Jätteiden syntypaikkalajittelun seurantaindikaattorit

Transkriptio

1 Jätteiden syntypaikkalajittelun seurantaindikaattorit Lahden tiedepäivä Pirjo Korhonen Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus

2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa analysoidaan (a) minkälaisiin indikaattoreihin jätehuollon monitorointipalvelu voidaan perustaa (b) miten jätehuollon eri toimijat priorisoivat indikaattorit Indikaattorit perustuvat syntypaikkalajittelun prosessiin ja tieteellisiin artikkeleihin Jätehuollon monitorointijärjestelmä on osa Materiaalitehokas jätehuolto hanketta (EAKR).

3 Kierrätysyhteiskunta ja syntypaikkalajittelun prosessit Astiapaino / jätetyyppi

4 Indikaattoreiden validointi Kysely osoitettiin kunnallisille jätehuoltoyhtiöille Vastauksia saatiin 29 yhtiöltä Indikaattoreiden merkittävyyden arviointi asteikolla 1 (vähäinen merkitys) 10 (tärkeä merkitys) Tulosten perusteella indikaattoreiden jako kolmeen ryhmään: Tärkeä merkitys Keskimääräinen merkitys Vähäinen merkitys

5 Indikaattoriryhmät Astiapaino (4) Jätetyypin paino/astia/kk (astiatyyppi/kg/noutokerta) 2. Tilavuuspaino (2) Jätetyypin tilavuuspaino per astia 3. Kokonaispaino (2) Kokonaisjätekertymä per kiinteistö 4. Vertailu aikasarjoissa (2) Jätetyypin painon vertailu edelliseen vuoteen 5. Vertailu muihin rakennuksiin (2) Kokonaisjätemäärän paino verrattuna samanlaisiin rakennustyyppeihin 6. Kierrätys (waste recycling rate) (5) Eri jätetyyppien painoprosentit (suhteessa muuhun jätteeseen) 7. Energiatase ja päästöt (2) Energiatase ja päästöt ajoneuvon polttoaineen kulutuksessa

6 Indikaattoriryhmät Keräysalue ja paikkatieto (5) Jätejakeen paino keräysalueella (tonni/kuukausi/vuosi) 9. Logistiikka (4) Noutojen tuottavuus (astia/km) 10. Kustannukset (4) Ajoneuvon nettopaino/jätejae/euro 11. Suunnittelu ja mitoitus (5) Jätetyypin astiakoko (astia/noutotiheys) 12. Ennakointi (2) Jätetyypin ennakointi historiatiedolla

7 Kyselyn tuloksia Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus

8 Indikaattoriryhmien merkitys keskiarvon mukaan järjestettynä 6. Kierrätys 3.Kokonaispaino 10. Kustannukset Tärkeä merkitys 11. Suunnittelu ja mitoitus 4. Vertailu aikasarjoissa 7. Energiatase ja päästöt 12. Ennakointi Keskim. merkitys 1. Astiapaino 8. Keräysalue ja paikkatieto 9. Logistiikka 5. Vertailu muihin rakennuksiin Vähäinen merkitys 2. Tilavuuspaino n = 29

9 Ryhmien tärkeimmät indikaattorit keskiarvon mukaan järjestettynä Kustannus per kiinteistö 6.5. Kierrätymateriaalin painoprosentti Noutotiheyden optimointi 1.2. Jätetyypin paino per kiinteistö 9.2. Noutojen tuottavuus (astia/km) 3.1. Kokonaisjätekertymä per kiinteistö 8.4. Astiatyhjennysten kokonaispainot keräysalueella Jätetyypin ennakointi 7.1. Energiatase ajoneuvon polttoaineen kulutuksessa 4.2. Kokonaisjätemäärän painon edelliseen vuoteen 5.2. Jätejakeen paino verrattuna samanlaisiin rakennustyyppeihin 2.1. Jätetyypin tilavuuspaino per astia n = 29

10 Indikaattoriryhmien sijoituspisteiden keskiarvojen mukainen järjestys 6. Kierrätys 11. Suunnittelu ja mitoitus 3.Kokonaispaino 10. Kustannukset 4. Vertailu aikasarjoissa 7. Energiatase ja päästöt 12. Ennakointi 1. Astiapaino 9. Logistiikka 8. Keräysalue ja paikkatieto 5. Vertailu muihin rakennuksiin 2. Tilavuuspaino n = 29

11 Indikaattorit merkitysryhmittäin Tärkeä merkitys 1. Kustannus per kiinteistö (8.86) 2. Kierrätysmateriaalin painoprosentti (8.18) 3. Jätetyypin paino per kiinteistö (8.14) 4. Noutotiheyden optimointi suhteessa astia-tilavuuteen (8.14) 5. Jätetyypin optimaalinen astiakoko (8.11) 6. Jätetyypin optimaalinen noutotiheys (8.04) 7. Kompostoitavan/ biojätteen painoprosentti (8.03)

12 Monitorointipalvelun indikaattorit valitaan seminaarissa ja asiantuntijapaneelissa: Jätehuollon raportointi: Ajantasaisia palveluja jätehuoltoyhtiöille ja kiinteistöille

13 Kiitos! Pirjo Korhonen Tutkija Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus