YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU

Transkriptio

1 LAMMINRAHKAN KOULUKESKUS YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Kilpailuohjelma

2 Lamminraha on Kangasalan länsirajalle ohoava uusi asuinalue. Siitä tulee piuaunimainen, vireä asuin- ja työpaia-alue noin ymmenen ilomrin äisyydellä seä Kangasalan tä Tampereen esustoista. Lamminrahassa palvelut ja luonto ovat äden ulottuvilla! Lamminrahan ouluesusen yleinen aritehtuuriilpailu Valouvat ja grafiiat Taitto Lamminraha Pirita Mesanen, WSP Finland Oy

3 Sisältö 1. KILPAILUKUTSU Kilpailun järjestäjä, luonne ja taroitus Osallistumisoieus Palinnot ja lunastus Palintolautaunta Kilpailun säännöt Kilpailuohjelman hyväsyminen Kilpailuasiairjojen luovutus ja ätö Kilpailun aiataulu 3 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT Ohjelma-asiairjat Kilpailua osevat ysymys ja lisäohje Kilpailun rataiseminen ja tulosten julaiseminen Kilpailuehdotusten näteillepano Jatotoimenpite ilpailun jäleen Kilpailuehdotusten ätöoieus Kilpailun ieli Ehdotusten vauuttaminen ja palautus 5 3. KILPAILUTEHTÄVÄ Ojala-Lamminrahan alue Lamminrahan ouluesus Kilpailualue ja sen ympäristö Asemaaava Kilpailun tavoitte 12 4 SUUNNITTELUOHJEET Yleistä Vaiheittaisuus Laajuus Teninen laatutaso Pohjaolosuhte ja huleved Tilaohtaisia suunnitteluohjeita Piha ja uloliiuntatilat Liiennejärjestel ja pysäöinti Kustannus 24 5 ARVOSTELUPERUSTEET 24 6 EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET Kilpailuehdotusessa esittävä aineisto Kilpailusalaisuus Kilpailuehdotusten sisäänjättö 27

4 1. KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja taroitus Kangasalan auni järjestää yhteistyössä Tampereen aungin anssa Lamminrahan uuden aunginosan ouluesusen oonaisuuden suunnittelusta yleisen aritehtuuriilpailun. Kilpailun tavoitteena on artoittaa ideoita ja erilaisia rataisumahdollisuusia jatosuunnittelun pohjasi seä löää haneelle pää- ja aritehtisuunnittelija. Kouluesusen piha-alue sisältyvät ilpailutehtävään. Kilpailu toteutaan yhteistyössä Suomen Aritehtiliiton (SAFA) anssa. Lamminrahan ouluesusen ilpailu järjestään julisia hanintoja osevan lain muaisena suunnitteluilpailuna, jona osallistujamäärää ei ole rajoittu. 1.2 Osallistumisoieus Kilpailu on yleinen aritehtuuriilpailu ja se on avoin aiille. Kilpailun osallistujalla tai osallistuvan työryhmän jäsenistä ainain yhdellä tulee olla pätevyys toimia yseisen ohteen pääsuunnittelijana ennen suunnittelusopimusen alleirjoittamista. Tarvittaessa työryhmää voi täydentää ilpailun jäleen. 1.3 Palinnot ja lunastus Palintoina jaaan yhteensä euroa seuraavasti: 1. palinto euroa 2. palinto euroa 3. palinto euroa asi lunastusta, umpiin euroa. Palintosummille on myönnty verovapaus. Palintolautaunta voi ysimielisellä päätösellään jaaa palintoihin varatun summan toisin Suomen Aritehtiliiton ilpailusääntöjen osoittamalla tavalla. Lisäsi palintolautaunta voi jaaa unniamainintoja. Suomen Aritehtiliitto perii ilpailusääntöjensä muaisesti 7 % palinnoista ja lunastusista. Palinnot masaan Suomen Aritehtiliiton autta. 2

5 1.4 Palintolautaunta 1.5 Kilpailun säännöt Palintolautauntaan uuluvat: Kangasalan aungin nimeäminä: Pertti Alano, elinympäristölautaunnan heenjohtaja Siru Malviala, elinympäristöjohtaja Merja Saarilahti, raennuspäälliö Merja Lehtonen, ospäälliö Jyri Taipale, Suoraman oulun rehtori Anni Aalto-Ropo, varhaisasvatusen johtaja Sanna Karinen, Lamminrahan projetipäälliö Susanna Virjo, suunnitteluaritehti Tampereen aungin nimeäminä: Taru Hurme, suunnittelujohtaja, Kauniympäristön suunnittelu Leena Viitasaari, suunnittelujohtaja, Hyvinvoinnin palvelualue Jarmo Viljaa, hanearitehti Suomen Aritehtiliiton ilpailutoimiunnan nimeäminä: Claudia Auer, aritehti SAFA Tomi Pero, aritehti SAFA Suomen Aritehtiliiton ilpailusääntöjen muaisia ammattijäseniä palintolautaunnassa ovat Malviala, Karinen, Virjo, Hurme, Viljaa, Auer ja Pero. Palintolautaunnan asiantuntijoina toimivat: Kangasalan aungilta: Kirsti Raulo, energiatehouus, elinaariestävyys Kati Halonen, hyvinvointi Timo Harra, raennuttaminen Hannaaisa Haanpää, ruoahuolto ja siivous Jari Järvinen, pihat ja asvillisuus Kilpailussa noudataan Suomen Aritehtiliiton ilpailusääntöjä. 1.6 Kilpailuohjelman hyväsyminen Kilpailun järjestäjät, ilpailun palintolautaunta seä Suomen Aritehtiliiton ilpailutoimiunta ovat hyväsyne tämän ilpailuohjelman liiteasiairjoineen. 1.7 Kilpailuasiairjojen luovutus ja ätö Kilpailuohjelma ja muu ilpailumateriaali on ladattavissa ilpailun internsivuilta osoitteesta Kilpailijoilla on oieus ätää ilpailun artta- ja uva-aineistoa ainoastaan ilpailuehdotusen laatimiseen. Aineiston osittainenin ätö muuhun taroituseen on iellty. 1.8 Kilpailun aiataulu Kilpailuaia alaa ja päättyy Kilpailun tulos pyritään julistamaan vuoden 2020 alussa. Ramboll Oy:stä: Elina Uusitalo, raennuttaminen Palintolautaunta voi uulla tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Palintolautaunnan sihteerinä on aritehti Mervi Savolainen, WSP Finland Oy. Palintolautaunnan sihteeri ja asiantuntijat eivät osallistu päätösenteoon. 3

6 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Ohjelma-asiairjat Ohjelma-asiairjoja ovat tämä ilpailuohjelma seä sen liitte: 1. Kilpailualueen ja asemaaavan sijainti ja rajaus (pdf) 1: Kilpailualueen sijainti (ortouva) 1: Kartta Ojala-Lamminraha alueraenteesta (pdf) 4. Yleisaava (pdf, dwg) 5. Asemaaava (pdf, dwg) 6. Kilpailualueen rajaus asemaaavassa (pdf) 1: Pohjaartta (dwg) 8. Kilpailualueen rajaus pohjaartassa (pdf) 1: Koulun 3-6 l tilalutelo 1. vaihe (pdf) 10. Koulun 7-9 l tilalutelo 2. vaihe (pdf) 11. Pienten lasten ysiön tilalutelo (pdf) 12. Liiuntaiston suunnitelmat (dwg ja pdf) 13. Alustavia atusuunnitelmia 14. Näymäuvia Lamminrahasta asemaaavan luonnosvaiheessa 15. Katunäymä (havainneuva) Mossin istoadulta ouluesusen suuntaan 16. Lamminrahan laatuäsiirja 17. Lamminrahan yleissuunnitelmaartta vuodelta Alustava perustamistapalausunto 19. Kooste oululaisten (7-l) työpajan (pvm ) ideoista Kilpailuaineisto on ladattavissa ilpailun internsivulta Kilpailuun osallistuvalla on oieus ätää tämän ilpailuohjelman uvia, arttoja ja muuta liiteaineistoa vain ilpailuehdotusen laatimista varten. Lisää artta-aineistoa on nähtävissä osoitteessa Kilpailua osevat ysymys ja lisäohje Kilpailijoilla on oieus esittää ohjelmaa osevia ysymysiä ja pyää lisäselvitysiä ilpailun aiana. Kysymys varustaan nimimerillä ja toimitaan sähöpostilla osoitteeseen mervi.savolainen@wsp. com. Otsioenttään meritään Lamminrahan ouluesus. Kysymysten tulee olla perillä viimeistään lo tai lo Kysymys ja palintolautaunnan vastaus niihin julaistaan ilpailun intern-sivulla viimeistään ja Kilpailun rataiseminen ja tulosten julaiseminen Arvioinnista laaditaan pöäirja, joa sisältää ilpailun yleisarvostelun seä ehdotusohtaisen arvioinnin. Kilpailun tulos julistaan palintojenjaotilaisuudessa, jona ajanohta ilmoitaan myöhemmin. Kilpailu pyritään rataisemaan vuoden 2020 alussa. 2.4 Kilpailuehdotusten näteillepano Arviointiin hyväs ilpailuehdotus asaan yleisöommentointia varten nähtäville myöhemmin ilmoittavalla tavalla arvostelutyön aiana. Kilpailutöitä oseva palaute esitellään palintolautaunnalle ja lautaunnalla on oieus ätää palautta arviointityönsä pohjana. Kilpailun tulosten julistamisen jäleen asaan palintolautaunnan arvostelupöäirja nähtäville ilpailun intern-sivulle. Kilpailun tulos julaistaan ilpailun verosivuilla, Suomen Aritehtiliiton verosivuilla seä Aritehtuuriilpailuja-lehdessä. 4

7 2.5 Jatotoimenpite ilpailun jäleen Palintolautaunta antaa ilpailun järjestäjille suositusensa jatotoimista ilpailun tulosen perusteella. Tavoitteena on tehdä suunnittelusopimus ouluesusen pää- ja aritehtisuunnittelusta voittaneen ehdotusen teijän anssa. Kilpailun järjestäjä neuvottelee ilpailun voittajan anssa suunnittelutoimesiannosta. Raennusen toteutusmallia ei ole vielä päätty. 2.6 Kilpailuehdotusten ätöoieus Kilpailun järjestäjillä on omistusoieus palittuihin ja lunasttuihin ilpailuehdotusiin teijänoieuden jäädessä ehdotusen teijälle. Lisäsi ilpailun järjestäjillä on oieus julaista aii ehdotus ilpailun intern-sivuilla. Kilpailun järjestäjillä on oieus julaista palittujen ja lunasttujen töiden materiaalia orvausta. Myös Suomen Aritehtiliitolla on oieus palittujen ja lunasttujen ilpailuehdotusten julaisemiseen ilpailun järjestäjien niin eriseen päättäessä. Järjestäjällä on oieus ätää hyväseen muiden palittujen tai lunasttujen ehdotusten aiheita ja ajatusia teijänoieuslain muaisesti. 2.7 Kilpailun ieli Kilpailuehdotus ja ilpailun asiairjat laaditaan suomen ielellä. 2.8 Ehdotusten vauuttaminen ja palautus Kilpailun järjestäjä ei vauuta eiä palauta ehdotusia. Lamminrahan ouluesusen termejä: Varhaisasvatus: päiväoti (0-5 -vuotiaat) Esios: luoa 0 (6-vuotiaat) Aluos: luoat 1-2 (7-8 -vuotiaat) Perusos: luoat 1-9 (7-15 -vuotiaat) Pienten lasten ysiö: varhaisasvatus, esios ja aluos (0-8 -vuotiaat) Koulu: luoat (9-15 -vuotiaat) Kouluesus: oonaisuus, johon uuluvat pienten lasten ysiö seä oulu 5

8 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 Ojala-Lamminrahan alue Ojala-Lamminrahan alue on ysi Tampereen seudun merittävimmistä uusista asuin- ja työpaia-alueista. Alue sijaitsee hyvällä paialla valtatien 12 (Lahdentien) varressa aivan Tampereen ja Kangasalan rajalla, utauinin aunien esustojen olivälissä. Tampereen ja Kangasalan esustoihin seä Tampereen yliopistollisen sairaalan työpaiaesittymään mataa alle vartissa myös bussilla. Lamminrahassa varaudutaan myös raitiotiehen parhaillaan Tampereen esustasta itään raenteilla olevan linjan jateena. Vuoteen 2040 mennessä Kangasalan Lamminrahaan on raentunut oti 8000 asuaalle ja Tampereen Ojalaan 5000 asuaalle. Lamminrahasta raentuu errostalovaltainen alue, Ojalasta taas omaotitalovaltaisempi. Noin ol Lamminrahan asuntoerrosalasta on errostaloissa, olmasosa pienerrostaloissa, rivitaloissa, aunipientaloissa tms. ja viidesosa omaotitaloissa. Lamminrahan ouluesus tulee palvelemaan näitä umpaain aunginosaa. Tulevaisuudessa Lamminraha on tiivis auni laajojen msäalueiden äärellä. Palvelut, naarit ja jouoliienne ovat tuolloin lähellä ja asuailla sujuva ari. Toisaalta msiöiden udelma risteilee alueen sisällä ja joaisesta odista tulee olemaan enintään 100 mrin mata msään. Luontoliiujaa ilahduttavat poluverosto, ladut, alliomäien ja rehevien painanteiden vaihtelu, näöalauulat ja läheinen luonnonsuojelualue. Kouluesusen länsiolelle raenntava Lamminrahan liiuntaisto tulee täydentämään tarjontaa mm. teonurmientällä, hiihtomaalla ja BMX-radalla. Msäisyys ja vehreys seä liiunnan ja reilyn ilo ovat Lamminrahan valtteja ja suunnittelun johtotähtiä niin ortteleiden, atujen uin ouluesusenin osalta. Kilpailualue on osa Lamminrahan esustaa, jonne sijoittuu ouluesusen lisäsi myös seä Ojalaa tä Lamminrahaa palvelevia aupallisia palveluita. Alueiden palvelut on haluttu esittää yhteen imeen palveluiden elinvoiman ja esustan elävyyden masimoimisesi. Kouluesusella sisäänäynteineen ja ihmisvirtoineen on täreä rooli osana aunginosan elävää esustaa ja palveluiden elinvoiman tuemista. Kouluesus elää seä päivisin, iltaisin tä viionlopisin. Kouluesus avautuu Lamminrahaa ja Ojalaa yhdistävän pääadun, Mossin istoadun varteen ja sen maantasoerros määrittää useamman sadan mrin matalta jalanulijan ävely-ympäristön houuttelevuutta. Lamminrahan raentaminen on jo alanut valtatien 12 eritasoliittymällä, joa valmistuu v Samoin vuonna 2020 äynnistyy Ojala-Lamminrahan sisäisen unnallisteniian raentaminen. Ensimmäis asuaat muuttavat Ojalaan arviolta vuosina ja Lamminrahaan vuonna Lamminraha Lamminrahan sijainti 6

9 OJALA-LAMMINRAHKAN SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISTILANNE evät 2019 Kuntaraja Osayleisaavojen orttelialue Ensimmäis asemaaavat, hyvästy lautaunnissa Näsijärvi Raenteilla olevat hane (Lamminrahan eritasoliittymä) Suunnitteilla, raentaminen arviolta (Katuhaneita ja Tre-Kla latu- ja uloilureitti) 9 Lamminrahan ouluesus (sis. päiväoti) Jy vä s y lä n tie vt Lamminrahan liiuntaisto OJALA TRE KLA Ata nvä ylä LAMMINRAHKA RISSO natu Risso län v y äs Jy VATIALA Kartta Ojala-Lamminraha alueraenteesta 7 vt 12 a rat

10 Havainneuva raennusen sijainnista atunäymässä 3.2 Lamminrahan ouluesus Lamminrahan ouluesus sijoittuu merittävään paiaan Lamminrahan esustaan Mossin istoadun varteen ja torin pohjoisreunaan. Se on ensimmäisiä alueelle nousevia raennusia ja sillä on siten iso meritys alueen maamerinä ja identitein luojana. Kouluesus ympäristöineen tulee olemaan alueen auniuvallinen ja toiminnallinen ydin. Lamminrahan ouluesuseen tulee vuosiluoat 3 9 sisältävä oulu (930 oilasta) seä pienten lasten ysiö (306 lasta), jossa toimivat varhaisasvatus, esios ja luoat 1-2. Vuosiluoien 3-9 oulu on Kangasalan ja Tampereen aunien yhteishane. Pienten lasten ysiö on Kangasalan aungin oma hane. Tämän vuosi tiloja äsitellään erillisinä ysiöinä, vaia raennus onin taroitus liittää yhteen. Perusosessa ja varhaisasvatusessa painotaan Lamminrahassa liiuntaa ja reilyä. Kouluesusen tontti sijoittuu laajan msäisen alueen reunaan ja liiuntaiston viereen, miä mahdollistaa moniolisen liiumisen ja reilyn aiina vuodenaioina. Haneen aiataulutavoitteena on ouluesusen 1. vaiheen valmistuminen esäuussa Toisen vaiheen raentaminen ajoittuu vuosille Toisen vaiheen valmistuttua on Lamminrahan ouluesus yhtenäinen perusoulu. Kouluesus toteutaan ahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa raennaan tilat vuosiluoille 3 6 seä pienten lasten ysiö. Toisessa vaiheessa valmistuu tilat vuosiluoille

11 js esa jl js esa js esa 3.3 Kilpailualue ja sen ympäristö Kilpailualue äsittää ouluesusen tontin. Tontti ja sen ympäristö on nyyisin raentamatonta msää. Kangasalan auni omistaa alueen. Tontin laajuus on m 2. Kilpailualue rajautuu oillisessa ja idässä Mossin istoatuun, elässä toriin ja leiiistoon. Pohjoisessa alue rajautuu tonttiatuun, jona pohjoisolelle aavoitaan seuraavassa asemaaavoitusvaiheessa errostalovaltaista asutusta. Tontin länsiolelle sijoittuu laaja liiuntaisto, johon toteutaan mm. palloenttä/luisteluenttä ja muita liiuntapaioja. Liiuntaistoa on mahdollista ätää myös oulun välituntialueena. Mossin istoadun toiselle olelle ouluesusen tonttia vastapäätä tullaan seuraavassa asemaaavavaiheessa aavoittamaan errostalovaltaisia ortteleita. Ojala-Lamminrahan isoin päivittäistavaraaua sijoittuu torin eläoliseen ortteliin. Kouluesusen eläolelle sijoittuvien orttelien errosluvusi on asemaaavassa määritelty enintään III - V u3/4. Tori seä Mossin istoatu ouluesuselta elään toteutaan ävelypainotteisena shared space -alueena, jossa jalaäävät ja ajorata ovat samassa tasossa ja adun ylitysohta joustava. Tuon osuuden seä toriin ja Mossin istoadun itäoliseen auioon (Kyläunauio) rajautuvien ortteleiden maantasoerroseen on asemaaavassa määrätty sijoittavasi liiilaa. Liiiloja palveleva lyhaiainen asiointipysäöinti sijoittuu Kyläunauiolle seä ahdelle LPY-alueelle. Kouluesusen eläolitse torin ja Kyläunauion autta ulee itä-länsisuuntainen julisten ulotilojen aseli ja ävely- ja pyöräilyreitti, joa yhdistää esustan itä- ja länsisuuntais viheralue. Kilpailualueen itäolella oleva Mossin istoatu voidaan toteuttaa Lamminrahan esustan alueella jouoliienneatuna ja sille on asemaaavassa osoittu ohjeellinen raitiotien linjaus. Jouoliienneatu on taroitus toteuttaa Kuuranadun leniadun valmistuttua ja tällöin ysityisautoliienne ataistaisiin istoadulla ainain torin ja viereisten C-ortteleiden ohdalla. Raitiotiepysäin varaus on Kyläunauiolla. Shared space -alueelle seä ouluesusen tontin pohjoisosan ohdalle sijoittuvat linja-autopysäit Tampereen esustaan johtaville linjoille. Kouluesusen tontin ohdalle Mossin istoadulle tulee jonin verran adunvarsipysäöintiä. Kilpailualueen pohjois- ja itäolisen alueen asemaaavoitus ei ole vielä vireillä. Kilpailualueen raja 1:1000 rt NHAARA p emt LAMMINRAHKAN LIIKUNTAPUISTO Msäpolu 1532 YL IV MOSSIN PUISTOKATU [1532,1527,1531] 6 u tu YNMÄKI 6 hule-9 Kilpailualueen rajaus ma-hule ltop auuva t yht js esa 1527 LPY C-2 auuva 34dBA KYLÄPUUNAUKIO V u3/4 ltop ltop IV u3/4 rt 1530 C IV u3/4 pa 400 v spr hule-17 [1531,1527] pt KOTIPIHLAJANKUJA 9

12 Viistohavainneuva aavan luonnosvaiheesta Viistohavainneuva aavan luonnosvaiheesta 10

13 ar Z Rp9 Rp Rp Rp t t t t II Riimuuja t t Suitsiuja Z Z Hinantie Valjasuja t t Aisaellontie t t rp rp rp t js esa 34dBA 147 jl dBA js esa js esa PITÄMYSPUUNKUJA (1508) h JA] 3m 1516 A II u3/ [TAIKAKIEPPI] TAIKAKUJA h 1514 A II u3/4 0 h (1515) (1516) II u3/ AO IIu3/ A 5100 VL-5 TAIKAKIEPPI 850 VL-5 PUNKI 3m 100 m 3m 32dBA [RISSONKATU] hule-9 Rp7 Rp6 II u3/4 VL-6 Z Solauja ÄOSAN ASEMAKAAVA, 785 le 3m mev+ hule-9 su (1518) 3m h 3.4 Asemaaava Lamminrahan alue asemaaavoitaan useassa osassa. Ensimmäisen vaiheen asemaaava on hyvästy Kangasalan valtuustossa ja se äsittää Lamminrahan eläosan sisältäen mm. esustan ouluesusineen ja aupallisine palveluineen A 7800 (1513) [TAIKAKIEPPI] 5m IVu3/4 3/4 hule-9 pt [RISSONKATU] (1519) 1533 ET EV-8 (1523) II u3/ A 00 Luoiuja [RISSONKATU] hule-9 pt Päitsiuja lpa p 3/4 mev-1 maa 2/3 32dBA 1519 A 4700 KUKKULANKATU I u3/4 [HALTIJANKAARI] vl 7m h Marhamintauja II u3/ A /3 Iu3/4 HALTIJANKAARI II u3/4 (1519,1523) ao pt 7m ao 1524 A 5300 HINKANPOLKU Z [RISSONKATU] 7m lpa p [HALTIJANKAARI] /t/h (1522,1523) (1524) Riesontie Riesontie 1520 A IIu3/ LOITSUKUJA VL-5 hule-9 le h Riesontie [HALTIJANKAARI] LOITSUKUJA 1522 A 5200 lpa p lpa p II u3/4 II u3/4 II u3/4 2/3 I 2/3 /t/h [HALTIJANKAARI] lpa p 1521 A IIu3/ [HALTIJANKAARI] lpa p 5m 5m + maa RISSONKATU maa 1511 KTY UUNONHAARA LONKIOHYYNMÄKI VL A TIETÄJÄNKATU v hule-17 Lamminrahan eläosan asemaaava 5m (1520) 5m LAMMINRAHKAN LIIKUNTAPUISTO V 1525 A 2/ VI /t/h VL-6 V IV Kouluesusen tontti on asemaaavassa osoittu yleisten raennusten orttelialueesi (YL). Tontin raennusoieus on m 2. Kerrosluvusi on meritty IV. Raennusen tulee ainain osittain rajautua atulinjaan tiiviin atutilan aiaansaamisesi. Tontin torin oleisessa ulmassa ovat julisivut asemaaavan muaan auniuvallisesti erityi- vähintään ahta eri talotyyiä. a Raennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liie- ja/tai toimistoraennusia. sen merittäviä ja raennusessa tulee y sijainti. olla vahva Luu osoittaa orttelissa sallitun päivittäistavaraaupan suurimman sallitun pa 3000 errosalan. su aritehtoninen Ohjeellinen alueen idea. osa, johon voidaan raentaa omaotitaloja. ao Voimajoa varten varatu alueen osa. Ohjeellinen urheilu- ja leiialueesi varattu alueen osa. Alueella voidaan u viivtää hulevesiä louheraenteessa. Ohjeellinen leiientäsi varattu alueen osa. Johtoa varten varattu ohjeellinen alueen osa. Tontti jaaan le myöhemmin ahdesi tontisi, oulun Ohjeellinen lämpöesuselle varattu alueen osa. lä YLEISMÄÄRÄYKSET: tontisi ja Kangasalan pienten lasten ysiön tontisi. Koulun tontin oosi arvioidaan m 2 Raentamisessa tulee ottaa huomioon radonin esiintyminen alueella. Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa maston ja siihen liittyviä emt KAIKKIA KORTTELEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: tuiasematiloja (10m x 10m). Ohjeellinen istomuuntamolle varatu alueen osa. Muuntamo on sijainniltaan ja maastollisesti sovittava maisemaan. ja Korttelin suunnittelun äynnistyessä tulee olla yhteydessä alueen sähöveroyhtiöön. Korttelista tulee tarvittaessa varata paia istomuuntamon sijoittamista v pienten lasten ysiön tontin oosi m 2 suunnitelma ennen raentamiseen ryhtymistä ja se tulee toimittaa raennusvalvonnalle. varten tai vaihtoehtoisesti varata tila iinteistöstä iinteistömuuntamon sijoittamista. varten. Muuntamotilan tulee sijaita atutasossa ja ulu tilaan tulee olla suoraan - Harraste-, ooontumis-, sauna- ja yhteistiloja, talopesuloita, uivaushuoneita tai työtiloja, joiden äöstä ei aiheudu häiriötä asumiselle. Työtilojen yhteenlastu errosala saa olla enintään 10 % asemaaavan tontille meritystä raennusoieudesta. Harraste- ja ooon- Ohjeellinen alueen osa, jolle sijoitaan jätelajien eräyspaia. Paia varataan usean lähitontin yhteiseen ätöön. Asemaaavaan merittyä tulvareittiä ei tarvitse huomioida Ohjeellinen ilpailussa. alueen osa, jolle voidaan raentaa yhteisätöautojen Merinnällä osoitaan ortteli, johon on vesihuollon annalta todennäöisimmin spr mahdollista toteuttaa sprinlaus. Mahdollisuus sprinlausen toteuttamiseen tulee selvittää alueen vesilaitoselta ennen raennussuunnittelun äynnistämistä. yap Huleved johdaan pysäöintipaioja. maa Maanalaisen tai pihaannen alla sijaitsevan autosäilyspaian raennusala. iinteistöohtaisia jäteastioita. Maanalaiseen tai pihaannen alla sijaitsevaan pysäöintitilaan saa sijoittaa atualueella tessa asemaaavan vaatimia orttelin aiien tonttien eenpäin. autopaioja tonttirajoista Tontin pohjoisnurassa on ohjeellinen errosluvun ja raennusoieuden lisäsi. Maanalaiseen istomuuntamolle pysäöintitilaan saa sijoit- varattu riipmatta. ma-1 Maanalainen tila, johon saa sijoittaa useamman maanalaisen errosen tai useamman ellarierrosen. Kellarierros saa raentaa aavassa osoitun taa asemaaavan vaatimia orttelin aiien tonttien autopaioja tonttirajoista riipmatta. ma-hule Ohjeellinen alueen osa, jolla voidaan viivtää hulevesiä maanalaisessa alueen osa. Tontilla on vtäläpäisemättömien raennusen meluisimmalle julisivulle. pintojen hulevesien viivys hoidtava orttelialueella viivysraenteessa. hule-9 Ohjeellinen alueen osa, joa varataan hulevesien viivtämiseen. -paneeleja. Keräim ja paneelit tulee suunnitella osasi raennusen aritehtuuria. Vtä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivtää Asemaaavassa osoitun raennusoieuden lisäsi C- ja A-ortteleissa saa raentaa: orttelialueella siten, tä viivysraenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 1m siten, tä määritty tulee olla 3 joaista sataa vtäläpäisemätöntä pintaneliömriä ohden. näiden tarvitseman äävätilan. Viivysraenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin uluttua tätymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 1m 3 tumistilojen tulee olla oo orttelin yhteisessä äössä. hule-17 Vtä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivtää orttelialueella siten, tä viivysraenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,7m joaista vtäläpäisemätöntä pintaneliömriä 3 joaista sataa vtäläpäisemätöntä pintaneliömriä ohden. Viivysraenteiden - Kasvihuoneita tai olilämpimiä viherhuoneita tulee tyhjentyä 12 tunnin uluttua tätymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu - Lasittuja parveeita ylivuoto. - Luhtiääviä - Ilmastointionehuoneita ja muita vastaavia. Ohjeellinen tulvareitille varattu alueen osa. tu Yllä mainittuja tiloja varten ei tarvitse raentaa autopaioja. ohden. Msäpolu 1510 KTY VI VIII Riesonpolu 1532 YL IV maa LPY II 2/3 +I 1509 C VL-6 ma-1 V 1530 RISSONKATU 8800 pt V u3/ C-2 00 Vu3/4 2/3 u3/4 I II I 1/2 I Iu1/2 + I vl ge-1 maa IVu3/ m + 3 m aava-alueen rajan uloolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Korttelin numero. Kadun, tien atuauion, torin iston tia muun yleisen alueen nimi. Raennusoieus errosalaneliömreinä. (1521) pt pt maa emt hule-9 spr hule-17 [TIETÄJÄNKATU] [1510,1511] [TIETÄJÄNKATU] z rt (1525) (1526,1511) u spr hule-17 [RISSONKATU] ma-hule 5m 5m su 11 jl -1 auuva v hule-17 ge-1 [1532,1527,1531] maa (1527,1509,1525, 1530,1528,1532, 1526) (1509,1510,1511,1526) 32dBA v spr [1510,1527,1509] auuva tu auuva 34dBA rt ltop auuva -1 Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Murtoluu roomalaisen numeron edessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa ellarierrosessa ätää errosalaan lutavasi tilasi. Murtoluu roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta ullaon tasolla saa ätää errosalaan lastavasi tilasi. Raennusalan osa, jolla raennuseen saa ellarierrosen asemasta raentaa errosen. Raennusala. Raennusalan osa, jolle tulee sijoittaa pientaloja, tyjä pientaloja, rivitaloja, pienerrostaloja ja/tai luhtitaloja. Alueella tulee olla pientaloja ja Ohjeellinen alueen osa, joa tulee jättää raentamatta MOSSIN PUISTOKATU pa 3000 v (1527,1509, 1528,1530) 32dBA 32dBA t yht js esa js esa pt uloa. Alueen sähöveroyhtiö määrittää muuntamotilan taremmat tenis vaatimus tapausohtaisesti. Muuntamotilaa tulee suunnitella yhteistyössä alueen sähöveroyhtiön anssa raennusen muun suunnittelun yhteydessä. Kiinteistön raentajan tulee olla yhteydessä alueen sähöveroyhtiöön mahdollisimman hyvissä ajoin suunnitelmien ja toteutusen yhteensovittamisesi. Korttelin tai adun alueelta otuissa allioperänäteissä on havaittu ohonneita rasasmalli - tai riipitoisuusia. Miäli alueella louhitaan allioperää, tulee alliperästä tehdä lisätutimusia tarempien rii- tai rasasmallipitoisuusien ja siten louhinnoista aiheutuvien mahdollisten haittavaiutusten selvittämisesi. auuva auuva 34dBA auuva 34dBA js esa a 34dBA auuva IV u3/4 VII ltop 34dBA auuva 1506 KTY ma dBA /t/h auuva js esa V KYLÄPUUNAUKIO V u3/4 IV u3/4 IV u3/4 IVu3/4 maa V u3/4 VL-6 maa ltop ltop ltop 34dBA v ge-1 hule-17 (1504,1505,1506,1507,1508) js esa 34dBA 1530 C /t/h 1508 C C KUURANKATU 2/ KTY IV u3/4 KOTIPIHLAJANKUJA PIHAKUUSENKUJA II u3/4 I Vu3/4 + IVu3/ LPY IV 1504 KTY-10 V VI V IVu3/4 2/3 IVu3/4 IVu3/4 jl rt rt pys lpa p (1507,1508) [1504,1506,1508] rt rt pys rt pa 400 v spr hule-17 [1531,1527] pa 500 v [1504,1506,1507,1508] (1507,1508) [TAITAJANKATU] auuva (1528) js esa v spr hule-17 [1527,1531] [KUURANKATU] 32dBA 32dBA pt v [1505,1504,1506] pt pt yap v (1528,1529,1530) (1505,1507,1508) h z ONNIPUUNKUJA TAITAJANKATU /h 1529 A VL-6 KYLÄPUUNPUISTO VP II 1507 A TY-10 III 3600 TAITAJANKULMA Ohjeellinen yleiselle jalanululle ja polupyöräilylle varattu alueen osa. Ohjeellinen uloreitin linjaus. Katualueen osa, joa voidaan toteuttaa jouoliienneatuna. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ohjeellinen raitiotien linjaus. Linjaus sisältää varausen raiteenvaihtopaialle ennen päätepysäiä. Pysäiauiota suunniteltaessa ja toteuttaessa tulee säiltää mahdollisuus sijoittaa pysäi aavaartalle merittyä ohjeellista pysäin paiaa lännemmäsi, lähemmäs Mossin istoatua. Ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan sijoittaa raitiotien pysäi. Ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan raentaa pysäöintialue esim. aunipientalojen tarpeisiin. Suluissa olevat numerot osoittavat ne orttelit tai orttelin osat, joiden autopaioja alueelle saadaan lasennallisesti sijoittaa. Haasuluissa olevat numerot osoittavat sen orttelin, alueen tai orttelin tai alueen osan, jolta autopaioja saadaan lasennallisesti osoittaa. Hidasatu. Kadulla pyritään alentamaan ajonopeusia esimerisi raentein, pintamateriaalein ja istutusin seä adunvarsipysäöinnin avulla. Hidasadut suunnitellaan ja toteutaan moniätöisinä aunitiloina, jota innostavat esimerisi leiiin, oleseluun ja liiuntaan. Kadulle voidaan sijoittaa osa siihen rajautuvien ortteleiden autopaioista. Ohjeellinen adun alittavan ävely- ja pyöräily-yhteyden sijainti. Ohjeellinen adun ylittävän ävely- ja pyöräily-yhteyden seä latuyhteyden Maantien suoja-alueesi varattu alueen osa. Alueelle ei saa sijoittaa raennusia, raennelmia eiä mainosia. Alueelle voidaan sijoittaa suoja-aitoja ja -valleja. Kaiesta voimajohtoalueelle tai sen läheisyyeen sijoittuvasta raentamisesta tulee pyää voimajohdon omistajalta erillinen risteämälausunto. Etäisyys voimajohdon enimmäisriiman ja tien pinnan välillä tulee olla vähintään 8,7m. Johtoa varten varattu alueen osa. Raentamisen aiaisiin hulevesiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Liais ved tulee ensisijaisesti imetää työmaa-alueilla; imetämättä jäävät ved johdaan tilapäisten laseutusaltaiden autta maastoon (vesipinta-ala vähintään 5 % allasta uormittavan työmaan pinta-alasta ja syvyys noin mri). Raentamisen aiaisesta hulevesien hallinnan toteuttamisesta tulee tehdä Tontti tulee aidata asemaaavassa osoittua viheraluta vastaan työmaan ajasi. Työmaatoimintoja ei saa sijoittaa viheralueelle. Kiinteistöjen väestönsuojatilat saa toteuttaa yhteisjärjestelynä. Kulun tontille saa osoittaa ahden tontin autta. Palotenisiä rataisuja suunniteltaessa voidaan orttelia äsitellä yhtenä oonaisuutena, miäli orttelin raennus ovat samaa paloluoaa. Tontin rajalle ei tarvitse tällöin raentaa rajaseinää/ palomuuria. Tonttien rajalle saa esimerisi aunipientaloissa tarvittaessa raentaa yhteisen palomuurin. Raennusia saa raentaa lähemmäs uin 4 m päähän tontin rajasta. Muita uin asuinhuoneen pääiunoita saa raentaa lähemmäs uin 8 m päähän viereisestä raennusesta. Sprinlausta vaativat raennushane ohjataan ensisijaisesti ortteleihin 1528, 1529, 1530, 1509, 1525 ja 1526, joissa sprinlaus on vesihuollon annalta todennäöisimmin mahdollista toteuttaa. Alueen asuiniinteistöjen jätehuolto toteutaan lähieräysjärjestelmällä. Asuiniinteistöillä ei sallita Asuinraennusten oleseluun ätävät piha-alue tulee toteuttaa niin, tä liienteen aiheuttama A-painottu esiäänitaso ei niillä ylitä päiväaiaan 55 db(a) (LAeq,7-22). Tarvittaessa oleselualue tulee sijoittaa raennusmassan suojaan tai muulla tavoin suojata melulta. Alueen raentumisen vaiheistumisen mahdollis vaiutus asuinortteleiden piha-alueiden melutasoon tulee tarastaa raennussuunnitteluvaiheessa. Asuinraennusten oleseluun ätävillä parveeilla liienteen aiheuttama A-painottu esiäänitaso ei saa ylittää päiväaiaan 55 db(a) (LAeq,7-22). Tarvittaessa parvee tulee suojata melulta lasitusin. Parveeita ei tule sijoittaa julisivuille, joilla päiväajan esiäänitaso ylittää 65 db(a). Asuinraennusissa, joissa julisivuun ohdistuva A-painottu päiväajan esiäänitaso ylittää 65 db(a), asuntojen ei tule avautua ainoastaan Etelän suuntaisille attopinnoille tai julisivuihin tulee olla mahdollista sijoittaa aurinoeräimiä ja - Kerrostaloissa toisesta errosesta ylöspäin asunnoista erillisiä irtaimistonsäilystiloja ja - Kaiissa errosissa porrashuoneen 15 m2 ylittävää tilaa, miäli se lisää viihtyisytä ja parantaa tilasuunnittelua. Lisätilaan tulee sijoittaa ysi oleselupaia per porrashuone. Asemaaavassa osoitun raennusoieuden lisäsi KTY-ortteleissa saa raentaa: - Kellarierrosia atutason alaolelle - Ilmastointionehuoneita ja muita vastaavia. Yllä mainittuja tiloja varten ei tarvitse raentaa autopaioja. Alueella noudataan aungin taideohjelmaa tai muutoin taiteen ja/tai viherraentamisen prosenttiulttuuria. Tontin rajalla asemaaavassa osoittua viheraluta vastaan on säiltävä luonnollinen maanpinnan oreusasema. Korttelin ja tontin sisäis oreuserot on hoidtava ensisijaisesti raennusten avulla. Mahdollis välttämättömät luisaus ja tuimuurit on toteuttava oonaisuudessaan tontin olella. maa hule-17 ge-1 spr [1531] [KUURANKATU] 32dBA maa pt u3/4 + 2/3 I 2/3 Vu3/4 ge-1 [1507,1508,1506,1504] (1529) v 32dBA (1507,1508) hule-9 ge-1 II u3/4 2/3 I hule-9 TY-11 III 3200 v v VL 1500 TY-10 III v su pt + ET 1502 TY-10 III 3200 maa lä 1501 EN-4 III 6000 TY-10 III 2400 v - Samaa iunajaoa tai mu - Samaa julisivuväriä saa o Raennusen julisivujen tulee lisia ja julisivun jaamista eril adun tai auion oleista maa materiaalilla tai väritysellä. LISÄKSI C- JA A-KORTTELEISSA Massoittelu, julisivut ja attopi Raennusten attomuoto tulee rinen. Kaii raennusen tilat m raennusmassan päävaipan sis asemaaavaan merityn auion C-ortteleiden ja A-ortteleide Pääätötaroitusen muaist tilojen pääiunoita, myös maan muiden vastaavien julisivuun pituus ylittää 12 mriä. Kadun samaa materiaalia ja väriä ui Kooojaatujen ja auioiden va Maantasoerrosen julisivut v vähintään ysi pääätötaroit u. Alueen julisivujen värisäv Katujen varrella olevien raenn tulee orostaa atosella. Kerro Estetömän sisäänäynnin asu Parvee tulee ooojaatuje vaan merittyjen auioiden vars raennusalan rajan enintään a Parveeita ei ooojaatujen Kooojaatujen tai auioiden Katualueelle ei saa sijoittaa lu Pihat Korttelin raennus tulee ma tavat pienimittaaavaisia, suoja (ei ose orttelia 1518) raen väliin jäävästä pihatilasta muod Nelierrosissa (olme errosta noilla tulee olla oma piha, joa nusella. Asuntopihalle tulee ol Korttelin iinteistöjen pihojen tu äössä luuun ottamatta asu tulee olla ysi oo orttelin yh Kerrostalovaltaisissa ortteleiss oleselupaia. Leii- ja oles Korttelin uluväylät ja ajo-yht miäli alueiden altevuud sen Korttelien yhteispihat Muut uin leii-ja oleselupai istuttaa utarhamaisisi pihan ja pensaita seä eri aiaan u asveja. Piharaentamisessa tu olevien raennusten väliin tule Muiden uin asuntopihojen piha liittävä raennuslupa-asiairjo vaatimus ja hulevesien viivys LISÄKSI Y-KORTTELISSA: Kadun varren julisivut eivät sa maantasoerrosessa. Kadun v materiaalia ja väriä uin muu j LISÄKSI KTY-KORTTELEISSA JA Valtatien varrelle ja Mossin i raennusia, joiden pität sivut Mossin istoadulle päin. KTY umpinaisia, vaan niille tulee ava tulee olla samaa materiaalia j Valtatien ätäjille suunnatut li olelle ei saa sijoittaa vaihtuv liiepaiailpiä. Alueen julisivu tulee aidata. LISÄKSI LPY-KORTTELEISSA: Pysäöintilaitosen julisivut ei toteuttaa viherseiniä tai muulla Pintapysäöintialueilla (ei ose viiden auton jäleen on u. AUTOPYSÄKÖINTI: Autopaiojen vähimmäismäärä pääätötaroitusen muaise C-orttelit, KTY-orttelit ja A- rivitalot, pientalot ja pi Kerrostalot: ARA-ohde: asumisen vieraspysäöinti: Liie- ja toimistotilat: Muut A-orttelit ja AO-ortteli: rivitalot, pientalot ja pi errostalot: ARA-ohde: asumisen vieraspysäöinti: Liie- ja toimistotilat: YL-ortteli: Tontille saa raentaa enintään lasten ysiön ätöön. Koulun Kaiissa ortteleissa opiselijapysäöintinormi tarastellaan ta Miäli osa pysäöintipaioista v pienentää eriseen aavoituse Miäli autopysäöintipaioja to non yhteistä pysäöintipaioje prosenttiosuudella (esim. asum Pysäöintipaiamäärää voidaa tipaiatarpeen perusteella vo C-ortteleissa seä A-orttele esitysti, myös pientalojen j yhteeen. Korttelissa voi uite tuilla pysäöintialueilla ja -laito alueen pysäöintinormissa. Näi adunvarsipaioille, miäli se o C-ortteleissa seä A-orttele - Maan tasoon saa toteuttaa paioja, enintään viisi au - Muita pysäöintipaioja e Asuinortteleissa (A) mahdollis on enintään 10 autopaiaa. Y sin tai esim. irtaimisto- tai ulo Pysäöintilaitoseen ajo avolui Kaiien pysäöintipaiojen to tarve, miä tulee huomioida or PYÖRÄPYSÄKÖINTI: Pyöräpaioja on raenntava Asuminen: Toimistotilat: Kivijalaliiilat: Päivittäistavaraaua: Muut liiilat: KTY- ja TY-orttelit, muu ui Y-ortteli: Erityisasumisen, palveluasumise tapausohtaisesti. Kaii pyöräpysäöintipaiat tul on oltava luitussa ja atussa tulee olla attuja. Vähintään tulee olla valaistuja. Pyöräpai Asuinraennusten uloiluväline tulee huomioida tavarapyörien, Päiväodin yhteeen tulee vara

14 3.5 Kilpailun tavoitte Uuden aunginosan maameri ja ohtauspaia Lamminrahan ouluesusesta tavoitellaan oo uuden asuinalueen ohtauspaiaa, joa on avoin aamusta myöhäisiltaan. Sitä ätävät aii iäluoat vauvoista vanhusiin. Kouluesusesta tulee alueen yhteisöllinen esus ja samalla eseinen osa atutilaa toiminnallisesti ja visuaalisesti. Tavoitteena on, tä ouluesus on nätävä seä luoseen houutteleva ja helposti lähesttävä. Katuuvassa tavoitteena on huomioida vaihtelevuus jalanulijan näöulmasta ja ouluesusen toiminnan näyminen adulle. Tavoitteena on, tä ouluesusen oonaisuus on tasapainoinen ja tä suunnitelman auniuvallinen idea näyy atuuvassa jo toteuttamisen ensimmäisessä vaiheessa, vaia pääpaino arvioinnissa on tilanteessa toisen vaiheen valmistumisen jäleen. Myös auniuvallisen oonaisuuden tulee olla harittu ja mielltävä haneen eri vaiheissa Yhteisöllisytä ja oimista tuevat tilat ja piha-alue Kouluesuseen toteutaan viihtyisät, moniolis ja innovatiivis oimisympäristöt sisälle ja ulos. Tilat ovat tunnelmaltaan erilaisia ja niissä orostuu elämysellisyys. Tavoitteena on, tä luoien oululla ja pienten lasten ysiöllä olisi yhteisöllisytä tueva, toiminnallisesti ja tilallisesti eseisesti sijaitseva sydän. Ulotilojen vehreys ja ympärivuotis ätömahdollisuud seä eri vuodenaiojen muaan vaihtuva ilme ovat osa ouluesusen toiminnallista ja visuaalista oonaisuutta. Piha-alueen saumaton liittyminen liiuntaistoon tuo mahdollisuusia ätää istoa välituntialueena ja liiuntapaioina seä toisaalta tarjoaa liiuntaiston ätäjille ja alueen asuaille mahdollisuusia ätää ouluesusen piha-aluta oulupäivien uloolella Tilojen muunneltavuus ja tehoas moniätöisyys Tavoitteena on ouluesusen tilojen tehoas ja muuntuva ätö, millä pyritään tilatehouuteen ja mahdollisimman suureen ätöasteeseen aamusta iltaan, seä muuntojoustavuus ouluesusen tulevaisuuden tilatarpeiden muaisesti. Tilojen tulee olla muunneltavissa eri ooisten ryhmien ja oimistilanteiden muuttuviin tarpeisiin Toiminnallisuus ja turvallisuus vaiheittaisen toteutusen aiana Kilpailun tavoitteena on löää toiminnallisuuden ja turvallisuuden taaavia rataisuja eri raennusvaiheiden aiana ja niiden välillä, huomioiden myös lasten ätämien piha-alueiden ja ulureittien turvallisuus raennustöiden aiana Kestävää ehitystä tuevat rataisut Kouluesusen suunnittelussa tulee huomioida laajasti estävän ehitysen periaatte ja ympäristöystävällisyys seä oonaistaloudellisuus. Tilanäön tehouuden ja tilojen moniätöisyyden ohella estävää ehitystä tuevat mm. tilojen ja alueiden muuntojoustavuus, estetömyys ja turvallisuus. Tontinäön suunnittelussa ja raennusen massoittelussa voidaan tutia esim. luonnonvalon tehoasta hyödyntämistä ja lämpöuormien hallintaa seä piha-alueiden ja ulureittien aurinoisuutta ja suojaisuutta Taide raennushaneessa Kouluesusen raennushaneessa sovellaan prosenttiperiaatta. Suunnitelmissa on mahdollisuus esittää ideoita taiteen integroitumisesta raennusiin, julisivuihin, piha-alueelle tms. 12

15

16 4 SUUNNITTELU- OHJEET 4.1 Yleistä Kouluesuseen suunnitellaan uusien os-, esios- ja varhaisasvatussuunnitelmien muais, riittävät ja taroitusenmuais tilat, jota tuevat oilaan hyvinvointia ja oimista. Tilojen tulee toteuttaa soluajattelua, mahdollistaen ilmiöpohjaisten oimisoonaisuusien järjestämisen. Tilanäön tehouus, tilojen moniätöisyys ja yhdisteltävyys seä muuntojoustavuus (varautuminen tuleviin toiminnan muutosiin) ja oonaistaloudellisuus ovat ouluesusen suunnittelun eseisiä lähtöohtia. Tavoitteena on avoim ja valoisat tilat, jota liittyvät visuaalisesti toisiinsa. Kouluesusen tiloissa tulee olemaan varhaisasvatusen, esiosen ja perusosen lisäsi olmannen setorin, liiuntaseurojen ja iltapäivätoiminnan seä alueen asuaiden ätöä. Näille ei varata erillisiä tiloja, vaan niiden tarpe otaan huomioon tilojen moniätöisyydessä. Iltaätöä varten tilat ovat jatavissa erilaisiin alueisiin ovi- ja luitusjärjestelyin. Tilajäsentelyn tulee olla seleä ja sen tulee tuea orientoitumista raennusessa. Sujuviin uluyhteysiin ja estetömyeen tulee iinnittää erityistä huomiota. 14

17 4.2 Vaiheittaisuus Ensimmäinen raennusvaihe Kouluesusen ensimmäisessä raennusvaiheessa raennaan tilat luoille (500 oilasta), aii liiuntatilat oheistiloineen ja pienten lasten ysiö (306 oilasta/lasta). Myös oulun eittiö raennaan lolliseen ooonsa ensimmäisessä vaiheessa ja oulun asvaessa laitteita täydennään. Koulu ja pienten lasten ysiö raennaan iinni toisiinsa. Palotenisesti ne atsotaan yhdesi raennusesi Toinen raennusvaihe Toisessa raennusvaiheessa raennaan tilat mitoitusellisesti noin 400 yläoulun oilaalle. Tiloissa on väljytä ottaa vastaan myös 30 alaoulun oilasta. 4.3 Laajuus Kouluesuseen suunnitellaan tilat liitteenä olevia ohjeellisia tilaluteloja soveltaen. Pienten lasten ysiön tavoitebruttoala on brm 2. Vuosiluoien 3-9 oulun ensimmäisen raennusvaiheen tavoitebruttoala on brm 2 ja toisen raennusvaiheen brm raennusvaihe PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ Kangasalan hane varhaisasvatus iä 0-5 v avoin varhaisasvatus esios iä 6 v aluos luoat 1-2 (iä 7-8 v) KOULU Kangasalan ja Tampereen hane oulu luoat 3-6 (iä 9-12 v) liiuntatilat ravintola taitotalo oulu luoat 7-9 (iä v) 2. raennusvaihe 15

18 4.4 Teninen laatutaso Ympäristörataisut Varhaisasvatusen ja esiosen tiloissa on paljon toimintaa myös esällä, joten tilojen ja iunoiden sijoittelussa tulee huomioida eri vuodenaiojen lämpöuormat ja suunnitella passiivisen jäähdysen rataisuja. Suunnitelmassa huomioidaan mahdollisuus aurinoenergian hyödyntämiseen esim. aurinopaneeleilla. Myös muita raentamisen ja ympäristön annalta estävää ehitystä edustavia rataisuja toivotaan hyödynntävisi. Rataisut esitellään arviointielpoisesti osana suunnitelma-aineistoja. 4.5 Pohjaolosuhte ja huleved Nyyisen maanpinnan oreus vaihtelee ouluesusen tontilla + ja + välillä. Maasto lasee suunnitellulta pääadulta länteen, istoon päin. Pääadun suunniteltu oreusasema vaihtelee +,5 ja +,5 välillä, atu lasee pohjoisesta elään tontin ohdalla siis noin 2 mriä. Tontilla on tehty alustavia maaperätutimusia. Raennusten antavat osat suositellaan perusttavasi matalan massanvaihdon varaan. Paalutusta tulee harita, miäli ovan pohjan äisyys perustusista on yli 3 mriä. Alapohjat voivat alustavasti olla maanvaraisia. Hulevesien viivys tontilla tulee huomioida asemaaavan muaisesti Lämmitys Tavoitteena on tuottaa Lamminrahan alueelle auolämpö Kangasalan Lämpö Oy:n toimesta. Ensisijaisena tavoitteena on, tä Mossin istoadun varressa on toiminnassa auolämpölinja siihen mennessä, un ouluraennus otaan ätöön LVI-teniia Raennus liitään Kangasalan Veden vesi- ja viemäriverostoihin Mossin istoadulla. Kiinteistö liitään Elenia Oy:n sähöveroon Sähöteniia Sähöpääesus mitoitaan ensimmäisessä vaiheessa oo raennushaneen muaan. Valaistus toteutaan oonaisuudessaan led-teniialla. Aurinopaneeleita hyödynnään sähöntuotannossa mahdollisuusien muaan. 16

19

20 4.6 Tilaohtaisia suunnitteluohjeita Tilaohjelma Kouluesusen tilat suunnitellaan huomoiden varhaisasvatussuunnitelma ja esi- ja perusosen ossuunnitelmat seä varhaisasvatus- ja perusoslain astamat vaatimus. Tarveselvitysvaiheessa laadittu tilaohjelma on ohjeellinen ja sitä on mahdollista soveltaa, uitenin siten, tei esitty tilatehouus heiene. Tilaohjelmissa esit toiminnat tulee sijoittaa suunnitelmaan. Tavoitteena on ehittää mahdollisimman tehoas tilarataisu Monitilarataisu oimistiloina Monitilarataisu oostuu muunneltavista oimistiloista, joissa on mahdollisuus erilaisiin projeti- ja pienryhmätiloihin seä ysintyösentelyalueisiin. Tilaoonaisuud tulee järjestää siten, tä aien iäis laps saavat osallisuuden oemusia ja heille löyy rauhallisia ja turvallisia oimisympäristöjä. Eri-iäisten ätäjien mittaaava tulee huomioida. Lasten ja oilaiden erityisen tuen tarpe otaan huomioon suunnittelemalla ostiloihin erilaisia ja eri ooisia tiloja, mm. pienryhmätiloja, jota palvelevat pienempien ryhmien toimintaa Pienten lasten ysiö Erillisenä oonaisuutena tontille suunnitellaan pienten lasten ysiö, jossa toimivat varhaisasvatus, esios ja perusosen vuosiluoat 1-2. Nämä muodostavat yhtenäisen toimintaoonaisuuden 0-8-vuotiaille lapsille. Pienten lasten ysiö turvaa lapsen hyvän asvun edellys tarjoamalla hyvää ja laaduasta varhaisasvatusta, esiosta ja turvallisen perusosen alueen pienimmille oululaisille. Lasten toiveita varhaisasvatuselle (Kangasalan varhaisasvatussuunnitelmaopas huoltajille - Leiiä, osallisuutta ja yhteistyötä, Kangasalan auni) 18

21 4.6.4 Varhaisasvatusen tilat Esi- ja aluos, 6-8-vuotiaat, luoat 0-2 Tavoitteena on tuea lapsen oonaisvaltaista ehitystä ja asvua. Varhaisasvatus toteutuu asvatusen, osen ja hoidon oonaisuutena painottuen eri tavoin eri-iäisillä lapsilla. Toiminta on tioista ja tavoitteellista asvatusta ja osta. Varhaisasvatusessa tavoitteena on varmistaa ehittävä, oimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oimisympäristö. Oimisympäristöillä taroitaan tiloja, paioja, yhteisöjä, ääntöjä, välineitä ja tarvieita, jota tuevat lasten ehitystä, oimista ja vuorovaiutusta. Pienimmille lapsille taataan oieus rauhallisiin päiväuniin uloleiien sitä häiritsemättä. Eteistiloissa on huomioitava varhaisasvatusiäisten tilantarve, esimerisi uravaatte täyy saada myös uivumaan päivän aiana. Päiväoti toimii ympäri vuoden arisin lo Tiloissa toimii myös avoin varhaisasvatus. Esiosta ja sitä täydentävää varhaisasvatusta tulee järjestää samassa tilassa oo lapsen päivän ajan, eli 0-2 solussa. Lapsen päivä on pedagoginen oonaisuus. On täreää, tä laps saavat vitää oo päivän heidän oimistaan ja ehittymistään tuevassa ympäristössä. Esiosen ja 1-2 luoien tilat sijoitaan läheäin, jotta joustavan esi- ja aluosen toteutuminen mahdollistuu. Monitilarataisussa tulee olla pienryhmätiloja vähintään asi, jotta toiminta voidaan järjestää uusien ossuunnitelmien muaisesti. Monitilassa on yhteinen sisääntulo ja yhteinen torialue ja sen ympärillä omat otialue ja yhteis pienryhmätilat. Varastotilat voivat olla yhteis. Kaiien tilojen osalta edellään muunneltavuutta, joustavuutta ja poieusellisen laaduasta austiiaa seä valaistusta. Tilojen linittyminen toisiinsa, tilojen läpinäyvyys, sujuvat ulureitit ovat täreitä valvottavuuden ja turvallisuuden annalta. Ympäristö tuee oimis- ja asvatustavoitteita ja lasten hyvinvointia ja mahdollistaa lapsille ominaisen tavan toimia: leiiminen, liiuminen, taiteellinen oeminen, ilmaiseminen ja tutiminen. Pitäestois leiit saavat jäädä paioilleen, eheyville taide- ja tutimusprojeteille on paiansa ja lepääminen tapahtuu sopivissa tiloissa. 19

22 vuotiaat, luoat vuotiaat, luoat 7-9 Oilaat saavat osallisuuden oemusia ja heille löyy rauhallisia ja turvallisia oimisympäristöjä. Oiminen tapahtuu oiainerajat riovissa monialaisissa oimisoonaisuusissa. Tilojen tulee olla muunneltavia ja joustavia seä soveltua eriooisten ja eri-iäisten ryhmien työsentelyyn. Myös erityisosen järjestämisen vaatimus tulee ottaa huomioon. Tilat ovat tunnelmaltaan erilaisia, ne innostavat luovuuteen, itseoimiseen ja vuorovaiutuseen. Tilojen on mahdollisttava yhteisoptajuus. Monitilarataisussa erillis ostilat liittyvät toisiinsa suurryhmätilan autta, jona autta oimissolu liittyy muuhun raenteeseen. Käävien sijasta liienniloina ovat toiminta-aulat. Monitilarataisu oostuu muunneltavista luoatiloista, joissa on mahdollisuus erilaisiin projeti- ja pienryhmätiloihin seä ysintyösentelyalueisiin. Kalusteilla on suuri meritys muunneltavuuteen ja moniätöisyeen. Yläoulun oimisen tilat ootaan ilmiösoluihin. Soluja voi olla esim. luonnontieiden ja ädentaitojen solut. Lisäsi osta tapahtuu yleisluoissa. Osryhmien oo voi vaihdella esim. asi luoaa ja asi optajaa toimivat yhdessä. Osessa äään paljon pienryhmätyösentelyä. Toisessa raennusvaiheessa muodostaan matemaattis-luonnontieiden oimisympäristö omasi oonaisuudeseen. Kielten ja viestinnän tilat suunnitellaan jo ensimmäisessä toteutusvaiheessa otialuilojen yhteeen siten, tä tilat ovat yhteisätäviä toisessa vaiheessa raentuvan yläoulun anssa. Austiia suunnitellaan niin, tä tila on äänimaailmaltaan mielltävä ja rauhallinen silloinin, un ätäjiä on paljon. Inspiroivat värit, oleensavävät materiaalit ja avaruus teevät tilasta stressittömän seä sosiaaliseen anssaäymiseen houuttelevan. 20

23 4.6.8 Taitotalo Nätämö Taitotaloon sijoittuvat musiiin, uvataiteen, äsityön seä otitalouden oiaine. Tilat sijoitellaan läheäin omasi solusi. Yhteisätöisiä ovat suunnittelutila, mediatila, märätyötila (maalaustila) ja äävätila aiille taitotalon aineryhmille. Tilojen tulee soveltua myös iltaätöön. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan musiiin, uvataiteen, äsityön tilat luoien tarpeeseen. Toisessa vaiheessa Taitotaloa laajennaan ja aiien aineryhmien tilaa tarvitaan enemmän. Ensimmäisen vaiheen taideaineiden tiloja voidaan suunnitella niin, tä tilojen ätötaroitus muuttuu toisessa vaiheessa ja toisessa vaiheessa raennaan lollis tilat. Musiiin osen tiloissa on luoan lisäsi erillistä soittotilaa (bänditilaa, soiton harjoittelutilaa) seä studiotyyinen äänitystila, jossa voidaan tehdä musiiia myös tioteniian avulla. Tätä tilaa voi ätää myös tio- ja viestintäteniian ostilana. Kädentaitojen tilat sijoitaan läheäin ja tavoitteena on solumainen tilajärjestely, jossa myös soluaulaa äään työsentelilana. Erioistiloja, uten äsityön märätilaa, halutaan ätää joustavasti eri aineissa. Käsityötilat suunnitellaan ensimmäisessä vaiheessa luoien tarpeisiin ja toisessa vaiheessa tiloja laajennaan niin, tä erioistilat ovat yhteisätöisiä. Toisessa vaiheessa raenntavat otitaloustilat voivat olla Taitotalon laajennusessa. Aineohtainen varastointi on muana aineen neliömäärässä ja suunnitellaan aineohtaisesti Liiuntatilat Koulun liiuntasali raennaan lolliseen ooonsa ensimmäisessä vaiheessa, se on ooltaan 1000 m 2 ja jatavissa olmeen saman suuruiseen osaan liiuteltavilla umpiverhoilla. Lisäsi oulun tiloihin suunnitellaan pieni, 140 m 2 :n ooinen liiuntasali, joa toimii esimerisi liiunnallisen osen tilana tai rauhallisemmassa jumaäössä. Pienten lasten ysiössä on oma 100 m 2 :n ooinen liiunta-/juhlatila. Liiuntatilojen äön moniolisuutta lisää erillinen sisäänäynti (esim. ilta- ja viionlopätöä varten) seä yhdisttävyys aulatiloihin ja toisiinsa. Tavoite on, tä nätämöä voisi ätää samaan aiaan, un isossa liiuntasalissa urheillaan. Nätämö voi muuna aiana palvella musiiiluoana tai muuna ostilana. Tuolivarastot voidaan sijoittaa nätämön alle Pääsisäänäynnit ja aulat Lähtöohtana on, tä ouluun ja pienten lasten ysiöön on omat sisäänäynnit seä adun tä pihan olelta. Aulojen tulee olla riittävän väljiä sujuvaa välituntiliienntä ajatellen. Kaiien sisäänäyntiovien edustojen tulee olla attuja Ravintolasali ja eittiö Kouluesusen ravintola toimii ouluruoailun ohella oleselu- ja ryhmätyötilana, esimerisi mediatilana. Tila voi toimia suurryhmätilana, juhla- ja ooustilana ja se tulee olla voida jaaa pienempiin opiselutiloihin. Päiväodin 3-6-vuotiaat laps ja 1-2-luoien oululais syövät pienten lasten ysiön yhteisessä ruoailutilassa. Alle 3-vuotiaat syövät omissa ryhmissään luoien oulun ja pienten lasten ysiön ruoailutilat voi suunnitella yhdisttäväsi. Koulun ravintolasali ja ruuanjaelutila voidaan raentaa lolliseen ooon ensimmäisessä vaiheessa, jolloin osa ravintolasalista voidaan suunnitella muuhun tilaohjelmassa esittyyn ätöön (esim. uvataide, testiilityö) ja muuttaa ravintolaätöön toisessa vaiheessa. Yhtenäisoulun palvelueittiö raennaan lolliseen laajuuteensa ensimmäisessä vaiheessa, jolloin se palvelee myös pienten lasten ysiöä. Toisessa vaiheessa lisätään eittiön laitteita. Ruoailu järjestään siten, tä ruoia tai astioita joudutaan uljtamaan mahdollisimman vähän eittiön ja ruoailutilojen välillä. 21

24 Henilöunnan tilat Oilashuolto Henilöunnan työhuone, neuvottelutilat, tauotila, pienoiseittiö ja henilöohtais loerot pyritään esittämään seä yhteisöllisyyden ja ohtaamisten lisäämisesi tä tilanäön tehostamisesi. Henilöunnan tilojen tulee sijaita eseisesti, jotta äisyyd eri toimintoihin ovat ohtuullis. Tilojen tulee olla myös helposti löydtävissä, esimerisi neuvottelutilojen moniätöisyyden taia. Henilöunnan tauotilat suunnitellaan viihtyisisi. Niiden yhteydessä ovat henilöunnan eutumisja peseymistilat seä ulovaatteiden säilys. Alle 3-vuotiaiden tiloihin sijoitaan lisäsi henilöunnan u- ja wc-tiloja lähelle lasten eistiloja. Seä oulussa tä pienten lasten ysiössä henilöunnan tilat tulee sijoittaa eseisesti ysiön tiloihin. Terveyden- ja oilashuollon vastaanottotilat varataan terveydenhoitajalle, lääärille, psyologille, uraattorille ja opinto-ohjaajalle. Tilat suunnitellaan yleispätevisi vastaanottotiloisi. Koo oilashuollon tilamäärä toteutaan ensimmäisessä vaiheessa. Tiloja voidaan uitenin ätää ensimmäisessä vaiheessa myös muuhun tilaohjelman muaiseen toimintaan Oilasunnan ja nuorison tilat Oilasunnan erhotoimintaa ja nuorten iltaätöä varten osoitaan päiväsaiaan oulun muussa äössä olevat, tilaohjelmaan sisältyvät tilat. Nuorten äössä olevaan tilaan tulee olla hyvä uluyhteys uloa ja sen sisustus toteutaan nuorten ehdoilla. 22

25 Koululaisten (0-9 luoien) piha-alueen arvioitu pinta-ala on raennusen massoittelusta riipen n m2. Piha-alueelle sijoittuvat leii- ja liiuntavälineiden lisäsi mm. oleselualue ja polupyörien säilys. Päiväodin pienimpien lasten aidatun piha-alueen mitoitus on vähintään 360 m2, sinne on suora ulosäynti raennusesta ja sen suunnittelussa tulee huomioida mittaaavan pienipiirteisyys. Piha-alueiden turvallisuutta ja ei-toivottua ätöä ehäistään esimerisi hyvällä valvottavuudella ja atvealuiden välttämisellä. 4.7 Piha ja uloliiuntatilat Kouluesusen piha-alue sijoittuvat asemaaavan muaiselle ouluesusen tontille. Kouluesusen piha-alue toimii yhtenä oimisympäristönä aiina vuodenaioina. Tonttia ympäröivä isto ja msä ovat välituntiäön ja liiuntatuntien lisäsi muidenin oituntien elämysten paioja. Kouluesusen tontin eläoliselle istoalueelle voi suunnittelurataisusta riipen sijoittua päiväodin isompien lasten (3-5 v.) ätämä piha-alue (1 800 m2). Pihan pienilmastoon iinnitään huomiota raenteellisesti ja asvillisuuden sijoittelulla. Katos suojaavat sateelta ja auringon paahteelta. Tontin hulevesien viivys tulee huomioida ja siitä voi myös hyödyntää esim. sadeutarhana tms. Piha-alueiden melunsuojausesta tulee huolehtia. Pihalle suunnitellaan moniolisia ja tunnelmaltaan erilaisia tiloja esimerisi tilanjaajilla, vaihtelevilla materiaaleilla ja asvillisuudella. Ulotiloissa voidaan pitää oitunteja esimerisi terassilla. Piha on liiumaan houutteleva, siellä voi pelata erilaisia pelejä, iipeillä, einua tai harjoitella parouria. Toimintoja on jaoteltu eri-iäisille soveltuvasi. Pihalle sijoitaan ainain oripalloorit, pieni teonurmiareena ja uulantyöntöpaia tontin reunalle. Liiumisen ja reilyn painotus on hyvä näyä myös piha-alueella. Asemaaavaan merittyä tulvareittiä ei tarvitse huomioida ilpailussa. Huleved johdaan atualueella tessa eenpäin. 23

26 4.8 Liiennejärjestel ja pysäöinti Liienne tontille, saattoliienne Kouluesusen tontille saavutaan monesta suunnasta, miä tulee huomioida jalanulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa. Pienten lasten ysiön ja oulun saattoliienne osoitaan torin eläoliselle LPY-alueelle, joa on liieraennusen anssa yhteinen. Laps uljaan pysäöintialueelta päiväotiin torin tai iston autta. Toinen vaihtoehto on saattoliienteen sijoittaminen tontin pohjoisosaan. Mossin istoadulle on suunniteltu muutamia pysäöintipaioja adun varteen. Huoltoliienne järjestään mahdollisimman lähelle eittiötä. Kouluesusen tontille, sen pohjoisreunaan varataan tila huoltoajoreitille liiuntaistoon. Ensisijaisena tavoitteena on osoittaa ouluesusen ajoneuvoliittymä/huoltoliittymä tontin pohjoisolisen tonttiadun autta, mutta Mossin istoadulta liittyminen on myös mahdollista. Tonttiatu näyy atusuunnitelmaluonnosen artassa Polupyöräpysäöinti Pyöräpysäöintipaioja sijoitaan useaan eri paiaan raennusen sisäänäyntien tuntumaan. Kaiien pyöräpysäöintipaiojen tulee olla runoluittavia ja vähintään ol oulun pyöräpysäöintipaioista tulee olla attuja. Toisen vaiheen valmistuessa tulee ouluesusen pihassa olla yhteensä n. 800 pyöräpysäöintipaiaa, joista noin 100 pienten lasten ysiössä ja noin 700 oulun äössä Pysäöinti Henilöunnan pysäöinti järjestään alueellisella esityllä pysäöintirataisulla haneen toisessa raennusvaiheessa ilpailualueen uloolella. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan pysäöintiä osoittaa ouluesusen tontille väliaiaisesti esimerisi paiaan, johon myöhemmin raennaan toisen raennusvaiheen tiloja. 4.9 Kustannus Kouluesusen tilaohjelman pohjalta huhtiuussa 2019 lastu tavoitehinta-arvio oulun osalta on noin 30,4 M (alv 0%). Ensimmäisen raennusvaiheen osuus on 19,8 M ja toisen vaiheen 10,6 M. Pienten lasten ysiön osalta investointiustannusesi on arvioitu noin 10,6 M. Näihin tavoitehintoihin ei uulu irtoalusteita tai taidehanintaa. Kilpailuehdotusen tulee olla ehittävissä tavoitehinta-arvion muaisesi. Kilpailun järjestäjä tulee arvioimaan parhaista ehdotusista toteuttamis- ja elinaariustannusia seä ehdotusten taloudellisuuden ehittämiselpoisuutta. 5 ARVOSTELU- PERUSTEET Palintolautaunta arvioi ehdotusia seuraavista näöulmista: Lamminrahan alueen identitetiä luovat ideat ja auniuvallinen merittävyys Aritehtoninen oonaisote ja oonaisrataisun mieleniintoisuus Tilanäön tehouus, seleys, moniätöisyys ja joustavuus Elämysellisyys ja toimivuus asvu- ja oimisympäristönä sisä- ja ulotiloissa Toteuttavuus seä raentamisen ja elinaaren ajan taloudellisuus Kestävän ehitysen rataisut Edellä mainittujen oonaisuusien ansioita pidään täreämpänä uin ysityisohtien virhetömytä. Lisäsi arvioinnissa otaan huomioon ehdotusten ehityselpoisuus ja se, miten ehdotus on ehittävissä perusrataisun oleellisesti ärsimättä. Toisessa raennusvaiheessa varataan ouluesusen tontille 20 pysäöintipaiaa, mm. esteöntä pysäöintiä (LE-autopaiat) ja työssään autoa tavitsevaa henilöuntaa varten. Tämä pysäöintialue voi toimia myös saattoliienteen paiana pohjoisesta päin. 24

27

28 6 EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 6.1 Kilpailuehdotusessa esittävä aineisto Kilpailuehdotusessa on esittävä alla lueltu aineisto. Muuta aineistoa ei arvioinnissa ota huomioon. Piirustus iinnitään pystysuuntaisille 594 mm x 841 mm (A1) -ooisille jäyille alustoille. Alustojen enimmäismäärä on 5 pl. Piirustusten tulee olla julaisuelpoisia ja äsittelyn estäviä Selostus Pohjapiirros tai asonomria oimistilasta 1:200 Yhdestä monitilarataisusta esitään tarempi pohjapiirrosote tai asonomrinen piirros alusttuna Julisivuote 1:50 Julisivurataisun periaate seä julisivumateriaalien ätö ja värit esitään aritehtoniselta ja teniseltä annalta. Katelma esitään leiausena ja julisivudaljina iunan ohdalta Vaiheistusaavio Alueen vaiheittaisen toteuttamisen periaatte aaviona, josta äy ilmi mm. eri vaiheiden toteutusjärjestys seä piha-alueen ja pysäöinnin järjestel. Selostusesta tulee ilmä rataisun aritehtonis, toiminnallis seä ympäristönäöohtiin liittyvät rataisuperiaatte. Selostus on ooltaan A4 ja se sijoitaan osasi uvaplanssia. Selostustesti toimitaan myös erillisellä A4-arilla. Selostusessa tulee esittää bruttoala vaiheittain seä pysäöintipaiojen luumäärä Asemapiirros 1: Havainneuvat (3 pl) Koo ilpailualueesta lintuperspetiiviuva, josta äy ilmi alueen aritehtoninen ilme ja pihatilojen luonne. Katunäymä nähtynä ilpailualueen aaoisolelta Kyläunauion suunnasta jalanulijan atseluoreudelta. Katseluoreudelta sisänäymä, josta äy ilmi ilpailuehdotusen annalta eseinen idea. Asemapiirrosessa esitään raennus, tontin ja mahdollisesti ouluesusen ätöön tulevan istoalueen ätö seä liittyminen ympäristöön toisen raennusvaiheen jäleen. Suunnitelma esitään varjosttuna attouvana (aurinoulma 45 astta, lounaasta). Siinä tulee esittää alueen toiminnallinen rataisu, raennusmassojen errosluvut ja laajuud seä pihasuunnittelun periaatte seä saatto-, huolto- ja pelastusliienteen ja pysäöinnin periaatteellis järjestel Pohjapiirros, leiaus ja julisivut 1:400 Kilpailijan on esittävä aaviomaisesti raennusten aii pohjat ja julisivut seä leiaus arvostelun annalta oleellisista ohdista. Pohjapiirrosista on äävä ilmi tilojen ätötaroitus ja pinta-alat seä iltaäön rajaus. Vaiheistus tulee esittää aiissa piirustusissa Sähöinen aineisto Ehdotusen yhteydessä on jättävä muistitiu tai cd-levy, johon on talltu: ilpailumateriaali (planssit ja selostus) yhtenä pdf- tiedostona, jossa planssit on pienennty A3-ooon, tiedostooo enintään 10 Mt, tiedosto nimään nimimerillä verojulaisumateriaali jpg-tiedostoina: o asemapiirros o aii havainneuvat o tiedostot nimään nimimerillä ja tiedoston sisältöä uvaavalla termillä (esim. nimimeri_ asemapiirros.jpg) Tiedostoista on poisttava aii teijän tunnistiedot. 26

29 6.2 Kilpailusalaisuus Kilpailu on salainen. Kilpailuehdotusen joainen asiairja on varusttava ilpailijan valitsemalla nimimerillä. Samoin tiedostojen nimistä on äävä ilmi ehdotusen nimimeri. Kilpailun järjestäjä huolehtii ilpailusalaisuuden säilymisestä ilpailutöiden vastaanottamisen yhteydessä siten, tä lähysen päällä olevat merinnät (lähtäjätiedot, postileimat tms.) eivät tule palintolautaunnan tioon. Kilpailuehdotusen muana on jättävä suljtu, läpinäymätön, nimimerillä varusttu irjeuori, joa sisältää ilpailuehdotusen laatineiden suunnittelijoiden nim, yritysten nim (miäli ne halutaan julistaa teijätiojen yhteydessä) yhteyshenilön yhteystiedot (postiosoite, helinnumero, sähöpostiosoite) teijänoieuden haltijan nimen. 6.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö Kilpailuehdotus on toimittava viimeistään ilpailun päättymispäivään lo mennessä: Kangasalan auni / Teninen esus (asiaaspalvelu) Urheilutie 13 Kangasala tai jättävä todisttavasti postin tai muun uljuslaitosen toimittavasi saman päivän aiana osoitteeseen: Kangasalan auni / Teninen esus PL Kangasala Kilpailuehdotusen jättäjän tulee huolehtia, tä paausen päälle tulee vastaanottajan, postitoimipaian tai uljusliieen uittaus tai leima, josta jättöaia äy ilmi. Lähysen päälle merintä Lamminrahan ouluesus Palintolautaunta 27