LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 15/ Aika: klo 18:30-20:25 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 194 Kokouksen järjestäytyminen Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 196 Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL luonnoksesta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta 197 Asunto-osakeyhtiön (Asunto Oy Bredantie 15) osakekannan ostaminen 198 Svenska skolcentrum, H-osan saneerausosan hankesuunnitelma Vuoden 2018 talousarvion muuttaminen Nuorisotakuun toimintamalli Kauniaisissa Toimikunnan perustaminen viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaation rakenteiden arvioimiseksi 202 Edustajan nimeäminen Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Edustajan nimeäminen Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Vastaus valtuustoaloitteeseen kaupungin profiloimisesta ja näkyvyyden lisäämisestä, sekä valtuustoaloitteeseen kiinteistöjen merkitsemisestä pronssilaatoilla

2 PÖYTÄKIRJA 15/ Läsnä: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Johansson Johan j Pesonen Juha j Ant-Wuorinen Lauri j Colliander-Nyman Nina vj Kurkela Heikki vj Laakio Mika vj 197 Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Berg Finn KV:n I vpj Stenberg Stefan KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tied.siht. Harju Marianna yhdyskunta.joht Poissa: Salminen Mikko J. j Stolt Sofia j Allekirjoitukset Veronica Rehn-Kivi Gun Söderlund puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Juha Pesonen Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Mattias Karlsson ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 15/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan. Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Juha Pesosen pöytäkirjantarkastajaksi.

4 PÖYTÄKIRJA 15/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KH , sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja voivat kuntalain 92 :n mukaan ottaa KH:n käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain lain nojal la siirretty KH:n alaisen toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asian omai nen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain mukaan KH:n käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuk sen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioi ta, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai so siaa li toi men asioita. Kaupunginhallitukselle on lähetetty toimielinten ja yleishallinnon vi ran hal tijoi den päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä pää tök sistä. Otsikko-/päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luot ta mushen ki löi den Extranetissä. Puheenjohtajalle pöytäkirjat ja vi ran hal ti ja pää tökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin mää räyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi KH:n jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta kaupun gin joh ta jal le, hallintopäällikölle tai kaupunginsihteerille ne päätökset, joi hin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne pää tökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. KJ: Päätös: KH merkitsee tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL luonnoksesta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta 309/ /2017 YLKV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Helsingin seudun liikenne HSL pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Hel sin gin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL luonnoksesta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta men nes sä. Lausuntopyyntö on oheismateriaalina. Lausuntopyynnössä pyydetään ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kysy myk siin: 1.1. Muodostaako suunnitelma seudullisesti toimivan ja yhteen sovitetun maan käy tön, asumisen ja liikenteen kehittämisen kokonaisuuden? 1.2. Tukeeko suunnitelma vähäpäästöisen, houkuttelevan, elinvoimaisen ja hyvinvoivan seudun aikaansaamista ja mitkä ovat suurimmat haasteet tavoitteiden toteuttamiseksi? 1.3. Sisältääkö suunnitelma strategisesti tärkeimmät seudun maankäytön, asu mi sen ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet? 2.1. Onko suunnitelmassa esitetty seudun yhdyskuntarakenteen tii vis tämi seen tarpeeksi tehokkaita keinoja ja sijoittuuko ensisijaisille ke hittä mis vyöhyk keil le riittävästi asuntoja? 2.2. Onko suunnitelmassa esitetty oikeat keinot turvaamaan seudun asuk kai den elämäntilanteita ja maksukykyä vastaavien asuntojen tarjon taa ja asuntokannan monipuolisuutta? 2.3. Onko asuntoalueiden eriytymiskehitykseen ehkäisemiseen ja ole massa olevien asuntoalueiden kehittämiseen esitetty riittävät toi men piteet? 2.4. Onko kaikki liikennemuodot otettu suunnitelmassa merkitystään vastaa val la tavalla huomioon? 3.1. Suunnitelmassa on esitetty keinot liikenteen C02 päästöjen vä hen tämi sek si 50 % vuoden 2005 tasosta. Ovatko keinot oikein valittuja ja riit tä vän tehokkaita? Jos esitätte vähennettäväksi tai poistettavaksi jo tain osaa keinovalikoimasta, tulee samalla esittää vaikutuksiltaan vä hin tään vastaava korvaava toimenpide, jotta pääs tö vä hen nys ta voite kokonaisuutena kyetään saavuttamaan Miten suunnitelman toteutus ja rahoittaminen tulisi varmistaa? 3.3. Onko suunnitelman vaikutuksia arvioitu tarpeeksi kattavasti? MAL 2019-suunnitelmaluonnos MAL 2019 on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen stra tegi nen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua pitäisi kokonaisuutena ke hit tää vuosina Suunnitelmassa on tarkasteltu sa man ai kai-

6 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta ses ti kaikkia kolmea osa-aluetta sekä arvioitu niiden vaikutuksia. Ko ko naisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Suunnitelmalla varaudutaan siihen, että Helsingin seudulla asuu vuonna 2050 n. 2 miljoonaa asukasta ja seudulla on yli miljoona työpaikkaa. Vuoteen 2018 verrattuna tämä tarkoittaa n asukkaan sekä työ pai kan kasvua. MAL suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet sekä tavoitetasot on hyväk syt ty HSL:n hallituksessa, KUUMA-johtokunnassa sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:ssä. Suunnitelmassa tavoitellaan vä häpääs töis tä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Vel voit tavak si tavoitetasoksi on hyväksytty liikenteen kasvihuonekaasujen pääs tövä hen nys vähintään 50 %:iin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 men nessä. Suunnitelman pääsisältö on: - Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja jouk kolii ken teen kannalta kilpailukykyisille alueille - Seudulle rakennetaan vuosittain n uutta asuntoa ja asun to kannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan - Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat pa nos tukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti - Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hii lineut raa lim mak si uudistaen. Suunnitelmassa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään vuoteen 2030 mennessä. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määri tel lyt maan käy tön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asunto ra ken ta mis en nus teet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloi tet ta vat liikennehankkeet ja -toimenpiteet. Pidemmällä aikavälillä vuodes ta 2030 eteenpäin leikataan edelleen kasvihuonekaasupäästöjä, si joite taan uu si maankäyttö tiivistävästi ja kestävästi, pidetään asuntotuotanto riit tä vä nä ja laadukkaana sekä kehitetään ja integroidaan jouk ko lii ken neko ko nai suut ta. Tie- ja katuverkolla painopiste säilyy joukko- ja ta va ra lii kenteen toi mi vuu des sa. Luonnoksen perustelujen mukaan toimenpiteillä Helsingin seutu kasvaa kes tä väs ti ja vähentää pääs tö jä tehokkaasti. Lähes kaikki suunnitelman vuo del le 2030 asetetut ta voi te ta sot saavutetaan. Liikenteen CO2-pääs tövä hen nys ta voi te (50%) saa vu te taan, kun kaikki suunnitellut toimet to teu tuvat riittävällä voi mak kuu del la. Työvoiman saavutettavuus paranee, mikä hou kut te lee yrityksiä ja asuk kai ta. Luonnoksen toimenpidekokonaisuus on yh teis kun ta ta lou del li sel ta tehokkuudeltaan hyvä, mikä takaa taloudelliset edel ly tyk set seudun ke hit tä mi seen. Asuntotuotanto sijoittuu tavoitteen mukai ses ti ensisijaisesti ke hi tet tä vil le vyöhykkeille. Terveellinen ja turvallinen elin ym pä ris tö mah dol lis taa kaikille aktiivisen arjen. Sosiaalista eriytymistä py ri tään jatkossa tor ju maan yhteisen ohjelman avulla sekä seuraamaan ke hi tys tä ak tii vi sem min. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, jouk ko liiken ne) osuus kas vaa jo päätettyihin toimenpiteisiin nähden, mutta ta voi te-

7 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta ta soa ei tältä osin ko ko naan saavuteta. Suunnitelman vaikutuksia on arvioi tu SOVA- lain mu kai ses ti ja arviointi on ohjannut suun ni tel ma rat kai sujen valintaa. Keväällä 2019 valmistuvan MAL suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus valtion, seudun kuntien ja HSL:n kes ken. MAL-suunnitelman ja sopimuksen toteutusta ja vaikutuksia tullaan seu raa maan vuosittain. Suunnitelma-aineistoon voi tutustua kokonaisuudessaan HSL:n in ter net sivul la: sekä samalta sivulta löytyvässä MAL-testisovelluksessa, jossa voi tutustua ai neis toon kartalla. Kauniaisten lausunto MAL 2019 luonnoksesta sekä sen vaikutusten arvioin ti se los tuk ses ta MAL luonnos on laadittu vision mukaan yhtenäisesti seutua ja joukko lii ken ne verk koa kehittäen kohti tavoitteiden mukaista vähäpäästöistä, hou kut te le vaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Tavoitteet ovat pe rustel lus ti asetettuja ja keinot niiden saavuttamiseksi sekä toteutumisen seuran ta mittareineen on esitetty selkeästi. Joukkoliikenneverkko on suunniteltu laajennettavaksi siten, että sen ym päril lä jo oleva rakenne sekä muodostuva uusi maankäyttö pystyvät hyö dyntä mään kestäviä kulkumuotoja tehokkaasti. Näin maankäytön ensisijainen ke hit tä mis vyö hy ke asettuu ensisijaisesti kattamaan täydentävään ja tii vistä vään maankäytöön soveltuvat alueet, jolloin uuden infran ra ken ta mis tarve säilyy minimissään sekä palveluiden ja asuntojen saavutettavuus joukko lii ken teel lä voidaan varmimmin turvata. Lähtökohta on erittäin kan na tetta va ja yhteiskuntataloudellisesti järkevä. Tällaisella asuntotuotannon keskit tä mi sel lä mahdollistetaan myös palveluiden elinvoimaisuus sekä ra kenta mi sen ulkopuolelle jäävien suurien yh te näis ten viher- ja metsäalueiden säi ly vyys. Seudun asuntotuotantotavoite on kasvanut niin suureksi, että sen to teut tami nen tullee olemaan laskusuhdanteessa erittäin haastavaa. Tästä huo limat ta on kannatettavaa varautua huolellisesti tulevaan kasvuun ja sen oike aan sijoittamiseen seudullisesti suunnitelman periaatteiden mukaisesti. Tä män lisäksi keinovalikoima asun to tuo tan non ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseen tulisi olla ny kyis tä korostetumpi, jotta uudistuva ym päris tö kestäisi paremmin ai kaa. Samalla kunnat voisivat käyttää niitä tukena no peas ti kasvavan seu dun kehittämisen laatutekijöitä toteuttajille pe rus telles saan. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi määritelty kei nova li koi ma on muodostettu kattavasti. Liikenteen merkitys CO2-päästöjen syn ty mi ses sä on merkittävä, jolloin tämä on perusteltua. Koska seu dul lises ti asetetut ta voit teet ovat kunnianhimoiset, on keinovalikoimassa myös ny ky ti lan net ta radikaalisti muuttavia toimenpiteitä. Todettakoon, että kun takoh tai ses ti tavoitteet ovat osin vieläkin kunnianhimoisempia, mikä tukee

8 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta MAL-luon nok sen keinovalikoiman oikeasuuntaisuutta. Kuntien suorat vaiku tus mah dol li suu det keskittyvät pitkälti kalusto- ymv. hankintoihin sekä maan käy tön sijoittamisella ja mm. liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen oh jaami sel la saavutettaviin ratkaisuihin. Paljon jää kuitenkin siirrettäväksi kun talais ten ja yritysten harteille, jolloin myös valtion rooli lainsäätäjänä ko rostuu. Jotta seudulla olisi todellinen mahdollisuus siirtyä nykyistä kattavammin jouk ko lii ken teen käyttöön, tulee liityntäpysäköintiverkoston rakentaminen hank keis taa toteutuksineen yhdeksi MAL-suunnitelmaan sisältyväksi liiken ne in ves toin nik si. Merkittävät liityntäpysäköintilaitokset tulee sijoittaa MAL-kar tal la harkitusti liikenteen solmukohtiin, osoittaa hankkeelle ve tovas tuu ja rahoittaa laitosten toteutus infrainvestointina. Samalla tulee tukea joukkoliikenteen käyttäjiä suunnittelemalla linjastojen verkosto siten, et tä huomioidaan muutkin kuin ns. runkolinjoille suuntautuvat tarpeet. Nykyi nen runkolinjapainotteinen, useisiin vaihtoihin perustuva mat ka ket ju ajatte lu ei vastaa riittävästi seudun asukkaiden monipuolisiin tarpeisiin, eikä siten houkuttele riittävästi joukkoliikenteen käyttöön. Liikenteen rahoitusmalli perustuu merkittävältä osin tiemaksuihin, joiden ole te taan kannustavan ihmisiä vaihtamaan kestäviin kulkumuotoihin tai vähä pääs töi seen kalustoon vähentäen siten myös ruuhkia. Tavoitteiden saavut ta mi nen tällä keinolla on mahdollista, mikäli tiemaksuilla kerätyt varat to del la jäävät suunnitelmaluonnoksessa esitetyn mukaisesti seudun lii kenne jär jes tel män kehittämiseen. Tiemaksuihin suhtaudutaan seu dul la ris ti riitai ses ti, vaikka sen sijalle ei ole toistaiseksi pystytty esit tä mään vai kut tavuu del taan vastaavaa vaihtoehtoistakaan keinoa. Toisaalta kuntien osuutta jouk ko lii ken teen rahoittamisessa ei voi myöskään loputtomasti lisätä, jol loin tie mak sut keinona tullevat väistämättä eteen. Asia edellyttää kui tenkin tarkkaa suun nit te lua ja lainsäädäntöä toteutuakseen. Tästä johtuen onkin tärkeää, että asiaan vaikuttavista valtakunnallisista linjauksista on riit tävä tieto ennen kuin asiaa valmistellaan päätöksentekoon vain Helsingin seu dul la. On myös huomattava, että toteutuessaan tiemaksujen taakka kohdistuu seu dul la epätasaisesti. Seudun asukkailla tulee olla käytettävissään to delli nen vaihtoehto yksityisautoilulle esim. edellä esitetyn lii tyn tä py sä köin ti laitos ten verkoston toteutuksen kautta. Lisäksi tiemaksujen vaikutukset mm. lii ke-elä mäl le, yritysten toimintaedellytyksille ja kaikkiaan seudun kil pai luky vyl le on arvioitu kovin suppeasti. Kauniainen sijoittuu kokonaisuudessaan maankäytön ensisijaiselle ke hit tämis vyö hyk keel le, jolloin suunnitelma ei aseta rajoitteita kaupungin omien ta voit tei den mukaiselle ke hit tä mi sel le. Myös asumisen sijoittamisen pää peri aat teet ovat yhtenäiset Kau niais ten oman kehityskuvan kanssa. Kun takoh tai ses ti esitettyyn asemakaavatavoitteeseen, keskimäärin 7200 k-m 2 vuo des sa, Kau niai nen ei kuitenkaan pysty vastaamaan, sillä Kauniainen on pinta-alaltaan pieni ja tiheästi rakennettu, jolloin suunnittelupotentiaali on hyvin rajallinen. Sitä vastoin asun to tuo tan to ta voi te, keskimäärin 80 asun toa vuodessa, on toteutettavissa ja se vastaa Kauniaisten kau pun kistra te gian mukaista n. 1 % asukasluvun vuosittaista kasvua. Asun to tuotan non määrää pitäisikin MAL-suunnitelmassa korostaa lopputuotteena,

9 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta kos ka sen edellytyksenä on joka tapauksessa asumisen mahdollistavan kaa va va ran non tuottaminen. Seudun kuntien erilaisia lähtökohtia ja mahdol li suuk sia ei suunnitelman tavoiteasetannassa ole otettu huomioon, vaan ta voit teet on johdettu varsin kaavamaisesti. Esitetyistä liikennehankkeista Kauniaisten alueelle sijoittuu ainoastaan Espoon kaupunkirata, jonka toteutus parantaa joukkoliikenteen tasoa seu dulli ses ti. Es poon kaupunkiradan toteuttamisen vaikutukset ulottuvat myös pää ra dan suun taan, koska se mahdollistaa paikallisjunaliikenteen ta sa painoi sen toi mi vuu den ollen edellytys mm. Pisararadan täysipainoiselle hyödyn tä mi sel le. Lisäksi se vaikuttaa merkittävästi Turkuun suuntautuvan juna lii ken teen häiriöherkkyyden pienenemiseen. Näin ollen kaupunkiradan vai ku tuk set liikenteen kas vi huo ne pääs tö jen vähentämiseen koskevat joukko lii ken teen pal ve lu ta son kautta huomattavasti Helsingin seutua laa jempaa aluetta. Kaupunkiradan nopeaa käynnistämistä tulisikin edistää, etenkin kun sen toteutusvalmiudet ovat olemassa. MAL-suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi on toteutettu huo lel li sesti ja kattavasti, minkä lisäksi siihen on liittynyt laajasti vuorovaikutusta. Rapor toin ti on niin ikään esitetty selkeästi. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta esittää, että kaupunginhallitus esittäisi valtuustolle esi tys lis ta teks tin mukaisen lausunnon Helsingin seu dun liikenteelle Hel singin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suun ni tel man MAL luon nok ses ta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta. Jäsen Sederholm ehdotti päätösehdotukseen lisättävän seuraava teksti: "MAL-suunnitelman tulisi sisältää myös selvitys hiilinieluista. Kuntien vi heralueil la, puilla ja muulla kasvillisuudella on päästövähennysten ohella kasva va merkitys alueen kuntien hyväksymissä ilmastostrategioissa ja tämä tu lee nostaa vahvemmin esiin myös MAL-sopimuksessa. Alueen kuntien tu lee myös näyttää hyvää esimerkkiä puurakentamisessa omissa pro jekteis saan." Esitys sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen. Päätös: Yhdyskuntavaliokunta esittää, että kaupunginhallitus esittäisi valtuustolle esi tys lis ta teks tin mukaisen lausunnon Helsingin seu dun liikenteelle Hel singin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suun ni tel man MAL luon nok ses ta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta täydennettynä seu raa val la valiokunnan yksimielisesti hyväksymällä lisäyksellä: MAL-suunnitelman tulisi sisältää myös selvitys hiilinieluista. Kuntien vi heralueil la, puilla ja muulla kasvillisuudella on päästövähennysten ohella kasva va merkitys alueen kuntien hyväksymissä ilmastostrategioissa ja tämä tu lee nostaa vahvemmin esiin myös MAL-sopimuksessa. Alueen kuntien tu lee myös näyttää hyvää esimerkkiä puurakentamisessa omissa pro jekteis saan.

10 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta KH Em. täydennys lisätään päätösehdotuksen 4. viimeiseksi kappaleeksi, kappa leen "On myös huomattava, että toteutuessaan ----" jälkeen. KJ: KH päättää esittää KV:lle seuraavan lausunnon Helsingin seudun lii kenteel le Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL luonnoksesta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta: MAL luonnos on laadittu vision mukaan yhtenäisesti seutua ja joukko lii ken ne verk koa kehittäen kohti tavoitteiden mukaista vähäpäästöistä, hou kut te le vaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Tavoitteet ovat pe rustel lus ti asetettuja ja keinot niiden saavuttamiseksi sekä toteutumisen seuran ta mittareineen on esitetty selkeästi. Joukkoliikenneverkko on suunniteltu laajennettavaksi siten, että sen ym päril lä jo oleva rakenne sekä muodostuva uusi maankäyttö pystyvät hyö dyntä mään kestäviä kulkumuotoja tehokkaasti. Näin maankäytön ensisijainen ke hit tä mis vyö hy ke asettuu ensisijaisesti kattamaan täydentävään ja tii vistä vään maankäyttöön soveltuvat alueet, jolloin uuden infran ra ken ta mis tarve säilyy minimissään sekä palveluiden ja asuntojen saavutettavuus joukko lii ken teel lä voidaan varmimmin turvata. Lähtökohta on erittäin kan na tetta va ja yhteiskuntataloudellisesti järkevä. Tällaisella asuntotuotannon keskit tä mi sel lä mahdollistetaan myös palveluiden elinvoimaisuus sekä ra kenta mi sen ulkopuolelle jäävien suurien yhtenäisten viher- ja metsäalueiden säi ly vyys. Seudun asuntotuotantotavoite on kasvanut niin suureksi, että sen to teut tami nen tullee olemaan laskusuhdanteessa erittäin haastavaa. Tästä huo limat ta on kannatettavaa varautua huolellisesti tulevaan kasvuun ja sen oike aan sijoittamiseen seudullisesti suunnitelman periaatteiden mukaisesti. Tä män lisäksi keinovalikoima asuntotuotannon ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseen tulisi olla nykyistä korostetumpi, jotta uudistuva ym päris tö kestäisi paremmin aikaa. Samalla kunnat voisivat käyttää niitä tukena no peas ti kasvavan seudun kehittämisen laatutekijöitä toteuttajille pe rus telles saan. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi määritelty kei nova li koi ma on muodostettu kattavasti. Liikenteen merkitys CO2-päästöjen syn ty mi ses sä on merkittävä, jolloin tämä on perusteltua. Koska seu dul lises ti asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoiset, on keinovalikoimassa myös ny ky ti lan net ta radikaalisti muuttavia toimenpiteitä. Todettakoon, että kun takoh tai ses ti tavoitteet ovat osin vieläkin kunnianhimoisempia, mikä tukee MAL-luon nok sen keinovalikoiman oikeasuuntaisuutta. Kuntien suorat vaiku tus mah dol li suu det keskittyvät pitkälti kalusto- ymv. hankintoihin sekä maan käy tön sijoittamisella ja mm. liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen oh jaami sel la saavutettaviin ratkaisuihin. Paljon jää kuitenkin siirrettäväksi kun talais ten ja yritysten harteille, jolloin myös valtion rooli lainsäätäjänä ko rostuu. Jotta seudulla olisi todellinen mahdollisuus siirtyä nykyistä kattavammin

11 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta jouk ko lii ken teen käyttöön, tulee liityntäpysäköintiverkoston rakentaminen hank keis taa toteutuksineen yhdeksi MAL-suunnitelmaan sisältyväksi liiken ne in ves toin nik si. Merkittävät liityntäpysäköintilaitokset tulee sijoittaa MAL-kar tal la harkitusti liikenteen solmukohtiin, osoittaa hankkeelle ve tovas tuu ja rahoittaa laitosten toteutus infrainvestointina. Samalla tulee tukea joukkoliikenteen käyttäjiä suunnittelemalla linjastojen verkosto siten, et tä huomioidaan muutkin kuin ns. runkolinjoille suuntautuvat tarpeet. Nykyi nen runkolinjapainotteinen, useisiin vaihtoihin perustuva mat ka ket ju ajatte lu ei vastaa riittävästi seudun asukkaiden monipuolisiin tarpeisiin, eikä siten houkuttele riittävästi joukkoliikenteen käyttöön. Liikenteen rahoitusmalli perustuu merkittävältä osin tiemaksuihin, joiden ole te taan kannustavan ihmisiä vaihtamaan kestäviin kulkumuotoihin tai vähä pääs töi seen kalustoon vähentäen siten myös ruuhkia. Tavoitteiden saavut ta mi nen tällä keinolla on mahdollista, mikäli tiemaksuilla kerätyt varat to del la jäävät suunnitelmaluonnoksessa esitetyn mukaisesti seudun lii kenne jär jes tel män kehittämiseen. Tiemaksuihin suhtaudutaan seudulla ris ti riitai ses ti, vaikka sen sijalle ei ole toistaiseksi pystytty esittämään vai kut tavuu del taan vastaavaa vaihtoehtoistakaan keinoa. Toisaalta kuntien osuutta joukkoliikenteen rahoittamisessa ei voi myöskään loputtomasti lisätä, jol loin tiemaksut keinona tullevat väistämättä eteen. Asia edellyttää kui tenkin tarkkaa suunnittelua ja lainsäädäntöä toteutuakseen. Tästä johtuen onkin tärkeää, että asiaan vaikuttavista valtakunnallisista linjauksista on riit tävä tieto ennen kuin asiaa valmistellaan päätöksentekoon vain Helsingin seu dul la. On myös huomattava, että toteutuessaan tiemaksujen taakka kohdistuu seu dul la epätasaisesti. Seudun asukkailla tulee olla käytettävissään to delli nen vaihtoehto yksityisautoilulle esim. edellä esitetyn lii tyn tä py sä köin ti laitos ten verkoston toteutuksen kautta. Lisäksi tiemaksujen vaikutukset mm. lii ke-elä mäl le, yritysten toimintaedellytyksille ja kaikkiaan seudun kil pai luky vyl le on arvioitu kovin suppeasti. MAL-suunnitelman tulisi sisältää myös selvitys hiilinieluista. Kuntien vi heralueil la, puilla ja muulla kasvillisuudella on päästövähennysten ohella kasva va merkitys alueen kuntien hyväksymissä ilmastostrategioissa ja tämä tu lee nostaa vahvemmin esiin myös MAL-sopimuksessa. Alueen kuntien tu lee myös näyttää hyvää esimerkkiä puurakentamisessa omissa pro jekteis saan. Kauniainen sijoittuu kokonaisuudessaan maankäytön ensisijaiselle ke hit tämis vyö hyk keel le, jolloin suunnitelma ei aseta rajoitteita kaupungin omien ta voit tei den mukaiselle kehittämiselle. Myös asumisen sijoittamisen pää peri aat teet ovat yhtenäiset Kauniaisten oman kehityskuvan kanssa. Kun takoh tai ses ti esitettyyn asemakaavatavoitteeseen, keskimäärin 7200 k-m2 vuo des sa, Kauniainen ei kuitenkaan pysty vastaamaan, sillä Kauniainen on pinta-alaltaan pieni ja tiheästi rakennettu, jolloin suunnittelupotentiaali on hyvin rajallinen. Sitä vastoin asuntotuotantotavoite, keskimäärin 80 asun toa vuodessa, on toteutettavissa ja se vastaa Kauniaisten kau pun kistra te gian mukaista n. 1 % asukasluvun vuosittaista kasvua. Asun to tuotan non määrää pitäisikin MAL-suunnitelmassa korostaa lopputuotteena, kos ka sen edellytyksenä on joka tapauksessa asumisen mahdollistavan

12 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta kaa va va ran non tuottaminen. Seudun kuntien erilaisia lähtökohtia ja mahdol li suuk sia ei suunnitelman tavoiteasetannassa ole otettu huomioon, vaan ta voit teet on johdettu varsin kaavamaisesti. Esitetyistä liikennehankkeista Kauniaisten alueelle sijoittuu ainoastaan Espoon kaupunkirata, jonka toteutus parantaa joukkoliikenteen tasoa seu dulli ses ti. Espoon kaupunkiradan toteuttamisen vaikutukset ulottuvat myös pää ra dan suuntaan, koska se mahdollistaa paikallisjunaliikenteen ta sa painoi sen toimivuuden ollen edellytys mm. Pisararadan täysipainoiselle hyödyn tä mi sel le. Lisäksi se vaikuttaa merkittävästi Turkuun suuntautuvan juna lii ken teen häiriöherkkyyden pienenemiseen. Näin ollen kaupunkiradan vai ku tuk set liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseen koskevat joukko lii ken teen palvelutason kautta huomattavasti Helsingin seutua laa jempaa aluetta. Kaupunkiradan nopeaa käynnistämistä tulisikin edistää, etenkin kun sen toteutusvalmiudet ovat olemassa. MAL-suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi on toteutettu huo lel li sesti ja kattavasti, minkä lisäksi siihen on liittynyt laajasti vuorovaikutusta. Rapor toin ti on niin ikään esitetty selkeästi.... Yhdyskuntatoimenjohtaja selosti suunnitelmaluonnosta lyhyesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

13 PÖYTÄKIRJA 15/ Asunto-osakeyhtiön (Asunto Oy Bredantie 15) osakekannan ostaminen 411/ /2014, 432/ /2018 KH Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh Kaupunki on laatimassa osoitteissa Bredantie ja Palokunnantie 1-3 ase ma kaa van muutosta (ote asemakaavan muutosehdotuksesta oheisma te ri aa li na). Asemakaavan muutosehdotuksen asuinrakennusten kortte lin osan (A) tuleva tontti muodostuu kaupungin omistamasta aluees ta (2718 m², tontti ) ja Yhtiön (Asunto Oy Bredantie 15) omis tamas ta alu ees ta (4489 m², osa kiinteistöstä RN:o 2:283). Muodostuvalle ton til le on osoi tet tu asuinrakennusoikeutta 4400 k-m² ja pysäköinti to teu tetaan pi ha kan nen alaisena rakenteena. Asemakaavan muutosehdotus on ol lut näh tä vil lä ja etenemässä hyväksymiskäsittelyyn. Kaupungin omistamalla alueella sijaitsevassa kiinteistössä toimii päiväkoti Gran kot ten. Kaavavalmistelun alkuvaiheessa sivistystoimen antamana lähtö tie to na oli, että päiväkodin hoitopaikat voidaan sijoittaa kaupungin muihin yk si köi hin ja siten luopua päiväkotirakennuksesta kaavan toteutuksen käyn nis tyes sä, mutta myöhemmin sivistystoimi ilmoitti lausunnossaan, että päi vä ko dis ta ei voida luopua ainakaan nopeassa aikataulussa. Ase ma kaavan muutosta laadittiin alunperin kokonaisuutena vaiheittainen toteutus mah dol lis taen siten, että vaiheistus jakautuisi likimain Yhtiön (vaihe 1) ja kau pun gin (vaihe 2) omistamien alueiden mukaisesti. Vaiheistuksen tar koituk se na oli varautua päiväkoti Grankottenin siirtymäajan venymiseen. Asema kaa va muu tok sen sisältö on kuitenkin muuttunut valmistelun aikana siten, että Yhtiön omistaman alueen toteuttaminen ensin ei ole taloudellisesti kan nat ta vaa huomioiden Yhtiön omistaman alueen alhainen ra ken ta mis tehok kuus ja rakenteellisen pysäköinnin kustannukset. Kaavaratkaisun toteu tus edel ly tyk set kokonaisuutena ovat kuitenkin edelleen olemassa. Yhdyskuntavaliokunta käsitteli periaatepäätöstä määrärahan ( euroa) varaamiseksi vuoden 2019 talousarvioon, jotta Yhtiön omis ta ma tulevan tontin tontinosa voitaisiin ostaa kaupungin omistukseen. Va lio kun ta kuitenkin katsoi, että kaavoitusprosessin tulee edetä normaaliin ta paan ilman että kaupunki lunastaa yksityisen tahon omistamia tontinosia ja päätti olla esittämättä KH:lle sekä edelleen KV:lle määrärahavarauksen te ke mis tä vuoden 2019 talousarvioon. Yhdyskuntavaliokunnan ehdotus kaavoitusprosessin etenemisestä normaa liin tapaan tarkoittaisi, että Yhtiö voisi ostaa kaupungin omistuksessa ole van tulevan tontin tontinosan. Tämä vaihtoehto ei ole kaupungin edun mu kai nen, mikäli päiväkotitoimintoja alueella halutaan jatkaa toistaiseksi. Mi kä li kaavoitusprosessia ei edistetä, Yhtiö vetäytynee kaavahankkeesta ja ryhtyy toteuttamaan voimassa olevaa asemakaavaa. Tällöin kau pun kikaan ei voisi jatkaa kaavoitusprosessia omistamansa alueen osalta, koska kaa va rat kai sus sa on kyse kokonaisuudesta ja järjestelyt (mm. piha-alueet,

14 PÖYTÄKIRJA 15/ py sä köin ti ja ajoliittymät) edellyttävät sekä kaupungin että Yhtiön omis tamaa aluetta koko laajuudessaan. Mikäli kaupunki hankkisi Yhtiön omis taman alueen omistukseensa tai hallintaansa, päiväkotitoiminta alueella voisi jat kua siihen asti, että päivähoitopaikat saadaan järjestettyä hallitusti muihin kiinteistöihin. Tämän jälkeen kaupunki voisi luovuttaa asemakaavan muu tok sel la muodostuvan kokonaisuuden toteuttajataholle. Näin ollen han kin taan investoitava rahasumma olisi luonteeltaan tilapäinen sijoitus. KH käsitteli periaatepäätöstä määrärahan varaamisesta ja päätti merkitä yhdyskuntavaliokunnan päätöksen tiedoksi ja lisäksi edellyt tää ruotsinkieliseltä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnalta selvitystä sii tä, miten toiminto uudelleen järjestetään, sekä millä toimenpiteillä ja aika tau lul la päiväkotirakennuksesta voidaan luopua. tem&id= Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta on an ta nut lausuntonsa. tem&id= Valiokunta totesi lausunnossaan, että ennusteiden mukaan ruotsinkielisen var hais kas va tuk sen lapsimäärät kasvavat vuoteen 2025 saakka ja saman ajan jak son kuluessa ostosopimukset Folkhälsanin (vuonna 2019) ja Benso win (vuonna 2021) kanssa päättyvät. Lausunnon mukaan useiden eh tojen tulee täyttyä, jotta kaupunki voisi luopua päiväkoti Grankottenin käyt tämäs tä kiinteistöstä ja tämä on mahdollista aikaisintaan vuodesta 2020 lähtien. Todettakoon, että myöhemmin on selvinnyt, että tämä voi olla ai kaisin taan vuoden 2021 lopussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle Ta lous ar vion investointiohjelmaan ei ole sisällytetty määrärahaa Yhtiön omis ta man alueen ostamiseksi. Sen sijaan talousarviossa on varattu osake pää omaan määräraha euroa perusteluna, että kaupunki varau tuu vuonna 2019 määrärahavarauksella muun muassa mahdolliseen maa-alaa koskevaan kiinteistöosakeyhtiön osakekauppaan. KH käsitteli selvitystä päiväkoti Grankottenista suhteessa vi reil lä olevaan asemakaavan muutokseen jättäen asian pöydälle ja päätti asian palauttamisesta uuteen valmisteluun. tem&id= Kaupungin viranhaltijat ovat jatkaneet neuvotteluja Yhtiön ja yhtiön osakkeet omistavan tahon edustajien kanssa ja selvittäneet vaihtoehtoja asian rat kai se mi sek si. Yhtiön osakkeet omistavan tahon edustajat ovat neu vot teluis sa tarjonneet Yhtiön koko osakekannan kaupungin ostettavaksi hintaan euroa edellytyksellä, että osakekauppa tehdään odottamatta ase ma kaa van muutoksen edistymistä. Kaupungin ostaessa Yhtiön osakkeet tulee kaupungin maksettavaksi kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero (2 %), mikä kauppahinnasta euroa tarkoittaa varainsiirtoveroa euroa, joka maksetaan myös osakepääomaan varatusta mää rä rahas ta.

15 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhtiö omistaa kiinteistön RN:o 2:283 ja sillä sijaitsevat kaksi asuin ra kennus ta (ote kantakartasta oheismateriaalina). Kaupungin rakennus- ja huo neis to re kis te rin mukaan kiinteistöllä sijaitsee kaksi vuonna 1957 valmis tu nut ta rakennusta, joiden kerrosalat ovat 370 k-m² (talo A) ja 107 k-m² (ta lo B). Kummassakin rakennuksessa on yksi asuinhuoneisto. Ra ken nuksis sa ei ole suoritettu ylläpitoa suurempia korjaustöitä. Kiinteistön kart tapin ta-ala on 4659 m², johon sisältyy kaupungin omistama määräala 88 m² Bre dan tien katualueella. Asemakaavan muutosehdotuksessa kiinteistöstä on osoitettu 4489 m² tulevaan tonttiin , loppuosa kiinteistöstä (170 m²) on katualuetta. Yhtiön osakkeista tarjotun hinnan lähtökohtana on kiinteistön arvo voi massa olevan kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Kumpikin osapuoli on teet tä nyt arviolausunnot (oheismateriaalina vain KH:n jäsenille) kiin teistön ja sillä sijaitsevien rakennusten arvosta. Kaupungin tilaamassa ar violau sun nos sa on arvion tulos euroa (+/-5 %) arvion perustuessa maa poh jan ja voimassa olevassa asemakaavassa osoitetun ra ken nus oikeu den (3 rakennuspaikkaa, yhteensä 700 k-m²) hintaan. Arviossa kiin teistön potentiaalin katsotaan olevan uudisrakentamisessa, mikä edellyttää ny kyis ten rakennusten purkamista eikä niille näin ollen ole annettu arvoa. Yh tiön omistajatahon tilaamassa arviossa arvion tulos on euroa nykyinen kaavoitus sekä kiinteistöjen re montoin ti tar ve huomioiden. Arvion mukaan kiinteistö on pääosiltaan pe rus teel lisen remontin/modernisoinnin tarpeessa. Tämän lisäksi tarjottuun hintaan on sisällytetty huoneistojen tuottoarvoa, sillä molemmat huoneistot on vuok rat tu. Lisäksi tarjotussa hinnassa on huomioitu odotusarvoa, jota kiinteis töl le on muodostunut hyväksymiskäsittelyvaiheeseen edenneen kaa vamuu tok sen myötä. Arvioiden tulosten keskiarvo ( euroa) alittaa tar jo tun kauppahinnan, mutta on arvioitavissa, että Yhtiön omistaman maa-alu een arvo KV:n myöhemmin erikseen hyväksymän kaa va muu toksen lainvoimaistumisen jälkeen on noin 1,5-kertainen kauppahintaan verrat tu na. Todettakoon, että osakkeista maksettavan hinnan lisäksi maan käyt tö yk sikkö lunastaisi kaavamuutoksen valmistelua varten tehdyn suunnittelutyön kau pun gil le maksamalla suunnittelutyöstä aiheutuneet kulut ( euroa) maankäyttöyksikön käyttömenoista. Yhtiön tilinpäätösasiakirjojen perusteella Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista velkaa ja Yhtiön maksuvalmius on tyydyttävällä tasolla. Kiinteistön ra si tus to dis tuksen ( ) perusteella omaisuuteen ei kohdistu rasituksia tai ra joi tuksia eikä uusia asioita ole vireillä. Käytössä olevan asiakirja-aineiston perus teel la Yhtiön taloudellisen tilanteen voidaan katsoa olevan ta sa pai nossa. Kaupungin ostaessa Yhtiön osakkeet siirtyy Yhtiö kaupungin omistukseen. Yh tiö vastaa Yhtiön hallinnon ja hoidon järjestämisestä yhtiöjärjestyksen mää räyk set huomioiden. Yhtiön hallinnon ja hoidon järjestäminen edel lyttä nee Yhtiöltä isännöitsijäpalvelun ja huoltoyhtiön hankintaa. Yhtiön kulut ra hoi te taan yhtiökokouksen päättämällä yhtiövastikkeella, jonka osak keenomis ta ja (kaupunki) suorittaa Yhtiölle. Käytännössä yhtiövastike mak set taisiin yhdyskuntatoimen tilakeskuksen käyttömenoista. Yhtiöjärjestyksen

16 PÖYTÄKIRJA 15/ mu kaan huoneiston haltija (kaupunki) on velvollinen omalla kus tan nuk sellaan huolehtimaan huoneiston sisäkorjauksista, lukuun ottamatta Yhtiön vas tuul la olevia rakenteesta johtuvia vikoja sekä johtoja (vesi-, viemäri-, läm pö-). Huoneistojen ollessa osakkeenomistajan (kaupunki) hallinnassa siir ty vät vuokrasopimukset nykyiseltä osakkeenomistajalta kaupungille ja kau pun ki toimii vuokranantajana suhteessa vuokralaisiin. Huoneistojen vuok rauk ses ta saatavien vuokratuottojen voidaan arvioida kattavan kaupun gin suoritettavaksi tulevan yhtiövastikkeen määrän. Kaupungin ostaessa Yhtiön osakkeet jää kiinteistö edelleen Yhtiön omistuk seen. Yhtiö olisi edelleen kaavoitusprosessissa asianosainen ja muun muas sa mahdollisen maankäyttösopimuksen osapuoli ja sopimukseen sisäl ty vän sopimuskorvauksen maksaja. Kiinteistön ollessa Yhtiön omis tukses sa ja tontin ollessa kaupungin omistuksessa asemakaavan muu tos eh do tuk sen mukaisen tulevan tontin muodostaminen ei ole mah dol lis ta tulevan tontin omistuksen ollessa alueellisesti eriytynyt. Asema kaa van muutosehdotuksen mukaisen tulevan tontin muodostaminen edel lyt täi si omistuksen yhtenäistämistä, esimerkiksi kiinteistönluovutusta Yh tiön ja kaupungin välillä tai Yhtiön purkamista ja sen omaisuuden siir tymis tä kaupungin omistukseen taikka asemakaavan muutosehdotuksen (tont ti jaon) muuttamista maa-alueen omistusta vastaavaksi. Mikäli kau punki ostaa Yhtiön osakkeet, arvioidaan ja tuodaan tarvittaessa erikseen kä sitte lyyn toimenpiteet tulevan tontin omistuksen yhtenäistämiseksi tai ase makaa van (tonttijaon) muuttamiseksi maa-alueen omistusta vastaavaksi. Mikä li tulevan tontin omistus sen luovutuksen ajankohtaistuessa olisi edelleen alueellisesti eriytynyt, kaupunki luovuttaisi kolmannelle taholle (tu levan tontin toteuttajalle) Yhtiön osakkeet ja tontin taikka tuleva tontti luovutettaisiin kahden eri luovuttajatahon (kaupunki ja Yhtiö) toimesta. Kaupungin näkökulmasta olisi yksinkertaisempaa Yhtiön osakkeiden os tami sen sijasta saada ostaa Yhtiöltä kiinteistö rakennuksineen. Tällöin kaupun ki välttyisi varainsiirtoveron maksamiselta ja Yhtiön hallinnoinnista aiheu tu vien kulujen maksamiselta ja lisäksi asemakaavan muu tos eh do tuksen mukaisen tulevan tontin omistus olisi yhtenäinen ja tontti muo dos tet tavis sa. Kiinteistönkauppa edellyttäisi myyjätahon suostumusta sekä erillistä mää rä ra ha va raus ta maa-alueiden hankintaan. Yhtiön osakkeet omistava ta ho on kuitenkin ilmoittanut, ettei ole halukas myymään Yhtiön omistamaa kiin teis töä ja sillä sijaitsevia rakennuksia kaupungille. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaavoitusprosessin edistäminen on kau pun gin edun mukaista kaavamuutoksen lisätessä kaupungin niukkaa tont ti va ran toa. Asemakaavan muutos mahdollistaa merkittävän määrän asun to tuo tan toa keskeiselle paikalle kävelyetäisyydellä Kauniaisten keskus tas ta ja juna-asemasta. Kaupungin hankkiessa Yhtiön osakkeet omistuk seen sa on kaavamuutoksella muodostuva tuleva tontti ko ko nai suu dessaan ainakin välillisesti kaupungin hallinnassa. Tällöin kaupunki voisi ajoittaa ja toteuttaa tulevan tontin luovuttamisen ja toteuttamisen asun to po liit tises ti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla huomioiden myös päiväkoti Grankot te nin toiminnan järjestämisen. Mahdollisesta korvaavasta kunnallisesta päi vä ko dis ta päätetään erikseen tarpeeseen perustuen päi vä ko ti sel vi tyksen valmistumisen jälkeen.

17 PÖYTÄKIRJA 15/ Edellä esitetyn perusteella esitetään, että kaupunki ostaa Yhtiön osakkeet tar jot tuun euron hintaan. Lisäksi esitetään, että kau pun gin joh taja oikeutetaan laatimaan kauppakirja. Tämä päätös voidaan panna täytäntöön vasta, kun tämä ja KV:n vuoden 2019 talousarviota koskeva päätös ovat saaneet lainvoiman. KJ: KH päättää esittää KV:lle, että kaupunki ostaa Asunto Oy Bredantie 15 -nimi sen yhtiön koko osakekannan tarjottuun hintaan euroa. Lisäksi KH päättää oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan kauppakirjan.... Tämä asia käsiteltiin esityslistan ensimmäisenä varsinaisena asiana. Jäsen Ant-Wuorinen poistui esteellisenä kokoushuoneesta tämän asian kä sit te lyn ajaksi (HallintoL 28 1 momentti 3 kohta). Varajäsen Laakio oli ko kouk ses sa läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Jäsen Pesosen kannatettu (Johansson) ehdotus asian palauttamisesta pää tök ses tä ilmeneviä lisäneuvotteluja ja selvityksiä varten, hyväksyttiin yk si mie li ses ti. Päätös: KH päätti yksimielisesti palauttaa asian lisäneuvottelujen käymiseksi osakkeis ta mak set ta van hinnan määrittelemiseksi ja sen selvittämiseksi, miten päi vä ko ti Grankottenin toiminta järjestetään siinä vaiheessa kun ase makaa van muu tos on vahvistettu.

18 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta Svenska skolcentrum, H-osan saneerausosan hankesuunnitelma 12/ /2015 YLKV Lisätiedot: Tilakeskuksen projekti-insinööri Stefan Lindholm, puh Hankesuunnitelma Hankkeen lähtökohtana on ruotsinkielisen opetus- ja var hais kas va tus lauta kun nan ( 75) käsittelemä ja kaupunginhallituksen ( 252) hyväksymä tarveselvitys Svenska Skolcentrumin H-osan sa nee raami ses ta. Lautakunnan tarveselvitykseen sisältyivät myös esitykset lii kun tasa lin saneeramisesta sekä lukion laajennushankkeesta. Liikuntasalin sanee raus on valmistunut vuonna päätti hyväksyä tarveselvityksen myös siltä osin kun se kä sit te li H-osaa ja koulurakennuksen laajennusta, mutta kehotti si vis tys toimea ja yh dys kun ta toi mea selvittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja fysiikan ja ke mian opetuksen tiloihin liittyvien akuuttien ongelmien ratkaisemiseksi. To teu tuk sen määrärahat investointiohjelmassa noudattavat tätä linjausta. Tarveselvityksen mukaan H-osan nykyisissä tiloissa toimii lukion ja ylä koulun luonnontieteiden luokat (4 kpl), materiaalivarasto (2 kpl) sekä lukion kie li luok ka (1 kpl). Tilat eivät vastaa nykyisiä tarpeita ja ovat uusimisen tarpees sa, erityisesti tilojen laajuuden, turvallisuuden ja talotekniikan osalta. Svenska skolcentrumin laajennustarpeesta on laadittu selvitys vuonna 2015 Arkkitehdit Korolainen & Heinon toimesta, samassa yhteydessä kuin nyt käsiteltävänä oleva H-osan tarveselvitys. Loppuraportissa todetaan että tarve isoimmille opetustiloille on olemassa ja että laajennusosalla pa rannet tai siin opetustilojen esteettömyyttä. Mahdollinen laajennus ei kui tenkaan sisälly kaupunginhallituksen toimeksiantoon H-osan sa nee raa mi seksi, vaan siitä tulee perustaa oma erillinen hanke, mikäli myöhemmin näin pää te tään. H-osan saaneeraushankkeen valmistelua on jatkettu kaupunginvaltuuston hy väk sy mien ( 4) Rakennusinvestointihankkeiden to teu tus oh jeiden mukaisesti te ke mäl lä hyväksytyn tarveselvityksen pohjalta han ke suunni tel ma sekä sii hen liittyviä alustavia suunnitelmia tukemaan in ves toin tipää tök sen tekoa. Hankesuunnitelmassa on esitetty korjauslaajuus akuuttien ongelmien poista mi sek si (vaihtoehto 1), noudattaen investointiohjelmassa myönnetyn mää rä ra han suuruutta. Käyttäjän pyynnöstä on tutkittu myös laajempi sanee raus (vaihtoehto 2), joka ylittää investointiohjelman mää rä ra ha va rauksen.

19 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta Svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik (SUUS) on kä si tel lyt hankesuunnitelman kokouksessaan ( 39) ja toteaa lausun nos saan, että lukiostrategian yhteydessä on laadittava lisäselvityksiä, jot ka saattavat vaikuttaa koulukeskuksen H-osan saneerauksen tarpeisiin. Yhdyskuntavaliokunta on kokouksessaan ( 95) käsitellyt käyttä jän antamaa lausuntoa ja päättänyt palauttaa asian mainittuja li sä sel vityk siä varten. Svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik (SUUS) on kä si tel lyt hankesuunnitelman kokouksessaan ( 89). tem&id= SUUS esittää toteutettavaksi hankesuunnitelman vaihtoehdon 2, joka käsit tää talotekniikan ja varusteiden uusimisen sekä tilamuutostyöt 1. ja 0. ker rok sen luokka- ja varastotiloissa, antaen kouluille tilat jotka mah dol lis tavat monipuolisemman luonnontieteen opetuksen. Hankesuunnittelussa on etsitty kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vaih to eh toi sia ratkaisuja fysiikan ja kemian opetuksen akuutteihin on gelmiin. Hankesuunnittelussa on laadittu luonnoksia, joissa on haettu tilojen te hok kaam paa käyttöä siten, että lisärakentamista ei toteuteta. Ta lo tekniik ka suun nit te li jat ovat laatineet talotekniikan korjauksesta ra ken nus ta pase los tuk set, joiden tavoitteet perustuvat kuntoarviossa esitettyihin ta lo teknii kan korjaustarpeisiin. Vastaavat talotekniset ja tilojen modernisoinnin kor jauk set on toteutettu koulukeskuksen muissa osissa aiemmin. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1:n tavoite on korjata opetuksen kannalta akuutit ongelmat. Tämä vaihtoehto vastaa kaupunginhallituksen hyväksymää laajuutta, sekä kau pun gin val tuus ton hyväksymää mää rä ra ha va raus ta voi mas sa olevassa in ves toin ti oh jel mas sa. Tilojen talotekniikka sekä merkittävimmät tur val lisuus puut teet liittyen mm. hätäsuihkuihin sekä kemikaalien varastointiin ja kä sit te ly ti loi hin kor ja taan ja ajanmukaistetaan. Vaihtoehdon laajuus on esitet ty tarkemmin han ke suun ni tel mas sa. Vaihtoehto 1:n tavoitehinta on n (syksyn 2017 hintataso). Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 sisältää tilojen talotekniikan ja varusteiden uusimisen sekä tila muu tos työt 1. ja 0. kerroksen luokka- ja varastotiloissa. Laajuus ja muutos työt perustuvat käyttäjän hankesuunnitteluvaiheessa tekemään esi tykseen. Tavoite on parantaa tilamuutostöiden avulla opetus- ja varastotilojen tar koi tuk sen mu kais ta käyttöä. Tilamuutostöillä kahta luokkatilaa laa jen netaan sisäisillä muutostöillä suurempien opetusryhmien tarpeita varten. 0. ker rok ses sa sijaitseva kielistudio muutetaan biologian luokaksi. Lisäksi toteu te taan tilamuutostöiden edellyttämät poistumistiejärjestelyjen muu tokset. Vaihtoehdon laajuus on esitetty tarkemmin hankesuunnitelmassa. Vaihtoehto 2:n tavoitehinta on n (syksyn 2017 hintataso).

20 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta Tavoitehintalaskelmat pohjautuvat vaihtoehdoissa valittuihin suun nit te lu ratkai sui hin, joissa on tavoitteena tilojen ja niissä olevan talotekniikan ny ky aikais ta mi nen. Käyttäjän edustajina hankkeen ohjausryhmässä han ke suun nit te lu vai heessa toimineet ruotsinkielisen lukion ja yläkoulun rehtorit ovat olleet tiiviisti mu ka na ti la suun nit te lus sa ja hankesuunnitelman laadinnassa. Hankesuunnitelmavaiheen tuloksena ovat liitteenä oleva han ke suun ni telma sekä sen liitteinä arkkitehdin tilakaavio ja eri suunnittelualojen ra kennus ta pa se los tuk set (ARK & RAK sekä LVIA ja SÄH). Lvia - ja säh kö työ selos tuk set sekä tavoitehintalaskelmat ovat näh tä vil lä luottamushenkilöiden Ext ranetis sä. Hankesuunnitelman kohdassa 7 Tavoiteaikataulu on arvioitu hankkeen kes tok si suunnittelu (4 kk) ja rakentaminen (5 kk) huomioiden yhteensä 9 kk. Lisäksi on huomioitava kaupungin päätöksentekoprosessien sekä raken nus lu paprosessin vaikutukset aikatauluun. Hankesuunnitelmassa esite tään hankkeen suunnittelua vuonna 2019 ja to teu tus ta vuoden 2020 aika na, jolloin rakennustyöt ajoittuisivat ajanjaksolle ke sä kuu - syyskuu. Tällöin eniten melua ja haittaa aiheuttavat työvaiheet (pur ku- ja runkotyöt) saa tai siin tehtyä koulun kesälomien aikana. Hankkeen määrärahavaraus voimassa olevassa investointiohjelmassa on jakautuen suunnittelun e ja toteutuksen e osuuk siin. Vaihtoehto 1 olisi toteutettavissa tämän puitteissa. Han ke suunni tel mas sa esitetty vaihtoehto 2, jota käyttäjä puoltaa, ylittää mää rä ra ha varauk sen n Lopullisesti määrärahatarve tarkentuu alkuvuoden 2020 aikana urak ka kilpai lu tuk sen myötä. Valiokunnan, kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyjen jäl keen hankesuunnitelman pohjalta tehtävä investointipäätös ajoittunee syk syyn 2019 jatkosuunnittelun ja urakkakilpailutuksen jälkeen. Koulun tilo jen käytön johdosta hankkeen toteutuksen op ti maa li nen aloitus ajoittuu tou ko- / kesäkuulle 2020 ja kohteen vastaanotto lokakuulle Lisäksi tu lee huo mioi da käyttäjähallintokunnan toimenpiteet ennen käyttöönottoa (muut to, kalustaminen yms.). Edellä mainitut asiat huomioiden on sa neerat tu H-osa käyttöönottokunnossa marraskuussa YTJ: Yhdyskuntavaliokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle esityslistan liitteenä olevan Svenska skol cent rumin H-osan saneerauksen hankesuunnitelman hyväksymistä vaihtoehdon 2 mukaisena ja han ke suun nit te lu vai heen tavoitehinnan vahvistamista euroksi (alv 0)....

21 PÖYTÄKIRJA 15/ Yhdyskuntavaliokunta Tämä asia käsiteltiin kokouksen 3. asiana asian nro 2 (Viranhaltijoiden pää tös pöy tä kir jat) jälkeen. Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman oli mukana kokouksessa vas taa massa käyttäjätahoa koskeviin kysymyksiin. Vpj Wahlstedt esitti jäsen Eväsojan kannattamana, että han ke suun ni tel ma hy väk syt täi siin vaihtoehto nro 1 mukaisena ja että han ke suun ni tel ma vaiheen ta voi te hin nak si vahvistettaisiin euroa. Suoritetussa äänestyksessä, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja vpj Wahlstedtin vastaehdotusta kannattavat äänestivät "ei", vas taeh do tus voitti äänin 3 2. Jaa-äänet (Berg, Sederholm), ei-ää net (Wahlstedt, Eväsoja, Laakio) neljän (4) jäsenen äänestäessä tyhjää (Jääs ke läinen, Degerholm, von Essen, Björk). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn päättyneeksi ja pää tökseksi tulleen seu raa vaa: Päätös: Yhdyskuntavaliokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle esityslistan liitteenä olevan Svenska skol cent rumin H-osan saneerauksen hankesuunnitelman hyväksymistä vaihtoehto nro 1 mukaisena ja han ke suun nit te lu vai heen tavoitehinnan vahvistamista euroksi (alv 0). Lisäksi valiokunta esittää KH:lle että, vaih to ehto 2. mukaisesta laajennetusta peruskorjauksesta tulee laatia erillinen tarvesel vitys. KH Hankesuunnittelussa on etsitty kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vaih to eh toi sia ratkaisuja fysiikan ja kemian opetuksen akuutteihin on gelmiin. Hankesuunnittelussa on laadittu luonnoksia, joissa on haettu tilojen te hok kaam paa käyttöä siten, että lisärakentamista ei tarvitsisi toteuttaa. Vaihtoehto 1:n tavoite on korjata opetuksen kannalta akuutit ongelmat. Tilo jen talotekniikan sekä merkittävimpien turvallisuuspuutteiden korjauksen tar pees ta ei liene epäselvyyttä. Vaihtoehto 2 sisältää tilojen talotekniikan ja va rus tei den uusimisen sekä tilamuutostyöt 1. ja 0. kerroksen luokka- ja varas to ti lois sa. Vaihtoehdossa 1 esitettyjen puutteiden korjaaminen, ilman että samassa yh tey des sä ratkaistaan myös fysiikka- ja kemianluokkien liian pieneen kokoon liittyvät ongelmat, ei ole kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu. Nykyi set liian pienet tilat aiheuttavat ylimääräisen opetusresurssin tarpeen ja si tä kautta ylimääräisiä henkilöstökustannuksia. Lukuvuodelle li sä kus tan nus on noin euroa. Fysiikka- ja kemianluokkien liian pieni ko ko jouduttaisiin joka tapauksessa ratkaisemaan tulevaisuudessa, vaikka GGSn opiskelijamäärä pysyisi nykyisellään. Mikäli fysiikka- ja ke mian luokkien koko ratkaistaan erillisen investoinnin muodossa, eikä osana vaih toeh to 1:n mukaista investointia, olisi investointien kokonaiskustannus to-