LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 14/ Aika: klo 18:30-21:10 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 179 Kokouksen järjestäytyminen Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 181 Kauniaisten kaupungin osallisuusohjelma ja viestintäohje Grani Tennis ry:n, Kauniaisten Urheilupuisto Oy:n ja kaupungin välisen sopimuksen hyväksyminen 183 Svenska skolcentrum, H-osan saneerausosan hankesuunnitelma 184 Selvitys päiväkoti Grankottenia koskevasta tontista (Bredantie 15) suhteessa vireillä olevaan asemakaavan muutokseen Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Rakennusvalvontataksan tarkistaminen maankäytön tulosalueen rakennusvalvontatehtävien osalta ( 25) 187 Yleisen ennakkoäänestyksen järjestäminen vuoden 2019 kevään vaaleissa 188 Vuoden 2019 kevään vaalien vaalipäivän äänestyspaikat ja laitosäänestyspaikat 189 Vaalikelpoisuuden menetyksen toteaminen ja uuden varajäsenen valitseminen (Kostiainen) 190 Edustajan nimeäminen Oy Apotti Ab:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokoukseen Edustajan nimeäminen Kunnan Taitoa Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen 36

2 PÖYTÄKIRJA 14/ Läsnä: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Stolt Sofia j Pesonen Juha j Ant-Wuorinen Lauri j Salminen Mikko J. j Limnell Patrik vj Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Berg Finn KV:n I vpj Stenberg Stefan KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderström Camilla hall.pääll. Jahnsson Markus tied.siht. Lundell Markus tieto.kehittämispääll. 179 Poissa: Johansson Johan j Allekirjoitukset Veronica Rehn-Kivi Camilla Söderström puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Tiina Rintamäki-Ovaska Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Mattias Karlsson ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 14/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan.... Kokouksen alussa tietohallinnon kehittämispäällikkö Markus Lundell esitteli di gi ta li saa tio-oh jel man toimeenpanoa, hankesalkkua ja toiminnan ra hoi tusta. KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Tiina Rintamäki-Ovaskan pöytäkirjantarkastajaksi.

4 PÖYTÄKIRJA 14/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KH , sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja voivat kuntalain 92 :n mukaan ottaa KH:n käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain lain nojal la siirretty KH:n alaisen toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asian omai nen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain mukaan KH:n käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuk sen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioi ta, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai so siaa li toi men asioita. Kaupunginhallitukselle on lähetetty toimielinten ja yleishallinnon vi ran hal tijoi den päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä pää tök sistä. Otsikko-/päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luot ta mushen ki löi den Extranetissä. Puheenjohtajalle pöytäkirjat ja vi ran hal ti ja pää tökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin mää räyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi KH:n jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta kaupun gin joh ta jal le, hallintopäällikölle tai kaupunginsihteerille ne päätökset, joi hin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne pää tökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. KJ: KH merkitsee tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 14/ Kauniaisten kaupungin osallisuusohjelma ja viestintäohje / /2018, 346/ /2017 KH Lisätiedot: hallintopäällikkö Camilla Söderström, puh tiedotussihteeri Markus Jahnsson, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kauniaisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kau pun ki stra tegian vuosille Yksi viidestä teemasta on Kuntalainen kes kiössä. Teeman alla on neljä tavoitetta, joista yksi on osallisuusohjelman laa timi nen vuonna Kaupunkistrategian mukaan osallisuusohjelman tavoit tei na ovat seuraavat asiat: Monipuolinen viestintä Aktiivinen yhteisöllisyys Asukaskyselyt ja asiakastyytyväisyyden jatkuva mittaaminen Yhteissuunnittelu asiakaskeskeisenä lähestymistapana palvelujen suun nit te lus sa, kehittämisessä ja innovoinnissa Vieraskielisten palvelujen kehittäminen toimialoilla Kauniaisten kaupungin osallisuusohjelman on laatinut kaupunginjohtajan aset ta ma poikkihallinnollinen työryhmä. Ohjelman valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet tiedotussihteeri Markus Jahnsson, palvelukeskuksen esimies Marianne Ekholm, kuntatekniikkapäällikkö Jaakko Koivunurmi, kulttuu ri- ja vapaa-aikapäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt sekä hal lin to pääl likkö Camilla Söderström (sihteeri ja koordinaattori). Kauniaisten kaupunginhallitus palautti kaupungin vies tintä oh jeen valmisteluun, muun muassa mahdollisimman selkeän vas tuunjaon (luottamushenkilöt, poliittinen johto, viranhaltijat) ja strategisten viestin tä me ne tel mien sisällyttämiseksi ohjeeseen sekä kaupungin strategiaan si säl ly tet tä vien linjausten huomioimiseksi. Koska osallisuus ja viestintä tuke vat toisiaan, virkamiestasolla päätettiin yhdistää osallisuusohjelma ja vies tin tä oh je samaan asiakirjaan. Osallisuusohjelma on lähetetty lausuntokierrokselle toimialojen joh to ryhmil le, vammais- ja vanhusneuvostoille sekä nuorisovaltuustolle, ja sitä on esi tel ty yhteistoimintaelimelle. Osallisuusohjelman laadinnassa on otettu mal lia eri kuntien ja maakuntien vastaavista ohjelmista, ja käytännön osallis ta misoh jeis sa on lainattu hyviä käytäntöjä Ruotsista. Laadinnan oheisma te ri aa li na syntyi myös lista niistä osallisuusmenetelmistä, mitä Kauniais ten kaupungissa on jo käytössä. Ohje laadittiin kahdesta näkökulmasta; kaupungin palveluihin liittyvä osallis tu mi nen ja vaikuttaminen, sekä osallistuminen ja vaikuttaminen pää töksen te koon. Lisäksi laadittiin konkreettisia ja kaupunkistrategiaan si dok sissa olevia kehittämistavoitteita vuosille Viestintäohje laadittiin edellisen yleisohjeen sijasta käytännön nä kö kul masta. Viestintäympäristö muuttuu ja kehittyy nopeasti, eritoten verk ko vies tin-

6 PÖYTÄKIRJA 14/ tä. Sosiaalinen media on tullut kiinteäksi osaksi verkkoviestintää ja yhä useam min myös kuntaviestinnän arkea. Kaupungin kriisiviestintäohje päi vite tään erikseen. Viestinnän painopiste siirtyy yhä enenevissä määrin ennakoivaan tai varhai sen vaiheen viestintään. Asioista kerrotaan jo valmisteluvaiheessa, jotta pää tök sen teon läpinäkyväisyys toteutuu ja kuntalaisten ja asiakkaiden osal li suus mah dol li suu det voidaan taata. Liitteenä olevassa osallisuusohjelmassa on myös 10 kohdan muistilista käy tän nön osallistamista varten. Hyväksytyn viestintäohjeen perusteella laa di taan lyhyt ja selkeä viestinnän huoneentaulu. Kaupungin viestintää on jo kehitetty mm. nimeämällä kaupunginkansliaan nel jän hengen viestintäryhmä, jota vetää kaupungin tiedottaja. Laa jen nettuun viestintäryhmään kutsutaan toimialojen viestintävastaavat ja HR. Vies tin tä ryh mä kehittää kaupungin ulkoista ja sisäistä viestintää, kau pungin kotisivuja ja intraa, antaa neuvoa ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. KJ: KH hyväksyy liitteenä olevan Kauniaisten kaupungin osallisuusohjelman ja vies tin tä oh jeen Keskustelun alettua esittelijä muutti osallisuusohjelman sivulla 7, Ke hit tämis eh do tuk sia-tau lu kon neljännen kohdan kuulumaan seuraavasti: Valmis te lun ja päätöksenteon avoimuus ja näkyvyys, sekä sivun 8 viimeisen lau seen kuulumaan Paras idea voidaan toteuttaa. Varapuheenjohtaja Rintamäki-Ovaska ehdotti, että sivulle 13, viimeisen kap pa leen ensimmäisen lauseen jälkeen lisätään lause Tämä näkyy siten, et tä viranhaltija on esimerkiksi velvollinen vastaamaan kuntalaisen yh teyden ot to pyyn töön kohtuullisessa ajassa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH hyväksyi liitteenä olevan Kauniaisten kaupungin osallisuusohjelman ja vies tin tä oh jeen , yllämainituin korjauksin ja lisäyksin.

7 PÖYTÄKIRJA 14/ Grani Tennis ry:n, Kauniaisten Urheilupuisto Oy:n ja kaupungin välisen sopimuksen hyväksyminen 395/ /2018 KH Lisätiedot: kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi KV päätti ( 15) myöntäessään Kauniaisten Urheiluopisto Oy:lle kau pun gin omavelkaisen takauksen muun muassa edellyttää, että osapuol ten välillä solmitaan osakassopimus, jolla turvataan kaupungin B-osak kei siin liittyvät oikeudet. Linkki KV:n päätökseen: tem&id= Kauniaisten Urheilupuisto Oy:n yhtiöjärjestys on oheismateriaalina. Yh tiöjär jes tyk sen mukaan kaupungin omistamilla B-sarjan osakkeilla ei ole ääni val taa, mikä oli tiedossa kaupungin merkitessä osakkeet (KH , oheismateriaalina). Vain A-sarjan osakkeilla on äänivaltaa ja niiden omistaja on Grani Tennis ry. 100 %. B-sarjan osakkeenomistajina ovat Kau niais ten kaupunki, Grani Tennis ry ja Kauniaisten Urheilupuisto Oy. Yh tiö jär jes tyk ses sä on määräyksiä mm. osakelajeista, pelioikeuksista, vas tik keis ta, oikeudesta yhtiön varoihin, pelioikeuden ottamisesta yhtiön hal lin taan ja yhtiön oikeudesta ottaa osakkeet haltuunsa ja lisäksi siinä on lu nas tus lau se ke. Kaupungin, yhtiön ja yhdistyksen välillä on solmittu mer kin tä sopi mus, oheismateriaalina. Sopimuksen kohdassa 2 on määritelty kau pungil le tulevat B-osakkeet ja kohdassa 4 osapuolten välillä sovitut ehdot pe litun tien ja osakkeiden osalta. Kaupungin merkitsemät osakkeet oikeuttavat pe li ken tän käyttöön yhteensä 80 tuntia viikossa sopimuksessa tarkemmin mää ri tel tyi nä ajankohtina. Jokaisesta pelitunnista on maksettava pe li tun tivas ti ke. Merkintäsopimuksen mukaan yhdistys vastaa kaupungin osak keiden pelituntivastikkeista ja kaupungin tunnit annetaan yhdistyksen käyttöön, jonka tulee käyttää ne ensisijaisesti juniori- ja nuorisotoimintaan. Kau pun gin halutessa myydä osakkeensa, asiasta on etukäteen il moi tet tava yhtiölle, jolla on oikeus lunastaa osake kaupungin maksamalla mer kintä hin nal la. Merkintäsopimuksen sanamuodosta poiketen käytännössä ei ole käytetty yh tä tiettyä kenttää sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen, mutta yhdistys käyt tää vakiovuoroina yhteensä 155 tuntia viikossa, josta junioritunnit yli puo let (88 tuntia, kolmella kentällä). Sopimuksen mukaisina ajankohtina noin puolet pelitunneista käytetään junioritoimintaan. Saatu selvitys on oheis ma te ri aa li na (vain KH:n jäsenille). Osapuolten kesken käydyissä neuvotteluissa lähtökohtana on ollut mer kintä so pi muk sen jääminen voimaan, koska on katsottu sen riittävästi tur vaavan kaupungin B-osakkeisiin liittyvät oikeudet. Lisäksi sopimukseen on otet tu ehdot turvaamaan kaupungin asemaa sen antaman takauksen takia. Luonnos osapuolten väliseksi sopimukseksi on laadittu yhteistyönä yhdis tyk sen ja yhtiön kanssa. Sopimus on liitteenä.

8 PÖYTÄKIRJA 14/ KJ: KH päättää hyväksyä liitteenä olevan sopimuksen ja oikeuttaa kau pun ginjoh ta jan tekemään vähäisiä tai teknisluontoisia muutoksia siihen. Päätösehdotus hyväksyttiin.

9 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Svenska skolcentrum, H-osan saneerausosan hankesuunnitelma 12/ /2015 YLKV Lisätiedot: Tilakeskuksen projekti-insinööri Stefan Lindholm, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Hankesuunnitelma Hankkeen lähtökohtana on ruotsinkielisen opetus- ja var hais kas va tus lauta kun nan ( 75) käsittelemä ja kaupunginhallituksen ( 252) hyväksymä tarveselvitys Svenska Skolcentrumin H-osan sa nee raami ses ta. Lautakunnan tarveselvitykseen sisältyivät myös esitykset lii kun tasa lin saneeramisesta sekä lukion laajennushankkeesta. Liikuntasalin sanee raus on valmistunut vuonna päätti hyväksyä tarveselvityksen myös siltä osin kun se kä sit te li H-osaa ja koulurakennuksen laajennusta, mutta kehotti si vis tys toimea ja yh dys kun ta toi mea selvittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja fysiikan ja ke mian opetuksen tiloihin liittyvien akuuttien ongelmien ratkaisemiseksi. To teu tuk sen määrärahat investointiohjelmassa noudattavat tätä linjausta. Tarveselvityksen mukaan H-osan nykyisissä tiloissa toimii lukion ja ylä koulun luonnontieteiden luokat (4 kpl), materiaalivarasto (2 kpl) sekä lukion kie li luok ka (1 kpl). Tilat eivät vastaa nykyisiä tarpeita ja ovat uusimisen tarpees sa, erityisesti tilojen laajuuden, turvallisuuden ja talotekniikan osalta. Svenska skolcentrumin laajennustarpeesta on laadittu selvitys vuonna 2015 Arkkitehdit Korolainen & Heinon toimesta, samassa yhteydessä kuin nyt käsiteltävänä oleva H-osan tarveselvitys. Loppuraportissa todetaan että tarve isoimmille opetustiloille on olemassa ja että laajennusosalla pa rannet tai siin opetustilojen esteettömyyttä. Mahdollinen laajennus ei kui tenkaan sisälly kaupunginhallituksen toimeksiantoon H-osan sa nee raa mi seksi, vaan siitä tulee perustaa oma erillinen hanke, mikäli myöhemmin näin pää te tään. H-osan saaneeraushankkeen valmistelua on jatkettu kaupunginvaltuuston hy väk sy mien ( 4) Rakennusinvestointihankkeiden to teu tus oh jeiden mukaisesti te ke mäl lä hyväksytyn tarveselvityksen pohjalta han ke suunni tel ma sekä sii hen liittyviä alustavia suunnitelmia tukemaan in ves toin tipää tök sen tekoa. Hankesuunnitelmassa on esitetty korjauslaajuus akuuttien ongelmien poista mi sek si (vaihtoehto 1), noudattaen investointiohjelmassa myönnetyn mää rä ra han suuruutta. Käyttäjän pyynnöstä on tutkittu myös laajempi sanee raus (vaihtoehto 2), joka ylittää investointiohjelman mää rä ra ha va rauksen.

10 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik (SUUS) on kä si tel lyt hankesuunnitelman kokouksessaan ( 39) ja toteaa lausun nos saan, että lukiostrategian yhteydessä on laadittava lisäselvityksiä, jot ka saattavat vaikuttaa koulukeskuksen H-osan saneerauksen tarpeisiin. Yhdyskuntavaliokunta on kokouksessaan ( 95) käsitellyt käyttä jän antamaa lausuntoa ja päättänyt palauttaa asian mainittuja li sä sel vityk siä varten. Svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik (SUUS) on kä si tel lyt hankesuunnitelman kokouksessaan ( 89). tem&id= SUUS esittää toteutettavaksi hankesuunnitelman vaihtoehdon 2, joka käsit tää talotekniikan ja varusteiden uusimisen sekä tilamuutostyöt 1. ja 0. ker rok sen luokka- ja varastotiloissa, antaen kouluille tilat jotka mah dol lis tavat monipuolisemman luonnontieteen opetuksen. Hankesuunnittelussa on etsitty kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vaih to eh toi sia ratkaisuja fysiikan ja kemian opetuksen akuutteihin on gelmiin. Hankesuunnittelussa on laadittu luonnoksia, joissa on haettu tilojen te hok kaam paa käyttöä siten, että lisärakentamista ei toteuteta. Ta lo tekniik ka suun nit te li jat ovat laatineet talotekniikan korjauksesta ra ken nus ta pase los tuk set, joiden tavoitteet perustuvat kuntoarviossa esitettyihin ta lo teknii kan korjaustarpeisiin. Vastaavat talotekniset ja tilojen modernisoinnin kor jauk set on toteutettu koulukeskuksen muissa osissa aiemmin. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1:n tavoite on korjata opetuksen kannalta akuutit ongelmat. Tämä vaihtoehto vastaa kaupunginhallituksen hyväksymää laajuutta, sekä kau pun gin val tuus ton hyväksymää mää rä ra ha va raus ta voi mas sa olevassa in ves toin ti oh jel mas sa. Tilojen talotekniikka sekä merkittävimmät tur val lisuus puut teet liittyen mm. hätäsuihkuihin sekä kemikaalien varastointiin ja kä sit te ly ti loi hin kor ja taan ja ajanmukaistetaan. Vaihtoehdon laajuus on esitet ty tarkemmin han ke suun ni tel mas sa. Vaihtoehto 1:n tavoitehinta on n (syksyn 2017 hintataso). Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 sisältää tilojen talotekniikan ja varusteiden uusimisen sekä tila muu tos työt 1. ja 0. kerroksen luokka- ja varastotiloissa. Laajuus ja muutos työt perustuvat käyttäjän hankesuunnitteluvaiheessa tekemään esi tykseen. Tavoite on parantaa tilamuutostöiden avulla opetus- ja varastotilojen tar koi tuk sen mu kais ta käyttöä. Tilamuutostöillä kahta luokkatilaa laa jen netaan sisäisillä muutostöillä suurempien opetusryhmien tarpeita varten. 0. ker rok ses sa sijaitseva kielistudio muutetaan biologian luokaksi. Lisäksi toteu te taan tilamuutostöiden edellyttämät poistumistiejärjestelyjen muu tokset. Vaihtoehdon laajuus on esitetty tarkemmin hankesuunnitelmassa. Vaihtoehto 2:n tavoitehinta on n (syksyn 2017 hintataso).

11 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Tavoitehintalaskelmat pohjautuvat vaihtoehdoissa valittuihin suun nit te lu ratkai sui hin, joissa on tavoitteena tilojen ja niissä olevan talotekniikan ny ky aikais ta mi nen. Käyttäjän edustajina hankkeen ohjausryhmässä han ke suun nit te lu vai heessa toimineet ruotsinkielisen lukion ja yläkoulun rehtorit ovat olleet tiiviisti mu ka na ti la suun nit te lus sa ja hankesuunnitelman laadinnassa. Hankesuunnitelmavaiheen tuloksena ovat liitteenä oleva han ke suun ni telma sekä sen liitteinä arkkitehdin tilakaavio ja eri suunnittelualojen ra kennus ta pa se los tuk set (ARK & RAK sekä LVIA ja SÄH). Lvia - ja säh kö työ selos tuk set sekä tavoitehintalaskelmat ovat näh tä vil lä luottamushenkilöiden Ext ranetis sä. Hankesuunnitelman kohdassa 7 Tavoiteaikataulu on arvioitu hankkeen kes tok si suunnittelu (4 kk) ja rakentaminen (5 kk) huomioiden yhteensä 9 kk. Lisäksi on huomioitava kaupungin päätöksentekoprosessien sekä raken nus lu paprosessin vaikutukset aikatauluun. Hankesuunnitelmassa esite tään hankkeen suunnittelua vuonna 2019 ja to teu tus ta vuoden 2020 aika na, jolloin rakennustyöt ajoittuisivat ajanjaksolle ke sä kuu - syyskuu. Tällöin eniten melua ja haittaa aiheuttavat työvaiheet (pur ku- ja runkotyöt) saa tai siin tehtyä koulun kesälomien aikana. Hankkeen määrärahavaraus voimassa olevassa investointiohjelmassa on jakautuen suunnittelun e ja toteutuksen e osuuk siin. Vaihtoehto 1 olisi toteutettavissa tämän puitteissa. Han ke suunni tel mas sa esitetty vaihtoehto 2, jota käyttäjä puoltaa, ylittää mää rä ra ha varauk sen n Lopullisesti määrärahatarve tarkentuu alkuvuoden 2020 aikana urak ka kilpai lu tuk sen myötä. Valiokunnan, kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyjen jäl keen hankesuunnitelman pohjalta tehtävä investointipäätös ajoittunee syk syyn 2019 jatkosuunnittelun ja urakkakilpailutuksen jälkeen. Koulun tilo jen käytön johdosta hankkeen toteutuksen op ti maa li nen aloitus ajoittuu tou ko- / kesäkuulle 2020 ja kohteen vastaanotto lokakuulle Lisäksi tu lee huo mioi da käyttäjähallintokunnan toimenpiteet ennen käyttöönottoa (muut to, kalustaminen yms.). Edellä mainitut asiat huomioiden on sa neerat tu H-osa käyttöönottokunnossa marraskuussa YTJ: Yhdyskuntavaliokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle esityslistan liitteenä olevan Svenska skol cent rumin H-osan saneerauksen hankesuunnitelman hyväksymistä vaihtoehdon 2 mukaisena ja han ke suun nit te lu vai heen tavoitehinnan vahvistamista euroksi (alv 0).... Tämä asia käsiteltiin kokouksen 3. asiana asian nro 2 (Viranhaltijoiden pää tös pöy tä kir jat) jälkeen.

12 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman oli mukana kokouksessa vas taa massa käyttäjätahoa koskeviin kysymyksiin. Vpj Wahlstedt esitti jäsen Eväsojan kannattamana, että han ke suun ni tel ma hy väk syt täi siin vaihtoehto nro 1 mukaisena ja että han ke suun ni tel ma vaiheen ta voi te hin nak si vahvistettaisiin euroa. Suoritetussa äänestyksessä, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja vpj Wahlstedtin vastaehdotusta kannattavat äänestivät "ei", vas taeh do tus voitti äänin 3 2. Jaa-äänet (Berg, Sederholm), ei-ää net (Wahlstedt, Eväsoja, Laakio) neljän (4) jäsenen äänestäessä tyhjää (Jääs ke läinen, Degerholm, von Essen, Björk). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn päättyneeksi ja pää tökseksi tulleen seu raa vaa: KH Yhdyskuntavaliokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle esityslistan liitteenä olevan Svenska skol cent rumin H-osan saneerauksen hankesuunnitelman hyväksymistä vaihtoehto nro 1 mukaisena ja han ke suun nit te lu vai heen tavoitehinnan vahvistamista euroksi (alv 0). Lisäksi valiokunta esittää KH:lle että, vaih to ehto 2. mukaisesta laajennetusta peruskorjauksesta tulee laatia erillinen tarvesel vitys. Hankesuunnittelussa on etsitty kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vaih to eh toi sia ratkaisuja fysiikan ja kemian opetuksen akuutteihin on gelmiin. Hankesuunnittelussa on laadittu luonnoksia, joissa on haettu tilojen te hok kaam paa käyttöä siten, että lisärakentamista ei tarvitsisi toteuttaa. Vaihtoehto 1:n tavoite on korjata opetuksen kannalta akuutit ongelmat. Tilo jen talotekniikan sekä merkittävimpien turvallisuuspuutteiden korjauksen tar pees ta ei liene epäselvyyttä. Vaihtoehto 2 sisältää tilojen talotekniikan ja va rus tei den uusimisen sekä tilamuutostyöt 1. ja 0. kerroksen luokka- ja varas to ti lois sa. Vaihtoehdossa 1 esitettyjen puutteiden korjaaminen, ilman että samassa yh tey des sä ratkaistaan myös fysiikka- ja kemianluokkien liian pieneen kokoon liittyvät ongelmat, ei ole kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu. Nykyi set liian pienet tilat aiheuttavat ylimääräisen opetusresurssin tarpeen ja si tä kautta ylimääräisiä henkilöstökustannuksia. Lukuvuodelle li sä kus tan nus on noin euroa. Fysiikka- ja kemianluokkien liian pieni ko ko jouduttaisiin joka tapauksessa ratkaisemaan tulevaisuudessa, vaikka GGSn opiskelijamäärä pysyisi nykyisellään. Mikäli fysiikka- ja ke mian luokkien koko ratkaistaan erillisen investoinnin muodossa, eikä osana vaih toeh to 1:n mukaista investointia, olisi investointien kokonaiskustannus toden nä köi ses ti selvästi suurempi. Sen sijaan 0. kerrokseen esitetyt muutokset, eivät samalla tavalla ole yhtey des sä vaihtoehto 1:n mukaiseen toteutukseen, eivätkä ne myöskään

13 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta ole linjassa kaupunginhallituksen ( 252) päätöksen kanssa. Mikä li hankesuunnitelma hyväksytään vaihtoehto 2 mukaisena, mutta ilman sii hen sisältyviä 0. kerrokseen esitettyjä muutoksia, on tämän hetken arvio ko ko nais kus tan nuk sis ta noin 1,1 miljoonaa euroa. Fysiikka- ja ke mian luokkien tarkoituksenmukaisemman koon mahdollistama henkilöstösäästö tarkoit taa, että luokkatilojen laajennukseen liittyvän kustannuksen ta kai sinmak su ai ka olisi noin 10 vuotta. Määrärahan tarve tarkentuu osana jatkosuunnittelua ja vahvistetaan va liokun tien, kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyjen jälkeen tehtävässä investointipäätöksessä, joka ajoittunee syksyyn Molempien Kauniaisten lukioiden osalta mahdollisiin laajentamisiin liittyviin tar ve sel vi tyk siin tai hankesuunnitteluun ei tule ryhtyä, ennen kuin mo lempien lukioiden opiskelijamääriä koskevat tavoitteet on asetettu osana lukio-oh jel maa. Oheismateriaalina laajempi pohjakuva ja yhdyskuntavaliokunnan pyy tämä lisäselvitys sivistystoimelta. KJ: KH päättää esittää KV:lle esityslistan liitteenä olevan Svenska skol cent rumin H-osan saneerauksen hankesuunnitelman hyväksymistä vaihtoehto nro 2 mukaisena, mutta ilman siihen sisältyviä 0. kerrokseen esitettyjä muu tok sia, ja hankesuunnitteluvaiheen tavoitehinnan vahvistamista euroksi (alv 0).... Jäsen Stoltin kannatettu (Limnell) ehdotus asian jättämisestä pöydälle, hyväk syt tiin yksimielisesti. Asia jätettiin pöydälle.

14 PÖYTÄKIRJA 14/ Selvitys päiväkoti Grankottenia koskevasta tontista (Bredantie 15) suhteessa vireillä olevaan asemakaavan muutokseen 411/ /2014 KH Lisätiedot: hallintopäällikkö Camilla Söderström, puh maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh Kaupunki on laatimassa osoitteissa Bredantie ja Palokunnantie 1-3 ase ma kaa van muutosta, jolla muodostuu asuinrakennusten korttelialue (tu le va tontti ). Ote asemakaavan muutosehdotuksesta on oheisma te ri aa li na. Muodostuvan tontin alue on nykyisin osin kaupungin (38 %) ja osin yksityisen maanomistajan (62 %) omistuksessa. Kaupungin omis tamal la alueella sijaitsee Grankottenin päiväkoti. Kaavavalmistelun alkuvaiheessa keväällä 2016 sivistystoimen antamana läh tö tie to na oli, että päiväkodin hoitopaikat voidaan sijoittaa kaupungin mui hin yksiköihin ja siten luopua päiväkotirakennuksesta kaavan to teu tuksen käynnistyessä. Samalla kaupunki vapautuisi kiinteistöön kohdistuvista käyt tö kus tan nuk sis ta sekä tulossa olevista merkittävistä sa nee raus in vestoin neis ta. Todettakoon, että tämä noudattaa myös kaupungin päivähoidon ke hit tä mis lin jauk sia, joiden mukaan pienistä päivähoitokiinteistöistä vä hitel len luovutaan. Marraskuussa 2016 sivistystoimen viranhaltijat totesivat, et tä kiinteistöä voidaan tarvita vielä jopa 10 vuotta riippuen esiopetuksen mah dol li ses ta siirrosta kouluun, lasten määrän kehityksestä ja os to pal ve lupäi vä ko tien tulevaisuudesta. Lausunnossaan huhtikuussa 2018 si vis tys toimi on ilmoittanut, että päiväkodista ei voida luopua ainakaan nopeassa aika tau lus sa. Yhdyskuntavaliokunta käsitteli asiaa, jossa esitettiin pe ri aate pää tös tä määrärahan varaamiseksi vuoden 2019 talousarvioon, jotta ase ma kaa van muutoksella muodostuvan tontinosan voisi hankkia kau pungin omistukseen (Bredantie 15). Valiokunta katsoi kuitenkin, että Bredantie ja Palokunnantie 1-3 tonttien kaavoitusprosessin tulee edetä normaa liin tapaan ilman että kaupunki lunastaa yksityisen tahon omistamia ton tin osia. Samalla valiokunta päätti olla esittämättä KH:lle sekä edelleen KV:lle euron sitovan määrärahavarauksen tekemistä vuoden 2019 talousarvion investointiohjelman maa-alueiden hankintoihin. tem&id= käsitteli asiaa, ja päätti merkitä yh dyskun ta va lio kun nan päätöksen tiedoksi. Lisäksi KH päätti edellyttää ruot sinkie li sel tä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnalta viimeistään men nes sä selvitystä siitä, miten toiminto uudelleen järjestetään, sekä millä toi men pi teil lä ja aikataululla päiväkotirakennuksesta voidaan luopua.

15 PÖYTÄKIRJA 14/ tem&id= Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta (SUUS) on antanut lausuntonsa. tem&id= Valiokunta totesi lausuntonaan seuraavaa: Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät kasvavat vuoteen 2025 men nes sä vaihtelevassa määrin kolmen vaihtoehtoisen ennusteen mukaan. Saman ajanjakson kuluessa Folkhälsanin kanssa tehty ostosopimus päät tyy vuonna 2019 ja Bensowin kanssa tehty vuonna 2021, ja niiden osal ta tulevaisuus on vielä epävarma. Useiden ehtojen tulee täyttyä, jotta kaupunki voisi luopua päiväkoti Grankot te nin käyttämästä kiinteistöstä. Tämä on mahdollista aikaisintaan vuodes ta 2020 lähtien, mikäli kaikki alla mainitut ehdot täyttyvät: 1) Ostosopimuksiin sisältyvien paikkojen määrä (84 laskennallista paikka) kor vau tuu uudella, voimaan tulevalla pal ve lu se te li jär jes tel mällä. 2) Esikouluopetus siirtyy kokonaisuudessaan Granhultsskolaniin (60 paikkaa aikaisintaan 2020). 3) Väestönkasvu toteutuu pikemminkin uuden (2018) kuin vanhan (2014) en nus teen mukaisesti. Jos nämä ehdot eivät täyty, kaupunki ei pysty täyttämään lakisääteistä velvoi tet taan järjestää varhaiskasvatuspaikka niille lapsille, joilla on siihen oikeus. Asia otetaan uuteen tarkasteluun, kun tiedämme enemmän esi opetuk seen liittyvistä järjestelyistä sekä väestönkasvun, palvelusetelin ja uusien yksityisten päiväkotien vaikutuksesta paikkojen kysyntään. Lisäksi valio kun ta toivoo selvitystä mahdollisuuksista perustaa päiväkoti sen talon poh ja ker rok seen, joka rakennetaan päiväkoti Grankottenin tontille. Valiokunnan lausunto on liitteenä. SUUS:n lausunnossa mainitaan kahden uuden yksityisen päiväkodin aloitta van toimintansa Kauniaisissa , Koivuhovissa ja Urheilutiellä. KH käsitteli tonttia (Urheilutie 17) koskevan suunnitteluvarauksen an ta mis ta ja päätti antaa suunnitteluvarauksen The In ter natio nal Childcare & Education Centre - Play'n' Learn Oy:lle (The ICEC). Toinen tarjoaja teki kuitenkin päätöksestä oikaisuvaatimuksen, ja KH:n päätök ses tä on sittemmin valitettu Helsingin hal lin to-oi keuteen. KH antoi valituksen johdosta lausuntonsa, jossa kau pun ki kiistää valituksessa esitetyt väitteet ja katsoo, ettei ole syytä muut taa kaupunginhallituksen päätöstä. tem&id=

16 PÖYTÄKIRJA 14/ Hallinto-oikeuden käsittely kestää arviolta noin vuoden. Uusi yksityinen päi vä ko ti ei voi aloittaa rakentamista eikä toimintaansa suunnitellusti, ja riip puen hallinto-oikeuden päätöksen sisällöstä, toiminta voi käytännössä al kaa aikaisintaan vuonna Asemakaavan muutosta ryhdyttiin laatimaan kokonaisuutena vaiheittainen to teu tus mahdollistaen. Vaiheistus jakautui likimain yksityisen maan omista jan (vaihe 1) ja kaupungin (vaihe 2) omistamien alueiden mukaisesti. Vai heis tuk sen tarkoituksena oli varautua Grankottenin päiväkotitoimintojen siir ty mä ajan venymiseen. Kaavamuutoksen sisältö on kuitenkin muuttunut val mis te lun aikana päätöksentekoprosessissa siten, että ensimmäiseksi vai heek si tarkoitetun alueen rakentamistehokkuutta on laskettu niin mer kittä väs ti, että pelkästään sen toteuttaminen rakenteellisine pysäköinteineen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kokonaisuutena kaavaratkaisun to teutus edel ly tyk set ovat kuitenkin edelleen olemassa. Sen sijaan ruot sin kie lisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan esitys päiväkotitoimintojen sijoit ta mi ses ta alueelle on sekä teknisesti (mm. piha-alueet, pysäköinti, saatto lii ken ne) että taloudellisesti (asuinrakennusoikeuden väheneminen, raken teel li nen pysäköinti) erittäin haastavaa. Käytännössä esitetty ratkaisu edel lyt täi si kaavahankkeen uudelleen tutkimista tai jopa alusta aloittamista. Eri tyi ses ti on huomioitava, että esitetty ratkaisu ei olisi maankäytöllisesti tai kau pun gin kiinteistöjen tilankäytön kannalta tarkoituksenmukaista, eikä rat kai si si nyt esillä olevaa aikataulullista ongelmaa. Asemakaavan muutosehdotuksen saattaminen hyväksymiskäsittelyyn edel lyt tää, että kaavan toteuttamiseen liittyvä maankäyttösopimus sekä täs sä tapauksessa myös kiinteistökaupan esisopimus on laadittu ja myös al le kir joi tet tu yksityisen osapuolen osalta. Aikataulullisesti kaavamuutos ja so pi muk set on mahdollista valmistella hyväksymiskäsittelyyn syksyn 2018 ai ka na. Sopimuksen laatimisen edellytyksenä on kuitenkin tieto siitä, kumpi osapuoli ostaa toiselta tonttiosuuden, koska se vaikuttaa oleellisesti sopi muk sen sisältöön. Kiinteistönmuodostamislain mukaan tontinosan omista jal la on lunastusoikeus toiselle kuuluvaan tonttiin sisältyvään alueeseen. Etu oi keus lunastamiseen on sillä, jonka osalla rakennuksineen ja lait teineen on suurin arvo (tässä yksityinen maanomistaja). Mikäli kaupunki haluaa säilyttää alueella sijaitsevan rakennuksen päiväkotikäytössä, kau pungin on valmistauduttava ostamaan yksityisessä omistuksessa oleva ton tinosa omistukseensa. Päätös tontinosan ostamisesta on välttämätöntä tehdä ennen kaavamuutoksen hyväksymistä ja sisällyttää siihen liittyviin maan käyt tö so pi muk seen ja kiinteistökaupan esisopimukseen. Asian jättäminen ratkaisematta ei ole kummankaan osapuolen edun mukais ta. Yhdyskuntavaliokunnan ehdotus kaavaehdotuksen edistämisestä nor maa liin tapaan tarkoittaisi sitä, että yksityinen maanomistaja voisi ostaa Gran kot te nin käsittävän tonttiosuuden. Tämä vaihtoehto ei ole kaupungin edun mukainen, mikäli päiväkotitoimintoja alueella halutaan jatkaa. Mikäli vaih to eh toi ses ti kaavaprosessia ei voida edistää, yksityinen maanomistaja ve täy ty nee hankkeesta ja ryhtyy toteuttamaan voimassa olevaa ase makaa vaa. Tällöin kaupunkikaan ei voi toteuttaa omaa osuuttaan, koska koko nai suu den järjestelyt (mm. piha-alueet, pysäköinti ja ajoliittymät) edel lyttä vät koko alueen mukanaoloa. Mikäli kaupunki päättää ostaa alueen, voi päi vä ko ti toi min ta alueella jatkua siihen asti, että päivähoitopaikat saadaan

17 PÖYTÄKIRJA 14/ osoi tet tua hallitusti toisaalle. Tämän jälkeen kaupunki voi luovuttaa ase makaa van muutoksen mahdollistaman kokonaisuuden toteuttajalle. Näin ollen han kin taan investoitava rahasumma on luonteeltaan tilapäinen sijoitus. Lisäk si on huomionarvoista, että kaupungin itse myöhemmin toteuttamaan edel leen luovutukseen on mahdollista asettaa mm. toteutukseen liittyviä laa dul li sia vaatimuksia ja sen hetkistä asuntopoliittista tilannetta tukevia eh to ja, joita vastaavasti yksityisten välisiin luovutuksiin kaupungin ei olisi mah dol lis ta sisällyttää. Tilakeskuksen antaman lausunnon mukaan Grankottenin päi vä ko ti ra kennus on tilaelementtirakennus, joka on rakennuttu vuonna Ti la element ti ra ken nus ten elinkaarta ei ole suunniteltu pitkäksi, vaan ne ovat yleen sä tilapäisratkaisuja. Päiväkotirakennus on välttävässä kunnossa ja tu los sa teknisen elinkaarensa päähän. Tilakeskus on tehnyt ja on suun nitel lut tekevänsä rakennukseen tulevina vuosina vain käytön kannalta välttä mät tö mät korjaukset. Vaihtoehtoina lähivuosina on laaja peruskorjaus tai kohteen purkaminen. Kus tan nus ar vio ta peruskorjauksesta ei ole laadittu, mutta yleensä ne ovat sa maa suuruusluokkaa, kun vastaavan uudisrakennuksen toteuttaminen. Kos ka kohde on tilapäiseksi tarkoitettu tilaelementtirakennus, on kohteen pur ka mi nen ja tontin tehokkaampi hyödyntäminen järkevämpi vaihtoehto kuin laaja peruskorjaus. Tilakeskuksen tulee löytää kaupungin kiin teis tökan nas ta kustannussäästöjä ja luopua huonokuntoisista sekä tehottomista kiin teis töis tä. Tilakeskus on puoltanut alueen uudelleenkaavoitusta. Huomioon ottaen mitä SUUS on lausunnossaan esittänyt, on arvioitavissa, et tä päiväkoti Grankottenin toimintaa ei voi siirtää muualle sellaisella ai katau lul la, mitä suunniteltu kaavoitusprosessi vaatisi. Sen vuoksi esitetään KH:lle, että ko. tontinosan ostamiseksi sisällytetään 2 mil joo naa euroa investointiohjelman maa-alueiden hankintoihin vuodelle Samalla viranhaltijat jatkavat asian selvittämistä tavoitteena löytää muun lai nen ratkaisu. Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman ja varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hii to la ovat paikalla kokouksessa kertomassa siitä, miten Grankottenin päi vä ko din toiminta uudelleen järjestetään, sekä millä toimenpiteillä ja aika tau lul la päiväkotirakennuksesta voidaan luopua. KJ: KH - merkitsee tiedoksi selvitykset asiassa, - päättää, että asemakaavamuutosprosessia jatketaan ase ma kaa va ehdo tuk sen pohjalta, - päättää sisällyttää maa-alueiden hankintoihin edellytettävän mää rä rahan vuoden 2019 talousarvioehdotuksensa investointiohjelmaan, ja - kehottaa varhaiskasvatusta ja yhdyskuntatointa viivytyksettä sel vit tämään vaihtoehtoisen ratkaisun Grankottenin korvaaviksi tiloiksi.

18 PÖYTÄKIRJA 14/ Jäsen Ant-Wuorinen poistui esteellisenä kokoushuoneesta tämän asian kä sit te lyn ajaksi (HallintoL 28 1 momentin 3 kohta). Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman ja varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hii to la olivat läsnä tämän asian käsittelyn aikana vastaamassa ky sy myksiin ja kertoivat muun muassa millä aikataululla arvioivat päi vä ko ti ra kennuk ses ta voitavan luopua. Jäsen Johanssonin kannatettu (Pesonen) ehdotus asian jättämisestä pöydäl le, hyväksyttiin yksimielisesti. KH KJ: Asia jätettiin pöydälle. Esitetään, että asia tuodaan uudelleenvalmisteltuna kaupunginhallituksen kokoukseen. KH palauttaa asian uuteen valmisteluun.... Jäsen Ant-Wuorinen poistui esteellisenä kokoushuoneesta tämän asian kä sit te lyn ajaksi (HallintoL 28 1 momentin 3 kohta). Päätösehdotus hyväksyttiin.

19 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta 59/ /2017 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma te ri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat Uudenmaan ra ken nekaa van luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset (LIITE 1), Uusi maa-kaa van valmisteluaineiston selostus (LIITE 2) sekä Uu si maa-kaavan taustaselvitykset. Lisäksi esityslistan liitteenä jaetaan Uusimaa-kaavan suun nit te lu pe ri aat teet (LIITE 3). Koko materiaaliin voi tutustua Uudenmaan lii ton verkkosivuilla: Lähtökohdat ja tausta Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen tavoitevuosi on Uusimaa-kaava 2050 muodostuu strategisesta pitkän aikavälin ns. Uu den maan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain (Helsingin seu tu, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) laadittavista vaihekaavoista. Seu tujen vaihemaakuntakaavat tarkentuvat kevään 2018 aikana laajassa vuo rovai ku tuk ses sa, jonka vuoksi valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaa vakart to ja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Uusimaa-kaava 2050 laaditaan merkittäviltä osin nykyisten kaa va rat kai suiden ja selvitysten pohjalta kokonaisuutta ajantasaistaen ja selkiyttäen, jonka vuoksi on luonnollista, että tavoitteena on kumota Uusimaa-kaavalla kaik ki aiemmat maakuntakaavat ja säilyttää kaavoista vain olennaisimmat yli kun nal lis ta suunnittelua edellyttävät teemat. Niiden aihealueiden, joiden kaa va rat kai sut ja selvitykset ovat tuoreita, kaavaratkaisut esitetään nyt laadit ta vas sa kaavassa lähes kumottavien kaavojen mukaisesti. Vastaavasti nii den aihealueiden, joiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet, tai joiden osalta on käytettävissä uutta tietoa, ratkaisuja tar kis te taan ja täydennetään Uusimaa-kaavassa. Lausuttavana olevan valmisteluaineiston selostuksen keskiössä ovat raken ne kaa van ratkaisun perustelut sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaa vat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seu tu jen kaavojen ratkaisuja. Lisäksi selostuksessa käsitellään kaavan läh tö koh tia, suunnitteluprosessia sisältäen vuorovaikutuksen ja viestinnän, Uu den maan asemaa osana kansainvälisiä ja valtakunnallisia ke hi tys käy tävä ver kos to ja, kaavan väestöennustetta, muita kaavassa käsiteltäviä yk sittäi siä aiheita, vaikutusten arviointia sekä kaavatyössä käytettyjä työkaluja.

20 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan sisällön päätavoitteilla kuvataan, millaista Uusimaata tavoi tel laan tulevaisuudessa ja niillä vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muu tos te ki jöi hin ja haasteisiin. Kaavan päätavoitteet konkretisoituvat suun nit te lu pe ri aat tei den ja seutujen kaavojen erityiskysymysten kautta kaa va työn edetessä. Uusimaa-kaavan 2050 päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino, Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kes tä vä käyttö, Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritetty alatavoitteita (selostus, s. 19), joiden tehtävänä on ohja ta kaavan konkreettisempia suunnitteluperiaatteita, kaavaratkaisuja, niiden vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua sekä myöhemmin myös kaavan tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on johdettu tavoitteiden ja taus tasel vi tys ten pohjalta ja ne ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavo jen ratkaisuja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatteet ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava koostuu pääkaupunkiseudun ydinalueesta ja si tä ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. Tätä keskeistä aluetta ympäröi Helsin gin seudun viherkehä sekä rannikko- ja saaristovyöhyke. Ra ken ne kaavas sa on esitetty maakunnan merkittävät keskukset sekä tie- ja rai de verkko. Ydinalue ja koko Uusimaa liittyy muihin alueisiin joukkoliikenne- ja logis tii kan käytävien sekä kansainvälisien henkilö- ja tavaraliikenteen sol mukoh tien kautta. Viheryhteydet jatkuvat niin ikään yli maakunnan rajan. Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset (17 kpl) korostavat jouk ko liiken teen ja logistiikan toimivuutta sekä luonto- ja ilmastonäkökulmaa maan käy tön järjestämisessä. Lisäksi kaikkiin kestävän kasvun vyö hyk keisiin (ydinalueet ja keskukset) kohdistuu yhdeksän yleispiirteistä mää räys-

21 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta tä, jotka korostavat edellä mainittuja seikkoja sekä seutujen ja keskusten omi nais piir tei den ja -olosuhteiden huomioimista paikallisessa suun nit te lussa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Seutujen erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle ja ne esit te le vät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaa va työssä. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset ovat: Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yh teen so vit ta mi nen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elin kei no toimin nan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tu keutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muil le kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Sa mal la edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vä hä pääs töisyyt tä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja lii kenne yh teyk sien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ot ta mi nen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vah vuu det huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan vir kistys- ja matkailukysyntään Seutujen kaavat tarkentuvat vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa poliit tis ten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntiryhmien ja muiden kes keisten sidosryhmien kanssa. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voit-

22 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta teet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston ja esittää KH:lle, että se esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH Uudenmaan liitolle on ilmoitettu kaupungin kokousaikataulu ja lausunnon an ta mi sel le on pyydetty jatkoaikaa saakka. KJ: KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 valmisteluaineistosta: Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien

23 PÖYTÄKIRJA 14/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan mo lempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. Päätösehdotus hyväksyttiin.