä päivälämpötilat olivat alhaisia, tuuli navakkaa ja sade tuli ajoittain rakeina. Kesäkuu oli kuitenkin keskimäärin sekä lämpötilaltaan että sademäärältään tavanomainen. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla sää oli edelleen kolea mutta muuttui hyvin nopeasti helteiseksi, ja kuun puolivälissä oli kesäisen lämmintä. Heinäkuu oli tavanomaista niukkasateisempi. Heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso mutta elokuun puolivälissä sää muuttui hyvin sateiseksi. Heinäkuun keskilämpötila oli noin kolme ja elokuun noin kaksi astetta tavallista korkeampi. Elokuussa keskimääräinen sademäärä oli kuitenkin lähellä tavanomaista. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli vain 1,5 ºC tavanomaista korkeampi, sillä kolea kesäkuu ja heinäkuun alku tasasi poikkeuksellisen pitkän hellejakson vaikutusta. Kesän sademäärä oli hieman (7 %) tavallista pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja vähäsateinen. Syyskuun loppupuolelle asti ilma oli päivällä jopa kesäisen lämmin. Lokakuussa sää oli syksyinen mutta lauha; ensimmäiset pakkaspäivät tulivat kuun puolivälin jälkeen, mutta kuun lopussa lämpötila nousi poikkeuksellisen korkeaksi. Marraskuun alussa ilma kylmeni mutta lauhtui jälleen pian. Joulukuu oli lauha ja sateinen jouluun saakka. Juuri ennen joulua pakkanen kiristyi, ja vesistöt alkoivat jäätyä. Koko vuoden keskilämpötila oli Porin mittausaseman mukaan vajaa kaksi astetta keskimääräistä korkeampi. Kuukausien keskilämpötilat olivat selvästi tavallista korkeampia tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Vuoden 2014 sademäärä (507 mm) oli hieman (13 %) keskimääräistä (586 mm) pienempi. Eniten satoi joulu- ja elokuussa, kun taas syyskuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen.

13 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 13 (61) Pysyvää jääpeitettä ei Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun tilastojen mukaan muodostunut lainkaan Rauman edustalle Valkeakariin talvella Rauman satamassa pysyvä jääpeite muodostui vasta ja päättyi Todellisten jääpäivien määrä oli Valkeakarilla 19 ja Rauman satamassa 24, joten jäätalvi oli selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa (105 päivää) lyhyempi. TAULUKKO 3. Porin rautatieaseman säätietoja tammi-joulukuulta 2014 ja vertailusäätietoja Porin lentoasemalta normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila ,6 0,5 2,2 4,9 10,6 13,1 20,1 17,1 11,6 6,5 2,3-0,4 6,7* (ºC) ,8-5,4-1,9 3,7 9,5 13,9 16,8 15,3 10,4 5,6 0,4-3,1 5,0* Sademäärä # (mm) # *keskiarvo # sademäärien summa 4.2. Meriveden korkeus Veden korkeuden vaihtelut aiheuttavat vesitilavuuden muutoksia ja meriveden virtauksia sekä veden vaihtumista. Veden korkeuden vaihtelut ovat yleensä lyhytaikaisia, joten osa niistä aiheuttaa vain paikallisia lyhytaikaisia virtauksia eikä niihin liity veden nettovaihtoa. Meriveden korkeus oli Ilmatieteen laitoksen Rauman sataman mittausaseman tietojen mukaan korkeimmillaan loppuvuodesta joulukuussa, jolloin merivesi oli hetkellisesti 30 cm keskiveden yläpuolella. Suurimman osan vuotta merivesi oli keskiveden alapuolella. Alimmillaan veden korkeus oli tammi-helmikuun vaihteessa ja syyskuun loppupuolella, noin 70 cm keskivedenkorkeutta alempana (kuva 3, taulukko 4). Veden korkeuden kuukausikeskiarvot olivat selvästi keskivedenkorkeuden alapuolella koko vuonna. Alimmillaan veden korkeus oli tammikuun viimeisenä päivänä, -70 cm. Lähes kaikilla vuoden 2014 tarkkailukerroilla meriveden korkeus oli selvästi keskivedenkorkeutta alempana. Lopputalven tarkkailun ensimmäisenä päivänä (24.3.) merivesi oli keskiveden tuntumassa. Tarkkailukerroista alimmillaan vesi oli kesäkuussa, yli 40 cm keskivettä alempana. TAULUKKO 4. Veden korkeuden vaihtelut (cm) Raumalla vuonna 2014 (arvot on referoitu vuoden 2014 teoreettiseen keskiveteen, Ilmatieteen laitos). Kuukausi Kuukausi- Kuukauden Suurin arvo Pienin arvo keskiarvo keskihajonta Tammikuu -18,6 26, Helmikuu -39,5 14, Maaliskuu -22,3 14, Huhtikuu -30,6 10, Toukokuu -37,3 9, Kesäkuu -35,0 9, Heinäkuu -31,9 9, Elokuu -17,4 14, Syyskuu -31,8 11, Lokakuu -26,7 11, Marraskuu -34,5 16, Joulukuu -11,4 25,

14 14 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 40 I III V VI IX XI päiväkeskiarvo min 20 max näytepäivä 0 meriveden korkeus, cm KUVA 3. Vedenkorkeuden vuorokausikeskiarvot, -maksimit ja -minimit Rauman satamassa vuonna 2014 Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan. 5. VEDEN LAADUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. Lopputalvi ( ) Lämpötila ja happitalous Tammikuun alku oli lämmin ja merivesi oli ilman jääpeitettä. Kuun puolivälissä sää kylmeni jyrkästi mutta lauhtui hieman loppukuusta. Helmikuu oli selvästi keskimääräistä lauhempi ja sademäärältään keskimääräinen. Helmikuun puolivälissä lyhytkestoiseksi jäänyt lumipeite oli pääosin hävinnyt. Myös maaliskuu jatkui tavanomaista selvästi lauhempana ja lumettomana. Merialueen lämpötilat vaihtelivat välillä 1,1 2,7 ºC. Vesi oli kylmintä Kylmäpihlajan länsipuolella (435) pohjan tuntumassa ja lämpimintä aallonmurtajan sisäpuolella (350) veden pintakerroksessa. Pintavesi oli 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) lämpimämpää. Kaikkialla Rauman lähivesissä ja koko merialueella, mukaan lukien jätevesien purkupaikan lähistö, oli happea riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (11,2 14,6 mg/l, kuva 4). Paikoin esiintyi hapen ylikyllästystä todennäköisesti keväisen piilevätuotannon seurauksena. Merialueen happitilanne vesipatsaan keskiarvona oli ajankohdan tavanomaisella tai hieman tavanomaista paremmalla tasolla (taulukko 5). Talvi oli pääosin jäätön, joten happitilanne pysyi hyvänä ja piilevien kevätkukinta alkoi tavallista aiemmin.

15 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 15 (61) Näkösyvyys, suolaisuus ja sameus Näkösyvyydet vaihtelivat välillä 1,8 6,6 metriä. Selvästi suurin näkösyvyys oli Kylmäpihlajan länsipuolella, muiden havaintopaikkojen osalta näkösyvyysvaihtelu oli 1,8 2,8 metriä (Haapasaarenvedellä 2,9 metriä). Pienimmät näkösyvyydet (<2 metriä) olivat Kortelanlahdella (335) ja aallonmurtajan sisäpuolella. Veden sähkönjohtavuusarvon perusteella lasketut suolapitoisuudet vaihtelivat välillä 5,7 6,4 ; (Haapasaarenvedellä 5,6 5,7). Vesi oli vähäsuolaisinta Kortelanlahden ja aallonmurtajan sisäpuolen pintakerroksissa. Meriveden sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä (kuva 4); sameusarvot vaihtelivat välillä 1,0 3,7 FNU ja kiintoainepitoisuudet 1,0 5,1 mg/l. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat suurimmat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Vesipatsaan ja merialueen keskiarvona sameusarvot olivat noin 40 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella vesipatsaan keskimääräinen sameus oli noin 10 % tavallista pienempi ja satamalahdessa tavanomaisella tasolla. Haapasaarenvedeltä aikasarja alkaa vasta vuodesta Haapasaarenvedellä keskimääräinen sameus oli yli 80 % ajankohdan aiempaa keskimääräistä suurempi. Talvi oli poikkeuksellisen lauha, jääpeitteinen aika jäi lyhyeksi ja jäät lähtivät tavallista aiemmin, mikä vaikutti kohonneisiin sameusarvoihin Kasviravinteet Veden fosforipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä µg/l (taulukko 6, kuva 4). Haapasaarenvedellä keskimääräinen pitoisuus oli vain 14 µg/l. Suurimmat keskimääräiset pitoisuudet (25 µg/l) olivat aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa, joissa vesi oli luokiteltavissa reheväksi. Muualla merialueella ja Haapasaarenvedellä vesi oli keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella luokiteltavissa lievästi reheväksi. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla keskimääräinen pitoisuus oli lievästi rehevän ylärajalla. Keskimääräiset fosforipitoisuudet merialueen keskiarvona olivat 14 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempiä. Jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella ja Syväraumanlahdella keskimääräinen pitoisuus oli yli 30 % ajankohdan tavanomaista pienempi. Haapasaarenveden pitoisuus oli 30 % pienempi vuosien keskimääräiseen verrattuna. Uudenkaupungin merialueella samalla viikolla fosforipitoisuudet merialueen keskiarvona olivat 10 % pitkäaikaiskeskiarvoja pienempiä. Fosfaattifosforin pitoisuudet Rauman merialueella vaihtelivat välillä <2 13 µg/l. Selvästi suurimmat pitoisuudet olivat tausta-alueella Kylmäpihlajan länsipuolella. Rauman merialueen pintakerroksen (1 metri) typpipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat suurimmat (>350 µg/l) satamalahdessa, aallonmurtajan sisäpuolella ja Järviluodon luoteispuolella, joissa pintakerroksen pitoisuus oli selvästi alempia vesikerroksia suurempi. Muualla merialueella syvyyssuuntaiset typpipitoisuuserot olivat pieniä. Merialueen typpipitoisuudet koko vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä µg/l (kuva 4). Merialueen typpipitoisuuserot olivat tavallista pienempiä mutta suurimmat keskimääräiset pitoisuudet olivat aallonmurtajan sisä-

16 16 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) puolella ja satamalahdessa. Typpipitoisuudet vesipatsaan ja merialueen keskiarvona olivat 15 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempiä. Kortelanlahdella, aallonmurtajan sisäpuolella ja Syväraumanlahdella sekä Haapasaarenvedellä pitoisuudet olivat % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä. Uudenkaupungin merialueella samalla viikolla typpipitoisuudet merialueen keskiarvona olivat 18 % pitkäaikaiskeskiarvoja pienempiä Veden hygieeninen tila Meriveden hygieenistä tilaa on kartoitettu enterokokkien, lämpökestoisten (fekaalisten) kolimuotoisten bakteerien ja E. coli -bakteerien pesäkelukujen perusteella. Uuden tarkkailuohjelman mukaan hygieeninen tila kartoitetaan lopputalvella vain jätevesien purkualueen läheisyydestä havaintopaikoilta 350, 380 ja 385. Laajat bakteerimääritykset tehdään kesän tarkkailujen yhteydessä, kesä-, heinä- ja elokuussa. E. coli -bakteerien määrän perusteella merivesi oli hygieeniseltä laadultaan jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella tyydyttävää (52 kpl/100 ml) ja satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella laadultaan hyvää (10 ja 20 kpl/100 ml, taulukko 7). E. coli -bakteerien runsas määrä kuvaa ulosteperäistä saastutusta. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät olivat pieniä (<2 6 kpl/100 ml) ja vesi oli niiden perusteella hygieeniseltä laadultaan luokiteltavissa erinomaiseksi. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat myös pieniä, kpl/100 ml. Eniten niitä oli aallonmurtajan sisäpuolella Jätevesien vaikutus Jätevesien vaikutukset näkyivät maaliskuun loppupuolen tarkkailussa lievinä aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella. Vaikutus näkyi lähinnä kohonneina kokonaistyppi- ja fosforipitoisuuksina veden pintakerroksessa. Myös sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat suurimmat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli jätevesien purkualueen läheisyydessä vähintään tyydyttävää. Keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet olivat koko merialueella mutta varsinkin sisimmillä alueilla ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä ja myös merialueen typpipitoisuuserot olivat tavallista pienempiä. Jäätalvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja jäät lähtivät tavallista aikaisemmin, joten Rauman merialueen talvitutkimus tehtiin avovesiolosuhteissa.

17 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 17 (61) TAULUKKO 5. Rauman merialueen pohjan läheisen veden happikyllästys (%) maaliskuussa vuosina Havainto- paikka * /440B HAAP * huhtikuu TAULUKKO 6. Rauman merialueen fosforipitoisuudet (µg/l) talvina vesipatsaan keskiarvoina ja vuosien fosforipitoisuuksien keskiarvo. Hav.paikka /440B HAAP

18 18 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Happikyllästys (%), pohja -1 m 106 Sameus (FNU), vesipatsaan ka 1,6 Nurmes Nurmes 2,2 2, ,0 2,4 2,0 Kylmä-Pihlava.. Kylmä-Pihlava ,1 3, Rauma ,1 Rauma 3,0 2,5 2,6 Hanhinen 95 Hanhinen 2,5 85 Rihtniemi 2 km Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 2,1 Rihtniemi 2 km Kirkas (<1,5) Lievästi samea (1,5-2,9) Melko samea (3-9,9) Samea (10-20) Erittäin samea (>20) Kok.P (µg/l), vesipatsaan ka 14 Nurmes Kylmä-Pihlava Rihtniemi 2 km Hanhinen 23 Rauma Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) KUVA 4. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia maaliskuussa 2014.

19 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 19 (61) Kok.N (µg/l), 1 m 290 Kok.N (µg/l), vesipatsaan ka 300 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 330 Hanhinen Rihtniemi 2 km < < < <1000 > Rihtniemi 2 km < < < <1000 >1000 KUVA 4. jatkuu... TAULUKKO 7. Enterokokkien, kolimuotoisten bakteerien (44 ºC) ja E. colin pesäkeluvut (kpl/100 ml) yhden metrin syvyydessä Rauman merialueella talvella ja kesän keskiarvona vuonna Havainto- talvi (maaliskuu) kesä (kesä-elokuu) paikka Enterokokit Kolimuotoiset E. coli Enterokokit Kolimuotoiset E. coli < B

20 20 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 5.2. Alkukesä ( ) Lämpötila ja happitalous Kesäkuun alkupuolella pintaveden (1 metri) lämpötila oli noin ºC ja pohjan läheisen veden lämpötila 9 16 ºC. Syvemmillä havaintopaikoilla vesi oli selvästi lämpötilakerrostunut. Matalilla havaintopaikoilla (350, 421 ja HAAP) vesi oli lähes tasalämpöistä pohjasta pintaan. Pintavesi oli alkukuun helteisyydestä johtuen 1 2 astetta ajankohdan tavanomaista lämpimämpää. Meriveden happitilanne pohjan lähellä oli hyvä lähes koko merialueella (kuva 5). Heikoin happitilanne oli satamalahdessa (380), jossa tila oli välttävä, tosin aivan välttävän ja tyydyttävän rajalla. Kaskisten edustalla (430) pohjan läheinen happitilanne oli tyydyttävä. Happipitoisuudet riittivät kaikkialla, myös satamalahdessa, lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Merialueen happitilanne oli hieman ajankohdan keskimääräistä heikompi Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä vaihteli välillä 1,8 8,0 m (Haapasaarenvedellä 1,7 m), joten erot merialueen välillä olivat suuria. Näkösyvyys oli pienin aallonmurtajan sisäpuolella ja Haapasaarenvedellä ja selvästi suurin Kylmäpihlajan luoteispuolella. Rauman merialueen sisimmillä alueilla näkösyvyydet olivat 1,8 2,8 metriä, Hanskloppien-Kaskisten länsipuolen tasalla 3,0 4,7 metriä ja Hanhisten-Ruohokarien tasalla 4,8 6,0 metriä. Näkösyvyydet olivat suurimmalla osalla merialuetta selvästi suurempia kuin vuotta aiemmin. Suurimmalla osalla merialuetta sameusarvot olivat pieniä koko vesipatsaassa ja vesi oli kirkasta tai korkeintaan lievästi sameaa (kuva 5). Vesi oli melko sameaa Haapasaarenvedellä, Kortelan- ja Syväraumanlahdessa. Suurin yksittäinen sameusarvo (4,9 FNU) ja kiintoainepitoisuus (6,9 mg/l) oli Kortenlahden pohjakerroksessa. Sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat merialueen keskiarvona lähes 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempiä Pienen Hylkikarin (360) ja Rounakarin (395) alueita lukuun ottamatta, joissa sameus oli keskimäärin 40 % ajankohdan tavanomaista suurempi. Jätevesien purkualueen tuntumassa aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa keskimääräinen sameusarvo oli yli 40 % tavallista pienempi Kasviravinteet Tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella, jossa vesi oli rehevyystasoluokituksen mukaan rehevää. Myös Haapasaarenvedellä vesi oli fosforipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi. Muualla merialueella fosforipitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat keskimäärin 7 % ajankohdan tavanomaista pienemmällä tasolla. Jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella fosforipitoisuus oli tavanomaisella tasolla mutta satamalahdessa noin 30 % tavallista pienemmällä tasolla. Haapasaarenveden fosforipitoisuus oli sen sijaan hieman (13 %) suurempi kuin tutkimusvuosina keskimäärin. Fosforipitoi-

21 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 21 (61) suudet pääosin kasvoivat pinnasta pohjaan päin mentäessä. Aallonmurtajan sisäpuolella pintakerroksen fosforipitoisuus oli selvästi ja Järviluodon luoteispuolella hieman pohjan läheisiä vesikerroksia suurempi. Tuotantokerroksen fosfaattifosforin pitoisuudet vaihtelivat välillä <2 10 µg/l. Eniten fosfaattifosforia oli tuotantokerroksessa aallonmurtajan sisäpuolella ja vertikaalisyvyyksissä satamalahden pohjan läheisessä vesikerroksessa (13 µg/l), kuten vuotta aiemminkin. Tuotantokerroksen veden kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä µg/l, Haapasaarenvedellä 390 µg/l (kuva 5). Selvästi suurin pitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella, muiden havaintopaikkojen osalta pitoisuusvaihtelu oli µg/l. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona ajankohdan tavanomaisella tasolla. Jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli kuitenkin 24 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempi. Myös taustapitoisuus Kylmäpihlajalla oli yli 20 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Vesipatsaan syvyyssuuntaiset typpipitoisuuserot olivat melko pieniä aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta, jossa pintakerroksen pitoisuudet olivat selvästi suurempia. Tuotantokerroksen ammoniumtypen ja nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta. Haapasaarenvedellä tuotantokerroksen ammoniumtypen pitoisuus oli selvästi tavallista suurempi (12 µg/l). Satamalahdessa ammoniumtypen pitoisuus oli kohonnut pohjan läheisessä vesikerroksessa Klorofyllimäärät Kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 0,89 5,1 µg/l, Haapasaarenvedellä 4,1 µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella, missä vesi oli luokiteltavissa reheväksi. Haapasaarenvedellä, Syvärauman-, satama- ja Kortelanlahdessa pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla ja muualla merialueella karulla tasolla. Kesäkuiset klorofyllipitoisuudet olivat keskimäärin 15 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) pienempiä. Hansklopeilla, Järviluodon luoteispuolella ja satamalahdessa pitoisuudet olivat yli 30 % tavallista pienempiä. Sen sijaan Haapasaarenvedellä klorofyllipitoisuus oli yli 30 % tutkimusjaksoa suurempi ja myös tutkimusalueen pohjoisosassa Valkeakarin väylällä pitoisuudet olivat hieman (keskimäärin 12 %) pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Sääolot olivat loppukeväästä ja alkukesästä hyvin vaihtelevat mutta ilmeisesti toukokuun loppupuolen koleus hillitsi kasviplanktontuotannon kasvua suurimmalla osalla merialuetta Veden hygieeninen tila Kesäkuun tutkimuskerralla kaikista havaintopaikoista Kylmäpihlajaa lukuun ottamatta tutkittiin enterokokkien, lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien (Fek.k. 44 ºC) ja Escherichia coli -bakteerien määrää. Ulosteperäinen E. coli -bakteeri kuuluu lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin, ja sen määritystä pidetään tällä hetkellä parhaana veden ulosteperäisen saastutuksen osoittajana. Lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin kuuluu myös muita kuin ulosteperäisiä bakteereita; esimerkiksi Klebsiellabakteeria saattaa esiintyä runsaasti metsäteollisuuden jätevesissä.

22 22 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Veden hygieeninen laatu oli aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa hyvä ja muualla merialueella erinomainen E. coli -bakteerien määrän perusteella (kuva 5). Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät (0 20 kpl/100 ml) olivat pieniä koko merialueella. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Eniten (50 60 kpl/100 ml) niitä oli aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa Jätevesien vaikutus Kesäkuun alkupuolella jätevesien vaikutukset näkyivät selvästi vain aallonmurtajan sisäpuolisella alueella, jossa veden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet sekä klorofyllipitoisuus olivat selvästi muuta merialuetta suuremmalla tasolla. Myös epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat aallonmurtajan sisäpuolella muuta merialuetta suurempia. Aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat lievästi kohonneita, mikä liittyi todennäköisesti metsäteollisuuden jätevesiin. E. coli- ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän osalta koko merialueen hygieeninen tila oli kuitenkin erinomainen tai hyvä.

23 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 23 (61) Happikyllästys (%) pohjan lähellä 92 Sameus (FNU), vesipatsaan ka 4,3 Nurmes Nurmes 1,1 1, ,45 1,7 3,0 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava ,6 1, Rauma ,9 Rauma 1,7 1,4 1,9 Hanhinen 81 Hanhinen 3,1 103 Rihtniemi 2 km Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 0,95 Rihtniemi 2 km Kirkas (<1,5) Lievästi samea (1,5-2,9) Melko samea (3-9,9) Samea (10-20) Erittäin samea (>20) Kok.typpi (µg/l), koonta 390 Kok.fosfori (µg/l), koonta 26 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 310 Hanhinen Rihtniemi 2 km < < < <1000 > Rihtniemi 2 km Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) KUVA 5. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia kesäkuussa 2014.

24 24 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Klorofylli (µg/l), koonta 4,1 Hyg. tila pinnassa (E.coli kpl/100 ml) Nurmes 1,6 1,9 Nurmes 1 0 0,89 1,7 2,2 <10 <10 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava 1,5 3, ,2 1,8 Rauma 5,1 1,4 <10 Rauma 10 <10 <10 Hanhinen 2,1 Hanhinen 0 0,94 Rihtniemi 2 km Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) 1 Rihtniemi 2 km Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Tyydyttävä (50-99) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 5. jatkuu Keskikesä ( ) Lämpötila ja happitalous Kesäkuu oli sääoloiltaan vaihteleva; alkukuu oli helteinen mutta kuun puolivälin jälkeen säätyyppi muuttui poikkeuksellisen koleaksi. Heinäkuu sen sijaan oli useita asteita tavallista lämpimämpi ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon. Kuun sademäärä jäi selvästi tavallista niukemmaksi. Meriveden pintalämpötila (1 metri) oli heinäkuun alkupuolella noin ºC, Haapasaarenvedellä noin 20 ºC. Vesi oli kaikilla havaintopaikoilla ainakin lievästi lämpötilakerrostunut. Pintavesi oli kolean kesäkuun jäljiltä useimmilla havaintopaikoilla selvästi (keskimäärin 2 astetta) ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) kylmempää. Happitilanne oli lähes koko merialueella hyvä (kuva 6). Rounakareilla (395) ja satamalahdessa (380) pohjan läheinen happitilanne oli tyydyttävä. Kaikilla havaintopaikoilla happipitoisuus oli optimaalinen lohensukuisten kalojen toimeentulolle Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä vaihteli välillä 1,4 8,8 metriä. Näkösyvyydet olivat poikkeuksellisen suuria (noin 8-9 metriä) Kylmäpihlajan länsipuolella (435) ja Pienen Hylkikarin (360) alueella. Pienin näkösyvyys oli aallonmurtajan sisäpuolella. Linjalla Tankkarit-Ruohokarit näkösyvyys oli 3,7 7,8 metriä ja Hansklopeilta Kaskisiin 2,8 4,4 metriä. Rauman lähivesissä ja Haapasaarenvedellä näkösyvyydet olivat 1,4 3,9

25 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 25 (61) metriä. Näkösyvyydet olivat selvästi suurempia kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta, jossa näkösyvyys oli sama kuin heinäkuussa Meriveden kiintoainepitoisuuksia tutkittiin vain jätevesien purkualueen lähistöllä ja Haapasaarenvedellä. Merialueen kiintoainepitoisuudet olivat melko pieniä ja vaihtelivat välillä 1,4 3,2 mg/l (Haapasaarenvedellä 3,2 4,9 mg/l). Suurin merialueen kiintoainepitoisuus oli aiempaan tapaan satamalahdessa pohjan läheisessä vesikerroksessa Kasviravinteet Meriveden fosforipitoisuus tuotantokerroksessa oli Kylmäpihlajan länsipuolella ja Pienen Hylkikarin alueella µg/l ja muuten Hanhisten-Valkeakarin tasalla µg/l (kuva 6). Hansklopeilta Kaskisiin pitoisuus vaihteli välillä µg/l ja Rauman lähivesissä µg/l. Selkeästi suurin pitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella. Haapasaarenvedellä tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli 23 µg/l. Merialueen fosforipitoisuudet olivat pääosin lievästi rehevällä tasolla aallonmurtajan sisäpuolta, satamalahtea ja Järviluodon luoteispuolta lukuun ottamatta, joissa pitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Pääosalla merialueesta fosforipitoisuudet olivat hieman nousseet kesäkuusta. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla pitoisuus oli sama kuin kesäkuussa ja jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli hieman laskenut kesäkuuhun verrattuna. Aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella ja Valkeakarin väylällä pintakerroksen fosforipitoisuudet olivat selvästi alempia vesikerroksia suurempia. Rounakareilla pohjan läheiset fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat lievästi kohonneita ilmeisesti hieman heikentyneen happitilanteen takia. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona melko tavanomaisella tasolla. Rounakareilla, Valkeakarin väylällä ja Järviluodon luoteispuolella pitoisuudet olivat kuitenkin keskimäärin yli 20 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempia. Sen sijaan satamalahden, Kaskisten ja Syväraumanlahden pitoisuudet olivat keskimäärin yli 20 % ajankohdan tavallista pienempiä. Aallonmurtajan sisäpuolelta puuttuu tuotantokerroksen pitkäaikaistieto mutta vesipatsaan (pinta ja pohja) keskiarvona fosforipitoisuus oli tavanomaisella tasolla. Myös tausta-alueella Kylmäpihlajalla pitoisuus oli tavanomaisella tasolla. Kokonaistypen pitoisuus tuotantokerroksessa vaihteli merialueella välillä µg/l, Haapasaarenvedellä 440 µg/l. Typpipitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella selvästi muuta merialuetta suurempi. Aallonmurtajan sisäpuolella ja Järviluodon luoteispuolella pintakerroksen (1 metri) typpipitoisuus oli selvästi ja pääosalla muusta merialueesta hieman muita vesikerroksia suurempi. Aiempaan tapaan Rounakareilla, jossa pohjan läheinen happitilanne oli heikentynyt, pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat hieman kohonneet. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona ja Haapasaarenvedellä ajankohdan tavanomaisella tasolla. Järviluodon luoteispuolella, Hansklopeilla ja Valkeakarin väylällä pitoisuudet olivat keskimäärin 15 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Satamalahden pitoisuus oli yli 20 % tavanomaista pienempi ja aallonmurtajan sisäpuolella vesipatsaan keskiarvopitoisuus oli melko tavanomaisella tasolla.

26 26 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Tuotantokerroksen epäorgaanisten ravinteiden määrät olivat pääosin pieniä. Suurin ammoniumtypen pitoisuus (15 µg/l) oli aallonmurtajan sisäpuolella ja suurin nitraatti/nitriittitypen pitoisuus (32 µg/l) Järviluodon luoteispuolella. Vertikaalinäytteissä ammoniumtypen pitoisuudet olivat suurimmat Rounakarin pohjan läheisessä vesikerroksessa (39 µg/l) ja aallonmurtajan sisäpuolen pintavedessä (28 µg/l) Klorofyllimäärät Kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 1,0 15 µg/l, Haapasaarenvedellä 5,4 µg/l (kuva 6). Selvästi suurin pitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella, jossa vesi oli rehevyystasoluokituksen perusteella rehevää. Myös Haapasaarenvedellä vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi. Satamalahdessa, Kortelanlahdessa, Järviluodon luoteispuolella, Syväraumanlahdessa, Kaskisten edustalla ja Valkeakarin väylän sisemmällä osalla vesi oli klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Uloimmalla merialueella pitoisuudet olivat karulla tasolla. Klorofyllipitoisuudet olivat Rounakaria ja Pientä Hylkikaria lukuun ottamatta kesäkuuta suurempia. Aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli lähes kolminkertainen kesäkuuhun verrattuna. Klorofyllipitoisuudet merialueen keskiarvona olivat noin 20 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempiä. Ainoastaan aallonmurtajan sisäpuolella klorofyllipitoisuus oli selvästi (yli kaksinkertainen) tavallista suurempi. Myös Uudenkaupungin merialueella viikkoa myöhemmin klorofyllipitoisuudet olivat yli 20 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä. Vaikka heinäkuu oli helteinen, kesäkuussa vallinnut poikkeuksellisen kolea sää todennäköisesti hillitsi kasviplanktontuotantoa Veden hygieeninen tila E. coli -bakteerien määrän perusteella veden hygieeninen tila oli koko merialueella erinomainen tai hyvä. Eniten (20 kpl/100 ml) E. coli -bakteereja oli Riskonpöllän pohjoispuolella (440B). Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät olivat pieniä koko merialueella (0 8 kpl/100 ml). Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä oli todennäköisesti jätevesien vaikutuksesta lievästi kohonnut (74 kpl/100 ml) aallonmurtajan sisäpuolella. Muualla niiden määrät vaihtelivat välillä 0 20 kpl/100 ml) Jätevesien vaikutus Heinäkuun alkupuolella jätevesien vaikutus näkyi selvästi vain aallonmurtajan sisäpuolella, missä veden ravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat selvästi muuta merialuetta suurempia. Myös lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat aallonmurtajan sisäpuolella lievästi kohonneet, mutta määrät olivat hygienialuokituksessa silti tyydyttävällä tasolla. E. coli -bakteerien ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella koko merialueella hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä.

27 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 27 (61) Happikyllästys (%), pohjan lähellä 97 Kok.N (µg/l), koonta 440 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 94 Hanhinen Rihtniemi 2 km Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 280 Rihtniemi 2 km < < < <1000 >1000 Kok.P (µg/l), koonta 23 Klorofylli (µg/l), koonta 5,4 Nurmes Nurmes 1,9 2, ,1 2,4 3,4 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava ,3 3, Rauma ,0 2,6 Rauma 15 1,6 Hanhinen 18 Hanhinen 2,2 15 Rihtniemi Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) 1,3 Rihtniemi Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) 2 km 2 km KUVA 6. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia heinäkuussa 2014.

28 28 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 5.4. Loppukesä ( ) Lämpötila ja happitalous Kulunut kesä oli sääoloiltaan hyvin vaihteleva; kesäkuun puolivälin jälkeen säätyyppi oli poikkeuksellisen kolea mutta heinäkuu puolestaan oli useita asteita keskimääräistä lämpimämpi ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon. Hellejakso jatkui elokuun alkupuolelle saakka. Heinäkuussa sademäärät jäivät tavallista selvästi pienemmiksi mutta elokuussa satoi paikoitellen hyvinkin runsaasti. Elokuun puolivälissä pintaveden (1 metri) lämpötilat olivat noin ºC. Syvemmillä havaintopaikoilla, Kylmäpihlajan länsipuolta lukuun ottamatta, vesi oli selvästi lämpötilakerrostunut. Selkein kerrostuneisuus oli Rounakareilla, jossa pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli lähes 10 astetta. Helteisen heinäkuun ja elokuun alun seurauksena pintaveden lämpötilat olivat selvästi (3 5 o C) ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Rounakarin (395) syvänteessä happi oli pohjan läheltä lähes loppu ja myös Pienen Hylkikarin (360) kohdalla happitilanne pohjan tuntumassa oli huono (kuva 7, taulukko 8). Kortelanlahdella (335), Järviluodon luoteispuolella (385) ja Valkeakarin väylällä (440B ja 441) pohjan läheinen happitilanne oli välttävä ja Hansklopeilla (365) tyydyttävä. Em. hapen puutteesta kärsivillä alueilla pohjan läheiset happipitoisuudet eivät riittäneet lohensukuisten kalojen toimeentuloon. Lähes koko merialueella pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt heinäkuuhun verrattuna. Aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja Kiuvaskareilla (330) happitilanne oli sama tai parempi kuin heinäkuussa. Happitilanne vesipatsaan ja havaintopaikkojen keskiarvona oli 15 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) heikompi Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna oli selvästi suurin Kylmäpihlajan länsipuolella, 6,0 metriä. Linjalla Hanhinen-Rounakarit-Valkeakari näkösyvyydet vaihtelivat välillä 3,9 4,9 metriä ja Rauman lähivesissä 1,0 3,0 metriä (Haapasaarenvedellä 1,5 metriä). Pienin näkösyvyys oli Syväraumanlahdessa (421). Veden sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat merialueella 0,7 9,7 FNU ja Haapasaarenvedellä 6,5 FNU (kuva 7). Pääosin sameusarvot olivat melko pieniä ja vesi oli kirkasta tai lievästi sameaa. Syväraumanlahdessa, Kaskisten alueella (430), satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella ja Haapasaarenvedellä vesi oli melko sameaa. Selvästi suurimmat sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat Syväraumanlahdessa. Sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat merialueen keskiarvona yli 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Syväraumanlahdessa ja Kaskisten alueella vesipatsaan sameusarvot olivat kaksin-kolminkertaisia ajankohdan tavanomaiseen verrattuna Kasviravinteet Meriveden fosforipitoisuus tuotantokerroksessa oli Kylmäpihlajan länsipuolella 22 µg/l, Hanhisten-Ruohokarien tasalla µg/l ja Rauman lähivesissä µg/l (kuva 7). Haapasaarenvedellä tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli 39 µg/l. Rauman lähivesissä pitoisuusvaihtelu oli suurta. Selvästi suurimmat (>50 µg/l) tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat aallonmurtajan sisäpuolella ja Syväraumanlahdessa. Pienin

29 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 29 (61) pitoisuus oli Rounakareilla. Pääosalla merialueesta fosforipitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla. Aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella, Syväraumanlahdessa, Kaskisten edustalla ja Haapasaarenvedellä pitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Syvemmillä havaintopaikoilla ja varsinkin hapen vajauksesta kärsivillä alueilla fosforipitoisuudet olivat selvästi suurimmat pohjan läheisessä vesikerroksessa. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona lähes 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Syväraumanlahden pitoisuus oli lähes 90 % ajankohdan tavallista suurempi. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla fosforipitoisuus oli 46 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Pääosalla merialueesta pitoisuudet olivat selvästi nousseet heinäkuusta. Rauman lähivesien tuotantokerros sisälsi leville käyttökelpoista fosfaattifosforia <2 27 µg/l. Pitoisuudet olivat suurimmat aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa. Tuotantokerroksen veden typpipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l; Haapasaarenvedellä 520 µg/l. Merialueen typpipitoisuudet olivat poikkeukselliset, sillä taustaalueella Kylmäpihlajan länsipuolella tuotantokerroksen typpipitoisuus oli lähes yhtä suuri kuin aallonmurtajan sisäpuolella. Tulos tarkistettiin ja myös rinnakkainen tulos oli samaa luokkaa. Suurin pitoisuus oli Syväraumanlahdessa ja pienimmät pitoisuudet linjalla Hanhinen-Ruohokarit. Typpipitoisuudet olivat monin paikoin suurimmat veden tuotantokerroksessa, johon tulee vesipatsaasta myös aivan pinnalla oleva vesikerros. Alueilla, joissa pohjan läheinen happitilanne oli huono, pohjaa lähinnä olevan vesikerroksen typpipitoisuudet olivat selvästi kohonneita, koska sedimentistä liukeni ravinteita yläpuoliseen veteen. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona fosforin tapaan lähes 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Kylmäpihlajan länsipuolella tuotantokerroksen typpipitoisuus oli yli 70 % tavallista suurempi. Syväraumanlahdessa ja Kaskisten edustalla pitoisuudet olivat noin 50 % tavallista suurempia. Pitoisuudet olivat lähes koko merialueella selvästi nousseet heinäkuun pitoisuuksiin verrattuna. Kylmäpihlajalla pitoisuus oli lähes kaksinkertainen kuukautta edeltävään tilanteeseen verrattuna. Nitraatti/nitriittitypen pitoisuus tuotantokerroksessa oli <5 51 µg/l ja ammoniumtypen 8 75 µg/l. Pitoisuudet olivat suurimmat aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa. Pohjan läheiset ammoniumtypen pitoisuudet olivat suurimmat (>150 µg/l) Rounakareilla ja Kortelanlahdessa, joissa happitilanne oli heikko Klorofyllimäärät Klorofyllipitoisuudet olivat Kylmäpihlajan länsipuolella 4,0 µg/l, Hanhisten- Ruohokarien tasalla 2,6 5,8 µg/l ja Rauman lähivesissä 5,7 15 µg/l (kuva 7). Haapasaarenveden klorofyllipitoisuus oli 14 µg/l. Suurimmat klorofyllipitoisuudet olivat Syväraumanlahdessa, Järviluodon luoteispuolella ja Haapasaarenvedellä. Vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella suurimmalla osalla merialueesta luokiteltavissa reheväksi. Pienen Hylkikarin alueella, Valkiakarin koillispuolella ja Kylmäpihlajan länsipuolella vesi oli lievästi rehevää. Pitoisuudet olivat selvästi nousseet heinäkuuhun verrattuna aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta, jossa pitoisuus oli selvästi laskenut. Klorofyllipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona kaksinkertaisia ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoihin ( ) verrattuna. Tutkimusalueen eteläosassa Tankkarien

30 30 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) alueella (330) klorofyllipitoisuus oli kolminkertainen ajankohdan tavalliseen verrattuna. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla elokuinen klorofyllipitoisuus oli noin 50 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Aallonmurtajan sisäpuolella klorofyllipitoisuus oli tavanomaisella tasolla ja satamalahdessa noin 30 % ajankohdan tavallista pienempi. Heinäkuussa vallinnut ja elokuun alkupuolelle saakka kestänyt poikkeuksellisen pitkä hellejakso edesauttoi kasviplanktontuotannon kasvua Veden hygieeninen tila E.coli -bakteerien määrän perusteella hygieeninen tila oli koko merialueella erinomainen tai hyvä (kuva 7). Eniten (20 kpl/100 ml) E.coli -bakteereja oli Syväraumanlahdessa. Enterokokkien kaltaisten bakteerien (0 8 kpl/100 ml) määrät olivat pieniä koko merialueella. Myös lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät (0 35 kpl/100 ml) olivat pieniä. Eniten niitä oli aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa Jätevesien vaikutus Jätevesien vaikutus näkyi elokuussa aallonmurtajan sisäpuolisella alueella ja satamalahdessa. Vaikutus näkyi lähinnä kohonneina kokonais- ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuksina. Myös veden väriluku oli em. alueilla suurempi kuin muualla tutkituilla alueilla. Merialueen hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä kaikkien tutkittujen bakteerityyppien osalta kaikilla havaintopaikoilla. Tuotantokerroksen fosfori- ja typpipitoisuudet olivat elokuussa keskimäärin 30 % pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Pintavesi oli useita asteita tavallista lämpimämpää, mikä johtui poikkeuksellisen pitkästä ja kuumasta hellejaksosta. Em. seurauksena merialueen klorofyllipitoisuudet olivat keskimäärin kaksinkertaisia pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna, mikä lisäsi myös veden sameutta. Leviin sitoutuneet ravinteet näkyivät todennäköisesti merialueen ravinnepitoisuuksissa ja ravinnepitoisuuksien jakautumisesta. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla ravinnepitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita. Syväraumanlahdessa ja Kaskisten edustalla veden laatu oli selvästi tavallista heikompi.

31 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 31 (61) Happikyllästys (%) pohjan lähellä 95 Sameus (FNU), vesipatsaan ka 6,5 Nurmes Nurmes 1,1 1, ,7 3,2 9,7 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava ,9 4, Rauma ,9 Rauma 2,7 1,7 3,6 Hanhinen 48 Hanhinen 1,6 99 Rihtniemi 2 km Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 0,75 Rihtniemi 2 km Kirkas (<1,5) Lievästi samea (1,5-2,9) Melko samea (3-9,9) Samea (10-20) Erittäin samea (>20) Kok.typpi (µg/l), koonta 520 Kok.fosfori (µg/l), koonta 39 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 400 Hanhinen Rihtniemi 2 km < < < <1000 > Rihtniemi 2 km Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) KUVA 7. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia elokuussa 2014.

32 32 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Klorofylli (µg/l), koonta 14 Hygieeninen tila pinnassa (E.coli, kpl/100 ml).. Nurmes 2,6 5,8 Nurmes <10 <10 4,0 8, Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava 5,5 7,2 < ,8 14 Rauma 7,2 6,4 <10 Rauma 10 <10 <10 Hanhinen 5,7 Hanhinen <10 5,7 Rihtniemi 2 km Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) <10 Rihtniemi 2 km Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Tyydyttävä (50-99) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 7. jatkuu TAULUKKO 8. Rauman merialueen pohjan läheisen veden happikyllästys (%) elokuussa vuosina Havainto- paikka /440B HAAP

33 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 33 (61) 5.5. Alkusyksy ( ) Lämpötila ja happitalous Heinäkuu ja elokuun alku olivat helteisiä. Heinäkuu oli niukkasateinen mutta elokuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän ja paikoin sateet olivat hyvin voimakkaita. Pitkän hellejakson jäljiltä maaperä oli kuivaa, ja sateiden vaikutus alkoi näkyä vesistöissä vasta kuun lopulla. Elokuu oli keskimäärin hieman tavanomaista lämpimämpi ja myös syyskuu alkoi lämpimänä. Meriveden pintalämpötila (1 metri) oli syyskuun alkupuolella noin ºC eli 5 8 astetta elokuista kylmempää. Elokuun selvä kerrostuneisuus oli pääosin purkautunut ja vesi oli vain lievästi kerrostunut useimmilla paikoilla. Selkein kerrostuneisuus oli Riskonpöllän pohjoispuolella (440B), jossa pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli yli neljä astetta. Pintaveden lämpötila vastasi ajankohdan tavanomaista Syväraumanlahtea ja Haapasaarenvettä lukuun ottamatta, joissa vesi oli noin 2 astetta tavallista lämpimämpää. Pohjan läheisen veden happikyllästys oli % (kuva 8) ja happipitoisuus 5,9 9,6 mg/l. Rounakareilla, Järviluodon luoteispuolella, Kiuvaskarien, Pienen Hylkikarin ja Valkiakarin koillispuolella pohjan läheisen veden happitilanne oli välttävä ja muualla tyydyttävä tai hyvä. Veden happipitoisuudet riittivät lohensukuisten kalojen viihtymiseen Rounakarien ja Järviluodon luoteispuolen pohjan läheistä vesikerrosta lukuun ottamatta. Pohjan läheisen veden happitilanne oli hieman (keskimäärin 10 %) ajankohdan tavanomaista heikompi. Varsinkin Rounakareilla pohjan läheinen happitilanne oli selvästi tavallista heikompi, kun taas tausta-alueella Kylmäpihlajalla happitilanne oli tavanomaisella tasolla Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna oli Kylmäpihlajan länsipuolella 5,5 metriä, Hanhisten-Ruohokarien tasalla 3,1 5,8 metriä, Hanskloppien-Kaskisten länsiosan tasalla ja Kortelanlahdella 2,8 4,9 metriä ja Rauman lähivesissä 1,7 2,0 metriä. Haapasaarenveden näkösyvyys oli 2,6 metriä. Pienimmät näkösyvyydet olivat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella ja suurimmat Pienen Hylkikarin ja Kylmäpihlajan länsipuolen alueilla. Näkösyvyydet olivat suurempia tai samalla tasolla kuin vuotta aiemmin Kylmäpihlajan länsipuolta ja Riskonpöllän pohjoispuolta lukuun ottamatta, joissa näkösyvyydet olivat yli metrin pienempiä. Merialueen kiintoainepitoisuuksia tutkittiin vain jätevesien purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (350, 380, 385 ja 365) pohjan läheisestä vesikerroksesta. Pitoisuudet olivat melko pieniä (1,4 3,3 mg/l). Haapasaarenvedellä kiintoainepitoisuus oli 2,4 mg/l. Veden värilukua tutkittiin em. neljältä merialueen havaintopaikalta sekä lisäksi Kylmäpihlajan länsipuolelta. Myös veden väriluvut olivat melko pieniä (7,5 25 mg/l Pt). Suurin pitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella pintavesikerroksessa Kasviravinteet Meriveden kokonaisfosforipitoisuus vertikaalinäytteiden perusteella vaihteli välillä µg/l (Haapasaarenvedellä µg/l). Suurimmat pitoisuudet olivat satamalahden pintavesikerroksissa. Hansklopeilla vesipatsaan keskimääräinen fosforipitoisuus

34 34 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) oli selvästi (29 %) ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempi. Muuten keskimääräiset pitoisuudet olivat melko tavanomaisella tasolla. Tuotantokerroksen (koonta) fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l, Haapasaarenvedellä 22 µg/l (kuva 8). Satamalahdessa, Syväraumanlahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuudet olivat rehevällä tasolla ja selvästi muuta merialuetta suurempia ( 30 µg/l). Muualla merialueella pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla. Pienimmät pitoisuudet olivat Kylmäpihlajan länsipuolella, Rounakareilla ja Hansklopeilla. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona noin 16 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempiä. Kaikilta havaintopaikoilta ei ole yhtenäisiä aikasarjoja. Hansklopeilla tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli 36 % ja Järviluodon luoteispuolella ja Rounakareilla lähes 30 % tavallista pienempi. Haapasaarenveden pitoisuus oli 12 % ajankohdan tavallista pienempi. Tuotantokerroksen fosfaattifosforin pitoisuudet vaihtelivat välillä 2 8 µg/l (Haapasaarenvedellä 2 µg/l). Suurin pitoisuus oli satamalahdessa. Meriveden kokonaistyppipitoisuus vertikaalinäytteiden perusteella vaihteli välillä µg/l, Haapasaarenvedellä µg/l. Suurimmat (>400 µg/l) merialueen pitoisuudet olivat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella veden pintakerroksissa. Ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna typpipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona vastasivat tavanomaista. Aallonmurtajan sisäpuolella keskimääräinen typpipitoisuus oli 10 % tavallista pienempi. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l, Haapasaarenvedellä 420 µg/l (kuva 2). Selvästi suurin pitoisuus oli satamalahdessa ja pienimmät pitoisuudet olivat Pienen Hylkikarin ja Rounakarin alueilla. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat keskimäärin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Myös tausta-alueella Kylmäpihlajalla typpipitoisuus oli tasaantunut tavalliselle tasolle elokuisen typpihuipun jälkeen. Epäorgaanisen nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet tuotantokerroksessa olivat pieniä (7 8, Haapasaarenvedellä 9 µg/l) eikä pitoisuuseroja juuri ollut. Myös tuotantokerroksen ammoniumtypen pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Suurin pitoisuus (14 µg/l) oli aallonmurtajan sisäpuolella Klorofyllimäärät Klorofyllipitoisuudet olivat syyskuussa 1,9 13 µg/l ja Haapasaarenvedellä 2,9 µg/l (kuva 8). Selvästi suurin klorofyllipitoisuus oli satamalahdessa. Satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella klorofyllipitoisuudet olivat rehevällä tasolla ja Pienen Hylkikarin alueella karulla tasolla. Muualla merialueella ja Haapasaarenvedellä pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla. Klorofyllipitoisuudet olivat merialueen keskiarvona noin 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Satamalahden pitoisuus oli yli kolminkertainen ja aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli yli 50 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Tausta-alueella Kylmäpihlajan länsipuolella klorofyllipitoisuus oli kuitenkin tavanomaisella tasolla. Haapasaarenveden pitoisuus oli lähes 50 % ajankohdan aiempaa ( ) keskimääräistä pienempi. Elokuussa klorofyllipitoisuudet olivat helteisen heinäkuun jäljiltä keskimäärin kaksinkertaisia pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna, mikä näkyi todennäköisesti vielä syyskuun klorofyllimäärissä.

35 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 35 (61) Hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa tutkittiin jätevesien purkualueen lähistöltä (350, 380 ja 385) enterokokkien, lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien (Fek.k. 44 ºC) ja Escherichia coli -bakteerien avulla. Kaikkien em. bakteeriryhmien osalta veden hygieeninen tila oli vähintään hyvä Jätevesien vaikutus Syyskuun tarkkailututkimuksen perusteella metsäteollisuuden ja Rauman kaupungin jätevesien vaikutukset meriveden laatuun näkyivät aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa. Vaikutukset näkyivät selvästi kohonneina kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuuksina veden pintakerroksissa ja välillisesti myös kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Veden hygieeninen tila oli kuitenkin kaikkien tutkittujen bakteeriryhmien osalta vähintään hyvä. Rauman merialueen tila oli palautunut lähes tavanomaiselle tasolle elokuun poikkeuksellisen tilanteen jälkeen. Elokuussa pitkän hellejakson jälkeen pintavesi oli useita asteita tavallista lämpimämpää ja merialueen klorofyllipitoisuudet olivat keskimäärin kaksinkertaisia pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna. Levämassaan sitoutui myös ravinteita, mikä näkyi selvästi kohonneina typpi- ja fosforipitoisuuksina. Erityisesti taustaalueella Kylmäpihlajan länsipuolella ravinnepitoisuudet olivat elokuussa poikkeuksellisen korkeita. Syyskuussa Kylmäpihlajan ravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat jo tavanomaisella tai tavanomaista pienemmällä tasolla.

36 36 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Happikyllästys (%), pohjan lähellä 91 Kok.typpi (µg/l), koonta 420 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 71 Hanhinen Rihtniemi 2 km Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 300 Rihtniemi 2 km < < < <1000 >1000 Kok.fosfori (µg/l), koonta 22 Klorofylli (µg/l), koonta 2,9 Nurmes Nurmes 2,7 3, ,0 3,6 3,2 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava , Rauma ,9 2,5 Rauma 6,4 2,0 Hanhinen 20 Hanhinen 2,1 19 Rihtniemi Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) 2,2 Rihtniemi Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) 2 km 2 km KUVA 8. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia syyskuussa 2014.

37 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 37 (61) 5.6. Kesäkauden keskiarvot Kesäkauden keskiarvoihin on laskettu myös syyskuun tulokset, koska syyskuu on usein vielä varsin lämmin ja mm. klorofyllipitoisuudet saattavat monin paikoin olla suurimmillaan vasta syyskuussa Sameus Näkösyvyydet vuoden 2014 kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona olivat selvästi suurempia kuin vuotta aiemmin (taulukko 9). Kesäkauden näkösyvyys merialueen keskiarvona oli noin 20 % suurempi vuosien keskimääräiseen verrattuna. Syväraumanlahdessa (421) vuoden 2014 keskimääräinen näkösyvyys oli kuitenkin noin 15 % ja Kaskisten edustalla (430) hieman pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Aallonmurtajan sisäpuolisella alueella keskimääräinen näkösyvyys oli tavanomaisella tasolla. Tausta-alueella Kylmäpihlajan länsipuolella kesäkauden näkösyvyys oli elokuun runsaasta kasviplanktontuotannosta huolimatta selvästi (yli 40 %) pitkäaikaiskeskiarvoa parempi. Kesäkauden keskiarvona sameusarvot (kesäkuu ja elokuu, sameutta ei määritetä useimmissa havaintopaikoissa heinäkuussa eikä syyskuussa) vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä 0,6 6,4 FNU (Haapasaarenvedellä 4,2 FNU). Keskimääräinen sameus oli selvästi suurin Syväraumanlahdessa (421). Kesäkauden sameusarvot vesipatsaan ja merialueen keskiarvona olivat melko tavanomaisella tasolla kuitenkin niin, että havaintopaikkakohtaiset erot sameuden kehityksestä olivat suuria. Syväraumanlahdessa, Kaskisten edustalla, Järviluodon luoteispuolella, Rounakareilla ja Pienen Hylkikarin alueella keskimääräiset sameusarvot olivat selvästi (yli 40 %) kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Sen sijaan mm. tausta-alueella Kylmäpihlajalla ja Kiuvaskarien alueella keskimääräinen sameus oli noin 30 % tavallista pienempi (taulukko 10). Haapasaarenvedellä sameus vastasi aiempaa keskimääräistä. Kiintoainepitoisuuksia määritetään pääosalla havaintopaikoista vain kesäkuussa ja elokuussa. Kesä-elokuun keskiarvona pitoisuudet vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä 0,5 7,8 mg/l (Nuclepore 0,4), Haapasaarenvedellä 5,6 mg/l. Selvästi suurin keskimääräinen pitoisuus oli Syväraumanlahdessa. Myös satamalahden keskimääräinen pitoisuus (4,1 mg/l) oli muuta merialuetta suurempi. Pienin pitoisuus oli taustaalueella Kylmäpihlajalla. Pitoisuuksia ei voi suoraan verrata edellisten vuosien mittauksiin menetelmän vaihtumisen vuoksi Ravinteet Kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona meriveden fosforipitoisuudet tuotantokerroksessa vaihtelivat välillä µg/l; Haapasaarenvedellä 28 µg/l (kuva 9). Pitoisuudet olivat pääosalla merialuetta ja Haapasaarenvedellä selvästi suurimmillaan elokuussa (taulukko 11), jolloin levämäärät olivat suuria. Rounakareilla pitoisuusvaihtelu oli melko pientä ja pitoisuus oli suurin heinäkuussa. Tutkimusalueen pohjoisosassa Valkeakarin väylällä pitoisuudet olivat syyskuussa hieman muita kuukausia suurempia. Koko kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona pitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella. Myös satama- ja Syväraumanlahden kesäkauden keskiarvot ja vaih-

38 38 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) teluvälit olivat selvästi muuta merialuetta suurempia. Kesäkauden keskiarvopitoisuuksien perusteella aallonmurtajan sisäpuoli, satama- ja Syväraumanlahti sekä Haapasaarenvesi olivat luokiteltavissa reheväksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Kesäkauden keskimääräiset fosforipitoisuudet merialueen keskiarvona olivat samalla tasolla kuin pitkäaikaiskeskiarvot ( ). Haapasaarenveden kesäkauden pitoisuus oli 12 % vuosien keskimääräistä suurempi. Pyhärannan edustan tausta-alueella kesäkauden (kesä-ja syyskuu, n=2) 2014 keskimääräinen fosforipitoisuus oli Truutinpauhan 1 metrin tulosten perusteella 17 µg/l eli samaa luokkaa kuin Rauman merialueen taustapitoisuus Kylmäpihlajalla (16 µg/l, n=4). Kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona meriveden typpipitoisuudet tuotantokerroksessa vaihtelivat välillä µg/l, Haapasaarenvedellä 440 µg/l (kuva 9). Pitoisuudet olivat fosforin tapaan pääosalla merialuetta selvästi suurimmillaan elokuussa (taulukko 13). Aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli suurimmillaan kesäkuussa ja Riskonpöllän pohjoispuolella heinäkuussa. Kesäkauden keskiarvona selvästi suurin merialueen pitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella. Myös satamalahden ja Syväraumanlahden kesäkauden keskiarvopitoisuudet olivat muuta merialuetta suurempia. Kesäkauden keskimääräiset typpipitoisuudet tuotantokerroksessa olivat havaintopaikkojen keskiarvona 7 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Kylmäpihlajan länsipuolella kesäkauden typpipitoisuus oli elokuun korkeasta pitoisuudesta johtuen 30 % pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempi (kuva 10). Kesäkauden keskimääräinen typpipitoisuus vesipatsaan keskiarvona oli aallonmurtajan sisäpuolella (350) ja satamalahdessa (380) 7 8 % pienempi ja Järviluodon luoteispuolella (385) samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa (vuodet 2000 ja 2001) ennen jätevesien yhteiskäsittelyn alkamista. Fosforipitoisuus oli puolestaan aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa noin 8 % suurempi ja Järviluodon luoteispuolella 11 % pienempi kuin vuosina 2000 ja 2001 keskimäärin. Kirkkala (2006) on käsitellyt jätevesien typenpoiston yhteenvetoraportissa ravinteiden suhteita. Kokonaisravinteiden määräsuhteen perusteella fosfori on yksiselitteisesti ollut minimiravinne koko Rauman edustan merialueella luvun puolivälistä lähtien kokonaisravinteiden suhde on raportin mukaan kaikilla Rauman merialueen havaintopaikoilla avovesikaudella ollut 10 ja 20 välillä. Sitä ennen vaihtelu oli useilla havaintopaikoilla suurempaa ja suhde korkeampi johtuen korkeammista typpipitoisuuksista. Vuonna 2014 kokonaistypen ja -fosforin keskimääräinen suhde oli samalla tasolla kuin vuosina keskimäärin (taulukko 15). Jätevesien purkualueen tuntumassa aallonmurtajan sisäpuolella sekä satamalahdessa kokonaistypen ja -fosforin suhde oli aiempaan tapaan selvästi pienempi kuin vertailuhavaintopaikoilla. Suhteen ollessa lähellä seitsemää sekä typpi että fosfori voivat toimia minimiravinteena ja säädellä perustuotantoa. Aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa typpi-fosfori suhde on selvästi laskenut 2000-luvun alkupuoleen verrattuna.

39 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 39 (61) TAULUKKO 9. Rauman merialueen havaintopaikkojen näkösyvyydet kesäkauden (kesäsyyskuu) keskiarvona (suluissa keskihajonta) v hav.paikka ,8(1,2) 3,6(0,5) 4,0(0,6) 3,7(1,1) 4,1(0,9) 3,8(0,8) 3,9(0,7) 3,8(1,9) 3,5(1,2) 5,0(0,8) 335 2,7(0,3) 3,1(0,7) 2,9(0,8) 2,2(1,1) 2,9(1,1) 2,7(0,9) 2,8(0,5) 2,8(0,4) 2,6(0,7) 3,5(0,8) 350 1,2(0,4) 1,9(0,2) 2,2(0,8) 2,1(0,9) 2,3(0,3) 1,6(0,2) 1,6(0,6) 1,4(0,4) 1,5(0,4) 1,7(0,2) 360 3,9(1,2) 3,6(0,5) 4,2(0,4) 3,4(0,9) 4,7(1,4) 4,0(0,9) 4,2(1,1) 4,3(1,5) 3,6(0,8) 5,9(1,5) 365 3,1(0,5) 2,8(0,4) 3,7(0,8) 3,2(0,5) 3,5(0,9) 3,7(0,9) 3,6(1,1) 3,3(1,5) 2,9(0,4) 4,3(0,9) 380 1,5(0,4) 1,7(0,4) 1,7(0,7) 2,0(0,6) 2,1(0,5) 1,7(0,6) 1,9(0,3) 1,9(0,3) 1,6(0,4) 2,3(0,7) 385 2,6(0,8) 2,2(0,3) 3,2(0,7) 2,8(0,6) 3,2(0,9) 2,8(0,9) 3,2(1,0) 2,5(1,0) 2,1(0,3) 3,1(0,6) 395 3,2(0,4) 4,1(0,9) 3,9(0,2) 3,2(0,6) 3,9(0,4) 3,7(0,8) 3,9(0,9) 3,9(1,1) 3,6(0,5) 4,7(0,5) 421 2,1(0,3) 2,1(0,6) 2,3(0,9) 2,3(1,1) 2,2(0,5) 2,0(0,6) 2,3(0,5) 2,1(0,8) 1,7(0,4) 1,8(0,6) 430 2,6(0,1) 2,6(0,7) 3,4(0,6) 2,6(0,7) 3,2(0,4) 2,6(0,4) 3,1(0,7) 2,7(0,5) 2,6(0,9) 2,7(0,6) 435 5,2(1,3) 4,5(1,0) 5,2(1,9) 4,0(0,7) 5,3(0,7) 5,0(1,2) 4,6(1,2) 5,2(1,8) 5,3(1,1) 7,1(1,6) 440/440B 3,3(1,0) 3,8(1,2) 4,0(0,4) 3,4(0,6) 3,8(0,5) 3,4(0,3) 3,7(1,1) 3,6(0,4) 3,6(0,6) 3,9(0,7) 441 3,7(0,9) 4,2(1,2) 4,2(0,5) 3,5(0,7) 4,2(1,2) 3,5(0,4) 3,9(1,0) 3,6(0,4) 3,8(1,0) 4,5(0,7) HAAP 1,8(0,3) 1,6(0,3) 1,6(0,9) 1,9(0,4) 1,8(0,7) 2,0(0,6) 1,8(0,2) 1,5(0,4) 2,0(0,5) TAULUKKO 10. Avomeren veden sameus (FNU) vesipatsaan keskiarvona Kylmäpihlajan länsipuolella (havaintopaikka 435) kesä-elokuun keskiarvona vuosina (suluissa keskihajonta). hav.paikka ,0(0,3) 0,6(0,1) 0,9(0,4) 1,2(0,4) 0,8(0,2) 0,8(0,3) 1,1(0,9) 0,8(0,2) 0,5(0,1) 0,6(0,2) TAULUKKO 11. Meriveden sisältämän fosforin pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksessa kesäsyyskuussa 2014 Rauman merialueella (suluissa keskihajonta). Havaintopaikka Kesäkuu ( ) Heinäkuu ( ) Elokuu ( ) Syyskuu ( ) Keskiarvo (4) (2) (12) (3) (3) (12) (7) (2) (16) (7) (5) 440B (2) (3) HAAP (8)

40 40 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) TAULUKKO 12. Tuotantokerroksen (kokoomanäyte) fosforipitoisuudet (µg/l) Rauman merialueella kesä-syyskuussa v (keskiarvo, suluissa keskihajonta). Hav.paikka (1) 14(2) 17(3) 14(2) 15(2) 16(3) 15(1) 13(1) 16(3) 16(2) 17(4) (4) 22(7) 24(3) 21(5) 20(6) 25(4) 23(4) 19(4) 21(5) 22(4) 20(2) (0) 48(27) 38(6) 33(5) 61(56) 50(17) 41(5) 62(39) 49(23) 33(7) 43(12) (4) 19(5) 19(5) 14(5) 16(3) 18(3) 16(3) 17(5) 19(8) 16(3) 16(3) (4) 23(6) 22(5) 16(7) 18(2) 20(5) 19(4) 17(3) 20(8) 18(5) 17(3) (8) 48(18) 42(7) 32(7) 28(6) 40(13) 42(11) 40(12) 31(9) 29(3) 33(12) (6) 27(10) 28(3) 21(6) 19(3) 24(7) 24(7) 24(13) 23(9) 20(5) 23(7) (6) 19(7) 18(4) 17(5) 17(2) 18(6) 17(2) 15(3) 19(8) 15(3) 18(2) (4) 23(6) 31(7) 25(8) 32(15) 27(6) 30(5) 29(7) 31(4) 26(6) 33(16) (5) 21(5) 27(4) 19(4) 19(2) 24(6) 25(7) 21(4) 22(7) 19(3) 22(7) (1) 13(3) 15(5) 12(3) 15(4) 16(3) 15(4) 13(5) 16(7) 13(3) 16(5) 440/440B 16(5) 20(5) 20(6) 15(4) 17(2) 19(5) 18(2) 15(3) 21(8) 15(4) 19(2) (4) 18(5) 16(7) 15(5) 16(2) 17(4) 17(1) 16(4) 20(7) 15(4) 19(3) HAAP 29(6) 22(2) 26(8) 24(4) 25(5) 28(2) 22(5) 24(2) 28(8) TAULUKKO 13. Meriveden sisältämän typen pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksessa kesäsyyskuussa 2014 Rauman merialueella (suluissa keskihajonta). Havaintopaikka Kesäkuu ( ) Heinäkuu ( ) Elokuu ( ) Syyskuu ( ) Keskiarvo (40) (50) (90) (40) (40) (80) (50) (30) (120) (100) (120) 440B (30) (50) HAAP (60) TAULUKKO 14. Tuotantokerroksen (kokoomanäyte) typpipitoisuudet (µg/l) Rauman merialueella kesä-syyskuussa v (keskiarvo, suluissa keskihajonta). Hav.paikka (50) 270(30) 250(30) 270(40) 280(20) 270(20) 290(10) 320(30) 310(10) 310(40) (30) 350(30) 350(90) 310(70) 350(50) 320(40) 340(30) 370(50) 350(30) 330(50) (140) 420(70) 400(30) 440(250) 630(320) 450(70) 540(140) 540(70) 420(30) 490(90) (40) 290(50) 260(60) 250(40) 310(80) 270(30) 300(30) 350(30) 320(30) 290(40) (30) 320(30) 280(40) 290(40) 320(40) 300(20) 300(30) 370(50) 310(10) 320(40) (80) 510(120) 390(80) 330(40) 500(180) 450(60) 450(30) 410(40) 400(40) 400(80) (80) 380(60) 330(110) 290(30) 360(50) 330(50) 360(50) 360(50) 340(20) 350(50) (40) 290(40) 290(70) 260(30) 280(30) 290(20) 300(20) 330(60) 310(20) 300(30) (50) 400(60) 300(50) 340(70) 350(30) 380(60) 370(10) 400(40) 400(50) 400(120) (60) 360(40) 320(30) 300(20) 340(50) 340(40) 350(40) 350(30) 340(30) 380(100) (40) 250(20) 230(60) 230(20) 280(50) 270(30) 300(30) 330(70) 290(20) 350(120) 440/440B 280(30) 290(50) 280(60) 270(40) 330(60) 300(30) 310(20) 350(70) 320(30) 330(30) (40) 280(50) 260(50) 260(40) 290(40) 280(20) 310(20) 340(40) 300(20) 340(50) HAAP 420(70) 380(30) 370(30) 380(30) 440(100) 460(50) 420(40) 430(50) 440(60)

41 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 41 (61) Kok.N (µg/l), koonta 440 Kok.P (µg/l), koonta 28 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 330 Hanhinen Rihtniemi 2 km < < < <1000 > Rihtniemi 2 km Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) Klorofylli (µg/l), koonta 6,6 Hyg.tila pinnassa (E.coli kpl/100 ml).. Nurmes 2,2 3,3 Nurmes 4 8 2,0 4,2 6, Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava 2,6 6, ,0 5,2 Rauma 8,4 2,9 5 Rauma Hanhinen 3,0 Hanhinen 3 2,5 Rihtniemi 2 km Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) 4 Rihtniemi 2 km Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Tyydyttävä (50-99) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 9. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia kesäkaudelta 2014 (kesäsyyskuun keskiarvoja, hygieeninen tila kesä-elokuun keskiarvona).

42 42 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) kokp µg/l , talvi kok.p kok.n kokn µg/l kokp µg/l , kesä kokn µg/l 380, talvi 380, kesä kokp µg/l kokn µg/l kokp µg/l kokn µg/l 385, talvi 385, kesä kokp µg/l kokn µg/l kokp µg/l kokn µg/l KUVA 10a. Rauman merialueella pintavedestä (0 10 m) mitatut kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) lopputalvella ja kesällä (kesä-elokuu) havaintopisteillä 350, 380 ja 385 vuosina

43 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 43 (61) kokp µg/l , talvi kok.p kok.n kokn µg/l kokp µg/l , kesä kokn µg/l 441, talvi 441, kesä kokp µg/l kokn µg/l kokp µg/l kokn µg/l 360, talvi 360, kesä kokp µg/l kokn µg/l kokp µg/l kokn µg/l KUVA 10b. Rauman merialueella pintavedestä (0 10 m) mitatut kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) lopputalvella ja kesällä (kesä-elokuu) havaintopisteillä 365, 441 ja 360 vuosina

44 44 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) kokp µg/l , talvi kok.p kok.n kokn µg/l kokp µg/l , kesä kokn µg/l KUVA 10c. Rauman merialueella pintavedestä (0 10 m) mitatut kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) lopputalvella ja kesällä (kesä-elokuu) havaintopisteellä 435 vuosina TAULUKKO 15. Typen ja fosforin suhde tuotantokerroksessa kesä-syyskuun keskiarvona 2000-luvulla Rauman edustalla. Havainto- Typpi:Fosfori paikka Kasviplanktontuotanto Kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 2,0 8,4 µg/l, Haapasaarenvedellä 6,6 µg/l (kuva 9). Suurimmalla osalla merialuetta pitoisuudet olivat selvästi suurimmillaan elokuussa (taulukko 16). Aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli suurimmillaan heinäkuussa ja satamalahdessa ja Riskonpöllän pohjoispuolella syyskuussa. Koko kesän keskiarvona klorofyllipitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella, jossa keskimääräinen pitoisuus oli rehevällä tasolla. Myös satamalahdessa, Syväraumanlahdessa ja Haapasaarenvedellä kesän keskimääräiset klorofyllipitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Muualla merialueella kesän keskimääräiset pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla. Kesän keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli havaintopaikkojen keskiarvona 22 % pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempi. Kohonneeseen pitoisuustasoon vaikuttivat erityisesti elokuun suuret pitoisuudet. Tutkimusalueen eteläosassa Tankkarien alueella kesän keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli yli 50 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Haapasaarenvedellä kesän keskimääräinen pitoisuus oli 18 % aiempaa (2006 ->) suurempi.

45 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 45 (61) Pyhärannan edustan tausta-alueella (Pran 310) kesäkauden 2014 keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli Truutinpauhan tulosten perusteella 2,8 µg/l (n=2). Rauman merialueen taustapitoisuus Kylmäpihlajalla oli 2,0 µg/l (n=4), eli lähes 30 % pienempi Hygieeninen tila Rauman merialueen hygieenistä tilaa ja veden uintikelpoisuutta on seurattu suolistoperäistä saastumista ilmentävien enterokokkien, lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien ja E. coli -bakteerien avulla (taulukko 7). E. coli -bakteerimääritystä pidetään tällä hetkellä parhaana veden ulosteperäisen saastutuksen osoittajana. Veden hygieeninen tila E. coli -bakteerimäärien perusteella oli kesäkauden (kesäelokuu) keskiarvona satamalahdessa, Syväraumanlahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella hyvä ja muualla merialueella erinomainen (taulukko 7, kuva 9). Kesäkauden hygieeninen tila oli hieman parempi kuin vuotta aiemmin. Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella koko merialueen tila oli erinomainen tai hyvä. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien perusteella hygieeninen tila oli aallonmurtajan sisäpuolella tyydyttävä, satamalahdessa hyvä ja muualla erinomainen. Lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin kuuluu myös muita kuin ulosteperäisiä bakteereita; esimerkiksi Klebsiella-bakteeria saattaa esiintyä runsaasti metsäteollisuuden jätevesissä Vertailu ekologisen tilan luokkarajoihin Vuonna 2013 valmistuneen pintavesien ekologisen luokittelun mukaan Rauman merialue on pääosin luokiteltu hyväksi. Aallonmurtajan sisäpuolinen alue, satamalahti, Järviluodon ympäristö, Kompin- ja Syväraumanlahti sekä Kaskisten eteläpuoli lähiympäristöineen on luokiteltu Voimakkaasti muutetuksi, ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi alueeksi. Haapasaarenvesi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Rauman merialueen tarkkailututkimukseen kuuluvat havaintopaikat kuuluvat pääosin Selkämeren sisemmät rannikkovedet -pintavesityyppiin. Uloin havaintopaikka 435 (Kylmäpihlaja lä) kuuluu Selkämeren ulommat rannikkovedet -pintavesityyppiin. Ekologisen luokituksen veden laadun luokkarajoihin (Selkämeren sisemmät tai ulommat rannikkovedet) verrattuna vuonna 2014 aallonmurtajan sisäpuoli sijoittui ravinteiden osalta huonoon ja muiden suureiden osalta välttävään luokkaan. Pääosin välttävässä luokassa olivat satamalahti, Järviluodon luoteispuoli, Syväraumanlahti, Kaskisten edusta ja Haapasaarenvesi (taulukko 18). Kortelanlahti, Hanskloppien alue, Valkeakarin väylän sisempi alue ja Kylmäpihlajan alue olivat pääosin tyydyttävässä luokassa. Tutkimusalueen eteläisimmässä osassa Kiuvaskareilla (Tankkarit), Rounakarien alueella ja Valkeakarin väylän ulommalla alueella suureet olivat pääosin hyvässä luokassa. Ainoastaan Pienen Hylkikarin alueella (360) veden laatu oli kahden suureen osalta erinomaisessa luokassa ja muuten hyvässä luokassa. Myös tausta-alueella Kylmäpihlajalla näkösyvyys sijoittui erinomaiseen luokkaan. Kasviplanktonin kokonaisbiomassan perustella Kylmäpihlajan alue sijoittui hyvään luokkaan. Sisemmille rannikkovesille ei ole vertailuarvoja tai luokkarajoja kasviplanktonin kokonaisbiomassan osalta.

46 46 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Varsinainen luokittelu tehdään useamman vuoden aineiston pohjalta ympäristöhallinnon toimesta. Vuonna 2014 arvot olivat pääosin vuotta 2013 heikompia tutkimusalueen eteläisintä osaa (330, 360 ja 335) lukuun ottamatta, jossa arvot olivat kohentuneet vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 luokitusta heikensivät elokuun tavallista selvästi suuremmat ravinne- ja varsinkin klorofyllipitoisuudet. TAULUKKO 16. Meriveden sisältämän klorofylli a:n pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksessa kesä-syyskuussa 2014 Rauman merialueella (suluissa keskihajonta). Havaintopaikka Kesäkuu ( ) Heinäkuu ( ) Elokuu ( ) Syyskuu ( ) Keskiarvo 330 0,94 1,3 5,7 2,2 2,5(2,2) 335 2,1 2,2 5,7 2,1 3,0(1,8) 350 5,1 15 7,2 6,4 8,4(4,5) 360 1,2 1,0 3,8 1,9 2,0(1,3) 365 1,4 1,6 6,4 2,0 2,9(2,4) 380 3,4 3,8 7,2 13 6,9(4,4) 385 1,8 2,6 14 2,5 5,2(5,9) 395 1,5 1,3 5,5 2,2 2,6(2,0) 421 2,2 3,4 15 3,2 6,0(6,1) 430 1,7 2,4 8,9 3,6 4,2(3,3) 435 0,89 1,1 4,0 2,0 2,0(1,4) 440B 1,9 2,4 5,8 3,2 3,3(1,7) 441 1,6 1,9 2,6 2,7 2,2(0,54) HAAP 4,1 5,4 14 2,9 6,6(5,0) TAULUKKO 17. Meriveden sisältämän klorofylli a:n pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesinä (kesä-syyskuu) Rauman merialueella, suluissa keskihajonta. Havaintopaikka ,2(0,7) 1,5(0,1) 1,6(0,6) 1,4(0,3) 1,0(0,5) 2,1(0,57) 1,7(0,2) 1,6(0,9) 2,2(0,8) 2,5(2,2) 335 2,6(1,0) 2,7(0,5) 2,3(0,3) 3,0(1,1) 3,0(0,6) 3,6(1,3) 3,6(1,2) 3,3(1,0) 3,0(0,8) 3,0(1,8) (12) 4,5(1,1) 2,6(0,5) 3,9(1,7) 4,8(1,3) 5,2(1,7) 5,5(1,9) 6,2(3,2) 4,2(0,9) 8,4(4,5) 360 1,7(1,0) 1,6(0,9) 1,7(0,7) 1,6(0,4) 1,7(1,2) 2,5(1,0) 1,9(0,4) 1,8(0,9) 2,0(0,5) 2,0(1,3) 365 2,9(1,2) 2,8(1,2) 1,8(0,6) 1,9(0,2) 2,3(1,8) 3,5(0,48) 2,7(0,7) 3,1(1,5) 2,6(0,5) 2,9(2,4) (20) 4,9(2,5) 5,7(5,0) 3,4(1,6) 5,3(2,8) 5,9(2,5) 6,4(3,4) 4,3(0,8) 4,3(1,2) 6,9(4,4) 385 4,2(1,9) 3,7(1,4) 2,8(1,0) 2,2(1,7) 2,9(1,4) 4,5(1,8) 3,0(1,0) 3,4(1,7) 2,7(0,5) 5,2(5,9) 395 2,3(0,9) 1,6(0,9) 1,9(1,1) 1,7(0,1) 1,3(0,2) 3,0(0,57) 2,2(0,4) 2,1(1,1) 1,9(0,5) 2,6(2,0) 421 3,2(1,3) 6,0(3,7) 3,1(1,1) 3,1(1,2) 2,8(1,4) 5,5(3,0) 4,8(1,8) 5,5(3,1) 5,3(1,5) 6,0(6,1) 430 3,5(1,5) 3,0(1,0) 2,4(1,1) 2,1(0,2) 2,4(1,2) 5,3(1,8) 2,9(0,6) 2,9(1,1) 3,1(0,9) 4,2(3,3) 435 1,5(0,7) 1,6(0,8) 1,7(1,3) 1,8(0,6) 1,7(1,1) 2,7(1,1) 1,5(0,4) 2,2(1,4) 1,5(0,4) 2,0(1,4) 440/440B 2,5(0,8) 1,8(0,9) 1,8(0,8) 1,6(0,2) 1,8(1,0) 3,1(0,68) 2,4(0,5) 2,7(0,8) 1,9(0,7) 3,3(1,7) 441 2,0(0,8) 1,7(0,8) 1,7(0,7) 1,6(0,3) 1,7(1,1) 3,2(0,95) 2,1(0,5) 2,5(0,7) 1,8(0,4) 2,2(0,54) HAAP 5,3(3,9) 5,5(1,3) 4,7(1,8) 3,9(1,4) 7,2(3,2) 6,7(2,1) 5,8(2,0) 5,9(1,7) 6,6(5,0)

47 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 47 (61) TAULUKKO 18. Rauman merialueen fosfori(p, 1 m)-, typpi(n, 1 m) ja klorofylli(klor, koonta)pitoisuudet (µg/l) sekä näkösyvyys (m) heinä-elokuun keskiarvona sekä sijoittuminen ekologisen luokittelun luokkarajoihin. Tausta-alueen havaintopaikka 435 kuuluu Selkämeren ulompiin rannikkovesiin, muut Selkämeren sisempiin rannikkovesiin (luokkarajat vaihtelevat eri pintavesityyppien välillä). P N Klor Näkösyvyys Sisemmät rannikkovedet ,5 4, ,0 3, , ,4 6, ,0 3, ,5 2, ,3 2, ,4 4, ,2 1, ,7 2,5 440B ,1 3, ,3 4,4 HAAP ,7 1,8 Ulommat rannikkovedet ,6 7,4 Luokka: Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Tulos on kahden luokan rajalla XX

48 48 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 5.7. Loppusyksy ( ) Lämpötila ja happitalous Syyskuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja niukkasateinen. Myös lokakuu alkoi lämpimänä ja kuivana. Keskimäärin lokakuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko tavanomainen. Lokakuu oli kuitenkin sääoloiltaan hyvin vaihteleva, sillä siihen mahtui sekä poikkeuksellisen lämpimiä että kylmiä jaksoja. Merivesi oli lokakuun puolivälissä noin 10 asteista. Vesi oli täyskierrossa eli tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syväraumanlahdessa (421) ja Haapasaarenvedellä vesi oli hieman muuta merialuetta viileämpää. Veden pintalämpötila vastasi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) tai oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa kylmempää. Merialueen happitilanne oli hyvä kaikilla havaintopaikoilla ja happipitoisuudet riittivät lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Happitilanne vesipatsaan keskiarvona oli hieman ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa parempi Näkösyvyys ja sameus Meriveden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna oli Kylmäpihlajan ulkopuolella 6,0 metriä, Hanhisten-Valkeakarien tasalla 5,0 6,0 metriä ja Rauman lähivesissä 2,0 4,0 metriä. Pienimmät näkösyvyydet olivat Syväraumanlahdessa, Järviluodon luoteispuolella ja Haapasaarenvedellä. Näkösyvyydet olivat pääosin selvästi suurempia kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana Kylmäpihlajan länsipuolta, Syväraumanlahtea, Järviluodon luoteispuolta ja Haapasaarenvettä lukuun ottamatta, jossa näkösyvyydet olivat keskimäärin vajaan metrin pienempiä kuin lokakuussa Meriveden sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Suurimmat merialueen sameusarvot (2,3 3 FNU) ja kiintoainepitoisuudet (2,6 3,6 mg/l) olivat satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella ja aallonmurtajan sisäpuolella. Haapasaarenvedellä sameus ja kiintoainepitoisuus olivat hieman varsinaista merialuetta suurempia. Syksyn vähäsateisuudesta johtuen sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat merialueen keskiarvona 28 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempiä lukuun ottamatta Järviluodon luoteispuolta ja Syväraumanlahtea, joissa sameusarvot olivat hieman tavallista suurempia. Haapasaarenvedellä sameusarvo oli yli kaksinkertainen vuosien lokakuun keskimääräiseen verrattuna. Veden väriluku oli pieni kaikilla tutkituilla alueilla Kasviravinteet Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat sekä pintavedessä (1 metri) että vesipatsaan keskiarvona välillä µg/l (kuva 11), joten merialueen pitoisuuserot olivat melko pieniä. Suurimmat pitoisuudet olivat aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella, Syväraumanlahdessa ja Kaskisten edustalla. Pienimmät pitoisuudet olivat Kylmäpihlajan länsipuolella ja tutkimusalueen eteläosassa Kiuvaskarien alueella. Veden syvyyssuuntaiset fosforipitoisuuserot olivat pieniä. Myös fosfaattifosforin pitoisuuserot olivat pieniä ja vaihtelivat tutkituilla paikoilla välillä µg/l (Haapasaarenvedellä 2 µg/l). Meriveden fosforipitoisuudet vesipatsaan ja merialueen

49 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 49 (61) keskiarvona vastasivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta, jossa pitoisuus oli 40 % pienempi ja Syväraumanlahtea, jossa pitoisuus oli 12 % suurempi pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Haapasaarenveden fosforipitoisuus oli 10 % suurempi ajankohdan aiempaan keskimääräiseen verrattuna. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat pintavedessä (1 metri) välillä µg/l ja vesipatsaan keskiarvona välillä µg/l (kuva 11). Merialueen pitoisuuserot olivat tavallista pienempiä. Suurin yksittäinen pitoisuus oli tausta-alueella Kylmäpihlajalla pohjaa lähinnä olevassa vesikerroksessa (440 µg/l). Kohonnut pitoisuus johtui todennäköisesti siitä, että näyte tuli lähempää pohjaa (0,5 metriä pohjasta) kuin tavallisesti. Pintakerroksen (1 metri) suurimmat pitoisuudet ( µg/l) olivat aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa (ja Haapasaarenvedellä). Vesipatsaan syvyyssuuntaiset typpipitoisuuserot olivat pääosin pieniä. Vesipatsaan ja merialueen keskiarvona ja myös Haapasaarenvedellä typpipitoisuudet olivat ajankohdan tavanomaisella tasolla aallonmurtajan sisäpuolta ja satamalahtea lukuun ottamatta, joissa typpipitoisuus oli keskimäärin 30 % ajankohdan tavallista pienempi. Kaikilta havaintopaikoilta ei ole pitkiä aikasarjoja typpipitoisuuden osalta. Ammoniumtypen pitoisuus oli suurin (19 22 µg/l) aallonmurtajan sisäpuolella Hygieeninen tila Lokakuun tarkkailukerralla tehdään uuden ohjelmaluonnoksen mukaisesti bakteerimäärityksiä vain jätevesien purkualueen läheisiltä havaintopaikoilta 350, 380 ja 385. Bakteereista tutkitaan sekä enterokokkien että lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien ja E. coli -bakteerien määriä. E. coli -bakteerimääritystä pidetään tällä hetkellä parhaana veden ulosteperäisen saastutuksen osoittajana. Enterokokkien määrät olivat pieniä ja vaihtelivat välillä 2 8 kpl/100 ml. Myös lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat pieniä ja vaihtelivat välillä kpl/100 ml. Edelleen myös E. coli -bakteerien määrät olivat pieniä ja vaihtelivat välillä <10 10 kpl/100 ml ja niiden perusteella hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä Jätevesien vaikutus Lokakuun tarkkailukerralla jätevesien vaikutus näkyi lievänä aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella, joissa vesi oli hieman sameampaa ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman muuta merialuetta suurempia. Aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa myös pintakerroksen typpipitoisuudet olivat lievästi kohonneita muuhun merialueeseen verrattuna. Merialueen veden laatu vastasi ajankohdan tavanomaista tai oli hieman tavanomaista parempi. Jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella sekä sameus, fosfori- ja typpipitoisuudet olivat selvästi tavallista pienempiä. Kaikkien tutkittujen bakteerien määrät olivat pieniä jätevesien purkualueen läheisillä havaintopaikoilla.

50 50 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Kok.N (µg/l), vesipatsaan ka 370 Kok.P (µg/l), vesipatsaan ka 22 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 350 Hanhinen Rihtniemi 2 km < < < <1000 > Rihtniemi 2 km Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) KUVA 11. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia lokakuussa 2014.

51 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 51 (61) 6. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA JA LAJISTO Kasviplanktonin biomassa ja lajisto tutkittiin heinä- ja elokuussa yhteensä yhdeksästä havaintopaikasta tuotantokerroksen patsasnäytteistä. Planktonlevien kokonaisbiomassat olivat heinäkuussa mg/m 3 ja elokuussa mg/m 3 (kuva 12, taulukko 20). Heinäkuussa aallonmurtajan sisäpuolella (350) ja elokuussa Rounareilla (395) biomassa oli moninkertainen muihin paikkoihin verrattuna. Heinäkuussa biomassa oli pienin Pienen Hylkikarin (360) alueella ja elokuussa Kortelanlahdessa (335). Aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta elokuiset biomassat olivat selvästi heinäkuuta suurempia. Heinä-elokuun keskiarvona biomassa oli selvästi suurin Rounakarien alueella ja myös aallonmurtajan sisäpuolella keskimääräinen biomassa oli selvästi muuta merialuetta suurempi. Keskimääräiset biomassat olivat havaintopaikkoja 350, 395 ja 430 lukuun ottamatta pienempiä kuin vuotta aiemmin (taulukko 19). Aallonmurtajan sisäpuolella keskimääräinen biomassa oli lähes kolminkertainen ja Rounakarien alueella yli kymmenkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Rounakarin aluetta lukuun ottamatta havaintopaikkojen biomassat olivat selvästi suurimmillaan vuonna 2010, jolloin kesä oli erittäin lämmin ja meriveden lämpötilat olivat heinä-elokuussa useita asteita keskimääräistä korkeampia. Rounakareilla biomassa oli suurimmillaan vuonna 2014 ja aallonmurtajan sisäpuolella vuoden 2014 biomassa vastasi vuoden 2010 biomassaa. Rauman merialueen tausta-alueella Kylmäpihlajan länsipuolella planktonlevien kokonaisbiomassa heinä-elokuun keskiarvona (290 mg/m 3 ) oli selvästi pienempi kuin vastaavan ajan biomassat Olkiluodon merialueella. Olkiluodon havaintopaikkojen heinäelokuun keskimääräinen kasviplanktonbiomassa vaihteli välillä mg/m 3, mikä oli selvästi aiempaa suurempi (Turkki 2015a). Heinä-elokuussa oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso ja koska Olkiluodon näytteet otettiin kumpanakin kuukautena kahta viikkoa myöhemmin, kasviplanktontuotanto ehti selvästi voimistua tuona aikana. Rauman tausta-alueella Kylmäpihlajalla heinä-elokuun keskimääräinen biomassa oli samalla tasolla kuin Uudenkaupungin edustan tausta-alueen Putsaaren aukon biomassa (283 mg/m 3, Turkki 2015b) vastaavana aikana. Uudenkaupungin merialueen suurin biomassa heinä-elokuun keskiarvona oli Hankosaaren itäpuolella (215) mg/m 3, mikä oli alle puolet Rauman merialueen maksimibiomassasta (5650 mg/m 3 ) Rounakarien alueella. Heinäkuu Heinäkuisessa kasviplanktonissa ei ollut selkeää koko merialueen kattavaa valtaryhmää. Aallonmurtajan sisäpuolella, missä kokonaisbiomassa oli selvästi suurin, valtaryhmänä olivat nielulevät (Cryptophyceae) ja niissä erikokoiset Cryptomonas -lajit (kuva 12, taulukko 20). Cryptomonas -lajeja esiintyy erityyppisissä vesissä mutta ne näyttävät suosivan humusvesiä ja ravinnepitoista ympäristöä. Monin paikoin vallitsi ryhmä Muut, jossa vallitsivat erikokoiset Mesodinium rubrum -ripsieläimet ja tunnistamattomat flagellaatit. M. rubrum lasketaan kasviplanktonin yhteydessä niiden sisältämän klorofyllin vuoksi. Se on tehokas planktinen perustuottaja, joka pystyy käyttämään symbionttisia, yleensä nieluleviltä peräisin olevia yhteyttämishiukkasiaan kasviplanktonin tapaan yhteyttämiseen. Laji ei ole myrkyllinen tai muutenkaan haital-

52 52 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) linen. Hanskloppien alueella (365) ja Rounakareilla (395) vallitsivat sinilevät (Cyanophyceae) ja Valkeakarin väylällä (440B) kultalevät (Chrysophyceae; Uroglena sp. ja Pseudopedinella sp. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla valtaryhmänä olivat piilevät (Diatomophyceae), ja niissä erityisesti kiekkomainen laji Actinocyclus octonarius, mikä on yleinen laji pohjoisella Itämerellä ja voi esiintyä runsaana varsinkin loppusyksystä. Laji esiintyi runsaana Kylmäpihlajalla myös vuotta aiemmin. Sinilevissä valtalajeina olivat Aphanizomenon sp., Anabaena sp. ja Oscillatoriales -tyyppiset lajit. Valkeakarin väylällä sinileviä oli erittäin vähän ja niissä vallitsivat pienet koloniaaliset lajit, mm. Aphanothece sp. Yleisimmin esiintyi laji Aphanizomenon, joka on merialueella myrkyttömänä pidetty tikkumainen sinilevälaji. Sinileviä esiintyi kaikilla havaintopaikoilla ja niiden biomassat vaihtelivat välillä 2 95 mg/m 3. Määrät olivat melko pieniä kaikilla havaintopaikoilla. Eniten niitä esiintyi Rounakarien alueella ja vähiten Valkeakarin väylällä. Isokokoista ja runsaana esiintyessään myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää ei esiintynyt heinäkuun näytteissä. Rehevyyttä suosivia silmäleviä (Euglenophyceae) esiintyi kaikilla havaintopaikoilla. Silmälevien määrät (1 203 mg/m 3 ) ja osuudet (<1 6 %) olivat aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta pieniä. Myös aiempina vuosina silmäleviä on esiintynyt usein eniten aallonmurtajan sisäpuolella. Valtalajina silmälevissä oli Eutreptiella sp. Elokuu Elokuussa vallitsivat sinilevät (365, 395 ja 430), viherlevien kaareen kuuluvat levät (360 ja 435), nielulevät (335 ja 440B) sekä ryhmään Muut kuuluvat (lähinnä tunnistamattomat flagellaatit) levät (350 ja 385). Sinilevissä valtalajina oli Aphanizomenon sp., nielulevissä Cryptomonadales -lajit ja viherlevissä niihin luettavat pienet siimalliset Pyramimonas spp. -lajit. Sekä Cryptomonadales että Pyramimonas -lajit ovat rannikkovesien tyyppilajeja. Rounakarien alueella sinilevien lisäksi lähes yhtä suuren osuuden muodostivat piilevät ja niissä heinäkuussa Kylmäpihlajalla vallinnut kiekkomainen Actinocyclus octonarius -laji. Sinileviä esiintyi kaikilla havaintopaikoilla ja niiden biomassat ( mg/m 3 ) olivat pääosin nousseet heinäkuuhun verrattuna. Aallonmurtajan sisäpuolella ja Kylmäpihlajan länsipuolella sinilevien määrät olivat edelleen pieniä ja laskeneet heinäkuuhun verrattuna. Sinilevien määrä oli selvästi suurin Rounakarien alueella, missä niiden biomassa oli moninkertainen ja pääosin monikymmenkertainen muihin havaintopaikkoihin verrattuna. Selkeänä valtalajina sinilevissä oli Aphanizomenon sp. tausta-aluetta Kylmäpihlajaa lukuun ottamatta, jossa sinileviä oli vähän ja valtalajina oli Nodularia sp. Nodularia spumigena -sinilevää esiintyi neljällä havaintopaikalla (350, 385, 430 ja 435). Sen määrät olivat pieniä; 3 12 mg/m 3 ja osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta <1 3 %. Eniten sitä esiintyi tausta-alueella Kylmäpihlajan länsipuolella. Eutreptiella -silmäleviä esiintyi vain kahdella havaintopaikalla (335 ja 365) ja niiden määrät (1 5 mg/m 3 ) ja osuudet (<1 1 %) olivat erittäin pieniä.

53 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 53 (61) TAULUKKO 19. Kasviplanktonin biomassa (mg/m 3 ) tuotantokerroksen koontanäytteissä heinä-elokuun keskiarvona vuosina Hav.paikka /440B TAULUKKO 20. Kasviplanktonin biomassa (mg/m³) ja sen koostumus heinä- ja elokuussa Havaintopaikka heinäkuu elokuu heinäkuu elokuu heinäkuu elokuu mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % Sinilevät 19, , ,3 1 13,1 2 32, ,8 11 Nielulevät 12, , , ,8 21 6,6 5 68,9 16 Panssarilevät 26, , ,0 4 7,1 6 12,0 3 Kultalevät 16, , ,8 3 10,1 2 31,5 25 7,7 2 Piilevät 5,8 4 40, ,7 1 99,9 19 1,9 1 42,8 10 Viherlevät 14,8 9 41, ,8 7 52,3 10 5, ,8 35 Muu kasviplankton 61, , , , , ,0 24 Yhteensä 157, , , , , ,0 100 Havaintopaikka heinäkuu elokuu heinäkuu elokuu heinäkuu elokuu mg/m³ % % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % Sinilevät 67, , , , , ,8 50 Nielulevät 11, , ,4 7 93, , ,5 1 Panssarilevät 16,1 8 2,8 0 14,1 5 3, ,7 7 21,3 0 Kultalevät 30,4 16 9,4 1 53,8 19 9,0 1 38, ,7 0 Piilevät 5, , ,6 7 71, , ,0 46 Viherlevät 11,8 6 99, ,1 7,2 119,9 19 6, ,3 1 Muu kasviplankton 49, , , , , ,3 1 Yhteensä 191, , , , , ,9 100 Havaintopaikka B heinäkuu elokuu heinäkuu elokuu heinäkuu elokuu mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % mg/m³ % Sinilevät 53, , , ,1 3 1,7 1 19,8 4 Nielulevät 34,5 6 64,0 5 1,5 1 94, , ,8 30 Panssarilevät 43, ,7 7 2, ,3 2 Kultalevät 57,6 11 8,5 1 28,4 17 4,8 1 81, ,3 4 Piilevät 69, ,6 7 52, ,1 9 4,5 3 31,4 6 Viherlevät 15,9 3 72,7 6 4, ,1 41 7, ,3 28 Muu kasviplankton 265, , , , , ,1 26 Yhteensä 539, , , , , ,0 100

54 54 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Kasviplanktonin biomassa ja koostumus heinäkuussa mg/m³ sinilevät nielulevät panssarilevät kultalevät piilevät viherlevät muu kasviplankton B havaintopaikka Kasviplanktonin biomassa ja koostumus elokuussa sinilevät nielulevät panssarilevät kultalevät piilevät viherlevät muu kasviplankton mg/m³ B havaintopaikka KUVA 12. Kasviplanktonin biomassa (mg/m 3 ) ja sen koostumus Rauman merialueella heinäja elokuussa 2014 (tuotantokerroksen kokoomanäytteet).

55 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 55 (61) 7. TIIVISTELMÄ teki vuonna 2014 velvoitetarkkailututkimuksia Rauman kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesien vaikutuksista Rauman merialueen veden tilaan ja laatuun. Vuoden 2013 alusta on noudatettu päivättyä tarkkailuohjelmaluonnosta. Merialueen tarkkailututkimus täyttää Rauman kaupungille, UPM-Kymmene Oyj Raumalle ja Metsä-Fibre Oy Rauman tehtaalle vesioikeuden lupapäätöksissä asetetut velvoitteet vesistötarkkailun osalta. Vuonna 2014 tehtiin myös makrofyyttiseuranta, jonka tulokset on raportoitu erikseen Merialueen tilaan vaikuttavat tekijät Rauman kaupungin jätevedet johdettiin lähes kokonaisuudessaan (noin 100 %) metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle yhteiskäsittelyyn ja loput käsiteltiin kemiallisesti Maanpäänniemen puhdistamolla, josta johdettiin mereen vain 70 m 3 vettä. Mereen johdettu kuorma oli poikkeuksellisen pieni. Talvi oli vähäluminen, joten keväällä ei syntynyt sulamisvesiä eikä vuoden aikana ollut pitkiä tai rankkoja sadejaksoja. Vesistökuormitus oli em. syistä johtuen selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Fosforille ja kiintoaineelle on asetettu tavoitearvot ja ne saavutettiin. Yhteispuhdistamon koko vuoden puhdistustulos oli hyvä ja alitti luparajat. Yhteispuhdistamon koko vuoden kuormitus mereen oli BOD 7 -kuormituksen osalta yli 30 % pienempi mutta fosforin osalta 27 % ja typen osalta 15 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Merialueen BOD 7 - ja kiintoainekuormitukset olivat lähes 60 % ja typpikuormitus 37 % pienempi 90-luvun loppuun verrattuna, jolloin yhteispuhdistus ei vielä ollut käytössä. Fosforikuormitus sen sijaan oli 51 % vuosien keskimääräistä suurempi. Koko vuoden keskilämpötila oli Porin mittausaseman mukaan vajaa kaksi astetta keskimääräistä korkeampi. Kuukausien keskilämpötilat olivat selvästi tavallista korkeampia tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Vuoden sademäärä oli hieman keskimääräistä pienempi. Eniten satoi joulu- ja elokuussa, kun taas syyskuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen. Pysyvää jääpeitettä ei muodostunut lainkaan Rauman edustalle Valkeakariin ja todellisten jääpäivien määrä oli selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Merivesi oli suurimman osan vuotta keskiveden alapuolella. Korkeimmillaan vesi oli loppuvuodesta joulukuussa 30 cm keskiveden yläpuolella. Alimmillaan veden korkeus oli tammi-helmikuun vaihteessa ja syyskuun lopussa, noin 70 cm keskivettä alempana. Veden tilan ja laadun tarkkailu Lopputalvi Pintavesi oli 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpää. Koko merialueella, mukaan lukien jätevesien purkupaikan lähistö, oli happea riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Paikoin esiintyi hapen ylikyllästystä todennäköisesti keväisen piilevätuotannon seurauksena. Merialueen happitilanne oli ajankohdan tavanomaisella tai hieman tavanomaista paremmalla tasolla. Talvi oli pääosin jäätön, joten happitilanne pysyi hyvänä ja piilevien kevätkukinta alkoi tavallista aiemmin.

56 56 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Meriveden sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä. Sameusarvot olivat kuitenkin noin 40 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia todennäköisesti lauhan talven seurauksena. Keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet olivat koko merialueella mutta varsinkin sisimmillä alueilla ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä ja myös alueelliset typpipitoisuuserot olivat tavallista pienempiä. E. coli -bakteerien määrän perusteella merivesi oli hygieeniseltä laadultaan jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella tyydyttävää ja satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella hyvää. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hygieeninen laatu oli jätevesien purkualueen läheisyydessä erinomaista. Myös lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat pieniä. Avovesikausi Happitilanne oli kesä-heinäkuussa pääosin hyvä ja riittävä lohensukuisten kalojen toimeentulolle. Satamalahdessa ja heinäkuussa myös Rounakarien alueella pohjan läheinen happitilanne oli hieman heikentynyt. Elokuussa happitilanne heikentyi selvästi koko merialueella. Rounakarien ja Pienen Hylkikarin alueilla happitilanne oli pohjan tuntumassa hyvin heikko ja monin paikoin muuallakin välttävä tai tyydyttävä eikä ollut riittävä lohensukuisille kaloille. Elokuun happitilanne oli keskimäärin 15 % tavanomaista heikompi. Edelleen syyskuussa happitilanne oli hieman ja Rounakarien alueella selvästi ajankohdan keskimääräistä huonompi. Lokakuussa tilanne koheni ja happitilanne oli koko merialueella hyvä ja hieman tavanomaista parempi. Heinäkuun loppupuolelta elokuun puoliväliin oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso, minkä seurauksena pintavesi oli elokuun puolivälissä useita asteita keskimääräistä lämpimämpää. Em. seurauksena klorofyllipitoisuudet olivat elokuussa keskimäärin kaksinkertaisia pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna, mikä lisäsi myös veden sameutta. Leviin sitoutuneet ravinteet näkyivät merialueen ravinnepitoisuuksissa ja ravinnepitoisuuksien jakautumisesta. Tuotantokerroksen fosfori- ja typpipitoisuudet olivat keskimäärin 30 % tavanomaista suurempia ja tausta-alueella Kylmäpihlajalla pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita. Syväraumanlahdessa ja Kaskisten edustalla veden laatu oli selvästi tavallista heikompi. Syyskuun tarkkailussa merialueen tila oli kuitenkin palautunut lähes tavanomaiselle tasolle elokuun poikkeuksellisen tilanteen jälkeen. Kesäkauden näkösyvyys merialueen keskiarvona oli noin 20 % suurempi vuosien keskimääräiseen verrattuna. Syväraumanlahdessa ja Kaskisten edustalla keskimääräinen näkösyvyys oli kuitenkin hieman pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Aallonmurtajan sisäpuolisella alueella keskimääräinen näkösyvyys oli tavanomaisella tasolla ja tausta-alueella Kylmäpihlajan länsipuolella näkösyvyys oli elokuun runsaasta kasviplanktontuotannosta huolimatta selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa parempi. Sameusarvot kesäkauden ja vesipatsaan keskiarvona olivat Syväraumanlahdessa, Kaskisten edustalla, Järviluodon luoteispuolella, Rounakareilla ja Pienen Hylkikarin alueella selvästi tavallista suurempia. Sen sijaan mm. tausta-alueella Kylmäpihlajalla ja Kiuvaskarien alueella keskimääräinen sameus oli noin 30 % tavallista pienempi. Keskimääräinen sameus oli selvästi suurin Syväraumanlahdessa.

57 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 57 (61) Tuotantokerroksen fosfori- ja typpipitoisuudet olivat pääosalla merialuetta ja Haapasaarenvedellä selvästi suurimmillaan elokuussa, jolloin myös levämäärät olivat suuria. Kesäkauden keskiarvona pitoisuudet olivat selvästi suurimmat aallonmurtajan sisäpuolella. Myös satama- ja Syväraumanlahdella pitoisuudet ja niiden vaihtelut olivat selvästi muuta merialuetta suurempia. Kesäkauden fosforipitoisuudet merialueen keskiarvona vastasivat pitkäaikaiskeskiarvoja ja typpipitoisuudet olivat 7 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla kesäkauden typpipitoisuus oli elokuun korkeasta pitoisuudesta johtuen 30 % tavallista suurempi. Kesäkauden keskimääräinen typpipitoisuus vesipatsaan keskiarvona oli aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa 7 8 % pienempi ja Järviluodon luoteispuolella samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa ennen jätevesien yhteiskäsittelyn alkamista. Fosforipitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa noin 8 % suurempi ja Järviluodon luoteispuolella 11 % pienempi kuin vuosina 2000 ja 2001 keskimäärin. Lokakuussa sameusarvot olivat pieniä ja syksyn vähäsateisuudesta johtuen keskimäärin 28 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja pienempiä lukuun ottamatta Järviluodon luoteispuolta ja Syväraumanlahtea, joissa sameus oli hieman tavallista suurempi. Merialueen pitoisuuserot olivat fosforin ja typen osalta tavanomaista pienempiä. Fosforipitoisuudet vastasivat ajankohdan tavanomaista aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta, jossa pitoisuus oli 40 % pienempi ja Syväraumanlahtea, jossa pitoisuus oli 12 % suurempi pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Myös typpipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat pääosin tavallisella tasolla aallonmurtajan sisäpuolta ja satamalahtea lukuun ottamatta, joissa pitoisuus oli keskimäärin 30 % tavallista pienempi. Kasviplanktontuotanto, biomassa ja lajisto Suurimmalla osalla merialuetta klorofyllipitoisuudet olivat selvästi suurimmillaan elokuussa. Aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli suurimmillaan heinäkuussa ja satamalahdessa ja Riskonpöllän pohjoispuolella syyskuussa. Kesän keskiarvona pitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella. Kesän keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli havaintopaikkojen keskiarvona 22 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Kohonneeseen pitoisuustasoon vaikuttivat erityisesti elokuun suuret pitoisuudet. Kasviplanktonin biomassa oli heinäkuussa aallonmurtajan sisäpuolella ja elokuussa Rounareilla moninkertainen muihin paikkoihin verrattuna. Heinäkuussa biomassa oli pienin Hylkikarin ja elokuussa Kortelanlahden alueella. Aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta elokuiset biomassat olivat selvästi heinäkuuta suurempia. Heinäelokuun keskiarvona biomassa oli selvästi suurin Rounakareilla ja myös aallonmurtajan sisäpuolella keskimääräinen biomassa oli selvästi muuta merialuetta suurempi. Heinäkuisessa kasviplanktonissa ei ollut selkeää koko merialueen kattavaa valtaryhmää. Aallonmurtajan sisäpuolella valtaryhmänä olivat nielulevät ja niissä erikokoiset Cryptomonas lajit, jotka suosivat ravinnepitoista ympäristöä. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla valtaryhmänä olivat piilevät ja niissä erityisesti laji Actinocyclus octonarius, mikä on yleinen laji pohjoisella Itämerellä ja voi esiintyä runsaana varsinkin syksyllä. Sinilevistä yleisimmin esiintyi Aphanizomenon sp., mikä on merialueella myrkyttömänä pidetty laji. Sinilevien määrät olivat melko pieniä kaikilla havaintopaikoilla. Isoko-

58 58 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) koista ja runsaana esiintyessään myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää ei esiintynyt vielä heinäkuun näytteissä. Elokuussa vallitsivat sinilevät, viherlevien kaareen kuuluvat levät, nielulevät sekä ryhmään Muut kuuluvat (lähinnä tunnistamattomat flagellaatit) levät. Sinilevissä valtalajina oli Aphanizomenon sp., nielulevissä Cryptomonadales lajit ja viherlevissä niihin luettavat pienet Pyramimonas spp. lajit. Sekä Cryptomonadales että Pyramimonas lajit ovat rannikkovesien tyyppilajeja. Sinileviä esiintyi kaikilla paikoilla ja niiden biomassat olivat pääosin nousseet heinäkuuhun verrattuna. Sinilevien määrä oli selvästi suurin Rounakarien alueella, missä niiden biomassa oli pääosin monikymmenkertainen muihin paikkoihin verrattuna. Nodularia spumigena sinilevää esiintyi neljällä havaintopaikalla (350, 385, 430 ja 435) mutta määrät olivat pieniä. Eniten sitä esiintyi tausta-alueella Kylmäpihlajalla. Rehevyyttä suosivien silmälevien määrät ja osuudet olivat pieniä sekä heinä- että elokuussa. Veden rehevyystaso ja käyttökelpoisuus Fosforin ja klorofyllin kesäkauden keskiarvopitoisuuksien perusteella aallonmurtajan sisäpuoli, satama- ja Syväraumanlahti sekä Haapasaarenvesi olivat luokiteltavissa reheväksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Veden hygieeninen tila ulosteperäistä saastutusta kuvaavien E. coli -bakteerimäärien perusteella oli kesä-elokuun keskiarvona satamalahdessa, Syväraumanlahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella hyvä ja muualla merialueella erinomainen. Kesäkauden hygieeninen tila oli hieman parempi kuin vuotta aiemmin. Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella koko merialueen tila oli erinomainen tai hyvä. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien perusteella hygieeninen tila oli aallonmurtajan sisäpuolella tyydyttävä, satamalahdessa hyvä ja muualla erinomainen. Lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin kuuluu myös muita kuin ulosteperäisiä bakteereita; esimerkiksi Klebsiella-bakteeria saattaa esiintyä runsaasti metsäteollisuuden jätevesissä. Lokakuussa kaikkien tutkittujen bakteerityyppien määrät olivat pieniä. Pääosa merialueesta soveltui hyvin virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Ympäristöhallinnon aiemmin käyttämän yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosfori-, klorofylli- ja E. coli - määrien mukaan aallonmurtajan sisäpuoli oli luokiteltavissa välttäväksi ja satamalahti, Järviluodon luoteispuoli, Syväraumanlahti, Kaskisten edusta ja Haapasaarenvesi tyydyttäväksi. Loppuosa merialueesta oli luokiteltavissa hyväksi (kuva 13). Käyttökelpoisuus oli hieman heikompi kuin vuotta aiemmin; aallonmurtajan sisäpuoli oli heikentynyt tyydyttävästä välttäväksi ja Järviluodon luoteispuoli ja Kaskisten edusta hyvästä tyydyttäväksi. Toisaalta Kortelanlahden alue koheni tyydyttävästä hyväksi. Jätevesien vaikutus näkyi kaikilla tarkkailukerroilla aallonmurtajan sisäpuolella ja useimmiten myös satamalahdessa. Vaikutukset näkyivät yleensä kohonneina ravinnepitoisuuksina ainakin veden pintakerroksissa, veden väriluvun kasvuna sekä ajoittain myös lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrän lievänä kasvuna. Myös klorofyllipitoisuudet olivat välillisesti ajoittain selvästi kasvaneet em. alueilla. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli heinäkuussa aallonmurtajan sisäpuolella moninkertainen muihin tutkittuihin havaintopaikkoihin verrattuna ja lajistossa vallitsivat ravinnepitoista ympäristöä suosivat nielulevälajit. Maalis- ja lokakuun tarkkailuissa jäteve-

59 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 59 (61) sien vaikutus näkyi lievänä aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella. Vaikutus näkyi lähinnä kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sameuden ja kiintoainepitoisuuksien kasvuna. Kenttähavaintojen mukaan heinäkuun alussa aallonmurtajan sisäpuolella vesi oli ruskeaa ja Järviluodon luoteispuolella rusehtavaa. Ekologisen luokituksen veden laadun luokkarajoihin verrattuna vuonna 2014 aallonmurtajan sisäpuoli sijoittui ravinteiden osalta huonoon ja muiden suureiden osalta välttävään luokkaan. Pääosin välttävässä luokassa olivat satamalahti, Järviluodon luoteispuoli, Syväraumanlahti, Kaskisten edusta ja Haapasaarenvesi. Kortelanlahti, Hanskloppien alue, Valkeakarin väylän sisempi ja Kylmäpihlajan alue olivat pääosin tyydyttävässä luokassa. Kiuvaskareilla, Rounakarien alueella ja Valkeakarin väylän ulommalla alueella suureet olivat pääosin hyvässä luokassa. Kasviplanktonin kokonaisbiomassan perustella Kylmäpihlajan alue sijoittui hyvään luokkaan. Varsinainen luokittelu tehdään useamman vuoden aineiston pohjalta ympäristöhallinnon toimesta. Vuonna 2014 arvot olivat pääosin vuotta 2013 heikompia tutkimusalueen eteläisintä osaa (330, 360 ja 335) lukuun ottamatta. Luokitusta heikensivät elokuun tavallista selvästi suuremmat ravinne- ja varsinkin klorofyllipitoisuudet. Turussa 24. marraskuuta 2015 Hanna Turkki biologi

60 60 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) Nurmes Kylmä-Pihlava Rauma Hanhinen Rihtniemi 2 km Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono KUVA 13. Rauman merialueen yleinen käyttökelpoisuus vuonna Käyttökelpoisuusluokitus on ympäristöhallinnon aiemmin käyttämä luokitusmenetelmä. Luokitus on tehty kesäsyyskuun tuotantokerroksen fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien sekä pintakerroksen E. coli - bakteerien määrän perusteella. Luokka on määräytynyt heikoimman suureen mukaan.

61 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 61 (61) 8. KIRJALLISUUS Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaus Jumppanen, K Selvitys typpikuormituksen vesistövaikutuksista Rauman edustan merialueella. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys. Tutkimusselosteita 139 (1998). Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M., Palomäki, A. (toimituskunta) Kasviplanktonin laskentamenetelmät ( ). Pdf-tiedosto sivuilta Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas. Helsinki Edita. Kirkkala, T Jätevesien typenpoiston vaikutukset Rauman merialueen tilaan. Yhteenveto tehostetusta seurannasta Tutkimusseloste 263. Turku. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, J., Kivinen, J. & Leppänen, L Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B 10: Sarvala, M. & Sarvala, J Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila Lounais-Suomessa, nro 4. Turku Turkki, H. 2015a. Olkiluodon lähivesien fysikaalis-kemiallinen ja biologinen tarkkailututkimus. Vuosiraportti Raportti nro Turkki, H. 2015b. Uudenkaupungin merialueen kuormitus ja tila. Vuosiraportti Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Raportti nro Turkki, H Rauman edustan merialueen tarkkailuohjelma. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, nro Vahteri, P. & Savoila M Rauman merialueen makrofyyttiseuranta Varsinais- Suomen Vesistösaneeraus Oy. 9 s. Vatka, S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien yhteiskäsittely. Esitelmä valtakunnallisilla jätteen hyötykäyttöpäivillä

62

63 LIITE 1 (2 sivua)

64

65 Rauman merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikat Havaintopaikka Koordinaatit Kok.syvyys, m 322 Kaijankari lä Kiuvaskari Santakari Hanhinen Aallonmurtajan sisäp Pieni Hylkik Hanskloppi Satamalahti Järvil. luot Rounakari Ulkopetäj. it Kauranen et Kaskinen Kylmäpihl. lä Pieni Ruohok Valkiakari koill HAAP Haapasaarenvesi

66 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,4 11,7 87 2,0 2, , ,4 11,4 85 2,2 2, , < RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 2,2 13,1 99 2,6 3, , ,2 13, ,7 5 1,8 13,1 98 2, , ,8 12,7 95 2,5 3, ,1 300 < RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 2,7 12,9 99 3,0 4, ,7 8, ,8 12,7 95 2,9 3, ,3 8, < RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,3 12,7 94 2,0 2, , ,3 12, ,1 5 1,3 12,4 91 2, ,2 10 1,3 12,0 88 2, , ,3 11,6 86 2,1 2, , RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,6 12,1 90 2,6 3, ,0 8, <5 < ,6 11, , ,6 12,5 93 2, ,1 8, ,5 11,7 87 2,6 3, ,0 8, <5 < RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM JaLa; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 2,3 11,7 89 3,6 3, ,9 8, < < ,0 12, , ,9 12,2 92 3, ,1 8, ,7 12,6 94 3,7 5, ,1 8, <3 25 4

67 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/l RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 2,4 13, ,0 3,8 5, ,8 8, ,7 1,4 2 2,2 13, , ,7 13, ,3 2,8 5, ,1 8, , ,5 12,7 95 5, , ,7 0, ,4 12,2 90 2,4 3,4 5, ,2 8, , RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,5 12,9 96 2,0 2,4 5, , < ,5 1,0 2 1,5 12, ,1 5 1,4 13,1 97 2,1 2,4 5, , ,0 10 1,4 13,1 97 5, , ,3 1,0 12 1,4 12,3 91 2,1 2,4 5, , , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 2,3 14, ,0 3, , ,2 14, ,0 4 2,4 12,4 94 2,0 3, ,2 310 <5 <3 18 < RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 2,1 14, ,9 2, , ,9 13, ,9 5 1,8 13, , , ,6 13,2 98 2,5 3, ,0 300 <5 < RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 6,6 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,2 13,1 97 1,0 1,2 5, ,1 8, ,9 1,2 2 1,2 12, , ,2 12,7 93 1,0 1,1 5, ,3 8, ,1 10 1,2 13,1 97 5, , < ,3 1,1 16 1,1 12,8 94 1,0 1,0 5, ,2 8, < ,1

68 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/l RAUM / 440B Riskonpöllä pohj Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,5 12,4 92 2,7 3, , ,5 12,9 96 2, , ,3 11, , ,3 12,1 89 3,4 3, , < RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,4 12,6 93 2,2 2, , ,3 12,8 95 2, , ,3 12, , ,2 11,9 88 2,1 2, , < RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM; 1 1,3 13,2 97 1,5 2, ,6 8,2 290 < <2 5 2,1 14, ,6 2, ,7 8,2 300 < <2

69 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,0 0,8 <0, , < , , ,0 11, ,1 1, , < <2 0, RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17,0 1,3 1, , < , , ,0 8,2 81 4,9 6, , < <2 2, RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16,2 8,0 84 1,8 2, ,7 8, ,7 7,9 83 1,6 2, ,8 8, , RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,7 0,5 0, , < , , , , ,8 9,4 86 3,3 5, , < , RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16,0 0,8 0, ,8 8, <3 13 <2 0 <2 < ,6 0, , ,5 9,3 87 2,5 2, ,8 7, ,4

70 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,7 8,8 92 1,2 1, ,0 8, ,8 8,1 83 1, , ,2 7,3 69 3,2 4, ,8 7, , RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,2 9,3 96 3,7 1, ,9 7, < < ,9 1,4 1, , ,0 8,8 87 1, , ,9 8,7 82 1,2 5, ,8 8, < <3 16 <2 1, RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,9 0,8 <0, ,9 280 < <2 0 < , , ,5 3,7 3, , ,5 10,1 9,8 90 3,2 2, , , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,1 2,9 4, , <2 < ,2 7,9 84 3,1 4, , , RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,2 1,4 1, , <2 < , , ,6 8,2 78 2,0 2, , ,7

71 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 8,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,2 0,4 <0, ,65 5,9 8,1 7, ,7 0, , ,65 5,9 250 < <2 0, , ,64 5, <2 3,9 0, ,7 11, ,5 <0, ,62 6,0 8,0 7,5 240 <5 < , <2 0, RAUM / 440B Riskonpöllä pohj Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; 1 16,1 0,8 1, , < , , , , ,5 10,4 95 2,5 2, , <5 < , RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,2 0,8 0, , < , , , , ,8 10,3 94 1,3 1, , <2 1, RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17,7 8,0 87 4,1 5, ,9 7, ,7 8,4 92 4,4 4, ,1 7, ,1

72 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JaLa, Hnrh; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , < , , ,2 10, , , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JaLa, Hnrh; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 13, , < , , ,2 9, , ,2 Ks Kp-rek RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JaLa, HT; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14,8 9, ,6 7, ,3 8,6 83 3, ,7 7, Ks Kp-rek RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JaLa, Hnrh; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15, , < , , , , ,6 10, , < <2 1,0 Ks Kp-rek RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, ,7 8, < < , , ,0 10,4 98 2, ,7 8, < ,6 Ks Kp-rek RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JaLa, HT; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,7 7, ,6 7, ,4 8, , ,3 8,1 77 3, ,8 7, < ,8

73 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa, HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,5 10, ,7 8, < ,9 10, , ,5 10, , ,2 10, , ,7 8,0 7, < ,6 Ks Kp-rek RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JaLa, Hnrh; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , < < , , , , ,4 7, , ,3 Ks Kp-rek RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JaLa, HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 19, , < ,0 9, , < , RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JaLa, HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15, , < , , ,8 9, , ,4 Ks Kp-rek RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 8,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JaLa, Hnrh; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14, ,59 5,7 8,0 7, ,9 0, , ,59 5, , , ,59 5, ,8 0,55 15,5 10,1 10, ,59 5,7 8,0 7, , < ,1 Ks Kp-rek RAUM / 440B Riskonpöllä pohj Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JaLa, Hnrh; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15, , , , , , ,2 10, , < ,4 Ks Kp-rek.

74 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JaLa, Hnrh; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15, , < , , , , ,8 10, , <2 1, RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JaLa, HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 19,5 10, ,7 3, ,8 8, ,0 9,1 97 4,7 4, ,8 7, <2 5,4

75 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 23,0 8,2 99 0,7 1, , < ,0 8, , ,8 8,3 99 0,8 0, , , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 22,9 8, ,2 2, , < ,8 8, , ,9 4,2 48 2,0 2, , <2 5,7 Ks Kp-rek RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 22,4 7,1 84 2,3 3, ,6 7, ,4 7,0 83 3,1 3, ,6 7, ,2 Ks Kp-rek RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 6 /8; Tuulsuunt. SE; 1 22,8 8, ,7 1, , < ,7 8, , ,8 7, , ,8 3,9 39 3,0 4, , ,8 Ks Kp-rek RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 7 /8; Tuulsuunt. SE; 1 22,7 8,2 98 1,5 2, ,7 8, < ,7 8,2 99 1, , ,5 6,5 73 2,5 2, ,7 7, ,4 Ks Kp-rek RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 22,4 7,0 84 3,5 5, ,5 7, ,4 7,2 86 4, , ,4 6,9 82 5,4 5, ,6 7, ,2

76 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 22,2 7,8 93 2,0 2, ,62 5,7 8, <10 4,6 0, ,2 7, ,62 5, , ,4 7,3 86 2,3 2, ,63 5, ,3 0, ,3 5,7 64 6,6 8, ,60 5,7 7, , Ks Kp-rek RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 22,8 8,2 98 0,7 1, ,67 5,8 320 < <2 0 0 <10 4,0 0, ,7 8, ,67 5, , ,8 5, ,63 5, ,1 1, ,0 0,91 9 5,1 3, ,59 5, , ,5 Ks Kp-rek RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 22,4 7,4 88 8, , ,4 7, ,7 510 < < RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 22,4 7,6 90 3,1 3, , ,4 7, , ,4 7,7 91 3,3 3, , ,9 Ks Kp-rek RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 22 C; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 22,6 8,1 97 0,8 1, ,71 5,8 8,2 7, ,8 0, ,5 8, ,71 5, , ,5 8, ,70 5, ,8 0, ,0 7,3 86 0,6 <0, ,70 5,9 8,1 7, , ,0 Ks Kp-rek RAUM / 440B Riskonpöllä pohj Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 22,9 8,2 98 0,8 0, , < ,7 8, , ,4 7, , ,2 4,8 50 1,7 2, , < ,8 Ks Kp-rek.

77 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM,HT; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 22,7 8,1 97 1,0 1, , < ,6 7, , ,1 7, , ,0 5,3 59 1,2 2, , , RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 22,9 7,9 94 6,0 7, ,8 7, ,9 7,9 95 7,0 7, ,8 7,

78 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, , , ,8 8 13,1 7, , , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16, , , ,8 7 13,6 7, , < , RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JS, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,0 9, ,4 7, < ,2 8,5 86 3, ,7 7, , RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, , , , , , ,9 7, , , RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, ,7 8,1 7, , , ,0 9,6 97 1, ,7 7, < ,0

79 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JS, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,0 8, ,5 7, < ,8 9, , ,5 7, , ,2 7,4 73 3, ,8 7, RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,0 8, ,7 8, < < ,0 8, , ,0 8, , ,2 6,8 65 2, ,8 7, < < , RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, , , , , , ,4 5, , < , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , ,9 9, , , RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JS, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15, , , ,7 8 14,2 7, , < ,6

80 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l mg/l mg/l RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,4 5, ,7 8,1 7, ,9 0, ,4 5, , , ,6 5, , ,9 0, ,6 9,1 93 5, ,8 7,9 7, , , RAUM / 440B Riskonpöllä pohj Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15, , , , , , ,3 7, , , RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15, , , , , , ,0 7, , , RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JS, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 17,2 9,1 97 1,8 2, ,8 8, ,1 8,5 91 2,1 2, ,8 8, ,9

81 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,2 0,8 1, , , , ,2 10,5 97 1,0 1, , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,3 1,4 2, , , , ,3 10,4 96 1,3 1, , RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,5 9,4 88 1,8 2, ,7 7, < ,6 8,9 83 2,3 2, ,8 7, RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,4 1,0 1, , , , , , ,4 10, ,0 1, , RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,5 1,6 2, ,8 8, ,5 1, , ,5 10,2 95 1,5 2, ,8 7, RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,5 9,9 92 2,5 2, ,7 7, < ,5 10,4 96 2, , ,5 9,2 85 3,0 3, ,8 7,

82 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja RM ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,4 9,6 89 1,9 2, ,8 8, ,4 9, , ,4 9,5 88 2,5 3, , ,4 10,1 94 2,5 2, ,8 8, RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,4 1,2 1, , , , , , ,4 10,5 97 0,8 1, , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:59; Näytt.ottaja RM ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 9,8 1,5 1, , ,8 10,0 92 1,6 1, , RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:32; Näytt.ottaja RM ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,2 1,6 1, , , , ,2 10,6 97 1,7 1, , RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,3 0,7 <0, ,8 7,9 2, , , , , ,3 10,4 96 0,6 <0, ,9 7,9 2, RAUM / 440B Riskonpöllä pohj Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,4 1,0 1, , , , , , ,4 10,6 98 1,1 1, ,

83 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 10,5 0,7 1, , , , , , ,5 9,9 92 0,7 1, , RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 10 C; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 9,7 9,9 90 3,4 4, ,8 8,0 370 <5 < ,7 9,5 86 3,3 3, ,8 8,