KUNNANTALO Vanha Sairaalantie 5, Kirkkonummi

Transkriptio

1 , Kirkkonummi Tarkastuspäivä

2 2/65 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YHTEENVETO Rakennustekniikka LVI-järjestelmät Sähköjärjestelmät Puutteet jotka on korjattava välittömästi Lisätutkimukset KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS Kiinteistön tekninen PTS Rakennustekniikan tekninen PTS LVI-järjestelmien tekninen PTS Sähköjärjestelmien tekninen PTS Kiinteistön korjausaste KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kiinteistön perustiedot Kiinteistön korjaushistoria ja tehdyt muutostyöt Asiakirjatilanne Käyttäjäkysely Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Energiatalous Sisäolosuhteet Lämpötila Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Sisäilman epäpuhtaudet Valaistus Turvallisuus ja ympäristöriskit RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D ALUERAKENTEET D5 Salaojat D6 Viherrakenteet (nurmikot, istutukset ja puusto) D7 Päällysrakenteet (liikenne ja jalankulkualueet) D8 Aluevarusteet (pihavarusteet) F RAKENNUSTEKNIIKKA F1 Perustukset ja sokkelit F13 Alapohjat F32 Ikkunat Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

3 3/65 F33 Ulko-ovet F34 Sisäänkäynnit F4 Vesikatto F41 Vesikaton varusteet F42 Yläpohja F43 Välipohjat F5 Hormit F6 Tilat Kellaritilat Rakennetekniikan valokuvat: LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G LVI-Järjestelmät G1 Lämmitysjärjestelmät G11 Lämmöntuotanto G12 Lämmönjakelu G13 Lämmönluovutus G14 Lämmitysjärjestelmien eristykset G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G22 Vesijohtoverkostot G24 Viemäriverkostot G25 Vesi- ja viemärikalusteet G26 Vesi- ja viemärieristykset G3 Ilmastointijärjestelmät G31 Ilmastointikoneet G33 Kanavistot G34 Päätelaitteet G37 IV-eristykset J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J61 Valvomolaitteet J62 Säätö- ja alakeskukset J64 Kenttälaitteet LVI-tekniikan valokuvat: SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO H Sähköjärjestelmät H11 Aluevalaistus H12 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset H13 Autolämmityspistorasiat H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym H22 Jakokeskukset alle 1000 V H3 Johtotiet H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot H33 Kaapeliläpiviennit H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

4 4/65 H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot H44 Voimaryhmäjohdot H45 Valaistusryhmäjohdot H5 Valaisimet H51 Valaisimet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61.2 Sähkölämmittimet ja sulatukset H7 Erityisjärjestelmät H74 Turva- ja merkkivalaistus J Tietojärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät J11 Yleiseen puhelinverkkoon liitetyt puhelinjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J21 Yhteis- ja satelliittiantennijärjestelmät J4 Kiinteistön atk-järjestelmät J41 Kiinteistön atk-verkot J5 Turva- ja valvontajärjestelmät J51 Palohälytin -järjestelmät J56 LVI-ilmoitusjärjestelmät Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

5 5/65 1. JOHDANTO Kuntoarvio on laadittu asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta (KH ) noudattaen. Asuinkiinteistöjen kuntoarvion tilaajaohjeen (KH ) mukaisesti kuntoarvion tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen määrittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon PTS on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan perustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetyn PTS-ehdotus ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien tasolla. Tarkemmat energiansäästömahdollisuudet tulee selvittää erillisen energiakatselmuksen avulla. PTS-taulukoissa on esitetty kunkin pääjärjestelmänimikkeen kuntoluokka. Luokittelu on kuntoarvioijan subjektiivinen käsitys nimikkeen yleisestä kunnosta. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava. Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarvioraportin otsikoissa olevat tunnukset viittaavat osajärjestelmänimikkeen (esim. G3 Ilmastointijärjestelmät) kuvauksessa annettuun ehdotukseen ja ne noudattavat seuraavaa esitysjärjestystä: - Kuvataan lyhyesti järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet. - Käsitellään nykytilanne ja todetaan kohteessa tehdyt havainnot. - Annetaan kunnossapito- ja korjaustoimenpide-ehdotukset. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

6 6/65 KUNTOARVION TOIMEKSIANTAJA Kirkkonummen kunta Tilahallinto Asematie 3B KUNTOARVION LAATIJA Insinööritoimisto Vihdintie NUMMELA KUNTOARVION SUORITTAJAT Tämä raportti ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Tarkastuspäivä on Koordinointi: Mittaus- ja säätöteknikko Kai Grundström, Pätevöitynyt sähkökuntotutkija, Ins. Tsto Aluerakenteet ja rakennustekniikka: Rkm Ilkka Talvensaari, Pätevöitynyt kuntotutkija, Uudenmaan Rakennuskatsastus Ky LVI-tekniikka ja energiatalous: DI Jari Jääskeläinen, Ins. Tsto Ventac Oy Sähkö- ja tietojärjestelmät: Mittaus- ja säätöteknikko Kai Grundström, Ins. Tsto Nummelassa Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

7 7/65 2. YHTEENVETO 2.1 Rakennustekniikka Virastorakennus on 1900-luvun alkupuolella valmistunut, 2-kerroksinen rakennus, jossa on osittainen kellarikerros. Kohteen ulkoseinät ovat tiilirakenteisia, hiertorapattuja ja maalattuja ulkoseiniä. Kellarikerros on betonirakenteinen. Ulkoseinien kokonaispaksuus on ~700 mm. Ulkopuolelta porattiin neljä 12 mm:n reikää 370 mm:n syvyyteen (pohjoissivu 3 ja itäpääty 1). Sisäpuolelta porattiin yksi 12 mm:n reikä 370 mm:n syvyyteen (talousjohtaja Pieniniemen huone). Porausreiät tulpattiin valkoisilla karmitulpilla. Rakennus on alun perin ollut sairaala. Rakennusta on peruskorjattu Huom.: Varastorakennusta ei sisällytetty tähän kuntoarviointiin. Rakennuksen rakennustekninen yleiskunto on kantavilta ja runko-osiltaan tyydyttävässä kunnossa, rakennuksen ulkovaipan ja ulkopuolisten pinnoitteiden osalta yleiskunto pääosin ainoastaan välttävässä kunnossa. Vesikatto ja vesikaton varusteet on uusittu peruskorjauksen yhteydessä ja näiden rakennusosien kunto on hyvä. Rakennuksen sisäpuolisten tilojen rakennustekninen yleiskunto on tasolla tyydyttävä. Merkittävimmät rakennustekniset korjauserät seuraavan 10 vuoden aikana ovat: vesikaton maalaus. ulkoseinien rappauspintojen ja puuverhouksien kunnostus ja uudelleen maalaus. ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostus, maalaus ja tiivistys tai vaihtoehtoisesti em. rakennusosien uusiminen. graniittisokkeleiden ja -portaiden saumaustyöt. piha- ja tonttialueiden perusparannus. Rakennusrungon ja rakennusosien yleiskunto kokonaisuudessaan KL 3-2. Piha- ja tonttialueen yleiskunto KL 2. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

8 8/ LVI-järjestelmät LVI-tekniikkaa on uudistettu peruskorjausten yhteydessä. Viimeisin saneeraus on tehty Siinä yhteydessä on uusittu mm. öljypoltin, lämpöjohtoja, patteriventtiilit, vesijohdot, osa viemäreistä, vesi- ja viemärikalusteita sekä ilmanvaihtoa kellariin ja 2. kerrokseen. Rakennusautomaatiolaitteet (alakeskus) on uusittu LVI-tekniikka on tällä hetkellä pääosin kunnossa ja toimiva. Suurimpia puutteita ovat mm. vesikaton sadevesien valuminen rakennuksen viereen ja osin alapohjatilaan sekä toimimaton ilmanvaihto 1. kerroksessa. Sadevesijärjestelmän perusteellista kunnostamista pihalla syöksytorvista eteenpäin on harkittava. 1. kerroksen ilmanvaihtoa on myös tehostettava. Seuraavan jakson aikana on tehtävä myös seuraavia kunnostuksia: - öljykattila ja -poltin uusitaan (harkitaan myös muita lämmöntuottotapoja kuten maalämpöä) - lämmityksen sulku- ja linjasäätöventtiilit uusitaan - patteriventtiilit uusitaan - kiertovesipumput (lämmitys ja ilmanvaihto) uusitaan - lämmitysverkosto säädetään laadittavan suunnitelman mukaan - vesi- ja viemärikalusteita uusitaan - lämpimän käyttöveden virtaamat säädetään - vesikaton sadevedet johdetaan kauemmaksi rakennuksesta - tulo- ja poistoilmakojeet huolletaan - ilmanvaihtokanavat nuohotaan ja ilmamäärät säädetään - rakennusautomaatiolaitteita uusitaan - 1. kerrokseen asennetaan kunnollinen ilmanvaihto LVI-järjestelmien kunto on kokonaisuudessaan KL Sähköjärjestelmät Kuntoarvion kohteena on vuonna 1920-luvulla rakennettu kivirakennus jonka sähköasennukset on peruskorjattu kokonaisvaltaisesti luvulla. Sähköasennuksia on korjattu sitä mukaan kuin tarve on edellyttänyt. Kellarikerrokseen on sijoitettu lämmönjakohuone, sosiaalitilat sekä arkistotiloja. Sähköjärjestelmän jakelujärjestelmä on 4- johdinjärjestelmän TN C mukainen. Pistorasiat ovat maadoitettuja. Valaisimina on yleisesti käytetty loisteputkivalaisimia ja hehkulamppuvalaisimia. Kiinteistö on varus- Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

9 9/65 tettu myös palovaroitin, turvavalaistus ja yleiskaapelointijärjestelmillä(atk / Puhelin). Kalusteet, kuten pistorasiat ja kytkimet ovat peruskorjausajankohdalta. Kiinteistön sähköjärjestelmä tarkastuksessa saatujen havaintojen perusteella on toimintakunnossa ja eikä vaadi välittömiä toimenpiteitä, ellei käyttötarkoitus muutu. Kiinteistöstä suositellaan laadittavaksi hoito- ja kunnossapito-ohjelma. Merkittävimmät sähkötekniikan kustannuserät seuraavan 10 vuoden aikana ovat: kulumisesta johtuvat uusimiset, kuten lamppujen vaihdot yms. Sähköjärjestelmien kunto on kokonaisuudessaan KL Puutteet jotka on korjattava välittömästi. Rakennustekniikka jauhesammuttimien tarkastus ja huolto (tarkastettu viimeksi ). syöksytorvien alle betonikourujen tai muovikaivojen asentaminen. Uuden osan öljysäiliötilan maanvastaisen seinän pienehkön kosteusvaurion korjaus. Uuden osan keittiön komeron (A 114) lattian kuivaus (muovimatto) ja hajuhaitan selvittäminen/ poistaminen. Uuden osan keittiön sosiaalitilan lattian kuivaus (suihkutila muovimatto). Lvi-tekniikka kellarin tuloilmakojeen ulkosäleikkö puhdistetaan Sähkötekniikka Kiinteistölle edellytetään tehtäväksi sähkölaitteiston laitteistoluokka 1b määräaikaistarkastus, viidentoista vuoden välein, koska pääsulakekoko on yli 35A Lisätutkimukset Rakennustekniikka kellaritilojen lattioiden ja seinien alaosien kosteuskartoitus, tiloissa on ollut vesivahinko 3/ Kustannusarvio 1000 (2011). Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

10 10/65 mahdolliset tilojen käyttötarkoituksien muutokset tulee suunnitella erikseen LVI-järjestelmien osalta on seuraavia lisätutkimustarpeita: ulkopuolinen jäteveden viemärilinja kuvataan tukkeutumien syyn selvittämiseksi Listaus sähköjärjestelmien osalta raportissa mainituista korjausten edellyttämistä lisätutkimustarpeista. Kiinteistölle edellytetään tehtäväksi sähkölaitteiston laitteistoluokka 1b määräaikaistarkastus, viidentoista vuoden välein, koska pääsulakekoko on yli 35A. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

11 11/65 3. KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS 3.1. KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS 3.2. Kiinteistön tekninen PTS PTS-kustannustaulukko Vuosikustannukset (tuhatta euroa) Rakennetekniikka Sähkötekniikka LVIA-tekniikka Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeista Yht. Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Vuosikustannukset tuhatta euroa Keskimäärin vuodessa Keskimäärin vuodessa Tilavuus Pinta-ala 61,09 / m2 / vuosi 18,93 / m3 / vuosi 3637 Rm Rm² Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

12 12/ Rakennustekniikan tekninen PTS Musiikkiopisto Kirkkonummi Lukum. Laji KL Toimenpide D6 Viherrakenteet 1erä 2 peruskorjaus 20 D7 Päällysrakenteet 1erä 2 peruskorjaus 20 D8 Aluevarusteet 1erä 2 peruskorjaus 10 D9.4 Graniittiporras 1kpl 3 kunnostus 0,5 F13 Graniittisokkelit 1erä 3 kunnostus 1,5 F31.3 Rapatut ulkoseinät n. 340 m2 3 kunnostus 40 F31.5 Ulkoseinien puuverhoukset n. 40 m2 3 kunnostus 2 F32.1 Puuikkunat 47 kpl 3 kunnostus 20 F33 Ulko-ovet 3kpl 3 kunnostus 1,5 F41.4 Peltikaton puhd. ja maalaus n. 550 m2 3 kunnostus 20 Sisäpuoliset tilat n. 900 m2 2 peruskorjaus 450 Rakennetekniikka yhteensä LVI-järjestelmien tekninen PTS G11 Kohde Lukum. Laji KL Toimenpide Öljykattilan uusiminen 1 kpl 4 uusiminen 5 Öljypolttimen uusiminen 1 kpl 3 uusiminen 1 G12 Kiertovesipumppujen uusiminen 5 kpl 3 uusiminen 3 G12 Sulku- ja linjasäätöventtiileiden uusiminen 1 erä 3 uusiminen 1 G12 Patteriventtiileiden uusiminen 1 erä 3 uusiminen 2 G12 Lämmitysverkoston perussäätö 1 erä 3 uusiminen 2 G22 Kiertoveden virtaamien säätö 1 erä 3 uusiminen 1 G24 Viemäreiden kuvaus 1 erä 2 tarkastus 1 G24 Sadevesijärjestelmän kunnostaminen 1 erä 4 peruskorjaus 15 G25 Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen 1 erä 3 ylläpito 0,5 0,5 0,5 G3 1. kerroksen ilmanvaihdon parantaminen 1 erä 4 peruskorjaus 15 G31 Poistopuhaltimen uusiminen 1 kpl 2 uusiminen 1 1 G31 Tuloilmakojeen huoltaminen 2 kpl 2 kunnostus 2 G33 Ilmanvaihtokanavien nuohous 1 erä ylläpito 2 G34 Ilmamäärien säätö 1 erä 3 ylläpito 1 J6 Rakennusautomaation kunnostaminen 1 erä 3 peruskorjaus 1 1 LVI-tekniikka yhteensä 56, , , , Sähköjärjestelmien tekninen PTS Kohde Lukum. Laji KL Toimenpide H Sähköpiirustukset ja heti tehtävät korjaukset 1 erä 2 peruskorjaus 2 0,5 H Sähkölaitteiton määräaikaistarkastus 1 erä 1 tarkastus 1 H11.1 Piha- ja aluevalaistus 1 erä 2 uusiminen 2 1 H22 Jakokeskukset alle 1000V 1 erä 2 kunnostus 1 1 H33 Kaapeliläpiviennit 1 erä 3 tarkastus 1 H41 Liittymisjohdot 1 erä 2 tarkastus 0,5 H42 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset 1 erä 2 kunnostus 1 H45 Kerrostila valaistusryhmäjohdot 1 erä 3 kunnostus 0,5 0,5 0,5 H45 Yleis-/tekn.tila valaistusryhmäjohdot ja pistor. 1 erä 3 kunnostus 3 0,5 0,5 H51 Kerrostilojen valaisimet 1 erä 2 kunnostus 0,5 8 H51 Yleis-/tekn.tilojen valaisimet 1 erä 2 kunnostus 0,5 0,5 H74 Turvavalaistusjärjestelmät 1 erä peruskorjaus 8 J11 Puhelinverkko 1 erä 2 kunnostus 0,5 0,5 J51 Palovaroitinjärjestelmä 1 erä peruskorjaus 9 J56 Muut turva- ja valvontajärjestelmät 1 erä 3 uusiminen 3 Sähkötekniikka yhteensä ,5 1,5 2, , Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

13 13/ Kiinteistön korjausaste Kuntoarviossa esitettyjen rakenne, lvi ja sähkötöiden korjausten kustannukset, jotka ovat esitettynä korjausasteena: Kohde Perustiedot RakennuskustannukseNykyarvo Korjauskustannukset Korjausaste m² valm.vuosi peruskor. /m² /m² /m² % Kunnantalo KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 4.1. Kiinteistön perustiedot Tilaaja: Kirkkonummen kunta, Tilahallinto Tilaajan yhteyshenkilö: Risto Utriainen Kohde: Kunnantalo,, Kirkkonummi Rakennustyyppi: Rapattu ulkokuori, Suoritettujen porauksien ja tehtyjen havaintojen perusteella seinärakenteet ovat toden-näköisesti ns. sementtitiiliseiniä tai toisena vaihtoehtona on polttamaton, kuivattu savitiili. Rakennusvuosi: 1903 ja laajennettu Viimeisin korjaus Rakennuksia: 1kpl päärakennus ja 1kpl kylmä ulkovarasto Portaat: - Kerroksia: 2 ja kellari Asuntoja: Kuntoarviota ei tehty ulkovarastoon Muut tilat:, tekniset tilat, kellari, ullakko Tilavuus: 3637 rm3 Pinta-ala: 1127m2 Tontin pinta-ala: - m² 4.2. Kiinteistön korjaushistoria ja tehdyt muutostyöt Rakennusosien osalta suoritetut kunnostustyöt Rakennuksen sisätiloja on osittain muutettu ja peruskorjattu Lisätty kellarin osalle salaojia 1996, päätyä ei ole salaojitettu Vesikatto on uusittu 2007 Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

14 14/65 LVI-järjestelmien osalta suoritetut kunnostustyöt: lämmityskattila on asennettu 1984 öljypoltin on asennettu 1996 lämminvesivaraaja on asennettu (1996?) osa lämpöjohdoista ja venttiileistä on uusittu 1996 vesijohdot on uusittu 1996 viemärit on uusittu pieneltä osin 1996 vesi- ja viemärikalusteet on uusittu 1996 kellarin ja 2. kerroksen ilmanvaihto on kunnostettu 1996 rakennusautomaatiolaitteita on uusittu 2006 (alakeskus) Sähköjärjestelmien osalta suoritetut kunnostustyöt: Sähkö ja telejärjestelmiä on uusittu ja lisätty tarpeen mukaan. viimeisin suurempi muutos on tehty peruskorjausten yhteydessä 1990 ja Pääkeskus on lisätty 1996, jolloin vanha pääkeskus on jäänyt nousukeskukseksi Asiakirjatilanne Rakennetekniikan osalta käytettävissä olleet asiakirjat: asemapiirros ja pohjapiirustukset (LVIS) rakenne- ja leikkauspiirustuksia ei ollut käytettävissä. LVI-järjestelmien osalta käytettävissä olleet asiakirjat: suunnitelmat olivat käytettävissä Sähköjärjestelmien osalta käytettävissä olleet asiakirjat: Kiinteistöstä oli käytettävissä sähköpiirustuksia 1996 peruskorjausajankohdalta. Nousujohtokaavio puuttui. Täydennetään sähköpiirustussarja asennuksia vastaaviksi tarvittaessa Kiinteistön piirustukset kerätään yhteen kansioon Piirustukset päivitettävä jokaisen muutos- ja peruskorjaustyön yhteydessä Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

15 15/65 Kaikkien keskusten yhteydessä säilytetään ko. keskusten piirustuksia ja ko. keskuksen vaikutusalueen tasopiirustuksia sekä koko kiinteistön kattavaa paikkansa pitävää sähköpiirustussarjaa säilytetään pääkeskustilassa 4.4. Käyttäjäkysely Huoltohenkilökuntaa sekä käyttäjiä haastateltiin tarkastusten yhteydessä Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Huoltotoimien ja kiinteistön käytön arviointi rakennetekniikan osalta: normaalit rakennustekniset huolto- ja hoitotoimenpiteet vuosittain. Huoltotoimien ja kiinteistön käytön arviointi LVI-järjestelmien osalta: kiinteistönhuollossa ei havaittu merkittäviä puutteita Huoltotoimien ja kiinteistön käytön arviointi sähköjärjestelmien osalta: kiinteistönhuollossa ei havaittu puutteita 4.6. Energiatalous LVI- järjestelmät: A Lämpöenergian kulutus Yksikkö Kaukolämmön toteutunut kulutus MWh/a Vuoden lämmitystarveluku ko. alueella o Cd Lämmön norm. kokonaiskulutus MWh/a 136,0 155,0 121,0 Lämmön norm. ominaiskulutus, lämpöindeksi kwh/rm 3 a 37,4 42,6 33,3 Lämpöindeksin muutos-%, kun vertailuvuosi Ominaiskulutuksen vertailuarvo tilastoista kwh/rm 3 a Ero vertailuarvoon kwh/rm 3 a -12,6-7,4-16,7 Ero vertailuarvoon % Rakennustilavuutena on käytetty arvoa 3637 m3. Lämmitysenergian ominaiskulutus -33 on vuosina ollut noin 37,8 kwh/m3/v. Vastaavista kiinteistöistä ei ollut vertailuarvoja. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

16 16/65 Ilmastoinnin osalta kellarissa ei ollut lämmön talteenottoa, joka osaltaan lisää hieman lämmityskustannuksia. Keskikerroksessa on painovoimainen ilmanvaihto ja yläkerrassa lämmön talteenotolla varustettu järjestelmä. Automatikka on uusittu. Veden kulutus: C Vedenkulutus Yksikkö Veden toteutunut kokonaiskulutus m 3 /a Veden ominaiskulutus (kulutus/rak.tilavuus) m 3 /Rm 3 a 0,06 0,07 0,05 Kulutuksen muutos-%, kun vertailuvuosi ,00 16,59-8,76 Ominaiskulutuksen vertailuarvo tilastoista m 3 /Rm 3 a 0,20 0,20 0,20 Ero vertailuarvoon m 3 /Rm 3 a -0,1-0,1-0,1 Ero vertailuarvoon % Veden kulutus on ko. kiinteistössä normaaliin tasoon verrattuna alhaisempi. Käyttäjämääriä ei ollut tiedossa. Kiinteistösähkö: B Kiinteistösähkön kulutus Yksikkö Kiinteistösähkön toteutunut kokonaiskulutus kwh/a Kiinteistösähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 a 15,7 15,8 15,1 Kulutuksen muutos-%, kun vertailuvuosi Ominaiskulutuksen vertailuarvo tilastoista kwh/rm 3 a 23,40 23,40 23,40 Ero vertailuarvoon kwh/rm 3 a -7,7-7,6-8,3 Ero vertailuarvoon % Kiinteistösähköä on vähemmän kuin Motivan tutkimuksessa saadun keskiarvon, joka ko. kaltaisille opetuskäytössä oleville rakennuksille on 23,4 kwh/rm³. Keskiarvo kolmen vuoden tarkastelujaksolle on 15,53 kwh/rm³, joka selvästi alhaisempi kuin julkisen sektorin toimistorakennuksien kesimääräinen kiinteistösähkön kulutus.. Toimistoissa suurin kulutus on lähinnä valaistus ja lvi-laitteiden tarvitsema sähkönkulutus. Kiinnittämällä huomiota energiataloudellisten valonlähteiden käyttämiseen ja käyntiaikoihin ja valaistuksen päällä olo aikoihin voidaan eniten vaikuttaa kulutukseen. KL Sisäolosuhteet Lämpötila Huonelämpötiloja ei mitattu. Lämpötilat on suositeltavaa mitata jokaisella lämmityskaudella eri puolilta kiinteistöä. Sopiva huonelämpötila energiankäytön ja viihtyvyy- Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

17 17/65 den kannalta on noin +21 C työtiloissa. Varastotiloissa voidaan pitää matalampaa lämpötilaa. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Kellari: Kellarissa on tuloilmakone. Tuloilma on johdettu vain kahteen huoneeseen, josta se menee siirtoilmana muihin huoneisiin, joissa on poistoventtiileitä. Ilmanvaihto vaikutti puutteelliselta johtuen osin korkeasta ulkolämpötilasta. 1. kerros: Muutamassa toimistohuoneessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Raitisilmaventtiileitä on muutamassa huoneessa. Suuressa osassa 1. kerroksen toimistoista ei ollut kunnollista ilmanvaihtoa ainakaan nykyiseen käyttötarkoitukseen riittävää. 2. kerros: 2. kerrosta varten ullakolla on oma 1996 asennettu tulo- ja poistoilmakoje, jossa on lämmön talteenotto. Lisäksi kokoustilaa varten on tehostuskoje. 2. kerroksen ilmanvaihto vaikutti riittävältä. Alapohja: Alapohjassa on koneellinen poistoilmanvaihto, joka on lisätty myöhemmin. Sisäilman epäpuhtaudet Alapohjatiloista voi siirtyä epäpuhtauksia huonetiloihin, jos mm. alipaineistus ei ole kunnossa. Putki- ym. läpiviennit alapohjaan on suositeltavaa tarkastaa ja tarvittaessa tiivistettävä. Valaistus Valaistustasot ovat pääsääntöisesti kohtalaisia ja nykyisiin käyttötarkoituksiin sopivia. Valaisinten kunto on tyydyttävä. Piha-alueiden ulkovalaisimien tekninen käyttöikä on osassa valaisimia lopussa ja ulkovalaisimien uusiminen on arvioitu suoritettavaksi lähivuosien aikana. Sisävalaisimien laskennallinen käyttöikä on loisteputkivalaisimilla n. 25 vuotta. Peruskorjausten yhteydessä asennettujen loisteputkivalaisimien laskennallinen ikä tulee täytteen jakson lopussa, joten sisävalaisimen osittaiseen uusimiseen kannattaa varautua. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

18 18/ Turvallisuus ja ympäristöriskit Listaus turvallisuudesta ja ympäristöriskeistä; Rakennusteknisiä turvallisuus- tai ympäristöriskejä ei todettu. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

19 19/65 5. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 5.1. D ALUERAKENTEET D5 Salaojat Rakennus on salaojitettu osittain. Salaojat ja perusvesikaivot ovat rakennuksen pitkillä sivuilla, kellarin puoleisella osalla. Salaojista tulevat purkautuvat maastoon tontin reuna-alueelle. Salaojat on esitetty asemapiirustuksessa. Salaojaputket ovat muoviputkia ja salaojakaivot ovat muovikaivoja. Salaojien rakentamisen yhteydessä kellarin maanvastaisiin seiniin on asennettu ulkopuoliset vedeneristyslevyt (patolevyt). Tarkastusajankohtana salaojakaivo oli täysin kuiva, mutta salaojakaivossa oli roskia ja puunlehtiä, jotka tulisi poistaa huoltomiehen toimesta. Salaojien välttämätöntä rakentamistarvetta ei nykyisellään ole. KL 1 D6 Viherrakenteet (nurmikot, istutukset ja puusto) D7 Päällysrakenteet (liikenne ja jalankulkualueet) D8 Aluevarusteet (pihavarusteet) Havainnot ja toimenpide-ehdotukset: Piha- ja tonttialueen, pihavarusteiden, sekä liikennealueiden peruskunnostus tarpeen mukaan tai viimeistään tarkastelujakson loppupuolella. KL F RAKENNUSTEKNIIKKA F1 Perustukset ja sokkelit Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

20 20/65 Rakennus on perustettu pääosin perusmaan tai kallion varaan valettujen betonianturoiden ja luonnonkivi (graniitti) sokkeleiden päälle. Graniittisokkelit on saumattu laastilla (makkarasauma). Puolet sokkeleista on maalattuja betonisokkeleita. Sokkeleissa ei ole suuria rakenteellisia vaurioita tai vikoja. Betonisokkeleiden maalipinnoitteet ovat haalistuneet ja likaantuneet, sekä graniittisokkeleiden saumaukset ovat paikoitellen irronneet. Graniittisokkeleiden puhdistamiseen ja saumaamiseen, sekä betonisokkeleiden uudelleen maalaukseen tulisi varautua tarkastelujakson alkupuolella. KL 3 F13 Alapohjat Rakennuksen alapohja on kantavilta ja runko-osiltaan puurakenteinen, tuuletettu alapohja (ns. rossipohja) ja alapohjan lämmöneristyksenä lienee sahanpuru, kutterinlastu, turvepehku tms. Alapohjatilan tuuletus toimii sokkeleissa olevien tuuletusaukkojen kautta. Alapohjatilasta on myös koneellinen poistoilmanvaihto vesikaton yläpuolelle. Kellaritilojen alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Kellaritilojen lattioissa (alapohjassa) on monin paikoin kohonnut kosteuspitoisuus, mikä lienee aiheutunut tulvineesta wc-istuimesta (3/ 2011). Kellarin lattioissa on pääosin muovimatot. Puurakenteisissa alapohjissa ei ollut havaittavissa suuria rakenteellisia tai toiminnallisia vaurioita tai vikoja tarkastetuilla osilla. Tuuletetun alapohjan (=ryömintätilan) tuuletus toimii nykyisellään riittävässä määrin. Kellaritilojen lattioiden kosteuskartoitus tulisi suorittaa piakkoin ja mahdollisiin kuivaus- ja korjaustoimenpiteisiin varautua. KL 4 Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

21 21/65 Puurakenteisiin alapohjiin kohdistuvia välttämättömiä tai suuria korjaustarpeita ei ole odotettavissa tarkastelujakson kuluessa. KL 1 F2 Rakennusrunko Suoritettujen porauksien ja tehtyjen havaintojen perusteella seinärakenteet ovat toden-näköisesti ns. sementtitiiliseiniä tai toisena vaihtoehtona on polttamaton, kuivattu savitiili. Rakennuksien runko-osissa ei ollut havaittavissa suuria rakenteellisia vaurioita tai vikoja. Ulkoseinien rappauskerroksen paksuus on n. 30 mm ja rappauskerros on porauksen perusteella pehmeähkö (=helppo porata). Ulko- ja sisäpuolelta suoritettujen porauksien perusteella ulkoseinissä ei ollut havaittavissa eriste- tai ilmatilakerroksia ja seinärakenne on kohtalaisen pehmeä (=helppo porata). Porareikien ja porausjätteen tarkastelussa seinärakenne ja porausjäte vaikutti lähinnä sementinharmaalta ja poraaminen oli kohtalaisen helppoa ja nopeaa kaikissa porauskohteissa. Rakennusrunkoon kohdistuvia välttämättömiä tai suuria korjaustarpeita ei ole odotettavissa tarkastelujakson kuluessa. Seinärakenne voidaan varmentaa vielä seuraavilla tavoilla: Vaihtoehto 1. Rakennuksen pitkien sivujen ulkoseinien yläosissa on kaksi ilmanvaihtoventtiiliä (Fresh, ~100 mm), jotka tulevat ulkoseinärakenteen läpi. Nämä venttiilit voidaan helposti avata seinän molemmin puolin tarkastusta varten, jolloin seinärakenne voidaan paremmin todeta. Toimenpide vaatii ainoastaan tikkaat, jotta venttiilit voidaan avata ja tarkastus suorittaa. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

22 22/65 Vaihtoehto 2. Timanttiporaus ulkoseinärakenteen läpi erikoisliikkeen toimesta, jolloin ulkoseinärakenne ja -kerrokset voidaan varmuudella todeta. KL 1 F3 Julkisivut ja ulkoseinät Ulkoseinät on pinnoitettu puuhierretyllä rappauksella ja rappauspinnat on maalattu kellertävällä kalkkimaalilla. Päätykolmiot on verhoiltu maalatulla pystylaudoituksella. Ulkoseinien kantavissa ja runko-osissa ei ollut havaittavissa suuria rakenteellisia vaurioita tai vikoja. Ulkoseinien rappauspinnoissa on pienehköjä paikallisia vaurioita ja vikoja, sekä ulkoseinien maalipinnoitteet ovat monin paikoin kuluneet, hilseilleet ja niissä on sävyeroja. Nykyisen maalipinnan alla on vanha punertava maalipinta. Ulkoseinien päätykolmioiden puuverhouksien maalipinnoitteet ovat myös paikoitellen kuluneet, irronneet ja hilseilleet. Rakennuksen ulkoseinien paikallisiin rappauskorjauksiin, sekä rappauspintojen ja puuverhouksien uudelleen maalaukseen tulisi varautua tarkastelujakson alkupuolella. KL 3 F32 Ikkunat Ikkunat ovat pääosin vanhoja (alkuperäisiä) 2-puitteisia, 2-lasisia, sisään/ ulosaukeavia ja maalattuja puuikkunoita ja ne on varustettu tuuletusikkunoilla. Yläkerran (2. krs) ikkunat ovat 2-puitteisia, 2-lasisia, sisään aukeavia ja maalattuja puuikkunoita ja ne on varustettu tuuletusluukuilla. Ikkunoissa ei ole lahovaurioita, suuria halkeamia, pehmenemistä tms. ja ikkunoiden maalipinnoitteet ovat vielä kohtalaisen hyväkuntoisia, mutta ikkunoiden tiiviydessä ja toimivuudessa on parantamisen varaa. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA