Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2015

Transkriptio

1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 215 Heli Ratia Marjut Mykrä Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 216

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tarkkailun peruste Aineistot ja menetelmät Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit 2 2 Sääolot ja hydrologia 3 3 Kuormitus Jätevesikuormitus Lämpökuormitus Luodon-Öjanjärvi 8 4 Merialueen vedenlaatu Vedenlaatu talvella Veden laatu avovesiajalla Perifytonkasvatuksen tulokset Veden laadun muutokset Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit 22 5 Kalataloustarkkailu 25 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pohjaeläinseuranta vuonna 215 (Nyman 216) Menetelmät Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Lämpötilakartoitukset Mässkärin luontoasema Pörkenäsin leirikeskus 33 7 Pietarsaaren Sataman ja laivaväylän ruoppaus- ja läjitystöiden tarkkailu Tarkkailun peruste / päätös Satama-alueen ja väylän ruoppaus- ja läjitystyöt vuonna Tarkkailun toteutus vuonna Satamaväylän ja sementtilaiturin ruoppauksen vesistötarkkailu ja tulokset Kiinteiden pisteiden vesistötarkkailu ja tulokset Meriläjitysalueen tarkkailu ja tulokset Kalataloustarkkailu ja tulokset (Keränen 216 b) 51 8 Tiivistelmä 52 Lähdeluettelo 54 Liitteet (1 13) Kansikuva: Ådön kalasatama, kuvaaja Marjut Mykrä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ; :

3 1 Johdanto Tarkkailun peruste Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden, BillerudKorsnäs Finland Oy:n sekä muiden yksiköiden jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama osallistuu yhteistarkkailuun. Vuonna 215 tehtiin myös satama-altaan ja laivaväylän ruoppausvaikutusten tarkkailua. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä (! ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa (!). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 ja Liikenneviraston merikarttatietokannan 6/212 aineistoa) Purkuputket / Utläppsrör: A Pietarsaaren Vesi / Jakobstads Vatten B Alholmens Kraft C UPM Kymmene D Satama / Hamnen E Mässkär luontoasema / Mässkär naturstation F Pörkenäs leirikeskus / Pörkenäs lägergård Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin: Pietarsaaren kaupunki/ Pietarsaaren vesi LSY 45/25/1 ( ) lupamääräykset 8) ja 9), VHO27/568/2 ( ) UPM Kymmene Oyj, sis. BillerudKorsnäs LSY 85/23/1 ( ) lupamääräys 4) VHO 282/4/511 ( ) OSTP Finland Oy Ab LSU-22-Y-462 (111) lupamääräykset 14) - 2) Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/23/3 lupamääräykset C1 ja C3, VHO 1/142/4 Pietarsaaren Satama LSY 43/26/2 ( ) lupamääräykset 2), 22) ja 23) Liikenneviraston Länsi- Suomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama ESAVI/187/4.9/21 lupamääräys 1), LSSAVI/117/4.9/211, EPOELY/35/7.4/21, Dnro POHELY/1822/5723/211, VHO nro 11/42/2, VHO nro 11/757/2

4 2 Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 215 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle (Aaltonen 28), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU-25-Y-524(121) ( ) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 22 ( ). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 28 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteenottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Pietarsaaren Sataman ruoppaustarkkailuohjelma (Kujala 211) on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (EPOELY/35/7.4/21) ja kalataloustarkkailuohjelma Pohjanmaan ELY-keskuksessa (POHELY/1822/5723/211). Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 215 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), pohjaeläintarkkailu (kpl 6.2), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl 6.3), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.4) ja Pörkenäsin leirikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl 6.5). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. 1.2 Aineistot ja menetelmät Vuoden 215 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 6) Pietarsaaren Sataman ruoppaustarkkailu vuonna perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 7 havaintoalueella vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta Vedenlaatutarkkailun analyysitulokset ovat tämän yhteenvedon liitteinä 2 (talvinäytteenotto ja laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu). Myös ruoppaustarkkailun tulokset sisältyvät liitteeseen 3. Perifytontulokset ovat liitteenä 4, klorofyllitulokset liitteenä 5 ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vedenlaatutulokset havaintopaikalta P64 liitteenä 6. ELY-keskus ei ole vuoden 29 jälkeen ottanut näytteitä havaintopaikalta P62. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wistbacka 216) ja ne on esitetty liitteessä 7. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liitteenä 8 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 9. Pohjaeläintulokset ovat liitteenä 1, OSTP:n kuormitus liitteenä 11 ja luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liitteenä 12. Liitteenä 13 on esitetty ekologisen luokituksen päivitettyjen (Aroviita ym. 212) kriteerien mukaisesti vedenlaatuaineistosta lasketut parametrikohtaset luokat havaintopaikoittain vuosina Pietarsaaren edustalle on vuonna 24 laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. 24), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ja Kalliolinna 211). 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 29). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 215 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi.

5 3 Pintavedet on jaoteltu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Kullekin tyypille on määritelty vertailuolot, jotka puolestaan ovat lähtökohtana ihmistoiminnan määrää kuvaavalle luokitukselle. Tyypittely on tehty erikseen jokivesille, järville ja rannikkovesille. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sekä jokisuiden vaihettumisvyöhykkeet sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) (Vuori ym. 29). Luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaalis-kemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Luokittelukriteereitä on päivitetty (Aroviita ym. 212) vuonna 28 valmistuneen ensimmäisen luokittelukierroksen (Vuori ym. 29) jälkeen. Muun muassa useimpien muuttujien vertailuarvoja ( luonnontilaisen vesistön arvot) ja luokkarajoja on täsmennetty. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on edelleen pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI- ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään näkösyvyyttä ja kokonaisravinteita (typpi ja fosfori). Suurena muutoksena rannikkovesien tilan luokittelussa on talven kokonaisravinteiden käytöstä luopuminen ja siirtyminen kesäpitoisuuksien käyttöön (pintakerros -1 m). Kesäkausi on sama kuin a-klorofyllillä ja näkösyvyydellä eli heinä-elokuu sekä syyskuun ensimmäinen viikko. Uusin pintavesien ekologisen tilan arvio valmistui vuonna 213. Perämeren rannikkovesien tilaa on käsitelty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 221 (Westberg & Lax 215, luonnos). Vedenlaadun vertailuarvot ja luokkarajat Vedenlaadun vertailuarvot ja luokkarajat on päivitetty vuonna 212. Perämeren sisempien rannikkovesien (Ps) näkösyvyyden vertailuarvoa on nostettu 4,5 metristä 5,1 metriin. Perämeren ulompien rannikkovesien (Pu) näkösyvyyden vertailuarvo on pysynyt samana. Klorofyllin vertailuarvo on sisemmillä rannikkovesillä laskenut 2,3 µg/l à 2, µg/l ja ulommilla rannikkovesillä 1,6 à 1,3 µg/l (Vuori ym. 29, Aroviita ym. 212). Näkösyvyyden luokkarajoissa selvin muutos sisemmillä rannikkovesillä on T/V ja V/Hu luokkarajoissa, jotka nousivat hieman. Ulompien rannikkovesien näkösyvyyden E/H ja H/T luokkarajoja on laskettu ja T/V ja V/Hu luokkarajoja nostettu. Sekä Perämeren sisempien että ulompien rannikkovesien a-klorofyllin luokkarajat ovat laskeneet, esimerkiksi T/V luokkaraja on lähes puolittunut (Vuori ym. 29, Aroviita ym. 212). Vuoden 214 ja sitä edeltävissä raporteissa on laskettu sekä vanhat (Vuori ym. 29) että päivitetyt (Aroviita ym. 212) luokkarajat. Vuodesta 215 lähtien on käyetty ainoastaan päivitettyjä arvoja (kpl 4.5, taulukko 5). Tavoitteena Perämerellä, kuten muillakin pintavesillä, on vähintään hyvä ekologinen tila. Käytännössä se tarkoittaa H/T -rajan paremmalle puolelle pääsemistä ja siellä pysymistä. Virallisessa ELY-keskusten laatimassa ekologisessa kokonaisluokittelussa voi vesimuodostuma olla hyvässä tilassa, vaikka yksittäinen vedenlaatuparametri osoittaa tyydyttävää luokkaa, jos biologiset muuttujat muuten vahvasti osoittavat hyvää tai erinomaista luokkaa. Hyvää heikompi vedenlaatu vaikuttaa kuitenkin pidemmällä aikavälillä myös biologisiin tekijöihin, ja siksi hyvä ekologinen tila on tällaisissakin tapauksissa vaarassa heiketä. Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 216). 2 Sääolot ja hydrologia Vuoden 215 sademäärät (Kokkola/Korplax) ja keskilämpötilat (Kruunupyy) lähimmiltä säähavaintoasemilta sekä vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3 (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 216). Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 1 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 216). Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudista ilmenevät kuvasta 4. Luodon-Öjanjärven ja meriveden (Pietarsaaren satama) korkeuden vaihtelut on esitetty liitteessä 1. Vuoden 215 kokonaissadanta (712 mm) Kokkolan Korplaxissa kolmasosan normaalia sademäärää (544 mm) suurempi ja kuukausittaisissa sademäärissä oli keskimääräistä suurempaa vaihtelua. Helmikuussa sekä heinä-,

6 4 elo- ja lokakuussa satoi keskimääräistä vähemmän, kun taas muina kuukausina sademäärät nousivat reilusty yli pitkän jakson keskiarvon, esimerkiksi toukokuussa satoi yli kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna (kuva 2). Vuoden keskilämpötila (5,4 C) oli Kruunupyyssä 2 C lämpimämpi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Kesäheinäkuu oli keskimääräistä kylmempi, mutta muutoin kuukausikeskilämpötilat olivat normaalia korkeammat. Ilman lämpötila oli tavanomaisesti huhtikuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella Pietarsaaren edustalla Mässkäriä lukuun ottamatta noin kolme kuukautta, alkaen joulukuun lopussa ja loppuen huhtikuun alussa. Mässkärissä jääpeitteen kesto oli vain kaksi kuukautta helmikuun alusta huhtikuun alkuun. Jääpeitteinen aika oli Pietarsaaren satamassa ja Ådöskatanilla lähes 1,5 kk lyhempi kuin vertailujaksolla Mässkärissä jääpeitteinen aika oli alle puolet vertailujakson keskiarvoon verrattuna. mm 11 Sadanta/ Nederbörd Korplax / Hollihaka O C 2 Lämpötila/ Temperatur Kruunupyy Kruunupyy 215 Kallan I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad -15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta 215 sekä jakson keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Kallanissa 215 sekä jakson keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 216). Taulukko 1. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 216) ja vertailujaksolla (Seinä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo , min = pienin ja max = suurin jaksolla ) Paikka Talvi 213/ A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s, Storströmmenin 1 m 3 /s ja Bågastin virtaama 2 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5 1 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä cm (N 6 ). Luodon-Öjanjärven vedenpinnan korkeus ja juoksutukset vuonna 215 ilmenevät liitteestä 1. Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 215a, kuva 4). Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna ,4 m 3 /s, mikä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso , 29,3 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 21,8 m 3 /s (n. 46 %), Gertrudsin tulvaluukuista 17,5 m 3 /s (n. 37 %) ja kalateistä yhteensä 8,1 m 3 /s (n. 37 %). Luodonjärven juoksutukset olivat syksyä lukuun ottamatta vertailujaksoon ( ) nähden poikkeuksellisen runsaita. Kevättulva oli runsas ja korkeimmat virtaamat mitattiin huhtikuussa. Kesä elokuussa järvivettä

7 5 juoksutettiin mereen keskimääräistä enemmän. Syys-lokakuussa juoksutukset olivat pitkän aikavälin keskiarvon tasolla, mutta joulukuussa juoksutukset olivat jopa yli kaksinkertaiset vertailutasoon nähden. Vuonna 215 kalatiet olivat auki lähes jatkuvasti. Gertrudsin kalatie oli kiinni lähes koko tammikuun ja Storströmmenin muutaman päivän tammikuussa, mutta muulloin kalatiet olivat auki. Bågastin kalatie oli auki koko vuoden (liite 1). m 3 /s Luodonjärven juoksutukset 215 Avtappningingar från Larsmosjön 215 Kalatiet/ Fisklederna 15 Gertruds 15 Hästgrundet I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 4. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 215 (UPM Kymmene 215a) ja vertailujaksolla (Aaltonen ja Kalliolinna 26). 3 Kuormitus Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivaluma-alueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 215 oli AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 91 % eli t valkaistiin (Jokinen 216, suullinen tiedonanto). Sellua tuotettiin hieman edellisvuotta enemmän. Lisäksi BillerudKorsnäs Finland Oy valmisti paperia ja kartonkia yhteensä tonnia, eli hieman vähemmän kuin vuonna 214 (Autio, sähköposti ). Walki Oy:n kokonaistuotanto oli tonnia, josta lähes 1 % oli pakkausmateriaalia. Kokonaistuotantomäärä oli hieman (8 %) edellisvuotista suurempi (Martin 216, suullinen tiedonanto). UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kymmenen

8 6 lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle 4,4 t O 2 /d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD:lle 7 t O 2 /d (6 t/d), fosforille 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX:lle 6 kg/ d (5 kg/d). UPM:n (215b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu kokonaisfosforin kuormitus oli edellisvuotta hieman alhaisempi (kuva 5). COD- ja BOD -kuormitukset olivat edeltävän vuoden tasolla. AOX-kuorma vastasi edellisvuoden kuormitusta. Typpikuormitus oli edellisvuotta selvästi pienempi ja kuormitus oli pieni myös pidemmän aikavälin keskiarvoihin verrattuna. Fosforikuormitus vaihteli välillä kgp/d. Korkeinta kuormitus oli elokuussa ja alhaisinta joulukuussa. Koko vuoden keskiarvo (28 kg P/d) oli hieman suurempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo (26 kg P/d). Fosforikuormituksen kuukausitason (6 kgp/d) ja vuositason (55 kg/d) luparajat sekä muutkin UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna 215. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 3 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Pietarsaaren Veden lupaehdot lähtien neljännesvuosikeskiarvoina ovat BOD:lle 1 mg/l (reduktio 95 %), COD:lle 7 mg/l (reduktio 9 %) ja kokonaisfosforille,3 mg/l (reduktio 95 %). Vesistöön johdettu fosfori ja kiintoainekuormitus oli samaa tasoa ja typpikuormitus hieman suurempi kuin vuonna 214 (kuva 5). Lupaehdot saavutettiin kiintoaineen (reduktio 9%, veteen 2 mg/l), BOD:n (reduktio 95%, veteen 1 mg/l) ja fosforin (reduktio 95%, veteen,3 mg/l) osalta muulloin, paitsi viimeisellä vuosineljänneksillä, jolloin luparajat ylittyivät kaikkien lupaparametrien osalta puhdistusprosessin ongelmien vuoksi. COD-pitoisuudet pysyivät luparajan alapuolella ( 7 mg/l), mutta reduktio täytti lupaehdot (95 %) ainoastaan kolmannella vuosineljänneksellä. Typen osalta pitoisuudet ja puhdistusteho eivät täyttäneet jätevesiasetuksen (888/26) mukaisia tavoitteita (reduktio 6 %). Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 93,2 %, BOD 7 95,1 %, COD Cr 87,7 % ja fosfori 95,1 %. Typpireduktio oli vuoden keskiarvona 21,3 % (Virtanen 216, Virtanen & Aaltonen 216). Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) noin % ja fosforikuormituksesta 92 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (42 %), kaupungin (52 %) ja OSTP:n (6 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 198-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 212 lähtien se kääntyi lievään nousuun. Vuosien 214 ja 215 perusteella nousu saattaisi olla kuitenkin taittumassa. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on havaittavissa aleneva trendi. Typpikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa (kuva 5). OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin 25 tonnia vuodessa (kapasiteetti noin 35 t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 27 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostuu noin m 3 /kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 21). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon (3 kg/a). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormitukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 215 (taulukko 2). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 11. Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily- /sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen neljän purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 214). Vuodesta 29 lähtien hulevesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Mereen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 215 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydessä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu.

9 7 Vuonna 27 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on 5 mm vuosisadannalla noin 12 kg N/a, 9 kg P/a ja 1 4 kg kiintoainetta/a (Kujala 212). Sataman saniteettivedet on osittain viemäröity ja johdetaan satama-alueelta jätevedenpuhdistamolle, mutta osa saniteettivesistä kerätään vielä toistaiseksi umpikaivoon. Kappaleessa 7 on yhteenveto satamaalueen ja väylän ruoppauksen tarkkailusta. t/d 6 UPM Kymmene BOD 7 Pietarsaari / Jakobstad t/d 7 UPM Kymmene COD Pietarsaari / Jakobstad kg/d Fosfori / Fosfor UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad kg/d Typpi / Kväve UPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad t/d Kiintoaine / Fastsubstans UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad Kuva 5. Jätevesikuormitus vuosina UPM Kymmenen ja OSTP:n typpikuormitukset on eritelty vuodesta 1995 lähtien Pietarsaaren Veden lupaehdot lähtien neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 1 mg/l, 95 %, COD Cr 7 mg/l, 9 % ja kok-p,3 mg/l, 95 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2 /d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 7 t O 2 /d (6 t/d), fosfori 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX 6 kg/ d (5 kg/d). Taulukko 2. OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 215 toteutuneet pitoisuudet ja kuormitukset. Pitoisuusraja Totetutunut pitoisuus 1. vuosineljännes 215 Totetutunut pitoisuus 2. vuosineljännes 215 Totetutunut pitoisuus 3. vuosineljännes 215 Totetutunut pitoisuus 4. vuosineljännes 215 Kuormitus raja-arvo Totetutunut kuormitus 215 Metalli (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (kg/a (kg/a) Kromi,5,3,37,21,2 25 5,24 Nikkeli,5,3,3,4,4 16,66 Lyijy,5 25 Kadmium,1,112,13,2 2,79 Kupari,2 ei raja-arvoa Fluoridi ei raja-arvoa 54,3 12,3 8,1 1, ph ei raja-arvoa 9,4 9,9 9,6 9,8 ei raja-arvoa Kok-N ei raja-arvoa , ei raja-arvoa 15733

10 3.2 Lämpökuormitus 8 Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 215 sähköä (599 GWh/v), kaukolämpöä (229 GWh/v) ja prosessihöyryä (71 GWh/v) eli yhteensä 8 99 GWh/v (3 236 TJ/v). Polttoaineiden energiasisältö oli noin TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (25 %), kivihiiltä (22 %), puuta (46 %), yhdyskuntajätettä (REF 5 %), peltomassaa (,1 %), 12 bar höyryä (,5 %) sekä öljyä (,3 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus laski noin kolmanneksen edelisvuodesta (214: 34 %) ja puun osuus vastaavasti kasvoi samassa suhteessa (214: 34 %). Vuonna 215 voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli käyntituntia mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 214 (Alholmens Kraft 216). Vuonna 215 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli TJ (kuva 6) eli 39 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä (Keränen 216a, Alholmens Kraft 216). Vuonna 215 jäähdytysvettä käytettiin 17 milj m 3 eli keskimäärin 3,8 m 3 /s (lupa 7,2 m 3 /s). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli suurimmillaan helmikuussa, + 7,5 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C). Käyttökatkoksia oli useita tammikuussa, helmi-maaliskuussa, maalis-toukokuussa, touko-heinäkuussa sekä marrasjoulukuussa ja joulukuun loppupuolella. Huhtikuun ja kesäkuun käyttökatkoksien aikana ei lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Keränen 216a). Lämpökuorma/ Värmebelastning TJ/ a 14 Alholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi Kuva 6. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 6). Vuonna 215 UPM Kymmenen lämpökuorma oli 4 14 TJ. Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma oli 22 TJ ja Luodonjärvestä tuleva luonnonmukainen lämpökuorma oli TJ (Keränen 216a). 3.3 Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Vuonna 215 Luodonjärven juoksutukset nostivat jätevesien ja Luodonjärven

11 9 yheiskuormitusta niin fosforin kuin typen osalta selvästi edellisvuotta suuremmaksi (kuva 7). Jätevesien typpikuorma oli noin 12 % suurempi verrattuna edellisvuoteen. Järvestä mereen juoksutettu fosforikuormitus oli vuonna 215 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna (214 kg/d), mikä on lähes kaksinkertainen kuluvan tarkkailujakson (28 217) keskiarvoon verrattuna (123 kg/d). Typpikuormitus (5 396 kg/d) oli suurin 199-luvulta alkaen ja fosforikuormituksen tavoin lähes kaksinkertainen kuluvan tarkkailujakson keskiarvoon verrattuna (28 215: kg/d). Vuosina Luodonjärven typpikuormitus oli lähes vuoden 215 tasoa. Luodonjärven fosfori- ja typpikuormitukset olivat vuonna 215 jopa 7- kertaisia jätevesikuormaan verrattuna (kuva 7, taulukko 3). Merialueelle tuleva fosforivirtaama Fosforflöde till havsområdet Merialueelle tuleva typpivirtaama Kväveflöde till havsområdet kg/d 3 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön kg/d 7 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön Kuva 7. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina Taulukko 3. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 215. Muuttuja UPM Pietarsaari yht./tills. Järvestä Lähialue**) kg/d (215) Kymmene Jakobstad 214 Från sjön Närområdet BOD COD Cr tot-p 27,8 2,4 3, ** tot-n 367* vesimäärä m 3 /d , *) UPM + OSTP **) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 1998). Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 215 noin 12 % sekä fosforin että typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli pienimmillään huhtikuussa (P: 7 %, N: 6 %). Jätevesien osuus oli suurimmillaan fosforin osalta elo-syyskuussa (26 %) ja typen osalta syyskuussa (31 %) (kuva 8). Fosforikuormitus / Fosforbelastning 215 Typpikuormitus / Kvävebelastning 215 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna 215.

12 4 Merialueen vedenlaatu Vedenlaatu talvella 215 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeammat kuin alusvedessä. Jäteja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Talvinäytteet otettiin Jäätilanne oli huono ja tarkkailualueen pisteet P53, P55, P61, P62, P64, P65, P71, P73 ja P75 olivat sulana, minkä vuoksi näytteenotto venyi usealle päivälle. Kova maininki ja osittainen jääpeite estivät pääsyn sisäsaariston pisteelle P78. Pisteen P79 näyte otettiin 27 metriä varsinaiselta näytteenottopisteeltä lounaaseen. Näytteenottohetkellä (19.3.) pisteellä P61 ruoppaaja oli töissä väylällä ja näytteenottopistettä P53 on ruopattu syvemmäksi. Jäte- ja jokivesien leviäminen on esitetty kuvassa 9 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 215 (kaikilta pisteiltä ei ole näytteitä huonon jäätilanteen/voimakkaan tuulen vuoksi). Taustakartta on suuntaa antava. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 aineistoa. Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat tammi maaliskuussa 215 normaalia suuremmat (kuva 4). Hästgrundetin virtaama vaihteli välillä 14,3 37,9 m 3 /s ja Gertrudsin välillä 11,9 22,5 m 3 /s. Suurimmillaan juoksutukset olivat maaliskuun toisella ja kolmannella viikolla eli näytteenoton aikaan. Kalateiden virtaamat olivat suurimmillaan maaliskuun puolivälin jälkeen (max. 11,4 m 3 /s), keskimäärin kalateistä juoksutettiin tammi-maaliskuussa (3, 9,5 m 3 /s).

13 11 Keväällä 215 jäiden aikainen sulaminen vähensi järvi- ja jätevesien leviämistä edellisvuoden tavoin. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Pisteillä P61, P62, P65 ja P71 vaikutukset näkyivät lievästi, mutta pisteellä P64 vedenlaadussa ei vaikutusta ollut enää havaittavissa. Kerrostuneisuus oli selvä sisäsaariston pisteillä (P54, P55, P66) sekä pisteellä P67, joissa pintaveden johtokyky ja saliniteetti olivat alusvettä selvästi pienempiä ja typpi- ja rautapitoisuuset selvästi suurempia. Luodonjärven vesi ei ollut talvella 215 erityisen hapanta (ph 6,1 6,3), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla (P53) sekä Vanhansataman perukassa hulevesien vaikutusalueella (P51) esiintyi vain vähän hygieniaindikaattoribakteereja (P51: 5 pmy/1 ml, P53: 6 pmy/1 ml). Kackursfjärdeniltä (P78) ei saatu näytettä. Pisteen P79 näyte on otettu 27 m havaintopisteeltä luoteeseen, missä pintaveden väriarvot ja fosfori- ja typpipitoisuudet olivat Gertrudsin tulvaluukusta juoksutettujen järvivesien vaikutuksesta selvästi kohonneet. Hästgrundetista juoksutettujen järvivesien sekä jätevesien vaikutus näkyi purkualueiden läheisyydessä (P54 ja P55) ja sieltä Lillgrundetiin (P67) ja Helsingöfjärdeniin (P66). Pisteiden P54, P66 ja P67 näytteenottohetkellä ( ) patoluukut olivat kuitenkin kiinni, mutta havaintopisteen P54 näytteenottohetkellä patoluukut olivat auki (19.3.). Havaintopaikat P64 ja P65 edustavat referenssialuetta, eikä siellä ollut havaittavissa jäte-/järvivesien vaikutusta. Uloimmilla pisteillä P75 ja P73 vallitsivat merelliset olosuhteet ja sameusarvot ja ravinne- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia (kuva 9). Happitilanne oli osittaisen jäänpuutteen vuoksi koko tarkkailualueella pääosin hyvä (kyllästysprosentti %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Pisteellä P67 pohjanläheinen happitilanne oli tyydytävä (65 %), samoin pisteen P79 pintavedessä (68 %), molemmilla pisteillä oli vielä jääpeite. Luodonjärven havaintopisteellä L5 pohjanläheinen happitilanne oli huono (49 %), myös Luodonjärveen havaintopisteet olivat vielä maaliskuun puolivälissä jäässä. 4.2 Veden laatu avovesiajalla 215 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella ( ) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden normaali, mutta juoksutukset jatkuivat runsaina vielä toukokuussakin huhtikuisen keväthuipun jälkeen. Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukut Luodonjärvestä mereen olivat auki koko toukokuun ja keskimäärin juoksutuksia oli Gertrudsista noin 25 m 3 /s ja Hästgrundetista noin 27 m 3 /s. Kaupungin läpi tulevan kanaalin vaikutuksia oli havaittavissa pisteillä P51, P52 ja P61, samoin Luodonjärven vaikutuksia. Luodonjärven juoksutusten vaikutukset näkyivät aikaisempien vuosien tapaan voimakkaina Hästgrundetin edustalta (P55) Alholmenin pohjoispuolelle (P54) saakka ruskeana (13 2 mgpt/l) ja muuta merialuetta sameampana (5,4 6,1 FTU) pintavetenä. Myös Lillgrundetin edustalla (P67) vesi oli ruskeaa (12 mgpt/l) ja sameaa (3,7 FTU), samoin pisteellä P53 (13 mgpt/l, 3,8 FTU). Lieviä vaikutuksia oli havaittavissa vielä Hälsingön itäpuolen pisteellä P66 (12 mgpt/l, 2,6 FTU). Gertrudsin edustalla Luodonjärven vaikutukset ulottuivat pisteelle P78, jossa pintaveden väriarvo oli pisteen P79 tasoa (15 mgpt/l) ja vesi oli edelleen melko sameaa, vaikka sameusarvo oli laskenut pisteen P79 arvosta 3,5 FTU arvoon (2,4 FTU). Myös sähkönjohtavuus ( ms/m) oli Luodonjärven vaikutusalueen pintavedessä muuta merialuetta (yli 517 ms/m) pienempi ja vesi happamampaa (vaikutusalueen ph 6,4 7,3, muu merialue ph 7,6 7,7). Ravinne- ja rautapitoisuudet olivat Luodonjärven vaikutusalueella suurempia koko vesipatsaassa. Mässkäriä ulkopuolisilla pisteillä (P64, P65, P71, P73 ja P75) vesipatsas oli tasalaatuista ja kauttaaltaan merivettä eikä makeiden vesien vaikutuksia ollut havaittavissa. Veden lämpötila oli toukokuun loppupuolella vielä alhainen eikä selvää lämpötilakerrostuneisuutta havaittu. Pintaveden lämpötila vaihteli rannikon lähialueiden pisteillä välillä 4,7 9,8 C ja alusveden lämpötila välillä 3, 9,8 C. Uloimmilla pisteillä (P73 ja P75) pintaveden lämpötila oli 4,4 5, C ja alusveden 3,4 4,2 C. Näkösyvyys oli jäte- ja järvivesien vaikutusalueella,8 1,4 m, saariston ulko-osissa Ådö Hälsingön akselilta merelle päin (P62, P64, P65, P71 ja P73) 2, 3,5 m ja suurimmillaan (5,7 m) ulkomeren havaintopaikalla P75. Ammonium- ja nitraattityppeä oli mitattavia pitoisuuksia kaikilla pisteillä lukuun ottamatta uloimman pisteen (P75) pintavettä. Klorofyllipitoisuudet olivat toukokuussa pieniä, suurin pitoisuus mitattiin havaintopisteellä P55 (5 µg/l). Muilla saaristopisteillä (P51, P52, P53, P54, P61, P66, P67) mukaan lukien Kackurinlahti (P79) ja pisteet P78 sekä Ådön-Hälsingön väliset pisteet P62 ja P71 klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 2,2 4,9 µg/l. Uloimmilla pisteillä (P64, P65, P73 ja P75) pitoisuudet olivat välillä 1,6 1,8 µg/l.

14 12 Merivesi oli elokuussa ( ) lämpötilakartoituksen tulosten perusteella lämpimintä Leppäluodon pohjoispuolella (max 22,2 C). Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat vaihtelivat 17,5 19,4 asteen välillä. Lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa Ädön Hälsingö akselilta merelle päin sekä pisteellä P78. Patoluukut olivat olleet heinäkuussa kiinni päivänä ja elokuun alussa muutama päivänä. Elokuun laajalla näytteenottokierroksellanäytteenoton aikaan luukut olivat kiinni luukut olivat kiinni ja auki auki. Juoksutukset olivat kuitenkin olleet kesä heinäkuussa yli kaksinkertaiset tavanomaiseen verrattuna ja vielä elokuussakin huomattavasti normaalia runsaammat. Merialueen yleisilme oli silti pääosin mereinen saaristovyöhykkeelle saakka. Jätevesien purku- ja vaikutusalueilla (P53, P54, P55, P66, P67) sekä Gertrudsin edustalla (P79) pintavesi oli selvästi ruskeampaa (7 12 mg Pt/l) ja vähäsuolaisempaa. Veden värin vaihtelu oli muualla saaristovyöhykkeellä 25 5 mg Pt/l ja ulkomerellä 8 1 mg Pt/l. Päällysveden johtokykyarvot olivat makeavesivaikutuksesta johtuen pienimmillään Kackursfjärdenillä (84 ms/m) ja Hästgrundetin edustalla sekä pisteillä P66 ja P67 ( ms/m). Muilla seurantapisteillä pintaveden sähkönjohtavuus vaihteli välillä ms/m ollen suurimmillaan pisteellä P75. Alusveden sähkönjohtavuus oli kauttaaltaan hieman pintavettä suurempi. Saaristo- ja lähirannikon klorofylli-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tavoin muuttuneille tai reheville vesialueille tyypillisiä. Jätevesien ja Luodonjärven vesien vaikutusalueella orgaanisen hiilen (TOC) ja raudan ja ravinteiden pitoisuudet olivat kohonneet etenkin pintavedessä ja paikoitellen koko vesipatsaassa. Lisäksi pisteillä P52, P53 ja P54 oli havaittavissa ruoppausten vaikutuksia. Näkösyvyys vaihteli saaristoalueella 1,1 4,4 m välillä. Klorofyllipitoisuudet olivat korkeimmat Kackursfjärdenillä (P78) ja sen pohjoispuolella (P79) sekä Vanhansataman (P51 ja P52) ja Luodon edustalla (P67) (7,8 9,7 µg/l). Hästgrundetin edustalla (P54 ja P55) pitoisuudet olivat 6,5 6,9 µg/ ja muualla sisäsaaristossa 2,7 6, µg/l. Lähirannikon purkualueilla esiintyi hyvin vähän suolistoperäisiä bakteereja, ainoastaan pisteessä P51 (1 pmy/1 ml). Pisteissä P52, P53, P54 ja Mässkär tulos oli nolla. Uloimmilla havaintopaikoilla Ådö Hälsingön -akselin länsipuolella vesi oli pääosin tasalaatuista koko vesipatsaassa ja ravinne- ja rautapitoisuudet pieniä (kok-n: µg/l, kok-p: <3 11 µg/l, Fe: <5 12 µg/l). Ammonium- ja nitraattityppeä oli selvästi mitattavia pitoisuuksia. Klorofylliarvot vaihtelivat <1 2 µg/l välillä. Vesi oli selvästi kirkkaampaa ja vaaleampaa kuin jäte- ja järvivesien vaikutusalueella ja näkösyvyys oli 5,1 6,2 m. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun alussa (4.8.) ottaman näytteen (P64, 1m) tulokset olivat melko samanlaiset kuin yhteistarkkailun elokuun näytteenotossa. A-klorofylli, sameus sekä kokonaistosforin ja typen sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat hieman korkeampia (liite 6, kuin yhteistarkkailun näytteissä. Lokakuun kierroksen aikoihin ( ) vesipatsas oli varsin tasalaatuista ja tasalämpöistä pinnalta pohjaan. Tarkkailualueella vallitsi melko mereiset olosuhteet ja veden väriluku vaihteli 1 7 mg Pt/l välillä lukuun ottamatta Hästgrundetin ja Gertrudsin edustan pisteitä, missä pintavesi oli hyvin ruskeaa mg Pt/l ja Kackursfjärdenillä myös alusvesi oli tummaa (1 mg Pt/l). Näillä alueilla myös sähkönjohtavuus- ja saliniteettiarvot olivat muita alueita alhaisempia. Sähkönjohtavuus oli Kackursfjärdenillä (12 ms/m) ja Hästgrundetin edustalla (P55: 154 ms/m, P54: 288 ms/m), muilla alueilla sähkönjohtavuus vaihteli ms/m välillä. Syyskuu oli ollut runsassateinen, mutta Luodonjärven patoluukut olivat olleet elokuun lopulta syyskuuun loppupuolelle kiinni. Patoluukut avattiin kaksi viikkoa ennen näytteenottokierrosta. Kalatiet olivat olleet koko ajan auki ja virtaama oli näytteenoton aikaan Gertrudsissa 6,4 m 3 /s, Storströmmenissä 1,3 m 3 /s ja Bågastissa 2,9 m 3 /s. Vesi oli koko saaristoalueella Mässkärin itäpuolella sameaa ja ravinne- ja rautapitoisuudet olivat koholla. Väyläruoppauksen vaikutuksia ei ollut havaittavissa, sillä alusveden sameus- ja rautapitoisuudet eivät olleet koholla pintaveteen verrattuna. Näkösyvyys vaihteli sisäsaaristossa,8 1,7 m välillä ja ulkopisteillä 2,7 5,4 m välillä. Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (5 11 pmy/ 1ml). Rehevyydestä kertovat klorofylli- ja ravinnepitoisuudet olivat lokakuussa tyypillisiä rehevöitymässä oleville tai lievästi reheville vesialueille. Klorofyllipitoisuudet olivat korkeimmillaan Hästgrundetin edustalla (8,2 9,3 µg/l) ja muilla saaristoalueen pisteillä pitoisuudet olivat välillä 3,1 7,5 µg/l. Ulkoimmilla pisteillä (P73 ja P75) ravinne- ja klorofyllipitoisuudet sekä väri- ja sameusarvot olivat pienempiä. Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P52, P54, P62, P64 ja P67) Kuvissa 1 15 on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havaintopaikoilla P52,

15 13 P54, P62, P64 ja P67. Mukana ovat myös ruoppaustarkkailun tulokset. Ruoppaustarkkailun ja intensiiviseurannan näytteet pyrittoon ottamaan samoilla havaintokierroksilla. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Luodonjärvestä juoksutettiin vuonna 215 kaiken kaikkiaan lähes kaksinkertainen määrä kuin vuonna 214. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät pienempänä näkösyvytenä (kuva 1) kohonneina sameus- ja väriarvoina (kuvat 11 ja 12) sekä kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P54) ja siitä pohjoiseen (P67) (kuvat 13 ja 14), samoin jätevesien vaikutukset pisteellä P52. Vaikutukset eivät ulottuneet Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikoille P64, P73 ja P75. Näkösyvyys/ Siktdjupet m 6, P52 P54 P62 P64 P67 5, 4, 3, 2, 1,, Kuva 1. Pietarsaaden edustan meriveden näkösyvyys pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 215. Sameus FTU 8 P52 P54 P62 P64 P Kuva 11. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 215.

16 14 Veden väri ja kokonaisfosforipitoisuudet näyttivät korreloivan melko hyvin keskenään (kuvat 12 ja 13). Korkeimmat väriarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin pisteeltä P54 (väri: 6 14 mg Pt/l, kokp: µg/l). Pienimmät pitoisuudet mitattiin pisteeltä P64 (väri: 1 3 mg Pt/l, kokp: 4 14 µg/l). Väri/ Färg (komparaattori) mg Pt/l 16 P52 P54 P62 P64 P Kuva 12. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 215. kok - P/ tot - P µg/l 7 P52 P54 P62 P64 P Kuva 13. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 215. Kesän 215 tuloksiin vaikuttavat myös väyläruoppaustyöt, jotka alkoivat jo talvinäytteenotin aikana maaliskuussa ja jatkuivat koko kesän elokuun lopulle saakka (kpl 7). Ruoppausmassat olivat suurempia kuin aikaisempina vuosina ja se vaikutti myös vedenlaatuun. Intensiivipisteillä P52 ja P54 ruoppauksen vaikutukset näkyvät toukokuun alkuun asti kohonneina väri- ja sameusarvoina. Pisteellä P52 pitoisuudet kasvoivat jälleen syyskuussa, jolloin suoritettiin sementtilaiturin ruoppausta. Pintaveden kohonneet typpipitoisuudet johtuivat todennä-

17 15 köisesti muista tekijöistä kuin ruoppauksesta (kuva 14). Lokakuussa Luodonjärven juoksutukset näytteenottoa edeltävinä päivinä näkyvät pisteellä P54 kohonneina väri-, sameus- ja ravinnearvoina (kuvat 1 14). kok - N/ tot - N µg/l 14 P52 P54 P62 P64 P Kuva 15. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 215. Klorofyllin maksimipitoisuus (17,4 µg/l) mitattiin syyskuun alussa pisteellä P67 (kuva 15). Klorofyllipitoisuudet olivat tuolloin suurimmillaan myös pisteellä P54 (12, µg/l). Ulommilla pisteillä (P62, P64) pitoisuudet pysyivät pieninä koko kesän ja olivat suurimmillaankin kesäkuun alkupuolella vain 4,2 6,2 µg/l. Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P54) 61 µg/l:sta (elokuun alku) ulkopisteen (P64) 4 µg/l:aan (toukokuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pisteillä 1 µg/l:sta (elokuun alku) 25 µg/l:aan (syyskuun alku). 1 µg/l typpipitoisuus mitattiin myös pisteellä P67 toukokuun alussa (kuvat 13 ja 14). a - klorofylli/ a - klorofyll µg/l 2 P52 P54 P62 P64 P Kuva 15. Pintaveden ( 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 215.

18 16 Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 215 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 16. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko 4, Aaltonen & Vertanen 1986), kun taas ekologisessa luokittelussa (kpl 4.5) käytetään heinä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 212). Avovesikauden a-klorofyllin mittaustulokset on esitetty liitteessä 5. Taulukko 4. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Vertanen 1986). Luokka Erittäin rehevä Hyvin rehevä Rehevä Lievästi rehevä Rehevöitymässä Karu a-klo µg/l > 1 µg/l 3 1 µg/l 1 3 µg/l 5 1 µg/l 2 5 µg/l < 2 µg/l Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kolmeen rehevyysluokkaan: karu, rehevöitymässä, ja lievästi rehevä. Edellisvuoteen verrattuna klorofylliarvot olivat vuonna 215 kauttaaltaan pienempiä. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön Hälsingön linjalle siten, että piste P 62 kuului luokkaan rehevöitymässä. Rehevöitymässä olivat myös pisteet P64, P65 ja P71. Karuiksi luokiteltiin uloin havaintopaikat P73 ja P75. Kesä 215 Luokitus a-klorofyllin perusteella Klassificering på basen av a-klorofyll Kuva 16. Avovesiajan 215 a-klorofylliin perustuva rehevyysluokittelu koko kesän (touko-lokakuu) keskiarvojen perusteella. Intensiiviseurannan ja ruoppaustarkkailun havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67, 79 (n = 11). Muilla pisteillä n=3. Taustakartta on suuntaa antava. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 aineistoa)

19 Perifytonkasvatuksen tulokset 215 Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 1 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m 2 ) ja kiintoaine (mg/m 2 ). Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin lämpökuorman vaikutuksia. Kasvatuskokeen avulla saadaan yleensä eroteltua lämpökuormituksen vaikutusalue melko selkeästi, mutta koe on hankalasti toistettavissa, minkä vuoksi havaintopaikkojen tuloksia voidaan luotettavasti verrata keskenään vain yhden kasvatusjakson ajalta. Vuoden 215 tuloksia on havainnollistettu kuvassa 17. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit sekä tulokset ilmenevät liitteestä 4. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueelta (AK) jopa yli 2- kertainen suhteessa vertailualueisiin a-klorofyllipitoisuuksina verrattuna. Myös kiintoainepitoisuus oli moninkertainen. Samoin sataman alueella (Sat) ja UPM:n purkukanavan edustalla (UPM) levätuotanto oli runsasta. Kaupungin (Kaup) jätevesien vaikutusalueella leväkasvu ei ollut yhtä voimakasta kuin satama- ja teollisuusalueilla, mutta ero oli kuitenkin selvä vertailualueisiin (Ådö, Mässkär, Pörkenäs) verrattuna. Vertailualueilla klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 4 µg/m 2 ja kiintoaine välillä mg/m 2 (kuva 17). a-klo µg/m Perifyton Klorofylli-a Kiintoaine Ka mg/m AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär Pörkenäs Kuva 17. Perifytonkasvatuskokeen tulokset Pietarsaaren merialueella kesällä Veden laadun muutokset Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, kok-n, a-klorofylli) muutokset jaksolla intensiiviseurannan pisteillä P52, P54, P62, P64, P67 ja P75 on esitetty kuvissa erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havaintopaikan P75 tulokset on korvattu talvella 2, 21, 25 ja 27 pisteen P77 tuloksilla, talvella 29 pisteen P78 ja talvella 21 pisteen P73 tuloksilla. Vuoden 211 havaintopaikka P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina havaintopaikan P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 ei kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P75, koska alueella on talvella selvästi järvi- /jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepitoisuuksissa. Vuonna 215 jäät lähtivät ajoissa, joten pisteen P75 talvinäytteenotto suoritettiin avovedestä, minkä vuoksi järvi-/jätevesien vaikutuksia ei ollut selvästi havaittavissa.

20 18 Vuonna 215 väriarvot ja ravinnepitoisuudet olivat verrattain korkeita 2-luvun tasoon nähden. Etenkin talven mytta myös avovesiajan ravinnepitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella kasvusuunnassa. Sen sijaan klorofyllipitoisuuksissa oli vuonna 215 havaittavissa lievää laskua. Happipitoisuudet ovat pysyneet koko 2-luvun melko hyvällä tasolla ja pääsääntöisesti vuosien väliset vaihtelut eivät ole kovinkaan suuria. HAPPI 2-luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 215 hapen kyllästysaste vaihteli pintavedessä % välillä Kackursfjärdeniltä Hästgrundetin edustalle (P54, P55, P66, P67 ja P79). Muilla havaintopaikoilla kyllästysaste oli yli 8 % (82 99 %) (kuva 18). kyll/mätt % 11 Happi/ Syre Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 18. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvina VÄRI Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. 2-luvulla pisteen P75 väriarvot on jouduttu korvaamaan monena talvena lähempien havaintopaikkojen tuloksilla hankalien näytteenotto-olosuhteiden vuoksi. Luodonjärvestä juoksutetun järviveden vaikutus näkyi talvella 29 tavallista selvemmin kaikilla intensiivitarkkailun paikoilla, kun taas talven 21 vähäisemmät juoksutukset näkyvät pintaveden vaaleampana värinä eli pienempinä väriarvoina. Talvella 215 väriarvot olivat lähes kaikilla pisteillä korkeampia kuin vuonna 214 runsaiden juoksutusten vuoksi (kuva 19). Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä (P52, P54 ja P67), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla (215: 3 14 mg Pt/l). Uloimmilla pisteillä (P64 ja P71) väriarvot ovat alhaiset (8 3 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Vuoden 215 järvivesien juoksutukset näkyvät uloimpia pisteitä lukuun ottamatta selvästi avovesiajan väriarvoissa ja vaikutukset ovat edellisvuotta suurempia (kuva 19).

21 19 mg Pt/l 21 Väri/ Färg Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori) P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori) mg Pt/l 21 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 19. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan FOSFORI Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuuksissa on ollut vuodesta 212 alkaen lievä nouseva suuntaus. Pitoisuudet ovat olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75/korvaava). Juoksutukset Luodonjärvestä painottuivat talvella 28 ja 29 Hästgrundetiin ja fosforipitoisuudet olivat purkualuetta laajemmalla alueella (P62, P64 ja P71) tavallista korkeammat. Talven 21 vähäisempien juoksutusten johdosta pintaveden fosforipitoisuudet laskivat normaalitasolle. Vuonna 211 fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat, mutta tasaantuivat vuonna 212, minkä jälkeen purkupaikkojen lähellä pisteillä P52, P54 ja P67 on ollut nouseva trendi. Vuonna 215 talven fosforipitoisuudet olivat hieman edellisvuotta suurempia lukuun ottamatta pistettä P54 ja P75 (kuva 2).

22 2 Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pisteillä koko 2-luvun tasaisina, mutta purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) on muutaman viimevuoden aikana ollut havaittavissa lievä nouseva trendi. Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin 1 µg/l:n tasolle pisteillä P64 ja P75 (kuva 2). Fosfori/ Fosfor µg/l 1 Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m µg/l 1 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 2. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan TYPPI Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ulkomerellä. Talvella

23 typpipitoisuus oli selvästi edellisvuotta korkeampi kaikilla pisteillä. Pitoisuudet olivat paikoitellen jopa yli kaksinkertaisia edellisvuoteen verrattuna (kuva 21). Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) typpitasot ovat keskimäärin noin 6 8 µg/l ja laskee ulospäin mentäessä alle 3 µg/l:aan. Typpipitoisuudet olivat sisemmillä pisteillä 2-luvun yleistä tasoa, mutta uloimmilla pisteillä on havaittavissa 2-luvun alusta lievä laskeva trendi. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat korkeampia kaikilla pisteellä (kuva 21). Typpi/ Kväve µg/l 22 Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten 1 m µg/l 1 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 21. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan

24 KLOROFYLLI 22 2-luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P52, P54 ja P67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten vaihteluilla on näillä pistellä suuri merkitys näiden havaintopaikkojen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikkojen P52, P62, P64 ja P75 klorofyllipitoisuuksissa on 2-luvulla havaittavissa laskeva suuntaus, tosin vuonna 214 pisteen P62 keskipitoisuus nousi yli 5 µg/l ja pisteen P52 arvot heittelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipisteillä P54 ja P67 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet kahtena edelliskesänä, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 215 pitoisuudet palautuivat tyypilliselle tasolle. Järvivesiä juoksutettiin kesällä runsaasti ja patoluukut sekä Gertrudsin ja Storstömmenin kalatiet olivat auki koko kesän. Havaintopaikan P75 klorofyllipitoisuudet vaihtelevat lähellä taustapitoisuuksia (kuva 22). µg/l 25 a-klorofylli/ a-klorofyll Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 22. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan (intensiiviseurannan tulokset, n = 11-16/ vuosi). 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 215 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Ekologisessa luokituksessa arvioidaan loppukesän ( ) klorofyllipitoisuuksia kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina tarkastellaan kesän kokonaisravinnepitoisuuksia ja näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatu luokitellaan näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkiin erinomainen huono (ks. taulukko 5). Pietarsaaren merialueen em. parametrit vuodelta 215 on esitetty taulukossa 6 sekä karttapohjalla kuvassa 23. Jakson aineistot on käsitelty vastaavasti ja esitetty taulukossa 7 sekä karttapohjalla (kuva 23). Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212) mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 216, taulukko 1).

25 Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 215 ja vertailujaksoon Vuosi Ekologisen luokituksen parametrien ja luokkarajojen perusteella arvioitu vedenlaatu Pietarsaaren edustan havaintopaikoilla vuoden 215 tulosten perusteella on esitetty taulukossa 6. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat sijoittuivat vuoden 215 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan välttävä tai välttävän ja huonon rajalle. Vedenlaadultaan välttäviä olivat havaintopisteet P53, P61 ja P66. Muut sisemmän rannikkoalueen pisteet, mukaan lukien Luodon saaristo, olivat välttävän ja huonon rajalla. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopisteet sijoittuivat vuonna 215 vedenlaadultaan luokkiin erinomainen, hyvä tai tyydyttävä. Tyydyttävässä luokassa oli havaintopiste P62. Pisteet P64, P65 ja P71 kuuluivat luokkaan hyvä ja uloimmat merialueen pisteet (P73 ja P75) kuuluivat luokkaan erinomainen. Ennen vuotta 212 on kokonaisravinteiden osalta käytetty talven arvoja (1m ja 5 m keskiarvo) ja vanhoja näkösyvyyden ja a-klorofyllin luokkarajoja (Vuori ym. 29), joten sitä aikaisempien vuosiyhteenvetojen luokituksia ei voi suoraan verrata myöhempiin luokitustuloksiin. Tässä raportissa jakson vuosien 211 ja 212 aineistot on päivitetty uusittujen luokituskriteerien mukaisesti (taulukko 5, Aroviita ym. 212) ja esitetty taulukoissa 6 7 sekä liitteessä 13. Taulukko 5. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 212). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet. LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle yli 2 Kok-P Ps 9, alle yli 27 Kok-N Pu 225 alle yli 4 Kok-N Ps 26 alle yli 42 NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps 2, alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 Taulukko 6. Vuoden 215 vedenlaatutulosten perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson vedenlaadun luokka (Aroviita ym. 212). Tyyppi/ 215 Vedenlaatu Piste vesimuodostuma tot-p tot-n a-klo NS Vedenlaatu Ps Prs edusta ,7 1,3 V/Hu V/Hu 52 Ps Prs edusta ,3 1,3 V/Hu V/Hu 53 Ps Prs edusta ,6 1,7 V V 54 Ps Prs edusta ,9 1,2 V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta ,9 1,1 V/Hu Hu 61 Ps Prs edusta ,2 1,6 T/V V 62 Pu Kallan ,7 2,5 T T 64 Pu Kallan ,2 H H 65 Pu Kallan ,6 H H 66 Ps Prs edusta , 1,3 V V 67 Ps Prs edusta ,2 1,4 V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan 11, 34 1,7 3,8 H H 73 Pu Ukpyy ulko 8 26,5 5,1 E E/H 75 Pu Kallan ,2 6,2 E E/H 78 Ps L-saaristo ,7 1,2 V/Hu V 79 Ps Prs edusta ,7 1,2 V/Hu V

26 24 Vertailujakso Taulukoissa 6 ja 7 ja karttapohjalla kuvassa 23 on esitetty Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkojen sijoittuminen jakson vedenlaatuaineiston perusteella ekologisen luokituksen luokkiin erinomainen huono. Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P73 ja P75 sijoittuivat erinomaisen ja hyvän rajalle. Pisteet P64, P65 ja P71 kuuluivat luokkaan hyvä ja havaintopiste P62 luokkaan tyydyttävä. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopisteet P53, P61, P61, P66, P78 ja P7 kuuluivat luokkaan välttävä. Havaintopisteet P51, P52, P54 ja P67 olivat luokkien välttävä ja huono rajalla. Havaintopiste P55 kuului luokkaan huono. Vedenlaatu on ollut sisäsaaristossa vuosina heikompaa kuin vuosina Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat olleet korkeampia ja näkösyvyys paikoin huonompi. Vedenlaadun heikkeneminen on voinut johtua ruoppauksista, mutta myös keskimääräisestä poikkeavat sääolosuhteet ovat voineet lisätä jäte- ja järvivesien leviämistä. Etenkin vuonna 215 Luodonjärven runsaat juoksutukset vaikuttivat sisemmän rannikkoalueen havaintopaikkojen vedenlaadun heikkenemiseen, mikä näkyi näkösyvyyden pienentymisenä ja kohonneina ravinnearvoina. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan alustavassa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan (Westberg & Lax 215, luonnos). Vesimuodostumat Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko olivat hyvässä tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien aineistoon painottaen biologisia parametreja Vedenlaatu/ Vattenkvalitet Vedenlaatu/ Vattenkvalitet Kuva 23. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 212) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 215 ja jakson aineistojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 aineistoa)

27 25 Taulukko 7. Vedenlaatuaineiston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina sekä jakson luokitus (Aroviita ym. 212). Piste Tyyppi/ Vedenlaatu Jakso Vesimuodostuma Ps Prs edusta H V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 52 Ps Prs edusta T V V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 53 Ps Prs edusta V V/Hu V/Hu V V V 54 Ps Prs edusta V Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta V Hu Hu Hu V/Hu Hu 61 Ps Prs edusta E V T/V V V V 62 Pu Kallan T T T T T T 64 Pu Kallan H H H H H H 65 Pu Kallan E/H H E/H H H H 66 Ps Prs edusta V V V Hu V V 67 Ps Prs edusta V V/Hu Hu Hu V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan H/T T H H H H 73 Pu Ukpyy ulko H/T E E/H E E E/H 75 Pu Kallan H E/H E/H E E E/H 78 Ps L-saaristo T V/Hu T T/V V/Hu V 79 Ps Prs edusta V V/Hu V V V/Hu V 5 Kalataloustarkkailu Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 215 (Wistbacka 216, liite 7). Vuonna 215 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 584 henkeä, joista 52 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia (Keränen 216b). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 25, Eugmossa 2, Vestersundsbyssä 5 ja Pörkenäsissä 2. Alueella oli pyydyksiä kuin edellisvuonna, mutta saalista saatiin edellisvuotta vähemmän. Pyydyksinä käytettiin selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin rysillä, siikaloukuilla, haukisaksilla, made- ja siikakoukuilla, silakka/muikkuloukuilla sekä vapakalastusvälineillä ja katiskoilla. Vuonna 215 verkkoja, heittovapoja ja katiskoita käytettiin reilusti edellisvuotta enemmän. Rysiä ja siikaloukkuja käytettiin suunnilleen edellisvuoden verran ja madekoukkuja ja haukisaksia reilusti vähemmän. Ajoverkkoja, pitkäsiimoja, atraimia, nuottia ja onkia ei tilastoitu vuonna 215 (taulukko 8). Taulukko 8. Pietarsaaren ja Luodon merialueella käytetyt pyydykset (Wistbacka 216) Pyydykset/ Redskap verkko/nät > Strömma/siklöje.skötar 18 madekoukut/lakkrokar 1 rysät/ryssjor > siikaloukku/sikfällor * 21 koukut & sakset/ krokar & sax 2 ajoverkko/flytnät ei ilm ei ilm ei ilm nuotta/not ei ilm ei ilm ei ilm ei ilm ei ilm pitkäsiima/långrävar ei ilm ei ilm heittovapa/kastspön > > 6 2 onki/mätspö >1 >1 > 15 ei ilm ei ilm ei ilm ei ei ilm ei ilm katiska/katsar > 3 87 atrain/ljuster 5 ei ilm ei ilm ei ilm *sisältää lohirysän/innehåller

28 26 Ammattikalastajat jatkoivat vuonna 215 hoitokalastushanketta Pietarsaaren merialueella. Vuonna 214 hoitokalastuksia alettiin tehdä Luodon lisäksi myös Eugmossa ja hoitokalastusta jatkettiin vuonna 215. Hoitokalastusta tehtiin rysillä, joita sai poikkeuksellisesti pitää pyynnissä myös kesällä. Yleisin saalislaji vuonna 215 oli edellisvuosien tapaan lahna, jonka kokonaissaalis oli noin 16 kg, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän (kuva 24, taulukko 9). Lahnan jälkeen seuraavaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat silakka ja siika. Myös lohta, särkeä ja haukea pyydettiin runsaasti. Siikaa, lohta, silakkaa, madetta ja säynävää lukuun ottamatta lajikohtaiset saaliit jäivät edellisvuoden tasolle tai pienemmäksi. Silakkasaalis kasvoi eniten (3 %) edellisvuoteen verrattuna. Lohisaalis kasvoi 19 %, siikasaalis 14 %, säynäväsaalis 11 % ja made 9 %. Edellisvuoteen verrattuna eniten pieneni muikkusaalis oli lähes 9 % edellisvuotta pienempi (taulukossa 9 sisältyy kohtaan muut ). Särki- ja lahnasaaliit pienenivät % ja hauki- ahven- ja taimensaaliit %. Kokonaissaalis vuonna 215 oli noin 23 kg eli hieman edellisvuotta vähemmän. Hoitokalastuksen osuus saaliin kokonaismäärästä (58 %) oli merkittävä kuten vuosina Hoitokalastettavien lajien (lahna, särki, säynävä ja kuore) osuus kokonaissaaliista pieneni kuitenkin hieman silakkasaaliin kasvusta johtuen. Taulukko 9. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) (Wistbacka 216). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 25 asti ryhmään muut. Saalis/ Fångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös särki/mört säynävä/id muut/övrigt Yhteensä/ Totalt kg/v 225 Kalasaalis / Fiskfångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt Kuva 24. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella (Wistbacka ). Ryhmä muut sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin.

29 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Café-ranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/28). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 8. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 215 Ådön kalasatamassa ei havaittu sinilevää (Liite 9). 6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 215 (Nyman 216) Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (216) raportoimista tuloksista. Vuonna 215 suoritettiin laaja pohjaeläintarkkailu, joka käsitti 17 näytteenottopaikkaa (kuva 25). Kuva 25. Pietarsaaren edustan laajan pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikat vuonna 215.

30 6.2.1 Menetelmät 28 Näytteet otettiin Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia 576. Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala 246 m 2 ) viisi nostoa per paikka. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä,5 ja 1, mm kaksoisseulalla ja seulojen tulokset yhdistettiin. 1 mm seuloksesta poimittiin eläimet luupin avulla elävinä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta ja,5 mm seulos säilöttiin 7 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienien lajien biomassa arvioitiin niiden lasketun tilavuuden perusteella. Simpukat punnittiin kuorineen Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Näytteenottopaikoilta tavattiin vuonna 215 kaiken kaikkiaan 39 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Näytteenottopaikkakohtainen vaihtelu oli 6 21 lajia/ryhmää. Harvasukasmatoja (Oligochaeta), valtalajina Potamothrix hammoniensis, esiintyi vuonna 215 lähes kaikilla asemilla. Limnodrilus hoffmeisteri esiintyi sisäsaariston liejupohjilla. Vuonna 212 ilmestynyt Naididae -heimoon kuuluva laji Paranais frici esiintyi edelleen alueella, mutta vain näytteenottopaikalla 62. Laji on Itämeressä tulokaslaji, mutta ilmeisesti harmiton (Ljungberg ym. 211). Liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla muilla näytteenottopaikoilla, paitsi matalilla sisälahdilla ja Luodonjärven purkupaikkojen läheisyydessä. Runsaasti niitä oli asemilla 12, 52, 53, 64 ja 65. Alhaisen suolapitoisuuden takia sietokykynsä rajoilla elävää Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) havaittiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren edustalla vuonna 29 ja sitä tavattiin edelleen ulkosaariston näytteenottopaikoilla ja 65. Surviaissääsken (Chironomidae) toukista suurin osa oli Tanypodinae -alaheimon Procladius -sukuun kuuluvaa lajia. Vuonna 215 niitä oli edellisvuoden tavoin melko vähän verrattuna aikaisempiin vuosiin. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus surviaissääskien toukkia tavattiin melko runsaslukuisina näytteenottopaikoilla 51, 71 ja 79. Suurin osa muista surviaissääskilajeista ei ilmennä rehevöitymistä. Eniten surviaissääskiä tavattiin näytteenottopaikalla 11. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) (Vuori ym. 29) esiintyy Pietarsaaren edustalla kaikilla muilla näytteenottopaikoilla, paitsi pisteillä 12, 64 ja 65, missä pohjanlaatu on melko kovaa hiesuliejua. Valkokatka (Monoporeia affinis) on vähentynyt Pietarsaaren edustalla ja vuonna 215 tavattiin muutama yksilö ulkosaariston näytteenottopaikoilla 12 ja 64. Kilkkiä (Saduria entomon) ei vuonna 215 tavattu ollenkaan. Pohjaeläinten yksilömäärät näytteenottopaikoilla vaihtelivat välillä yks/ m2 ja biomassat välillä,9 46,4 g/m2 (kuva 26, liite 1). Kokonaisyksilömäärä ja biomassa olivat selvästi suurimmat näytteenottopaikalla 51. Yksilömäärä oli runsas myös näytteenottopaikoilla 71 ja 11 ja biomassa näytteenottopaikoilla 71, 79 ja 12. Näytteenottopaikoilla 51 ja 71 oli yksilömääräisesti eniten harvasukamatoja ja myös raakkuäyriäisiä ja Chironomus surviaissääskiä oli runsaasti. Biomassa koostui pääasiassa Chironomus-toukista. Pisteellä 11 oli niin ikään runsaasti harvasukamatoja ja Chironomus-toukkia, mutta huomattava määrä myös Tarytarsini surviaissääskiä ja sen sijaan raakkuäyriäisiä oli vähemmän kuin muilla näytteenottopisteillä. Näytteenottopisteen 12 runsas biomassa selittyy liejuputkimatojen (Marenzelleria sp.) runsaasta lukumäärästä ja pisteen 79 biomassa Chironomus-toukista. Pienimmät yksilömäärät havaittiin näytteenottopaikoilla 64 ja 65 ja pienin biomassa näytteenottopisteessä 62. Vertailu aikaisempiin vuosiin on osittain vaikeaa, sillä useat näytteenottopaikat ovat edellisen kerran olleet mukana pohjaeläintarkkailussa vuonna 21 ja tuolloin raakkuäyriäisiä ei huomioitu tuloksissa. Verrattuna vuoteen 21 vuonna 215 oli selvä kasvu harvasukamatojen yksilömäärässä ja Chironomus-toukkien biomassassa pisteellä P51. Pisteellä P52 liejuputkimato (Marenzelleria) on runsastunut. Nämä muutokset viittaavat rehevöitymiseen, mutta raakkuäyriäisten läsnäolo osoittaa, ettei pintasedimentti ole hapeton. Näytteenottopaikoilla 55, 61, 66 ja 67 harvasukasmatojen määrä oli vuonna 215 huomattavasti suurempi kuin vuonna 21. Pisteillä 61 ja 66 surviaissääskiä oli puolestaan selvästi vähemmän, eikä syytä muutokseen tiedetä. Luodonjärven tumma vesi todennäköisesti rajoittaa pohjan kasvillisuutta, eikä matalien pohjien surviaissääskien runsautta esiinny. Näytteenottopaikalla 11 oli sekä vuonna 21 että 215 tyypillinen matalan veden pohjaeläimistö ja harvasukamatojen määrä oli jonkin verran runsastunut. Näytteenottopaikka 79 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen ja pohjaeläimistön yksilömäärä ja biomassa on vaihdellut voimakkaasti. Isokokoiset Chironomus -toukat ovat pisteellä 79 merkittävä osa sekä yksilömääristä että biomassasta. Vuonna 215 oli myös enemmän raakkuäyriäisiä kuin vuonna 21. Näytteenottopaikka 63 sijait-

31 29 see ulkosaariston syvänteessä lähellä laivaväylää ja vuonna 215 siellä oli huomattavan paljon raakkuäyriäisiä, vaikka muuten pohjaeläimistö oli melko samanlainen kuin vuonna 21 ennen väyläruoppauksen aloittamista. Näytteenottopaikkojen 64 ja 65 yksilömäärät ovat muihin paikkoihin verrattuna melko pieniä eikä suuria muutoksia edellisvuosiin havaittu (piste 65 vuosittaisessa vertailussa). Näytteenottopaikka 12 sijaitsee saariston ulkopuolella 4 m syvyydessä, missä ei ole sedimentaatiopohjaa. Vuoteen 21 verrattuna liejuputkimatoja oli vuonna 215 moninkertaisesti enemmän sekä yksilöinä että biomassana, mutta Pietarsaaren sataman ja väylän ruoppausmassojen läjityspaikka sijaitsee noin 7 km näytteenottopaikasta lounaaseen, mutta näytteenottopaikan pohjasedimentin pinnalla ei ollut kertymää, jonka voitaisiin olettaa olevan yhteydessä ruoppausmassojen läjittämisen kanssa. Kuva 26. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m 2 ) ja biomassat (g/m 2 ) Pietarsaaren edustan näytteenottopisteissä vuonna 215. (Nyman 216) Vuosittaiseen näytteenottoon kuuluvista näytteenottopaikoista pisteet 53 ja 71 ovat olleet mukana tarkkailussa vuodesta 212. Pisteen 53 lähistöllä on tehty ruoppaustöitä vuosina Edellisvuoteen verrattuna liejuputkimatoja oli vähemmän vuonna 215, mutta tilanne on epävakaa ruoppaustöiden vuoksi. Näytteenottopaikalla 54 vuonna 212 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros on jo painunut pintakerroksesta hieman alemmas ja pohjaeläimistö oli vuonna 215 vuoden 214 kaltainen, jolloin pohjaeläimistö alkoi elpyä ruoppauksesta. Näytteenottopaikka 78 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen ja pohjaeläimistö on viime vuosina pysynyt siellä melko vakiona. Näytteenottopaikka 62 sijaitsee ulkosaariston syvänteessä laivaväylällä, missä ruoppaustyöt olivat käynnissä vuonna 215. Vaikka näytteenottopaikalla ei ole ollut selvästi havaittavissa ruoppauksesta johtuvaa uutta sedimenttikerrosta, harvasukasmadot ovat vähentyneet ja tämä sekä mahdollisesti osa muista vaihteluista saattaa johtua väylän ruoppaustöistä ja niistä leviävistä savihiukkas-

32 3 ten kertymisestä pohjaan. Pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä on pysynyt melko tasaisena, mutta sen koostumus ja etenkin liejuputkimatojen määrä on vaihdellut. Ulkosaariston näytteenottopaikalla 71 sekä Chironomus -toukkia että harvasukasmatoja oli jonkin verran enemmän kuin edellisinä vuosina Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 212 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 212) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 21 verrattuna, jolloin edellisen kerran tehtiin laaja pohjaeläintarkastelu, laatuluokitus oli parantunut vanhan satamalahden alueella (51 ja 52), Kackursfjärdenillä (79), Hälsingön pohjois- (11) ja itäpuolella (66) sekä Ådön länsipuolella (63 ja 71). Hälsingön läheisten näytteenottopaikkojen indeksiarvon paraneminen johtuu osittain surviaissääskien vähenemisestä. Purkupaikkojen läheisyydessä (53, 55 ja 61) sekä Larsmon edustalla (67) laatuluokka oli heikentynyt (taulukko 1). Tilanne näytteenottopaikalla 53 on epävakaa johtuen laivaväylän ruoppauksesta ja paikan indeksiarvo on laski vuonna 215 hyvästä tyydyttävään. Taulukko 1. Pietarsaaren edustan vuosien pohjaeläinaineistosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä. Vuosi Asema Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta,24,69 11 V H,47,6 51 T H,42,68 52 T H,71,76,76,61,53 53 H H H H T,6,52,48,95,58 1,3,48,4 54 H T T H E T T,82,4 55 H T,6,48 61 H T,19,73 66 V H,81,39 67 H T,74 1,2 79 H E Vesimuodostuma Luodon saaristo 1,,92,76,95,92,9,89,92 78 E H H H H H H H Vesimuodostuma Kallan 1,37,37 12 E T,77,72,67 1,51,98 1,4 1,35 1,47 62 H H H E E E E E,68 1,28 63 H E 1,67 1,14 64 E E 1,37 1,44 1,9 1,68,81,7 1,12,91 65 E E E E H H E H,73 1,9 1,9 1,9,95 71 H E E E E

33 31 Laskentamallin mukaan vuosien pohjaeläinaineiston perusteella vesimuodostuma Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo luokittuisi hyväksi (taulukko 11). Luodon saariston luokitus perustuu ainoastaan näytteenottopaikan 78 tuloksiin. Vesimuodostuma Kallan luokittuisi 1 m syvyydessä olevien näytteenottopaikkojen tulosten perusteella hyväksi ja yli 1 m syvyydessä olevien paikkojen perusteella erinomaiseksi. Vuoden 215 laajan pohjaeläintarkkailun ja edellisten vuosien tarkkailutulosten perusteella näyttää siltä, että Pietarsaaren edustan merialueella ei olisi tapahtunut laajamittaisia ympäristön tilan muutoksia. Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkeita yleistyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu sama huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvojen vuosien välinen vaihtelu on lisäksi osittain sattumanvaraista ja sen tarkkuus riippuu lajien yksilötiheysarvion tilastollisesta tarkkuudesta. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Taulukko 11. Vuosien pohjaeläinaineistosta lasketut vesimuodostumakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. Vuosien 21 ja 215 laskenta-arvot perustuvat laajaan pohjaeläintarkkailun tuloksiin ja muina vuosina suppeamman vuosittaisen tarkkailun tuloksiin. Luokat ovat E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä. Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta Vuosittain Koko jakso Luokitteluarvo H T T H H H T T H 2 fraktiili,6,52,47,95,58,76,48,54,57 Mediaani,6,52,52,95,67,89,55,59,61 Havantojen lkm Vesimuodostuma Luodon saaristo Vuosittain Koko jakso Luokitteluarvo E H H H H H H H H 2 fraktiili 1,,92,76,95,92,9,89,92,89 Mediaani 1,,92,76,95,92,9,89,92,91 Havantojen lkm Vesimuodostuma Kallan >1 m Vuosittain Koko jakso Luokitteluarvo H H H E H H E H E 2 fraktiili,77,72,77 1,51,81,7 1,12,89,98 Mediaani 1,7 1,8,93 1,6,89,87 1,24 1,3 1,5 Havantojen lkm Vesimuodostuma Kallan -1m Vuosittain Koko jakso Luokitteluarvo T E E E E H 2 fraktiili,42 1,9 1,9 1,9,95,81 Mediaani,57 1,9 1,9 1,9,95,9 Havantojen lkm

34 6.3 Lämpötilakartoitukset 32 Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 215 maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Keränen 216a). Vuoden 215 kartoitustuloksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu ) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä. Maaliskuun 215 havaintoajankohtana suurin osa tarkkailualueesta oli avovettä ja tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat,5 4,5 asteen välillä. Lämpimintä vesi oli purkupaikan edustalla. Alholmens Kraftin voimalassa oli maaliskuussa pitkiä toimintakatkoksia, joten suurin osa lämpökuormasta tuli UMP-Kymmenen tehtaalta. Lämpimien vesien vaikutusvyöhyke ulottui noin kahden kilometrin etäisyydelle purkukanavan suulta pohjoiseen Risöhällenin suuntaan. Syvyyssuunnassa lämpimien vesien vaikutus ulottui purkukanavan suulla pohjaan saakka, mutta kauempana vain pintaveteen. Luodonjärven makeavesivaikutus näkyi purkukanavan luona ja siitä pohjoiseen Hälsingölle saakka sekä Kackursfjärdenillä. Toukokuussa 215 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 6,8 11,5 asteen välillä. Korkein lämpötila mitattiin purkukanavan edustalta. Toukokuussa vedet olivat kerrostuneet ja jäähdytysvesien vaikutukset olivat lieviä ulottuen purkukanavan edustalta muutaman sadan metrin päähän. Luodonjärven vaikutus näkyi pintavedessä Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetissa. Elokuussa 215 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi vuosien keskiarvon tasolla ja paikoitellen noin 1 3 astetta lämpimämpiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat 17,8 22,2 C välillä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pintavedessä noin kilometrin etäisyydelle Risöhällenin suuntaan, mutta pohjan läheisessä vedessä vaikutukset jäivät purkukanavan edustalle. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli elokuussa vähäistä, vaikkakin Fallskärletin luona oli pohjanläheinen vesi huomattavasti pinnanläheistä vettä kylmempää. Hästgrundetin tulvaluukut olivat pääosin kiinni, joten makeavesivaikutusta ei ollut juurikaan havaittavissa lukuun ottamatta Kackursfjärdeniä, minne tuli Luodonjärven makeaa vettä Gertrudsin tulvaluukun kautta. Lokakuussa 215 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi noin 1 3 astetta lämpimämpiä. Ainoastaan pisteellä P52 ja P5 lämpötilat olivat asteen tai pari vuosien keskiarvoja kylmempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat välillä 4,6 12, C. Korkeimmat lämpötilat mitattiin purkukanavan edustalta. Lämpötilaerojen perusteella jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui pintavedessä purkukanavan edustalle alle,5 km 2 alueelle, eikä vaikutuksia esiintynyt syvemmissä vesikerroksissa. Lokakuun havaintopäivinä Luodonjärven tulvaluukut olivat kiinni ja havaintopaikkojen vedet olivat suolaisia murtovesiä. 6.4 Mässkärin luontoasema Jätevedenpuhdistamo Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 25 m 3 /v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan ( LSSAVI/58/4.8/21) perusteella vaihdellut välillä,14 1 kg P/ vuosi. Lupaehdot astuivat voimaan vuonna 213. Luparajat ovat kiintoaineelle 9 %, 35 mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7 ATU) 9 %, 3 mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr ) 75 %, 125 mg/l ja kokonaisfosforille 3 mg/l. Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistötarkkailu voidaan lopettaa. Vuonna 215 jätevesinäytteitä otettiin touko- ja marraskuussa. Toukokuussa lähtevän veden luparajat saavutettiin kaikilta osin (Kiintoaine: 99,9 % ja 1, mg/l, BOD 7 ATU: 99,6 % ja 1,3 mg/l, kok-p:,46 mg/l). Marraskuun näytteen perusteella puhdistamon lupaehdot täyttyivät (Kiintoaine: 1 % ja 2,5 mg/l, BOD 7 ATU: 99,5 % ja 9 mg/l, COD Cr : 99,4 % ja 37 mg/l, kok-p:,23 mg/l). Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhteistarkkailun yhteydessä (19.3. ja 19.8.) ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liitteet 2.1 ja 2.3). Maaliskuussa veden väri vaihteli välillä 45 5 mg Pt/l ja typpipitoisuus edelliseen vuoteen verrattuna korkea (Kok-N: µg/l), sijoittuen lähempien kiinteiden tarkkailupisteiden (P62, P64) pitoisuuksien välille (P62: µg/l,

35 33 P64: µg/l). Happitilanne oli hyvä (95 98 %) ja vedessä ei esiintynyt bakteereja (<1 pmy/1 ml). Elokuussa vesi oli kauttaaltaan kirkasta (n.,7 FTU) ja lähes väritöntä (25 mg Pt/l). Ravinnepitoisuudet alueelle ominaisella tasolla (Kok-N: µg/l, Kok-P: 7 9 µg/l). Myös hygieeninen tila oli purkualueella hyvä eikä hygieniaindikaattoribakteereja esiintynyt. 6.5 Pörkenäsin leirikeskus Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jätevedet, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 212 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 7- pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Sitä ennen (26 211) jätevedet puhdistettiin UPO-Metoxy pienpuhdistamolla. Ympäristölupa (LSSAVI/229/4.8/21) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkeimman käyttöasteen aikaan. Tarkkailua suorittaa Ahma Ympäristö Oy ja vuoden 215 tulokset on raportoitu erikseen (Nurttila 216). Vuonna 215 laitoksella käsiteltiin 1 47 m 3 jätevettä. Uuden tarkkailuohjelman (Ahma Ympäristö Oy, ) mukaan leirikeskuksen pienpuhdistamoa oli tarkkailtava vuonna 215 neljä kertaa, jotta laitoksella vuosina 213 ja 214 esiintyneiden toimintahäiriöiden syyt saadaan selvitettyä. Tarkkailu oli määrä suorittaa touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa, mutta heinäkuun tarkkailukerta siirtyi otettavaksi elokuun alussa, joten näytteenottokerrat olivat 12.5., 24.6., 3.8. ja Puhdistamolle tuleva kuormitus oli huomattavasti edellisvuotista suurempi, mikä johtunee pääosin näytteenottotiheyden eroista, sillä leirikeskuksen kävijämäärissä tai toiminnassa ei ollut ratkaisevaa muutosta edellisvuoteen verrattuna. BOD-, COD- ja kiintoainekuormitus oli noin nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Orgaanista kuormitusta kohotti kesäkuussa mitattu huomattavan korkea BOD-pitoisuus (2 mg/l), jonka syy ei ole tiedossa. Kokonaisfosforikuormitus kasvoi 73 % ja kokonaistyppikuormitus 41 % edellisvuodesta. Puhdistamon puhdistustehot olivat kuitenkin vuonna 215 selvästi paremmat kuin vuosina Kokonaisfosforin puhdistusteho oli noin 96 %, kokonaistypen 66 %, ammoniumtypen 7 %, BOD:n ja COD:n 99 % ja kiintoaineen 98,3 %. Lupaehdot saavutettiin fosforin jäännöspitoisuutta lukuun ottamatta (1,2 mg/l, lupaehto 1, mg/l). Vesistötarkkailussa jätevedenpuhdistamon vaikutuksia ei havaittu. Veden laatu oli hyvä: happopitoisuus oli koko vesipatsaassa korkea (8,7 1, mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet (<3 µg/l) olivat karulla/ lievästi rehevällä tasolla ja a-klorofyllipitoisuudet karulla tasolla. Myös sameusarvot olivat alhaisia ja hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Nurttila 216). 7 Pietarsaaren Sataman ja laivaväylän ruoppaus- ja läjitystöiden tarkkailu Tarkkailun peruste / päätös Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on (ESAVI/187/4.9/21) myöntänyt Liikenneviraston Länsi- Suomen väyläyksikölle ja Pietarsaaren satamalle vesilain mukaisen päätöksen, joka koskee Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausta ja ruoppausmassojen läjittämistä. Päätöksestä valitettiin, mutta Alholmenin satamakentän läjitysaltaaseen läjitettävät satama-altaan ruoppaustyöt voitiin aloittaa syksyllä 211. Aluehallintoviraston päätös (LSSAVI/117/4.9/211) ruoppausmassojen meriläjityksestä on päivätty Kummankin edellä mainitun lupamääräyksen (9/21 ja 6/212) mukaisesti luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia merialueeseen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Etelä-Pohjanmaan Elykeskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman omalta osaltaan (EPOELY/35/7.4/21) ja Pohjan-

36 34 maan Ely-keskus (POHELY/1822/5723/211). Lisäohjelmana on satama- ja väyläruoppauksien kalataloustarkkailu, jota on referoitu tässä yhteenvetoraportissa (kpl 7.4.4). 7.2 Satamaväylän, -altaan ja sementtilaiturin ruoppaus- ja läjitystyöt vuonna 215 Pietarsaaren satamaväylän ja altaan sekä sementtilaiturin alueen ruoppauksista on tehty yhteenvetoraportti vedenlaadun tarkkailusta vuosina (Mykrä 215). Pietarsaaren satama-altaan ja -väylän ruoppauskohteet sekä uuden luvan mukainen meriläjitysalue ilmenevät kuvasta 27. Vuonna 215 ruoppauksia tehtiin satama-allasta lukuun ottamatta kaikilla ruoppauskohteilla ja lisäksi toteutettiin sataman sementtilaiturin alueen ruoppaukset. Väyläosuuden ruoppaukset aloitettiin maaliskuun lopulla (29.3.) ja ne jatkuivat elokuun lopulle (25.8.). Ruoppauksia tehtiin pääasiassa ruoppauskohteessa RK6, RK4 ja RK2, josta poistettiin kauharuoppaajilla (Optimus ja Hector) massaa yhteensä m3 (Kuva 28). Lisäksi kesä-heinäkuussa ruoppauksia toteutettiin kohteissa RK5, RK1 ja RK3, joista massaa poistettiin yhteensä vain 3 6 m3. Väyläruoppauksen jälkeen aloitettiin sementtilaiturin ruoppaus Pietarsaaren sataman eteläosassa. Sementtilaiturin ruoppausta jatkettiin syyskuun puoliväliin saakka (17.9.). Vuonna 215 sementtilaiturin alueelta ruopattiin m3 (kuva 28). Väylä-osuudella ruopattiin viikoilla ( ) seuraavasti: kohteessa RK6 viikoilla 12 3 ( ), kohteessa RK5 viikolla 26 ( ), kohteessa RK4 viikoilla ( ), kohteessa RK3 viikolla 3 (31.7.), kohteessa RK2 viikoilla ( ) ja kohteessa RK1 viikolla 27 (4.7.). Kaikki vuonna 215 ruopatut massat sijoitettiin meriläjitysalueelle (kuva 27: Vesiläjitysalue). Kuva 27. Pietarsaaren väylän ja sataman ruoppauskohteet sekä läjitysalueet.

37 m³ 7 35 Ruopatut massat/kohde ja näy3eenoton ajoi3uminen vuonna 215 RK6 RK5 RK4 RK3 RK2 RK1 RK_S m³ Ennakkonäyte Jälkinäyte Yht. Viikko Kuva 28. Pietarsaaren väylältä (RK6, RK5, RK4, RK3, RK2 ja RK1) ja satamalaiturista (RK_S) viikoittain (vasen pystyakseli) ja yhteensä vuonna 215 (oikea pystyakseli) ruopatut massat sekä vedenlaadun seurannan ajoittuminen vuonna Ruoppaus- ja läjitystöiden tarkkailu vuonna Satamaväylän ja sementtilaiturin ruoppauksen vesistötarkkailu ja tulokset Väylän ja sementtilaiturin ruoppauksen aikaiset vedenlaatuparametrit mitattiin ruoppausalueiden pohjanäytteistä etäisyyksiltä m ja pintanäytteet etäisyyksiltä m. Pintanäytteet (1 m) otettiin ruoppauskohteesta samentumisen leviämissuuntaan seuraavasti: 25 metrin päästä ruoppauskalustosta ja sen jälkeen aina 25 metrin välein, mikäli samentumista esiintyi (1 metriin asti). Pohjanläheiset näytteet (-1 m) otettiin ruoppaajasta samentumisen suuntaan 5, 1 ja 25 metriä ja siitä eteenpäin aina 25 metrin välein siihen suuntaan tai niihin suuntiin, mihin sameus levisi (1 metriin asti). Meriläjitysalueelta otettiin näytteet läjitysalueen etelä- ja pohjoispuolelta mahdollisuuksien mukaan. Sataman sementtilaiturin alueen ruoppausten aikaiset vesistötarkkailut toteutettiin viikko ruoppausten alkamisesta (ruopattu hieman alle puolet kokonaismäärästä) sekä päivä ennen ruoppausten päättymistä. Kuvissa on esitetty vuoden 215 ruoppausalueiden (RK6, RK4, RK2) sekä sementtilaiturin (RK_S) tarkkailutulosten lisäksi vuosien tulokset. Satama-allasta (RK7) ei ruopattu vuonna 215. Pitoisuudet edustavat pinnan- (1 m) ja pohjanläheisiä (-1 m) vesikerroksia. Klorofyllipitoisuus on muista poiketen määritetty 2 metrin kokoomanäytteestä. Väylän ruoppaukset Vuonna 215 suurin osa (6 %) väyläruoppauksesta ja suurimmat massat ruopattiin kohteessa RK6. Myös kohteet RK2 ja RK4 ruopattiin pääosin vuonna 215. Kohteen RK1 ruoppaus oli tehty pääosin kahtena edellisenä vuotena ja ruoppaus oli vuonna 215 vähäistä. Ruoppausalueilla vedenlaadun vaihtelu oli voimakkainta pohjanläheisessä vedessä noin 5 1 m etäisyydellä, missä vaikutukset näkyivät etenkin alusveden kohonneina sameus- ja kiintoaine- ja fosforipitoisuuksina. Typpipitoisuuksien vaihtelu oli tyypillisesti suurempaa pintavedessä kuin pohjan lähellä. Kohteiden RK3 ja RK5 ruoppaukset olivat vuonna 215 vähäisiä, eikä niiltä ole ruoppausten aikaisia vedenlaatutuloksia.

38 36 Väyläosuudella ruopattiin ruoppauskohteessa RK6 viikoilla 12 3, kohteella RK5 viikolla 26, kohteessa RK4 viikoilla 26 33, kohteessa RK3 viikolla 3, kohteessa RK2 viikoilla ja kohteessa RK1 viikolla 27. Näytteenotot ajoittuivat siten, että ruoppaus oli käynnissä kohteella RK6 maalis-kesäkuussa (näytteenotot ) lukuun ottamatta 9.4. suoritettua näytteenottoa, jolloin ruoppaustyö oli keskeytetty jo edellisenä aamuna kovan tuulen vuoksi. Kesäkuun lopulla (29.6.) ruoppausta suoritettiin kohteen RK6 lisäksi myös kohteella RK4 ja kohteella RK2. Ruoppauskohteessa RK6 ruoppauksen vaikutukset näkyivät maaliskuussa (25.3.) pintaveden kohonneina typpipitoisuuksina (1 4 2 µg/l) (kuva 33), jotka olivat hieman korkeampia kuin muulla merialueella. Myös väri- ja sameusarvot olivat koholla (11 18 mg Pt/l, 3,2 4,1 FTU) (kuva 3). Pohjanläheisessä vedessä fosforipitoisuudet olivat koholla 1 metrin etäisyydelle saakka (2 21 µg/l) (kuva 32) ja kiintoainepitoisuudet 25 metrin etäisyydelle (11 21 mg/l) (kuva 31). Huhtikuun lopulla (21.4.) vaikutukset olivat samankaltaisia, paitsi typpipitoisuus oli muiden saaristoalueen pitoisuuksien tasolla (kuva 33) ja pohjanläheiset fosforipitoisuudet olivat vielä korkeampia (max. 34 µg/l) (kuva 32). Toukokuun alussa (4.5.) ruoppauksen vaikutukset olivat vähäisiä ja ainoastaan pohjanläheiset fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman koholla 5 m ja 5 m ruoppauskohteesta. Klorofyllipitoisuudet olivat välillä 2, 3,3 µg/l (kuva 34). Toukokuun loppupuolella (19.5.) pintaveden typpipitoisuus oli korkea 1 m ruoppausalueesta ( 1 µg/l) (kuva 33). Myös väriarvot olivat koholla pintavedessä (1 13 mg Pt/l). Pohjanläheiset ruoppausvaikutukset eivät olleet yhtä voimakkaita kuin aikaisemmin keväällä, esimerkiksi fosforipitoisuus oli lievästi koholla (6 µg/) vain 5 metrin etäisyydelle ruoppauskohteesta (kuva 32). Sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat selvästi koholla 5 m ruoppauskohteesta ja jonkin verran vielä 5 m etäisyydellä (kuvat 3 ja 31). Toukokuun lopulla klorofyllipitoisuus oli hieman korkeampi kuin alkukuussa (2,4 3,7 µg/l) (kuva 34). Kesäkuun alussa (3.6.) ruoppauksen vaikutukset olivat lieviä ja havaittavissa vain 5 1 metrin etäisyydellä pohjanläheisessä vedessä. Klorofyllipitoisuus oli noussut toukokuun arvoista (max. 7,6 µg/l) (kuva 34). Kesäkuun puolivälissä (17.6.) sen sijaan ruoppauksen vaikutukset olivat voimakkaita ja pohjanläheiset kiintoaine-, sameus- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi koholla 75 metrin etäisyydelle saakka (kuvat 3 32). Kiintoainepitoisuus oli 1 3 mg/l, sameus FTU ja kokonaisfosfori 9 27 µg/l. Näkösyvyys vaihteli välillä,7 1,4 m (kuva 29). Kesäkuun lopulla (29.6.) ruoppauksia suoritettiin RK6:n lisäksi ruoppauskohteessa RK4. Vesinäytteet otettiin ruoppauskohteesta RK6 ja ruoppauksen vaikutukset olivat lieviä. Klorofylliarvot olivat 3,3 3,9 µg/l (kuva 34). Heinäkuussa (13.7.) ruoppauksia suoritettiin RK6:n lisäksi ruoppauskohteessa RK2. Vaikutukset olivat lieviä ja ulottuivat korkeintaan 1 metrin etäisyydelle ruoppauskohteesta. Klorofylliarvot olivat kesän matalimmat (<1 1,4 µg/l) (kuva 34). Elokuussa ruoppauksia suoritettiin ainoastaan ruoppauskohteessa RK2. Elokuun alun näytteenottokerralla (4.8.) ruoppauksen vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Elokuun toisella näytteenottokerralla (18.8.) ruoppauksen lievä vaikutus ulottui vain 5 m etäisyydelle ruoppauskohteesta RK2 ja näkyi lähinnä lievästi kohonneina kiintoaine-, sameus- ja fosforipitoisuuksina (kuvat 3 32). Ruoppauskohteessa RK2 havaittiin muista ruoppauskohteista poiketen näkösyvyyden paraneminen etäisyyden kasvaessa ruoppauskohteessa (kuva 29). Sementtilaituri (RK_S) Sementtilaiturin RK_S ruoppaukset suoritettiin viikoilla Ensimmäisellä havaintokierroksella (3.9.) näyte otettiin 5 m ruoppauskohteesta, missä vedenlaatu oli heikoimmillaan pohjanläheisessä vedessä. 1 m päässä arvot olivat jo huomattavasti paremmat. Pinnan läheisessä vedessä ei havaittu erityistä pitoisuuspiikkiä lukuun ottamatta typpeä, jonka kokonaispitoisuus oli 1 9 µg/l 25 m ruoppauskohteesta. Etäisyyden kaksinkertaistuessa pitoisuus puolittui, mutta korkeat typpipitoisuudet olivat luultavimmin seurausta muusta alueelle tulevasta kuormituksesta eikä ruoppauksesta johtuvaa. Pohjanläheisessä vedessä fosforipitoisuus oli erittäin korkea (22 µg/l) 5 m ruoppauskohteesta. 1 metrin etäisyydellä pitoisuus oli vielä 97 µg/l. Toisella havaintokierroksella (16.9.) pinnanläheinen vedenlaadun vaihtelu oli vähäistä. Huonoin vedenlaatu oli pohjan lähellä 1 m ruoppauskohteesta, mutta pitoisuuksien nousu oli selvästi pienempää kuin ensimmäisellä havaintokierroksella. Näkösyvyys ruoppauksen aikana sementtilaiturilla (RK_S) oli syyskuun alussa (3.9.) ruoppauksen aloitusta seuraavalla viikolla,9 m ja juuri ennen ruoppauksen lopetusta syyskuun puolivälissä (16.9.) 1,3 m (Kuva 29). Sameusarvot vaihtelivat ruoppausalueella pohjan lähellä välillä 7,4 12 FTU ja pinnassa 5,7 13 FTU (Kuva 3). Korkeimmillaan sameus oli pohjanläheisessä vesikerroksessa 3.9. näytteenottokierroksella 5 metriä ruop-

39 37 pauskalustosta. Pinnanläheisessä vedessä sameusarvot olivat tuolloin selvästi tätä alhaisempia, korkeimmillaan 75 metrin päässä ruoppauskohteesta 12 FTU. Päivittäin ruoppausalueella silmämääräisesti tehdyissä sameusarvioissa havaittiin ruoppausten aikana samentumista pääasiassa ruoppaajan toimintaympäristössä, missä lievää samentumaa esiintyi lähes päivittäin. Meriläjitysalueella havaittiin lievää samentumista heti läjityksen jälkeen vain kahtena päivänä ruoppauksen loppuvaiheessa ( ). Kiintoainepitoisuus vaihteli ruoppausalueen pinnanläheisessä vedessä välillä mg/l ja pohjan lähellä välillä 8,4 11 mg/l. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin samoista pisteistä ja samalla kertaa kuin korkeimmat sameusarvotkin (Kuva 31). Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli ruoppausalueen läheisyydessä pinnassa välillä µg/l. Pohjanläheiset pitoisuudet olivat välillä µg/l. Korkeimmillaan pohjanläheiset arvot olivat 5 1 metriä ruoppauskohteesta (Kuva 32). Kokonaistyppipitoisuus vaihteli ruoppausalueella pinnan läheisyydessä välillä µg/l ja pohjan tuntumassa välillä µg/l (Kuva 33). Typpipitoisuudet olivat yleisesti etenkin syyskuun alun näytteenottokerralla korkeampia pinnalla kuin pohjassa. Korofyllipitoisuudet olivat sementtilaiturin ruoppauskohteessa suurimmillaan syykuun alussa (7,8 1,9 µg/l) ollen korkeimmillaan 5 metriä ruoppauskohteesta. Syyskuun puolivälissä pitoisuudet vaihtelivat välillä 2,8 3,3 µg/l (Kuva 34). Näkösyvyys, Ruoppausalue m 5 5 m 1 m 25 m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kuva 29. Ruoppausalueiden näkösyvyys vuosina

40 38 Sameus, Ruoppausalue, pinta 1m FTU m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6_lisä) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Sameus, Ruoppausalue, pohja -1m FTU 14 5 m 1 m 25 m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kuva 3. Ruoppausalueiden sameusarvot pinnan- (1m) ja pohjanläheisessä (-1m) vedessä vuosina

41 39 Kiintoaine, Ruoppausalue, pinta 1m mg/l 25 m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6_lisä) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kiintoaine, Ruoppausalue, pohja -1m mg/l 25 5 m 1 m 25 m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6_lisä) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kuva 31. Ruoppausalueiden kiintoainepitoisuus pinnan- (1m) ja pohjanläheisessä (-1m) vedessä vuosina

42 4 Kokonaisfosfori, Ruoppausalue, pinta 1m µg/l m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kokonaisfosfori, Ruoppausalue, pohja -1m µg/l 25 5 m 1 m 25 m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6_lisä) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kuva 32. Ruoppausalueiden kokonaisfosforipitoisuus pinnan- (1m) ja pohjanläheisessä (-1m) vedessä vuosina

43 41 Kokonaistyppi, Ruoppausalue, pinta 1m µg/l m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kokonaistyppi, Ruoppausalue, pohja -1m µg/l m 1 m 25 m 5 m 75 m 1 m 125 m 15 m (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) Kuva 33. Ruoppausalueiden kokonaisfosforipitoisuus pinnan- (1m) ja pohjanläheisessä (-1m) vedessä vuosina (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6_lisä) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S)

44 42 a-klorofylli, Ruoppausalue, pinta -2 m µg/l m 5 m 75 m 1 m 1 25 m 1 5 m 18,1 17, (RK7) (RK7) (RK7) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK6/7) (RK7) (RK6) (RK4) (RK6) (RK1) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK7) (RK7) (RK7) (RK7) (RK1) (RK7) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK6) (RK4) (RK2) (RK6) (RK2) (RK2) (RK_S) (RK_S) Kuva 34. Ruoppausalueiden a-klorofyllipitoisuus pinnanläheisessä ( 2m) vedessä vuosina Kiinteiden pisteiden vesistötarkkailu ja tulokset Kiinteiltä havaintopaikoilta P52, P54, P62 ja P64 (kuvat 1 ja 27) otettiin vedenlaadun seurannan ennakkonäytteet ruoppausten alkamista edeltävällä viikolla 12 ( ). Ruoppausten aikana havaintopaikkojen vedenlaatua tarkkailtiin ohjelman mukaisesti joka toinen viikko, alkaen viikolla 13 (Kuva 28). Ruoppausalueilla vedenlaatua tarkkailtiin viikolta 21 eteenpäin (joka toinen viikko). Viimeinen ruoppausten aikainen näytteenotto ruoppauskohteelta ja kiinteiltä havaintopaikoilta oli viikko ennen ruoppausten päättymistä viikolla 38 (16.9.). Jälkinäytteet otettiin kiinteiltä pisteiltä (P52, P53, P54, P62 ja P64) viikolla 41 (6.1.). Näytteistä määritettiin väri, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori- ja typpi sekä a-klorofylli. Kentällä mitattiin lisäksi näytteiden lämpötila ja havaintopisteen näkösyvyys. Kaikki ruoppaustarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 215 on esitetty tutkimustodistuksissa (liite 3). Kiinteiden pisteiden ruoppauksen aikainen vesistötarkkailu ja tulokset Kiinteiden pisteiden tarkkailutulokset on esitetty kuvissa Ruoppaustöiden lisäksi kiinteiden pisteiden vedenlaatuun vaikuttivat alueelle johdettavat jäte- ja jäähdytysvedet. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä ruoppaustöiden aikana poikkeuksellisen runsaasti. Sekä Hästgrundetin että Gertrudsin tulvaluukut olivat koko kevään auki. Kesä-heinäkuussakin juoksutuksia tehtiin runsaasti ja tulvaluukut olivat kiinni Hästgrundetissa noin 1 päivää kuussa ja Gertrudsissa korkeintaan viikon. Elokuun 2. päivästä lähtien juoksutuksia ei tehty lainkaan sinä aikana kun ruoppaukset jatkuivat. Lokakuussa tulvaluukut olivat auki noin kaksi viikkoa ennen jälkinäytteenottoa, mutta juoksutukset olivat vähäisiä ( 26 m 3 /s). Vuoden 215 ennakkonäytteet otettiin kiinteiltä pisteiltä Huonon jäätilanteen vuoksi näytteenotto venyi usealle päivälle, minkä vuoksi ruoppaus ehdittiin aloittaa ruoppauskohteella RK6. Näin ollen ennakkonäytteet saatiin ainoastaan pisteiltä P52 ja P54. Pisteiltä P53, P61, P62 ja P64 otettiin näytteet samana päivänä kun ruoppaus aloitettiin. Näkösyvyys vaihteli,7 4,1 metrin välillä. Sameusarvot (,83 7,3 FTU, pohja,58 23 FTU) ja kiintoainepitoisuus (pinta: 1,8 9,7 mg/l, pohja: 1,5 33 mg/l) olivat alhaisia lukuun ottamatta pisteen P53 pohjanläheisiä arvoja. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli pintavedessä välillä µg/l ja pohjan lähellä välillä µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli pintavedessä µg/l ja pohjan lähellä

45 43 välillä µg/l. Korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin havaintopisteeltä P54. Jäte- ja järvivesien rehevöittävät vaikutukset ovat mainittujen muuttujien perusteella vähäisimpiä pisteellä P64. Ruoppausten aikana kiinteiden pisteiden näkösyvyys vaihteli välillä,7 5,2 m ollen selvästi paras uloimmilla pisteillä P62 ja P64. Uloimmilla pisteillä näkösyvyys parani loppukesää kohden. Muilla pisteillä vaihtelu ei ollut kovin runsasta (kuva 35). Sameusarvot olivat ruoppausten aikana pinnassa välillä,34 8,3 FTU ja pohjan lähellä välillä,35 19 FTU. Alhaisimmat arvot mitattiin yleisesti pisteellä P64 (kuva 36). Ruoppausten vaikutukset oli selvimmin havaittavissa pisteellä P53 toukokuun alussa 4.5., jolloin pohjanläheinen sameusarvo ja myös kiintoainepitoisuus olivat selvästi muita alueita korkeampia. Ruoppauksia tehtiin tuolloin läheisellä ruoppauskohteella RK6. Myös pisteillä P52 ja P54 sameusarvot olivat koholla toukokuun alkuun saakka. Muilla pisteillä pohjanläheiset sameusarvot pysyivät selvästi alle 1 FTU, eikä merkittäviä eroja pinta- ja alusveden välillä havaittu. Ruoppausten aikainen kiintoainepitoisuus vaihteli pintavedessä välillä 1,6 25 mg/l ja pohjanläheisessä vedessä välillä 1,4 63 mg/l (kuva 37). Pohjanläheisissä pitoisuuksissa oli havaittavissa ruoppausten selkeä vaikutus pisteellä P53 huhti-kesäkuun aikana. Kiintoaineella, kuten sameudellakin, oli havaittavissa pitoisuuspiikki toukokuun alussa kyseisen havaintopisteen pohjanläheisessä vedessä. Myös pisteillä P52 ja P54 kiintoainepitoisuudet kasvoivat toukokuuhun saakka, minkä jälkeen lähtivät laskuun, kunnes kasvoivat jälleen syyskuussa satamalaiturin ruoppauksen aikana. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli ruoppausten aikana pinnanläheisessä vedessä välillä 4 61 µg/l ja pohjan lähellä 4 73 µg/l. Ruoppauksen vaikutukset olivat havaittavissa etenkin pisteen P54 ravinnepitoisuuksissa. Myös pisteellä P52 etenkin pohjanläheiset fosforipitoisuudet olivat maaliskuusta syyskuun puoliväliin asti koholla ja pisteellä P53 maaliskuusta kesäkuun loppuun saakka. Pisteellä P61 pohjanläheiset fosforipitoisuudet olivat hieman koholla lukuun ottamatta otettua näytettä (kuva 38). Vastaava vaihtelu kokonaistypelle oli µg/l ja µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kevättalvella pinnanläheisessä vedessä erittäin korkeita kaikilla ruoppaustarkkailun kiinteillä pisteillä paitsi uloimmalla pisteellä P64, mutta syynä olivat todennäköisesti Luodonjärven runsaat juoksutukset, eikä niinkään ruoppaus. Suurimmat ravinnepitoisuudet mitattiin pisteellä P54 ja pienimmät pisteellä P64 (kuva 39). Klorofyllipitoisuudet pysyivät vuonna 215 maltillisina ja vaihtelivat ruoppausten aikana välillä 1,5 13,2 µg/l (kuva 4). Näkösyvyys m 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, P52 P53 P54 P62 P Pvm Kuva 35. Kiinteiden pisteiden P52, P53, P54, P62 ja P64 näkösyvyys vuosina

46 FTU Sameus, 1 m P52 P53 P54 P62 P Pvm FTU Sameus, -1 m P52 P53 P54 P62 P Pvm Kuva 36. Kiinteiden pisteiden P52, P53, P54, P62 ja P64 sameus pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vesikerroksessa (-1 m) vuosina

47 mg/l Kiintoaine, 1 m P52 P53 P54 P62 P Pvm Kiintoaine, -1 m mg/l 5 P52 P53 P54 P62 P Pvm Kuva 37. Kiinteiden pisteiden P52, P53, P54, P62 ja P64 kiintoainepitoisuus pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vesikerroksessa (-1 m) vuosina

48 µg/l Kokonaisfosfori, 1 m P52 P53 P54 P62 P Pvm Kokonaisfosfori, -1 m µg/l 7 P52 P53 P54 P62 P Pvm Kuva 38. Kiinteiden pisteiden P52, P53, P54, P62 ja P64 kokonaisfosforipitoisuus pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vesikerroksessa (-1 m) vuosina

49 µg/l Kokonaistyppi, 1 m P52 P53 P54 P62 P Pvm Kokonaistyppi, -1 m P52 P53 P54 P62 P64 µg/l Pvm Kuva 39. Kiinteiden pisteiden P52, P53, P54, P62 ja P64 kokonaistyppipitoisuus pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vesikerroksessa (-1 m) vuosina

50 48 a-klorofylli, -2 m µg/l 2 P52 P53 P54 P62 P Pvm Kuva 4. Kiinteiden pisteiden P52, P53, P54, P62 ja P64 a-klorofyllipitoisuus pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vesikerroksessa (-1 m) vuosina Ruoppausten jälkinäytteet otettiin 6.1. Tuolloin näkösyvyydeksi mitattiin havaintopisteestä riippuen,8 3,5 m eli ennakkonäytteiden mukaisia syvyyksiä. Sameusarvot (pinta:,8 5,3 FTU; pohja:,9 5, FTU) ja kiintoainepitoisuus (pinta: 3,3 8,3 mg/l; pohja: 4,9 9,2 mg/l) olivat hieman ennakkonäytteen tasoa alhaisemmat. Kokonaisfosforipitoisuus oli ennakkonäytteiden tasolla ja vaihteli jälkinäytteissä pinnan läheisyydessä välillä 6 47 µg/l ja pohjan lähellä välillä µg/l. Typpipitoisuudet olivat reilusti kevään ennakkopitoisuuksia pienempiä, sillä juoksutusten vaikutukset olivat syksyllä huomattavasti vähäisempiä. Typpipitoisuus vaihteli pintavedessä välillä µg/l ja pohjan lähellä välillä µg/l. Korofyllipitoisuudet olivat 3,1 9,3 µg/l. Pintaveden sameusarvot sekä kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat pisteillä P54 ja P61 ennakkonäytteitä korkeampia. Pohjanläheisen veden sameus- ja kiintoainepitoisuudet olivat ennakkonäytteitä korkeampia pisteillä P62 ja P64, sameus myös pisteellä P61. Ruoppauksia tehtiin pisteen P62 läheisessä kohteessa RK5 ja pisteen P64 läheisessä kohteessa RK2 kesä elokuussa, mikä voi selittää pohjanläheisten arvojen lievän kohoamisen. Vedenlaadun vertailupisteenä toimi kiinteä seurantapiste P64, johon eivät ruoppausten vaikutukset ulottuneet. Vaikka ruoppauskohteet RK1 ja RK2 sijaitsevat melko lähellä pistettä P64, ja siten seurantapistettä ei voida näiden osalta pitää vertailupisteenä, ei pisteen P64 vedenlaadussa näkynyt ruoppausten aikoihin (13.7., 4.8. ja 18.8.) erityistä ruoppauksista johtuvaa muutosta Meriläjitysalueen tarkkailu ja tulokset Meriläjitysalueelta otettiin vesinäytteitä yhteensä yhdeksän kertaa ( ) vuoden 215 ruoppausten aikana. Kesäkuun alussa (3.6.) ja syyskuun toisella näytteenottokerralla (16.9.) meriläjitysalueelle ei päästy näytteenottoon kovan merenkäynnin vuoksi. Jälkinäytteet otettiin 7.1. Pinnanläheisessä vedessä ei sameusarvoissa ollut havaittavissa läjityksen vaikutuksia. Pohjanläheisessä vedessä sen sijaan oli havaittavissa samentumaa sekä läjitysalueen pohjois- että eteläpuolella huhtikuun loppupuolella (21.4.) (kuva 41). Kiintoainepitoisuudet olivat selvästi koholla huhti kesäkuun tarkkailukerroilla (max. 45 mg/l) (kuva 42). Näkösyvyys mitattiin ainoastaan elo-syyskuussa, jolloin se vaihteli 4,8 6,7 metrin välillä. Lokakuun jälkinäytteissä ei ollut enää havaittavissa ruoppausten vaikutuksia.

51 49 Läjitysalueen pinnanläheisen veden sameutta tarkkailtiin myös silmämääräisesti. Samentumista oli havaittavissa vain hetkellisesti purettaessa massoja ja vesi kirkastui yleensä 15 minuutissa. Kokonaisfosforipitoisuus pysyi läjitysalueen ympäristön pinnanläheisessä vedessä pääsääntöisesti normaalilla tasolla (<3 17 µg/l). Pohjanläheisestä vedestä mitattiin kuitenkin kohonneita pitoisuuksia 5 5 metrin etäisyydellä alueesta samaan aikaan kohonneiden sameus- ja kiintoainepitoisuuksien kanssa (kuva 43). Korkein fosforipitoisuus mitattiin alueen eteläpuolelta 21.4., jolloin 25 metrin päässä läjitysalueesta mitattiin jopa 45 µg/l. Samaan aikaan pohjoispuolella 1 metrin päässä läjitysalueesta fosforipitoisuus oli 25 µg/l ja vielä 25 metrin päässä 98 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudessa ei esiintynyt samanlaista runsasta vaihtelua ja pitoisuudet pysyivät hyvin maltillisena. Läjitysalueen pohjoispuolella typpipitoisuudet vaihtelivat pinnan lähellä välillä 2 32 µg/l ja pohjassa välillä µg/l, josta 64 µg/l oli yksittäinen poikkeavan korkea arvo syyskuun alussa (3.9.) 75 metrin etäisyydellä läjitysalueesta. Muutoin pohjoispuolen pohjanläheiset typpipitoisuudet korkeintaan 31 µg/l. Eteläpuolella vaihtelu oli pintavedessä µg/l ja alusvedessä µg/l (kuva 44). FTU m pohja 1 m pohja 25 m pinta 25 m pohja Sameus - Meriläjitys P 5 m pinta 5 m pohja 75 m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja FTU m pohja 1 m pohja 25 m pinta m pohja Sameus - Meriläjitys E m pinta 5 m pohja 75 m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja Kuva 41. Meriläjitysalueen pohjois- (Meriläjitys P) ja eteläpuolen (Meriläjitys E) sameusarvot pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vedessä (- 1 m) vuosina

52 5 mg/l m pohja m pohja 25 m pinta 25 m pohja Kiintoaine - Meriläjitys P m pinta 5 m pohja 75 m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja mg/l m pohja 1 m pohja 25 m pinta 25 m pohja Kiintoaine - Meriläjitys E m pinta 5 m pohja Kuva 42. Meriläjitysalueen pohjois- (Meriläjitys P) ja eteläpuolen (Meriläjitys E) kiintoainepitoisuus pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä (- 1 m) vuosina m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja µg/l m pohja 25 1 m pohja 25 m pinta 25 m pohja Kok - P - Meriläjitys P m pinta 5 m pohja 75 m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja µg/l m pohja 1 m pohja 25 m pinta m pohja Kok - P - Meriläjitys E m pinta 5 m pohja 75 m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja Kuva 43. Meriläjitysalueen pohjois- (Meriläjitys P) ja eteläpuolen (Meriläjitys E) kokonaisfosforipitoisuus pinnan- (1 m) ja pohjan läheisessä vedessä (- 1m) vuosina

53 51 µg/l m pohja 1 m pohja 25 m pinta 25 m pohja Kok - N - Meriläjitys P 5 m pinta 5 m pohja 75 m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja µg/l m pohja 1 m pohja 25 m pinta 25 m pohja Kok - N - Meriläjitys E m pinta 5 m pohja 75 m pinta 75 m pohja 1 m pinta 1 m pohja Kuva 44. Meriläjitysalueen pohjois- (Meriläjitys P) ja eteläpuolen (Meriläjitys E) kokonaistyppipitoisuus pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vedessä (- 1m) vuosina Kalataloustarkkailu ja tulokset (Keränen 216b) Kalataloudellista tarkkailua tehdään tarkkailuohjelman mukaisesti ruoppaustöiden aikaisina vuosina ja jatketaan vielä kolme vuotta ruoppauksien päättymisen jälkeen. Pietarsaaren ruoppauksien kalataloustarkkailu alkoi vuonna 212. Merialue jakaantuu kolmeen erityyppiseen alueeseen: lähirannikkoon, saaristovyöhykkeeseen sekä varsinaiseen merialueeseen. Vuoden 215 kalataloustarkkailuun kuului siian poikasnuottausta, koeverkkokalastusta ja silakan poikaspyyntiä. Koeverkkokalastukset tehtiin elo-syyskuussa 215, jolloin ruoppaukset olivat käynnissä satama-altaalla ja väylällä. Pietarsaaren sataman ja väyläruoppauksien kalataloustarkkailun vuoden 215 koeverkkokalastuksilla selvitettiin alueen kalastorakennetta ja kalakannoissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Verkkokoekalastusalueita oli viisi, joista lähimpänä ruoppauskohteita sijaitsi Gräggören ja Risöhällen. Kauempana sisäsaaristossa sijaitsi Hälsingöfjärden ja ulkosaaristossa Aligrundet. Lisäksi kalastettiin meriläjitysalueen itäpuolella sijaitsevalla pyyntialueella. Kaikilla alueilla pyyntiponnistus oli 1 verkkovuorokautta. Pietarsaaren sataman luona ruoppaukset alkoivat loppukesällä 211, joten vuoden 21 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun koeverkkokalastuksia voidaan pitää ennakkotarkkailutuloksina ja vuosien koekalastuksia vaikutustarkkailuna. Keväällä 215 ruoppaukset alkoivat ruoppauskohteella RK6 jo maaliskuussa ennen siianpoikasten kuoriutumista. Poikasnuottauskohteet Rödhällan ja Ledstengrundet sijaitsevat ruoppauskohteen RK6 lähellä. Rödhällanilla ei havaittu ruoppauksen vaikutuksia siian lisääntymiseen. Sen sijaan Ledsengrundetin nollatulos voi ilmentää ruoppausvaikutuksia, sillä ruoppausten aikana virtaukset ovat voineet olla sinne suuntaan, jolloin kiintoaines on voinut heikentää mädin selviytymistä. Aikaisempina vuosina siianpoikasia on esiintynyt Ledsengrundetilla. Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1,8 km meriläjitysalueen itäpuolella. Ruoppausmassojen läjitys oli vuonna 215 käynnissä kaikilla pyyntikerroilla, mutta pyyntialueella vedet olivat erittäin kirkkaita. Kaloja ei kuitenkaan saatu, kuten ei aikaisempinakaan vuosina.

54 52 Ruoppausten aikaisten kalastotarkkailujen mukaan suurimmat muutokset kalastossa ovat tapahtuneet Gräggörenillä, joka sijaitsee lähellä sataman ruoppausaluetta. Syyskuussa koekalastettiin sataman lähellä Gräggörenin luona ja tuolloin sementtilaiturin ruoppauksien aikana vesi oli varsin sameaa satama-altaassa ja jonkin verran myös Gräggörenin koeverkkoalueella. Verkkoihin tarttunut kiintoaines irtosi helposti nostovaiheessa, joten erityistä puhdistusta ei tarvinnut tehdä. Muina aikoina ja muilla paikoilla ruoppauksista ei aiheutunut havaittavia limoittumishaittoja koeverkkokalastuksille. Gräggörenillä koeverkkojen massamääräiset kokonaissaaliit ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi ja yksilömäärissä yli nelinkertaisiksi, mikä johtuu erityisesti särkisaaliin räjähdysmäisestä kasvusta vuosina 214 ja 215, mutta myös ahvensaalis on kasvanut huomattavasti. Havaitulla särkija ahvenkantojen runsastumisella voi olla vahva yhteys ruoppauksiin, sillä pohjien ruoppaus vapauttaa veteen ravinteita lisäten perustuotantoa ja samalla koko ravintoketjun tehokkuutta, jolloin erityisesti poikasvaiheiden ravinto lisääntyy. Myös pohjaeläimiä irtautuu etenkin ahventen ravinnoksi. Risöhällen sijaitsee lähellä sataman ruoppausaluetta, mutta kalastoon vaikuttavat oletettavasti enemmän Luodonjärven vedet ja teollisuuden jäte- ja jäädytysvedet. Risöhällenillä pienikokoisia lahnoja ja kuhia oli lukumääräisesti enemmän vuonna 215 kuin vuonna 21 ennen ruoppaustöiden aloittamista. Vuosina 214 ja 215 särkikalojen osuus on kasvanut Risöhällenillä. Hälsingöfjärden sijaitsee kaukana ruoppausalueesta, joten sen kalaston suhteisiin ei ruoppauksilla ole yhteyttä. Myöskään Aligrundetiin eivät ruoppauksen vaikutukset ulotu ja muukin kuormitus on vähäistä. Meriläjitysalueen koepyyntialueen saalis oli vuonna 215 edellisvuosia runsaampi, mutta läjityksillä ei ilmeisesti ollut osuutta saalismäärään. Meriläjitysalue sijaitsee avomerellä, jossa kalatiheydet ovat yleensä karujen vesien tapaan alhaisia, mutta vuonna 215 kiiskien ja avovesien parvikalojen (kuoreet, silakat) runsas esiintyminen kohotti sielläkin yksikkösaaliit rannikkovesien tasolle. Meriläjitysalueen kalasto poikkesi selkeästi muista koekalastusalueista, sillä alueelta saatiin ns. merellisiä lajeja kuten härkäsimppua, silakkaa ja kuoretta. Rannikolle tyypilliset särkikalat puuttuivat meriläjitysalueen kalastosta kokonaan. Kuore oli avomerialueen runsaslukuisin kalalaji, mutta runsaasti saatiin myös kiiskeä. Pohjanläheisten fosforipitoisuuksien kasvu on saattanut vaikuttaa kalakantojen runsastumiseen. 8 Tiivistelmä Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 215, joka oli tarkkailujakson kahdeksas vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, Billerud- Korsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2). Yhteistarkkailun yhteydessä tehtiin kesällä ja syksyllä 215 Liikenneviraston ja Pietarsaaren sataman toimeksiannosta sataman ja Pietarsaaren väylän ruoppaustarkkailua, jonka tulokset raportoidaan tässä yhteenvedossa. Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 215 pääsääntöisesti lupamääräysten mukaisesti lukuun ottamatta viimeistä vuosineljännestä. UPM Kymmene Oyj:n, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna 215. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 93 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) % tuli UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta oli vuonna % fosforista ja 42 % typestä. Fosforikuormituksesta 8 % ja typpikuormituksesta 52 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 6 % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä. Jätevesikuormitus oli orgaanisen kuormituksen (BOD ja COD) osalta edellisvuoden tasolla ja kokonaisfosforin ja -typen osalta hieman alhaisempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä merialueelle tulvaluukuista ja kalateistä huomattavasti keskimääräistä enemmän. Järvivesien osuus oli noin 7-kertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna. Vuoden 215 Luodonjärven fosfori- ja typpikuormitus oli noin kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.

55 53 Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset sekä ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Jäiden aikainen sulaminen laimensi järvi- ja jätevesien vaikutuksia talvella 215 edellisvuoden tavoin. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät pintavedessä selvimmin Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa etenkin kohonneina väri- ja ravinnearvoina. Referenssipisteillä P64 ja P65 vedenlaadussa ei vaikutusta ollut enää havaittavissa. Luodonjärven vesi ei ollut talvella erityisen hapanta, joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 215 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi voimakkaana Hästgrundetin edustalta Alholmenin pohjoispuolelle saakka ja samoin Lillgrundetin edustalla ruskeana ja muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Lieviä vaikutuksia oli havaittavissa vielä Hälsingön itäpuolella. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonneina väriarvoina ja ravinnepitoisuuksina lähirannikolla. Myös ruoppausten vaikutuksia oli havaittavissa. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kolmeen rehevyysluokkaan. Koko sisempi rannikkoalue, Kackursfjärden, Hälsingön sisäpuolinen alue ja Ådön ympäristö sijoittuivat vuonna 215 luokkaan lievästi rehevä. Ulompi rannikkoalue Ådön pohjoispuolelta Örenin eteläpuolelle saakka kuului luokkaan rehevöitymässä. Karuiksi luokiteltiin uloimmat havaintopaikat. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella yli 2-kertainen ja myös UPM:n purkukanavan edustalla levätuotanto oli runsasta. Kaupungin jätevesien vaikutusalueella leväkasvu ei ollut yhtä voimakasta kuin satama- ja teollisuusalueilla, mutta ero oli kuitenkin selvä vertailualueisiin verrattuna. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietarsaaren edustan vedenlaatuaineistosta (vuodet ) on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetty ekologinen luokitus, missä parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain on tehty päivitettyjen kriteerien mukaan. Vuoden 215 vedenlaatuparametrien perusteella Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat luokkiin välttävä huono. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin erinomainen tyydyttävä. Vuoden 215 vedenlaatuluokat olivat melko samaa tasoa kuin keskimäärin jaksolla Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 215 olivat lahna, silakka ja siika. Vuonna 214 Luodossa on aloittanut toimintanansa silakanpyyntiin keskittyvä ammattikalastaja, mikä näkyi silakkasaaliin huomattavana kasvuna myös vuonna 215. Vuoden 215 kokonaissaalis oli reilu 2 kg, mistä hoitokalastuksen osuus oli lähes 6 %. Hoitokalastusta tehtiin Luodon lisäksi Eugmossa. Hoitokalastettavien lajien (lahna, särki, säynävä ja kuore) osuus kokonaissaaliista pieneni hieman silakkasaaliin kasvusta johtuen. Siika-, lohi- ja madesaalis kasvoi edellisvuodesta. Ahven, hauki- ja taimensaaliit pienenivät hiukan. Verkot olivat yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Vuonna 215 suoritettiin laaja pohjaeläintarkkailu. Vertailu aikaisempiin vuosiin on osittain vaikeaa, sillä useat näytteenottopaikat ovat edellisen kerran olleet mukana pohjaeläintarkkailussa vuonna 21 ja tuolloin raakkuäyriäisiä ei huomioitu tuloksissa. Verrattuna vuoteen 21 havaittiin nyt selvä kasvu harvasukamatojen yksilömäärässä useilla näytteenottopisteillä, samoin Chironomus-toukat olivat paikoitellen lisääntyneet. Nämä muutokset viittaavat rehevöitymiseen, mutta runsastunut raakkuäyriäisten läsnäolo osoittaa, ettei pintasedimentti ole hapeton. Havaintopaikalle P54 vuonna 212 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros on jo painunut pintakerroksesta hieman alemmas ja pohjaeläimistö oli vuonna 215 vuoden 214 kaltainen, jolloin pohjaeläimistö alkoi elpyä ruoppauksesta. Valkokatkojen määrä oli vähentynyt eikä muutoksen syytä tiedetä. Referenssialueilla ei ollut suuria muutoksia pohjaeläimistössä. Ekologisen luokituksen mukaisen BBI-indeksin perusteella pohjaeläimistön tila on koko alueella tyydyttävä erinomainen eli parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Kesällä 215 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei havaittu kesällä 215 sinileväesiintymiä. Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppaukset sekä syksyllä suoritettu sementtilaiturin ruoppaus saatiin päätökseen vuonna 215. Meriläjityskelpoisia massoja ruopattiin maalis-syyskuussa yhteensä m 3 ja kaik-

56 54 ki massat läjitettiin yli 3 m syvälle meriläjitysalueelle Kallanin ulkopuolelle. Ruoppauksen vesistövaikutuksia tarkkailtiin yhteistarkkailun yhteydessä. Ruoppausten ja läjityksen vaikutukset näkyivät aiempien vuosien tapaan erityisesti pohjanläheisessä vedessä, jossa sameusarvot sekä kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi koholla. Pintavedessä typpipitoisuuksien vaihtelu oli suurempaa. Ruoppausten vaikutukset näkyivät vaihtelevasti kiinteillä havaintopisteillä P52, P53 ja P54. Vaikutukset eivät ulottuneet vertailupisteelle P64. Kiinteiden pisteiden tuloksiin vaikuttivat ruoppausten lisäksi myös alueelle johdettavat jäte- ja jäähdytysvedet. Meriläjitysalueella ruoppausten vaikutukset näkyivät samentumisena ja kokonaisfosforipitoisuuden nousuna pohjan lähellä. Lokakuun jälkinäytteissä ei ollut enää havaittavissa ruoppausten vaikutuksia. Ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia kalastoon havaittiin ainoastaan Gräggörenin koepyyntialueella, jossa särki- ja ahvenkantojen runsastumisella voi olla yhteyttä ruoppausten veteen vapauttamiin ravinteisiin. Keväällä 215 ruoppaukset alkoivat maaliskuussa ennen siianpoikasten kuoriutumista. Rödhällanilla ei havaittu ruoppauksen vaikutuksia siian lisääntymiseen. Lähellä sijaitsevan Ledstengrundetin nollatulos sen sijaan voi ilmentää ruoppausvaikutuksia, sillä alueelle kulkeutunut kiintoaines on voinut heikentää mädin selviytymistä. Aikaisempina vuosina siianpoikasia on esiintynyt alueella. Lähdeluettelo Aaltonen E - K 28: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen E - K, Kalliolinna M & Salonen H 1998: Pietarsaaren merialueen tila Osat I IV. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen Aaltonen E-K & Kalliolinna M 26: Luodon-Öjanjärven säännöstely: hakemus ympäristölupavirastolle / Yhteenveto velvoitetarkkailusta. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari 26. Aaltonen E-K & Kalliolinna M 211: Pietarsaaren merialueen tila jakson velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari 211. Aaltonen, E-K ja Vertanen, P. 1986: Pietarsaaren edustan velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry ja Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy. 36 s + liitteet. Alholmens Kraft 216: Ympäristöraportti 215. Viitattu Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K- M 212: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s. Autio, M.-L- 216.: BillerudKorsnäs Finland Oy: tuotantotiedot 215. Sähköposti Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 216: Jääpäivien lukumäärä talvella 214/215. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 216: Kuukausittainen sadanta Korplaxissa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Kallanissa vuonna 215. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 216: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 216. (Sähköposti ) Jokinen O 216: UPM Pietarsaaren tehtaan sellun kokonaistuotantomäärä ja valkaistun sellun määrä vuonna 215. Suullinen tiedonanto Keränen J 216a: Oy Alholmens Kraft Ab, Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialueella vuonna 215. Pöyry Finland Oy. Moniste 17 s + liitteet. Keränen J 216b: Pietarsaaren yhteistarkkailu. Pietarsaaren merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu 215. Pöyry Finland Oy. 31 s + liitteet. Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A 24: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s.

57 55 Kujala N 211: Liikennevirasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö ja Liikelaitos Pietarsaaren Satama. Vesistö- ja kalatarkkailuohjelma. Kujala N 212: Pietarsaaren satama, vuosiyhteenveto 211. Kujala N 214: Pietarsaaren Sataman hule- ja sadevesijärjestelmien täsmennys (s-posti ) Martin P 216: Walki Oy:n kokonaistuotantomäärä vuonna 215. Suullinen tiedonanto Mykrä 215. Pietarsaaren satama-altaan ja väylän sekä sementtilaiturin alueen ruoppaukset vuosina Yhteenveto vedenlaadun tarkkailusta Sammandrag på svenska. Moniste 28 s. + liitteet. Pietarsaari 215. Nurttila R 216: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin leirikeskuksen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto 215. Ahma ympäristö Oy. Nyman C 216: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta 216. Moniste 18 s + liitteet. Pynttäri P 21 (s-posti).: Outokumpu Stainless Tubular Products Oy, kuormitustiedot 212. Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella Finnish Marine Research. N:o s. Helsinki UPM Kymmene Oyj 215a: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 215. UPM Kymmene Oyj 215b: Kuormitusraportit 215. Westberg V & Lax H-J (toim.) 215: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 221. Kuulemisversio (luonnos). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Wistbacka B 216: : Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu. Virtanen J 216: Pietarsaaren Vesi, Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti 215. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari Virtanen J & Aaltonen E-K 216: Kokkolan biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti 215. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari Vuori K-M, Mitikka S & Vuoristo H 29: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 29.

58 Liitteet (1 14) 1 Meriveden pinnankorkeus Pietarsaaren satamassa ja Luodonjärven pinnankorkeus vuonna Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta ja ruoppaustarkkailu) 4 Perifytontulokset 5 Pietarsaaren edustan merialueen a-klorofyllipitoisuudet vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 215 tulokset pisteeltä P64 7 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 215 (Norra svenska fiskeområdet) 8 Uimarantojen valvontatulokset Levähavainnot Ådön kalasatamassa Pohjaeläintuloskooste vuodelta 215 (Curt Nyman) 11 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina NabLabs Oy: analyysimenetelmät 215/ Pietarsaaren merialue 13 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina

59 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Liite/ Bilaga 1 cm 12 Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi 1 a. Meriveden pinnankorkeuden vaihtelu Pietarsaaren satamassa/ Variationer i havsvattenståndet I jakobstad hamn. (Ilmatieteenlaitos meripalvelut/ Meteorologiska institutet 216) Pinnankorkeus ja juoksutukset 215 Vattenstånd och avtappningar 215 N 6 cm 6 tavoitetaso Kalatiet/Fiskled Gertrtruds Hästgrundet Meri Järvi Q m 3 /s b. Luodonjärven pinnankorkeus ja juoksutukset mereen/ Vattenståndet i Larsmo-Öjasjön och avtappningar till havet. (UPM-Kymmene Oyj: Pietarsaari/ Jakobstad) Päivä/ Dag

60 Liite/ Bilaga 2.1 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: maaliskuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P51, Vanha Hamina P KiKa P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P55, Svinören P KiKa P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P65, Ören-Ripgrund P KiKa P66, Hälsingöfjärden P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P71, Truthällän P KiKa P73, Fäboda P KiKa P75, Kallan P KiKa P78, Orrskärsfjärden P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (LammassaarensalmL6A KiKa Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni, Gertrudin toinen patoluukku auki. Meriveden korkeus -1 cm. Ruoppaaja töissä väylällä, koordinaatti Hästgrundetin molemmat patoluukut auki, Gertrudin toinen Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni, Gertrudin toinen Hästgrundetin patoluukku molemmat auki. Meriveden patoluukut korkeus kiinni, Gertrudin -8, cm. toinen patoluukku auki. Meriveden korkeus -8, cm. Mä1, Mässkär N Mä KiKa Meriveden korkeus -9,5 cm Kohteelle ei päästy kovan merenkäynnin ja jäätilanteen vuoksi. Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni, Gertrudin toinen Hästgrundetin patoluukku molemmat auki. Meriveden patoluukut korkeus auki, Gertrudin -1 cm. toinen patoluukku Hästgrundetin auki. molemmat patoluukut auki, Gertrudin toinen patoluukku auki. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa.* = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan T&E-keskus, kalatalousyksikkö Tiina Ylipahkala Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Asiakaspalvelukemisti Länsi-Suomen Ympäristökeskus Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Pietarsaaren Vesi Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Norra svenska fiskeområde Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Pietarsaaren Satama Meriveden korkeus klo 7-7. cm klo cm klo 1-1. cm klo cm klo cm Patoluukut Hästgrundetin molemmat patoluukut auki, Gertrudin toinen patoluukku auki Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni, Gertrudin toinen patoluukku auki Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni, Gertrudin toinen patoluukku auki Hästgrundetin molemmat patoluukut auki, Gertrudin toinen patoluukku auki Huomiot näytteenotosta Suuri osa näytteistä on otettu avovedestä, koska jäätä oli vain osalla näytteenottoaluetta. Näytteenotto tehtiin 3 päivän aikana ongelmallisten jääolosuhteiden takia. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

61 Liite/ Bilaga 2.1 Pietarsaaren merialue 215 maaliskuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Enterokokit (36 C 2 vrk) Fosfaattifosfori Kenttämittaus ISO :2 Happi, liuk. Hapen kyllästysaste A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) ph, 25 C Sähkönjohtavuus, 25 C ISO 1523:212, # SFS 321: :1994 Väriluku Saliniteetti Kiintoaine (1,6 µm) Laskettu sähkönjoht avuudesta 872:25 ISO 727:2 K-88 ISO :98 (modif.) K- 77, # A 4 E K- 78 ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Sameus Kokonaistyppi Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori K- 79, # A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 Rauta ISO 11885:9 modif. ISO 7887:212, komparaattori Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys * # # * * * * * * * # * * * # * # * * # * # C pmy/1 ml mg/l % ms/m mg Pt/l ppt mg/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m P51 1m P51 2m P52,1m P52 1m P52 3m P53,1m P53 1m P53 5m P53 9,1m P54,1m P54 1m P54 2,7m P55 1m ** 2 ** P55 3,2m P61 1m P61 3,8m P62 1m P62 5m P62 1m P62 13,7m P64 1m P64 5m P64 1m P64 15m P64 16,7m P65 1m P65 5m P65 1m P65 12,6m P66 1m P66 2,1m P67 1m P67 2,1m P71 1m P71 5m P71 7,5m P73 1m # P73 5m # P73 1m # P75 1m # P75 5m # P75 1m # P75 15m # P75 19m # Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2

62 Liite/ Bilaga 2.1 Pietarsaaren merialue 215 maaliskuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Enterokokit (36 C 2 vrk) Fosfaattifosfori Kenttämittaus ISO :2 Happi, liuk. Hapen kyllästysaste A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) ph, 25 C Sähkönjohtavuus, 25 C ISO 1523:212, # SFS 321: :1994 Väriluku Saliniteetti Kiintoaine (1,6 µm) Laskettu sähkönjoht avuudesta 872:25 ISO 727:2 K-88 ISO :98 (modif.) K- 77, # A 4 E K- 78 ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Sameus Kokonaistyppi Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori K- 79, # A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 Rauta ISO 11885:9 modif. ISO 7887:212, komparaattori Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys * # # * * * * * * * # * * * # * # * * # * # C pmy/1 ml mg/l % ms/m mg Pt/l ppt mg/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P79 1m P79 3,2m L5 1m L5 5m NA L6A 1m Mä1 1m Mä1-1m =Arvioitu tulos #=Nab Labs Oy Jyväskylä akkr. T142 (FINAS) **=Tulos hylätty NA=Analyysi on jäänyt tekemättä laboratorion virheen vuoksi. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2

63 Liite/ Bilaga 2.2 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: toukokuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P51, Vanha Hamina P KiKa P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P55, Svinören P KiKa Gertrudin toinen patoluukku auki, Hästgrunderin toinen patoluukku auki P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P65, Ören-Ripgrund P KiKa P66, Hälsingöfjärden P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P71, Truthällän P KiKa P73, Fäboda P KiKa Ruoppaaja Hector: Ruoppaaja Optimus: P75, Kallan P KiKa P78, Orrskärsfjärden P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensal L6A KiKa Ruoppauskohde RK6 RK KiKa Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Ruoppauskohde lisä Rlisä KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Meriveden korkeus: cm cm cm Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Ylipahkala Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Asiakaspalvelukemisti Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

64 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Laskettu sähkönjohtavuudesta Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohta vuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Klorofylli-A Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :2 ISO :98 (modif.) A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) K-59 A 4 B Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m P51 1m P51 2m P51-2m P52,1m P52 1m P52 3m P52-2m P53,1m P53 1m P53 5m P53 9,1m P53-2m P54,1m P54 1m P54 2,7m P54-2m P55 1m <, P55 3,2m P55-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m P62 5m P62 1m P62 13,7m P62-2m P64 1m < P64 5m P64 1m P64 15m P64 16,7m < P64-2m P65 1m < P65 5m P65 1m P65 12,6m < P65-2m P66 1m <, P66 2,1m <, P66-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m :1997 Rauta ISO 11885:9 modif. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/3

65 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Laskettu sähkönjohtavuudesta Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohta vuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Klorofylli-A Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :2 ISO :98 (modif.) A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) K-59 A 4 B Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P71 1m P71 5m P71 7,5m < P71-2m P73 1m < P73 5m P73 1m < 3 < P73-2m P75 1m < P75 5m P75 1m P75 15m P75 19m P75-2m P78 1m P78 5m P78 1m P78-2m P79 1m <, P79 3,2m <, P79-2m L5 1m <, L5 5m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m R6_5 m pohja -1m R6_75 m pinta 1m R6_75 m pohja -1m R6_1 m pinta -2 m R6_1 m pinta 1m R6_1 m pohja -1 m R6_1 m pohja -1m R6_25 m pinta -2m R6_25 m pinta 1m R6_25 m pohja -1m R6_5 m pinta -2m R6_5 m pinta 1m R6_5 m pohja -1m R6_75 m pinta -2m :1997 Rauta ISO 11885:9 modif. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/3

66 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Laskettu sähkönjohtavuudesta Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohta vuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Klorofylli-A Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :2 ISO :98 (modif.) A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) K-59 A 4 B Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta -2m Meriläj P_25 m pinta 1m < 2 Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta -2m Meriläj P_5 m pinta 1m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta -2m Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta -2m Meriläj E_25 m pinta 1m < < 2 Meriläj E_25m pohja -1m Meriläj E_5 m pinta -2m Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_75m pinta -2m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Rlisä_5 m pohja -1m Rlisä_1 m pohja -1m Rlisä_25 m pinta -2m Rlisä_25 m pinta 1m Rlisä_25 m pohja -1m Rlisä_5 m pinta -2m Rlisä_5 m pinta 1m Rlisä_5 m pohja -1m Rlisä_75 m pinta -2m Rlisä_75 m pinta 1m Rlisä_75 m pohja -1m Rlisä_1 m pinta -2 m Rlisä_1 m pinta 1m Rlisä_1 m pohja -1 m :1997 Rauta ISO 11885:9 modif. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 3/3

67 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/4 Liite/ Bilaga 2.3 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: elokuu + ruoppaus Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P ,3 2,7 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,2 4, KiKa P53, Gråggören P ,6 14,6 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,2 3,7 KiKa P55, Svinören P ,1 4,1 KiKa P61, Rajstall P ,8 4,2 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,2 14,4 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,4 17,4 KiKa P65, Ören-Ripgrund P ,6 13,2 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,3 3,1 KiKa P67, Lillgrundet P ,3 2,7 KiKa P71, Truthällän P ,8 8,9 KiKa P73, Fäboda P ,1 11,3 KiKa P75, Kallan P ,2 19,8 KiKa P78, Orrskärsfjärden P ,2 11, KiKa P79, Kackursfjärden P ,2 4,5 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 7, KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A , 2,7 KiKa Mä1, Mässkär N Mä ,3 5,8 KiKa Näytteenottaja Lisätiedot Ruoppauskohde RK2 RK , KiKa Näkösyvyys 5 m kohteesta Meriläjitys alue P Meriläj P ,7 KiKa Näkösyvyys 5 m kohteesta Meriläjitys alue E 8 m päässä Optimuksesta Meriläj E ,5 KiKa Näkösyvyys 5 m kohteesta Ruoppauskohde lisä Rlisä KiKa Ei otettu näytteitä, koska Hector oli n. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm, cm ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin patoluukut kiinni Pilvisyys 1/8 1/8 2/ Hästgrundetin ja Gertrudin patoluukut kiinni Lämpötila +22 ast. C +19 ast. C +19 ast. C Hästgrundetin luukut kiinni, Gertrudin toinen luukku auki Tuulen nopeus 1 m/s 2 m/s 4 m/s Ruoppaaja Hector (YKJ) Tuulen suunta S SW S Ruoppaaja Optimus (YKJ) Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

68 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/4 Pietarsaaren merialue elokuu + ruoppaus Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Liite/ Bilaga E Näytenumero Ottopiste Ottosyvyys Näkösyvyys m Lämpötil a Fosfaattifosfori Kenttämittaus Happi, liuk. Hapen Kiintoaine kyllästysaste (GF/C) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) 872:25 Sameus Sähkönjoht avuus, 25 C ISO 727: : 1994 pharvo, 25 C SFS 321: 1979 Väriluku Klorofylli- A ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:199 3 Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO :2 Laskettu sähkönjoht avuudesta ISO :98 (modif.) Ammoni um-typpi Sis. men. A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:19 96 (modif.) A 4 B Saliniteetti Kokonaistyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m 276-1,1 1 P51 1m , 19,4 8,5 93 3, ,7 5 2, ,9 43 P51 2m ,7 18,6 7,9 84 3, ,6 5 2, ,4 44 P51-2m ,7 P52,1m 275-1,1 P52 1m , 19,1 8,4 91 1, ,6 5 2, ,3 41 P52 3m , 16,8 7,6 78 1,9 3, ,6 25 3, ,1 16 P52-2m ,8 P53,1m 274-1,1 P53 1m , 18,7 8,1 87 4,4 1,5 42 7,6 7 2, ,4 54 P53 5m , 16,6 57 P53 9,1m ,6 11,7 8,6 8 8, ,5 1 3, ,7 77 P53-2m ,6 P54,1m 273-1,1 P54 1m , 22,2 5,8 67 6,1 2, ,4 12 1, ,8 89 P54 2,7m ,7 18,3 6,8 72 5,3 2,1 48 7,3 45 2, ,2 41 P54-2m ,5 P55 1m , 21,9 6,3 72 2, ,4 11 1, ,3 96 P55 3,2m , , ,4 3 3, ,8 31 P55-2m ,9 P61 1m , 18,7 8,7 93 6,4 1,3 59 7,8 3 2, ,3 18 P61 3,8m ,2 17,1 8, , ,7 25 3, < 2 6,1 91 P61-2m ,7 P62 1m , 18,2 8,5 91 3,2, ,7 25 2, < 2 6,8 11 P62 5m , 17,7 543 P62 1m , P62 13,7m , ,5 1,2 63 7,4 1 3, ,6 29 P62-2m ,6 P64 1m , 17,6 8,5 89 3,8, ,8 25 3, < 2 6,3 52 P64 5m , 17,2 56 P64 1m , 13,1 593 P64 15m , 9,4 68 P64 16,7m ,4 9,1 9,4 81 5,6, ,5 1 3, ,7 19 P64-2m ,7 P65 1m , 18 8,7 92, ,7 3 2, < 2 7,3 12 P65 5m , 16,8 562 P65 1m , 13,1 594 P65 12,6m ,2 11,6 8,8 81, ,5 1 3, < 3 < 2 4,9 24 P65-2m , P66 1m , 19,1 8,3 9 1, ,5 8 1, ,9 63 P66 2,1m ,1 18,4 8,1 86 1,4 32 7,6 9 1, ,6 71 P66-2m , Rauta ISO 11885:9 modif.

69 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 3/4 Liite/ Bilaga 2.3 Pietarsaaren merialue elokuu + ruoppaus Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Näytenumero Ottopiste Ottosyvyys Näkösyvyys m Lämpötil a Fosfaattifosfori Kenttämittaus Happi, liuk. Hapen Kiintoaine kyllästysaste (GF/C) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) 872:25 Sameus Sähkönjoht avuus, 25 C ISO 727: : 1994 pharvo, 25 C SFS 321: 1979 Väriluku Klorofylli- A ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:199 3 Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO :2 Laskettu sähkönjoht avuudesta ISO :98 (modif.) Ammoni um-typpi Sis. men. A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:19 96 (modif.) A 4 B Saliniteetti Kokonaistyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P67 1m , 18,9 8,1 87 4,3 2, ,5 1 1, ,7 87 P67 2,1m ,7 18,9 8,1 87 4,9 2, ,4 1 1, ,6 9 P67-2m ,8 P71 1m , 18,2 9,2 98, ,9 25 3, < 2 6,4 6 P71 5m , 17,1 558 P71 7,5m ,9 15,2 7,7 77 1, ,5 15 3, < 2 5,1 78 P71-2m ,7 P73 1m , 17,7 9,1 95, ,8 1 3, < 2 5,4 3 P73 5m , 16,6 566 P73 1m ,3 13,8 8,9 86, ,6 1 3, < 2 4,8 14 P73-2m < 1 P75 1m , 17,5 9,2 96, ,8 8 3, < 2 4,9 < 5 P75 5m , 17,4 566 P75 1m , P75 15m , 9,8 67 P75 19m ,8 8,8 9,8 84, ,5 1 3, ,6 11 P75-2m ,2 P78 1m , 18,2 7,6 81 1, ,2 8 1, ,7 83 P78 5m , 16,3 539 P78 1m , 9,7 3,5 31 4, , ,7 57 P78-2m ,7 P79 1m , 19,3 7,8 85 2,6 84, <, ,3 1 5 P79 3,2m ,5 18, , <, ,5 1 4 P79-2m ,6 L5 1m , 19 7,7 83 4,1 8,9 6,9 15 <, L5 5m , 18, ,9 9 6,7 15 <, ,1 2 2 L5-2m ,4 L6A 1m , 18, ,9 7,5 6,9 15 <, ,8 2 2 L6A -2m ,4 Mä1 1m , 17,8 8,8 92, ,7 25 2, < 2 1 Mä1-1m ,8 17,6 8,8 92, ,7 25 3, < 2 88 Mä1-2m ,3 Rauta ISO 11885:9 modif.

70 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 4/4 Pietarsaaren merialue elokuu + ruoppaus Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Liite/ Bilaga E Näytenumero Ottopiste Ottosyvyys Näkösyvyys m Lämpötil a Fosfaattifosfori Kenttämittaus Happi, liuk. Hapen Kiintoaine kyllästysaste (GF/C) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) A 8 (perustuu kum. SFS 34:199) 872:25 Sameus Sähkönjoht avuus, 25 C ISO 727: : 1994 pharvo, 25 C SFS 321: 1979 Väriluku Klorofylli- A ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:199 3 Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO :2 Laskettu sähkönjoht avuudesta ISO :98 (modif.) Ammoni um-typpi Sis. men. A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:19 96 (modif.) A 4 B Saliniteetti Kokonaistyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori A 4 A Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l RK2_5 m pohja -1m ,6 4, 8,9 3 6, RK2_1 m pohja -1m ,7 4,3 8,7 6,5 1, RK2_25 m pinta 1m ,4 17,7 3, < 2 RK2_25 m pohja -1m , 8,8 5,3, RK2_25 m pinta -2m ,8 RK2_5 m pinta 1m ,5 17,8 3, RK2_5 m pohja -1m ,5 9,3 5,5 1, RK2_5 m pinta -2m ,9 RK2_75 m pinta 1m ,5 18,2 5,2, RK2_75 m pohja -1m ,1 9,3 4,5 1, RK2_75 m pinta -2m ,5 RK2_1 m pinta 1m ,5 18,1 2,9, RK2_1 m pohja -1 m ,3 9,4 5 1, RK2_1 m pinta -2 m ,7 Meriläj P_5 m pohja -1m , 6,7 8,2 12 1, Meriläj P_1 m pohja -1m ,4 6,5 7,9 5,3 1, Meriläj P_25 m pinta 1m , 6,3 17,2 2,7, < 2 Meriläj P_25 m pohja -1m ,5 7,8 5,8 1, Meriläj P_25 m pinta -2m ,2 Meriläj P_5 m pinta 1m , 6,4 17,2 3,2, Meriläj P_5 m pohja -1m ,3 8,2 6,3 1, Meriläj P_5 m pinta -2m < 1 Meriläj P_75 m pinta 1m , 6,5 17,2 1,8, Meriläj P_75 m pohja -1m , , Meriläj P_75 m pinta -2m < 1 Meriläj E_5 m pohja -1m ,5 6,5 7,9 12 1, Meriläj E_1 m pohja -1m ,9 6,6 8,1 11 1, Meriläj E_25 m pinta 1m , 6,4 17,3 3,1, < 2 Meriläj E_25m pohja -1m ,9 8,1 1,6 2, Meriläj E_25 m pinta -2m ,2 Meriläj E_5 m pinta 1m , 6,5 17,3 2,3, Meriläj E_5 m pohja -1m ,7 7,8 7,7, Meriläj E_5 m pinta -2m < 1 Meriläj E_75 m pinta 1m , 6,4 17,3 3,3, Meriläj E_75 m pohja -1m ,2 7,9 5,3, Meriläj E_75m pinta -2m ,1 Rauta ISO 11885:9 modif.

71 Liite/ Bilaga 2.4 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: lokakuu + ruoppauksen jälkinäytteet Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P51, Vanha Hamina P KiKa P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P55, Svinören P KiKa P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P65, Ören-Ripgrund P KiKa P66, Hälsingöfjärden P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P71, Truthällän P KiKa P73, Fäboda P KiKa P75, Kallan P KiKa P78, Orrskärsfjärden P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A KiKa Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Näkösyvyys 5 m läjityskohteesta Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Näkösyvyys 5 m läjityskohteesta Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm, cm, cm lämpötila 8 ast. C 3-6 ast C 2-5 ast C ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin patoluukut kiinni Tuulen nopeus 3 m/s -3 m/s 3 m/s p , arja.palomaki@nablabs.fi Tuulen suunta N E SE Jakelu: Pilvisyys 5/8 2-3/8 1-2/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

72 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue lokakuu + ruoppauksen jälkinäytteet Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:197 9 Väriluku Klorofylli-A Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :2 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) J- 46 Nitriitti- ja nitraattitypen summa J- 42 ISO 13395:1996 (modif.) J-4 J-41 Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 Rauta ISO 11885:9 modif. Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Kenttämittaus Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Näkösyvyys * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m P51 1m P51 2m P51-2m P52,1m P52 1m P52 3m P52-2m P53,1m P53 1m P53 5m P53 9,1m P53-2m P54,1m P54 1m P54 2,7m P54-2m P55 1m <, P55 3,2m P55-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m P62 5m P62 1m P62 13,7m < P62-2m P64 1m < P64 5m P64 1m P64 15m P64 16,7m < P64-2m P65 1m < P65 5m P65 1m P65 12,6m P65-2m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/3

73 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue lokakuu + ruoppauksen jälkinäytteet Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:197 9 Väriluku Klorofylli-A Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :2 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) J- 46 Nitriitti- ja nitraattitypen summa J- 42 ISO 13395:1996 (modif.) J-4 J-41 Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 Rauta ISO 11885:9 modif. Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Kenttämittaus Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Näkösyvyys * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P66 1m < P66 2,1m < P66-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m P71 1m P71 5m P71 7,5m P71-2m P73 1m < P73 5m P73 1m < P73-2m P75 1m < P75 5m P75 1m P75 15m P75 19m < P75-2m P78 1m P78 5m P78 1m P78-2m P79 1m <, P79 3,2m P79-2m L5 1m <, L5 5m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/3

74 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue lokakuu + ruoppauksen jälkinäytteet Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:197 9 Väriluku Klorofylli-A Enterokokit (36 C 2 vrk) ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :2 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) J- 46 Nitriitti- ja nitraattitypen summa J- 42 ISO 13395:1996 (modif.) J-4 J-41 Orgaaninen hiili (TOC) 1484:1997 Rauta ISO 11885:9 modif. Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Kenttämittaus Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Näkösyvyys * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta 1m Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta -2m Meriläj P_5 m pinta 1m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta -2m Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta -2m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta 1m Meriläj E_25m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta -2m Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_5 m pinta -2m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Meriläj E_75m pinta -2m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 3/3

75 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan T&E-keskus, kalatalousyksikkö Tiina Ylipahkala Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Asiakaspalvelukemisti Länsi-Suomen Ympäristökeskus Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Pietarsaaren Vesi Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Norra svenska fiskeområde Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 3.1 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: ruoppaus vko 13 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,8 4,,32 KiKa P53, Gråggören P ,9 13,5,1 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 3,8,1 KiKa P61, Rajstall P , 4,2,1 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,9 14,5,1 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 18, KiKa Näytteenottaja Lisätiedot Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni. Meriveden korkeus -34,9 cm. Ruoppauskohde RK6 RK KiKa Optimus ruoppaaja: Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Kohteelle ei päästy kovan merenkäynnin vuoksi. Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Kohteelle ei päästy kovan merenkäynnin vuoksi. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

76 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 3.1 Pietarsaaren merialue 215 ruoppaus vko 13 Pietarsaaren yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Näytenumero Kenttämittaus Ottopiste Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ISO 7887:212, komparaattori ISO 7887:212, sentrifugointi ISO :98 (modif.) A 4 E ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Väriluku Väriluku, liuk. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori A 4 A * # * # * # * # * # * # * # * # * # * # C mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m ,,6 8,4 6, P52 3m , 1,2 6,6 3, P53 1m ,,7 8,2 3, P53 5m ,,6 554 P53 9,1m ,5,4 4,7 1, P54 1m , 1,4 6,2 4, P54 2,7m ,8 1,6 9,4 4, P61 1m ,,2 8,6 3, P61 3,8m ,2,3 5,7 1, P62 1m ,,3 9,3 4, P62 5m ,,2 537 P62 1m ,,2 569 P62 13,7m ,5,2 4,8 1, P64 1m ,,2 5,4 1, P64 5m ,,1 554 P64 1m ,,2 57 P64 15m ,,2 571 P64 16,7m ,,2 5,6, R6_5 m pohja -1m ,2 16 4, R6_1 m pohja -1m ,3 21 6, R6_25 m pinta 1m , 8,4 3, R6_25 m pohja -1m ,3 11 2, R6_5 m pinta 1m ,6 7,1 4, R6_5 m pohja -1m ,3 1 1, R6_75 m pinta 1m ,2 6,8 3, R6_75 m pohja -1m ,6 9,4 1, #=Nab Labs Oy Jyväskylä akkr. T142 (FINAS)

77 Lisätiedot Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan T&E-keskus, kalatalousyksikkö Tiina Ylipahkala Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Asiakaspalvelukemisti Länsi-Suomen Ympäristökeskus Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Pietarsaaren Vesi Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Norra svenska fiskeområde Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 3.2 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: ruoppaus vko 15 Tilaaja: Pietarsaaren yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja P52, Alholmsfjärden P ,8 4,5,1 KiKa P53, Gråggören P KiKa Ei näytettä. P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 4,2 KiKa P61, Rajstall P ,1 5, KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,6 15,2 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,2 18, KiKa Meriveden korkeus klo9=+4.cm, Piste heikossa jäässä, jouduttiin ottamaan 1m:ä pisteestä pohjoiseen. Koordinaatti: Hästgrundetin toinen patoluukku auki,gertrudin toinen patoluukku auki P67, Lillgrundet Pisteelle ei päästy kovan tuulen ja aallokon Pisteelle ei päästy kovan tuulen ja aallokon P KiKa Ei näytettä. Ruoppauskohde RK6 RK KiKa Ruoppaaja satamalaiturissa, ei näytteitä. Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa vuoksi, ei näytteitä. Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa vuoksi, ei näytteitä. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

78 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 3.2 Pietarsaaren merialue 215 ruoppaus vko 15 Pietarsaaren yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Näytenumero Ottopiste Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Väriluku Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ISO 7887:212, komparaattori ISO :98 (modif.) A 4 B * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l P52 1m , , P52 3m ,5 1,8 9,9 6, P54 1m , 2,4 13 7, P54 2,7m ,2 2,4 12 7, P61 1m , 2,5 13 6, P61 3,8m , 2,4 13 6, P62 1m , 2,5 8,1 3, P62 5m , 2,4 484 P62 1m , 2,2 496 P62 13,7m ,2 2,1 7,8 3, P64 1m , 1,7 8,3 2, P64 5m , 1,7 539 P64 1m , 1,7 539 P64 15m , 1,7 539 P64 16,7m , 1,7 8,7 2,

79 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/4 Liite/ Bilaga 3.3 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: ruoppaus vko 17 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden meriveden korkeus klo7=+1.3cm, pisteen P ,8 4,4 KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm P53, Gråggören P ,8 13, KiKa kohdalta ruopattu, pohja epätasainen. P54, Risöhäll=Sandgrund P ,7 4,2 KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm, Gertrudin toinen patoluukku auki aamulla, Hästsgrudetin molemmat patoluukut kiinni. P61, Rajstall P ,9 4,5 KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm P62, Ådön-Gräsgrundet P ,6 15, KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm P64, Nygrundet-Mässkär P ,8 18, KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm P67, Lillgrundet P ,9 3, KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm Ruoppauskohde RK6 RK KiKa meriveden korkeus klo7=1.3cm, Ruoppaajan koordinaatti: , porauslautan koordinaatti: Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa meriveden korkeus klo7=+1.3cm, proomu tyhjentänyt kuorman näytteenoton aikaan. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Ylipahkala Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Asiakaspalvelukemisti Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

80 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/4 Liite/ Bilaga 3.3 Pietarsaaren merialue ruoppaus vko 17 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Näytenumero Ottopiste Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 Väriluku Tuloskom mentti ISO 7887:212, komparaattori ISO :98 (modif.) A 4 E Nitriitti-nitraattityppi Kokonaisf osfori ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Kokonaisf osfori K-59 * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m , 5,3 7,7 6, P52 3m ,4 3,6 8,5 6, P53 1m , 5,1 1 7, P53 5m , 2,7 511 P53 9,1m , 2,5 32 7, P54 1m , 5,6 9,4 7,5 36, P54 2,7m ,2 3, 16 8, P61 1m , 5, 8, 5, P61 3,8m ,5 4,7 9,2 5, P62 1m , 4,3 4,4 2, P62 5m , 2,7 55 P62 1m , 2,4 561 P62 13,7m , 2,2 4,5, P64 1m , 3,3 2,3 1, P64 5m , 2,7 549 P64 1m , 2, 573 P64 15m , 1,8 577 P64 16,7m , 1,7 2,6, P67 1m , 5,1 5,4 5, P67 2,1m , 5, 5,2 5, R6_5 m pohja - 1m R6_1 m pohja -1m R6_25 m pinta 1m R6_25 m pohja -1m R6_5 m pinta 1m R6_5 m pohja -1m ,2 2, sentrifugo itu ,7 2, sentrifugo itu , 4,8 9,1 6, ,7 2, sentrifugo itu , 4,8 7,8 6, ,6 2, Kokonaistyppi Ammoniumtyppi A 4 A

81 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 3/4 Liite/ Bilaga 3.3 Pietarsaaren merialue ruoppaus vko 17 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E R6_75 m pinta 1m R6_75 m pohja -1m R6_1 m pinta 1m R6_1 m pohja -1 m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta 1m Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta 1m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta 1m Meriläj E_25m pohja -1m Näytenumero Ottopiste Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 Väriluku Tuloskom mentti ISO 7887:212, komparaattori ISO :98 (modif.) A 4 E Nitriitti-nitraattityppi Kokonaisf osfori ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Kokonaisf osfori K-59 * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l , 5,1 7,9 5, ,7 2,7 34 3, , 5,2 9,1 7, ,4 2, ,5 1,7 3,5, ,2 1, , 2,4 1,3, < ,3 1, , 2,3 3,6, ,7 1,7 18 3, , 2,3 3,, ,7 6,3, , 1,8 8,4 1, , 1,7 8,5 1, , 2,4 2,4, < ,8 1, Kokonaistyppi Ammoniumtyppi A 4 A

82 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 4/4 Liite/ Bilaga 3.3 Pietarsaaren merialue ruoppaus vko 17 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Näytenumero Ottopiste Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 Väriluku Tuloskom mentti ISO 7887:212, komparaattori ISO :98 (modif.) A 4 E Nitriitti-nitraattityppi Kokonaisf osfori ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Kokonaisf osfori K-59 * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l , 2,3 3,2, ,7 1,8 5,, , 2,3 4,, ,8 1,8 9,6, Kokonaistyppi Ammoniumtyppi A 4 A

83 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/3 Liite/ Bilaga 3.4 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: ruoppaus vko 19 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P , 4,2 KiKa Näytteenottaja Lisätiedot P53, Gråggören Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni P , 12,6 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 4, KiKa Gertrudin molemmat patoluukut kiinni, P61, Rajstall P ,1 4,5 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P , 14,9 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,8 18, KiKa P67, Lillgrundet P , 3, KiKa Ruoppauskohde RK6 RK KiKa Ruoppaaja I Optimus, koord ; ruoppaaja II koord Meriläjitys alue P näytteenottoa Meriläj P KiKa Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Proomu tyhjennettiin juuri ennen linjan Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Ylipahkala Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Asiakaspalvelukemisti Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

84 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/3 Liite/ Bilaga 3.4 Pietarsaaren merialue ruoppaus vko 19 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ISO 7887:212, komparaattori Klorofylli-A Kokonaistyppi Kokonaisf osfori SFS 5772:1993 ISO :98 (modif.) Väriluku Tuloskommentti Kenttämittaus * * * * * * * Ottopiste Näyte- Otto- C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l numero syvyys P52 1m , 8, 9,8 5, P52 3m ,2 4,6 13 9, P52-2m ,7 P53 1m , 6,8 16 6, sentrifugoitu P53 5m , 4,3 5 P53 9,1m ,6 4, sentrifugoitu P53-2m ,9 P54 1m , 8,8 6,9 4, P54 2,7m , 6,1 8,3 4, P54-2m ,1 P61 1m , 7,4 8,2 4, P61 3,8m ,6 4,6 13 5, P61-2m ,9 P62 1m , 5,8 1 4, sentrifugoitu P62 5m , 4,9 513 P62 1m , 3,3 563 P62 13,7m ,9 2,8 4,4, P62-2m ,7 P64 1m , 5,4 4,8 1, P64 5m , 4,2 55 P64 1m , 3,1 571 P64 15m , 2,8 573 P64 16,7m , 2,7 8,1, P64-2m ,7 P67 1m , 9,1 6,4 3, P67 2,1m , 7,9 6,7 3, P67-2m ,9 R6_5 m pohja -1m , sentrifugoitu R6_1 m pohja -1m , sentrifugoitu 4 15 R6_25 m pinta -2m ,3 R6_25 m pinta 1m ,2 15 5, R6_25 m pohja -1m , sentrifugoitu R6_5 m pinta -2m ,3 R6_5 m pinta 1m ,3 12 5, sentrifugoitu R6_5 m pohja -1m , sentrifugoitu 38 1 A 4 B Kokonaisf osfori K-59

85 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 3/3 Liite/ Bilaga 3.4 Pietarsaaren merialue ruoppaus vko 19 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ISO 7887:212, komparaattori Klorofylli-A Kokonaistyppi Kokonaisf osfori SFS 5772:1993 ISO :98 (modif.) Väriluku Tuloskommentti Kenttämittaus * * * * * * * Ottopiste Näyte- Otto- C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l numero syvyys R6_75 m pinta -2m ,1 R6_75 m pinta 1m ,7 34 7, R6_75 m pohja -1m ,7 39 6, R6_1 m pinta -2 m ,3 R6_1 m pinta 1m ,8 8, 5, R6_1 m pohja -1 m , sentrifugoitu R6_125 m pinta -2 m , R6_125 m pinta 1 m ,6 13 6, R6_125 m pohja -1 m ,7 27 7, Meriläj P_5 m pohja -1m , Meriläj P_1 m pohja -1m , Meriläj P_25 m pinta -2m ,3 Meriläj P_25 m pinta 1m ,2 3,8, Meriläj P_25 m pohja -1m , Meriläj P_5 m pinta -2m ,3 Meriläj P_5 m pinta 1m ,2 3,3, Meriläj P_5 m pohja -1m ,3 3,7, Meriläj P_75 m pinta -2m ,3 Meriläj P_75 m pinta 1m ,3 2,, Meriläj P_75 m pohja -1m ,8 7,2, Meriläj E_5 m pohja -1m ,5 31 8, Meriläj E_1 m pohja -1m ,3 6,9 2, Meriläj E_25 m pinta -2m ,4 Meriläj E_25 m pinta 1m ,3 1,6, Meriläj E_25m pohja -1m ,3 25 7, Meriläj E_5 m pinta -2m ,2 Meriläj E_5 m pinta 1m ,5 2,, Meriläj E_5 m pohja -1m ,3 8,3 1, Meriläj E_75m pinta -2m ,1 Meriläj E_75 m pinta 1m ,3 2,, Meriläj E_75 m pohja -1m ,2 6,1 2, A 4 B Kokonaisf osfori K-59

86 Liite/ Bilaga 3.5 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vko 23 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (LammassaarensalmL6A KiKa Ruoppauskohde RK6 RK KiKa Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Kohteille P, E ja "lisä" ei päästy Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa kovan tuulen ja Ruoppauskohde lisä Rlisä KiKa aallokon vuoksi. Ei näytteitä Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus +35,7 cm ympäristöasiantuntija Sekä Hästgrundetin ja että Gertrudin toinen patoluukku auki Pilvisyys 6-7/8 Ruoppaaja OPTIMUS: Lämpötila 9-11 astetta Ruoppaaja HECTOR ei ruopannut, oli satamalaiturissa,ei näytteitä Tuulen nopeus 6 m/s Tuulen suunta S Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

87 Liite/ Bilaga 3.5 Pietarsaaren merialue vko 23 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohta vuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 ISO 7887:212, komparaattori Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaist yppi SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta K-6 (µg/l) ISO :98 (modif.) Ammonium typpi A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori A 4 B Fosfaattif osfori A 4 A Väriluku Tuloskommentti Kokonaistyppi Nitriittinitraattityppi Kenttämittaus Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m < P52 3m P52-2m P53 1m P53 9,1m P53-2m P54 1m < P54 2,7m P54-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m P62 13,7m P62-2m P64 1m < 2 P64 16,7m P64-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m P79 1m <, P79-2m L5 1m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m R6_5 m pohja -1m sentrif R6_1 m pohja -1m R6_25 m pinta 1m R6_25 m pohja -1m R6_25 m pinta -2m R6_5 m pinta 1m R6_5 m pohja -1m R6_5 m pinta -2m R6_75 m pinta 1m R6_75 m pohja -1m R6_75 m pinta -2m R6_1 m pinta 1m R6_1 m pohja -1 m R6_1 m pinta -2 m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

88 Liite/ Bilaga 3.6 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: vko 25 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P KaK P53, Gråggören P KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P KaK P61, Rajstall P KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P KaK P64, Nygrundet-Mässkär P KaK P67, Lillgrundet P KaK Ruoppaajan koordinaatti(optimus): Ruoppauskohde RK6 RK KaK Hästgrundet toinen sulku auki. Gertruds sulut Meriläjitys alue P Meriläj P KaK kiinni. Meriläjitys alue E Meriläj E KaK Ruoppauskohde lisä Rlisä KaK Ruoppaaja Hector ei kaivanut.=>ei näytteitä. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Arja Palomäki Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

89 Liite/ Bilaga 3.6 Pietarsaaren merialue vko 25 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 Väriluku Tuloskommentti ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :98 (modif.) A 4 E ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Klorofylli-A Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori A 4 A Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m P52 3m P52-2m P53 1m P53 5m P53 9,1m P53-2m P54 1m P54 2,7m P54-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m P62 5m P62 1m P62 13,7m P62-2m P64 1m P64 5m P64 1m P64 15m P64 16,7m P64-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m R6_5 m pohja -1m hyvin harmaa R6_1 m pohja -1m hyvin harmaa R6_25 m pinta 1m R6_25 m pohja -1m R6_25 m pinta -2m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2

90 Liite/ Bilaga 3.6 Pietarsaaren merialue vko 25 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Fosfaattifosfori Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 Väriluku Tuloskommentti ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :98 (modif.) A 4 E ISO 13395:1996 (modif.) A 4 B Klorofylli-A Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori A 4 A Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R6_5 m pinta 1m R6_5 m pohja -1m R6_5 m pinta -2m R6_75 m pinta 1m R6_75 m pohja -1m hyvin harmaa 5 9 R6_75 m pinta -2m R6_1 m pinta 1m R6_1 m pohja -1 m R6_1 m pinta -2 m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta 1m < 2 Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta -2m Meriläj P_5 m pinta 1m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta -2m Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta -2m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta 1m < 2 Meriläj E_25m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta -2m Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_5 m pinta -2m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Meriläj E_75m pinta -2m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2

91 Liite/ Bilaga 3.7 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: intensiivinen + ruoppaus vko 27 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (LammassaarensalmL6A KiKa Ruoppauskohde RK6 RK KiKa Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Ruoppauskohde lisä Rlisä KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki meriveden korkeus +11,1 cm ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin molemmat patoluukut kiinni Pilvisyys 3-5/8 2/8 ruoppaaja HECTOR: Lämpötila C C ruoppaaja OPTIMUS: hinaaja kävi tyhjentämässä proomun näytteenoton aikana (läjitysalue E) Tuulen nopeus 1-3 m/s -1 m/s Tuulen suunta S SW Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

92 Liite/ Bilaga 3.7 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: intensiivinen + ruoppaus vko 27 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Fosfaattifosfori Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitt aus 872:25 Sameus Sähkönjohta vuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Tuloskommentti ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta ISO :98 (modif.) Ammonium typpi SFS 332:1976 Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m P52 3m P52-2m P53 1m P53 5m P53 9,1m P53-2m P54 1m <, P54 2,7m P54-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m < 2 P62 5m P62 1m P62 13,7m P62-2m P64 1m < 2 P64 5m P64 1m P64 15m P64 16,7m P64-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m P79 1m <, P79-2m L5 1m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m A 4 B Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Nitriittinitraattityppi A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/3

93 Liite/ Bilaga 3.7 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: intensiivinen + ruoppaus vko 27 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Fosfaattifosfori Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitt aus 872:25 Sameus Sähkönjohta vuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Tuloskommentti ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta ISO :98 (modif.) Ammonium typpi SFS 332:1976 Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R6_5 m pohja -1m samea näyte R6_1 m pohja -1m samea näyte R6_25 m pinta 1m R6_25 m pohja -1m R6_25 m pinta -2m R6_5 m pinta 1m R6_5 m pohja -1m R6_5 m pinta -2m R6_75 m pinta 1m R6_75 m pohja -1m samea näyte R6_75 m pinta -2m R6_1 m pinta 1m samea näyte R6_1 m pohja -1 m samea näyte 3 3 R6_1 m pinta -2 m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta 1m Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta -2m Meriläj P_5 m pinta 1m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta -2m Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta -2m Meriläj P_1 m pinta -2 m z Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta 1m Meriläj E_25m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta -2m Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_5 m pinta -2m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Meriläj E_75m pinta -2m Meriläj E_1 m pinta -2 m z A 4 B Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Nitriittinitraattityppi A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/3

94 Liite/ Bilaga 3.7 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: intensiivinen + ruoppaus vko 27 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Fosfaattifosfori Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitt aus 872:25 Sameus Sähkönjohta vuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Tuloskommentti ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta ISO :98 (modif.) Ammonium typpi SFS 332:1976 Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Rlisä_5 m pohja -1m hyvin samea näyte, sentrifugoitu Rlisä_1 m pohja -1m samea näyte Rlisä_25 m pinta 1m Rlisä_25 m pohja -1m Rlisä_25 m pinta -2m Rlisä_5 m pinta 1m Rlisä_5 m pohja -1m Rlisä_5 m pinta -2m Rlisä_75 m pinta 1m Rlisä_75 m pohja -1m Rlisä_75 m pinta -2m Rlisä_1 m pinta 1m Rlisä_1 m pohja -1 m Rlisä_1 m pinta -2 m A 4 B Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Nitriittinitraattityppi A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 3/3

95 Liite/ Bilaga 3.8 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: intensiivinen + ruoppaus vko 29 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A KiKa Ruoppauskohde RK6 RK KiKa Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Hinaaja kävi tyhjentämässä proomun näytteenoton aikana läjitysalueelle Ruoppauskohde lisä Rlisä KiKa Rlisä 1 m: ranta tuli vastaan, ei näytettä. Näytteenottohetkellä ruoppaaja ei kaivanut, proomu täynnä ja odotti tyhjennystä Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Säätiedot: Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Pilvisyys 3-5/8 5-6/8 Lämpötila C C Taustatiedot: Tuulen nope3-6 m/s 2 m/s Arja Palomäki 13.7: Sekä Hästgrundetin että Gertrudin toinen patoluukku oli auki Tuulen suun N SE ympäristöasiantuntija Meriveden korkeus +9,3 cm ruoppaaja OPTIMUS: ruoppaaja Hector: ,nätteenottohetkellä ruoppaaja ei kaivanut, oli kaivanut aiemmin koska proomussa olitavaraa 15.7.: Hästgrundetin ja Gertrudin patoluukut olivat kiinni Meriveden korkeus +11,3 cm hinaaja toi näytteenoton aikana proomulla tavaraa läjitysalueelle E Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

96 Liite/ Bilaga 3.8 Pietarsaaren merialue intensiivinen + ruoppaus vko 29 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Nitriittinitraattityppi Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitta us 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321: 1979 ISO 7887:212, kompar. SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) Ammoniumt yppi A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori A 4 B * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m P52 3m P52-2m P53 1m P53 9,1m P53-2m P54 1m P54 2,7m P54-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m P62 13,7m P62-2m P64 1m < 2 P64 16,7m P64-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m P79 1m <, P79-2m L5 1m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m Fosfaattif osfori A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/3

97 Liite/ Bilaga 3.8 Pietarsaaren merialue intensiivinen + ruoppaus vko 29 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Nitriittinitraattityppi Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitta us 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321: 1979 ISO 7887:212, kompar. SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) Ammoniumt yppi A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori A 4 B * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R6_5 m pohja -1m R6_1 m pohja -1m R6_25 m pinta 1m < 2 R6_25 m pohja -1m R6_25 m pinta -2m < 1 R6_5 m pinta 1m R6_5 m pohja -1m R6_5 m pinta -2m R6_75 m pinta 1m R6_75 m pohja -1m R6_75 m pinta -2m R6_1 m pinta 1m R6_1 m pohja -1 m R6_1 m pinta -2 m < 1 Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta 1m < < 2 Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta -2m Meriläj P_5 m pinta 1m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta -2m Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta -2m Fosfaattif osfori A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/3

98 Liite/ Bilaga 3.8 Pietarsaaren merialue intensiivinen + ruoppaus vko 29 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Nitriittinitraattityppi Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitta us 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321: 1979 ISO 7887:212, kompar. SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) Ammoniumt yppi A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori A 4 B * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta 1m Meriläj E_25m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta -2m Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_5 m pinta -2m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Meriläj E_75m pinta -2m Rlisä_5 m pohja -1m Rlisä_1 m pohja -1m Rlisä_25 m pinta 1m Rlisä_25 m pohja -1m Rlisä_25 m pinta -2m Rlisä_5 m pinta 1m Rlisä_5 m pohja -1m Rlisä_5 m pinta -2m Rlisä_75 m pinta 1m Rlisä_75 m pohja -1m Rlisä_75 m pinta -2m Fosfaattif osfori A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 3/3

99 Liite/ Bilaga 3.9 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Intensiivi+ruoppaus vko 32 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P KaK P53, Gråggören P KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P KaK P61, Rajstall P KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P KaK P64, Nygrundet-Mässkär P KaK P67, Lillgrundet P KaK P79, Kackursfjärden P KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KaK L6A Luodonjärvi (LammassaarensalmL6A KaK Ruoppauskohde RK6 RK KaK Näkösyvyys 5 m etäisyydellä Meriläjitys alue P Meriläj P KaK Näkösyvyys 5 m etäisyydellä Meriläjitys alue E Meriläj E KaK Näkösyvyys 5 m etäisyydellä Ruoppauskohde lisä Rlisä KaK Ei näytteitä Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus +19 cm ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin molemmat patoluukut olivat kiinni Pilvisyys 3-5/8 Ruoppaaja Hector ei ollut kaivutöissa->ei näytteitä (YKJ ) Lämpötila 19 ast. C Ruoppaaja Optimus: YKJ Tuulen nopeus 3-5 m/s Tuulen suunta W Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

100 Liite/ Bilaga 3.9 Pietarsaaren merialue Intensiivi+ruoppaus vko 32 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) Ammonium typpi A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori A 4 B Fosfaattif osfori A 4 A Nitriittinitraattityppi Kenttämittaus Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m P52 3m P52-2m P53 1m P53 9,1m P53-2m P54 1m P54 2,7m P54-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m < 2 P62 13,7m P62-2m P64 1m < 2 P64 16,7m P64-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m P79 1m <, P79-2m L5 1m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2

101 Liite/ Bilaga 3.9 Pietarsaaren merialue Intensiivi+ruoppaus vko 32 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 (modif.) Ammonium typpi A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori A 4 B Fosfaattif osfori A 4 A Nitriittinitraattityppi Kenttämittaus Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R6_5 m pohja -1m R6_1 m pohja -1m R6_25 m pinta 1m R6_25 m pohja -1m R6_25 m pinta -2m R6_5 m pinta 1m R6_5 m pohja -1m R6_5 m pinta -2m R6_75 m pinta 1m R6_75 m pohja -1m R6_75 m pinta -2m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta 1m Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta -2m Meriläj P_5 m pinta 1m < 3 Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta -2m < 1 Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta -2m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta 1m Meriläj E_25m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta -2m Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_5 m pinta -2m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Meriläj E_75m pinta -2m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2

102 Liite/ Bilaga 3.1 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: intens. vko 36 + ruoppaus Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A KiKa Ruoppauskohde RK6 RK KiKa näkösyvyys 5 m ruoppauskohteesta Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa näkösyvyys 5 m ruoppauskohteesta Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa näkösyvyys 5 m ruoppauskohteesta Ruoppauskohde lisä Rlisä KiKa Ruoppaaja ei paikalla, ei näytteitä Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Ruoppaaja Optimus: (YKJ) Lämpötila 9-16 ast. C ympäristöasiantuntija Ruoppaaja Hector: ei ruopannut Pilvisyys 3-6/8 Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 1-3 m/s Meriveden korkeus -9,1 cm Tuulen suunta E Luodonjärven vedenkorkeus +18 cm Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

103 Liite/ Bilaga 3.1 Pietarsaaren merialue intens. vko 36 + ruoppaus Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Laskettu sähkönjohtavuudesta Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitt aus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321: 1979 Väriluku Tuloskommentti ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :98 (modif.) A 4 E A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m P52 3m P52-2m P53 1m P53 9,1m P53-2m P54 1m P54 2,7m P54-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m P62 13,7m P62-2m P64 1m < 2 P64 16,7m P64-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m P79 1m <, P79-2m L5 1m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m A 4 B Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2

104 Liite/ Bilaga 3.1 Pietarsaaren merialue intens. vko 36 + ruoppaus Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Laskettu sähkönjohtavuudesta Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Näkösyvyys m Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Kenttämitt aus 872:25 Sameus Sähkönjohtav uus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321: 1979 Väriluku Tuloskommentti ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 ISO :98 (modif.) A 4 E A 4 D ISO 13395:1996 (modif.) * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R6_5 m pohja -1m sentrifugoitu, hyvin samea A 4 B RK7_1 m pohja -1m samea RK7_25 m pinta 1m RK7_25 m pohja -1m RK7_25 m pinta -2m RK7_5 m pinta 1m hyvin samea RK7_5 m pohja -1m RK7_5 m pinta -2m RK7_75 m pinta 1m hyvin samea RK7_75 m pohja -1m RK7_75 m pinta -2m RK7_1 m pinta 1m RK7_1 m pohja -1 m RK7_1 m pinta -2 m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_1 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta 1m Meriläj P_25 m pohja -1m Meriläj P_25 m pinta -2m Meriläj P_5 m pinta 1m Meriläj P_5 m pohja -1m Meriläj P_5 m pinta -2m Meriläj P_75 m pinta 1m Meriläj P_75 m pohja -1m Meriläj P_75 m pinta -2m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_1 m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta 1m Meriläj E_25m pohja -1m Meriläj E_25 m pinta -2m Meriläj E_5 m pinta 1m Meriläj E_5 m pohja -1m Meriläj E_5 m pinta -2m Meriläj E_75 m pinta 1m Meriläj E_75 m pohja -1m Meriläj E_75m pinta -2m Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori A 4 A Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2

105 Liite/ Bilaga 3.11 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 215 Tarkkailukierros: intens. vko 38 + ruoppaus Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P KiKa P53, Gråggören P KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P KiKa P61, Rajstall P KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P67, Lillgrundet P KiKa P79, Kackursfjärden P KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A KiKa Ruoppauskohde RKS RK KiKa Näkösyvyys 5 m etäisyydellä kohteesta Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Näytteitä ei otettu kovan tuulen ja aallokon vuoksi Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Näytteitä ei otettu kovan tuulen ja aallokon vuoksi Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Pilvisyys 8/8 ympäristöasiantuntija Luodonjärven vedenkorkeus +17 cm Lämpötila 13 ast.c p Meriveden korkeus -1.3 cm Tuulen nopeus 3-5 m/s Ruoppaajan koordinaatit: (YKJ) Tuulen suunta SE Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

106 Liite/ Bilaga 3.11 Pietarsaaren merialue intens. vko 38 + ruoppaus Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä, Liikennevirasto 215E Lämpötila Kiintoaine (GF/C) Nitriittinitraattityppi Kenttämittaus 872:25 Sameus Sähkönjohtavuus, 25 C ISO 727: :1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO :98 (modif.) A 4 E Nitriitti- ja nitraattitypen summa A 4 D Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi ISO 13395:1996 (modif.) Kokonaisf osfori A 4 B Fosfaattif osfori A 4 A Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Näkösyvyys * * * * * * * * * * * * C mg/l FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m P52 3m P52-2m P53 1m P53 9,1m P53-2m P54 1m P54 2,7m P54-2m P61 1m P61 3,8m P61-2m P62 1m < 2 P62 13,7m P62-2m P64 1m < 2 P64 16,7m P64-2m P67 1m P67 2,1m P67-2m P79 1m <, P79-2m L5 1m <, L5-2m L6A 1m <, L6A -2m RKS_5 m pohja -1m RKS_1 m pohja -1m RKS_25 m pinta 1m RKS_25 m pohja -1m RKS_25 m pinta -2m RKS_5 m pinta 1m RKS_5 m pohja -1m RKS_5 m pinta -2m RKS_75 m pinta 1m RKS_75 m pohja -1m RKS_75 m pinta -2m RKS_1 m pinta 1m RKS_1 m pohja -1 m RKS_1 m pinta -2 m Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1

107 Liite/ Bilaga 4 TUTKIMUSTODISTUS 215E Tarkkailu: Pietarsaaren merialueen perifyton Tarkkailukierros: Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Lisätiedot Ådo A Ådo A KiKa Ådo B Ådo B KiKa Kackurinlahti A Kack A KiKa Kackurinlahti B Kack B KiKa Alholmenskraft B Alho B KiKa UPM Kymmene C UPM C KiKa Satama D Sat D KiKa Kaupunki A Kau A KiKa Mässkär E Mäss E KiKa P1 P KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: Arja Palomäki ympäristöasiantuntija , arja.palomäki@nablabs.fi 215E Kiintoaine Kiintoaineen hehkutushäviö K-17 Klorofylli-A K-17 K-17 Näytenumero Näytteenottaja Ottopiste Ottosyvyys mg/m2 mg/m2 mg/m2 Ådo A 1, ,2 Ådo B 1, ,4 Kack A 1, ,7 Kack B 1, ,4 Alho B 1, ,2 UPM C 1, ,7 Sat D 1, ,9 Kau A 1, , Mäss E 1, ,3 P1 1, ,1

108 Liite/ Bilaga 5 Pietarsaaren edustan merialueen a-klorofyllipitoisuudet vuonna 215 Piste Näytteenotto Keskiarvo Maksimi n = 3 n = 11 n = 3 n = Ps 4,8 9,7 7,5 7,3 7,3 9,7 9,7 52 Ps 4,4 7,8 6,7 3,7 7,4 9,2 5,7 13,2 4,9 8,8 3,6 6,3 6,9 7,8 13,2 53 Ps 3,4 5,6 9,3 1,9 7 7,8 5,2 5,6 2,8 6,8 3,3 6,1 5,3 9,3 9,3 54 Ps 3,2 6,5 8,2 3,1 7,9 6,1 5,9 7,2 5,3 12 5,2 6, 6,4 8,2 12, 55 Ps 5 6,9 6,8 6,2 6,2 6,9 6,9 61 Ps 3,3 2,7 6,7 2,9 7,1 6,4 3,2 8 3,3 7,1 4,7 4,2 5, 6,7 8, 62 Pu 2,4 1,6 5,8 2,7 6,2 6 2,9 3,7 1,7 4,8 2,4 3,3 3,7 5,8 6,2 64 Pu 1,8 1,7 3,1 2,7 4,3 4,2 2,9 1,8 2,2 2,3 1,5 2,2 2,6 3,1 4,3 65 Pu 1,7 2 5,3 3, 3, 5,3 5,3 66 Ps 2, , 5, 6, 6, 67 Ps 3,5 8,8 7,2 2,9 7 7,3 6,1 5,5 4,3 17,4 9,7 6,5 7,2 8,8 17,4 71 Pu 2,2 1,7 5,1 3, 3, 5,1 5,1 73 Pu 1,8,5 3,1 1,8 1,8 3,1 3,1 75 Pu 1,6 1,2 2,1 1,6 1,6 2,1 2,1 78 Ps 3,6 9,7 3,1 5,5 5,5 9,7 9,7 79 Ps 4,9 9,6 5,8 7,4 7,5 3,8 6,7 8,6 6,6 6,8 6,8 9,6 9,6

109 Liite/ Bilaga 6 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset 215/ Vattenanalyser av NTM-centralen i Södra Österbotten 215 (Hertta, haettu ) Pietarsaaren edusta P64 Näytepvm syvyys kok. syv. näkösyv. Lämpötila ph Sähkönj. Salin. Happi Happi Väri TOC Sameus kok-p PO 4 P SIO 2 kok-n NH 4 N NO 2+3 N Klorof. m m m C ms/m mg/l kyll.% mg Pt/l mg/l FNU µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l , 4, 3, , 16,8 7,8 58 3,2 9, ,6 1, 14 < 2 1, , 16,3 58 3,2 9,4 98, , 16, 59 3,2 9,5 98 5,2, , 1,4 7,4 6 3,3 9, , , ,2 4,4 < ,2 9,6 7,6 59 3,2 1, ,5,9 9 < 2 1, , ,4 1,5 93, ,2 8,4 61 3,4 1,4 91 4,3, ,2 17,2 7,8 7,6 61 3,4 1, ,9 7 < 2 1, Pisteestä P62 ELY-keskus ei ole analysoinut näytteitä vuosina E-P ELY-keskuksella ei talvinäytteitä vuosina 29, 21 ja

110 Liite/ Bilaga 7 FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 215; statistik uppsamlad från delägarlagen VESTERSUNSBY Fångster 215 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT ÅR 214 (uppg från 211) sik/ siika lax/ lohi gädda/ hauki abborre/ ahven öring/ taimen lake/ made nors/ kuore strömm./ silakka gös/ kuha siklöja/ muikku id/ säyne braxen/ lahna mört/ särki övrigt/ muut ål/ ankerias harr/ harjus 1 (?) totalt Kommentarer till årets statistik: Reduceringsfisket av underutnyttjade arter (braxen, mört, id) har fortsatt i Larsmo och Eugmo Strömmingsfiskaren i Larsmo har ökat sitt fiske efter strömming. Samma person slutade delta i reduceringfiske (==> syns som minskning i braxenfångsten) ANVÄNDA REDSKAP 215 Vestersundsby Larsmo ** Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs Nät: < 35 mm maskstorlek 1 7 Nät: mm maskstorlek x 1 55 Nät: > 45 mm maskstorlek x 5 Strömm/siklöje.skötar 18 Sikfällor/Laxryssja 4 12 x 5 Lakryssjor 3 Ca 25 x Gäddsaxar x 2 Katsor x 8 x x 7 x Kastspön x 2 x x x x Lakkrokar 1 Sikkrokar metspön x x x x x x ** yrkesfisket (N=8) ANTAL FISKARE 215 Fritidsfiskare Kommersiella fiskare Totalt 215 Larsmo by Eugmo by Vestersundsby V:fiskargille * (inf: 211) Kyrkoby Pörkenäs

111 Liite/ Bilaga 8 Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 215/ Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 215 Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 215/ Yleisten uimarantojen veden laatu 215 Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Lähde: (luettu ) Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Colilert Intest enterok Sinilevä- Obs Bedömning pvm MPN/ 1 ml cfu/ 1 ml havainto Huom Arvio Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/28) < 5 < 2 Bosund/ Brännbacka ei ei ok ei ei ok ei ei ok Kackur ei ei ok < 1 ei ei ok Sonamo ei ei ok ei ei ok ei ei ok ei ei ok Kittholmen* ei ei ok FI < 1 2 ei ei ok ei ei ok ei ei ok Lillsand/ Pikkuhiekka* ei ei ok FI ei ei ok ei ei ok < 1 ei ei ok Storsand/ Isohiekka ei ei ok ei ei ok ei ei ok Fäboda Cafestrand* ei ei ok FI ei ei ok ei ei ok < 1 ei ei ok * Klassificerad som EU strand, d.v.s. > 1 besökare / dag vid högsäsong * Luokiteltu EU-rannaksi eli > 1 kävijää/ päivä sesonkiaikana Lihavoitu: Tulos alle määritysrajan. Bold: Resultatet är mindre än analysens bestämningsgräns.

112 Liite/ Bilaga 9 Algobservationer 215 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram. Levähavainnot 215 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavainto-ohjelmaan. Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama Period / Ajanjakso Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin Vecka Viikko Blågröna alger Sinilevää Bedömningsskala / Arviointiasteikko 3 = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää 2 = Rikligt med alger / Runsaasti levää 3 = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja Observatörer / Havainnoitsijat: Esa Koskela, Elinor Slotte

113 Liite/ Bilaga 1 Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinten yksilömäärien keskiarvot sekä lajiluvut vuonna 215. Lajiluvussa ei ole otettu huomioon Oligochaeta indet. jos samassa näytteessä on lajilleen määritettyjä harvasukasmatoja. (Nyman 216) Paikan nimi Syvyys 2,4 4 2,7 3,1 7,4 3,8 2,8 3,5 14,5 14,6 17,7 14,2 2,8 3,1 8,8 9,8 3,9 Hydra Cordylophora caspia TURBELLARIA Caryophyllaeus laticeps Cyanophthalma obscura NEMATODA Marenzelleria Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA indet Limnodrilus Limnodrilus hoffmeisteri Potamothrix Potamothrix hammonie Paranais frici Piscicola geometra Pisidium Macoma baltica Anodonta piscinalis ACARINA CLADOCERA OSTRACODA COPEPODA Neomysis integer Saduria entomon Gammarus Gammarus salinus Monoporeia affinis Caenis horaria Leptoceridae Chaoborus flavicans Tanypodinae Procladius Pentaneurini Orthocladiinae Chironomini Chironomus Cryptochironomus Microchironomus Polypedilum Pseudochironomus Tanytarsini Cladotanytarsus Ceratopogonidae Summa Lajiluku

114 Liite/ Bilaga 1 Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinnäytteiden biomassojen (märkäpaino) keskiarvot vuonna 215. (Nyman 216) Paikan nimi Hydra - - -,,, - -, , - - Cordylophora caspia , - -, -, - - -, TURBELLARIA,11,1 -,, - - -, -, , -,2 Caryophyllaeus laticeps ,1 - - Cyanophthalma obscura,5,1,33,8,4,18,13,11,3,13,8,1,2,12 - -,3 NEMATODA,,1, -,,, ,1,2,1, - -, Marenzelleria - 9,65 -,89 1,56 - -,12,48,11,55,85 - -,1,29 - Manayunkia aestuarina ,1 -,, OLIGOCHAETA,31-3,91 1,,4 1,44 1,4,66,3,79,1,1,22 1,54 2,5,31,16 Piscicola geometra , - -,1 - - Pisidium ,1 Macoma baltica ,49 1, Anodonta piscinalis ,69 ACARINA,14 - -, - -, ,1 - -,, CLADOCERA,3 - -, - -,, -, - -,2,,,, OSTRACODA,2 -,32,14 -,3,2,7,11,37 - -,13,8,28,12,11 COPEPODA,1,,1,,,,1, -, -, -,,,1,1 Neomysis integer , Saduria entomon , Gammarus ,1 - - Gammarus salinus , Monoporeia affinis -, , Caenis horaria, Leptoceridae, Chaoborus flavicans , ,5,3 Tanypodinae, Procladius - -,19,7,2,6,12,3,6,21,1,1,7,15,23,8,25 Pentaneurini , Orthocladiinae, ,1,1 - - Chironomini, , -, , ,3 Chironomus 1,9-41, , ,49-12,46-8,86 Cryptochironomus, , ,13 Pseudochironomus, Tanytarsini, , - -, - -, , Ceratopogonidae,1 -, , , ,2 Summa 3,37 1,2 46,36 2,18 1,67 1,71 2,1,98,74 1,65 4,81 2,46 3,22 1,89 15,5,87 12,35

115 Liite/ Bilaga 11 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina Belastning från OSTP Finland Oy Ab under ären t/ vuosi 6 kok-n kg/vuosi 1 8 Fluoridi Luparaja 18 kg/a Tavoitearvo 3 t/a Cr Ni kg/ vuosi kg/ vuosi 3 25 Luparaja 25 kg/a Luparaja 16 kg/a Pb Cd kg/vuosi kg/vuosi 3 2,5 25 Luparaja 25 kg/a 2 Luparaja 2 kg/a 2 1, ,5,1,1,1, kg/vuosi Cu 3 2,5 2 1,5 1,

116 1(1) MENETELMÄLIITE Pietarsaaren merialueen tarkkailu 215 Akkreditointi Määritysraja Analyysi (T111) Yksikkö Menetelmä Mittausepävarmuus Enterokokit (36 C 2 vrk) kpl/1 ml ISO :2 *,5-3, ±,3, Fe (ICP-MS) µg/l ISO :5 modif.,5 > 3 ±1 % * 5-2 ± 3, Fe (ICP-OES) µg/l ISO 11885:9 modif. 5 > 2 ±15 % Happi * mg/l 25813:1993,1 5 % * 1-3 ±,5, Kiintoaine mg/l 872:25 1 > 3 ±15 % Klorofylli-A * µg/l SFS 5772: % Kok. N * µg/l K % * A14, 5-1 ±15, Kok. N µg/l perustuu ISO :98 5 >1 ± 15% * 3-1 ±1,5, Kok. P µg/l K-88 3 >1 ±15 % * 3-15 ±1,5, Kok. P µg/l A 4 B 3 >15 ±1 % * 5-3 ±3, NH4-N µg/l K-77 5 >3 ±1 % * 5-1 ±2, NO2,3-N (FIA) µg/l K-4 5 >1 ±1 % ph * ISO 1523:212,2 * 2-1 ±1,5, PO4-P µg/l K-79 2 >1 ±15 % Saliniteetti ppt *,5-1 ±,2, Sameus FTU ISO 727:2,5 >1 ±2 % *,5-4 ±,2, Sähkönjohtavuus ms/m 27888,5 >4 ±5 % *,4-2 ±,2, TOC mg/l 1484:1997,4 >2 ±1 % * 5-4 ± 5, Väri komp. mg Pt/l ISO 7887:212 5 >4 ± 1 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI